Pesäpuun. lehti 2/2014. Kansainvälisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesäpuun. lehti 2/2014. Kansainvälisyys"

Transkriptio

1 Pesäpuun lehti 2/2014 Kansainvälisyys

2 Pesäpuun lehti 2/ Puheenjohtajalta 4... Haloo, kuuleeko kukaan? 6... They are always there for me 8... Growing with Children s Rights 9... Asiaa jälkihuollosta PRIDE-utbildning på svenska! Uudet PRIDE-kouluttajat Perheet luottavat siihen, ettemme riko lapsia Kohtaamisia Nallekiertueella Salapoliisien ja Sherlockien tutkimuksia Tampereella Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla Mä oon keskustellut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille Takaisin kouluun tsemppipäivä Sisukkaille SISUKAS kouluttaa SISUKAS-projektin uusi työntekijä Uusi PePPiläinen Käsi hiirellä, kynä kädessä SOS-lapsikyläsäätiön apuraha salapoliisien toimintaan Pesäpuu ry:n koulutuskalenteri Julkaisija Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) Iso Roobertinkatu 1 A 5, Helsinki Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa, Taitto Piritta Schulz, Painopaikka Kariteam, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti 2/2014

3 Terveisiä kansainvälisestä konferenssista EUSARFin (European Scientific Association on Residential and Family Care for Children and Adolescents Conference) järjestämä lastensuojeluun keskittyvä konferenssi pidettiin syyskuun alussa. Ruotsalainen Karin Lundén Göteborgin yliopistosta korosti viisaasti, miten lapset kehittyvät suhteissa, heidän aivonsa kehittyvät suhteissa ja he toipuvat suhteissa. Tärkeintä lapselle on, että sijaisvanhemmat luovat turvallisen perustan kiinnittymiselle, ovat emotionaalisesti saatavilla, toimivat sensitiivisesti ja reflektiivisesti. Tutkimusten mukaan mahdollisuuksia kiinnittymiselle on sitä vähemmän, mitä enemmän sijaisperheessä on lapsia. Samasta teemasta jatkoi Femmie Juffer Leidenin yliopistosta. Hän korosti selviytymisen avaimena lapsen kokemusta siitä, että hän voi luottaa huolenpitäjään ja että hän kokee olevansa rakastettava lapsi. Professori Ian Sinclair Yorkin yliopistosta on piakkoin päättämässä työuransa sosiaalityön ja perhehoidon tutkijana. Hän halusi muistuttaa tulevia sukupolvia siitä, että tärkeät asiat ovat yksinkertaisia. Lapselle on tärkeintä, kenen kanssa hän asuu ja kuka on tärkeä aikuinen juuri hänelle. Toiseksi hän muistutti, ettei sijoituspaikan valintaan ole olemassa validoitua tapaa. Edes laatusuositukset eivät takaa, että niiden mukaisesti toimitaan käytännössä. Kolmanneksi hän korosti yhdessä pohtimisen ja kehittämisen merkitystä, neuvottelun tärkeyttä. Hoitavat prosessit kiinnittyvät suhteisiin, ja ne ovat hitaita muotoutumaan. Jos sijaishuollolta odotetaan vaikuttavuutta ja jos perhehoidon odotetaan auttavan lapsia, Puheenjohtajalta Tarja Heino kannattelevien suhteiden pohjustaminen ja vahvistaminen on tärkeää. Siihen tarvitaan aikaa. Siksi jokaisen alalle aikovan tulisi käydä läpi riittävän pitkä prosessinomainen valmennus. Sosiaalityön aikaa ja tukea tarvitsevat niin lapsi, hänen läheisensä kuin perhehoitoperheen omat jäsenetkin. Kaavamaisen mitoituksen sovittaminen yksittäisten lasten tarpeisiin on haaste. Näen kuitenkin, että neljä eri perheistä olevaa sijoitettua lasta kaikkine läheisineen, harrasteineen, koulujärjestelyineen, erityispalvelujen ja muine tukitarpeineen on liian iso työmaa yhdelle perheelle etenkin kun perheessä usein on myös omia lapsia. Kaikki lapset tarvitsevat ja ovat oikeutettuja erityiseen huomioon ja kahdenkeskiseen aikaan hoitavan vanhemman kanssa. Teksti: Tarja Heino hallituksen puheenjohtaja Pesäpuu ry Kuva: Antero Aaltonen Pesäpuun lehti 2/2014 3

4 Haloo, kuuleeko kukaan? Apua lapsille 24/7 Miten lapsi saa apua? Entä jos lähellä ei ole aikuista, jolle voisi puhua? Tai jos lapsen läheinen on huolissaan lapsesta? Iso-Britanniassa toimivan National Society for the Prevention of Cruelty to Children -järjestön (NSPCC) ChildLine tarjoaa maksutta keskusteluapua lapsille ja nuorille ympäri vuorokauden. Aikuisille on omat, aina avoinna olevat puhelinlinjat sekä yhteydenottomahdollisuus tekstiviestillä tai sähköpostilla. ChildLine tarjoaa apua lapsille 24/7 puhelimen, chatin, sähköpostin, kysymys- ja keskustelupalstan kautta. Nettisivuilla on ohjeita lapsille tunteiden ilmaisuun ja käsittelyyn, erilaisia pelejä ja selkeät ohjeet, miten eri tavoin voi ottaa yhteyttä. Nettisivuilla on myös turvanappi, jota klikkaamalla lapsi pääsee nopeasti pois sivustolta, jos ei halua muiden näkevän vierailua ChildLinessa. Palvelun sivustoja Pesäpuun Lähemmäs-projektin henkilöstö ja pilottialueiden edustajat Hackneyssa. Pesäpuun Lähemmäs-projektin henkilöstö ja pilottialueiden edustajat tutustuivat keväällä 2014 Lontoossa NSPCC -järjestöön, Morning Lane Associates -yrityksen levittämään Hackneyn sosiaalityön malliin sekä Family Rights Group -järjestöön. kehitetään jatkuvasti käyttäjäystävällisimmiksi yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Sivustolla on esimerkiksi Anna palautetta pyynnön sijaan konkreettisempi kysymys: Mikä on paras neuvo, jonka olet nähnyt ChildLinen sivuilla?. Lasten yhteydenottoihin vastaavat kolmen kuukauden perehdytyskoulutuksen saaneet vapaaehtoiset. Jokaisessa vuorossa työskentelee vapaaehtoisten lisäksi ammatillisen koulutuksen saanut palkattu työntekijä. Hän auttaa, mikäli vapaaehtoiset tarvitsevat neuvoja ja ohjausta. Lisäksi jokaisen vuoron alussa ja lopussa on työnohjaustuokio. Lapsen tai nuoren soittaessa ChildLineen vastaajat kuuntelevat, tukevat, opastavat ja auttavat. He etsivät yhdessä keinoja vaikeista tilanteista selviytymiseen. Kohtaava kuunteleminen, ymmärtävä asettautumi- 4 Pesäpuun lehti 2/2014

5 nen lapsen tilanteeseen, terapeuttinen ote ja keskustelu ovat tärkeimmät ChildLinen periaatteet. Lasten ja nuorten luottamus etusijalla Työntekijät ovat havainneet, että jos lastensuojeluilmoitus tehdään liian pian, voi yhteydenottaja vetäytyä ja perua puheensa. Kokemusten mukaan lapsi hyötyy enemmän linjalta saamastaan tuesta kuin lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Jos lapsi antaa luvan, linjan työntekijä vie asian eteenpäin. Hän keskustelee ilmoituksesta valvojalle, joka vie asian eteenpäin yksikön päällikölle. Vasta kolmen työntekijän päätöksellä tehdään virallinen lastensuojeluilmoitus. Poikkeuksena on, jos lapsi itse pyytää työntekijää tekemään ilmoituksen, työntekijöiden mielestä lapsen ja/tai jonkun muun henki on välittömässä vaarassa, lasta vahingoittaa henkilö, joka asemansa vuoksi on tekemisissä laajemminkin lasten kanssa (esimerkiksi opettaja tai poliisi) tai jos lapsi kertoo vahingoittavansa vakavasti toista lasta tai nuorta. Näissäkin tapauksissa lapselle kerrotaan ilmoituksesta ja korostetaan sitä, että Childline:n ensisijainen tehtävä on aina tukea lasta. Lisää NSPCC:n työstä ja Lähemmäsprojektin opintomatkasta voit lukea sivuiltamme laheisten-osallisuuden-vahvistaminen/ laheiset-materiaalit/. Teksti ja kuvat: Pia Lahtinen, Hanna Särkiö ja Sannariikka Silén Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 2/2014 5

6 They are always there for me Kansainvälinen perhehoitojärjestön (IFCO) Euroopan konferenssi Waterford, Irlanti IFCO:n Euroopan konferenssi pidettiin tänä vuonna vanhassa viikinkikaupungissa Waterfordissa Irlannissa. Konferenssin teemana oli lapsi- ja perhekeskeisten palveluiden varmistaminen. Pesäpuulla oli ainoana pohjoismaisena toimijana työpajoja - toinen nuorille ja toinen aikuisille. Molemmissa työpajoissa teemana olivat lapsen läheissuhteet otsikolla Dearest and nearest in children s lives in child protection. Dearest and nearest rakkaat ja läheiset nuorten työpajassa Nuorten työpajan pienryhmäläiset miettivät elämän tärkeitä ihmisiä, heidän merkitystään sekä sitä, miten ja kuka voisi auttaa läheissuhteiden vahvistamisessa. Eri puolilta Eurooppaa tulleiden nuorten mukaan tärkeimmät ihmiset löytyvät perhepiiristä. (Iso)vanhemmilta tai sijaisvanhemmilta saatavalla henkisellä tuella on iso merkitys nuorille. On tärkeää, että aikuiset ovat kärsivällisiä, rohkaisevia ja osoittavat sijoitetun nuoren kuuluvan heidän perheeseensä. Biologiset sisarukset puolestaan jakavat samat elämänkokemukset ja ymmärtävät sitä kautta nuorten tunteita ja ajatuksia kaikkein parhaiten. Siksi heihin halutaan säilyttää tiiviit ja lämpimät välit. Kokemusviestejä aikuisten työpajassa Aikuisten työpajassa Pesäpuun työntekijät kertoivat osallistujille eri kokemusasiantuntijaryhmiltä kerättyjä, läheissuhteisiin liittyviä viestejä. Lasten viesteissä muistutettiin, että lapsen mieleen mahtuu yhtä aikaa monia läheisiä, eivätkä he kilpaile keskenään. Nuorten viestit puolestaan korostivat, että lapsia ja nuoria ei saa jättää 6 Pesäpuun lehti 2/2014

7 yksin selviämään läheissuhteiden kanssa. Biologisten vanhempien ja isovanhempien viestit välittivät kaipuuta ja halua elää tavallista arkea sijoitetun lapsen tai lapsenlapsen kanssa ei vain juhlaa. Sukulaissijaisvanhempien viesteistä välittyi kiintymys sijoitettuun lapseen, mutta myös pelkoa kertoa omasta väsymyksestä viranomaisille. Ammattilaisten viestien mukaan lapsen kanssa työskentelyyn tuskin jää sosiaalityössä riittävästi aikaa, saati sitten lapsen läheisten. Aikuisten työpajan kuulijoissa herätti suurta innostusta se, kuinka monipuolisesti Pesäpuun työssä hyödynnetään erilaisia kokemusääniä. Teksti: Pia Lahtinen ja Pipsa Vario kuvat: Pia Lahtinen Pesäpuu ry IFCO TOP3 -puheenaiheet 1. C MON GUYS, ÄLKÄÄ MISSATKO JÄLKIHUOLTOA! Jälkihuolto ja itsenäistyvät nuoret (care leavers) puhuttivat laajasti. IFCO aikoo julkaista maailmanlaajuiset suuntaviivat (guidelines) jälkihuollon sisällöistä ja järjestämisestä. Pohjaa tälle dokumentille luotiin Nuorten Advocate Trackohjelmassa, johon myös kolme Pesäpuun Selviytyjät-tiimiläistä osallistui. 2. LAPSEN LÄHEISVERKOSTO MUKAAN PERHEHOITOON, MUTTA EI ILMAN TUKEA Lapsen läheiset halutaan pitää useassa maassa nykyistä tiiviimmin lapsen elämässä, vaikka lapsi sijoitettaisiinkin. Muun muassa Sarajevossa implementoidaan ACTIVE Family Support ohjelmaa, jonka tavoitteena on toisistaan erotettujen lasten ja vanhempien yhdistäminen ja toisaalta uusien erojen ehkäiseminen. 3. ISOISTA LAITOKSISTA PERHEHOITOON Monet valtiot Itä-Euroopassa ovat muuttamassa sijaishuollon rakenteitaan. Suurista lastensuojelulaitoksista siirrytään kohti lapsen tarpeista lähteviä ja perhekeskeisiä perhehoidon rakenteita. Lue lisää IFCO:n Euroopan konferenssista osoitteesta Pesäpuun lehti 2/2014 7

8 Growing with Children s Rights Selviytyjät kutsuttiin aikaisemmin lapsiasiavaltuutettuna toimineen Maria Kaisa Aulan kanssa Euroopan Neuvoston konferenssiin, jonka aiheena oli lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Euroopassa. Konferenssissa luotiin katsaus Euroopan neuvoston asettamaan Lasten oikeuksien strategiaan vuosille Konferenssi kokosi noin 200 osallistujaa ympäri Eurooppaa. Selviytyjät esitteli vuonna 2012 pidetyn Uskomme sinuun, usko sinäkin -kiertueen materiaalia. Lasten kohtaamisen ja oikeuksien toteutumisen haasteet ovat samantyyppisiä Suomessa ja Euroopassa. Projektit ja kokeilut ovat lyhytjänteisiä, jolloin lasten kohtaaminen ei rakennu kestävälle vuorovaikutukselle. Osallisuutta estää aikuisten vastustus ja pelko voimasuhteiden muuttumisesta. Suureksi haasteeksi koettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tavoittaminen. Euroopan Neuvoston -konferenssi Dubrovnik, Kroatia Suositukset lasten oikeuksien turvaamiseksi Konferenssissa koottiin suositukset, joihin jäsenmaiden tulisi kiinnittää huomiota. Näitä olivat lasten osallisuuden varmistaminen kaikilla heitä koskevilla osa-alueilla, esimerkiksi terveydenhuollossa, koulussa, oikeuskäsittelyissä ja lastensuojelussa. Keskusteluissa painotettiin osallisuuden eettisyyttä ja eri alojen ammattilaisten valmentamista lasten kohtaamiseen ja oikeuksien suojelemiseen. Euroopan nykyisessä taloustilanteessa lasten ja perheiden toimeentulon turvaaminen ja sen huomioiminen kansallisissa budjettineuvotteluissa on myös tärkeää. Living Library Elävä kirjasto Kroatian konferenssin kiinnostava asia oli niin kutsuttu Living Library. Konferenssiin osallistujilla oli mahdollisuus lainata henkilöä, joka oli ennalta ilmoittautunut kirjaksi. Lainattavia kirjoja olivat esimerkiksi huostaanotettu nuori, seksuaalisen vähemmistön edustaja ja jalkapallohuligaani. Selviytyjien ja lapsiasiavaltuutetun puheenvuorossa esiteltiin UsUs-kiertueen tuloksia ja kerrottiin, miten Suomen lastensuojelua tulisi kehittää, mitä asioita olemme kokeneet hyviksi ja olemme kiertueen avulla saavuttaneet. Selviytyjien ja Maria Kaisa Aulan pitkä yhteistyö sai arvoisensa päätöksen. Kiitos Maria Kaisa! Teksti: Helena Inkinen Selviytyjät, Pesäpuu ry Suojele unelmia, vaali toivoa -raportti: 8 Pesäpuun lehti 2/2014

9 Asiaa jälkihuollosta Fokus på barn i familjehem projektin jälkihuoltotyöpaja Tukholma, Ruotsi Kaksikymmenpäinen kokemusnuorten joukko Norjasta, Ruotsista, Tanskasta sekä Suomesta saapui Tukholmaan työskentelemään ja vaihtamaan kokemuksia sijaishuollosta sekä esittämään näkemyksiään jälkihuollon kehittämistarpeista. Tapaaminen oli osa Pohjoismaiden nuoret perhehoidossa -hanketta, joka tähtää selviytyvyyden tukemiseen. Työskentely alkoi majoittumisella, ohjelman läpikäymisellä ja tutustumisharjoituksella. Paikkana oli kaunis Kustaa Vaasan aikainen kartano ja maatila, Biskops Arnö. Jälkihuollon teemoja työstettiin kristallikruunujen alla skräppäys-tekniikalla ryhmätöissä ja keskusteluissa. Työskentelystä ja nuorten haastatteluista on tekeillä lyhytelokuva ja nuorten näkemykset tullaan kokoamaan syksyllä 2014 ilmestyväksi raportiksi. Ne esitellään kehittäjille ja päättäjille projektin eri pohjoismaissa pidettävissä loppuseminaareissa sekä nettisivustolla Yhteisesti jaettu yksinäisyyden kokemus Suomen edustajat, Sami Pesäpuun Selviytyjistä, Warre Oulun Vaikuttajista sekä Vilma Helsingin nuorista kehittäjistä saivat jälleen kerran kiitosta viisaista ajatuksistaan ja loistavista vuorovaikutustaidoistaan. Kokemusasiantuntijoiden tarinat eivät jättäneet tälläkään kertaa meitä aikuisia kehittäjiä kylmäksi vaan vahvistivat ajatuksia siitä, kuinka tärkeää on tarjota Sijoitetut nuoret skräppäämässä jälkihuoltotyöpajassa Biskops Arnössä. lapsille ja nuorille kuulluksi tulemisen kokemuksia ja välittää näkemyksiä päättäjille ja läheisille. Koskettavana nousi esiin nuorten kokema, yhteisesti jaettu yksinäisyys itsenäiseen elämään ponnistaessa. Monet kokivat, ettei ollut ketään keltä kysyä, miten asioita hoidetaan tai ruokaa laitetaan. Elämässä koetut kolhut toivat haasteita arjenhallintaan. Haaveissa siinteli kuitenkin tavallinen, onnellinen elämä koulutus, työ, ammatti, perhe. Pohjoismainen tapaaminen ja kokemusten vaihto oli silminnähden voimauttavaa ja nuoret verkostoituivat tehokkaasti keskenään. Kiitos osallistuneille! Teksti ja kuvat: Christine Välivaara SISUKAS-projekti, Pesäpuu ry Lue lisää: Pesäpuun lehti 2/2014 9

10 Poimintoja nuorten toiveista Sijoitetut nuoret kokosivat itsenäistymiseen liittyviä toiveitaan: tulevaisuus ilman kaaosta ja leimaa tavallista arkea, oma koti, koulutus, ammatti, perhe suunnitelmallisuutta ja rutiineja yksinäisyyteen puuttumista, nähdyksi tulemista läheisiä ihmissuhteita, jatkuvuutta terapiaa, koetun työstämistä tukikohtaa, ymmärrystä, turvaa kotitalousopetusta ja elämänhallintataitoja taloudellista tukea ja tietoa oikeuksista opastusta hakemusten tekoon sekä raha-asioiden hoitamiseen opinto-ohjausta, tukea oppimiseen ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen iloa elämään Nuorten työpajatyöskentelyä ja elokuvan filmausta. 10 Pesäpuun lehti 2/2014

11 PRIDE-utbildning på svenska! Finska PRIDE-kurser har anordnas i 20 år, men det är först i år som PRIDEprogrammet har översatts till svenska. Nu har även två- och svenskspråkiga kommuner möjlighet att anordna PRIDE-utbildningar på svenska. PRIDEboken och PRIDE-handledarguiden är färdiga. PRIDE-handledarutbildning för svenskspråkiga PRIDE-handledare Utbildningen omfattar två perioder; och samt senare på våren 2+2 handledningsdagar under den tid som PRIDE-handledarna håller sin första PRIDE-förberedelsekurs. PRIDE-handledarutbildningen ger färdigheter och rättighet att anordna PRIDE-förberedelsekurser. Priset för PRIDE-handledarutbildningen är 2100 och inkluderar utbildning och material. Utbildningen organiserats i huvudstadsregionen. Mer information om PRIDE-handledarutbildningen ger Paula Männikkö tel: , e-post: pesapuu.fi. Uudet PRIDE-kouluttajat PRIDE-kouluttajakoulutus kevät 2014: Marisanna Korvenpää, Riina Nurmimäki, Hanne-Maarit Mukari, Niina Nieminen, Maria Lindroos, Maarit Ratamäki, Toni Leander, Milla Lohioja, Heidi Hyppänen, Marjo Martikainen, Pia Reinholm, Aino Palokangas, Ritva Sihvola-Orava, Merja Paasimäki, Arttu Lehti. Kouluttajat Jaana Pynnönen ja Sirpa Yli-Rekola. Pesäpuun lehti 2/

12 Perheet luottavat siihen, ettemme riko lapsia Yli vuoden ajan on muutamissa sijaisperheissä ollut arjen apuna vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Toimintaa on pilotoitu PePPi hankkeessa Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Uudellamaalla toiminta käynnistyi, kun toimeliaat Puuhamartat etsivät yhteisönä sopivaa vapaaehtoistoiminnan muotoa itselleen. He osallistuivat vapaaehtoistoiminnan valmennukseen ja läpikävivät tukihenkilöprosessin. Kesällä 2013 he alkoivat käydä pareina viidessä sijaisperheessä. Tukihenkilöiden antama apu on lähtenyt kunkin sijaisperheen yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Kahta samanlaista tukisuhdetta ei ole ollut vaan Martat ovat käyttäneet niin moottorisahaa kuin kaulintakin. Osa Martoista toimi myös sijaisperheiden nuorten tukena. Nuoret kertovat nauttineensa yhteisistä harrastus- ja kahvitteluhetkistä tukihenkilöidensä kanssa. Sijaisvanhemmista puolestaan oli ollut hienoa, että nuoret saivat uusia ja turvallisia ihmissuhteita elämäänsä. Tukihenkilöt olivat luoneet nuorten kanssa jopa yhteisen WhatsApp-ryhmänkin yhteydenpitoa helpottamaan! Pilotoinnin alussa sijaisperheitä mietitytti, miltä tuntuu päästää kotiinsa vieraita ihmisiä. Pitääkö siivota ennen heidän tuloaan? Tarjotaanko heille kahvit? Myös Puuhamartat pohtivat, kuinka uskaltautua perheiden yksityiselle reviirille. Kehtaanko ehdottaa, että viikkaisin pyykit? Mitä jos en osaakaan olla avuksi? Hyvin nopeasti Puuhamarttojen ja perheiden suhde muotoutui luontevaksi. Yksi sijaisäiti riemuitsi päässeensä romanttisel- Osa Puuhamartoista vapaaehtoistoiminnan luovassa arviointitapaamisessa. 12 Pesäpuun lehti 2/2014

13 le rautakauppareissulle miehensä kanssa kahden, toinen oli ilahtunut stressittömistä synttärijuhlista. Martoista kerran kuussa tapahtuva vapaaehtoistoiminta on vaatimaton apu, mutta perheistä puolestaan suuri tuki, joka auttaa jaksamaan. Martat ovat tehneet asioita myös perheiden kanssa yhdessä, mikä on tuntunut kaikista hyvältä. Perheen lapset ovat tottuneet siihen, että Martat huomioivat kivalla tavalla heitäkin. Ihan tukisuhteen alussa oli joku vapaaehtoinen miettinyt osaako olla lasten kanssa, mutta tutustumisen myötä oli aprikointi hälvennyt. Isilläkään ei ole ollut mitään sitä vastaan, että kodissa tuoksuu silloin tällöin Marttojen leipoma pulla. Perheistä on ollut helpottavaa, ettei ole tarvinnut selitellä, millaista on olla sijaisperhe ja mitä tarkoittaa sijoitettu lapsi. Toiminnassa mukana olevat perheet toivovat, että kaikilla halukkailla sijaisperheillä olisi mahdollisuus samanlaiseen apuun ja tukeen. Martat ovat tulleet perheisiin kunnioittavasti ( olen mukana tässä suurella sydämellä ) ja löytäneet yhteisen sävelen perheenjäsenten kanssa helposti. He kertovat saaneensa paljon itsekin ja voimaantuneensa toiminnasta. On upea tunne kun perhe uskoo lapsensa huomaamme ja luottaa, ettemme riko heitä kiteytti eräs Puuhamartta kokemuksiaan. Tukihenkilösuhteita syntyy Pilotoinnista saatujen hyvien kokemuksien myötä PePPi-hanke jatkaa vapaaehtoisten rekrytointia ja valmentamista sijaisperheiden tueksi. Keväällä Uudellamaalla valmennetuille sijaisperheen tukihenkilöille on jo löytynyt sopivia tehtäviä, ja syyskuun lopussa pidettävään tukihenkilövalmennukseen on ilmoittautunut parisenkymmentä tulevaa vapaaehtoista. Sijaisperheiltäkin on tullut tukihenkilöhakemuksia niin, että osalle syksyllä valmennettavista sijaisperheen tukihenkilöistä löytynee tuettava perhe heti valmennuksen päättyessä. Sijaisperheen tukihenkilöiksi on innostunut valmentautumaan niin uusia Puuhamarttoja, sijaishuollon kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita, lasten parissa ammatikseen työskenteleviä kuin muitakin, aivan tavallisia, lapsirakkaita ihmisiä. Valmennuksessa käsitellään tukihenkilötoiminnan käytäntöjä, sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten tarpeita sekä pohditaan omia vuorovaikutustaitoja ja lapsen kohtaamista. Sijaisperheen vanhempi sekä sijaisperheessä tukihenkilönä toiminut vapaaehtoinen valottavat omilla kertomuksillaan sijaisperheen arkea ja sen tukemista vapaaehtoisvoimin. Valmennuksen jälkeen tukihenkilöä hakeneille sijaisperheille pyritään löytämään juuri heidän tarpeisiinsa sopiva vapaaehtoinen. PePPi-hankkeen projektityöntekijä on mukana tukihenkilösuhteen solmimisessa ja tukee sijaisperhettä ja vapaaehtoista tukihenkilösuhteen aikana. PePPi-hanke ottaa vastaan kaikilla hankealueillaan Keski-Suomessa, Pohjois- Karjalassa ja Uudellamaalla niin uusia vapaaehtoisia tukemaan sijaisperheiden arkea eri tavoin kuin tukea arkeensa kaipaavia sijaisperheitäkin. Teksti ja kuva: Maaret Parviainen ja Heini Aaltonen PePPi-hanke, Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 2/

14 Kohtaamisia Nallekiertueella Pesäpuu viettää parhaillaan Kohtaamisen teemavuotta Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti. Samalla juhlimme Nallekorttien kymppisynttäreitä. Nallen kunniaksi olemme lähteneet kiertueelle tapaamaan erilaisissa lastensuojelun työtehtävissä toimivia ammattilaisia. Olemme halunneet kuulla miten monin eri tavoin Nallekortteja hyödynnetään ja samalla olemme keskustelleet kohtaamisesta ja sen tärkeydestä. Lasten kokemuksia tavoittamassa Turvakodissa väkivaltatyön haaste on saada aikuiset tavoittamaan lapsen kokemukset. Jotta perhe saisi apua, myös miesten kohtaaminen on tärkeää. Isien on hyödyllistä saada puhua auki omat lapsuuden kokemuksensa, jotta he pystyvät katsomaan tilannetta lapsen näkökulmasta. Lasten kanssa työskentelyn tavoitteena on, että lapset tulisivat kohdatuiksi ja saisivat purkaa kokemuksensa ja tunteensa turvallisesti. Pääkaupunkiseudun turvakodin avoyksikön työntekijät Leiriytymistä asiakkaan kanssa Kohtaaminen on koko työn A ja O, toteavat Porvoon perheneuvolan työntekijät. Täytyy tietoisesti asettua suhteeseen, kohtaamaan. Tämä tarkoittaa konkreettisesti ajan antamista ja levollisuutta. Vasta silloin kun asetutaan, voi syntyä suhde. Joskus asettuminen ja ajan antaminen voi hämmentää asiakasta, sillä he eivät ole välttämättä totuttuneet siihen. Perheneuvolan työntekijät luottavat asiakassuhteen hitaaseen kehkeytymiseen, sillä suhde ei synny toimenpidekeskeisesti, vaan tarvitsee väljyyttä ja turvallisuutta. He puhuivat kuvainnollisesti myös leiriytymisestä, joka kuvaa hyvin kohtaamisen läsnäoloa kiireettömästi. Porvoon Perheneuvolan työntekijät Nallen juhlakiertue käynnistyi Talentian asiantuntijapäiviltä maaliskuussa Kunnioittavaa kohtaamista vankilassa Myös vankilassa on mietitty paljon kohtaamisen kysymyksiä. Työntekijät ovat tietoisesti nostaneet esiin lapsen kokemusta vankilamaailmassa. Kohtaaminen on läsnäoloa ja kunnioitusta ja siinä täytyisi olla tilaa myös hämmästelylle ja yhteisille kysymyksille. Jotta jaksaisi ottaa vastaan asiakkaiden tunnekuormaa, on työntekijöiden keskinäinen kunnioitus ja arvostus ensiarvoisen tärkeää. Hämeenlinnan avovankilan perheosaston työntekijät 14 Pesäpuun lehti 2/2014

15 Kiertue jatkuu Kiitämme lämpimästi kaikkia kiertueella mukana olleita työyhteisöjä. On ollut antoisaa ja tärkeää pysähtyä kohtaamisen kysymysten äärelle. Kiertue jatkuu vielä syksyllä. Kiertueella kuulemistamme uusista Nallekorttien käyttöideoista kirjoitetaan Nallevihkonen, joka julkaistaan marraskuussa 2014 Jyväskylässä pidettävillä Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä. Teksti ja kuvat: Hanna Särkiö ja Sari-Anne Paaso, Piirros: St. Lukes Pesäpuu ry Iloisia kohtaamisia Pesäpuun ständillä. Ja kuten synttäreillä kuuluukin myös ongintaa. Pesäpuun lehti 2/

16 Salapoliisien ja Sherlockien tutkimuksia Tampereella Salapoliisit eli sijaishuollossa olevat 7-8-vuotiaat kokemusasiantuntijat jatkoivat tutkimuksiaan Tampereella keväällä Uutta oli, että ryhmään kutsuttiin myös lapselle tärkeitä läheisiä ja heidät nimettiin Sherlockeiksi. Innostusta ja haasteita Tieto Pesäpuun lasten ja läheisten kokemusasiantuntijuutta vahvistavaan Salapoliisit ja Sherlockit toimintaan osallistumismahdollisuudesta otettiin meillä Tampereen sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasemalla vastaan innolla, sillä tarve uusiin työtapoihin vahvistamaan lasten sekä läheisten osallisuutta omaan asiakkuuteensa nähdään erityisen tärkeänä. Työskentelyyn osallistui sosiaaliasemaltamme kaksi sosiaalityöntekijää sekä kaksi perhehoidon ohjaajaa. Uuden oppiminen ja oman työn kehittämismahdollisuudet innostivat työntekijöitä mukaan työskentelyyn, vaikka työntekijät kokivatkin aluksi olevansa haasteellisessa tilanteessa sen suhteen, että työskentely toteutettiin oman perustyön ohella. Lapsi sai valita ryhmään itselleen tärkeän läheisen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä läheisten kanssa lapsen mahdollisuuden osallistua ryhmätyöskentelyyn. Ryhmään valikoitui kuusi lasta ikähaarukalla 7 8 vuotta ja lapset valitsivat läheisikseen toisen sijaisvanhemmistaan. Työntekijöinä koimme, että lasten ja työskentelyn kannalta olisi tärkeää, että kaikkien ryhmään valittujen lasten kanssa ehdittäisiin rauhassa keskustelemaan salapoliiseina toimimisesta ja samalla työntekijällä olisi mahdollisuus myös kartoittaa lapsen osallistumisvalmiuksia. Havaitsimme, että niin lasten kuin läheistenkin kohdalla on olennaista, että työskentelyyn kutsuva työntekijä on perehtynyt työskentelytapaan ja pystyy näin ollen myös valmistamaan lasta sekä läheistä tulevaan prosessiin. Havaitsimme, että jokaisella lapsella tulee olla aidosti kaikkien läheisten lupa osallistua prosessiin, jotta lapsella olisi työskentelyn aikana turvallinen olo tuottaa juuri haluamaansa puhetta. Lapsia ei ole tarvetta ylisuojella Työskentely oppijan roolissa yhdessä Pesäpuun ammattilaisten rinnalla oli avartavaa, sillä työskentelytapa lasten ja läheisten kokemusasiantuntijuuden näkökulmasta haastoi meitä työntekijöitä useasta eri näkökulmasta. Työntekijälle työskentely 16 Pesäpuun lehti 2/2014

17 siksi, että aikuisen on oltava todella tarkkana lasten kanssa työskennellessä, jotta lasten sanomisia ei ylitulkittaisi tai lapsia johdateltaisi liikaa tuottamaan aikuisten haluamia asioita. Salapoliisit tutkimuspuuhissa. vahvisti ajatusta siitä, kuinka tietoisia lapset ovat taustoistaan ja siitä, miksi eivät voi asua biologisten vanhempiensa luona. Lapsia ei ole tarvetta ylisuojella heidän elämäänsä liittyviltä asioilta. Työntekijöinä jäimme muun muassa pohtimaan aikuisposition eettisiä kipukohtia erityisesti Vaikuttavuutta monella tasolla Sherlock-läheisten kanssa työskentely vahvisti perhehoitajan ja lapsen suhdetta ja voi toimia myös tukena perhesijoituksen pysyvyydelle. Jatkossa sosiaaliasemallamme on suuri halu jatkaa Salapoliisi- ja Sherlock -toimintaa, mutta prosessi vaatii asianmukaiset puitteet ja resurssit. Into jatkaa työskentelyä uuden ryhmän kanssa on suuri! Teksti: Tessa Tuukkanen-Salovesi, sosiaalityöntekijä Tampereen kaupungin sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasema Kuvat: Sari-Anne Paaso Teema: sosiaalityöntekijä Teema: läheiset Lasten viesti: Lapsella voi olla kaksi äitiä. Lapset: Sosiaalityöntekijä auttaa lasten suojelussa ja sen sellaisessa. Tulee kattoon joskus miten lapsella menee. Aikuisten viesti: Läheisiä on lupa olla useita ja on tärkeää, että suhteet toimivat rinnakkain. Aikuiset: Sijaisvanhemmat kaipaavat sosiaalityöntekijältä toimivaa yhteistyötä, avoimuutta ja hyväksyntää. Lisää Salapoliisien ja Sherlockien viestejä Valtakunnalllisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä Jyväskylässä Pesäpuun lehti 2/

18 Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla Pipsa Varion pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin lastensuojelun sijaishuollon asiakkaana olevien 5-9 -vuotiaiden lasten näkemyksiä hyvinvoinnista ja lastensuojelusta. Tutkimuskontekstina oli Pesäpuu ry:n Salapoliisitoiminta, jonka tarkoituksena on ottaa pienet lapset mukaan kehittämään lastensuojelua yhdessä aikuisten kanssa. Aineisto kerättiin havainnoimalla yhdeksästä lapsesta ja kolmesta aikuisesta koostuvan ryhmän toimintaa. Ryhmässä lapset eivät käsitelleet henkilökohtaisia kokemuksiaan vaan lastensuojeluun liittyviä teemoja tutkittiin sijoitetun Mäyrähahmon avulla. Hyvinvointi rakentuu arjen perusasioista Perustarpeiden tyydyttäminen oli lapsille tärkein hyvinvoinnin osatekijä. Perustarpeilla he tarkoittivat ruokaa, turvallista paikkaa elää ja nukkua, puhtaita vaatteita sekä kuulluksi ja rakastetuksi tulemista. Erityisesti ruuan ja turvallisuuden merkitys korostuivat lasten puheessa. Lasten mielestä aikuisten velvollisuus on huolehtia siitä, että nämä asiat ovat lapsen elämässä kunnossa. Myös biologisilla vanhemmilla on vahva merkitys lasten kokemaan hyvinvointiin. Vanhempiin halutaan pitää yhteyttä nykyistä enemmän, huolimatta syntymäkotiin liittyvistä monenlaisista negatiivisistakin kokemuksista. Puhe synnyin- ja nykyisestä kodista rinnakkain kertoo, etteivät sijaishuoltopaikka ja biologiset vanhemmat kilpaile keskenään, vaan molemmilla on merkittävä rooli lapsen elämässä. Sijaishuoltopaikka aikuisineen tarjoaa turvaa ja osoittaa huolenpitoa tavoin, jotka ovat lapsen hyvinvoinnin perusta. Biologiset vanhemmat puolestaan ovat isä ja äiti läheisimmät ihmiset, joita lapset kaipaavat, rakastavat ja joiden kanssa he haluavat viettää aikaa. Lastensuojelu auttaa Lastensuojelu on lasten mielestä ensisijaisesti positiivinen asia. Se on sitä varten, että lapsesta pidetään huolta, hän voi elää turvassa ja häntä suojellaan ulkopuolisilta uhkilta. Toisaalta lastensuojeluun yhdistyy myös negatiivisia kokemuksia. Nämä liittyvät toiveiden huomiotta jäämiseen, esimerkiksi tilanteissa, joissa on kyse toiveesta saada tavata sukulaisiaan. Huomionarvoista on se, kuinka vahvasti lapset kokevat joko kuulluksi tulemisen tai 18 Pesäpuun lehti 2/2014

19 tulemattomuuden. Kuulluksi tuleminen rohkaisee lapsia ilmaisemaan toiveensa uudelleen, kun taas kokemus kuulluksi tulemattomuudesta saa lapsen vetäytymään ja uskomaan, että päätösten tulee tulla hänelle aina yllätyksenä. Tulokset osoittavat, ettei aikuinen voi olla pysähtymättä lapsen asian äärelle vain siitä syystä, että kyseessä on pieni lapsi. Iästä riippumatta lapsille on tärkeää, että he tulevat kuulluiksi, heidät otetaan vakavasti ja asiat perustellaan heille ymmärrettävästi. Tutkielma toi esiin, että hyödyntämällä ikätason mukaisia menetelmiä, myös pienten lasten kanssa on mahdollista käsitellä lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä. Lisäksi saadut tulokset auttavat aikuisia kiinnittämään huomiota yhä vahvemmin niihin arjen tilanteisiin, joissa kohtaavat lapsia. Muistamaan sen, mikä huolenpidossa on tärkeintä: aito kohtaaminen, rakastaminen ja fyysisistä perustarpeista huolehtiminen. Teksti ja kuvat: Pipsa Vario Pesäpuu ry Piirros: Ulla Phillips Pipsa Varion Pro gradu -tutkielma Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla Kokemusasiantuntijalapset hyvinvointia ja lastensuojelua tutkimassa julkaistaan Pesäpuun julkaisusarjassa marraskuussa Pesäpuun lehti 2/

20 Mä oon keskustellut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille Yonan työpaja avasi läheiskiertueen Päiväkirjat ovat olleet tärkeä ilmaisukanava laulaja, lauluntekijä Yonalle, joka kutsui Pesäpuun Lähemmäs-projektin nuoria päiväkirjatyöpajaansa Helsinkiin. Parempoi kirjoittaa, kun lyödä seinään Kiertuepäivään kutsuttiin kymmenen nuorta eri puolilta Suomea. Jokainen nuori valitsi mukaansa itselleen tärkeän läheisen. Osan päivästä nuoret ja läheiset viettivät yhdessä ja osan omissa työpajoissaan. Nuorten työpajan sisällöstä vastasi Yona, joka omalla työllään haluaa vahvistaa lasten ja nuorten läheissuhteita. Päivän aikana nuoret kirjoittivat ja lukivat päiväkirjoja, kuuntelivat musiikkia ja herkuttelivat. Työvälineenä perinteinen päiväkirja lunasti paikkansa nuorten ajatusten vastaanottajana. Yona esitteli nuorille omia päiväkirjojaan, jotka olivat täynnä tekstiä ja piirroksia. Värimaailma, käsiala ja sanat kertoivat kunkin elämäntilanteen tunnelmista. Yona ja nuoret keskustelivat siitä, miten kirjoittamalla voi purkaa mielessä olevia asioita, joista on vaikea puhua. On parempi kirjoittaa tunteet ylös, kuin lyödä seinään. Päiväkirjaa voi hyödyntää monin tavoin: omia ajatuksia voi piirtää, kirjoittaa, maalata, tehdä sarjakuvia, kertoa tarinana tai ihan miten vaan. Omaan kirjaan tai tuotokseen muodostuu suhde, joka tekee päiväkirjasta läheisen. Mä oon keskustellut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille, kertoi Yona. Läheinen kestää totuuden Aikuisten työpajassa läheiset pohtivat omaa polkuaan sen nuoren kanssa, joka oli pyytänyt heidät mukaansa. Poluille mahtui niin karikoita kuin tähtihetkiäkin, ja tunnelma oli tunteikas ja intensiivinen. Aikuiset olivat iloisia siitä, että saivat kahdenkeskistä aikaa nuoren kanssa, mutta 20 Pesäpuun lehti 2/2014

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja

Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja Pia Lahtinen Pesäpuu ry Kohti monitoimijaista arviointia - Yhteiskehittämispäivä 11.10.2017 Jyväskylä #lapemuutos Lastensuojelun arvioinnin kehittäminen Pesäpuussa

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

Tapahtuma on maksuton! Keikalla YONA! Terve tuloa!

Tapahtuma on maksuton! Keikalla YONA! Terve tuloa! Tapahtuma on maksuton! Terve tuloa! Keikalla YONA! Maakuntamatkalle läheisten maailmaan Pesäpuun Lähemmäs-projektin valtakunnallinen tapahtuma Keskiviikkona 14.9.2016 klo 9.30-16.00 Ostrobotnia, Töölönkatu

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TAITAVALLA VUOROVAIKUTUKSELLA VAIKUTTAVAMPAA LASTENSUOJELUA

TAITAVALLA VUOROVAIKUTUKSELLA VAIKUTTAVAMPAA LASTENSUOJELUA AIAVALLA VUOROVAIKUUKSELLA VAIKUAVAMPAA LASENSUOJELUA Asiaa kokemusasiantuntijoilta ja yli 200 lastensuojelun työntekijältä! Kohtaaminen on sosiaalityön ydin! 1. Pesäpuu ry:n Syventävä vuorovaikutuskoulutus

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee läheisiään

Lapsi tarvitsee läheisiään Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry Lapsi tarvitsee läheisiään LÄHEMMÄS-projektin toimintakertomus 2014 Lähemmäs 2 LÄHEMMÄS-projektin toimintakertomus 2014 Pesäpuu ry:n Lähemmäs-projekti (Läheisten osallisuuden

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? Nuorten foorumi Vaasassa 15.8.2014 Raportti Paikalla oli 9 16-18-vuotiasta nuorta sekä perhehoidon että laitoshoidon piiristä, 2 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 3 aikuista.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kaveritoiminnan periaatteet ja pelisäännöt

Kaveritoiminnan periaatteet ja pelisäännöt Kaveritoiminnan periaatteet ja pelisäännöt Terhi Auvinen ja Riina Muotka Liekeissä yhteisö välittää ja vahvistaa -projekti 18.11.2016 Kaveritoimintaa koordinoi Liekeissä-projekti Liekeissä - yhteisö välittää

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut.

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. KOHTI PAREMPAA ARKEA palvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. Lastensuojelulain mukaiset palvelut. www.palvelut.fi www.askelmerkki.fi Olipa huoli perheen hyvinvoinnista pieni tai

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot