Loppuraportti Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi 1.9.2013-28.2.2014"

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Loppuraportti Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi

2 SISÄLLYS 1. Hankkeen toteuttaja 4 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 4 3. Hankkeen tavoitteet 4 a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osana hanke on 4 b. Hankkeen tavoitteet 4 4. Hankkeen toteutus 5 c. toimenpiteet 5 d. aikataulu 27 e. resurssit 27 f. toteutuksen organisaatio 29 g. kustannukset ja rahoitus 29 h. raportointi ja seuranta (kokoukset) 30 i. toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset 31 1.Työpajat maaseutua elävöittämässä Hanke toi mahdollisuuksia järjestää lisää palveluita Tavoite ottaa eri kohderyhmät huomioon toteutunut Oppia ja tietoa saatu Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta Verkostojen luominen Yhteistyökumppanit ja tunnettavuus Loppupäätelmä Tulevat toimenpiteet hankkeen jälkeen Allekirjoittajat ja päiväys 36

3 4 1. Hankkeen toteuttaja Gaijan Luomukylä ry on vuonna 2012 perustettu Ähtärissä toimiva yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toimipiste on Gaijan Luomykylä, joka sijaitsee Kaijanniemen tilalla. 10 hehtaarin tontilla on iso kivinen päärakennus, navetta ja kaksi hirsitaloa. Tila on toiminut vanhana kunnalliskotina ja vanhainkotina. Miljöössä on peltoa, perinnlaidun ja metsää, rantasauna sekä niemenkärki nuotiopaikkoineen. Gaijan Luomukylässä asuu noin 30 henkilöä, aikuisia ja lapsia. 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi on Vanhan kunnalliskodin kunnostus Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukseksi. Hanketunnus on ja päätösnumero Päätös hanketuesta tehtiin (Dnro 1877/ ). Loppuraportissa käsitellään aikaväliä Hanketta hallinnoi paikallisesti Kuudestaan ry. 3. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osana hanke on Hanke on yleishyödyllinen kehittämishanke ja toteutuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti. Tavoitteena on elävöittää maaseutua ja tuoda lisää tunnettavuutta Ähtärin alueelle sekä sen lähiseudulle. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on edistää maaseudun työllisyyttä. Hanke toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. Tavoitteena on ottaa eri ikäryhmiä huomioon. Hanke on alueen omaehtoista aktiivisuutta ja yhteistyötä lisäävä. b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää olisiko yhdistyksen mahdollista perustaa Ekologisen elämäntavan osaamiskeskus vanhaan kunnalliskotiin ja millä edellytyksillä. Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia eri yhteistyötahoihin/verkostoitumiseen lähiseudulla ja ympäri Suomea. Hankkeen tavoitteena on oppia ja kerätä lisää tietoa erityyppisten Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta. Alueen aktiivisuutta lisätään työpajakokeiluilla. Työpajojen tavoitteena on myös luoda pohjaa osaamiskeskuksen toiminnoille.

4 5 4. Hankkeen toteutus c. toimenpiteet Hankkeella oli seuraavia toimenpiteitä vuonna 2013: Avoimien ovien tapahtuma Gaijan kekrit ja sen huovutustyöpaja: huopasydän heijastimia, osallistujia 25 henkilöä. Työpaja antoi kekrivierailijoille kokemuksen maaseudun elämästä, perinnekäsityöstä ja perinteisestä työtavasta. Työpajassa opeteltiin ensin karstaamaan villaa, josta sitten tehtiin huovutustyö.

5 6 Neulahuovutus on helppoa ja hauskaa myös lapsille! Suomen yhteisökylien tapaaminen luomukylässä Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n (SKEY ry:n) toimesta. Tapaamiseen hanke koordinoi asiantuntija-vierailijan Pankki 2.0 -hankkeesta sekä yhteisöllisen ryhmätyöpajan, Asiantuntija vierailijaa oli paikalla kuuntelemassa 30 henkeä ja yhteisölliseen ryhmätyöpajaan osallistui 15 henkeä. SKEY ry:n tapaamisen ryhmätyöpajassa toteutettiin yhteisöllisyystaideteos.

6 Huovutustyöpaja aikuisille ja lapsille: Karstattiin Hanna Utriaisen ja muinaistekniikan linjan käyneiden ohjaajien opastamina villaa ja valmistettiin huopatossut/huopikkaat/hattu, 15 osallistujaa. Huovutustyöpajassa opeteltiin perinnetekniikoita. Villan karstauksen opettelua.

7 Hanketta esiteltiin Tallipihan joulutorilla Tampereella Gaijan Luomukylän kojussa Talkoolaiset esittelivät hanketta ja toisena päivänä oli paikalla myös hankekoordinaattori Hanna Pöyhönen kertomassa hankkeesta. Kojun jouluinen tunnelma! Kirjaston kahvilan joulutapahtuma: luovaa jouluaskartelua ja hankeinfo, osallistujia 29. Hankeinfossa esitettiin Gaijan Luomukylä ry:stä ja Ekologisen elämäntavan osaamiskeskushankkeesta diashow. Hanketta esittelemässä hankeinfossa oli hanketyöryhmäläinen Anne Ollila.

8 9 Työpajojen ohjaaja Hanna Utriainen ja apuohjaajana toiminut Laura Hölttä opastivat joulupajan kävijät jouluisten askartelujen pariin. Materiaalia hankkeen toiminnasta oli myös tilaisuudessa jaossa Kirjastoauton eläinpuiston joulutapahtumaan jouluaskartelupaja, osallistujia 45. Jouluisessa askartelupajassa ideoitiin ja askarreltiin joulukortteja sekä tehtiin risusydämiä. Risusydänten valmistamisen tavoitteena oli opettaa osallistujille jokin luonnonmateriaalia hyödyntävä käsityötekniikka, jota he pystyisivät käyttämään myös muussa kuin jouluaskartelussa.

9 10 Kirjastoauto soveltuu hienosti myös jouluiseen kulttuuritoimintaan! Hankevierailu Keuruun Ekokylään Paikka on ollut toiminnassa vuodesta 1997 lähtien. Asukkaita on noin 40 henkilöä ja tilan koko 53 hehtaaria. Keuruun Ekokylässä on järjestetty vuosittain Maan Syke -kesätapahtuma ja osaamistapahtumia ekologisesta elämäntavasta. Ekokylä kuuluu SKEY ry:hyn, jonka kautta on yhteistyötä muiden ekokylien kanssa Suomessa, ja GEN:in. GEN verkosto on Baltian maiden ekokylien ja ekoelämän kattojärjestö. Keuruulta opimme yhteisöelämän organisoinnista ja jaoimme tietoa vanhojen rakennusten kunnostuksesta. Oppaanamme toiminut Jaakko Piilola esitteli vierailun aikana Keuruun Ekokylää.

10 11 Tutustumista hakekuljettimen toimintaan. Hankevierailulla tutustuttiin yhteistalon ruokasaliin ja yhteiskeittiöön. Hankkeella oli seuraavia toimenpiteitä vuonna 2014: Vierailu Väinölän yhteisöön Väinölän yhteisö on toiminut Vilppulassa vuodesta 1985 ja siellä asuu noin 30 henkilöä. Vierailulla tutustuttiin Väinölän yhteisön toimintatapoihin ja keskusteltiin siitä, miten paikka oli rakentunut vuosikymmenien aikana.

11 12 Reija Tähtinen tutustuttaa hankeryhmää Väinölän tiloihin. Väinölässa asuu monia taiteilijoita, joista kertovat maalaukset ja muut esillä olevat taideteokset eri puolilla taloa. Paikassa on myös oma kirjapaino. Painosta tulleita tuotteita, kortteja ja maalauksia on myynnissä taidenäyttelyissä vieraileville Vihreä hoiva eli Green Care -vierailupaja Kehitysvammaisten työja päivätoimintakeskus Tilikkutupa, osallistujia 15 henkilöä. Parin tunnin vierailun aikana koirat kiersivät rapsutettavina ja osa asiakkaista oli todella mielissään koirista, osa arasteli ja katseli mieluusti vähän sivummalta niitä. Antoisa retki, jossa pelkkä koirien läsnäolo riitti viihdyttämään ja tuomaan elämyksen asiakkaille ja henkilökunnalle.

12 13 Vierailulla Tilikkutuvan väkeä ilahduttivat koirat Uuna ja Zero sekä aurinkoinen pikkumies Utu Muistelutyöpaja Mäntyrinteen palvelutalolla, osallistujia 10. Työpajan lähtökohtana oli järjestää mukava virkistystuokio ikääntyville. Pajassa muisteltiin rennosti menneitä aikoja, mikä toi vanhuksille leppoisaa ohjelmaa päivään. Muistelutuokiossa vanhat esineet olivat tukemassa ja virittämässä mieltä muistoihin! Green Care -vierailupaja Hoivakoti Hopeaharjussa, osallistujia 20. Asiakkaat olivat osittain muistisairaita ja koirien läsnäolo toi heille mieleen vanhoja muistoja tutuista koirista. Koirien ohella asiakkaille oli tärkeää ohjaajien kanssa keskustelu.

13 14 Uuna koira työssään ja Hopeaharjun henkilökunta ihastelemassa sitä Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 20. Maaseutua elävöitettiin olemalla mukana kirjastoauton kulttuurikierroksella neljänä tiistaina Ähtärin taajamissa. Kulttuurikierroksella opeteltiin sitomaan käsin kirja vanhalla japanilaisella käsinsidontamenetelmällä. Osallistujat saivat myös tutustua paperikuviointiin, ja halutessaan kuvioida itse kirjasensa kansilehdet. Samalla heille annettiin vinkkejä paperin monipuolisesta uusiokäytöstä Vierailu Kangasalan Yhteiskylään Kangasalan yhteiskylä sijaitsee Kangasalan Rikussa. Hanke on aloitettu vuonna 1994.Yhteiskylän toiminnasta hankevierailijoille kertoi Anu Pellinen. Alue on osayleiskaavassa merkitty ekologisen rakentamisen alueeksi. Yhteiskylä toteuttaa omien harmaiden vesien puhdistuksen. Taloissa, joita on 9, on kuivakäymälät ja asumisen aikaiseen kierrätykseen panostetaan.

14 15 Yhteistiloissa pidetään kokouksia ja juhlia. Osa rakennuksen tiloista toimii hakevoimalana, joka tuottaa kyläläisten tarvitseman lämmön Vierailu Koroisten Luonnonmateriaalikeskukseen Koroinen on historiallinen maatila, jossa vanhin asuinpaikka on 800- luvulta. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja sen koordinointiin, josta on vastuussa Outi Tuomela. Alueen rakennuksineen omistaa Turun kaupunki. Vuonna 2011 perustettu Elävän Kulttuurin Koroinen ry (EKK ry) on paikan päävuokralainen. Paikka toimii permakulttuurin toimintakeskuksena.

15 16 Outi Tuomela toimii hankenaisena ja vapaaehtoisten koordinoijana Luonnonmateriaalikeskuksessa. Keskuksen pihapiirissä on erilaisia ekohankkeiden tuotoksia Vierailu Livonsaaren yhteisökylään Livonsaari on perustettu vuonna 2005 ja asukkaita on noin 30. Vierailulla tutustuttiin Naantalissa sijaitsevaan Livonsaaren yhteiskylään, jossa on laajalle maa-alueelle rakennettu omistusasuntoja. Oppaana vierailulla toimi Simo Annala. Hankevierailu tarjosi monipuolisen kattauksen eri ekorakentamisen muotoja. Osa kyläläisistä oli työllistänyt itsensä perustamalla oman yrityksen kylän alueelle. Kylässä toimii mm. leipomo, kansanparantola, satulaseppä ja hirsiveistämö. Siellä toimii myös osuuspuutarha, jonka tavoittena on tarjota jäsenilleen vihanneslaatikko viikoittain satokauden aikana.

16 17 Muutamissa taloissa oli käytetty olki-savirappausta sisäseinien materiaalina. Se toimii samalla eristemateriaalina. Kyläläisten yhteiseen käyttöön on ostettu lähellä sijaitseva entinen kyläkoulu. Livonsaaren yhteiskylässä asustaa myös hevosia, vuohia, lampaita ja pari aasia.

17 Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 7. Japanilainen kirjansidonta antaa monipuolisia mahdollisuuksia paperin käyttöön! Vierailu Ruoveden luontokouluun Ruoveden Luontokoulu tarjoaa luontokouluopetusta eri ikäryhmille kauniissa maisemissa Visuvedellä. Kesäisin siellä toimii myös kotieläinpiha. Hankevierailulla saatiin esimakua luontokoulun toiminnasta ja hankeryhmässä heräsi kiinnostus toteuttaa luontokoulutoimintaa tai luonto-opetusta Gaijan Luomukylässä tulevaisuudessa. Ruoveden luontokoulu on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton sekä LYKEverkoston jäsen. Ruoveden luontokoulun ja kotieläinpihan yrittäjä Siina Leinikka kertoo hankeryhmäläisille toiminnastaan.

18 19 Kotieläinpihan lehmä teki tuttavuutta pieneen vierailijaan Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 8. Helmikuun kulttuurikierroksella käytiin tuomassa hanketta esiin työpajan muodossa seuraavissa yhdeksässä Ähtärin alueen kylässä: Alastaipale, Gaijan Luomukylä, Peränne, Ähtärinranta, Rasinsalo, Myllymäki, Tähkälä, Rämälä ja Tuhkio. Japanilaisen kirjansidonnan työpaja herätti kiinnostusta lapsissa ja aikuisissa Vierailu Vihdin ekokylään, Linnanniittuun Kylä perustettiin vuonna 2006, jolloin kaavoitettiin 11 tonttia, joista vain kaksi on myymättä. Alueen taloille on toteutettu yhdessä kunnan kanssa ekorakentamista suosivat rakennustapaohjeet, joissa on suosituksena mm. ekologisten rakennusmateriaalien käyttö rakentamisessa. Vihdin

19 20 ekokylässä on ekoarkkitehti Bruno Eratin suunnittelemia taloja, joihin pääsimme myös tutustumaan tarkemmin. Vierailulla hankeryhmä pääsi kuulemaan miten vielä aika uusi ekokylä oli Vihtiin rakentunut, tutustumaan kylän asukkaisiin sekä heidän koteihinsa Osuuskunta Linnanniitun puheenjohtajana toimivan Marko Lehtamon johdolla. Taustalla ekoarkkitehti Bruno Eratin suunnittelemia taloja Vihdin ekokylästä Vierailu Fiskarsin käsityöläiskylään Fiskarissa tutustuttiin mm. Radiofiskarsin toimintaan, 1800-luvun alulla rakennettuun ekologisin menetelmin kunnostettuun Bollstan kartanoon ja Fiskarsin Kyläseuran toimintaan. Anna Lassila opasti Fiskarissa hankeväkeämme vierailusta toiseen. Bolstan kartano on perinteitä kunnioittaen ja monipuolisin työtavoin restauroitu. Paikan omistaja Olli Borg kertoi hankeryhmälle perinnerakentamisesta. Hän oli suurella työllä ja pitkällä aikavälillä saanut restauroitua talon sen nykyiseen kukoistukseen.

20 21 Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden ONOMA -osuuskunta pitää yllä omaa myymälää, jossa myydään osuuskuntalaisten tuotteita Vierailu Villa Elfvikin luontotaloon Espooseen Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla. Vierailun aikana hankeryhmä tutustui paikan luontotalon johtajan Riitta Pulkkisen opastuksella Villa Elfvikin luontotaloon ja sen toimintaan. Kiinnostavaa oli tutustua myös siihen, miten lähistölle tehdyt luontopolut oli toteutettu ja millaisia oheismateriaaleja lapsille tarjottiin mukaan luontopolkukierrokselle. Hankeryhmämme saapumassa viimeiseen hankkeen vierailukohteeseen, Villa Elfvikin luontotaloon Espooseen.

21 22 Villa Efikin huvila on rakennettu vuonna Espoon kaupunki osti talon vuonna 1985, ja se kunnostettiin vuosina Talo luovutettiin ympäristölautakunnalle heinäkuussa Hankeväki tutustui ohjeistettuun luontopolkuun. Mukaan luontopolulle tuli pärekoriin koottu infomateriaalipaketti. Luontopolkuja Villa Elfvikissä ja sen välittömässä läheisyydessä on yhteensä 7 kpl Hiihtoloman työpaja nuorisotiloissa Ähtärissä, osallistujia 3. Pajassa tutustuttiin kuvioiden suunnitteluun sekä kankaankuviointiin erilaisilla tekniikoilla. Tavoitteena oli opetella hyödyntämään osallistujan omaa luovuutta ja muokata vanha vaate kuvioimalla se uudelleen.

22 23 Tuunaustyöpajan materiaaleja esillä Ähtärin kaupungin nuorisotiloissa pajan aikana Metsäseikkailu iltahämärässä - retki perinnelaitumelle, Gaijan Luomukylässä, osallistujia 35 henkilöä. Metsäseikkailun ideana oli kokeilla viihdyttävän, opettavan ja kokemuksellisen luontoelämyksen järjestämistä. Tarkoituksena oli samalla kartoittaa asukkaiden ammattitaitoa sekä Gaijan tilusten sopivuutta luontoretken järjestämiseen. Luontorasteilla tutkittiin perinnelaitumen metsäalueen eläimiä ja kasveja. Ulkotulet valaisivat Metsäseikkailun polun tunnelmallisesti illan hämärtyessä. Hanna Utriainen ja Ossi Kakko keskustelevat metsäseikkailun yksityiskohdista laavulla.

23 Japanilaista kirjansidontaa Ähtärin kirjaston kulttuurikierroksella kirjastoautossa, osallistujia 8. Hankkeen tiedotuksesta: Hankekoordinaattori hoiti hankkeen sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen. Hankkeen sisäinen tiedotus tapahtui hankeryhmän kesken ja yhdistykselle puhelimitse, sähköpostein ja hankepalavereissa. Hankkeen ulkoinen tiedotus tapahtui puhelimitse, sähköpostein, nettisivujen kautta, facebookissa ja eri tapahtumissa. Hiihtoloman ja kirjastoauton kulttuurikierroksen työpajoista tiedotti myös Ähtärin kaupunki omien tiedotuskanaviensa kautta. Työpajojen mainoksia oli myös esillä Ähtärissä ja Alavudella eri ilmoitustauluilla. Hankkeelle suunniteltiin myös omia nettisivuja. Näiden toteutus jouduttiin kuitenkin perumaan, koska sopivaa talkoolaista koko graafisen materiaalin toteuttajaksi ei kiireellisellä aikataululla löytynyt. Huomattiin, että näin lyhyeen hankkeeseen verkkosivujen koodaaminen itsessään olisi ollut liian pitkä prosessi. Hankkeen tiedotuksessa hyödynsimme jo olemassa olevaa Gaijan Luomukylän omaa Internet-sivustoa: jossa hankkeella oli oma osio. Sinne päivitettiin hanketta koskevaa materiaalia. Hanke oli esillä lehdissä ja uutiskirjeissä: Ähtärinjärven Uutisnuotassa

24 25 Hanke Ilkan verkkolehdessä

25 26 Hankkeesta uutisointia Viiskunnassa

26 27 Hankkeesta kerrottiin Itä-Euroopan laajuisesti BEN:in uutiskirjeessä d. aikataulu Hanke toteutettiin Lopullinen hankepäätös saatiin , joten sen jälkeen lähdettiin laajemmin työstämään hankkeen toimintoja eteenpäin. e. resurssit Hankkeessa työskenteli palkallisina 3 henkilöä. Hankekoordinaattorina työskenteli Hanna Pöyhönen täysipäiväisenä 3 kk. Osa-aikaisesti palkattiin hankkeeseen työskentelemään hanketyöpajojen vetäjä Hanna Utriainen ja

27 28 hankesihteeri Anne Ollila. Hankkeen toiminnassa oli myös aktiivisesti mukana Ossi Kakko, joka oli osana hankeryhmää. Hankeryhmään kuului 4 henkilöä: Anne Ollila, Hanna Utriainen, Hanna Pöyhönen ja Ossi Kakko. Hanna Pöyhönen koordinoi hanketta, toimi työnjohtajana, hoiti sisäistä ja ulkoista viestintää ja järjesti vierailut. Hanna Utriainen suunnitteli, toteutti ja koordinoi hanketyöpajoja. Hankesihteeri Anne Ollila teki erilaisia hankkeen toimistotehtäviä ja toimi hankekokouksissa sihteerinä. Ossi Kakko dokumentoi hanketta sekä toimi asiantuntijana eri hankevierailuissa. Talkoolaiset työskentelivät monenlaisissa tehtävissä. He tiedottivat tapahtumista ja dokumentoivat niitä. Dokumentointia oli myös kaikilla hankevierailuilla ja yksi talkoolainen suunnitteli hankkeelle Internet-sivuja, vaikka niitä ei lopulta pystytty toteuttamaan. He antoivat hankeryhmälle teknistä tukea. He myös hoitivat työpajoihin liittyviä järjestelytöitä ja siivousta sekä avustivat pajojen ohjauksessa ja valmistelussa. Hankkeen toimisto ja muut vuokratilat sijaitsivat Ähtärissä osoitteessa Kaijantie 283. Sieltä oli vuokrattu pieni 10 m2:n huone hanketoimistoksi. Tarvittaessa vuokrasopimuksen mukaisesti hankkeella oli tilankäyttöoikeus myös muihin suurempiin tiloihin. Suurempia tiloja tarvittiin muutamien pajojen järjestämiseen, asiantuntijavierailuun ja hankkeen palavereihin. Hanketyöpajojen ohjaaja ja hankesihteeri työskentelivät osa-aikaisesti tehden molemmat hankkeen aikana 96 tuntia palkallisia töitä. Hankkeessa mukana olleet talkoolaiset tekivät hankkeen aikana vastikkeetonta työtä yhteensä 265 tuntia. Allaolevassa taulukossa taulukossa esitetään talkootunnit tarkemmin eriteltyinä. HANKKEEN VASTIKEETTOMAN TALKOOTYÖN TUNNIT -yhteenveto TUNTEJA SELVITYS TEHTÄVÄSTÄ TYÖSTÄ: YHT: 32 Työpajoihin liittyvä siivous 56 Hankkeen dokumentointia videolle/valokuvin sekä materiaalien editointia 13 Hankkeesta tiedottaminen erilaisissa tapahtumissa 79 Työpajojen ohjauksessa ja valmisteluissa avustaminen ja mahdollinen työpajojen vetäminen 50 Työpajoihin liittyvät yleiset järjestelytyöt 35 Hankkeeseen liittyvien nettisivujen suunnittelu, mahdollinen toteutus ja tekninen tuki

28 29 f. toteutuksen organisaatio Gaijan Luomukylä ry on nuori vuonna 2012 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on toimia hyvän, terveellisen, ekologisen, turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämänlaadun puolesta. Yhdistys kehittää maaseudun ekologisia toimeentulomahdollisuuksia, elävöittää maaseutua, edistää luomutuotteiden suosiota ja ympäristömyönteistä ajattelua sekä tekee tunnetuksi ekologista elämäntapaa. Gaijan Luomukylä ry järjestää pienimuotoisia kulttuuri- ja keskustelutilaisuuksia, käsityöpajoja, villivihannesten käyttö- ja keruutapahtumia, perinnetaito- ja hyvinvointiohjausta sekä maatilaelämään tutustumisia. Vuonna 2013 avoimien ovien tapahtumia ovat olleet mm. Kevätpäivät, Ravintolapäivät ja Kekrit. Ähtärin tanssilavalla järjestettiin elokuussa ilmainen koko perheen musiikkitapahtuma, Mustikkafest, jossa oli myös käsityöpaja ja open stage. Yhdistyksen tapahtumissa on tavoitettu paikallisia n henkeä/tapahtuma. g. kustannukset ja rahoitus Hankkeen maksetut kulut jakautuivat seuraavasti: Palkat 10663,85 Vuokrat 600 Kotimaan matkakulut 1554,66 Muut kustannukset 1613,69 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 2650 Kokonaiskustannukset yhteensä 14432,18 Hyväksyttävät kustannukset yhteensä 17082,2 Hankkeen kulujen seurannasta vastasi hankekoordinaattori hankesihteerin myös tässä työssä avustaen. Hankkeen väliaikaisrahoitus hankittiin yhteistyössä Pankki 2.0:n kanssa myymällä yhteisöbondeja eli yksityisvelkakirjoja. Väliaikaisrahoituksen kerääminen yksityisvelkakirjoilla kesti odotettua pidempään. Sen kokoaminen oli hidasta. Tarvittava väliaikaisrahoitus oli kokonaisuudessaan koottuna helmikuun

29 2014 loppupuolella. Tämän vuoksi suurin osa hankkeen kuluista maksettiin vasta aivan hankkeen viimeisinä päivinä. Hankkeen omarahoitusta kerätiin jäsenmaksuilla ja yhdistyksen järjestämillä tapahtumilla. Hankkeen väliaikaisrahoituksena toimiva laina otettiin vähän suurempana, jotta saatiin myös osittain sillä katettua tarvittavaa omarahaosuutta. 30 h. raportointi ja seuranta (kokoukset) Hankkeesta raportoitiin Kuudestaan ry:n Paula Erkkilälle ja Hanna Ahonpäälle. Hanketyöryhmällä oli koko hankkeen aikana hankekokouksia 16kpl, joissa myös seurattiin hankkeen edistymistä ja suunniteltiin tulevia toimintoja. Hankekokouksia vuonna 2013 oli 7 kpl ja vuonna 2014 niitä pidettiin 9 kpl. Hankekoordinaattori Hanna Pöyhönen raportoi hankkeen edistymisesta Gaijan Luomukylä ry:n hallitukselle tekstiviestein ja sähköpostein. Yhteistyökumppanien kanssa pidettiin palavereja puhelimitse puhelimitse ja vierailemalla heidän luonaan. i. toteutusoletukset ja riskit Hanke käynnistyi pienimuotoisesti jo syyskuussa Suuremmassa mittakaavassa hankkeen toiminta alkoi hankesuunnitelmassa suunniteltua aikataulua hitaammin, koska lopullinen hankepäätös saatiin vasta Yhdistys ei ennen tätä omalla riskillään ollut valmis suurempiin rahallisiin menoihin. Riskinä oli, että hankkeen loppuosa toteutuisi erittäin kiireisellä aikataululla ja mahdollisesti kaikkiin suunniteltuihin yhteistyökumppaneihin ei hankkeen aikana ehdittäisi olla yhteyksissä. Oletuksena oli, että hankkeen aikana saadaan aikaan onnistuneita tuloksia ja tavoitetaan hyvin paikallista väestöä. Hankkeen aikana rakentuneet verkostot ja toiminnat tulevat jatkumaan ja kehittymään hankkeen loppumisen jälkeen. Riskinä oli myös pienen yhdistyksen väliaikaisrahoituksen saaminen hankkeelle nopealla aikataululla. Tämä tuottikin haasteita, mutta toteutui kokonaisuudessaan hankkeen viime metreihin mennessä. 5. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat: Ähtärin kaupungin kirjasto, Ähtärin kaupungin nuorisotoimi, Pankki 2.0, Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry (SKEY ry), Keuruun Ekokylä, Museohanke 2, Ekokumppanit, LYKE verkosto, Luomura, Väinölän yhteisö, Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskus

30 31 Tilikkutupa, Mäntyrinteen palvelutalo, Hoivakoti Hopeaharju, Koroiston Luonnonmateriaalikeskus, Kangasalan Yhteiskylä, Livonsaaren yhteisökylä, Ruoveden Luontokoulu, Vihdin ekokylä, Fiskarsin käsityöläiskylä, Villa Elfvikin luontotalo. Alustavasti keskusteltiin myös mahdollisesta yhteistyöstä Kulttuuria kaikille palvelun kanssa. 6. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hanke on edennyt suunnitellusti, tuonut tavoitteidensa mukaisia tuloksia ja poikinut myös uusia ideoita. 1. Työpajat maaseutua elävöittämässä Hanke elävöitti maaseutua järjestämällä monia ilmaisia työpajoja. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 14 työpajaa ja 1 asiantuntijavierailu. Työpajoja järjestettiin yleisölle 10 kpl ja yhteistyökumppanien asiakasryhmille 4 kpl. Työpajoja olivat Huovutustyöpaja lapsille, Yhteisöllinen ryhmätyöpaja, Viikonlopun Huovutustyöpaja lapsille ja aikuisille, Luovaa jouluaskartelua, Jouluaskartelupaja, Japanilaista kirjansidontaa ja paperikuviointia. Hiihtoloman aikaan toteutettiin Nuorille vaatteen tuunauspaja ja koko perheelle suunnattu toiminnallinen Metsäseikkailu perinnelaitumelle. Kaikki hankkeen pajat olivat osallistujille maksuttomia, joten niihin oli helppo tulla, ja hanke tarjosi loistavasti mahdollisuuksia eri toimintoihin. Hankkeen työpajoja toteutettiin seuraavilla 11 alueella Ähtärissä: keskusta, Alastaipale, Gaija, Peränne, Ähtärinranta, Rasinsalo, Myllymäki, Tähkälä, Rämälä, Tuhkio ja Alastaipale. Työpajoista koostettiin hankkeen aikana tilauspaketteja eri kohderyhmille. Näiden markkinointi aloitetaan ensin paikallisesti ja myöhemmin myös eri ryhmille ympäri Suomea. Yhteistyökumppanin eli SKEY ry:n toimintaan liittyen toteutettiin myös yksi asiantuntijavierailu. 2. Hanke toi mahdollisuuksia järjestää lisää palveluita Hankkeen aikana on yhdistykselle syntynyt lisää mahdollisuuksia järjestää erilaisia palveluita. On syntynyt perinnetyöpajoja ja kädentaitojen työpajoja, on aloitettu kurssitoimintaa ja opettavaa luontotoimintaa sekä Vihreää hoivaa eli Green Care- toimintaa. On myös alettu tuottaa ohjelmapalveluita ja koostaa Taitajarekisteriä.

31 Osaamiskeskuksen Taitajarekisteri: Hankkeen aikana kehittyi idea osaamisrekisterin toteuttamisesta. Siihen koottaisiin paikallisia kädentaitajia ja eri alojen osaajia, joita osaamiskeskus hyödyntäisi palveluissaan. Osaamisrekisterin tietoja voisi puhelimitse ja nettisivujen kautta kysellä tarvittaviin töihin. Rekisterin kokoaminen aloitettiin hankkeen aikana ja sen koostamista jatketaan hankkeen jälkeen. Taitajarekisteri tulee Gaijan Luomukylä ry:n nettisivuille. Opettavan luontotoiminnan aloittaminen: Aloitettua luonto-opetusta tullaan vielä jatkossa kehittämään ja markkinoimaan eri kouluille. Alustavasti suunniteltiin myös Luontokoulun perustamista ja sen kautta LYKE verkostoon liittymistä. Luontokoulun ohjaajan pätevyys vaatisi kuitenkin pedagogisia opintoja, joten ainakaa lähitulevaisuudessa sen perustaminen ei ole mahdollista 3. Tavoite ottaa eri kohderyhmät huomioon toteutunut Hanke tavoitti työpajoissa erilaisia ja eri-ikäisiä kohderyhmiä. Kävijöitä oli yli tavoitteiden. Yleisölle avoimissa työpajoissa osallistujia oli yhteensä 191 henkeä ja yhteistyökumppaneille toteutetuissa työpajoissa/asiantuntijavierailulla yhteensä 90 henkeä. Kävijöiden kokonaismäärä hankkeen aikana järjestetyissä toiminnoissa oli yhteensä 281 henkeä. 4. Oppia ja tietoa saatu Suomen ekokylien toimivuudesta ja niiden rakenteesta Hankkeen vierailulla tutustuttiin moniin ekologisen asumisen, rakentamisen, yritystoiminnan ja vaikuttamisen malleihin. Vierailut dokumentoitiin raportein ja valokuvin. Hankevierailuja toteutettiin hankkeen aikana vierailuina 10 kpl ja palavereina 2 kpl. Hankevierailujen kohteet olivat Keuruun ekokylä, Väinölän yhteisö, Kangasalan Yhteiskylä, Koroisten Luonnonmateriaalikeskus, Livonsaaren yhteisökylä, Firkarsin käsityöläiskylä, Vihdin ekokylä, Fiskarsin käsityöläiskylä, Villa Elfvikin luontotalo ja Ruoveden Luontokoulu. Palaverit pidettiin Museohanke 2:n ja Ekokumppanien/LYKE verkoston kanssa. 5. Verkostojen luominen Verkostoja saatiin hankkeen aikana luotua mukavasti, ja niiden kasvaminen tulee jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Luodut verkostot tulevat olemaan ensiarvoisen tärkeitä, jos Gaijan Luomukylä ry:n hallitus päätyy toteuttamaan jatkohankkeita. 6. Yhteistyökumppanit ja tunnettavuus Paikallisesti on ollut erittäin tärkeää saada Ähtärin kirjasto yhteistyökumppaniksi. Ihmiset ovat tottuneet vierailemaan usein kirjastossa ja kirjastoauton 32

32 33 kulttuurikierroksella, ja menemällä mukaan on voitu lisätä lähiseudun kulttuuritarjontaa. Yhdistyksen tarjoaman toiminnan saavutettavuus erilaisiin tapahtumiin on myös sosiaalisesti helpottunut, koska yhdistys on mennyt järjestämään toimintaa paikkoihin joihin eri kohderyhmien on helppo tulla. Myös Ähtärin nuorisotoimi lähti mukaan hankkeeseen mahdollistamalla tilojensa käytön Nuorten tuunauspajaa varten. a) Yhteydet paikallisesti: Paikallisesti on myös ollut erittäin tärkeää saada Ähtärin kirjasto yhteistyökumppaniksi ja näin lisätä lähiseudun kulttuuria kirjastossa ja päästä mukaan kirjastoauton kulttuurikierrokselle, joissa ihmiset ovat tottuneet usein vierailemaan. b) Tunnettavuutta muualla maassa: Hanketta esiteltiin Tampereella Tallinpihan joulutorilla Gaijan luomukylän kojussa. c) Yhteydet maan rajojen ulkopuolelle: Ähtäri pääsi kartalle myös maan rajojen ulkopuolella BEN:in uutiskirjeessä, joka julkaistiin GEN- verkostoissa Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Hankkeen pääseminen mukaan GEN:in uutiskirjeeseen tuo omalta osaltaan Ähtärille ja sen lähiseuduille mukavasti tunnettavuutta muissa maissa. 7. Loppupäätelmä Hankkeen aikana huomattiin, että Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukselle olisi tarvetta ja hankeryhmä tulee ehdottamaan yhdistyksen hallitukselle sen perustamista. Osaamiskeskus lisäisi Ähtärin ja sen lähialueiden kiinnostavuutta. Maaseudulle tarvitaan lisää erilaisia aktiviteettejä erilaisille kohderyhmille. Luomukylä rauhallisella sijainnillaan antaisi tällaiselle toiminnalle hyvät puitteet. Osaamiskeskus edistäisi, tekisi tunnetuksi ja jakaisi tietoa luonnonmukaisesta elämäntavasta ja perinnetaidoista. Osaamiskeskus toteuttaisi työnäytöksiä, työpajoja, retkiä, kursseja ja luentoja mm. villivihanneksista, luonto-opetuksesta, perinnerakentamisesta, perinnekädentaidoista sekä Vihreästä hoivasta eli Green Caresta. Palveluita toteutettaisiin yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa hyödyntäen Osaamiskeskuksen Taitajarekisteriä. Osaamiskeskuksen palveluita olisi tarkoitus toteuttaa Gaijan Luomukylän lisäksi lähialueilla eri yhteistyökumppaneiden toimitiloissa kuten kouluissa, kirjastossa tai päivätoimintakeskuksissa.

33 Tullaan ehdottamaan yhdistyksen hallitukselle, että alkuun painotettaisiin yhden päivän työpajoihin ja mahdollisesti myös myöhemmin muuhun toimintaan. Lähikaupungeissa lienee luomukylälle potentiaalinen kävijäryhmä, mutta myös kirjaston, kansalaisopiston tms. tahon kanssa toimiessa myös paikalliset voivat olla hyvä asiakasryhmä Tulevat toimenpiteet hankkeen jälkeen Hankkeen jälkeen järjestettiin tulevaisuuskokous Gaijan Luomukylän asukkaille ja sen piiriin kuuluvalle väelle. Ekologisen elämäntavan osaamiskeskuksen perustamista puollettiin kokouksessa. Luomukylän asukkailla on suuri motivaatio elävöittää maaseutua sekä työllistää itsensä kodin läheisyydessä tai samalle paikkakunnalle. 1) Mahdolliset tulevat hankkeet Ekologisen elämäntavan osaamiskeskus hanke 2 täytyisi toteuttaa omana isompana hankkeenaan. Erillisenä hankkeena olisi tärkeää toteuttaa vanhan kunnalliskodin kunnostushanke. Molemmat hankkeet tulisivat ajallisesti olemaan monivuotisia. Niihin pitäisi palkata tekijöitä, suunnittelijoita ja koordinaattori. Rahallisesti hankkeet tulisivat myös olemaan rasite yhdistykselle. Rakennusten kunnostus ja mahdollisesti uusien rakennusten rakentaminen vaatii paljon pääomaa ja prosessi toteutuu useiden vuosien aikana. Yhdistyksen täytyisi miettiä lisää rahoituksen hankkimismuotoja toiminnalleen. Näihin pitäisi miettiä myös vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja. Toiminnassa olisi tärkeä miettiä erittäin luovia ja monimuotoisia yhteistyökuvioita eri tahojen kanssa. Osaamiskeskuksen toteutuessa tavoitteena olisi, että osaamiskeskuksen palvelut pysyisivät yleishyödyllisinä ja hinnoiltaan mahdollisimman edullisina, jotta ne olisivat kaikkien saavutettavissa. Tätä varten selvitetään erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita, joiden kautta on mahdollista toteuttaa edullisia työpajoja.

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Yhteisöbondi 2014. Gaijan Luomukylä ry. tarjoaa merkittäväksi 160 kappaletta 100 euron nimellisarvoisia velkakirjoja.

Yhteisöbondi 2014. Gaijan Luomukylä ry. tarjoaa merkittäväksi 160 kappaletta 100 euron nimellisarvoisia velkakirjoja. Yhteisöbondi 2014 Gaijan Luomukylä ry tarjoaa merkittäväksi 160 kappaletta 100 euron nimellisarvoisia velkakirjoja. Tämä esite ei ole Finassivalvonnan tarkastama ja hyväksymä vaan laadittu yhdistyksen

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3 KAISLIKKOKANSAA Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti Marja Junnikkala Virt@3 Kuvaraportin SISÄLLYS Projektin lähtökohtia ja suunnittelun vaiheita Projektin tavoitteet Laajalahden

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen ITE-taide näyttely 14.2.-18.3.2011 Näyttelyssä töitä mm. Seija Jauho-Rämä, Rauno Ärling, Hellevi Järvinen, Helka Kärkkäinen ja paljon

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen Luovaa voimaa luonnosta hanke Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen Luovaa voimaa luonnosta hanke Hanke pähkinänkuoressa: Toteutusaika 1.12.2014-31.12.2015

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

Monimuotoisuus on ekologista! Ekokyliä voi olla sekä maalla että kaupungissa. Elämäntavan vai asumisen vaihtoehto? Ekoasumista maalla ja kaupungissa Pauli Välimäki 6.5.06 Ruotsalaisia ekoyhteisöjä Tuggelite

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Liikkeelle! - kuntokampanja

Liikkeelle! - kuntokampanja Liikkeelle! - kuntokampanja Syyskuun mittainen Kohderyhmänä koko perhe Starttitapahtuma 1.9. joka piirissä piirin ja seurojen yhteistyössä Halisko- perheliikuntapäivä Osallistujapassi (yksi leima oikeuttaa

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti VÄLIRAPORTIN LUONNOS Lähtökohta ja tavoitteet verkoston luominen toimintamallin luominen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009 Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen Johanna Hietanen 29.10.2009 Kylämatkailuhanke Peräseinäjoella Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry hallinnoi Osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko maassa v. 2030 lähes 25 % väestöstä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011 2010 Loppuraportti 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI maaliskuu 2011 Raportointiajanjakso: 1.7.2010-31.1.2011 Hankkeen nimi: 4H-kotieläinpiha -hanke Päätösnumero:

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki Ryhmänvetäjäkoulutus 19.9.2015 Julia Kurki Tervetuloa! Kouluttajat: Julia Kurki, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (045 1869 300) ja nuorisotyönkehittäjä Taneli Aunio (045 882 7080) Sähköpostit muotoa

Lisätiedot

Lasten tekemiin kuviin omasta perheestä tuli mukaan paljon eläimiä.

Lasten tekemiin kuviin omasta perheestä tuli mukaan paljon eläimiä. TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 AIHEEN VALINTA Esiopetusvuoden ensimmäisessä vanhempainillassa (13.8.) kerroimme vanhemmille, että toivoimme heidän kirjoittavan vapaamuotoisen tarinan omasta eskarilaisestaan. Kerroimme,

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Lämmitä lasten luontosuhdetta

Lämmitä lasten luontosuhdetta Lämmitä lasten luontosuhdetta LYKE lykkii potkua luonto- ja ympäristökasvatukseen Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto Toiminnanjohtaja Niina Mykrä LYKE-nätverket Tukea koulujen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry 1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia

SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia STRATEGIA/Pelaajan polku/lapset ja nuoret Vuonna 2014 minisulkista järjestää 10 seuraa Toteutunut: Vuonna 2014 minisulkista järjestää tällä hetkellä 20 seuraa Vuonna

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

MITÄ ON JOUKKO- eli YHTEISÖRAHOITUS

MITÄ ON JOUKKO- eli YHTEISÖRAHOITUS 1 MITÄ ON JOUKKO- eli YHTEISÖRAHOITUS Yhteisörahoitus on kansainvälisesti vakiintunut rahoitusmuoto, jossa ihmiset osallistuvat yhdessä heille tärkeän hankkeen kuten palvelun, yhteisön, yrityksen, teoksen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009 Jäsenkirje 1/2009 Vuosi 2009 on ehtinyt jo kesän kynnykselle. Ilmailuinsinöörien kerho lähestyy teitä nyt toimikauden ensimmäisellä jäsenkirjeellä, jossa esitellään tämän vuoden johtokunta, kartoitetaan

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1 Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1.1.2015 Swimming Team Nurmijärvi Kevään aikaansaannoksia Seurojen yhdistämistoimikunta on käynyt neuvotteluja vuoden 2014 alusta lähtien Timo Koivuniemi, Mauri

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot