Loppuraportti Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi 1.9.2013-28.2.2014"

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Loppuraportti Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi

2 SISÄLLYS 1. Hankkeen toteuttaja 4 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 4 3. Hankkeen tavoitteet 4 a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osana hanke on 4 b. Hankkeen tavoitteet 4 4. Hankkeen toteutus 5 c. toimenpiteet 5 d. aikataulu 27 e. resurssit 27 f. toteutuksen organisaatio 29 g. kustannukset ja rahoitus 29 h. raportointi ja seuranta (kokoukset) 30 i. toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset 31 1.Työpajat maaseutua elävöittämässä Hanke toi mahdollisuuksia järjestää lisää palveluita Tavoite ottaa eri kohderyhmät huomioon toteutunut Oppia ja tietoa saatu Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta Verkostojen luominen Yhteistyökumppanit ja tunnettavuus Loppupäätelmä Tulevat toimenpiteet hankkeen jälkeen Allekirjoittajat ja päiväys 36

3 4 1. Hankkeen toteuttaja Gaijan Luomukylä ry on vuonna 2012 perustettu Ähtärissä toimiva yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toimipiste on Gaijan Luomykylä, joka sijaitsee Kaijanniemen tilalla. 10 hehtaarin tontilla on iso kivinen päärakennus, navetta ja kaksi hirsitaloa. Tila on toiminut vanhana kunnalliskotina ja vanhainkotina. Miljöössä on peltoa, perinnlaidun ja metsää, rantasauna sekä niemenkärki nuotiopaikkoineen. Gaijan Luomukylässä asuu noin 30 henkilöä, aikuisia ja lapsia. 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi on Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi. Hanketunnus on ja päätösnumero Päätös hanketuesta tehtiin (Dnro 1877/ ). Loppuraportissa käsitellään aikaväliä Hanketta hallinnoi paikallisesti Kuudestaan ry. 3. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osana hanke on Hanke on yleishyödyllinen kehittämishanke ja toteutuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti. Tavoitteena on elävöittää maaseutua ja tuoda lisää tunnettavuutta Ähtärin alueelle sekä sen lähiseudulle. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on edistää maaseudun työllisyyttä. Hanke toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. Tavoitteena on ottaa eri ikäryhmiä huomioon. Hanke on alueen omaehtoista aktiivisuutta ja yhteistyötä lisäävä. b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää olisiko yhdistyksen mahdollista perustaa Ekologisen elämäntavan osaamiskeskus vanhaan kunnalliskotiin ja millä edellytyksillä. Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia eri yhteistyötahoihin/verkostoitumiseen lähiseudulla ja ympäri Suomea. Hankkeen tavoitteena on oppia ja kerätä lisää tietoa erityyppisten Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta. Alueen aktiivisuutta lisätään työpajakokeiluilla. Työpajojen tavoitteena on myös luoda pohjaa osaamiskeskuksen toiminnoille.

4 5 4. Hankkeen toteutus c. toimenpiteet Hankkeella oli seuraavia toimenpiteitä vuonna 2013: Avoimien ovien tapahtuma Gaijan kekrit ja sen huovutustyöpaja: huopasydän heijastimia, osallistujia 25 henkilöä. Työpaja antoi kekrivierailijoille kokemuksen maaseudun elämästä, perinnekäsityöstä ja perinteisestä työtavasta. Työpajassa opeteltiin ensin karstaamaan villaa, josta sitten tehtiin huovutustyö.

5 6 Neulahuovutus on helppoa ja hauskaa myös lapsille! Suomen yhteisökylien tapaaminen luomukylässä Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n (SKEY ry:n) toimesta. Tapaamiseen hanke koordinoi asiantuntija-vierailijan Pankki 2.0 -hankkeesta sekä yhteisöllisen ryhmätyöpajan, Asiantuntija vierailijaa oli paikalla kuuntelemassa 30 henkeä ja yhteisölliseen ryhmätyöpajaan osallistui 15 henkeä. SKEY ry:n tapaamisen ryhmätyöpajassa toteutettiin yhteisöllisyystaideteos.

6 Huovutustyöpaja aikuisille ja lapsille: Karstattiin Hanna Utriaisen ja muinaistekniikan linjan käyneiden ohjaajien opastamina villaa ja valmistettiin huopatossut/huopikkaat/hattu, 15 osallistujaa. Huovutustyöpajassa opeteltiin perinnetekniikoita. Villan karstauksen opettelua.

7 Hanketta esiteltiin Tallipihan joulutorilla Tampereella Gaijan Luomukylän kojussa Talkoolaiset esittelivät hanketta ja toisena päivänä oli paikalla myös hankekoordinaattori Hanna Pöyhönen kertomassa hankkeesta. Kojun jouluinen tunnelma! Kirjaston kahvilan joulutapahtuma: luovaa jouluaskartelua ja hankeinfo, osallistujia 29. Hankeinfossa esitettiin Gaijan Luomukylä ry:stä ja Ekologisen elämäntavan osaamiskeskushankkeesta diashow. Hanketta esittelemässä hankeinfossa oli hanketyöryhmäläinen Anne Ollila.

8 9 Työpajojen ohjaaja Hanna Utriainen ja apuohjaajana toiminut Laura Hölttä opastivat joulupajan kävijät jouluisten askartelujen pariin. Materiaalia hankkeen toiminnasta oli myös tilaisuudessa jaossa Kirjastoauton eläinpuiston joulutapahtumaan jouluaskartelupaja, osallistujia 45. Jouluisessa askartelupajassa ideoitiin ja askarreltiin joulukortteja sekä tehtiin risusydämiä. Risusydänten valmistamisen tavoitteena oli opettaa osallistujille jokin luonnonmateriaalia hyödyntävä käsityötekniikka, jota he pystyisivät käyttämään myös muussa kuin jouluaskartelussa.

9 10 Kirjastoauto soveltuu hienosti myös jouluiseen kulttuuritoimintaan! Hankevierailu Keuruun Ekokylään Paikka on ollut toiminnassa vuodesta 1997 lähtien. Asukkaita on noin 40 henkilöä ja tilan koko 53 hehtaaria. Keuruun Ekokylässä on järjestetty vuosittain Maan Syke -kesätapahtuma ja osaamistapahtumia ekologisesta elämäntavasta. Ekokylä kuuluu SKEY ry:hyn, jonka kautta on yhteistyötä muiden ekokylien kanssa Suomessa, ja GEN:in. GEN verkosto on Baltian maiden ekokylien ja ekoelämän kattojärjestö. Keuruulta opimme yhteisöelämän organisoinnista ja jaoimme tietoa vanhojen rakennusten kunnostuksesta. Oppaanamme toiminut Jaakko Piilola esitteli vierailun aikana Keuruun Ekokylää.

10 11 Tutustumista hakekuljettimen toimintaan. Hankevierailulla tutustuttiin yhteistalon ruokasaliin ja yhteiskeittiöön. Hankkeella oli seuraavia toimenpiteitä vuonna 2014: Vierailu Väinölän yhteisöön Väinölän yhteisö on toiminut Vilppulassa vuodesta 1985 ja siellä asuu noin 30 henkilöä. Vierailulla tutustuttiin Väinölän yhteisön toimintatapoihin ja keskusteltiin siitä, miten paikka oli rakentunut vuosikymmenien aikana.

11 12 Reija Tähtinen tutustuttaa hankeryhmää Väinölän tiloihin. Väinölässa asuu monia taiteilijoita, joista kertovat maalaukset ja muut esillä olevat taideteokset eri puolilla taloa. Paikassa on myös oma kirjapaino. Painosta tulleita tuotteita, kortteja ja maalauksia on myynnissä taidenäyttelyissä vieraileville Vihreä hoiva eli Green Care -vierailupaja Kehitysvammaisten työja päivätoimintakeskus Tilikkutupa, osallistujia 15 henkilöä. Parin tunnin vierailun aikana koirat kiersivät rapsutettavina ja osa asiakkaista oli todella mielissään koirista, osa arasteli ja katseli mieluusti vähän sivummalta niitä. Antoisa retki, jossa pelkkä koirien läsnäolo riitti viihdyttämään ja tuomaan elämyksen asiakkaille ja henkilökunnalle.

12 13 Vierailulla Tilikkutuvan väkeä ilahduttivat koirat Uuna ja Zero sekä aurinkoinen pikkumies Utu Muistelutyöpaja Mäntyrinteen palvelutalolla, osallistujia 10. Työpajan lähtökohtana oli järjestää mukava virkistystuokio ikääntyville. Pajassa muisteltiin rennosti menneitä aikoja, mikä toi vanhuksille leppoisaa ohjelmaa päivään. Muistelutuokiossa vanhat esineet olivat tukemassa ja virittämässä mieltä muistoihin! Green Care -vierailupaja Hoivakoti Hopeaharjussa, osallistujia 20. Asiakkaat olivat osittain muistisairaita ja koirien läsnäolo toi heille mieleen vanhoja muistoja tutuista koirista. Koirien ohella asiakkaille oli tärkeää ohjaajien kanssa keskustelu.

13 14 Uuna koira työssään ja Hopeaharjun henkilökunta ihastelemassa sitä Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 20. Maaseutua elävöitettiin olemalla mukana kirjastoauton kulttuurikierroksella neljänä tiistaina Ähtärin taajamissa. Kulttuurikierroksella opeteltiin sitomaan käsin kirja vanhalla japanilaisella käsinsidontamenetelmällä. Osallistujat saivat myös tutustua paperikuviointiin, ja halutessaan kuvioida itse kirjasensa kansilehdet. Samalla heille annettiin vinkkejä paperin monipuolisesta uusiokäytöstä Vierailu Kangasalan Yhteiskylään Kangasalan yhteiskylä sijaitsee Kangasalan Rikussa. Hanke on aloitettu vuonna 1994.Yhteiskylän toiminnasta hankevierailijoille kertoi Anu Pellinen. Alue on osayleiskaavassa merkitty ekologisen rakentamisen alueeksi. Yhteiskylä toteuttaa omien harmaiden vesien puhdistuksen. Taloissa, joita on 9, on kuivakäymälät ja asumisen aikaiseen kierrätykseen panostetaan.

14 15 Yhteistiloissa pidetään kokouksia ja juhlia. Osa rakennuksen tiloista toimii hakevoimalana, joka tuottaa kyläläisten tarvitseman lämmön Vierailu Koroisten Luonnonmateriaalikeskukseen Koroinen on historiallinen maatila, jossa vanhin asuinpaikka on 800- luvulta. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja sen koordinointiin, josta on vastuussa Outi Tuomela. Alueen rakennuksineen omistaa Turun kaupunki. Vuonna 2011 perustettu Elävän Kulttuurin Koroinen ry (EKK ry) on paikan päävuokralainen. Paikka toimii permakulttuurin toimintakeskuksena.

15 16 Outi Tuomela toimii hankenaisena ja vapaaehtoisten koordinoijana Luonnonmateriaalikeskuksessa. Keskuksen pihapiirissä on erilaisia ekohankkeiden tuotoksia Vierailu Livonsaaren yhteisökylään Livonsaari on perustettu vuonna 2005 ja asukkaita on noin 30. Vierailulla tutustuttiin Naantalissa sijaitsevaan Livonsaaren yhteiskylään, jossa on laajalle maa-alueelle rakennettu omistusasuntoja. Oppaana vierailulla toimi Simo Annala. Hankevierailu tarjosi monipuolisen kattauksen eri ekorakentamisen muotoja. Osa kyläläisistä oli työllistänyt itsensä perustamalla oman yrityksen kylän alueelle. Kylässä toimii mm. leipomo, kansanparantola, satulaseppä ja hirsiveistämö. Siellä toimii myös osuuspuutarha, jonka tavoittena on tarjota jäsenilleen vihanneslaatikko viikoittain satokauden aikana.

16 17 Muutamissa taloissa oli käytetty olki-savirappausta sisäseinien materiaalina. Se toimii samalla eristemateriaalina. Kyläläisten yhteiseen käyttöön on ostettu lähellä sijaitseva entinen kyläkoulu. Livonsaaren yhteiskylässä asustaa myös hevosia, vuohia, lampaita ja pari aasia.

17 Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 7. Japanilainen kirjansidonta antaa monipuolisia mahdollisuuksia paperin käyttöön! Vierailu Ruoveden luontokouluun Ruoveden Luontokoulu tarjoaa luontokouluopetusta eri ikäryhmille kauniissa maisemissa Visuvedellä. Kesäisin siellä toimii myös kotieläinpiha. Hankevierailulla saatiin esimakua luontokoulun toiminnasta ja hankeryhmässä heräsi kiinnostus toteuttaa luontokoulutoimintaa tai luonto-opetusta Gaijan Luomukylässä tulevaisuudessa. Ruoveden luontokoulu on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton sekä LYKEverkoston jäsen. Ruoveden luontokoulun ja kotieläinpihan yrittäjä Siina Leinikka kertoo hankeryhmäläisille toiminnastaan.

18 19 Kotieläinpihan lehmä teki tuttavuutta pieneen vierailijaan Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 8. Helmikuun kulttuurikierroksella käytiin tuomassa hanketta esiin työpajan muodossa seuraavissa yhdeksässä Ähtärin alueen kylässä: Alastaipale, Gaijan Luomukylä, Peränne, Ähtärinranta, Rasinsalo, Myllymäki, Tähkälä, Rämälä ja Tuhkio. Japanilaisen kirjansidonnan työpaja herätti kiinnostusta lapsissa ja aikuisissa Vierailu Vihdin ekokylään, Linnanniittuun Kylä perustettiin vuonna 2006, jolloin kaavoitettiin 11 tonttia, joista vain kaksi on myymättä. Alueen taloille on toteutettu yhdessä kunnan kanssa ekorakentamista suosivat rakennustapaohjeet, joissa on suosituksena mm. ekologisten rakennusmateriaalien käyttö rakentamisessa. Vihdin

19 20 ekokylässä on ekoarkkitehti Bruno Eratin suunnittelemia taloja, joihin pääsimme myös tutustumaan tarkemmin. Vierailulla hankeryhmä pääsi kuulemaan miten vielä aika uusi ekokylä oli Vihtiin rakentunut, tutustumaan kylän asukkaisiin sekä heidän koteihinsa Osuuskunta Linnanniitun puheenjohtajana toimivan Marko Lehtamon johdolla. Taustalla ekoarkkitehti Bruno Eratin suunnittelemia taloja Vihdin ekokylästä Vierailu Fiskarsin käsityöläiskylään Fiskarissa tutustuttiin mm. Radiofiskarsin toimintaan, 1800-luvun alulla rakennettuun ekologisin menetelmin kunnostettuun Bollstan kartanoon ja Fiskarsin Kyläseuran toimintaan. Anna Lassila opasti Fiskarissa hankeväkeämme vierailusta toiseen. Bolstan kartano on perinteitä kunnioittaen ja monipuolisin työtavoin restauroitu. Paikan omistaja Olli Borg kertoi hankeryhmälle perinnerakentamisesta. Hän oli suurella työllä ja pitkällä aikavälillä saanut restauroitua talon sen nykyiseen kukoistukseen.

20 21 Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden ONOMA -osuuskunta pitää yllä omaa myymälää, jossa myydään osuuskuntalaisten tuotteita Vierailu Villa Elfvikin luontotaloon Espooseen Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla. Vierailun aikana hankeryhmä tutustui paikan luontotalon johtajan Riitta Pulkkisen opastuksella Villa Elfvikin luontotaloon ja sen toimintaan. Kiinnostavaa oli tutustua myös siihen, miten lähistölle tehdyt luontopolut oli toteutettu ja millaisia oheismateriaaleja lapsille tarjottiin mukaan luontopolkukierrokselle. Hankeryhmämme saapumassa viimeiseen hankkeen vierailukohteeseen, Villa Elfvikin luontotaloon Espooseen.

21 22 Villa Efikin huvila on rakennettu vuonna Espoon kaupunki osti talon vuonna 1985, ja se kunnostettiin vuosina Talo luovutettiin ympäristölautakunnalle heinäkuussa Hankeväki tutustui ohjeistettuun luontopolkuun. Mukaan luontopolulle tuli pärekoriin koottu infomateriaalipaketti. Luontopolkuja Villa Elfvikissä ja sen välittömässä läheisyydessä on yhteensä 7 kpl Hiihtoloman työpaja nuorisotiloissa Ähtärissä, osallistujia 3. Pajassa tutustuttiin kuvioiden suunnitteluun sekä kankaankuviointiin erilaisilla tekniikoilla. Tavoitteena oli opetella hyödyntämään osallistujan omaa luovuutta ja muokata vanha vaate kuvioimalla se uudelleen.

22 23 Tuunaustyöpajan materiaaleja esillä Ähtärin kaupungin nuorisotiloissa pajan aikana Metsäseikkailu iltahämärässä - retki perinnelaitumelle, Gaijan Luomukylässä, osallistujia 35 henkilöä. Metsäseikkailun ideana oli kokeilla viihdyttävän, opettavan ja kokemuksellisen luontoelämyksen järjestämistä. Tarkoituksena oli samalla kartoittaa asukkaiden ammattitaitoa sekä Gaijan tilusten sopivuutta luontoretken järjestämiseen. Luontorasteilla tutkittiin perinnelaitumen metsäalueen eläimiä ja kasveja. Ulkotulet valaisivat Metsäseikkailun polun tunnelmallisesti illan hämärtyessä. Hanna Utriainen ja Ossi Kakko keskustelevat metsäseikkailun yksityiskohdista laavulla.

23 Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 8. Hankkeen tiedotuksesta: Hankekoordinaattori hoiti hankkeen sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen. Hankkeen sisäinen tiedotus tapahtui hankeryhmän kesken ja yhdistykselle puhelimitse, sähköpostein ja hankepalavereissa. Hankkeen ulkoinen tiedotus tapahtui puhelimitse, sähköpostein, nettisivujen kautta, facebookissa ja eri tapahtumissa. Hiihtoloman ja kirjastoauton kulttuurikierroksen työpajoista tiedotti myös Ähtärin kaupunki omien tiedotuskanaviensa kautta. Työpajojen mainoksia oli myös esillä Ähtärissä ja Alavudella eri ilmoitustauluilla. Hankkeelle suunniteltiin myös omia nettisivuja. Näiden toteutus jouduttiin kuitenkin perumaan, koska sopivaa talkoolaista koko graafisen materiaalin toteuttajaksi ei kiireellisellä aikataululla löytynyt. Huomattiin, että näin lyhyeen hankkeeseen verkkosivujen koodaaminen itsessään olisi ollut liian pitkä prosessi. Hankkeen tiedotuksessa hyödynsimme jo olemassa olevaa Gaijan Luomukylän omaa Internet-sivustoa: jossa hankkeella oli oma osio. Sinne päivitettiin hanketta koskevaa materiaalia. Hanke oli esillä lehdissä ja uutiskirjeissä: Ähtärinjärven Uutisnuotassa

24 25 Hanke Ilkan verkkolehdessä

25 26 Hankkeesta uutisointia Viiskunnassa

26 27 Hankkeesta kerrottiin Itä-Euroopan laajuisesti BEN:in uutiskirjeessä d. aikataulu Hanke toteutettiin Lopullinen hankepäätös saatiin , joten sen jälkeen lähdettiin laajemmin työstämään hankkeen toimintoja eteenpäin. e. resurssit Hankkeessa työskenteli palkallisina 3 henkilöä. Hankekoordinaattorina työskenteli Hanna Pöyhönen täysipäiväisenä 3 kk. Osa-aikaisesti palkattiin hankkeeseen työskentelemään hanketyöpajojen vetäjä Hanna Utriainen ja

27 28 hankesihteeri Anne Ollila. Hankkeen toiminnassa oli myös aktiivisesti mukana Ossi Kakko, joka oli osana hankeryhmää. Hankeryhmään kuului 4 henkilöä: Anne Ollila, Hanna Utriainen, Hanna Pöyhönen ja Ossi Kakko. Hanna Pöyhönen koordinoi hanketta, toimi työnjohtajana, hoiti sisäistä ja ulkoista viestintää ja järjesti vierailut. Hanna Utriainen suunnitteli, toteutti ja koordinoi hanketyöpajoja. Hankesihteeri Anne Ollila teki erilaisia hankkeen toimistotehtäviä ja toimi hankekokouksissa sihteerinä. Ossi Kakko dokumentoi hanketta sekä toimi asiantuntijana eri hankevierailuissa. Talkoolaiset työskentelivät monenlaisissa tehtävissä. He tiedottivat tapahtumista ja dokumentoivat niitä. Dokumentointia oli myös kaikilla hankevierailuilla ja yksi talkoolainen suunnitteli hankkeelle Internet-sivuja, vaikka niitä ei lopulta pystytty toteuttamaan. He antoivat hankeryhmälle teknistä tukea. He myös hoitivat työpajoihin liittyviä järjestelytöitä ja siivousta sekä avustivat pajojen ohjauksessa ja valmistelussa. Hankkeen toimisto ja muut vuokratilat sijaitsivat Ähtärissä osoitteessa Kaijantie 283. Sieltä oli vuokrattu pieni 10 m2:n huone hanketoimistoksi. Tarvittaessa vuokrasopimuksen mukaisesti hankkeella oli tilankäyttöoikeus myös muihin suurempiin tiloihin. Suurempia tiloja tarvittiin muutamien pajojen järjestämiseen, asiantuntijavierailuun ja hankkeen palavereihin. Hanketyöpajojen ohjaaja ja hankesihteeri työskentelivät osa-aikaisesti tehden molemmat hankkeen aikana 96 tuntia palkallisia töitä. Hankkeessa mukana olleet talkoolaiset tekivät hankkeen aikana vastikkeetonta työtä yhteensä 265 tuntia. Allaolevassa taulukossa taulukossa esitetään talkootunnit tarkemmin eriteltyinä. HANKKEEN VASTIKEETTOMAN TALKOOTYÖN TUNNIT -yhteenveto TUNTEJA SELVITYS TEHTÄVÄSTÄ TYÖSTÄ: YHT: 32 Työpajoihin liittyvä siivous 56 Hankkeen dokumentointia videolle/valokuvin sekä materiaalien editointia 13 Hankkeesta tiedottaminen erilaisissa tapahtumissa 79 Työpajojen ohjauksessa ja valmisteluissa avustaminen ja mahdollinen työpajojen vetäminen 50 Työpajoihin liittyvät yleiset järjestelytyöt 35 Hankkeeseen liittyvien nettisivujen suunnittelu, mahdollinen toteutus ja tekninen tuki

28 29 f. toteutuksen organisaatio Gaijan Luomukylä ry on nuori vuonna 2012 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on toimia hyvän, terveellisen, ekologisen, turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämänlaadun puolesta. Yhdistys kehittää maaseudun ekologisia toimeentulomahdollisuuksia, elävöittää maaseutua, edistää luomutuotteiden suosiota ja ympäristömyönteistä ajattelua sekä tekee tunnetuksi ekologista elämäntapaa. Gaijan Luomukylä ry järjestää pienimuotoisia kulttuuri- ja keskustelutilaisuuksia, käsityöpajoja, villivihannesten käyttö- ja keruutapahtumia, perinnetaito- ja hyvinvointiohjausta sekä maatilaelämään tutustumisia. Vuonna 2013 avoimien ovien tapahtumia ovat olleet mm. Kevätpäivät, Ravintolapäivät ja Kekrit. Ähtärin tanssilavalla järjestettiin elokuussa ilmainen koko perheen musiikkitapahtuma, Mustikkafest, jossa oli myös käsityöpaja ja open stage. Yhdistyksen tapahtumissa on tavoitettu paikallisia n henkeä/tapahtuma. g. kustannukset ja rahoitus Hankkeen maksetut kulut jakautuivat seuraavasti: Palkat 10663,85 Vuokrat 600 Kotimaan matkakulut 1554,66 Muut kustannukset 1613,69 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 2650 Kokonaiskustannukset yhteensä 14432,18 Hyväksyttävät kustannukset yhteensä 17082,2 Hankkeen kulujen seurannasta vastasi hankekoordinaattori hankesihteerin myös tässä työssä avustaen. Hankkeen väliaikaisrahoitus hankittiin yhteistyössä Pankki 2.0:n kanssa myymällä yhteisöbondeja eli yksityisvelkakirjoja. Väliaikaisrahoituksen kerääminen yksityisvelkakirjoilla kesti odotettua pidempään. Sen kokoaminen oli hidasta. Tarvittava väliaikaisrahoitus oli kokonaisuudessaan koottuna helmikuun

29 2014 loppupuolella. Tämän vuoksi suurin osa hankkeen kuluista maksettiin vasta aivan hankkeen viimeisinä päivinä. Hankkeen omarahoitusta kerätiin jäsenmaksuilla ja yhdistyksen järjestämillä tapahtumilla. Hankkeen väliaikaisrahoituksena toimiva laina otettiin vähän suurempana, jotta saatiin myös osittain sillä katettua tarvittavaa omarahaosuutta. 30 h. raportointi ja seuranta (kokoukset) Hankkeesta raportoitiin Kuudestaan ry:n Paula Erkkilälle ja Hanna Ahonpäälle. Hanketyöryhmällä oli koko hankkeen aikana hankekokouksia 16kpl, joissa myös seurattiin hankkeen edistymistä ja suunniteltiin tulevia toimintoja. Hankekokouksia vuonna 2013 oli 7 kpl ja vuonna 2014 niitä pidettiin 9 kpl. Hankekoordinaattori Hanna Pöyhönen raportoi hankkeen edistymisesta Gaijan Luomukylä ry:n hallitukselle tekstiviestein ja sähköpostein. Yhteistyökumppanien kanssa pidettiin palavereja puhelimitse puhelimitse ja vierailemalla heidän luonaan. i. toteutusoletukset ja riskit Hanke käynnistyi pienimuotoisesti jo syyskuussa Suuremmassa mittakaavassa hankkeen toiminta alkoi hankesuunnitelmassa suunniteltua aikataulua hitaammin, koska lopullinen hankepäätös saatiin vasta Yhdistys ei ennen tätä omalla riskillään ollut valmis suurempiin rahallisiin menoihin. Riskinä oli, että hankkeen loppuosa toteutuisi erittäin kiireisellä aikataululla ja mahdollisesti kaikkiin suunniteltuihin yhteistyökumppaneihin ei hankkeen aikana ehdittäisi olla yhteyksissä. Oletuksena oli, että hankkeen aikana saadaan aikaan onnistuneita tuloksia ja tavoitetaan hyvin paikallista väestöä. Hankkeen aikana rakentuneet verkostot ja toiminnat tulevat jatkumaan ja kehittymään hankkeen loppumisen jälkeen. Riskinä oli myös pienen yhdistyksen väliaikaisrahoituksen saaminen hankkeelle nopealla aikataululla. Tämä tuottikin haasteita, mutta toteutui kokonaisuudessaan hankkeen viime metreihin mennessä. 5. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat: Ähtärin kaupungin kirjasto, Ähtärin kaupungin nuorisotoimi, Pankki 2.0, Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry (SKEY ry), Keuruun Ekokylä, Museohanke 2, Ekokumppanit, LYKE verkosto, Luomura, Väinölän yhteisö, Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskus

30 31 Tilikkutupa, Mäntyrinteen palvelutalo, Hoivakoti Hopeaharju, Koroiston Luonnonmateriaalikeskus, Kangasalan Yhteiskylä, Livonsaaren yhteisökylä, Ruoveden Luontokoulu, Vihdin ekokylä, Fiskarsin käsityöläiskylä, Villa Elfvikin luontotalo. Alustavasti keskusteltiin myös mahdollisesta yhteistyöstä Kulttuuria kaikille palvelun kanssa. 6. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hanke on edennyt suunnitellusti, tuonut tavoitteidensa mukaisia tuloksia ja poikinut myös uusia ideoita. 1. Työpajat maaseutua elävöittämässä Hanke elävöitti maaseutua järjestämällä monia ilmaisia työpajoja. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 14 työpajaa ja 1 asiantuntijavierailu. Työpajoja järjestettiin yleisölle 10 kpl ja yhteistyökumppanien asiakasryhmille 4 kpl. Työpajoja olivat Huovutustyöpaja lapsille, Yhteisöllinen ryhmätyöpaja, Viikonlopun Huovutustyöpaja lapsille ja aikuisille, Luovaa jouluaskartelua, Jouluaskartelupaja, Japanilaista kirjansidontaa ja paperikuviointia. Hiihtoloman aikaan toteutettiin Nuorille vaatteen tuunauspaja ja koko perheelle suunnattu toiminnallinen Metsäseikkailu perinnelaitumelle. Kaikki hankkeen pajat olivat osallistujille maksuttomia, joten niihin oli helppo tulla, ja hanke tarjosi loistavasti mahdollisuuksia eri toimintoihin. Hankkeen työpajoja toteutettiin seuraavilla 11 alueella Ähtärissä: keskusta, Alastaipale, Gaija, Peränne, Ähtärinranta, Rasinsalo, Myllymäki, Tähkälä, Rämälä, Tuhkio ja Alastaipale. Työpajoista koostettiin hankkeen aikana tilauspaketteja eri kohderyhmille. Näiden markkinointi aloitetaan ensin paikallisesti ja myöhemmin myös eri ryhmille ympäri Suomea. Yhteistyökumppanin eli SKEY ry:n toimintaan liittyen toteutettiin myös yksi asiantuntijavierailu. 2. Hanke toi mahdollisuuksia järjestää lisää palveluita Hankkeen aikana on yhdistykselle syntynyt lisää mahdollisuuksia järjestää erilaisia palveluita. On syntynyt perinnetyöpajoja ja kädentaitojen työpajoja, on aloitettu kurssitoimintaa ja opettavaa luontotoimintaa sekä Vihreää hoivaa eli Green Care- toimintaa. On myös alettu tuottaa ohjelmapalveluita ja koostaa Taitajarekisteriä.

31 Osaamiskeskuksen Taitajarekisteri: Hankkeen aikana kehittyi idea osaamisrekisterin toteuttamisesta. Siihen koottaisiin paikallisia kädentaitajia ja eri alojen osaajia, joita osaamiskeskus hyödyntäisi palveluissaan. Osaamisrekisterin tietoja voisi puhelimitse ja nettisivujen kautta kysellä tarvittaviin töihin. Rekisterin kokoaminen aloitettiin hankkeen aikana ja sen koostamista jatketaan hankkeen jälkeen. Taitajarekisteri tulee Gaijan Luomukylä ry:n nettisivuille. Opettavan luontotoiminnan aloittaminen: Aloitettua luonto-opetusta tullaan vielä jatkossa kehittämään ja markkinoimaan eri kouluille. Alustavasti suunniteltiin myös Luontokoulun perustamista ja sen kautta LYKE verkostoon liittymistä. Luontokoulun ohjaajan pätevyys vaatisi kuitenkin pedagogisia opintoja, joten ainakaa lähitulevaisuudessa sen perustaminen ei ole mahdollista 3. Tavoite ottaa eri kohderyhmät huomioon toteutunut Hanke tavoitti työpajoissa erilaisia ja eri-ikäisiä kohderyhmiä. Kävijöitä oli yli tavoitteiden. Yleisölle avoimissa työpajoissa osallistujia oli yhteensä 191 henkeä ja yhteistyökumppaneille toteutetuissa työpajoissa/asiantuntijavierailulla yhteensä 90 henkeä. Kävijöiden kokonaismäärä hankkeen aikana järjestetyissä toiminnoissa oli yhteensä 281 henkeä. 4. Oppia ja tietoa saatu Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta Hankkeen vierailulla tutustuttiin moniin ekologisen asumisen, rakentamisen, yritystoiminnan ja vaikuttamisen malleihin. Vierailut dokumentoitiin raportein ja valokuvin. Hankevierailuja toteutettiin hankkeen aikana vierailuina 10 kpl ja palavereina 2 kpl. Hankevierailujen kohteet olivat Keuruun ekokylä, Väinölän yhteisö, Kangasalan Yhteiskylä, Koroisten Luonnonmateriaalikeskus, Livonsaaren yhteisökylä, Firkarsin käsityöläiskylä, Vihdin ekokylä, Fiskarsin käsityöläiskylä, Villa Elfvikin luontotalo ja Ruoveden Luontokoulu. Palaverit pidettiin Museohanke 2:n ja Ekokumppanien/LYKE verkoston kanssa. 5. Verkostojen luominen Verkostoja saatiin hankkeen aikana luotua mukavasti, ja niiden kasvaminen tulee jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Luodut verkostot tulevat olemaan ensiarvoisen tärkeitä, jos Gaijan Luomukylä ry:n hallitus päätyy toteuttamaan jatkohankkeita. 6. Yhteistyökumppanit ja tunnettavuus Paikallisesti on ollut erittäin tärkeää saada Ähtärin kirjasto yhteistyökumppaniksi. Ihmiset ovat tottuneet vierailemaan usein kirjastossa ja kirjastoauton 32

32 33 kulttuurikierroksella, ja menemällä mukaan on voitu lisätä lähiseudun kulttuuritarjontaa. Yhdistyksen tarjoaman toiminnan saavutettavuus erilaisiin tapahtumiin on myös sosiaalisesti helpottunut, koska yhdistys on mennyt järjestämään toimintaa paikkoihin joihin eri kohderyhmien on helppo tulla. Myös Ähtärin nuorisotoimi lähti mukaan hankkeeseen mahdollistamalla tilojensa käytön Nuorten tuunauspajaa varten. a) Yhteydet paikallisesti: Paikallisesti on myös ollut erittäin tärkeää saada Ähtärin kirjasto yhteistyökumppaniksi ja näin lisätä lähiseudun kulttuuria kirjastossa ja päästä mukaan kirjastoauton kulttuurikierrokselle, joissa ihmiset ovat tottuneet usein vierailemaan. b) Tunnettavuutta muualla maassa: Hanketta esiteltiin Tampereella Tallinpihan joulutorilla Gaijan luomukylän kojussa. c) Yhteydet maan rajojen ulkopuolelle: Ähtäri pääsi kartalle myös maan rajojen ulkopuolella BEN:in uutiskirjeessä, joka julkaistiin GEN- verkostoissa Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Hankkeen pääseminen mukaan GEN:in uutiskirjeeseen tuo omalta osaltaan Ähtärille ja sen lähiseuduille mukavasti tunnettavuutta muissa maissa. 7. Loppupäätelmä Hankkeen aikana huomattiin, että Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukselle olisi tarvetta ja hankeryhmä tulee ehdottamaan yhdistyksen hallitukselle sen perustamista. Osaamiskeskus lisäisi Ähtärin ja sen lähialueiden kiinnostavuutta. Maaseudulle tarvitaan lisää erilaisia aktiviteettejä erilaisille kohderyhmille. Luomukylä rauhallisella sijainnillaan antaisi tällaiselle toiminnalle hyvät puitteet. Osaamiskeskus edistäisi, tekisi tunnetuksi ja jakaisi tietoa luonnonmukaisesta elämäntavasta ja perinnetaidoista. Osaamiskeskus toteuttaisi työnäytöksiä, työpajoja, retkiä, kursseja ja luentoja mm. villivihanneksista, luonto-opetuksesta, perinnerakentamisesta, perinnekädentaidoista sekä Vihreästä hoivasta eli Green Caresta. Palveluita toteutettaisiin yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa hyödyntäen Osaamiskeskuksen Taitajarekisteriä. Osaamiskeskuksen palveluita olisi tarkoitus toteuttaa Gaijan Luomukylän lisäksi lähialueilla eri yhteistyökumppaneiden toimitiloissa kuten kouluissa, kirjastossa tai päivätoimintakeskuksissa.

33 Tullaan ehdottamaan yhdistyksen hallitukselle, että alkuun painotettaisiin yhden päivän työpajoihin ja mahdollisesti myös myöhemmin muuhun toimintaan. Lähikaupungeissa lienee luomukylälle potentiaalinen kävijäryhmä, mutta myös kirjaston, kansalaisopiston tms. tahon kanssa toimiessa myös paikalliset voivat olla hyvä asiakasryhmä Tulevat toimenpiteet hankkeen jälkeen Hankkeen jälkeen järjestettiin tulevaisuuskokous Gaijan Luomukylän asukkaille ja sen piiriin kuuluvalle väelle. Ekologisen elämäntavan osaamiskeskuksen perustamista puollettiin kokouksessa. Luomukylän asukkailla on suuri motivaatio elävöittää maaseutua sekä työllistää itsensä kodin läheisyydessä tai samalle paikkakunnalle. 1) Mahdolliset tulevat hankkeet Ekologisen elämäntavan osaamiskeskus hanke 2 täytyisi toteuttaa omana isompana hankkeenaan. Erillisenä hankkeena olisi tärkeää toteuttaa vanhan kunnalliskodin kunnostushanke. Molemmat hankkeet tulisivat ajallisesti olemaan monivuotisia. Niihin pitäisi palkata tekijöitä, suunnittelijoita ja koordinaattori. Rahallisesti hankkeet tulisivat myös olemaan rasite yhdistykselle. Rakennusten kunnostus ja mahdollisesti uusien rakennusten rakentaminen vaatii paljon pääomaa ja prosessi toteutuu useiden vuosien aikana. Yhdistyksen täytyisi miettiä lisää rahoituksen hankkimismuotoja toiminnalleen. Näihin pitäisi miettiä myös vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja. Toiminnassa olisi tärkeä miettiä erittäin luovia ja monimuotoisia yhteistyökuvioita eri tahojen kanssa. Osaamiskeskuksen toteutuessa tavoitteena olisi, että osaamiskeskuksen palvelut pysyisivät yleishyödyllisinä ja hinnoiltaan mahdollisimman edullisina, jotta ne olisivat kaikkien saavutettavissa. Tätä varten selvitetään erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita, joiden kautta on mahdollista toteuttaa edullisia työpajoja.

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen Luovaa voimaa luonnosta hanke Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen Luovaa voimaa luonnosta hanke Hanke pähkinänkuoressa: Toteutusaika 1.12.2014-31.12.2015

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat MINNO Metropolis 2013 - Loppukatselmus Luonto sisällä Vuodenajat 17.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti sisältyy jokaisen Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opintoihin, yleensä toteutus 3.

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta Piia Iivonen, kyläkehittäjä 18.11.2014, Kalanti Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-rahoitteinen kehittämishanke Tarkoituksena yhdistystoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012)

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa Ulla Viskari-Perttu Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) 1 Valokuvasta voimaa - työpaja Projektin kuvaus ja tavoitteet Projektin tavoittena on ehkäistä

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry.

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. Kaupunginhallitus 151 16.04.2013 Kaupunginhallitus 289 05.08.2014 Kaupunginhallitus 68 10.03.2015 Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. 71/02.45/2013, 348/02.45/2014,

Lisätiedot

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen VUOSIKERTOMUS 2013 Tavoitteiden toteutuminen Kaikki jäseneksi pyrkivät on voitu ottaa vastaan. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 305, joista uusia jäseniä oli 18. Siirtymätyöpaikkoja oli vuoden vaihteessa

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään päiväkoteihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala CLEANTECHYRITYKSET Yhteisöllisen älykasvihuoneen tarkoituksena: kasvihuoneessa tapahtuva yhteisöllinen

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy 2 Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin ? Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Vuokratalo Palvelu- ja senioritalo Kortteliin toteutetaan 60 asuntoinen tehostettu asumispalveluyksikkö

Lisätiedot

Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija

Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija Sisältö Kuka julkista taidetta tilaa? Kuka siitä päättää? Miten voin parantaa mahdollisuuksiani?

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten Hankesuunnitelma v.0.3 1/12 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Hankkeen perustamisen tausta 4 1.2 Hankkeen tavoitteet 4 1.3 Hankkeen sidosryhmät

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistö on valumaalueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sivu 1 / 6 NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Naantalin 4H-yhdistys 4H-yhdistyksen toimintaa ohjaavat järjestön yhteinen päämäärä, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet. Sääntöjen mukaisesti

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI

KEURUUN KAUPUNKI KEURUUN KAUPUNKI 2012-2014 SEITSEMÄN KYLÄALUEEN YHTEINEN PROJEKTI Tavoitteena: Kylätoiminnan aktivointi Elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen Kylien yhteinen kehittämisohjelma INNOSTUMINEN

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Kuntoavustaja valmennus

Kuntoavustaja valmennus Kuntoavustajan toimintamalli Kolarissa 2015-16 Kuntoavustaja valmennus Mistä valmennus sai alkunsa? Kaivattiin apukäsiä vanhusten ulkoiluttamiseen. Haluttiin antaa mahdollisuus työttömille tutustua hoiva-alaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 YLEISTÄ Toiminta-ajatus Olutseura William K. ry perustettiin 25.2.1991 vaalimaan olutkulttuuria, oluttietoutta ja oluen arvostusta llä. Sen lisäksi tavoitteena on jäsenten

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot