Pesäpuun. lehti 2/2014. Kansainvälisyys

Transkriptio

1 Pesäpuun lehti 2/2014 Kansainvälisyys

2 Pesäpuun lehti 2/ Puheenjohtajalta 4... Haloo, kuuleeko kukaan? 6... They are always there for me 8... Growing with Children s Rights 9... Asiaa jälkihuollosta PRIDE-utbildning på svenska! Uudet PRIDE-kouluttajat Perheet luottavat siihen, ettemme riko lapsia Kohtaamisia Nallekiertueella Salapoliisien ja Sherlockien tutkimuksia Tampereella Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla Mä oon keskustellut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille Takaisin kouluun tsemppipäivä Sisukkaille SISUKAS kouluttaa SISUKAS-projektin uusi työntekijä Uusi PePPiläinen Käsi hiirellä, kynä kädessä SOS-lapsikyläsäätiön apuraha salapoliisien toimintaan Pesäpuu ry:n koulutuskalenteri Julkaisija Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) toimisto@pesapuu.fi Iso Roobertinkatu 1 A 5, Helsinki Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa, raili.back@pesapuu.fi Taitto Piritta Schulz, piritta.schulz@pesapuu.fi Painopaikka Kariteam, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti 2/2014

3 Terveisiä kansainvälisestä konferenssista EUSARFin (European Scientific Association on Residential and Family Care for Children and Adolescents Conference) järjestämä lastensuojeluun keskittyvä konferenssi pidettiin syyskuun alussa. Ruotsalainen Karin Lundén Göteborgin yliopistosta korosti viisaasti, miten lapset kehittyvät suhteissa, heidän aivonsa kehittyvät suhteissa ja he toipuvat suhteissa. Tärkeintä lapselle on, että sijaisvanhemmat luovat turvallisen perustan kiinnittymiselle, ovat emotionaalisesti saatavilla, toimivat sensitiivisesti ja reflektiivisesti. Tutkimusten mukaan mahdollisuuksia kiinnittymiselle on sitä vähemmän, mitä enemmän sijaisperheessä on lapsia. Samasta teemasta jatkoi Femmie Juffer Leidenin yliopistosta. Hän korosti selviytymisen avaimena lapsen kokemusta siitä, että hän voi luottaa huolenpitäjään ja että hän kokee olevansa rakastettava lapsi. Professori Ian Sinclair Yorkin yliopistosta on piakkoin päättämässä työuransa sosiaalityön ja perhehoidon tutkijana. Hän halusi muistuttaa tulevia sukupolvia siitä, että tärkeät asiat ovat yksinkertaisia. Lapselle on tärkeintä, kenen kanssa hän asuu ja kuka on tärkeä aikuinen juuri hänelle. Toiseksi hän muistutti, ettei sijoituspaikan valintaan ole olemassa validoitua tapaa. Edes laatusuositukset eivät takaa, että niiden mukaisesti toimitaan käytännössä. Kolmanneksi hän korosti yhdessä pohtimisen ja kehittämisen merkitystä, neuvottelun tärkeyttä. Hoitavat prosessit kiinnittyvät suhteisiin, ja ne ovat hitaita muotoutumaan. Jos sijaishuollolta odotetaan vaikuttavuutta ja jos perhehoidon odotetaan auttavan lapsia, Puheenjohtajalta Tarja Heino kannattelevien suhteiden pohjustaminen ja vahvistaminen on tärkeää. Siihen tarvitaan aikaa. Siksi jokaisen alalle aikovan tulisi käydä läpi riittävän pitkä prosessinomainen valmennus. Sosiaalityön aikaa ja tukea tarvitsevat niin lapsi, hänen läheisensä kuin perhehoitoperheen omat jäsenetkin. Kaavamaisen mitoituksen sovittaminen yksittäisten lasten tarpeisiin on haaste. Näen kuitenkin, että neljä eri perheistä olevaa sijoitettua lasta kaikkine läheisineen, harrasteineen, koulujärjestelyineen, erityispalvelujen ja muine tukitarpeineen on liian iso työmaa yhdelle perheelle etenkin kun perheessä usein on myös omia lapsia. Kaikki lapset tarvitsevat ja ovat oikeutettuja erityiseen huomioon ja kahdenkeskiseen aikaan hoitavan vanhemman kanssa. Teksti: Tarja Heino hallituksen puheenjohtaja Pesäpuu ry Kuva: Antero Aaltonen Pesäpuun lehti 2/2014 3

4 Haloo, kuuleeko kukaan? Apua lapsille 24/7 Miten lapsi saa apua? Entä jos lähellä ei ole aikuista, jolle voisi puhua? Tai jos lapsen läheinen on huolissaan lapsesta? Iso-Britanniassa toimivan National Society for the Prevention of Cruelty to Children -järjestön (NSPCC) ChildLine tarjoaa maksutta keskusteluapua lapsille ja nuorille ympäri vuorokauden. Aikuisille on omat, aina avoinna olevat puhelinlinjat sekä yhteydenottomahdollisuus tekstiviestillä tai sähköpostilla. ChildLine tarjoaa apua lapsille 24/7 puhelimen, chatin, sähköpostin, kysymys- ja keskustelupalstan kautta. Nettisivuilla on ohjeita lapsille tunteiden ilmaisuun ja käsittelyyn, erilaisia pelejä ja selkeät ohjeet, miten eri tavoin voi ottaa yhteyttä. Nettisivuilla on myös turvanappi, jota klikkaamalla lapsi pääsee nopeasti pois sivustolta, jos ei halua muiden näkevän vierailua ChildLinessa. Palvelun sivustoja Pesäpuun Lähemmäs-projektin henkilöstö ja pilottialueiden edustajat Hackneyssa. Pesäpuun Lähemmäs-projektin henkilöstö ja pilottialueiden edustajat tutustuivat keväällä 2014 Lontoossa NSPCC -järjestöön, Morning Lane Associates -yrityksen levittämään Hackneyn sosiaalityön malliin sekä Family Rights Group -järjestöön. kehitetään jatkuvasti käyttäjäystävällisimmiksi yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Sivustolla on esimerkiksi Anna palautetta pyynnön sijaan konkreettisempi kysymys: Mikä on paras neuvo, jonka olet nähnyt ChildLinen sivuilla?. Lasten yhteydenottoihin vastaavat kolmen kuukauden perehdytyskoulutuksen saaneet vapaaehtoiset. Jokaisessa vuorossa työskentelee vapaaehtoisten lisäksi ammatillisen koulutuksen saanut palkattu työntekijä. Hän auttaa, mikäli vapaaehtoiset tarvitsevat neuvoja ja ohjausta. Lisäksi jokaisen vuoron alussa ja lopussa on työnohjaustuokio. Lapsen tai nuoren soittaessa ChildLineen vastaajat kuuntelevat, tukevat, opastavat ja auttavat. He etsivät yhdessä keinoja vaikeista tilanteista selviytymiseen. Kohtaava kuunteleminen, ymmärtävä asettautumi- 4 Pesäpuun lehti 2/2014

5 nen lapsen tilanteeseen, terapeuttinen ote ja keskustelu ovat tärkeimmät ChildLinen periaatteet. Lasten ja nuorten luottamus etusijalla Työntekijät ovat havainneet, että jos lastensuojeluilmoitus tehdään liian pian, voi yhteydenottaja vetäytyä ja perua puheensa. Kokemusten mukaan lapsi hyötyy enemmän linjalta saamastaan tuesta kuin lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Jos lapsi antaa luvan, linjan työntekijä vie asian eteenpäin. Hän keskustelee ilmoituksesta valvojalle, joka vie asian eteenpäin yksikön päällikölle. Vasta kolmen työntekijän päätöksellä tehdään virallinen lastensuojeluilmoitus. Poikkeuksena on, jos lapsi itse pyytää työntekijää tekemään ilmoituksen, työntekijöiden mielestä lapsen ja/tai jonkun muun henki on välittömässä vaarassa, lasta vahingoittaa henkilö, joka asemansa vuoksi on tekemisissä laajemminkin lasten kanssa (esimerkiksi opettaja tai poliisi) tai jos lapsi kertoo vahingoittavansa vakavasti toista lasta tai nuorta. Näissäkin tapauksissa lapselle kerrotaan ilmoituksesta ja korostetaan sitä, että Childline:n ensisijainen tehtävä on aina tukea lasta. Lisää NSPCC:n työstä ja Lähemmäsprojektin opintomatkasta voit lukea sivuiltamme laheisten-osallisuuden-vahvistaminen/ laheiset-materiaalit/. Teksti ja kuvat: Pia Lahtinen, Hanna Särkiö ja Sannariikka Silén Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 2/2014 5

6 They are always there for me Kansainvälinen perhehoitojärjestön (IFCO) Euroopan konferenssi Waterford, Irlanti IFCO:n Euroopan konferenssi pidettiin tänä vuonna vanhassa viikinkikaupungissa Waterfordissa Irlannissa. Konferenssin teemana oli lapsi- ja perhekeskeisten palveluiden varmistaminen. Pesäpuulla oli ainoana pohjoismaisena toimijana työpajoja - toinen nuorille ja toinen aikuisille. Molemmissa työpajoissa teemana olivat lapsen läheissuhteet otsikolla Dearest and nearest in children s lives in child protection. Dearest and nearest rakkaat ja läheiset nuorten työpajassa Nuorten työpajan pienryhmäläiset miettivät elämän tärkeitä ihmisiä, heidän merkitystään sekä sitä, miten ja kuka voisi auttaa läheissuhteiden vahvistamisessa. Eri puolilta Eurooppaa tulleiden nuorten mukaan tärkeimmät ihmiset löytyvät perhepiiristä. (Iso)vanhemmilta tai sijaisvanhemmilta saatavalla henkisellä tuella on iso merkitys nuorille. On tärkeää, että aikuiset ovat kärsivällisiä, rohkaisevia ja osoittavat sijoitetun nuoren kuuluvan heidän perheeseensä. Biologiset sisarukset puolestaan jakavat samat elämänkokemukset ja ymmärtävät sitä kautta nuorten tunteita ja ajatuksia kaikkein parhaiten. Siksi heihin halutaan säilyttää tiiviit ja lämpimät välit. Kokemusviestejä aikuisten työpajassa Aikuisten työpajassa Pesäpuun työntekijät kertoivat osallistujille eri kokemusasiantuntijaryhmiltä kerättyjä, läheissuhteisiin liittyviä viestejä. Lasten viesteissä muistutettiin, että lapsen mieleen mahtuu yhtä aikaa monia läheisiä, eivätkä he kilpaile keskenään. Nuorten viestit puolestaan korostivat, että lapsia ja nuoria ei saa jättää 6 Pesäpuun lehti 2/2014

7 yksin selviämään läheissuhteiden kanssa. Biologisten vanhempien ja isovanhempien viestit välittivät kaipuuta ja halua elää tavallista arkea sijoitetun lapsen tai lapsenlapsen kanssa ei vain juhlaa. Sukulaissijaisvanhempien viesteistä välittyi kiintymys sijoitettuun lapseen, mutta myös pelkoa kertoa omasta väsymyksestä viranomaisille. Ammattilaisten viestien mukaan lapsen kanssa työskentelyyn tuskin jää sosiaalityössä riittävästi aikaa, saati sitten lapsen läheisten. Aikuisten työpajan kuulijoissa herätti suurta innostusta se, kuinka monipuolisesti Pesäpuun työssä hyödynnetään erilaisia kokemusääniä. Teksti: Pia Lahtinen ja Pipsa Vario kuvat: Pia Lahtinen Pesäpuu ry IFCO TOP3 -puheenaiheet 1. C MON GUYS, ÄLKÄÄ MISSATKO JÄLKIHUOLTOA! Jälkihuolto ja itsenäistyvät nuoret (care leavers) puhuttivat laajasti. IFCO aikoo julkaista maailmanlaajuiset suuntaviivat (guidelines) jälkihuollon sisällöistä ja järjestämisestä. Pohjaa tälle dokumentille luotiin Nuorten Advocate Trackohjelmassa, johon myös kolme Pesäpuun Selviytyjät-tiimiläistä osallistui. 2. LAPSEN LÄHEISVERKOSTO MUKAAN PERHEHOITOON, MUTTA EI ILMAN TUKEA Lapsen läheiset halutaan pitää useassa maassa nykyistä tiiviimmin lapsen elämässä, vaikka lapsi sijoitettaisiinkin. Muun muassa Sarajevossa implementoidaan ACTIVE Family Support ohjelmaa, jonka tavoitteena on toisistaan erotettujen lasten ja vanhempien yhdistäminen ja toisaalta uusien erojen ehkäiseminen. 3. ISOISTA LAITOKSISTA PERHEHOITOON Monet valtiot Itä-Euroopassa ovat muuttamassa sijaishuollon rakenteitaan. Suurista lastensuojelulaitoksista siirrytään kohti lapsen tarpeista lähteviä ja perhekeskeisiä perhehoidon rakenteita. Lue lisää IFCO:n Euroopan konferenssista osoitteesta Pesäpuun lehti 2/2014 7

8 Growing with Children s Rights Selviytyjät kutsuttiin aikaisemmin lapsiasiavaltuutettuna toimineen Maria Kaisa Aulan kanssa Euroopan Neuvoston konferenssiin, jonka aiheena oli lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Euroopassa. Konferenssissa luotiin katsaus Euroopan neuvoston asettamaan Lasten oikeuksien strategiaan vuosille Konferenssi kokosi noin 200 osallistujaa ympäri Eurooppaa. Selviytyjät esitteli vuonna 2012 pidetyn Uskomme sinuun, usko sinäkin -kiertueen materiaalia. Lasten kohtaamisen ja oikeuksien toteutumisen haasteet ovat samantyyppisiä Suomessa ja Euroopassa. Projektit ja kokeilut ovat lyhytjänteisiä, jolloin lasten kohtaaminen ei rakennu kestävälle vuorovaikutukselle. Osallisuutta estää aikuisten vastustus ja pelko voimasuhteiden muuttumisesta. Suureksi haasteeksi koettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tavoittaminen. Euroopan Neuvoston -konferenssi Dubrovnik, Kroatia Suositukset lasten oikeuksien turvaamiseksi Konferenssissa koottiin suositukset, joihin jäsenmaiden tulisi kiinnittää huomiota. Näitä olivat lasten osallisuuden varmistaminen kaikilla heitä koskevilla osa-alueilla, esimerkiksi terveydenhuollossa, koulussa, oikeuskäsittelyissä ja lastensuojelussa. Keskusteluissa painotettiin osallisuuden eettisyyttä ja eri alojen ammattilaisten valmentamista lasten kohtaamiseen ja oikeuksien suojelemiseen. Euroopan nykyisessä taloustilanteessa lasten ja perheiden toimeentulon turvaaminen ja sen huomioiminen kansallisissa budjettineuvotteluissa on myös tärkeää. Living Library Elävä kirjasto Kroatian konferenssin kiinnostava asia oli niin kutsuttu Living Library. Konferenssiin osallistujilla oli mahdollisuus lainata henkilöä, joka oli ennalta ilmoittautunut kirjaksi. Lainattavia kirjoja olivat esimerkiksi huostaanotettu nuori, seksuaalisen vähemmistön edustaja ja jalkapallohuligaani. Selviytyjien ja lapsiasiavaltuutetun puheenvuorossa esiteltiin UsUs-kiertueen tuloksia ja kerrottiin, miten Suomen lastensuojelua tulisi kehittää, mitä asioita olemme kokeneet hyviksi ja olemme kiertueen avulla saavuttaneet. Selviytyjien ja Maria Kaisa Aulan pitkä yhteistyö sai arvoisensa päätöksen. Kiitos Maria Kaisa! Teksti: Helena Inkinen Selviytyjät, Pesäpuu ry Suojele unelmia, vaali toivoa -raportti: 8 Pesäpuun lehti 2/2014

9 Asiaa jälkihuollosta Fokus på barn i familjehem projektin jälkihuoltotyöpaja Tukholma, Ruotsi Kaksikymmenpäinen kokemusnuorten joukko Norjasta, Ruotsista, Tanskasta sekä Suomesta saapui Tukholmaan työskentelemään ja vaihtamaan kokemuksia sijaishuollosta sekä esittämään näkemyksiään jälkihuollon kehittämistarpeista. Tapaaminen oli osa Pohjoismaiden nuoret perhehoidossa -hanketta, joka tähtää selviytyvyyden tukemiseen. Työskentely alkoi majoittumisella, ohjelman läpikäymisellä ja tutustumisharjoituksella. Paikkana oli kaunis Kustaa Vaasan aikainen kartano ja maatila, Biskops Arnö. Jälkihuollon teemoja työstettiin kristallikruunujen alla skräppäys-tekniikalla ryhmätöissä ja keskusteluissa. Työskentelystä ja nuorten haastatteluista on tekeillä lyhytelokuva ja nuorten näkemykset tullaan kokoamaan syksyllä 2014 ilmestyväksi raportiksi. Ne esitellään kehittäjille ja päättäjille projektin eri pohjoismaissa pidettävissä loppuseminaareissa sekä nettisivustolla Yhteisesti jaettu yksinäisyyden kokemus Suomen edustajat, Sami Pesäpuun Selviytyjistä, Warre Oulun Vaikuttajista sekä Vilma Helsingin nuorista kehittäjistä saivat jälleen kerran kiitosta viisaista ajatuksistaan ja loistavista vuorovaikutustaidoistaan. Kokemusasiantuntijoiden tarinat eivät jättäneet tälläkään kertaa meitä aikuisia kehittäjiä kylmäksi vaan vahvistivat ajatuksia siitä, kuinka tärkeää on tarjota Sijoitetut nuoret skräppäämässä jälkihuoltotyöpajassa Biskops Arnössä. lapsille ja nuorille kuulluksi tulemisen kokemuksia ja välittää näkemyksiä päättäjille ja läheisille. Koskettavana nousi esiin nuorten kokema, yhteisesti jaettu yksinäisyys itsenäiseen elämään ponnistaessa. Monet kokivat, ettei ollut ketään keltä kysyä, miten asioita hoidetaan tai ruokaa laitetaan. Elämässä koetut kolhut toivat haasteita arjenhallintaan. Haaveissa siinteli kuitenkin tavallinen, onnellinen elämä koulutus, työ, ammatti, perhe. Pohjoismainen tapaaminen ja kokemusten vaihto oli silminnähden voimauttavaa ja nuoret verkostoituivat tehokkaasti keskenään. Kiitos osallistuneille! Teksti ja kuvat: Christine Välivaara SISUKAS-projekti, Pesäpuu ry Lue lisää: Pesäpuun lehti 2/2014 9

10 Poimintoja nuorten toiveista Sijoitetut nuoret kokosivat itsenäistymiseen liittyviä toiveitaan: tulevaisuus ilman kaaosta ja leimaa tavallista arkea, oma koti, koulutus, ammatti, perhe suunnitelmallisuutta ja rutiineja yksinäisyyteen puuttumista, nähdyksi tulemista läheisiä ihmissuhteita, jatkuvuutta terapiaa, koetun työstämistä tukikohtaa, ymmärrystä, turvaa kotitalousopetusta ja elämänhallintataitoja taloudellista tukea ja tietoa oikeuksista opastusta hakemusten tekoon sekä raha-asioiden hoitamiseen opinto-ohjausta, tukea oppimiseen ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen iloa elämään Nuorten työpajatyöskentelyä ja elokuvan filmausta. 10 Pesäpuun lehti 2/2014

11 PRIDE-utbildning på svenska! Finska PRIDE-kurser har anordnas i 20 år, men det är först i år som PRIDEprogrammet har översatts till svenska. Nu har även två- och svenskspråkiga kommuner möjlighet att anordna PRIDE-utbildningar på svenska. PRIDEboken och PRIDE-handledarguiden är färdiga. PRIDE-handledarutbildning för svenskspråkiga PRIDE-handledare Utbildningen omfattar två perioder; och samt senare på våren 2+2 handledningsdagar under den tid som PRIDE-handledarna håller sin första PRIDE-förberedelsekurs. PRIDE-handledarutbildningen ger färdigheter och rättighet att anordna PRIDE-förberedelsekurser. Priset för PRIDE-handledarutbildningen är 2100 och inkluderar utbildning och material. Utbildningen organiserats i huvudstadsregionen. Mer information om PRIDE-handledarutbildningen ger Paula Männikkö tel: , e-post: paula.mannikko@ pesapuu.fi. Uudet PRIDE-kouluttajat PRIDE-kouluttajakoulutus kevät 2014: Marisanna Korvenpää, Riina Nurmimäki, Hanne-Maarit Mukari, Niina Nieminen, Maria Lindroos, Maarit Ratamäki, Toni Leander, Milla Lohioja, Heidi Hyppänen, Marjo Martikainen, Pia Reinholm, Aino Palokangas, Ritva Sihvola-Orava, Merja Paasimäki, Arttu Lehti. Kouluttajat Jaana Pynnönen ja Sirpa Yli-Rekola. Pesäpuun lehti 2/

12 Perheet luottavat siihen, ettemme riko lapsia Yli vuoden ajan on muutamissa sijaisperheissä ollut arjen apuna vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Toimintaa on pilotoitu PePPi hankkeessa Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Uudellamaalla toiminta käynnistyi, kun toimeliaat Puuhamartat etsivät yhteisönä sopivaa vapaaehtoistoiminnan muotoa itselleen. He osallistuivat vapaaehtoistoiminnan valmennukseen ja läpikävivät tukihenkilöprosessin. Kesällä 2013 he alkoivat käydä pareina viidessä sijaisperheessä. Tukihenkilöiden antama apu on lähtenyt kunkin sijaisperheen yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Kahta samanlaista tukisuhdetta ei ole ollut vaan Martat ovat käyttäneet niin moottorisahaa kuin kaulintakin. Osa Martoista toimi myös sijaisperheiden nuorten tukena. Nuoret kertovat nauttineensa yhteisistä harrastus- ja kahvitteluhetkistä tukihenkilöidensä kanssa. Sijaisvanhemmista puolestaan oli ollut hienoa, että nuoret saivat uusia ja turvallisia ihmissuhteita elämäänsä. Tukihenkilöt olivat luoneet nuorten kanssa jopa yhteisen WhatsApp-ryhmänkin yhteydenpitoa helpottamaan! Pilotoinnin alussa sijaisperheitä mietitytti, miltä tuntuu päästää kotiinsa vieraita ihmisiä. Pitääkö siivota ennen heidän tuloaan? Tarjotaanko heille kahvit? Myös Puuhamartat pohtivat, kuinka uskaltautua perheiden yksityiselle reviirille. Kehtaanko ehdottaa, että viikkaisin pyykit? Mitä jos en osaakaan olla avuksi? Hyvin nopeasti Puuhamarttojen ja perheiden suhde muotoutui luontevaksi. Yksi sijaisäiti riemuitsi päässeensä romanttisel- Osa Puuhamartoista vapaaehtoistoiminnan luovassa arviointitapaamisessa. 12 Pesäpuun lehti 2/2014

13 le rautakauppareissulle miehensä kanssa kahden, toinen oli ilahtunut stressittömistä synttärijuhlista. Martoista kerran kuussa tapahtuva vapaaehtoistoiminta on vaatimaton apu, mutta perheistä puolestaan suuri tuki, joka auttaa jaksamaan. Martat ovat tehneet asioita myös perheiden kanssa yhdessä, mikä on tuntunut kaikista hyvältä. Perheen lapset ovat tottuneet siihen, että Martat huomioivat kivalla tavalla heitäkin. Ihan tukisuhteen alussa oli joku vapaaehtoinen miettinyt osaako olla lasten kanssa, mutta tutustumisen myötä oli aprikointi hälvennyt. Isilläkään ei ole ollut mitään sitä vastaan, että kodissa tuoksuu silloin tällöin Marttojen leipoma pulla. Perheistä on ollut helpottavaa, ettei ole tarvinnut selitellä, millaista on olla sijaisperhe ja mitä tarkoittaa sijoitettu lapsi. Toiminnassa mukana olevat perheet toivovat, että kaikilla halukkailla sijaisperheillä olisi mahdollisuus samanlaiseen apuun ja tukeen. Martat ovat tulleet perheisiin kunnioittavasti ( olen mukana tässä suurella sydämellä ) ja löytäneet yhteisen sävelen perheenjäsenten kanssa helposti. He kertovat saaneensa paljon itsekin ja voimaantuneensa toiminnasta. On upea tunne kun perhe uskoo lapsensa huomaamme ja luottaa, ettemme riko heitä kiteytti eräs Puuhamartta kokemuksiaan. Tukihenkilösuhteita syntyy Pilotoinnista saatujen hyvien kokemuksien myötä PePPi-hanke jatkaa vapaaehtoisten rekrytointia ja valmentamista sijaisperheiden tueksi. Keväällä Uudellamaalla valmennetuille sijaisperheen tukihenkilöille on jo löytynyt sopivia tehtäviä, ja syyskuun lopussa pidettävään tukihenkilövalmennukseen on ilmoittautunut parisenkymmentä tulevaa vapaaehtoista. Sijaisperheiltäkin on tullut tukihenkilöhakemuksia niin, että osalle syksyllä valmennettavista sijaisperheen tukihenkilöistä löytynee tuettava perhe heti valmennuksen päättyessä. Sijaisperheen tukihenkilöiksi on innostunut valmentautumaan niin uusia Puuhamarttoja, sijaishuollon kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita, lasten parissa ammatikseen työskenteleviä kuin muitakin, aivan tavallisia, lapsirakkaita ihmisiä. Valmennuksessa käsitellään tukihenkilötoiminnan käytäntöjä, sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten tarpeita sekä pohditaan omia vuorovaikutustaitoja ja lapsen kohtaamista. Sijaisperheen vanhempi sekä sijaisperheessä tukihenkilönä toiminut vapaaehtoinen valottavat omilla kertomuksillaan sijaisperheen arkea ja sen tukemista vapaaehtoisvoimin. Valmennuksen jälkeen tukihenkilöä hakeneille sijaisperheille pyritään löytämään juuri heidän tarpeisiinsa sopiva vapaaehtoinen. PePPi-hankkeen projektityöntekijä on mukana tukihenkilösuhteen solmimisessa ja tukee sijaisperhettä ja vapaaehtoista tukihenkilösuhteen aikana. PePPi-hanke ottaa vastaan kaikilla hankealueillaan Keski-Suomessa, Pohjois- Karjalassa ja Uudellamaalla niin uusia vapaaehtoisia tukemaan sijaisperheiden arkea eri tavoin kuin tukea arkeensa kaipaavia sijaisperheitäkin. Teksti ja kuva: Maaret Parviainen ja Heini Aaltonen PePPi-hanke, Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 2/

14 Kohtaamisia Nallekiertueella Pesäpuu viettää parhaillaan Kohtaamisen teemavuotta Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti. Samalla juhlimme Nallekorttien kymppisynttäreitä. Nallen kunniaksi olemme lähteneet kiertueelle tapaamaan erilaisissa lastensuojelun työtehtävissä toimivia ammattilaisia. Olemme halunneet kuulla miten monin eri tavoin Nallekortteja hyödynnetään ja samalla olemme keskustelleet kohtaamisesta ja sen tärkeydestä. Lasten kokemuksia tavoittamassa Turvakodissa väkivaltatyön haaste on saada aikuiset tavoittamaan lapsen kokemukset. Jotta perhe saisi apua, myös miesten kohtaaminen on tärkeää. Isien on hyödyllistä saada puhua auki omat lapsuuden kokemuksensa, jotta he pystyvät katsomaan tilannetta lapsen näkökulmasta. Lasten kanssa työskentelyn tavoitteena on, että lapset tulisivat kohdatuiksi ja saisivat purkaa kokemuksensa ja tunteensa turvallisesti. Pääkaupunkiseudun turvakodin avoyksikön työntekijät Leiriytymistä asiakkaan kanssa Kohtaaminen on koko työn A ja O, toteavat Porvoon perheneuvolan työntekijät. Täytyy tietoisesti asettua suhteeseen, kohtaamaan. Tämä tarkoittaa konkreettisesti ajan antamista ja levollisuutta. Vasta silloin kun asetutaan, voi syntyä suhde. Joskus asettuminen ja ajan antaminen voi hämmentää asiakasta, sillä he eivät ole välttämättä totuttuneet siihen. Perheneuvolan työntekijät luottavat asiakassuhteen hitaaseen kehkeytymiseen, sillä suhde ei synny toimenpidekeskeisesti, vaan tarvitsee väljyyttä ja turvallisuutta. He puhuivat kuvainnollisesti myös leiriytymisestä, joka kuvaa hyvin kohtaamisen läsnäoloa kiireettömästi. Porvoon Perheneuvolan työntekijät Nallen juhlakiertue käynnistyi Talentian asiantuntijapäiviltä maaliskuussa Kunnioittavaa kohtaamista vankilassa Myös vankilassa on mietitty paljon kohtaamisen kysymyksiä. Työntekijät ovat tietoisesti nostaneet esiin lapsen kokemusta vankilamaailmassa. Kohtaaminen on läsnäoloa ja kunnioitusta ja siinä täytyisi olla tilaa myös hämmästelylle ja yhteisille kysymyksille. Jotta jaksaisi ottaa vastaan asiakkaiden tunnekuormaa, on työntekijöiden keskinäinen kunnioitus ja arvostus ensiarvoisen tärkeää. Hämeenlinnan avovankilan perheosaston työntekijät 14 Pesäpuun lehti 2/2014

15 Kiertue jatkuu Kiitämme lämpimästi kaikkia kiertueella mukana olleita työyhteisöjä. On ollut antoisaa ja tärkeää pysähtyä kohtaamisen kysymysten äärelle. Kiertue jatkuu vielä syksyllä. Kiertueella kuulemistamme uusista Nallekorttien käyttöideoista kirjoitetaan Nallevihkonen, joka julkaistaan marraskuussa 2014 Jyväskylässä pidettävillä Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä. Teksti ja kuvat: Hanna Särkiö ja Sari-Anne Paaso, Piirros: St. Lukes Pesäpuu ry Iloisia kohtaamisia Pesäpuun ständillä. Ja kuten synttäreillä kuuluukin myös ongintaa. Pesäpuun lehti 2/

16 Salapoliisien ja Sherlockien tutkimuksia Tampereella Salapoliisit eli sijaishuollossa olevat 7-8-vuotiaat kokemusasiantuntijat jatkoivat tutkimuksiaan Tampereella keväällä Uutta oli, että ryhmään kutsuttiin myös lapselle tärkeitä läheisiä ja heidät nimettiin Sherlockeiksi. Innostusta ja haasteita Tieto Pesäpuun lasten ja läheisten kokemusasiantuntijuutta vahvistavaan Salapoliisit ja Sherlockit toimintaan osallistumismahdollisuudesta otettiin meillä Tampereen sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasemalla vastaan innolla, sillä tarve uusiin työtapoihin vahvistamaan lasten sekä läheisten osallisuutta omaan asiakkuuteensa nähdään erityisen tärkeänä. Työskentelyyn osallistui sosiaaliasemaltamme kaksi sosiaalityöntekijää sekä kaksi perhehoidon ohjaajaa. Uuden oppiminen ja oman työn kehittämismahdollisuudet innostivat työntekijöitä mukaan työskentelyyn, vaikka työntekijät kokivatkin aluksi olevansa haasteellisessa tilanteessa sen suhteen, että työskentely toteutettiin oman perustyön ohella. Lapsi sai valita ryhmään itselleen tärkeän läheisen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä läheisten kanssa lapsen mahdollisuuden osallistua ryhmätyöskentelyyn. Ryhmään valikoitui kuusi lasta ikähaarukalla 7 8 vuotta ja lapset valitsivat läheisikseen toisen sijaisvanhemmistaan. Työntekijöinä koimme, että lasten ja työskentelyn kannalta olisi tärkeää, että kaikkien ryhmään valittujen lasten kanssa ehdittäisiin rauhassa keskustelemaan salapoliiseina toimimisesta ja samalla työntekijällä olisi mahdollisuus myös kartoittaa lapsen osallistumisvalmiuksia. Havaitsimme, että niin lasten kuin läheistenkin kohdalla on olennaista, että työskentelyyn kutsuva työntekijä on perehtynyt työskentelytapaan ja pystyy näin ollen myös valmistamaan lasta sekä läheistä tulevaan prosessiin. Havaitsimme, että jokaisella lapsella tulee olla aidosti kaikkien läheisten lupa osallistua prosessiin, jotta lapsella olisi työskentelyn aikana turvallinen olo tuottaa juuri haluamaansa puhetta. Lapsia ei ole tarvetta ylisuojella Työskentely oppijan roolissa yhdessä Pesäpuun ammattilaisten rinnalla oli avartavaa, sillä työskentelytapa lasten ja läheisten kokemusasiantuntijuuden näkökulmasta haastoi meitä työntekijöitä useasta eri näkökulmasta. Työntekijälle työskentely 16 Pesäpuun lehti 2/2014

17 siksi, että aikuisen on oltava todella tarkkana lasten kanssa työskennellessä, jotta lasten sanomisia ei ylitulkittaisi tai lapsia johdateltaisi liikaa tuottamaan aikuisten haluamia asioita. Salapoliisit tutkimuspuuhissa. vahvisti ajatusta siitä, kuinka tietoisia lapset ovat taustoistaan ja siitä, miksi eivät voi asua biologisten vanhempiensa luona. Lapsia ei ole tarvetta ylisuojella heidän elämäänsä liittyviltä asioilta. Työntekijöinä jäimme muun muassa pohtimaan aikuisposition eettisiä kipukohtia erityisesti Vaikuttavuutta monella tasolla Sherlock-läheisten kanssa työskentely vahvisti perhehoitajan ja lapsen suhdetta ja voi toimia myös tukena perhesijoituksen pysyvyydelle. Jatkossa sosiaaliasemallamme on suuri halu jatkaa Salapoliisi- ja Sherlock -toimintaa, mutta prosessi vaatii asianmukaiset puitteet ja resurssit. Into jatkaa työskentelyä uuden ryhmän kanssa on suuri! Teksti: Tessa Tuukkanen-Salovesi, sosiaalityöntekijä Tampereen kaupungin sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasema Kuvat: Sari-Anne Paaso Teema: sosiaalityöntekijä Teema: läheiset Lasten viesti: Lapsella voi olla kaksi äitiä. Lapset: Sosiaalityöntekijä auttaa lasten suojelussa ja sen sellaisessa. Tulee kattoon joskus miten lapsella menee. Aikuisten viesti: Läheisiä on lupa olla useita ja on tärkeää, että suhteet toimivat rinnakkain. Aikuiset: Sijaisvanhemmat kaipaavat sosiaalityöntekijältä toimivaa yhteistyötä, avoimuutta ja hyväksyntää. Lisää Salapoliisien ja Sherlockien viestejä Valtakunnalllisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä Jyväskylässä Pesäpuun lehti 2/

18 Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla Pipsa Varion pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin lastensuojelun sijaishuollon asiakkaana olevien 5-9 -vuotiaiden lasten näkemyksiä hyvinvoinnista ja lastensuojelusta. Tutkimuskontekstina oli Pesäpuu ry:n Salapoliisitoiminta, jonka tarkoituksena on ottaa pienet lapset mukaan kehittämään lastensuojelua yhdessä aikuisten kanssa. Aineisto kerättiin havainnoimalla yhdeksästä lapsesta ja kolmesta aikuisesta koostuvan ryhmän toimintaa. Ryhmässä lapset eivät käsitelleet henkilökohtaisia kokemuksiaan vaan lastensuojeluun liittyviä teemoja tutkittiin sijoitetun Mäyrähahmon avulla. Hyvinvointi rakentuu arjen perusasioista Perustarpeiden tyydyttäminen oli lapsille tärkein hyvinvoinnin osatekijä. Perustarpeilla he tarkoittivat ruokaa, turvallista paikkaa elää ja nukkua, puhtaita vaatteita sekä kuulluksi ja rakastetuksi tulemista. Erityisesti ruuan ja turvallisuuden merkitys korostuivat lasten puheessa. Lasten mielestä aikuisten velvollisuus on huolehtia siitä, että nämä asiat ovat lapsen elämässä kunnossa. Myös biologisilla vanhemmilla on vahva merkitys lasten kokemaan hyvinvointiin. Vanhempiin halutaan pitää yhteyttä nykyistä enemmän, huolimatta syntymäkotiin liittyvistä monenlaisista negatiivisistakin kokemuksista. Puhe synnyin- ja nykyisestä kodista rinnakkain kertoo, etteivät sijaishuoltopaikka ja biologiset vanhemmat kilpaile keskenään, vaan molemmilla on merkittävä rooli lapsen elämässä. Sijaishuoltopaikka aikuisineen tarjoaa turvaa ja osoittaa huolenpitoa tavoin, jotka ovat lapsen hyvinvoinnin perusta. Biologiset vanhemmat puolestaan ovat isä ja äiti läheisimmät ihmiset, joita lapset kaipaavat, rakastavat ja joiden kanssa he haluavat viettää aikaa. Lastensuojelu auttaa Lastensuojelu on lasten mielestä ensisijaisesti positiivinen asia. Se on sitä varten, että lapsesta pidetään huolta, hän voi elää turvassa ja häntä suojellaan ulkopuolisilta uhkilta. Toisaalta lastensuojeluun yhdistyy myös negatiivisia kokemuksia. Nämä liittyvät toiveiden huomiotta jäämiseen, esimerkiksi tilanteissa, joissa on kyse toiveesta saada tavata sukulaisiaan. Huomionarvoista on se, kuinka vahvasti lapset kokevat joko kuulluksi tulemisen tai 18 Pesäpuun lehti 2/2014

19 tulemattomuuden. Kuulluksi tuleminen rohkaisee lapsia ilmaisemaan toiveensa uudelleen, kun taas kokemus kuulluksi tulemattomuudesta saa lapsen vetäytymään ja uskomaan, että päätösten tulee tulla hänelle aina yllätyksenä. Tulokset osoittavat, ettei aikuinen voi olla pysähtymättä lapsen asian äärelle vain siitä syystä, että kyseessä on pieni lapsi. Iästä riippumatta lapsille on tärkeää, että he tulevat kuulluiksi, heidät otetaan vakavasti ja asiat perustellaan heille ymmärrettävästi. Tutkielma toi esiin, että hyödyntämällä ikätason mukaisia menetelmiä, myös pienten lasten kanssa on mahdollista käsitellä lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä. Lisäksi saadut tulokset auttavat aikuisia kiinnittämään huomiota yhä vahvemmin niihin arjen tilanteisiin, joissa kohtaavat lapsia. Muistamaan sen, mikä huolenpidossa on tärkeintä: aito kohtaaminen, rakastaminen ja fyysisistä perustarpeista huolehtiminen. Teksti ja kuvat: Pipsa Vario Pesäpuu ry Piirros: Ulla Phillips Pipsa Varion Pro gradu -tutkielma Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla Kokemusasiantuntijalapset hyvinvointia ja lastensuojelua tutkimassa julkaistaan Pesäpuun julkaisusarjassa marraskuussa Pesäpuun lehti 2/

20 Mä oon keskustellut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille Yonan työpaja avasi läheiskiertueen Päiväkirjat ovat olleet tärkeä ilmaisukanava laulaja, lauluntekijä Yonalle, joka kutsui Pesäpuun Lähemmäs-projektin nuoria päiväkirjatyöpajaansa Helsinkiin. Parempoi kirjoittaa, kun lyödä seinään Kiertuepäivään kutsuttiin kymmenen nuorta eri puolilta Suomea. Jokainen nuori valitsi mukaansa itselleen tärkeän läheisen. Osan päivästä nuoret ja läheiset viettivät yhdessä ja osan omissa työpajoissaan. Nuorten työpajan sisällöstä vastasi Yona, joka omalla työllään haluaa vahvistaa lasten ja nuorten läheissuhteita. Päivän aikana nuoret kirjoittivat ja lukivat päiväkirjoja, kuuntelivat musiikkia ja herkuttelivat. Työvälineenä perinteinen päiväkirja lunasti paikkansa nuorten ajatusten vastaanottajana. Yona esitteli nuorille omia päiväkirjojaan, jotka olivat täynnä tekstiä ja piirroksia. Värimaailma, käsiala ja sanat kertoivat kunkin elämäntilanteen tunnelmista. Yona ja nuoret keskustelivat siitä, miten kirjoittamalla voi purkaa mielessä olevia asioita, joista on vaikea puhua. On parempi kirjoittaa tunteet ylös, kuin lyödä seinään. Päiväkirjaa voi hyödyntää monin tavoin: omia ajatuksia voi piirtää, kirjoittaa, maalata, tehdä sarjakuvia, kertoa tarinana tai ihan miten vaan. Omaan kirjaan tai tuotokseen muodostuu suhde, joka tekee päiväkirjasta läheisen. Mä oon keskustellut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille, kertoi Yona. Läheinen kestää totuuden Aikuisten työpajassa läheiset pohtivat omaa polkuaan sen nuoren kanssa, joka oli pyytänyt heidät mukaansa. Poluille mahtui niin karikoita kuin tähtihetkiäkin, ja tunnelma oli tunteikas ja intensiivinen. Aikuiset olivat iloisia siitä, että saivat kahdenkeskistä aikaa nuoren kanssa, mutta 20 Pesäpuun lehti 2/2014