KAAVOITUSKATSAUS 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAVOITUSKATSAUS 2015"

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kunnan tulee maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7) mukaan laatia vähintään kerran vuodessa katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kempeleen kunnanhallitus hyväksyi katsauksen sisällön ( 119) kokouksessa. katsaus kertoo asukkaille heidän ympäristössään tapahtuvien muutossuunnitelmien lähtökohdista, sisällöstä, aikatauluista ja vaikutusmahdollisuuksista. katsaus on osa vuoropuhelua, jota kunta käy kaavoituksen eri vaiheissa kuntalaisten, maanomistajien sekä muiden osallisten ja yhteistyötahojen kanssa. Työn alla olevista kaavoista ja niiden virallisista kuulemisista tiedotetaan lisäksi erikseen kuntatiedotteessa, sanomalehdissä, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja nettisivuilla. Valmis kaavoituskatsaus julkaistaan tiiviimpänä versiona kuntatiedotteen osana. Enemmän taustatietoja ja linkkejä sisältävänä kaavoituskatsaus löytyy kaavoituksen nettisivuilta, joita uudistetaan paraikaa. Nettisivuilta löytyvät koko kaavaprosessin ajan myös eri vaiheiden kaavasuunnitelmat, jotka ovat virallisina kuulemisaikoina nähtävillä myös kunnantalolla. Tällä hetkellä kaavoituksen nettisivut löytyvät -osoitteesta oikean alalaidan kohdasta Pikalinkit > >. Uudistuneilla sivuilla reitti kaavoituksen hankkeiden pariin on Tonttitarjonnan tilanne löytyy suoraan pääsivun ikonista Tonttipörssi. Kuva 1. Kempeleen keskustaajama pohjoisesta päin kuvattuna kesällä (Lentokuva Vallas Oy, ) Komeetantien uusi poikittaisyhteys valmistuu vaiheittain, kevyen liikenteen osalta jo vuoden 2015 aikana. Henkilöliikenne jatkuu Kempeleen aseman perusparannetulla ratapihalla vuonna 2016.

2 KAAVOITUSKATSAUS 2015 SISÄLTÖ KEMPELEEN KUNNAN MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT / YMPÄRISTÖPALVELUT ALKUSANAT SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄ JA SUUNNITTELUTASOT > KAAVASUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSESSA > Kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on vaikutusmahdollisuus. MAANKÄYTÖN YLIKUNNALLINEN TASO: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL, Luku 3) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (MRL, Luku 4) Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL, Luku 6) Oulun seudun yleiskaava 2020 Oulun seutuyhteistyön historia Oulun kaupunkiseutuyhteistyön tulevaisuus KAAVOITUKSEN KUNNALLINEN TASO: YLEISKAAVA / OSAYLEISKAAVA SIJOITTAA TOIMINNOT (MRL, Luku 5) Voimassa olevat lainvoimaiset osayleiskaavat Vireillä olevat osayleiskaavat sijoittuvat Oulun rajalle ASEMAKAAVA OHJAA RAKENTAMISTA (MRL, Luku 7) Juuri valmistuneet asemakaavat Käynnissä olevat asemakaavahankkeet Käynnistyviä asemakaavahankkeita Muita asemakaavahankkeita RAKENNUSJÄRJESTYS ANTAA RAKENTAMISELLE KEMPELELÄISET SUUNTAVIIVAT (MRL 14 ja 15 )

3 KEMPELEEN KUNNAN MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT Ympäristöpalveluissa edistetään kunnan tasapuolista kehittämistä maanhankinnalla, kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella. Kempeleen kunnan ajantasainen tonttitilanne löytyy kunnan ympäristöpalveluista kunnantalolta ja kunnan nettisivuilta. Tällä hetkellä kaavoitettu tonttivaranto riittää noin viideksi vuodeksi. KEMPELEEN KUNNAN YMPÄRISTÖPALVELUT Tekninen johtaja Risto Sarkkinen puh / MAANKÄYTTÖ Maanhankinta ja tontinmyynti, yleis- ja asemakaavoitus Käyntiosoite ja kaavojen nähtävillä olot: Kunnantalo, Asemantie 1, Kempele Kempeleen kunnan postiosoite: PL 12, KEMPELE sähköpostit: nimi(at)kempele.fi Tontinluovutussopimukset, maanhankinta- ja kaavoitusneuvottelut, suunnittelutarveratkaisujen valmistelu: Maankäyttöpäällikkö Petri Joro puh Tontinluovutustilanne, kaava- ja karttaotteet ja asiakasneuvonta: Tekninen avustaja Raili Kiviniitty puh Tekninen avustaja Kaisu Pieniniemi puh Asemakaavoitus, käynnissä olevat hankkeet ja asiakasneuvonta: Kaavasuunnittelija Kaija Muraja puh Yleis- ja asemakaavoitus, käynnissä olevat hankkeet, poikkeamislausunnot ja asiakasneuvonta: Kaavoittaja Mari Kuukasjärvi (Tippakuja 3 A 3) puh Rakentamisen luvittaminen ja ohjaus Valmiiden asemakaavojen toteuttamista ohjaa kunnan rakennusvalvonta, josta saa tarkat, tonttikohtaiset tiedot. Kempeleen rakennusvalvonta oli mukana yhtenä pilottina valtakunnallisessa sähköisen asioinnin ja demokratian edistämishankkeessa. SADe-hankkeessa kehitetty sähköisen asioinnin palvelu on otettu käyttöön Kempeleen rakennusvalvonnassa. Lupapiste.fi palvelussa voit hoitaa kaikki rakennushankkeeseen liittyvät asiat, kun tunnistaudut vahvasti esimerkiksi pankkitunnuksillasi (https://www.lupapiste.fi/). Rakennusvalvonnan lupa-asioiden ennakko-ohjaus, lupa- ja poikkeamispäätökset, aloituskokoukset ja neuvonta: Rakennustarkastaja Pekka Sirviö puh Rakentamisen aikaiset lakisääteiset katselmukset (perustus-, pohja- ja sijaintikatselmus, käyttöönotto- ja loppukatselmus, hormikatselmus ja rakennekatselmus), lupa-asioiden valmistelu ja neuvonta: Tarkastusinsinööri Hannu Hanhela puh (aloittaa toukokuussa 2015) Lupahakemuskaavakkeet, kaavaotteet, rakennuspaikan tiedot (mm. osoite, rakennusoikeus) ja paikan merkkaus, rakennusvalvonnan ajanvaraus (aikoja saatavana parhaiten maanantaisin ja perjantaisin): Tekninen avustaja Heidi Keskitalo puh

4 ALKUSANAT Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Turvallisen ja viihtyisän elinympäristön aikaansaamisessa palveluitten saavutettavuus ja riittävyys on avainasemassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kuntien kaavoitusmonopoli, joka on edellytys sille, että kunta pystyy vastaamaan palveluvelvoitteisiinsa. Kunnan kaavoittaessa omistamalleen maalle tontinluovutus on säädeltävissä ja uusien asukkaiden mukanaan tuovat palveluntarpeet ennakoitavissa. Palveluverkon tarveselvitysten laadinta kuuluu maankäytössä tarvittaviin perusselvityksiin, selvityksiä laaditaan Kempeleen kunnan peruspalvelupuolella. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kunnan kehitys- ja elinkeinopuolen kanssa erinäisissä kehittämis- ja selvityshankkeissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on ollut valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2013 lopulla valtuustossa hyväksyttiin Kempele-sopimus, Yhteisöllinen Kempele elinvoimainen kasvukunta valtuustokaudelle Sopimukseen on kirjattu strategisina päämäärinä kuntalaisten hyvinvointi ja laadukkaat palvelut sekä hyvät yritystoiminnan edellytykset ja aktivoiva ympäristö. Kriittisenä menestystekijänä on mainittu kunnan vetovoimaisuuden lisääminen, johon liittyen on esitetty mm. tavoitteita yritystonttivarannolle. Näillä tavoitteilla on suora yhteys kunnan maapolitiikkaan, joka sisältää periaatteet kunnan maanhankinnalle ja maankäytölle. Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään kunnan maanhankinnan ja -luovutuksen päälinjat, maankäyttösopimusten ja muiden maanhankintakeinojen käyttö sekä maaomaisuuden hallinnan periaatteet. Kempeleen nykyinen maapoliittinen ohjelma vuodelta 2006 on selventänyt kunnan käytäntöjä maankäytön ratkaisuissa, mutta kiistanalaisia tilanteita on edelleen ollut maankäyttösopimusten soveltamisessa erilaisiin maankäytön kehittämistarpeisiin. Osittain rakennetut taajaman lievealueet asemakaavan ulkopuolella ovat olleet ongelmallisia suunnittelutarveratkaisuja valmisteltaessa tai harkittaessa asemakaavoittamista. Tästä syystä maapoliittisen ohjelman tarkistaminen käynnistettiin vuonna Tarkistamisesta on pidetty useita valtuustoseminaareja vuonna 2014, ja sitä on käsitelty kunnan valiokunnissa. Kempeleen uusi maapoliittinen ohjelma on menossa kunnanvaltuuston hyväksyntäkäsittelyyn keväällä Kempeleen kunta luovuttaa rakentajille noin 40 asuinpientalotonttia ja muutaman rivi- tai kerrostalotontin vuosittain, ja yritystontteja kysynnän mukaan. Tarkka lukumäärä ja luovutettavien tonttien hintataso on aikaisemmin päätetty aina kunnanvaltuustossa talousarvion laadinnan yhteydessä. Nykyisellään myyntihintoja voidaan tarkistaa myös kesken vuotta päättävissä elimissä. Pientalotontteja on viime vuosina myyty lähinnä Haapamaan Metsärinteeltä ja Linnakankaalta, lähitulevaisuudessa tarjontaa saadaan myös kunnan länsipuolelle. Kunnan keskeisten kerrostaloalueiden rakentuminen on tapahtunut sopimuskaavoituksella, jota kehitetään edelleen, jotta rakentumisaikataulut ja paikoitus saadaan paremmin hallintaan. Kempeleen kunnan rakentumista ohjaava asunto-ohjelma vuosille hyväksyttiin kunnanvaltuustossa marraskuussa 2014, tätä ensimmäistä ohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Maankäyttö ja liikennesuunnittelu kulkevat käsi kädessä. Liikenteen perusselvitykset ja suunnitelmat pohjustavat kaavoitusta, joka mahdollistaa tarkemman katusuunnittelun. Oulun kaupunkiseudun laajempia liikenteellisiä linjauksia sisältävä Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) julkaistaan keväällä Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma (LIITU) valmistui alkuvuodesta 2014, ja Kempeleen pyöräilyverkkoa kehitetään edelleen laadukkaammaksi. Näkyvinä liikennehankkeina rakennetaan tänä vuonna uusi pääradan alittava katu ja kevyen liikenteen yhteys sekä varustellaan Kempeleen vanhan rautatieaseman ratapiha henkilöliikennevalmiuteen. Käynnissä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen, joka ohjaa nykylainsäädännön mukaan myös kaupan sijoittumista ja laajuutta. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana ja toisen vaiheen luonnos on paraikaa nähtävillä. Kempeleessä käynnissä olevat, kaupan palveluverkkoon liittyvät osayleiskaavahankkeet joutuvat odottamaan maakuntakaavan voimaan tuloa. Juuri valmistuneita, käynnissä tai käynnistymässä olevia, pääosin kiireellisiä asemakaavahankkeita on yhteensä kymmenkunta. Kempeleen kaavahankkeiden tarkempi tilannekatsaus löytyy tästä kaavoituskatsauksesta ja nettisivuilta. Kempeleessä tapahtuu paljon, osallistu ja vaikuta!

5 Kuva 2. Kempeleen kunnan yritystoimintaa edistävän maankäytön kehittämisalueet esitettiin äkillisen rakennemuutoksen rahaston hakemuksessa vuonna Kunnan kärkihankkeiksi on määritelty Linnakallion matkailu- ja virkistysalue, Zatelliitti ja Kempele Liminka logistiikka-alueen kehittäminen. Keskustaajaman Ollakassa sijaitsevan Technocenterin alueen ideointi käynnistynee vuonna Linnakallion kehittämiseen tähtäävä Masterplan hanke on käynnistymässä, rahoitusta saatiin Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämisrahoista.

6 SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄ JA SUUNNITTELUTASOT Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää alueidenkäytön suunnittelun kaavajärjestelmän, suunnitteluprosessin sekä osallistumismahdollisuudet kaavoja valmisteltaessa. Laki ja asetus määräävät jokaisen kaavatason sisältövaatimukset ja kaavaprosessin aikaisen vuorovaikutuksen, ts. kanssakäymisen kuntalaisten, kaavan osallisten ja viranomaisten kanssa kaavaprosessin eri vaiheissa. Kaikilla kaavoilla on samanlainen kaavaprosessi. Lakiuudistus vanhasta rakennuslaista maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli voimaan vuonna 2000, ja lain toimivuutta on seurattu ja arvioitu alusta saakka. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella on yhteneväiset tavoitteet valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti. Tavoitteena on toimiva, viihtyisä ja taloudellisesti mahdollinen, liikennejärjestelmältään, kunnallistekniikaltaan ja palvelurakenteeltaan hallittu elinympäristö, jossa lähipalvelut ovat lähellä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto, hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Kempeleen yleis- ja asemakaavat valmistelee ympäristöpalvelut ja hyväksyy Kempeleen kunnanvaltuusto. Kunnan yleiskaavoitus toteuttaa maakuntakaavaa ja kuntastrategiaa, ja ohjaa yleispiirteisesti asemakaavojen laatimista ja muuta tarkempaa suunnittelua. Kunnan maapolitiikka ja maankäytön toteuttamisohjelmat (mm. asunto-ohjelma) määrittelevät alueiden toteuttamisjärjestyksen. Rakentamisen ja muiden ympäristöä muuttavien toimenpiteiden luvanvaraisuus ja ohjaus on myös määritelty samassa laissa. Tarkempi paikallinen ohjaus tapahtuu rakennusjärjestyksessä. Kunnan rakennusvalvonta ohjaa ja valvoo asemakaavan toteutumisen ja rakentamisen lainmukaisuutta. Yhteistyötä on Oulun kaupunkiseudulla tehty rakennusvalvontojen välillä jo pitkään. Seudullinen rakennusvalvonta on ollut valtion tason valmistelussa jo pitemmän aikaa, mutta toimenpiteistä ei ole vielä päätetty. Kuva 3. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä, ylempi kaavataso ohjaa aina alempaa. Kunnan oma kaavoitus alkaa yleiskaavatasolta, ja jatkuu asemakaavatasolle (keltainen katkoviiva). Valmiiden asemakaavojen toteuttamista ohjaa kunnan rakennusvalvonta.

7 KAAVASUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSESSA käynnistyy kunnanhallituksen päätöksellä ja päättyy viralliseen voimaantulokuulutukseen. Kaavahankkeen aikana toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutusta. Kunta on kaavan laatija ja kaavan osallisia ovat kaikki, joiden elinympäristöön kaavahanke vaikuttaa. Kaava-asiakirjat ovat kaavaprosessissa virallisesti nähtävillä yleensä kaksi kertaa, luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Näissä kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on lain määräämä vaikutusmahdollisuus kaavan sisältöön. Kaavahankkeen aikana järjestetään viranomaisneuvotteluita ja työpalavereita teknisten toimijoiden kanssa. Merkittävissä kaavoissa järjestetään myös yleisötilaisuuksia. Laki edellyttää myös riittäviä perusselvityksiä ja kaavan toteuttamisen jälkeisten vaikutusten arviointia. Molemmissa tarkastellaan mm. luonto ja maisema, kulttuuriympäristö, yhdyskuntatalous, liikenne ja muu rakennettu ympäristö. MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄISET ASEMAKAAVAT OVAT POIKKEUS LAAJASTA KAAVAPROSESSISTA Merkitykseltään vähäiset asemakaavat (MRL 52 ) voidaan kunnan toimintasäännön (6, kohta 24) mukaan hyväksyä kunnanhallituksessa. Tuolloin kaavahankkeelle riittää yksi kuulemiskerta. Tätä tapahtuu harvemmin, sillä kaavaprosessissa ei saa vaarantaa osallisten riittävää mahdollisuutta tutustua kaavaehdotukseen ja esittää siitä mielipiteensä. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Pääosa kaavoista viedään tästä syystä läpi kahden kuulemisen kautta. Kuva 9. Kaikilla kaavoilla on samanlainen kaavaprosessi. Kaaviossa on esitetty kunnallisen kaavahankkeen eteneminen. Kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. (KUVA SEURAAVALLA SIVULLA, SAMA PROSESSI TARKEMMIN AVATTUNA SITÄ SEURAAVALLA)

8

9 1. KAAVOITUSALOITE > valmistelu + khal-päätös > KÄYNNISTÄMINEN aloite käynnistää kaavahankkeen. Hankkeen taustalla ovat usein kunnan omat palvelu- tai asuntotuotantotarpeet, mutta aloitteen voivat tehdä myös kuntalaiset tai maanomistajat. Mikäli muutetaan yksityisten maalla olevaa asemakaavaa, hankkeesta laaditaan maankäyttö- ja kaavoitussopimus, jolla tasataan kunnalle koituvia kaavoitus- ja ylläpitokustannuksia. Kaavahanke tulee vireille kunnanhallituksen päätöksellä. Tämä voi tapahtua kaavoituskatsauksen käsittelyn yhteydessä tai erillisasiana päätöksenteossa. 2. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) > khal-päätös > Kuulemisvaihe Kaavoituksen käynnistyessä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään kaavoituksen lähtökohdat, alustavat tavoitteet, hankkeen osalliset, alustava aikataulu sekä kaavahankkeen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. Kaavahanke kuulutetaan vireille kun OAS asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä (kh) nähtäville. Suunnitelmaa päivitetään kaavaprosessin aikana tarvittaessa. Kaavan vireille tulosta tiedotetaan kirjeitse kaava-alueen maanomistajia, naapureita ja muita osallisia, jotka voivat toimittaa palautetta OAS:sta Kempeleen kuntaan koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun pitämistä suunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ). 3. KAAVAN VALMISTELUVAIHE, KAAVALUONNOS > khal-päätös > Kuulemisvaihe Kaavan valmisteluvaiheessa pidetään yleensä ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ). Neuvotteluun kutsutaan hankkeen laajuus huomioiden Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun seudun ympäristötoimen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, sekä tarvittaessa naapurikuntien kaavoittajien edustajien kanssa. Neuvottelussa käydään läpi kunkin viranomaisen kannalta olennaiset perusselvitystarpeet, niiden riittävyys sekä kaavoituksen vaikutusten arvioinnin laajuus. Kaavaluonnoksen valmistelussa hyödynnetään myös kuntalaisilta ja osallisilta saatu lähtötieto. Luonnoksen nähtäville tulosta kuulutetaan erikseen (kh) lehdessä ja kaavoituksen nettisivuilla, osallisille ja viranomaisille lähetetään lausuntopyynnöt. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteen nähtävillä olon aikana kirjallisesti joko sähköpostitse tai kirjeitse. Lausunnoista ja huomautuksista laaditaan vastineet, jotka kunnanhallitus käsittelee ennen niiden postittamista tiedoksi. OAS ja kaavaluonnos voivat olla samaan aikaan nähtävillä. 4. KAAVAN EHDOTUSVAIHE > khal-päätös > Kuulemisvaihe Luonnoksen nähtävillä olon aikana saatu palaute hyödynnetään kaavoituksen edetessä ehdotusvaiheeseen. Tarvittaessa järjestetään uusi viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksen nähtäville tulosta kuulutetaan samoin kuin luonnosvaiheessa, ja lisäksi siitä ilmoitetaan maanomistajille viikkoa ennen kirjeitse (maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää ainoastaan ulkopaikkakuntalaisille ilmoittamista, mutta Kempeleessä kirje lähetetään myös paikallisille). Vuorovaikutuksen tuloksena saadut kirjalliset muistutukset ja lausunnot käsitellään kunnanhallituksessa, ja hyväksytyt vastineet postitetaan lähettäjille. 5. KAAVAN HYVÄKSYMINEN > khal- ja kvalt -päätökset > OIKAISUVAATIMUSMAHDOLLISUUS Mikäli kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana saatu palaute ei edellytä merkittäviä muutoksia, kaava hyväksytään kunnanhallituksen esityksestä kunnanvaltuustossa (MRL 52 ). Tieto hyväksymisestä lähetetään välittömästi kaikille muistutuksen tekijöille ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Hyväksymispäätöksestä voi esittää oikaisuvaatimuksen valitusaikana Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jonka antamasta päätöksestä on edelleen valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Merkitykseltään vähäiset asemakaavat (MRL 52 ) voidaan kunnan toimintasäännön (6, kohta 24) mukaan hyväksyä kunnanhallituksessa, mitä tapahtuu harvemmin. Mikäli oikaisuvaatimuksia tulee, joudutaan odottamaan ko. oikeusasteen päätöstä, ja toimimaan päätöksen mukaisesti. Mahdollisesti joudutaan takaisin ehdotusvaiheeseen ja uudelleen kuulemiseen. 6. KAAVAN VOIMAANTULO > Pohjois-Suomen hallinto-oikeus > KAAVAPROSESSI PÄÄTTYY Voimaantulo voidaan kuuluttaa valitusajan päätyttyä, kun on saatu lainvoimaisuustodistus siitä oikeusasteesta, johon mahdollinen valitus olisi voitu osoittaa. Kaava saa lainvoiman sinä päivänä, jona sen hyväksymispäätöksestä on virallisesti kuulutettu. Kaavan toteuttaminen voi alkaa (kadut, tiet, puistot, tontit).

10 MAANKÄYTÖN YLIKUNNALLINEN TASO Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT (MRL, luku 3) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna Tavoitteilla edistetään hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista, varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteissa mainitaan mm. rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellisuuden, omaleimaisuuden ja ihmisläheisyyden säilyttäminen, kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymisen turvaaminen. Vuonna 2009 voimaan tulleen tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tavoitteiden mukaan liikenneturvallisuutta, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja henkilöautoliikenteen tarvetta vähennetään keskusjärjestelmää ja palveluverkkoa kehittämällä. Haja-asutuksen lisääminen ei ole tarkistuksen tavoitteiden mukaista. Tarkistetut tavoitteet ja niiden toteutumista arvioiva VAT vaikuttavammaksi - raportti löytyvät ympäristöhallinnon nettisivuilta Viranomaisten laatimat kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat valtakunnalliset inventoinnit maisema-alueista, kulttuurihistoriallista ympäristöistä ja esihistoriallisista suojelualuekokonaisuuksista otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Nykyiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valittiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna Alueiden päivitysinventointi on tehty vuosina , mutta on tulossa lausunnoille kuntiin vasta syksyllä Viimeisin valmistunut valtakunnallinen selvitys, Museoviraston tekemä inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), on koottu nettisivulle Sivustosta löytyvät linkit myös olennaisiin opas- ja ohjeaineistoihin. RKY 2009 otettiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi valtioneuvoston päätöksellä Kempeleen kunnassa ainoa valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Kempeleen kirkko (v. 1686) ja tapuli (v. 1769), ts. vanha kirkonmäki. Kirkko on pohjalaista hirsiarkkutyyppiä edustava pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on terävähuippuinen torni. Kuva 4. Kempeleen vanha kirkko seurakunnan nettisivuilta (kuva: Seppo Sivonen). Pohjanlahden ympäri Tuusulasta Tukholmaan kulkeva historiallinen tielinja Pohjanmaan rantatie on myös valtakunnallinen RKY-kohde, ja osa siitä kulkee Kempeleen kunnan alueella. Rantatie sai matkailutie -statuksen nimellä Pohjanlahden Rantatie vuonna 2010, minkä jälkeen toteutettiin reitin viitoitus. Syksyllä 2012 ilmestyi myös Kempeleen taajamakuvaan ruskeapohjaisia majakkasymboleita Eteläsuomentielle, Piriläntielle ja Kempeleentielle. Museovirasto on koonnut Kulttuuriympäristön rekisteriportaali -sivuston, joilta löytyy jatkuvasti päivittyvää tietoa muinaisjäännöksistä ja rakennusperinnöstä: Sivuilta on jatkolinkitys useille valtion ylläpitämille verkkosivuille: mm. Maailmanperintökohteet, Rakennusperintöportaali, Restaurointikuvasto, Suomen museot Online, Kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen kuva-arkisto, Ympäristökeskusten OIVA-palvelu ja Ahvenanmaan maisema- ja museosivuille (Ålands landskapsregering & Museibyrån).

11 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (MRL, luku 4) Maakuntakaava on kuntien kaavoitusta ohjaava yleispiirteinen kaava, jossa esitetään maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Kempeleen alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka vahvistettiin vuonna Pohjois-Pohjanmaan liitto laatii, maakuntavaltuusto hyväksyy ja ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan jolla edistetään koko maakunnan strategista kehittämistä (MRL 31 ). Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta siten että edistetään niiden toteuttamista ja sovitetaan ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten päämäärien ja olojen kanssa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnan yleis- ja asemakaavoja tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin kunnan alueiden käytön järjestämiseksi. Aluevaraus- ja kohdemerkinnöillä osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Kuva 5. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Pohjois-Pohjanmaan liiton nettisivuilta (lainvoimaiset kaavat sekä hyväksytty, ympäristöministeriössä vahvistettavana oleva 1. vaihemaakuntakaava ja 2. vaihemaakuntakaavan nähtävillä oleva luonnos). Maakuntakaavaa uudistetaan kolmessa vaiheessa, työ on aloitettu syksyllä Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet ja niistä saatu palaute. Lisäksi maakuntakaavan keskeisiä kysymyksiä käsitellään kuntien edustajista koostuvassa maakuntakaavoituksen neuvottelukunnassa. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa maakuntakaavan määräyksiin. Maakunnan kaupallinen palveluverkkoselvitys hyväksyttiin tammikuussa 2012 yhdeksi perusselvitykseksi. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Uudistamistyön etenemistä voi seurata liiton nettisivuilta

12 Maakuntakaavan uudistaminen etenee kokonaisohjelman puitteissa vaiheittain mm. kaavan päivitysten kiireellisyyden ja selvitysten valmistumisasteen mukaisesti. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvän yleispiirteinen ohjauksen kautta. Kaavoituksessa tarkastellaan mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Kempeleen kannalta olennaista on Oulun seudun tuleva yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt , tutkittiin energian lisäksi luonnonympäristöä, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmiä ja logistiikkaa. Kaavassa täsmennetään alue- ja yhdyskuntarakenteen ohjausta ja osoitetaan mm. seudullisten kauppakeskusten paikat ja mitoitus, tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ja soiden käyttö sekä tarkistetaan ja päivitetään luontoarvoja ja liikennejärjestelmää koskevia merkintöjä. Kempeleen osalta 1. vaihekaavan hyväksymiskäsittelyssä muutettiin Kempeleen Ketolanperällä sijaitseva suoalue luonnonsuojelualueesta (SL-1) luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi suoalueeksi (luo-1), jottei vaarannettaisi pohjaveden hyödyntämistä tulevaisuudessa. Ympäristöministeriön viimeisimmän ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa 1-vaihemaakuntakaavan määräyksiin. Ympäristöministeriö on pyytänyt muilta ministeriöiltä lausunnot ensimmäisestä vaihemaakuntakaavasta osana vahvistamiskäsittelyä. Mikäli ministeriöiden kannat eriävät oleellisin osin, asianomaisen ministeriön on siirrettävä asia valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavaksi. Maakuntakaavaan voidaan vahvistettaessa tehdä oikaisuluonteisia korjauksia ja maakunnan liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Muutosten johdosta on kuultava niitä, joiden etua tai oikeutta muutos välittömästi koskee. 1-vaihemaakuntakaava tulee voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen jälkeen mahdollisten valitusten ulkopuolisin osin, mikä tapahtunee vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen Kempeleessä käynnissä olevat, maakuntakaavassa määriteltyjä kauppa- ja liikennejärjestelyjä käsittelevät osayleiskaavat ja Zatelliitin alueen asemakaavan kaupan korttelialueet voidaan viedä eteenpäin. Maakuntakaavan tultua voimaan järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa täsmennetään kaupan ohjauksen periaatteet päätöksen pohjalta. Maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihe on tullut vireille keväällä 2013, ja siinä käsitellään kulttuurimaisemia ja rakennettua kulttuuriympäristöä, maaseutuasutusta sekä seudullisia virkistys- ja matkailualueita, jätehuoltoa ja ampumaratoja. Toinen vaihemaakuntakaava on paraikaa nähtävillä ( ), Kempeleen kunnanhallitus antoi lausunnon kaavasta Kempeleen Linnakallion alue on merkitty kaavaluonnokseen virkistys- ja matkailukohteeksi ja Ketolanperän itäpuolen suoalueet luonnon monikäyttöalueiksi. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta päivitysinventointi tehdään Kempeleessä ennen ehdotusvaihetta. Kolmas maakuntakaava tulee vireille syksyllä Teemoina ovat kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset mm. liikennejärjestelmätyön osalta. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) on valmistunut vuoden 2014 aikana, ja ilmestyy lähiaikoina. Lisäksi Oulun kaupungin logistiikka-alueiden ja ratapihan kohtalon selvittäminen on kesken. Muuta perusselvitystyötä on jo aloitettu, mm. POSKI hanke, valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus esitti maakuntaliitolle , että liitto selvittää Oulun kaupunkiseutua koskevan maakuntakaavan laatimisen edellytykset ja laajuuden. Maakuntaliitto selvitteli asiaa, ja totesi, ettei yleiskaavatasoisen maakuntakaavan laatiminen ole tavoiteltavaa, joten kuntien yhteisen osamaakuntakaavan tulisi olla strategisella tasolla. Lisäksi erillisen päätöksentekojärjestelmän perustaminen söisi turhaan resursseja. Aloite on konkretisoitumassa seuturakennetiimin ohjauksessa tapahtuvaksi, Oulun kaupunkiseudun ja valtion MALPEaiesopimusta täsmentävän rakennemallin laadinnaksi syksyyn 2015 mennessä.

13 KAAVOITUKSEN SEUTUKUNNALLINEN TASO Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL, luku 6) Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL 46 ) lisättiin maankäyttöjärjestelmään vuoden 2000 lakiuudistuksessa. Yleispiirteisellä kaavalla ohjataan naapuruskuntien maankäyttöä ja sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja, ja Ympäristöministeriö vahvistaa kaikki kuntien yhteiset yleiskaavat (MRL 47 ) seudullisen hyväksyminen jälkeen. Kuva 6. Ote Oulun seudun yleiskaavasta (YM , voimaan , muutos ja laajennus: VN , lainvoima ). Vuonna 2007 lainvoiman saanut Oulun seudun yleiskaava 2020 oli ensimmäisiä tällaisia kaavoja koko Suomessa. Seudullisesti kaavan hyväksyivät Oulun seutuhallitus ja seutuvaltuusto, jotka lakkautettiin päätöksentekotasona uuden Oulun muodostuessa Yhteinen yleiskaava jäi tuolloin voimaan, ja sitä sovelletaan kunnes tarkempi, kunnan laatima kaava kumoaa sen alueellaan. Oulun seudun yleiskaava 2020 ohjaa erityisesti haja-asutusalueen rakentamista alueilla, joilla ei ole tarkempaa kaavoitusta. Tämä on erityisen tärkeää laajoilla lakeusalueilla, jotta maanviljelyksen toimintaedellytykset ja valtakunnallisesti arvokkaan lakeuden maisema-alueen säilyminen turvataan. Hajarakentamisesta ei saa aiheutua kunnalle kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. Oulun seudun yleiskaava 2020 ja siihen liittyvät selvitykset löytyvät Oulun kaupungin sivuilta: Oulun yhteinen yleiskaava on pian kymmenen vuotta vanha, eikä sitä voida päätösvaltaisen elimen puuttuessa uudistaa tai kumota muutoin kuin kuntakohtaisella yleiskaavoituksella. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen aloitteesta laaditaan seudun yhteistyönä uuden MALPE-aiesopimuksen liitteeksi Oulun kaupunkiseudun rakennemalli Rakennemalli tukee seudun kuntien yhteistä maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon pitkän tähtäimen suunnittelua, muttei ole maankäyttöä juridisesti ohjaava kaava-asiakirja. Oulun seudun yleiskaava 2020 jatkaa siis edelleen eloansa tarkempaa maankäyttöä ohjaavana kaavana.

14 Oulun seutuyhteistyön historia Oulun seutuorganisaatio Oulun seutu oli kymmenestä kunnasta koostuva alueyhteistyö-organisaatio Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Oulun seudun muodostivat Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Tyrnävän kunnat. Vuoden 2013 alusta Oulun seutu organisaationa päättyi kokeilulain loppumisen vuoksi. Myös kuntarakenteessa on tapahtunut muutos, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii ovat muodostaneet Oulu nimisen kaupungin. MAL-verkosto Oulun kaupunkiseutu kuuluu edelleen MAL-verkostoon, joka on valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. MAL-verkoston sivut (http://www.mal-verkosto.fi/) ovat julkiset, ja sieltä löytyy runsaasti taustatietoa kaupunkiseutujen kehittämisestä. MALPE-yhteistyön taustoja Oulun seudun kunnat tekevät maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä. Yhteistyöstä on sovittu MALPE-aiesopimuksessa Tämä edellytti Oulun seudun hyväksymistä mukaan valtion ja seudun kuntien kokeiluluontoiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettelyyn (MAL-aiesopimus). Eduskunnan hyväksymät muut kaupunkiseudun menettelyssä ovat Helsingin seutu, Turku ja Tampere, jotka ovat kaikki kehittäneet omanlaisensa sopimusmallin. Oulussa aiesopimusmenettelyä pohjustavat hyvin aikaisemmat seudulliset aiesopimukset (Liikenteen aiesopimus , Maankäytön ja liikenteen aiesopimus ), jotka laadittiin tukemaan seudullisten hankkeiden etenemistä ja yhteisen yleiskaavan toteutumista. Seudun yhteistä yleiskaavaa ohjaavaa maankäytön toteuttamisohjelmaa (SeutuMATO) päivitettiin vuonna 2012 osana tätä valtion ja seutukunnan yhteistyötä. Nykyinen Oulun seudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen (MALPE) aiesopimus vuosille allekirjoitettiin Helsingissä Allekirjoittajina olivat seudun kuntien (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) ja Oulun kaupungin lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Aiesopimusmenettelyn lähtökohtina Oulun seudulla olivat ilmastostrategia, pohjoinen kilpailukyky ja alueellinen koheesio sekä sosiaalinen kestävyys. Aiesopimuksessa määriteltiin maankäytön, liikenteen, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelun toimenpiteet vuosille Yhteistyön tavoitteiden toteutumista on seurattu ympäristö- ja liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä. Aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista on arvioitu vuoden 2013 osalta. Seurannan tulos on esitetty väliraportissa. Oulun kaupunkiseutuyhteistyön tulevaisuus Uusi MALPE-aiesopimus Uusi Oulun kaupunkiseudun MAL(PE)-aiesopimus valmistuu syyskuuhun 2015 mennessä ja aiesopimuksen osapuolet allekirjoittavat sen marraskuussa MALPE -aiesopimuskäytännön jatko on kiinni valtion tason päätöksistä, mutta se on tarpeellinen työkalu Oulun kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen hallinnassa. Seudun kuntien voimavarat ja sitoutuminen tarvitaan tähän yhteiseen ponnistukseen, sillä maankäytön yhteistoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen on koko kaupunkiseudun elinvoiman vetovoimaisuuden edellytys.

15 Osana aiesopimusta laaditaan Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040 konsulttityönä ja seuturakennetiimin ohjauksessa. Tarkastelualue kattaa Oulun seudun taajama- ja työssäkäyntialueen ja antaa yhteisiä suuntia kuntien kaavoitukselle ja maakuntakaavoitukselle. Rakennemalli tukee seudun kuntien yhteistä maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon pitkän tähtäimen suunnittelua, muttei ole maankäyttöä juridisesti ohjaava kaavaasiakirja. Lisätietoja nettiosoitteesta: Kuva 7. tarkastelualue. Kuva 7. Oulun kaupunkiseudun rakennemallityön lähtökohtia, liikkumisvyöhykkeet (OSe LJS)

16 MALPE-yhteistyön tausta-aineistoja Oulun seudun asuntopoliittiset linjaukset Uutta sopimusta pohjustamaan on laadittu Oulun seudun kuntien asuntopoliittiset linjaukset - raportti, jota valmisteli monisektorinen, viranhaltijoista koostuva työryhmä. Raportti valmistui kuntien antamien lausuntojen jälkeen lokakuussa MALPE-yhteistyön tausta-aineistoja - Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Oulun kaupunki ja seudun kunnat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Liikennevirasto käynnistivät Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (Oulun seudun LJS) laatimisen alkuvuonna Suunnitelmassa tarkastellaan seudun liikkumisvyöhykkeitä sekä mietitään tie- ja raideliikenteen suhdetta. Suunnitelman tavoitevuosi on 2030, ja se sisältää Liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisen liikennejärjestelmän kehittämisohjelman. Tavoitteena oli laatia liikenteen ja maankäytön yhteen sovittava suunnitelma siten, että voidaan liikennejärjestelmän keinoin parantaa Oulun seudun kilpailukykyä osana kansallista ja kansainvälistä toimintaympäristöä. Suunnitelmassa on tarkasteltu seudun asukkaiden liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia kokonaisuutena, jossa kestävän liikkumisen kulkutapoja, jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä korostetaan aiempaa vahvemmin. Työn erityisenä tavoitteena on saada alueelliset toimijat sitoutumaan aiempaa voimakkaammin kehittämiseen omilla resursseillaan ja omia toimintamalleja kehittämällä. Työssä on laadittu ehdotus jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisoinnista ja työn sisällön kehittämisestä siten, että toiminta tukee alueellisen yhteistyön vahvistumista. Suunnitelma oli lausuntokierroksella kunnissa tammikuussa (Kempeleen kunnanhallitus , 5). Raportti julkaistaan keväällä 2015, ja se täydentää uutta MALPE-aiesopimusta ja ohjaa kaupunkiseutuyhteistyötä liikenteen osalta. Lisätietoja nettiosoitteesta: Kuva 8. Liikkumiseen vaikuttavat yksilötason ja yhteiskunnalliset tekijät. (OSe LJS / lausuntopyyntöluonnos )

17 KAAVOITUKSEN KUNNALLINEN TASO Yleiskaava / osayleiskaava sijoittaa toiminnot (MRL, luku 5) Kunta laatii ja kunnanvaltuusto hyväksyy kunnissa maankäytön suunnittelua tarkentamaan osayleiskaavoja, joissa määritellään eri toimintojen parhaat mahdolliset sijainnit. Osayleiskaavoissa tutkitaan rakentamisen edellytyksiä, ohjataan uutta rakentamista sopiville paikoille ja osoitetaan alueita asumis-, yritystoiminta-, palvelu-, maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäyttöön. Osayleiskaavoissa määritellään tulevat asemakaavoitettavat alueet, joilla tarkennetaan maankäytön suunnittelua edelleen. Kempeleen kunnassa osayleiskaavat teetetään kunnan elinvoimavaliokunnan ja ympäristöpalveluiden ohjauksessa konsulttitoimistoilla, jotka kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Uudet voimaantulevat osayleiskaavat kumoavat alueellaan seudun yhteisen yleiskaavan. Kuva 10. Kempeleen kunnan yleiskaavoitustilanne huhtikuussa 2015.

18 Voimassa olevat lainvoimaiset (MRL) osayleiskaavat Kempeleessä jäi Oulun seudun yhteisen yleiskaavan hyväksymispäätöksen mukaan voimaan kolme osayleiskaavaa, jotka ohjaavat asemakaavoitusta: - Sipola-Rajakorven osayleiskaava (kval , voimaan ) - Ketolanperän osayleiskaava (kval , voimaantulo ) - Linnakankaan osayleiskaava (kval , voimaan ), joka oli tuolloin työn alla. Yhteinen yleiskaava kumosi vanhan rakennuslain aikana laaditut, jo tuolloin sisällöltään vanhentuneet yleiskaavat Väärälänperällä, Vihiluodossa, Juurussuolla ja keskustaajamassa. Nämä vuotta vanhat yleiskaavat eivät näy oheisen kuvan yleiskaavatilanteessa, mutta niitä käytetään soveltuvin osin suunnittelutarveratkaisujen valmistelussa. Vireillä olevat osayleiskaavat sijoittuvat Oulun rajalle Käynnissä on kolme Kempeleen kunnan omaa yleiskaavahanketta, jotka kaikki ulottuvat pohjoisessa Oulun rajalle. Kempeleen ja Oulun yhdyskuntarakenne kasvaa vähitellen yhteen kaavojen toteutuessa. Tästä syystä kaupunkiseudun aluerakenne ja liikennejärjestelmä ovat merkittäviä Kempeleen kannalta. Juuri valmistuneen Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman johtopäätökset vaikuttavat Kempeleen kunnan käynnissä oleviin osayleiskaavoihin. Suunnitelmassa tarkastellaan seudun liikkumisvyöhykkeitä sekä mietitään tie- ja raideliikenteen suhdetta. Oulun kaupunki laatii uutta strategista yleiskaavaa, jonka tavoitteet ja vaihtoehtotarkastelu tehtiin vuonna 2012 ja luonnosvaihe oli nähtävillä tammi-helmikuussa Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään toukokuussa Tavoitteena oli kaavan hyväksyminen vuonna 2015, mutta Oulukin joutuu odottamaan maakuntakaavan vahvistamista. Kempeleen taajaman osayleiskaava 2040 Kempeleen taajaman osayleiskaavan uudistaminen käynnistyi päätöksentekotasolla toukokuussa Olennaista on raideliikenteen, pyöräilyn ja poikittaisten yhteyksien parantaminen sekä keskusta- ja työpaikka-alueiden tiivistäminen ja kehittäminen. Aikaisempi kaavaprosessi päätettiin keskeyttää ja uusi osayleiskaava laittaa vireille (khal ), kun Oulun hallinto-oikeuteen jätetty valitus oli kumonnut aikaisemman osayleiskaavan hyväksymispäätöksen (kval < OHaO ) johtuen ristiriitaisuuksista ylempiasteisten kaavojen kanssa. Zatelliitin eritasoliittymä on esitetty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa, joten nyt myös ylempiasteiset kaavat tukevat eritasoliittymäratkaisua. Zatelliitin uusi eritasoliittymä on todettu useissa liikennetutkimuksissa tarpeelliseksi seudun sujuvan liikenteen kannalta jo nykykuormituksella. Kempeleen taajaman osayleiskaavan tavoitteena on ohjata yleispiirteisesti taajaman keskeisen alueen maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehitystä tavoitevuoteen 2040 saakka. Kaavahankkeessa on ollut mukana useita konsulttitoimistoja: konsultiksi hankkeeseen valittiin vuonna 2011 Airix Ympäristö Oy ( alkaen Sweco Ympäristö Oy). Kaavan yhteydessä tarvittavat liikenteelliset selvitykset on teetetty Ramboll Finland Oy:llä. Kaavahanke kuulutettiin virallisesti vireille syys-lokakuussa 2011, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) tuli nähtäville. Valmisteluvaiheen kuuleminen ja yleisötilaisuus järjestettiin kesä-elokuussa Kaavaluonnoksen kuulemisesta saatiin runsaasti palautetta, johon laaditut vastineet käsiteltiin syksyllä 2013 kunnanhallituksessa (khal , 254). Kaavahankkeen aikataulua on jouduttu viivästyttämään 1-vaihemaakuntakaavan vahvistuskäsittelyn venyessä ympäristöministeriössä. Ehdotusvaiheen kaava-asiakirjat ovat valmisteilla, työpalavereita pidetään konsulttien kanssa tarvittaessa. Hankkeen toinen virallinen kuuleminen pidetään, kun maakuntakaavan 1-vaihekaava on tullut Kempeleen osalta voimaan ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyn jälkeen. Kaupan mitoitusta ja sen ohjeistusta tarkastellaan sitä ennen Kempeleen osalta myös viranomaisneuvottelussa. Ehdotusvaiheeseen edettäneen syksyllä 2015.

19 Taajaman osayleiskaava keskittyy keskustaajaman liikenneverkon, raideliikenteen ja poikittaisten ajoneuvo- ja kevyen liikenteen verkkojen sekä taajamarakenteen ja kaupan kehittämiseen. Paikallisesti tavoitteena on tiivistää Kempeleen taajaman yhdyskuntarakennetta ja suunnata väestönkasvua kestävästi raide- ja muun joukkoliikenteen varaan. Osayleiskaavan tarkoitus on ratkaista kasvusta aiheutuvat taajamakuvalliset ja liikenteelliset haasteet sekä kehittää keskusta- ja työpaikka-alueita kestävästi. Ympäristöministeriön viimeisimmän ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa 1-vaihemaakuntakaavan määräyksiin. Kaupan suuryksiköiden sijainti määritellään valmisteilla olevassa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa, joka perustuu kaupan osalta tammikuussa 2012 maakuntahallituksessa hyväksyttyyn kaupan palveluverkkoselvitykseen. Osayleiskaavassa ei voida esittää maakuntakaavasta poikkeavia kaupan suuryksiköitä, mutta Kempeleen keskustaajaman osayleiskaavan ja maakuntakaavan yhtäaikainen kaavaprosessi on mahdollistanut vuoropuhelun kaavojen valmistelussa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava saataneen mahdollisten valitusten ulkopuolisin osin voimaan vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen Kempeleessä käynnissä olevat, maakuntakaavassa määriteltyjä kauppa- ja liikennejärjestelyjä käsittelevät osayleiskaavat ja Zatelliitin alueen asemakaavan kaupan korttelialueet voidaan viedä eteenpäin. Maakuntakaavan tultua voimaan järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa täsmennetään kaupan ohjauksen periaatteet ympäristöministeriön päätöksen pohjalta. Tämän jälkeen edetään taajaman osayleiskaavan ehdotusvaiheen kuulemiseen ja kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, ja Zatelliitin asemakaavan toiseen ehdotusvaiheeseen. Kuva 11. Kempeleen kunnan ja Liikenneviraston sopimuksen liitteenä ollut yleiskartta vuonna 2015 toteutuvista muutoksista.

20 Liikenneselvityksiä on laadittu osayleiskaava-alueelle runsaasti. Näkyvinä liikennehankkeina rakennetaan tänä vuonna uusi pääradan alittava katu ja kevyen liikenteen yhteys sekä varustellaan Kempeleen vanhan rautatieaseman ratapiha henkilöliikennevalmiuteen. Nämä perustuvat liikenneviraston ja VR-Yhtymän kanssa tehtyyn pitkäjänteiseen yhteistyöhön mm. Seinäjoki - Oulu -radan perusparannushankkeessa ja Seinäjoki-Oulu radan asemien kehittämishankkeessa (SOul). Käynnissä on Seinäjoki - Oulu radan perusparannushanke, jonka yhteydessä raideliikenteen tasoristeykset (Vääräojantie-Risulinnantie ja Sohjanantie) poistetaan ja ne korvataan ne uudella radan alituksella. Tämä alitus saatiin Liikenneviraston ja Kempeleen kunnan kesällä 2013 solmitulla rakentamissopimuksella siirretyksi alkuperäisestä paikasta Paiturintien jatkeelta etelämmäksi, Linnakaarron jatkeelle. Sopimuksen mukaan uusi poikittaisyhteys toteutuu jo vuoden 2015 aikana siten, että se kulkee nykyisen peltoalituksen kautta kunnes lopullinen eritasoliittymä saadaan rakennetuksi. Vuonna 2015 toteutetaan myös rakentamissopimuksen määrittelemät toimenpiteet Kempeleen aseman käyttöön palauttamiseksi henkilöliikenneasemana nykyisellä paikallaan. Vuoden 2011 lopulla valmistui Seinäjoki-Oulu radan asemien kehittämishanke (SOul), jonka toimenpideohjelmassa suositeltiin Kempeleen asemaa kehitettäväksi keskisuurena asemana. Tämän seurauksena VR-Yhtymä esitti Liikennevirastolle Kempeleen asemaa kehitettäväksi henkilöliikenneasemana. Kempeleen pitkän tähtäimen tavoitteen mukaan, mahdollisesti tulevan kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä Kempeleen rautatieasema siirtyisi uuden poikittaisyhteyden äärelle, ja sen yhteyteen muodostettaisiin palvelukeskus ja tiivis asuntoalue. Samaa ratkaisua tuki myös vuonna 2006 laadittu taajaman kehittämisen pitkän tähtäimen visio: Kempele 2030 Kempeleen taajamatoimintojen kehittäminen. Visioon sisältyy liikennejärjestelmän muutos, jossa keskeisenä ajatuksena on matkakeskustyyppinen "Kempeleen Pasila", joka tukeutuu uuteen liikenteelliseen solmukohtaan eritasoliittymän rakentuessa. Tieliikenteen osalta on taajaman osayleiskaavaan ja Ollakan teollisuusalueen laajennukseen liittyen tehty laajempia liikenneverkkotarkasteluita radan ja VT4:n poikkiyhteyksien vaikutuksista ja kustannuksista. Aiemmissa liikennetutkimuksissa taajaman osayleiskaavaan sisältyvä Zatelliitin uusi eritasoliittymä on todettu tarpeelliseksi seudun sujuvan liikenteen kannalta jo nykykuormituksella. Poikittaisten ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen on jo käynnissä. Uusi poikittaisyhteys helpottaa Kempeleen sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. Vaiheittain rakennettavan poikittaisyhteyden kautta Kempele saa Ketolanperäntien lisäksi toisen sisäisen yhteyden Linnakankaalta kuntakeskukseen, eikä ole enää liikenteellisesti niin haavoittuva. Uusi poikittaisyhteys helpottaa myös Kempeleen sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9.12.2015 Haapajärven kaupunki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SAMULINPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa Haapajärven Ronkaalan kaupunginosan korttelista 215 ja siihen liittyvää

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 1.6.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 LEPPÄVIRTA

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2013 1 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTA / OLLILA ( 101 001) SENIORITALO KEMPELEEN ELOHOVI Asemakaavan muutos koskee Ollilan kortteleiden 1026 ja 1027 pohjoispuolista viheraluetta sekä korttelin 1024 itä-

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 10 ) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO- VIHTARIN JA SUURI-PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2013

KAAVOITUSKATSAUS 2013 Khall 10.12.2012 Oheismateriaali 156 KAAVOITUSKATSAUS 2013 ALAVIESKAN KUNTA Alavieskan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12..2012 52 Laatinut: AIRIX Ympäristö Oy Kannen kuvat: AIRIX Ympäristö Oy ALAVIESKAN

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus 2016

Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus 2016 Kemiönsaaren kunta Kaavoituskatsaus sisältää muun muassa: sivu Mitä kaavoitus on? 2 Ajankohtaista kaavoituksessa Vuonna 2016 kaavoitusyksikkö tulee työskentelemään useamman ison asemakaavahankkeen

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LEPPÄVIRRAN KUNTA KORTTELIN 67 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

1. Mikä rakennusjärjestys on?

1. Mikä rakennusjärjestys on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava, Kiviahon pohjoisosan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2011 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot