Loppuraportti Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Loppuraportti Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi

2 SISÄLLYS 1. Hankkeen toteuttaja 4 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 4 3. Hankkeen tavoitteet 4 a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osana hanke on 4 b. Hankkeen tavoitteet 4 4. Hankkeen toteutus 5 c. toimenpiteet 5 d. aikataulu 27 e. resurssit 27 f. toteutuksen organisaatio 29 g. kustannukset ja rahoitus 29 h. raportointi ja seuranta (kokoukset) 30 i. toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset 31 1.Työpajat maaseutua elävöittämässä Hanke toi mahdollisuuksia järjestää lisää palveluita Tavoite ottaa eri kohderyhmät huomioon toteutunut Oppia ja tietoa saatu Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta Verkostojen luominen Yhteistyökumppanit ja tunnettavuus Loppupäätelmä Tulevat toimenpiteet hankkeen jälkeen Allekirjoittajat ja päiväys 36

3 4 1. Hankkeen toteuttaja Gaijan Luomukylä ry on vuonna 2012 perustettu Ähtärissä toimiva yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toimipiste on Gaijan Luomykylä, joka sijaitsee Kaijanniemen tilalla. 10 hehtaarin tontilla on iso kivinen päärakennus, navetta ja kaksi hirsitaloa. Tila on toiminut vanhana kunnalliskotina ja vanhainkotina. Miljöössä on peltoa, perinnlaidun ja metsää, rantasauna sekä niemenkärki nuotiopaikkoineen. Gaijan Luomukylässä asuu noin 30 henkilöä, aikuisia ja lapsia. 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi on Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi. Hanketunnus on ja päätösnumero Päätös hanketuesta tehtiin (Dnro 1877/ ). Loppuraportissa käsitellään aikaväliä Hanketta hallinnoi paikallisesti Kuudestaan ry. 3. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osana hanke on Hanke on yleishyödyllinen kehittämishanke ja toteutuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti. Tavoitteena on elävöittää maaseutua ja tuoda lisää tunnettavuutta Ähtärin alueelle sekä sen lähiseudulle. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on edistää maaseudun työllisyyttä. Hanke toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. Tavoitteena on ottaa eri ikäryhmiä huomioon. Hanke on alueen omaehtoista aktiivisuutta ja yhteistyötä lisäävä. b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää olisiko yhdistyksen mahdollista perustaa Ekologisen elämäntavan osaamiskeskus vanhaan kunnalliskotiin ja millä edellytyksillä. Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia eri yhteistyötahoihin/verkostoitumiseen lähiseudulla ja ympäri Suomea. Hankkeen tavoitteena on oppia ja kerätä lisää tietoa erityyppisten Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta. Alueen aktiivisuutta lisätään työpajakokeiluilla. Työpajojen tavoitteena on myös luoda pohjaa osaamiskeskuksen toiminnoille.

4 5 4. Hankkeen toteutus c. toimenpiteet Hankkeella oli seuraavia toimenpiteitä vuonna 2013: Avoimien ovien tapahtuma Gaijan kekrit ja sen huovutustyöpaja: huopasydän heijastimia, osallistujia 25 henkilöä. Työpaja antoi kekrivierailijoille kokemuksen maaseudun elämästä, perinnekäsityöstä ja perinteisestä työtavasta. Työpajassa opeteltiin ensin karstaamaan villaa, josta sitten tehtiin huovutustyö.

5 6 Neulahuovutus on helppoa ja hauskaa myös lapsille! Suomen yhteisökylien tapaaminen luomukylässä Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n (SKEY ry:n) toimesta. Tapaamiseen hanke koordinoi asiantuntija-vierailijan Pankki 2.0 -hankkeesta sekä yhteisöllisen ryhmätyöpajan, Asiantuntija vierailijaa oli paikalla kuuntelemassa 30 henkeä ja yhteisölliseen ryhmätyöpajaan osallistui 15 henkeä. SKEY ry:n tapaamisen ryhmätyöpajassa toteutettiin yhteisöllisyystaideteos.

6 Huovutustyöpaja aikuisille ja lapsille: Karstattiin Hanna Utriaisen ja muinaistekniikan linjan käyneiden ohjaajien opastamina villaa ja valmistettiin huopatossut/huopikkaat/hattu, 15 osallistujaa. Huovutustyöpajassa opeteltiin perinnetekniikoita. Villan karstauksen opettelua.

7 Hanketta esiteltiin Tallipihan joulutorilla Tampereella Gaijan Luomukylän kojussa Talkoolaiset esittelivät hanketta ja toisena päivänä oli paikalla myös hankekoordinaattori Hanna Pöyhönen kertomassa hankkeesta. Kojun jouluinen tunnelma! Kirjaston kahvilan joulutapahtuma: luovaa jouluaskartelua ja hankeinfo, osallistujia 29. Hankeinfossa esitettiin Gaijan Luomukylä ry:stä ja Ekologisen elämäntavan osaamiskeskushankkeesta diashow. Hanketta esittelemässä hankeinfossa oli hanketyöryhmäläinen Anne Ollila.

8 9 Työpajojen ohjaaja Hanna Utriainen ja apuohjaajana toiminut Laura Hölttä opastivat joulupajan kävijät jouluisten askartelujen pariin. Materiaalia hankkeen toiminnasta oli myös tilaisuudessa jaossa Kirjastoauton eläinpuiston joulutapahtumaan jouluaskartelupaja, osallistujia 45. Jouluisessa askartelupajassa ideoitiin ja askarreltiin joulukortteja sekä tehtiin risusydämiä. Risusydänten valmistamisen tavoitteena oli opettaa osallistujille jokin luonnonmateriaalia hyödyntävä käsityötekniikka, jota he pystyisivät käyttämään myös muussa kuin jouluaskartelussa.

9 10 Kirjastoauto soveltuu hienosti myös jouluiseen kulttuuritoimintaan! Hankevierailu Keuruun Ekokylään Paikka on ollut toiminnassa vuodesta 1997 lähtien. Asukkaita on noin 40 henkilöä ja tilan koko 53 hehtaaria. Keuruun Ekokylässä on järjestetty vuosittain Maan Syke -kesätapahtuma ja osaamistapahtumia ekologisesta elämäntavasta. Ekokylä kuuluu SKEY ry:hyn, jonka kautta on yhteistyötä muiden ekokylien kanssa Suomessa, ja GEN:in. GEN verkosto on Baltian maiden ekokylien ja ekoelämän kattojärjestö. Keuruulta opimme yhteisöelämän organisoinnista ja jaoimme tietoa vanhojen rakennusten kunnostuksesta. Oppaanamme toiminut Jaakko Piilola esitteli vierailun aikana Keuruun Ekokylää.

10 11 Tutustumista hakekuljettimen toimintaan. Hankevierailulla tutustuttiin yhteistalon ruokasaliin ja yhteiskeittiöön. Hankkeella oli seuraavia toimenpiteitä vuonna 2014: Vierailu Väinölän yhteisöön Väinölän yhteisö on toiminut Vilppulassa vuodesta 1985 ja siellä asuu noin 30 henkilöä. Vierailulla tutustuttiin Väinölän yhteisön toimintatapoihin ja keskusteltiin siitä, miten paikka oli rakentunut vuosikymmenien aikana.

11 12 Reija Tähtinen tutustuttaa hankeryhmää Väinölän tiloihin. Väinölässa asuu monia taiteilijoita, joista kertovat maalaukset ja muut esillä olevat taideteokset eri puolilla taloa. Paikassa on myös oma kirjapaino. Painosta tulleita tuotteita, kortteja ja maalauksia on myynnissä taidenäyttelyissä vieraileville Vihreä hoiva eli Green Care -vierailupaja Kehitysvammaisten työja päivätoimintakeskus Tilikkutupa, osallistujia 15 henkilöä. Parin tunnin vierailun aikana koirat kiersivät rapsutettavina ja osa asiakkaista oli todella mielissään koirista, osa arasteli ja katseli mieluusti vähän sivummalta niitä. Antoisa retki, jossa pelkkä koirien läsnäolo riitti viihdyttämään ja tuomaan elämyksen asiakkaille ja henkilökunnalle.

12 13 Vierailulla Tilikkutuvan väkeä ilahduttivat koirat Uuna ja Zero sekä aurinkoinen pikkumies Utu Muistelutyöpaja Mäntyrinteen palvelutalolla, osallistujia 10. Työpajan lähtökohtana oli järjestää mukava virkistystuokio ikääntyville. Pajassa muisteltiin rennosti menneitä aikoja, mikä toi vanhuksille leppoisaa ohjelmaa päivään. Muistelutuokiossa vanhat esineet olivat tukemassa ja virittämässä mieltä muistoihin! Green Care -vierailupaja Hoivakoti Hopeaharjussa, osallistujia 20. Asiakkaat olivat osittain muistisairaita ja koirien läsnäolo toi heille mieleen vanhoja muistoja tutuista koirista. Koirien ohella asiakkaille oli tärkeää ohjaajien kanssa keskustelu.

13 14 Uuna koira työssään ja Hopeaharjun henkilökunta ihastelemassa sitä Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 20. Maaseutua elävöitettiin olemalla mukana kirjastoauton kulttuurikierroksella neljänä tiistaina Ähtärin taajamissa. Kulttuurikierroksella opeteltiin sitomaan käsin kirja vanhalla japanilaisella käsinsidontamenetelmällä. Osallistujat saivat myös tutustua paperikuviointiin, ja halutessaan kuvioida itse kirjasensa kansilehdet. Samalla heille annettiin vinkkejä paperin monipuolisesta uusiokäytöstä Vierailu Kangasalan Yhteiskylään Kangasalan yhteiskylä sijaitsee Kangasalan Rikussa. Hanke on aloitettu vuonna 1994.Yhteiskylän toiminnasta hankevierailijoille kertoi Anu Pellinen. Alue on osayleiskaavassa merkitty ekologisen rakentamisen alueeksi. Yhteiskylä toteuttaa omien harmaiden vesien puhdistuksen. Taloissa, joita on 9, on kuivakäymälät ja asumisen aikaiseen kierrätykseen panostetaan.

14 15 Yhteistiloissa pidetään kokouksia ja juhlia. Osa rakennuksen tiloista toimii hakevoimalana, joka tuottaa kyläläisten tarvitseman lämmön Vierailu Koroisten Luonnonmateriaalikeskukseen Koroinen on historiallinen maatila, jossa vanhin asuinpaikka on 800- luvulta. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja sen koordinointiin, josta on vastuussa Outi Tuomela. Alueen rakennuksineen omistaa Turun kaupunki. Vuonna 2011 perustettu Elävän Kulttuurin Koroinen ry (EKK ry) on paikan päävuokralainen. Paikka toimii permakulttuurin toimintakeskuksena.

15 16 Outi Tuomela toimii hankenaisena ja vapaaehtoisten koordinoijana Luonnonmateriaalikeskuksessa. Keskuksen pihapiirissä on erilaisia ekohankkeiden tuotoksia Vierailu Livonsaaren yhteisökylään Livonsaari on perustettu vuonna 2005 ja asukkaita on noin 30. Vierailulla tutustuttiin Naantalissa sijaitsevaan Livonsaaren yhteiskylään, jossa on laajalle maa-alueelle rakennettu omistusasuntoja. Oppaana vierailulla toimi Simo Annala. Hankevierailu tarjosi monipuolisen kattauksen eri ekorakentamisen muotoja. Osa kyläläisistä oli työllistänyt itsensä perustamalla oman yrityksen kylän alueelle. Kylässä toimii mm. leipomo, kansanparantola, satulaseppä ja hirsiveistämö. Siellä toimii myös osuuspuutarha, jonka tavoittena on tarjota jäsenilleen vihanneslaatikko viikoittain satokauden aikana.

16 17 Muutamissa taloissa oli käytetty olki-savirappausta sisäseinien materiaalina. Se toimii samalla eristemateriaalina. Kyläläisten yhteiseen käyttöön on ostettu lähellä sijaitseva entinen kyläkoulu. Livonsaaren yhteiskylässä asustaa myös hevosia, vuohia, lampaita ja pari aasia.

17 Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 7. Japanilainen kirjansidonta antaa monipuolisia mahdollisuuksia paperin käyttöön! Vierailu Ruoveden luontokouluun Ruoveden Luontokoulu tarjoaa luontokouluopetusta eri ikäryhmille kauniissa maisemissa Visuvedellä. Kesäisin siellä toimii myös kotieläinpiha. Hankevierailulla saatiin esimakua luontokoulun toiminnasta ja hankeryhmässä heräsi kiinnostus toteuttaa luontokoulutoimintaa tai luonto-opetusta Gaijan Luomukylässä tulevaisuudessa. Ruoveden luontokoulu on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton sekä LYKEverkoston jäsen. Ruoveden luontokoulun ja kotieläinpihan yrittäjä Siina Leinikka kertoo hankeryhmäläisille toiminnastaan.

18 19 Kotieläinpihan lehmä teki tuttavuutta pieneen vierailijaan Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 8. Helmikuun kulttuurikierroksella käytiin tuomassa hanketta esiin työpajan muodossa seuraavissa yhdeksässä Ähtärin alueen kylässä: Alastaipale, Gaijan Luomukylä, Peränne, Ähtärinranta, Rasinsalo, Myllymäki, Tähkälä, Rämälä ja Tuhkio. Japanilaisen kirjansidonnan työpaja herätti kiinnostusta lapsissa ja aikuisissa Vierailu Vihdin ekokylään, Linnanniittuun Kylä perustettiin vuonna 2006, jolloin kaavoitettiin 11 tonttia, joista vain kaksi on myymättä. Alueen taloille on toteutettu yhdessä kunnan kanssa ekorakentamista suosivat rakennustapaohjeet, joissa on suosituksena mm. ekologisten rakennusmateriaalien käyttö rakentamisessa. Vihdin

19 20 ekokylässä on ekoarkkitehti Bruno Eratin suunnittelemia taloja, joihin pääsimme myös tutustumaan tarkemmin. Vierailulla hankeryhmä pääsi kuulemaan miten vielä aika uusi ekokylä oli Vihtiin rakentunut, tutustumaan kylän asukkaisiin sekä heidän koteihinsa Osuuskunta Linnanniitun puheenjohtajana toimivan Marko Lehtamon johdolla. Taustalla ekoarkkitehti Bruno Eratin suunnittelemia taloja Vihdin ekokylästä Vierailu Fiskarsin käsityöläiskylään Fiskarissa tutustuttiin mm. Radiofiskarsin toimintaan, 1800-luvun alulla rakennettuun ekologisin menetelmin kunnostettuun Bollstan kartanoon ja Fiskarsin Kyläseuran toimintaan. Anna Lassila opasti Fiskarissa hankeväkeämme vierailusta toiseen. Bolstan kartano on perinteitä kunnioittaen ja monipuolisin työtavoin restauroitu. Paikan omistaja Olli Borg kertoi hankeryhmälle perinnerakentamisesta. Hän oli suurella työllä ja pitkällä aikavälillä saanut restauroitua talon sen nykyiseen kukoistukseen.

20 21 Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden ONOMA -osuuskunta pitää yllä omaa myymälää, jossa myydään osuuskuntalaisten tuotteita Vierailu Villa Elfvikin luontotaloon Espooseen Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla. Vierailun aikana hankeryhmä tutustui paikan luontotalon johtajan Riitta Pulkkisen opastuksella Villa Elfvikin luontotaloon ja sen toimintaan. Kiinnostavaa oli tutustua myös siihen, miten lähistölle tehdyt luontopolut oli toteutettu ja millaisia oheismateriaaleja lapsille tarjottiin mukaan luontopolkukierrokselle. Hankeryhmämme saapumassa viimeiseen hankkeen vierailukohteeseen, Villa Elfvikin luontotaloon Espooseen.

21 22 Villa Efikin huvila on rakennettu vuonna Espoon kaupunki osti talon vuonna 1985, ja se kunnostettiin vuosina Talo luovutettiin ympäristölautakunnalle heinäkuussa Hankeväki tutustui ohjeistettuun luontopolkuun. Mukaan luontopolulle tuli pärekoriin koottu infomateriaalipaketti. Luontopolkuja Villa Elfvikissä ja sen välittömässä läheisyydessä on yhteensä 7 kpl Hiihtoloman työpaja nuorisotiloissa Ähtärissä, osallistujia 3. Pajassa tutustuttiin kuvioiden suunnitteluun sekä kankaankuviointiin erilaisilla tekniikoilla. Tavoitteena oli opetella hyödyntämään osallistujan omaa luovuutta ja muokata vanha vaate kuvioimalla se uudelleen.

22 23 Tuunaustyöpajan materiaaleja esillä Ähtärin kaupungin nuorisotiloissa pajan aikana Metsäseikkailu iltahämärässä - retki perinnelaitumelle, Gaijan Luomukylässä, osallistujia 35 henkilöä. Metsäseikkailun ideana oli kokeilla viihdyttävän, opettavan ja kokemuksellisen luontoelämyksen järjestämistä. Tarkoituksena oli samalla kartoittaa asukkaiden ammattitaitoa sekä Gaijan tilusten sopivuutta luontoretken järjestämiseen. Luontorasteilla tutkittiin perinnelaitumen metsäalueen eläimiä ja kasveja. Ulkotulet valaisivat Metsäseikkailun polun tunnelmallisesti illan hämärtyessä. Hanna Utriainen ja Ossi Kakko keskustelevat metsäseikkailun yksityiskohdista laavulla.

23 Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 8. Hankkeen tiedotuksesta: Hankekoordinaattori hoiti hankkeen sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen. Hankkeen sisäinen tiedotus tapahtui hankeryhmän kesken ja yhdistykselle puhelimitse, sähköpostein ja hankepalavereissa. Hankkeen ulkoinen tiedotus tapahtui puhelimitse, sähköpostein, nettisivujen kautta, facebookissa ja eri tapahtumissa. Hiihtoloman ja kirjastoauton kulttuurikierroksen työpajoista tiedotti myös Ähtärin kaupunki omien tiedotuskanaviensa kautta. Työpajojen mainoksia oli myös esillä Ähtärissä ja Alavudella eri ilmoitustauluilla. Hankkeelle suunniteltiin myös omia nettisivuja. Näiden toteutus jouduttiin kuitenkin perumaan, koska sopivaa talkoolaista koko graafisen materiaalin toteuttajaksi ei kiireellisellä aikataululla löytynyt. Huomattiin, että näin lyhyeen hankkeeseen verkkosivujen koodaaminen itsessään olisi ollut liian pitkä prosessi. Hankkeen tiedotuksessa hyödynsimme jo olemassa olevaa Gaijan Luomukylän omaa Internet-sivustoa: jossa hankkeella oli oma osio. Sinne päivitettiin hanketta koskevaa materiaalia. Hanke oli esillä lehdissä ja uutiskirjeissä: Ähtärinjärven Uutisnuotassa

24 25 Hanke Ilkan verkkolehdessä

25 26 Hankkeesta uutisointia Viiskunnassa

26 27 Hankkeesta kerrottiin Itä-Euroopan laajuisesti BEN:in uutiskirjeessä d. aikataulu Hanke toteutettiin Lopullinen hankepäätös saatiin , joten sen jälkeen lähdettiin laajemmin työstämään hankkeen toimintoja eteenpäin. e. resurssit Hankkeessa työskenteli palkallisina 3 henkilöä. Hankekoordinaattorina työskenteli Hanna Pöyhönen täysipäiväisenä 3 kk. Osa-aikaisesti palkattiin hankkeeseen työskentelemään hanketyöpajojen vetäjä Hanna Utriainen ja

27 28 hankesihteeri Anne Ollila. Hankkeen toiminnassa oli myös aktiivisesti mukana Ossi Kakko, joka oli osana hankeryhmää. Hankeryhmään kuului 4 henkilöä: Anne Ollila, Hanna Utriainen, Hanna Pöyhönen ja Ossi Kakko. Hanna Pöyhönen koordinoi hanketta, toimi työnjohtajana, hoiti sisäistä ja ulkoista viestintää ja järjesti vierailut. Hanna Utriainen suunnitteli, toteutti ja koordinoi hanketyöpajoja. Hankesihteeri Anne Ollila teki erilaisia hankkeen toimistotehtäviä ja toimi hankekokouksissa sihteerinä. Ossi Kakko dokumentoi hanketta sekä toimi asiantuntijana eri hankevierailuissa. Talkoolaiset työskentelivät monenlaisissa tehtävissä. He tiedottivat tapahtumista ja dokumentoivat niitä. Dokumentointia oli myös kaikilla hankevierailuilla ja yksi talkoolainen suunnitteli hankkeelle Internet-sivuja, vaikka niitä ei lopulta pystytty toteuttamaan. He antoivat hankeryhmälle teknistä tukea. He myös hoitivat työpajoihin liittyviä järjestelytöitä ja siivousta sekä avustivat pajojen ohjauksessa ja valmistelussa. Hankkeen toimisto ja muut vuokratilat sijaitsivat Ähtärissä osoitteessa Kaijantie 283. Sieltä oli vuokrattu pieni 10 m2:n huone hanketoimistoksi. Tarvittaessa vuokrasopimuksen mukaisesti hankkeella oli tilankäyttöoikeus myös muihin suurempiin tiloihin. Suurempia tiloja tarvittiin muutamien pajojen järjestämiseen, asiantuntijavierailuun ja hankkeen palavereihin. Hanketyöpajojen ohjaaja ja hankesihteeri työskentelivät osa-aikaisesti tehden molemmat hankkeen aikana 96 tuntia palkallisia töitä. Hankkeessa mukana olleet talkoolaiset tekivät hankkeen aikana vastikkeetonta työtä yhteensä 265 tuntia. Allaolevassa taulukossa taulukossa esitetään talkootunnit tarkemmin eriteltyinä. HANKKEEN VASTIKEETTOMAN TALKOOTYÖN TUNNIT -yhteenveto TUNTEJA SELVITYS TEHTÄVÄSTÄ TYÖSTÄ: YHT: 32 Työpajoihin liittyvä siivous 56 Hankkeen dokumentointia videolle/valokuvin sekä materiaalien editointia 13 Hankkeesta tiedottaminen erilaisissa tapahtumissa 79 Työpajojen ohjauksessa ja valmisteluissa avustaminen ja mahdollinen työpajojen vetäminen 50 Työpajoihin liittyvät yleiset järjestelytyöt 35 Hankkeeseen liittyvien nettisivujen suunnittelu, mahdollinen toteutus ja tekninen tuki

28 29 f. toteutuksen organisaatio Gaijan Luomukylä ry on nuori vuonna 2012 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on toimia hyvän, terveellisen, ekologisen, turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämänlaadun puolesta. Yhdistys kehittää maaseudun ekologisia toimeentulomahdollisuuksia, elävöittää maaseutua, edistää luomutuotteiden suosiota ja ympäristömyönteistä ajattelua sekä tekee tunnetuksi ekologista elämäntapaa. Gaijan Luomukylä ry järjestää pienimuotoisia kulttuuri- ja keskustelutilaisuuksia, käsityöpajoja, villivihannesten käyttö- ja keruutapahtumia, perinnetaito- ja hyvinvointiohjausta sekä maatilaelämään tutustumisia. Vuonna 2013 avoimien ovien tapahtumia ovat olleet mm. Kevätpäivät, Ravintolapäivät ja Kekrit. Ähtärin tanssilavalla järjestettiin elokuussa ilmainen koko perheen musiikkitapahtuma, Mustikkafest, jossa oli myös käsityöpaja ja open stage. Yhdistyksen tapahtumissa on tavoitettu paikallisia n henkeä/tapahtuma. g. kustannukset ja rahoitus Hankkeen maksetut kulut jakautuivat seuraavasti: Palkat 10663,85 Vuokrat 600 Kotimaan matkakulut 1554,66 Muut kustannukset 1613,69 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 2650 Kokonaiskustannukset yhteensä 14432,18 Hyväksyttävät kustannukset yhteensä 17082,2 Hankkeen kulujen seurannasta vastasi hankekoordinaattori hankesihteerin myös tässä työssä avustaen. Hankkeen väliaikaisrahoitus hankittiin yhteistyössä Pankki 2.0:n kanssa myymällä yhteisöbondeja eli yksityisvelkakirjoja. Väliaikaisrahoituksen kerääminen yksityisvelkakirjoilla kesti odotettua pidempään. Sen kokoaminen oli hidasta. Tarvittava väliaikaisrahoitus oli kokonaisuudessaan koottuna helmikuun

29 2014 loppupuolella. Tämän vuoksi suurin osa hankkeen kuluista maksettiin vasta aivan hankkeen viimeisinä päivinä. Hankkeen omarahoitusta kerätiin jäsenmaksuilla ja yhdistyksen järjestämillä tapahtumilla. Hankkeen väliaikaisrahoituksena toimiva laina otettiin vähän suurempana, jotta saatiin myös osittain sillä katettua tarvittavaa omarahaosuutta. 30 h. raportointi ja seuranta (kokoukset) Hankkeesta raportoitiin Kuudestaan ry:n Paula Erkkilälle ja Hanna Ahonpäälle. Hanketyöryhmällä oli koko hankkeen aikana hankekokouksia 16kpl, joissa myös seurattiin hankkeen edistymistä ja suunniteltiin tulevia toimintoja. Hankekokouksia vuonna 2013 oli 7 kpl ja vuonna 2014 niitä pidettiin 9 kpl. Hankekoordinaattori Hanna Pöyhönen raportoi hankkeen edistymisesta Gaijan Luomukylä ry:n hallitukselle tekstiviestein ja sähköpostein. Yhteistyökumppanien kanssa pidettiin palavereja puhelimitse puhelimitse ja vierailemalla heidän luonaan. i. toteutusoletukset ja riskit Hanke käynnistyi pienimuotoisesti jo syyskuussa Suuremmassa mittakaavassa hankkeen toiminta alkoi hankesuunnitelmassa suunniteltua aikataulua hitaammin, koska lopullinen hankepäätös saatiin vasta Yhdistys ei ennen tätä omalla riskillään ollut valmis suurempiin rahallisiin menoihin. Riskinä oli, että hankkeen loppuosa toteutuisi erittäin kiireisellä aikataululla ja mahdollisesti kaikkiin suunniteltuihin yhteistyökumppaneihin ei hankkeen aikana ehdittäisi olla yhteyksissä. Oletuksena oli, että hankkeen aikana saadaan aikaan onnistuneita tuloksia ja tavoitetaan hyvin paikallista väestöä. Hankkeen aikana rakentuneet verkostot ja toiminnat tulevat jatkumaan ja kehittymään hankkeen loppumisen jälkeen. Riskinä oli myös pienen yhdistyksen väliaikaisrahoituksen saaminen hankkeelle nopealla aikataululla. Tämä tuottikin haasteita, mutta toteutui kokonaisuudessaan hankkeen viime metreihin mennessä. 5. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat: Ähtärin kaupungin kirjasto, Ähtärin kaupungin nuorisotoimi, Pankki 2.0, Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry (SKEY ry), Keuruun Ekokylä, Museohanke 2, Ekokumppanit, LYKE verkosto, Luomura, Väinölän yhteisö, Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskus

30 31 Tilikkutupa, Mäntyrinteen palvelutalo, Hoivakoti Hopeaharju, Koroiston Luonnonmateriaalikeskus, Kangasalan Yhteiskylä, Livonsaaren yhteisökylä, Ruoveden Luontokoulu, Vihdin ekokylä, Fiskarsin käsityöläiskylä, Villa Elfvikin luontotalo. Alustavasti keskusteltiin myös mahdollisesta yhteistyöstä Kulttuuria kaikille palvelun kanssa. 6. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hanke on edennyt suunnitellusti, tuonut tavoitteidensa mukaisia tuloksia ja poikinut myös uusia ideoita. 1. Työpajat maaseutua elävöittämässä Hanke elävöitti maaseutua järjestämällä monia ilmaisia työpajoja. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 14 työpajaa ja 1 asiantuntijavierailu. Työpajoja järjestettiin yleisölle 10 kpl ja yhteistyökumppanien asiakasryhmille 4 kpl. Työpajoja olivat Huovutustyöpaja lapsille, Yhteisöllinen ryhmätyöpaja, Viikonlopun Huovutustyöpaja lapsille ja aikuisille, Luovaa jouluaskartelua, Jouluaskartelupaja, Japanilaista kirjansidontaa ja paperikuviointia. Hiihtoloman aikaan toteutettiin Nuorille vaatteen tuunauspaja ja koko perheelle suunnattu toiminnallinen Metsäseikkailu perinnelaitumelle. Kaikki hankkeen pajat olivat osallistujille maksuttomia, joten niihin oli helppo tulla, ja hanke tarjosi loistavasti mahdollisuuksia eri toimintoihin. Hankkeen työpajoja toteutettiin seuraavilla 11 alueella Ähtärissä: keskusta, Alastaipale, Gaija, Peränne, Ähtärinranta, Rasinsalo, Myllymäki, Tähkälä, Rämälä, Tuhkio ja Alastaipale. Työpajoista koostettiin hankkeen aikana tilauspaketteja eri kohderyhmille. Näiden markkinointi aloitetaan ensin paikallisesti ja myöhemmin myös eri ryhmille ympäri Suomea. Yhteistyökumppanin eli SKEY ry:n toimintaan liittyen toteutettiin myös yksi asiantuntijavierailu. 2. Hanke toi mahdollisuuksia järjestää lisää palveluita Hankkeen aikana on yhdistykselle syntynyt lisää mahdollisuuksia järjestää erilaisia palveluita. On syntynyt perinnetyöpajoja ja kädentaitojen työpajoja, on aloitettu kurssitoimintaa ja opettavaa luontotoimintaa sekä Vihreää hoivaa eli Green Care- toimintaa. On myös alettu tuottaa ohjelmapalveluita ja koostaa Taitajarekisteriä.

31 Osaamiskeskuksen Taitajarekisteri: Hankkeen aikana kehittyi idea osaamisrekisterin toteuttamisesta. Siihen koottaisiin paikallisia kädentaitajia ja eri alojen osaajia, joita osaamiskeskus hyödyntäisi palveluissaan. Osaamisrekisterin tietoja voisi puhelimitse ja nettisivujen kautta kysellä tarvittaviin töihin. Rekisterin kokoaminen aloitettiin hankkeen aikana ja sen koostamista jatketaan hankkeen jälkeen. Taitajarekisteri tulee Gaijan Luomukylä ry:n nettisivuille. Opettavan luontotoiminnan aloittaminen: Aloitettua luonto-opetusta tullaan vielä jatkossa kehittämään ja markkinoimaan eri kouluille. Alustavasti suunniteltiin myös Luontokoulun perustamista ja sen kautta LYKE verkostoon liittymistä. Luontokoulun ohjaajan pätevyys vaatisi kuitenkin pedagogisia opintoja, joten ainakaa lähitulevaisuudessa sen perustaminen ei ole mahdollista 3. Tavoite ottaa eri kohderyhmät huomioon toteutunut Hanke tavoitti työpajoissa erilaisia ja eri-ikäisiä kohderyhmiä. Kävijöitä oli yli tavoitteiden. Yleisölle avoimissa työpajoissa osallistujia oli yhteensä 191 henkeä ja yhteistyökumppaneille toteutetuissa työpajoissa/asiantuntijavierailulla yhteensä 90 henkeä. Kävijöiden kokonaismäärä hankkeen aikana järjestetyissä toiminnoissa oli yhteensä 281 henkeä. 4. Oppia ja tietoa saatu Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta Hankkeen vierailulla tutustuttiin moniin ekologisen asumisen, rakentamisen, yritystoiminnan ja vaikuttamisen malleihin. Vierailut dokumentoitiin raportein ja valokuvin. Hankevierailuja toteutettiin hankkeen aikana vierailuina 10 kpl ja palavereina 2 kpl. Hankevierailujen kohteet olivat Keuruun ekokylä, Väinölän yhteisö, Kangasalan Yhteiskylä, Koroisten Luonnonmateriaalikeskus, Livonsaaren yhteisökylä, Firkarsin käsityöläiskylä, Vihdin ekokylä, Fiskarsin käsityöläiskylä, Villa Elfvikin luontotalo ja Ruoveden Luontokoulu. Palaverit pidettiin Museohanke 2:n ja Ekokumppanien/LYKE verkoston kanssa. 5. Verkostojen luominen Verkostoja saatiin hankkeen aikana luotua mukavasti, ja niiden kasvaminen tulee jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Luodut verkostot tulevat olemaan ensiarvoisen tärkeitä, jos Gaijan Luomukylä ry:n hallitus päätyy toteuttamaan jatkohankkeita. 6. Yhteistyökumppanit ja tunnettavuus Paikallisesti on ollut erittäin tärkeää saada Ähtärin kirjasto yhteistyökumppaniksi. Ihmiset ovat tottuneet vierailemaan usein kirjastossa ja kirjastoauton 32

32 33 kulttuurikierroksella, ja menemällä mukaan on voitu lisätä lähiseudun kulttuuritarjontaa. Yhdistyksen tarjoaman toiminnan saavutettavuus erilaisiin tapahtumiin on myös sosiaalisesti helpottunut, koska yhdistys on mennyt järjestämään toimintaa paikkoihin joihin eri kohderyhmien on helppo tulla. Myös Ähtärin nuorisotoimi lähti mukaan hankkeeseen mahdollistamalla tilojensa käytön Nuorten tuunauspajaa varten. a) Yhteydet paikallisesti: Paikallisesti on myös ollut erittäin tärkeää saada Ähtärin kirjasto yhteistyökumppaniksi ja näin lisätä lähiseudun kulttuuria kirjastossa ja päästä mukaan kirjastoauton kulttuurikierrokselle, joissa ihmiset ovat tottuneet usein vierailemaan. b) Tunnettavuutta muualla maassa: Hanketta esiteltiin Tampereella Tallinpihan joulutorilla Gaijan luomukylän kojussa. c) Yhteydet maan rajojen ulkopuolelle: Ähtäri pääsi kartalle myös maan rajojen ulkopuolella BEN:in uutiskirjeessä, joka julkaistiin GEN- verkostoissa Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Hankkeen pääseminen mukaan GEN:in uutiskirjeeseen tuo omalta osaltaan Ähtärille ja sen lähiseuduille mukavasti tunnettavuutta muissa maissa. 7. Loppupäätelmä Hankkeen aikana huomattiin, että Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukselle olisi tarvetta ja hankeryhmä tulee ehdottamaan yhdistyksen hallitukselle sen perustamista. Osaamiskeskus lisäisi Ähtärin ja sen lähialueiden kiinnostavuutta. Maaseudulle tarvitaan lisää erilaisia aktiviteettejä erilaisille kohderyhmille. Luomukylä rauhallisella sijainnillaan antaisi tällaiselle toiminnalle hyvät puitteet. Osaamiskeskus edistäisi, tekisi tunnetuksi ja jakaisi tietoa luonnonmukaisesta elämäntavasta ja perinnetaidoista. Osaamiskeskus toteuttaisi työnäytöksiä, työpajoja, retkiä, kursseja ja luentoja mm. villivihanneksista, luonto-opetuksesta, perinnerakentamisesta, perinnekädentaidoista sekä Vihreästä hoivasta eli Green Caresta. Palveluita toteutettaisiin yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa hyödyntäen Osaamiskeskuksen Taitajarekisteriä. Osaamiskeskuksen palveluita olisi tarkoitus toteuttaa Gaijan Luomukylän lisäksi lähialueilla eri yhteistyökumppaneiden toimitiloissa kuten kouluissa, kirjastossa tai päivätoimintakeskuksissa.

33 Tullaan ehdottamaan yhdistyksen hallitukselle, että alkuun painotettaisiin yhden päivän työpajoihin ja mahdollisesti myös myöhemmin muuhun toimintaan. Lähikaupungeissa lienee luomukylälle potentiaalinen kävijäryhmä, mutta myös kirjaston, kansalaisopiston tms. tahon kanssa toimiessa myös paikalliset voivat olla hyvä asiakasryhmä Tulevat toimenpiteet hankkeen jälkeen Hankkeen jälkeen järjestettiin tulevaisuuskokous Gaijan Luomukylän asukkaille ja sen piiriin kuuluvalle väelle. Ekologisen elämäntavan osaamiskeskuksen perustamista puollettiin kokouksessa. Luomukylän asukkailla on suuri motivaatio elävöittää maaseutua sekä työllistää itsensä kodin läheisyydessä tai samalle paikkakunnalle. 1) Mahdolliset tulevat hankkeet Ekologisen elämäntavan osaamiskeskus hanke 2 täytyisi toteuttaa omana isompana hankkeenaan. Erillisenä hankkeena olisi tärkeää toteuttaa vanhan kunnalliskodin kunnostushanke. Molemmat hankkeet tulisivat ajallisesti olemaan monivuotisia. Niihin pitäisi palkata tekijöitä, suunnittelijoita ja koordinaattori. Rahallisesti hankkeet tulisivat myös olemaan rasite yhdistykselle. Rakennusten kunnostus ja mahdollisesti uusien rakennusten rakentaminen vaatii paljon pääomaa ja prosessi toteutuu useiden vuosien aikana. Yhdistyksen täytyisi miettiä lisää rahoituksen hankkimismuotoja toiminnalleen. Näihin pitäisi miettiä myös vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja. Toiminnassa olisi tärkeä miettiä erittäin luovia ja monimuotoisia yhteistyökuvioita eri tahojen kanssa. Osaamiskeskuksen toteutuessa tavoitteena olisi, että osaamiskeskuksen palvelut pysyisivät yleishyödyllisinä ja hinnoiltaan mahdollisimman edullisina, jotta ne olisivat kaikkien saavutettavissa. Tätä varten selvitetään erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita, joiden kautta on mahdollista toteuttaa edullisia työpajoja.