SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan

Transkriptio

1 SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan Lisää työtä ja tuottavuutta Työntekijöiden turvaa työssä vahvistetaan Ansioturva ja palvelut ihmisen turvana Kehitetään hyvinvointipalveluja uudistamalla rakenteita

2 Lisää työtä ja tuottavuutta 1Talouspolitiikkaa kasvun ja työllisyyden hyväksi Hallitus pyrkii luomaan työllisyyden paranemisen mahdollistavaa talouskasvua. Painopisteinä ovat viennin edellytysten parantaminen ja huolehtiminen kotimarkkinoiden toiminnasta. Kasvun edellytyksiä kohennetaan investoimalla. Julkisen talouden mahdolliset sopeutukset mitoitetaan siten, että edellä mainittuja tavoitteita ei vaaranneta. Sopeuttamistoimenpiteitä tehdään sekä verotuksessa että menotaloudessa. Menosäästöjen sijaan painopisteenä on parantaa julkisen palvelutuotannon tuloksellisuutta jatkamalla kuntapalvelujen tuloksellisuusohjelmaa. Hallitus tavoittelee Suomeen kokoavaa työmarkkinaratkaisua. Hallitus valmistautuu osallistumaan ratkaisuun verotuksellisin toimin, kasvua edistävin toimenpitein sekä toteuttamalla ratkaisuun sisältyviä työelämää ja sosiaaliturvaa koskevia lainsäädäntömuutoksia. 2Työnteon kannattavuutta parannetaan Alennetaan pienempien ansiotulojen verotusta muuttamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä, kohdistamalla ne paremmin pienituloisille sekä muuttamalla valtion tuloveroasteikkoa. Samalla muutetaan asumistukea niin, että tulojen kasvu vähentää tuen määrää nykyistä vähemmän. Vältetään ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä erityisesti pieni- ja keskituloisilla tekemällä tuloveroperusteiden inflaatiotarkistus pieni- ja keskituloisten ansiotasoille. Muutetaan lapsivähennys työtulovähennyksen lapsikorotukseksi. Verotuksen oikeudenmukaisuudesta huolehditaan muuttamalla valtion tuloveroasteikon määräaikainen ylin tuloluokka pysyväksi ja lisäämällä pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta. Kehitetään yritys- ja osinkoverotusta selkeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Arvioidaan yhtiöiden korkovähennysoikeuden rajoittamisen toteutuminen ja tehdään tarvittaessa muutokset veropohjan tiivistämiseksi. Laajennetaan veropohjaa kiinteistö- ja perintöverotuksessa sekä haittaveroissa. 3 Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Hallitus laatii seitsemännen harmaan talouden torjuntaohjelman. Uudistetaan tilaajavastuuta kohti ketjuvastuuta ja laajennetaan veronumerolainsäädäntöä. Veronumerolainsäädäntöä on soveltuvin osin laajennettava koskemaan myös muita aloja kuin rakennusalaa. Palvelualoilla otetaan käyttöön tyyppihyväksytyt, muistilla varustetut kassat, joista verottaja voi tarvittaessa tarkistaa myynnin ja kirjanpidon välisen yhteyden. 4 Vientiin leveämmät hartiat Teollisuuspolitiikassa tavoitteena on monipuolistaa Suomen viennin rakennetta, nykyisten vahvojen osaamisalueiden perustalle. Nykyisen tuotannon kilpailukyvystä huolehditaan muun muassa infrastruktuuria ja osaamista parantamalla. Vientialojen kustannuksia ei lisätä kansallisin toimenpitein. Koulutus- ja terveyspalvelujen sekä matkailun vientiä edistetään ja esteitä puretaan. Julkisissa hankinnoissa huomioidaan yritysten tarve saada uutta teknologiaa hyödyntäville ratkaisuille referenssejä. Liikenteen maksut mitoitetaan kilpailukyvyn turvaavasti. Kaivannaisteollisuutta kehitetään vakaasti ja kestävästi.

3 5 Toteutetaan palvelualojen työllisyys- ja kasvuohjelma Käynnistetään palvelualojen työllisyys- ja kasvuohjelma, jossa käydään läpi palvelualojen kasvun esteet. Ohjelmassa ovat mukana alan toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten edustajat. Toimenpidesuositukset tehdään vuoden 2016 syksyyn mennessä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvää kaupan suuryksikkösääntelyä selkeytetään. 6 Lisää investointeja lupamenettelyjä nopeuttamalla Hallitus käynnistää hankkeen, jossa investointeihin ja elinkeinonharjoittamiseen liittyviä lupamenettelyitä kootaan yhteen ja yhdenmukaistetaan. Hallituskauden alussa tehdään tarvittavat uudistukset lupien käsittelyn nopeuttamiseksi. Sähköisestä asioinnista tehdään pääsääntöinen asiointitapa vaalikauden loppuun mennessä. Lupakäsittelyihin säädetään määräajat, joista voidaan poiketa vain poikkeuksellisen vaativissa kohteissa. Lupien käsittelyä yhdenmukaistetaan aluehallinnossa ja viranomaiset velvoitetaan parempaan vuoropuheluun keskenään sekä asiakkaiden kanssa. Viranomaisvoimavarojen riittävyyden takaamiseksi lupamenettelyt kohdistetaan aiempaa vaikuttavammin, vähempään kohdemäärään. 7 Uutta kasvua innovaatioilla TKI-rahoituksen mahdollisuudet on taattava valtiotukijärjestelmän puitteissa kaikille kriteerit täyttäville yrityksille huolimatta koosta tai toimialasta. Myöntökriteerinä painotetaan yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle. Innovaatio- ja työelämäpolitiikassa tavoitellaan työntekijöiden osaamisen ja luovuuden nostamista osaksi yritysten prosessi- ja innovaatiotoimintaa. Kokonaisuutena Suomi tavoittelee TKI-rahoituksessa neljän prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. 8 Asuntoinvestoinnit nousuun Valtio käynnistää yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa kasvukeskusten asunto- ja infrastruktuurin investointiohjelman, jotta asuntotuotanto kyetään nostamaan väestökehityksen edellyttämälle tasolle. Yhdistetään liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä maankäytön, asumisen, luontoympäristön ja liikenteen asiat luonnollisen sekä rakennetun ympäristön ministeriöksi. Asuntorakentamista ja kaavoitusta nopeutetaan vähentämällä ylimääräistä sääntelyä sekä rajaamalla valitusmahdollisuuksia. 9 Liikenneväylät kuntoon Liikenneväylien ylläpitoon tehdään 200 miljoonan euron tasokorotus, joka kohdennetaan vaikuttavimpiin kohteisiin huomioiden työmatkaliikenne ja elinkeinoelämän tarpeet. Liikenneinvestoinnit kohdennetaan pääosin kasvukeskusseuduille, elinkeinoelämän investointitarpeet huomioidaan tapauskohtaisesti ja investointien hyöty-kustannuslaskenta uudistetaan siten, että se huomioi laajemmin yhteiskunnalliset hyödyt. Jäänmurtokaluston uusimista jatketaan ensi vaalikaudella. Lento- ja meriliikenteen sääntelyä kehitetään siten, että se on globaalisti tasapuolista. Ympäristö- ja päästötavoitteiden saavuttamisessa otetaan käyttöön kustannustehokkaimmat keinot. Raskaan liikenteen kustannusrasitusten kasvattamisesta pidättäydytään vaalikaudella. Liikenteen palveluiden kehittämiseksi avataan julkiset tietovarannot maksutta kaikille. Liikenteen sääntelyn vähentäminen toteutetaan työehtoja heikentämättä. 10 Energiapolitiikalla turvataan kohtuuhintaisuus Hallitus tavoittelee Pariisin 2015 ilmastokonferenssista sopimusta, johon kaikki keskeiset hiilipäästöjä

4 tuottavat maat sitoutuvat. Sopimuksen saavuttamiseksi ilmastorahaston pääomituksesta huolehditaan. Päästökaupan toimivuutta parannetaan ja hiilivuotoon vastataan sallituin kompensaatiokeinoin. Maksuttomia päästöoikeuksia jaetaan energiatehokkaimmille yrityksille ja sähkön hinnan nousun kompensaatioon sitoudutaan. Energian kilpailukykyisestä hinnasta kuluttajille ja yrityksille huolehditaan tukeutumalla markkinaehtoiseen sekä kokonaiskustannukset minimoivaan energiapolitiikkaan. Hallitus suhtautuu kaikkiin vähähiilisiin ja monipuolista energiajärjestelmää edistäviin investointeihin lähtökohtaisen myönteisesti. Vesivoimarakentaminen jo valjastetuissa vesistöissä mahdollistetaan. Tuulivoiman lupamenettelyjä nopeutetaan ja uusien voimaloiden syöttötariffia alennetaan. LNG-infrastruktuurin kehittymistä edistetään tarkoituksenmukaisella sääntelyllä ja mahdollisimman markkinaehtoisin toimin. Uusia ydinvoimalupia voidaan myöntää. Sähkön siirtoyhteyksiä parannetaan pohjoismaisille markkinoille. 11 Aktiivista omistajapolitiikkaa ja yritysvastuuta Hallitus toteuttaa aktiivista omistajapolitiikkaa yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Solidiumista ei tulouteta valtion talousarvioon enempää kuin sen omistamien yhtiöiden luonnollisen osinkovirran verran. Solidiumin strategiaa uudistetaan painottaen kehittävän ja aktiivisen omistajuuden periaatteita. Kaikissa valtio-omisteisissa yhtiöissä pyritään valitsemaan hallituksen jäseneksi tai asiantuntijajäseneksi henkilöstön edustaja. Samaa periaatetta viedään myös kuntaomisteisiin yhtiöihin. Valtio edellyttää omistamiltaan yhtiöiltä vastuullisuutta ja palkitsemisessa kohtuullisuutta. Yritysvastuupolitiikassa vahvistetaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja laajaa yritysvastuuraportointia. 12 Julkisissa hankinnoissa turvataan laatu ja työehdot Julkisia hankintoja koskeviin lakeihin kirjataan julkisyhteisöjen palvelujen laadun, ympäristönsuojelun, työelämän kehittämisen ja työehtojen noudattamisen periaatteet sekä EU:n hankintadirektiivin sosiaalisen lausekkeen periaate. Tarjouspyynnön valintaperusteista säädettäessä painotetaan kokonaistaloudellisinta tarjousta ja laatua. Kansainvälisissä hankinnoissa tarjouskilpailun voittaneen yrityksen on noudatettava sen jäsenvaltion työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, missä hankinnan tarkoittama palvelu tai rakennusurakka toteutetaan. Luodaan hankintamenettelyjä ja julkisuusperiaatetta valvova järjestelmä. 13 Kauppa- ja kehityspolitiikassa huomioidaan työntekijöiden oikeudet EU:n solmimiin kauppasopimuksiin on sisällytettävä vaatimukset työntekijöiden perusoikeuksien ja kansainvälisten ympäristönsuojelunormien noudattamisesta. Kehitysrahoitusta saavien yritysten on sitouduttava YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin. Monenkeskisen ja kansalaisjärjestöjen kautta tehdyn kehitysyhteistyön määrärahataso säilytetään vähintään nykyisellään. Vahvistamalla kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä tavoitellaan kehitysyhteistyön 0,7 prosentin BKTL-osuutta. Neuvotellaan kumppanuussopimus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kanssa.

5 Työntekijöiden turvaa työssä vahvistetaan 14 Työlainsäädäntö työntekijän turvana Työlainsäädäntöä kehitetään ja valmistellaan kolmikantaisesti. Vahvistetaan työntekijöiden oikeutta kokoaikaiseen ja vakituiseen työsuhteeseen, jotta työnantaja ei saa perusteetonta taloudellista tai muuta etua palkatessaan työntekijän määräaikaiseksi, osa-aikaiseksi tai itsenäiseksi työnsuorittajaksi. Osa-aikaisten työsopimusten tekemiselle säädetään perustellun syyn vaatimus samalla tavoin kuin määräaikaisten työsopimusten tekemisessä. Nollatuntisopimusten käyttöä rajoitetaan lainsäädännöllä. Osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta lisätyöhön vahvistetaan ja osa-aikaisten työntekijöiden työsopimusten työaika sovitaan vakiintunutta työaikaa vastaavaksi. Rajoitetaan mahdollisuutta sopia kertakaikkisesta lisätyösuostumuksesta työsopimuksella. Työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistöä tulee täsmentää siten, että työsuhdetyönä pidettävää työtä ei teetetä yrittäjäasemassa ilman työsuhdeturvaa. Työsuhdeturvaa parannetaan täsmentämällä tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita. Valmistellaan muutokset, joilla puututaan alipalkkaukseen toimivilla sanktioilla ja valvontaa tehostamalla. Valmistellaan ja säädetään järjestöjen kanneoikeus. Työelämän perusoikeuksia vahvistetaan ja lakko-oikeuteen ei puututa. 15 Työelämälähtöistä koulutuspolitiikkaa Kaikille nuorille varmistetaan mahdollisuus suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto nostamalla oppivelvollisuusikä 18 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen laajuus säilytetään nykyisessä kolmessa vuodessa ja varmistetaan tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus. Vakinaistetaan oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistävä 2+1 malli työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen pohjalta. Aikuiskoulutuksen asema ja rahoitus turvataan. Toteutetaan hanke aikuisten osaamisperustan vahvistamiseksi, jonka kohderyhmänä ovat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Laajennetaan avoin ammattiopisto koko maan kattavaksi ja sen toiminnan piiriin otetaan myös aikuiset. Uudistetaan toisen asteen koulutuksen rahoitus ja rakenne. Tiivistetään korkeakoulujen välistä yhteistyötä purkamalla hallinnollisia esteitä. Käynnistetään koulutuksen kansallinen digiyhteiskuntaohjelma. 16 Hallittua ja työperäistä maahanmuuttoa Saatavuusharkinta säilytetään ja työehtojen valvontaa tehostetaan. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka perustuu aitoon työvoimatarpeeseen, ja sitä toteutetaan hallitusti. Valvovien viranomaisten määrärahoista huolehditaan ja lupien käsittelyä nopeutetaan. Tavoitteena on nostaa maahanmuuttajien työllisyysaste kantaväestön tasolle. Maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan yhdistämällä kotouttamiskoulutusta ammatilliseen koulutukseen. Kotouttamistoimenpiteiden rahoituksesta huolehditaan, erityisesti kielikoulutuksen jonoja lyhennetään muun muassa lisäämällä työnantajan vastuuta osallistua kustannuksiin. 17 Turvataan riippumaton työsuojelu Turvataan työsuojeluvalvonnan nykyiset voimavarat ja riippumattomuus. Työnantajille laaditaan velvoite työolojen muokkaamisesta työntekijän työkyvyn säilyttämiseksi. Laaditaan uusi asetus ergonomiasta.

6 Laaditaan lakisääteiset pätevyyskriteerit ja koulutusvaatimukset työnantajien työsuojeluosaamisen varmistamiseksi. Väkivallan uhkaa työelämässä käsittelevän selvityksen toimenpide-ehdotukset toteutetaan. Työsuojeluvalvonnan pakkokeinoja ja sanktioita vahvistetaan pikasakon tai laiminlyöntimaksun muodossa. Laaditaan valtioneuvoston asetus yksintyöskentelystä. 18 Työterveyshuoltoa nykymallin pohjalta Työterveyshuollon kehittämistä jatketaan nykyisen järjestelmän pohjalta. Työterveyshuolto jätetään monikanavarahoituksen purkamisen ulkopuolelle, rahoituspohja säilytetään ennallaan työtulovakuutuksen kautta. 19 Työelämän kehittämisessä painopiste työpaikoille Jatketaan kolmikantaista Työelämä hanketta ja viedään työelämän kehittämistä entistä tehokkaammin työpaikoille. Parannetaan ministeriöiden yhteistyötä työelämän kehittämiseksi. Tekesin työ-elämän kehittämistoimintaa lisätään ja kohdennetaan uudelleen, mutta mahdollistetaan tuen tarjoaminen laaja-alaisesti erityyppisille organisaatioille. Ns. läpimurtoinnovaatioiden rinnalla Tekesin tulee tarjota entistä voimakkaammin kehittämistukea työpaikkojen sisällä ja työpaikkojen asiakas- / yhteistyörajapinnassa syntyville sosiaalisille innovaatioille, jotka ovat organisaatioille uusia, mutta eivät ainutlaatuisia. Säilytetään Työterveyslaitoksen nykyiset resurssit. 20 Miesten ja naisten palkkaeroja kavennetaan Jatketaan samapalkkaisuusohjelmaa tavoitteena palkkaerojen kaventaminen 12 prosenttiin viimeistään vuonna Koulutuspolitiikan tavoitteena on kaventaa oppimistulosten eroja ja lisätä miesten osallistumista tutkintotavoitteiseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Lisätään tasa-arvolain tiedottamista, koulutusta ja valvontaa. Toteutetaan seurantatutkimus lain uusien säädösten soveltamisesta työelämässä. Ansioturva ja palvelut ihmisen turvana 21 Sosiaalivakuutusta kehitetään yhteistyössä Työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevien säädösten valmistelu tehdään kolmikantaisesti. Työeläkeuudistus toteutetaan kolmikantaisesti sovitun esityksen mukaisesti. Työttömyysturvaa kehitetään työllistymistä edistävästi ja järjestelmää selkeyttävästi. Työttömyysturvan rahoituksesta huolehditaan niin, että etuuksien rahoitus pystytään varmistamaan. Työttömyysturva järjestetään ja rahoitetaan nykyisen järjestelmän mukaisesti.

7 22 Työvoimapolitiikasta huolehditaan Työllisyysastetta nostetaan lisäämällä voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työ- ja elinkeinotoimistojen tavoitteeksi asetetaan henkilökohtaisen palvelun tarjoaminen sitä tarvitseville työttömille. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa tehostetaan. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistämiseksi valmistellaan laajalla yhteistyöllä toimintaohjelma. Nuorisotakuuta jatketaan ja kehitetään. Takuun toteuttamiseen varataan riittävät määrärahat. Työttömyysturvaan liittyvä seuraamusjärjestelmä arvioidaan kolmikantaisesti, erityisesti karenssien ja nuorten työssäolovelvoitteen tarkoituksenmukaisuus. 23 Tukikokeilu kosteusvaurioista johtuviin työpaikan vaihdoksiin Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön yhteydessä toteuttamatta jäänyt kosteusvaurioaltistuneiden työpaikan vaihdoksen tukea koskeva kokeilu toteutetaan työryhmässä esillä olleen mallin pohjalta. Kehitetään hyvinvointipalveluja uudistamalla rakenteita 24 Kuntapalvelut hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä Hallitus toteuttaa kuntarakenteen ja sote-palvelujen uudistamisen. Tavoitteena on edistää työssäkäyntialueisiin perustuvaa kuntarakennetta. Sote-alueiden tulee olla riittävän suuria ja demokraattisessa ohjauksessa. Hallitus lähtee siitä, että jatkossakin valtaosa palveluista tuotetaan kunnan omana työnä. Yksityisillä toimijoilla on täydentävä rooli. 25 Lapsiperheiden tukea ja päivähoitoa parannetaan Isyysvapaakautta pidennetään yhteensä kolmeen kuukauteen. Perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan muun muassa niin, että päivärahakauden aikainen lyhytkestoinen työskentely siirtää päivärahakautta vastaavasti eteenpäin. Joustavaa hoitorahaa kehitetään ja sitä maksetaan myös yli 3-vuotiaista lapsista. Päivähoito säilyy subjektiivisena. Päivähoitomaksuja alennetaan ja osa-aikahoidon osalta siirrytään tuntiperusteiseen maksuun, kuitenkin varmistaen päivähoidon laatu. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään kaikille sitä tarvitseville.

8 Hallituksen toimintaperiaatteet työmarkkina-asioissa 1. Työelämää ja ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevat asiat valmistellaan kolmikantaisesti yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. 2. Työehtoja kehitetään sopimusten yleissitovuuden puitteissa. 3. Työmarkkinajärjestöjen toiminnan perusedellytykset turvataan. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 A, PL 157, Helsinki puh