MetsäPäijänne. Metsät täyskäyttöön

Transkriptio

1 Perunkirjoituspalvelu käyttöön toukokuun alusta s. 5 Valtuutettujen viesti metsänomistajille: Nyt sahat soimaan s. 21 MetsäPäijänne Mhy:n uusi valtuusto Viime syksyn vaaleissa valittu valtuusto aloitti toimikautensa Uusi valtuusto on osoittautunut erittäin aktiiviseksi. Metsänomistajien kannattaa pitää oman alueen valtuutettuihin aktiivisesti yhteyttä ja kertoa ideoita metsänhoitoyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Sivut 6 ja 7 Metsäenergia on metsänomistajalle suuri mahdollisuus s. 3 ja 17 Viimeisten tietojen mukaan Kemera-laki tulee voimaan aikaisintaan kesällä 2009 s. 5 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 1/ Metsät täyskäyttöön Keski-Suomessa on alkanut laaja, liki koko maakunnan kattava, metsätaloutta edistävä projekti. Projektin taustalla on muutamia laajasti esillä olleita metsätalouden keskeisiä haasteita: energiapuun kysynnän voimakas kasvu Keski-Suomen alueella, metsäalan suorittavan työn työvoimapula ja ennusteet kasvavasta kotimaisen puun kysynnästä. Sivu 8. Uuden valtuuston ja hallituksen esittely yhteystietoineen sivuilla 6-7. Taimia tullaan laittamaan metsänhoitoyhdistyksen alueella maahan liki ennätysmäärä s. 18

2 MetsäPäijänne nro 1 / Puheenjohtajan ajatuksia Kulunut vuosi on näyttänyt, että suhdanteet vaihtuvat - leimikoita kannattaa tehdä paremman ajan varalle Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Jorma Honkasen mielestä puukaupan hengähdystauko kannattaa hyödyntää kartoittamalla metsien hoito- ja hakkuutarve. - Leimikoita kannattaa tehdä tulevan varalle, varsinkin kun se on metsänhoitoyhdistuksen jäsenille maksuton palvelu, sanoo Jorma Honkanen ja huomauttaa samalle, että tukkipuuta kysellään jo eli ei puukauppa kokonaan pysähdyksissä ole. Jorma Honkanen aloitti Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuoden alussa. Päijänteen hallituksessa Honkanen on ollut uuden yhdistyksen alusta asti, n yhdistyksen hallinnossa pitkään jo ennen sitä. Alunperin luottamusmiesura alkoi aikanaan jo nkosken mhy:n johtokunnassa. - Rehellisesti voi sanoa, että yhdistyksen koon kasvun myötä toiminnan laajuus on muuttunut täysin, miettii Honkanen ja jatkaa, että taitaa olla ry ainoa yhdistävä tekijä. Metsänomistajana Jorma Honkanen luokittelee itsensä maanviljelijä-metsänomistajaksi. - Tuotantosuunta on viljatila, mutta tulopuoli painottuu vahvasti metsän puolelle, kertoo koskenpääläinen isäntä. MBE Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkasen mielestä jokainen raivattu aari vie metsän kehitystä eteenpäin - Honkasen liikuntasuositus jokaiselle metsänomistajalle kesälomalla on viiden päivän jumppa taimikossa raivaussahan kanssa. Työpaikkana metsä Viljatilalta ennättää isäntä hyvin metsää ja Jorma Honkanen pyrkii siihen, että hoitotyöt hoidetaan omin voimin ja hakkuut annetaan ulkopuolisten tehtäväksi. - Tämän päivän korjuuyrittäjät ovat Tukki tulevaisuuden puolesta niin hyviä ammattimiehiä, että tuskin itse saisi parempaa jälkeä aikaiseksi, tuumii Honkanen. Hoitotöissä taas isäntälinjalla päästään hyviin tuloksiin ja varsinkin taimikoiden hoitaminen on puheenjohtajan sydäntä lähellä. - Taimikonhoidon oikea-aikaisuudella säästää paljon aikaa, sanoo Jorma Honkanen, joka kertoo innostuneensa varsinkin reikäperkauksesta. Reikäperkauksella käsittelee taimikkoa hehtaarin kolmessaneljässä tunnissa, jos työn jättää tekemättä niin saman alan hoitamiseen menee tuplasti aikaa. - Vaikka energiapuulla on kysyntää niin edelleen on tärkeintä hoitaa taimikot ajallaan. Näin varmistetaan metsän nopea kehitys ohi taimikkovaiheen. Taimikkovaiheessa hyvin hoidetuissa metsissä on mahdollista tehdä myöhemmät toimenpiteet koneellisesti. Valtuutetut jalkautuvat kentälle Jorma Honkasen mukaan metsänhoitoyhdistyksen uuden valtuuston toiminta on lähtenyt vireästi käyntiin ja uudet jäsenet ovat päässeet hyvin mukaan. - Valtuusto uudistui kolmanneksella, mutta kun mukana on kolmatta kauttaan aloittavia luottamushenkilöitä niin kokemus on vahvasti mukana. Kevään aikana jatketaan viime kaudella aloitettua käytäntöä, jossa kunkin tiimialueen valtuutetut ja toimihenkilöt tapaavat. - Kenttä vahvistuu, kun koko organisaation henkilöt tuntevat hyvin toisensa, uskoo puheenjohtaja. Tulevista asioista uusi puheenjohtaja vinkkaa sen verran, että Päijänteen Mhy tulee nostamaan esille sahojen syöttötariffiasiaa entistä ponnekkaammin. Se on tärkeä asia uusiutuvan energian käytön lisäämisen kannalta, myös sahojen kannattavuuden kannalta se on poikkeuksellisen suuri asia. Palvelupaletti kasvaa Yhdistyksen palveluvalikoiman kehittäminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, kuten myös bioenergian korjuun ja markkinoinnin kehittäminen. - Puumarkkinat eivät ole enää entiset, vaan suhdanteiden vaihtumiseen on pakko sopeutua. Laaja palveluvalikoima auttaa yhdistystä niukempien aikojen yli ja metsänomistaja hyötyy siitä, että saa palvelut yhdeltä luukulta. Puukaupan yhteydessä maksettava menekinedistämismaksu on pieni sijoitus, jolla on suuri merkitys. Kun metsänomistaja maksaa vapaaehtoisen menekinedistämismaksun, sitoutuu myös puun ostaja maksamaan samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Summa on 0,2 % puukaupan arvosta. Keskimääräisessä kaupassa se on yhden tukkipuun arvoinen. Maksu on verovähennyskelpoinen. Menekinedistämismaksuilla tehdään tunnetuksi suomalaista perhemetsätaloutta sekä edistetään puun menekkiä ja puun käyttöä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lahjoita tukki tulevaisuudelle.

3 MetsäPäijänne 3 Metsäenergia on metsänomistajalle suuri mahdollisuus Vaikka ainespuukauppa käy välillä markkinoilla yskähdellen, ei samaa voi sanoa metsänenergiapuusta. Sen kysyntä markkinoilla on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Lämmitys- ja sähköenergian kysyntä jatkuu taantumasta huolimatta eikä ilmastonmuutos katso sitä, miten hyvin tai huonosti talouden suhdanteet kehittyvät. Metsäenergiasta on tulossa lujaa vauhtia erittäin merkittävä tulolähde metsänomistajille. Mikä olisikaan myös energia-asioissa parempi kumppani metsänomistajalle kuin heidän itsensä hallinnoima metsänhoitoyhdistys. Metsäenergian keräämisellä on monia positiivisia vaikutuksia. Sillä pystytään parantamaan metsätalouden kannattavuutta sekä kohentamaan metsänhoidon tilaa, koska etenkin aikanaan hoitamatta jääneet ryteiköt saadaan kasvukuntoon. Lisäämällä metsäenergian käyttöä metsänomistajat osallistuvat lisäksi erittäin merkittävällä tavalla ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastonmuutos on meneillään olevaa taantumaakin huomattavasti suurempi haaste jo lähitulevaisuudessa. Mistä metsäenergiaa saadaan? Pääasiallisia energiapuun lähteitä ovat: nuoret metsät nuoren metsän kunnostukset ensiharvennukset ylispuuhakkuut uudistushakkuumetsät hakkuutähde kanto- ja juuripuu vajaatuottoisten metsien puusto Optimaalisia kohteita kannonnostoon ja hakkuutähteen keräykseen ovat kuusivaltaiset päätehakkuualat. Pääosa rankapuusta kerätään kohteilta, joissa on havupuun seassa runsas lehtipuusekoitus. Mutta myös ylitiheät ensiharvennusikäiset männiköt soveltuvat erinomaisesti energiapuukohteiksi. Etenkin kohteilla, jotka voidaan korjata kelirikon tai kesän aikana on hyvä kysyntä. Asiaa Havaintokuva valmistumassa olevasta Keljonlahden voimalaitoksesta. Voimalaitoksen koekäyttö käynnistyy syksyllä 2009 ja kaupallinen käyttö vuonna Lue lisää Keljonlahden voimalaitoksesta osoitteesta mietittäessä on aina muistettava, että nuoren metsän hoidolla turvataan puuston tuleva kehitys. Työn toteutukseen on usein saatavissa valtion rahoitustukea. Niin sanotun Kemera -tuen suuruus vuonna 2009 on Päijänteen Mhy:n alueella omana työnä tehdylle harvennukselle 135 euroa / ha ja ulkopuolisella työvoimalla teetettynä 210,5 euroa / ha. Lisäksi energiapuukäyttöön menevälle puulle maksetaan määrään sidoksissa oleva energiapuutuki. Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen kun mietit metsäenergia-asioita Nuorten metsien kunnostuskohteilta energiapuunkorjuu hoituu metsänhoitoyhdistyksen kautta joko metsurityönä tai energiapuukouralla varustetulla hakkuukoneella. Ostamme myös hakkuutähteitä sekä kantoja. Välitämme metsäenergian suoraan loppukäyttäjille, jolloin raaka-aineesta pystytään tilittämään metsänomistajalle kilpailukykyinen hinta. Pääyhteystyökumppanimme metsäenergia-asioissa on Jyväskylän Energia. Keljonlahden voimalaitoksen valmistuttua metsäenergiaa tarvitaan ennätysmäisen paljon. Mikä onkaan luontevampaa yhteistyötä kuin maakunnallinen energiayhtiö ja alueen metsänomistajat. Päijänteen Metsäönhoitoyhdistyksen osakkuus Keljonlahden voimalaitoksessa varmistaa metsänomistajien etujen toteutumisen nyt ja tulevaisuudessa. Olemalla mukana metsäenergia-asioissa toteutamme mitä parhaiten jo metsänhoitoyhdistyslaissakin määritettyä perustehtäväämme: Metsänhoitoyhdistyksen tarkoituksena on edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Haluamme olla metsänomistajan paras edunvalvoja ja kumppani myös metsäenergia-asioissa. Kannot ovat yksi tärkeimmistä metsäenergian lähteistä. Nuoren metsän kunnostuksesta tulevasta rankapuusta saadaan jatkossa yhä merkittävämpi osa energiapuusta. Hakkuutähde on kolmas merkittävä metsäenergian lähde.

4 MetsäPäijänne nro 1 / Toiminnanjohtajan palsta Uudet palvelut nousemassa esiin Vuosi 2008 jää historiankirjoihin finassikriisin vuotena, joka vuoden aikana muuttui yleismaailmalliseksi taantumaksi. Yleisen taloustilanteen syöksykierre heijastui erittäin voimakkaasti myös metsäteollisuuteen. Lopputuotemarkkinat romahtivat etenkin mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden osalta. Sahat rajoittivatkin voimakkaasti tuotantoaan, eikä yksittäisten sahojen konkursseiltakaan vältytty. Myös paperi- ja selluteollisuus oli suurissa vaikeuksissa. Paperi- ja selluteollisuudessa ajettiin kapasiteettia alas ympäri maailmaa, valitettavasti myös Suomessa. Vuoden alkupuolella lakkautettu Kemijärven tehdas sai myöhemmin kohtalotovereita muualta Suomesta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa tilanne näkyi lähinnä puunmyyntisuunnittelun määrien voimakkaana vähentymisenä. Aikaisempina vuosina toteutetut palveluvalikoiman laajennukset sekä organisaation kehittämiseen tehdyt panostukset osoittautuivat vahvuudeksi myös laskevassa taloussuhdanteessa. Toiminnallisesti ja taloudellisesti vuodesta 2008 tulikin vastoin yleistä taloustilannetta erittäin hyvä. Päijänteen Mhy teki vuoden 2008 aikana erittäin merkittävän strategisen linjaratkaisun ostamalla osuuden rakenteilla olevasta Keljonlahden voimalaitoksesta. Osakkuus parantaa merkittävällä tavalla mhy:n mahdollisuutta varmistaa metsänomistajien edun toteutuminen metsäenergia-asioissa. Kevään Myyrätuhoriski on nyt pahimmillaan Myyräkannat olivat syksyllä vahvassa nousussa maan eteläisessä puoliskossa, ja pahimpien myyrätuhojen odotetaan löytyvän lumien sulettua. Metsänomistajien kannattaa käydä tarkastamassa pienet taimikkonsa heti keväällä. Jos tuhoja ilmenee, niin asiasta kannattaa olla välittömästi yhteydessä Päijänteen Mhy:n an. Metsävakuutusten voimassaolo kannattaa tarkistaa välittömästi. Oikeaan aikaan tehdyllä varhaishoidolla saadaan varsinaista taimikonhoitoa siirrettyä taimikonkehityksen kannalta oikeaan hetkeen. ja kesän aikana tulemme panostamaan toimihenkilöidemme voimavaroja erityisen paljon metsäenergia-asioihin. Perunkirjoituksien laatimisesta uusi palvelu Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen palveluvalikoima laajenee jälleen. Olemme kouluttamassa osaa toimihenkilöistämme laatimaan perunkirjoituksia. Tarkoitus on auttaa metsänomistajia löytämään inhimillisesti hankalalla hetkellä järkeviä malleja jatkaa metsätalouden harjoittamista. Tulemme luonnollisesti huolehtimaan koko perunkirjoituksen laatimisesta metsätalousasioiden ohella. Koulutus järjestetään huhtikuun aikana, joten palvelu tullaan ottamaan käyttöön toukokuun alussa Uusi hallinto aloittanut aktiivisesti Viime syksyn vaaleissa valittu valtuusto aloitti toimikautensa Uusi valtuusto on osoittautunut erittäin aktiiviseksi, joka on erinomaisen hieno asia. Erityisen onnistunut oli valtuustolle järjestetty koulutusseminaari tammikuun lopulla. Aktiivinen valtuusto on erittäin hyvä tukijalka metsänhoitoyhdistyksen toiminnalle. Metsänomistajien kannattaa pitää oman alueen valtuutettuihin aktiivisesti yhteyttä ja kertoa ideoita metsänhoitoyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Valtuutettujen yhteystiedot löytyvät toisaalta tästä lehdestä. Alkaneen vuoden painotukset Tulemme lisäämään tänä vuonna panostusta energiapuuasioiden lisäksi laajemminkin metsänhoitopalveluihin. Tarkoitus on jatkaa viime vuosien hyvää kehitystä ja nostaa taimikonhoitomääriä ennätystasolle. Taimikonhoidon merkitystä metsän kehitykselle ei voi koskaan liikaa korostaa. Varsinaisen taimikonhoidon lisäksi halutaan kiinnittää metsänomistajien huomiota taimikoiden varhaishoitoon. Oikeaan aikaan tehdyllä varhaishoidolla saadaan varsinaista taimikonhoitoa siirrettyä taimikonkehityksen kannalta oikeaan hetkeen. Energiapuun ja metsänhoitotöiden lisäksi panostamme voimakkaasti metsänomistajien puukaupallisen edunvalvonnan tiivistämiseen. Taantuma päättyy aikanaan ja puukaupan lähtiessä taas täyteen vauhtiin, haluamme olla valmiita auttamaan metsänomistajia tekemään onnistuneita puukauppoja. Tälläkin hetkellä puukauppaa tehdään, etenkin tukilla voidaan paikallisesti puhua jo pienestä pulasta. Viisautta on siten käyttää metsänhoitoyhdistyksen ilmainen leimaus hyväkseen ja teettää leimikoita valmiiksi. Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja Päijänteen Mhy

5 MetsäPäijänne nro 1 / Uusi Kemera laki viivästyy Metsänhoidon tuet sekä verohuojennukset sovitettava yhteen Alun perin uuden kestävän metsätalouden rahoituslain (=Kemera) piti tulla voimaan tämän vuoden alusta. Viimeisten tietojen mukaan laki tulee voimaan aikaisintaan kesällä 2009, mutta luultavimmin eletään jo syksyä ennen kuin uusia tukimuotoja päästään soveltamaan, sillä oman aikansa ottaa myös atk-ohjelmien sovittaminen lakiin. Tukirahoja myönnetään siihen saakka vanhan lain mukaan. Eduskuntakäsittelyssä olevaan lakiin joudutaan tekemään vielä muutoksia. Syynä muutoksiin on tarve sovittaa yhteen uuden Kemera lain nuoren metsän hoidon, energiapuun korjuun ja haketuksen myyntitulot ja niihin myönnettävä tuki, sekä määräaikaiset metsäveron huojennukset. Hakiessaan uuden lain voimaan tultua nuoren metsän harvennuksen ja energiapuun tukia, täytyy metsänomistajan ilmoittaa kuluvana ja kahtena edellisenä verovuonna saamansa tietyt muut julkiset tuet. Tukien katto on kolmen vuoden aikana, joten pelkät Kemera tuet eivät tule käytännössä koskaan lähellekään kyseistä rajaa. Painopiste taimikoihin Yksi uuden lain keskeisiä tavoitteita on siirtää nuoren metsän hoidon painopistettä Työ on taimikoissa halvempaa ja metsänhoidollisesti vaikuttavampaa kuin kasvatusmetsissä. taimikoihin. Työ on niissä halvempaa ja metsänhoidollisesti vaikuttavampaa kuin kasvatusmetsissä. Taimikonhoidon tukea ollaan korottamassa ja nuoren kasvatusmetsän tukea alentamassa. Tukeen ei enää vaikuta tekeekö työn itse vai tilan ulkopuolinen työvoima, vaan tukitaso olisi sama kummassakin tapauksessa. Kaikkia nyt tuettavia työlajeja ei enää jatkossa rahoiteta Muita merkittäviä muutoksia tulee olemaan, että peltojen metsityksiin ei enää saa valtion tukea. Pois tukien piiristä jäävät myös pystykarsinta, sekä yhden tilan metsätien rakentaminen. Tuen näihin pois jääviin työmuotoihin voi vielä varmistaa siten, että jättää rahoitushakemuksen metsäkeskukseen vielä nyt vanhan lain voimassa ollessa. Työt voi tehdä sitten viiden vuoden kuluessa. Metsänhoitoyhdistykset tekevät rahoitushakemuksia veloituksetta. Päijänteen PERUNKIRJOITUSPALVELUN Mhy ottaa käyttöön TOUKOKUUN uuden perunkirjoituspalvelun ALUSTA LÄHTIEN toukokuun alusta lähtien Jokaisen Suomessa kuolleen luonnollisen henkilön kuoleman jälkeen on toimitettava perunkirjoitus, josta säädetään perintökaaressa. Perunkirjoitusta varten laaditaan perukirja, johon luetteloidaan pesän varat ja velat. Perukirja toimitetaan verotoimistoon ja se toimii siten perintöverotuksen pohjana. On tärkeää harkita mitä kuolinpesä aikoo esimerkiksi metsäomaisuudelleen tehdä Metsätilan osalta sukupolvi vaihtuu viimeistään metsänomistajan kuoleman kautta. Asiantuntijan apu on uusille metsänomistajille kuolinpesän osakkaina heti alkuunsa tarpeen ja kannattavaa, koska verottaja haluaa osansa ja yhteisomistus ilman suunnittelua ja järjestelyjä ei ole pitkän päälle toimivaa ja taloudellisesti järkevää. Perintökaaren mukaan omaisten on järjestettävä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perukirjan voi laatia itse, mutta asia hoituu vaivattomasti, jos perukirjan laatimisen antaa asiantuntijan hoidettavaksi. Perukirjan laatiminen edellyttää muun muassa erilaisten asiakirjojen hankkimista ja omaisuuden arviointia. Omaisuuden arvostus harkittava tarkkaan Perukirjaan merkitään pesän osakkaat, vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat sekä puolisoiden yhteiset puolisoiden yhteiset varat ja ves mahdollinen ja velat. avioehtosopimus Perukirjassa ja mainitaan / tai testa- varat myös mahdollinen avioehtosopimus ja / tai Omaisuuden testamentti. arvostus perukirjassa on Omaisuuden ja tarkasti arvostus harkittava perukirjassa asia. Alhai- on tärkeä ja tarkasti harkittava asia. ält- aina mahdollinen osakkaiden perintöverotus etujen mukais- ei Alhaisin ole välttämättä aina osakkaiden etujen mukaista. Mhy:n asiantuntijat palvelevat nhoitoyhdistyksen lähtien uusi perun- Metsänhoitoyhdistyksen uusi perunkirjoituspalvelu auttaa nyt kuolinpesiä yhtei- hal- hallitsemaan veroseuraamuksia, sekä öä yhteisen metsä- ja muun omaisuuden käyttöä ja nhoitoyhdistysten hallintaa. Palvelu Oy:n Metsänhoitoyhdistysten Palvelu on koulutnteen Tuomo Mhy:n Pesälä perunkirjoituksiin kouluttaa Oy:n metsälakimies Päijänteen Mhy:n perunkirjoituksiin on vankka kokemus henkilöt. sukupolvenvaihdoksista, Pesälällä on vankka se- erikoistuneet kokemus sukupolvenvaihdoksista, oikeuteen liittyvistä sekä perhe- ja perintöoikeuteen liittyvistä s henn asiantuntijana Pesälä toimii ja neuvonantaja- myös henki- kysymyksistälöstön asiantuntijana ja. Koulutus neuvonantajana saadaan näissä kseen kysymyksissä. huhtikuun Koulutus aikana joten saadaan uusi päätökseen huhtikuun aikana joten uusi palvelu otetaan käyttöön tilaarviota Metsänhoitoyhdistyksen tarvitaan joka tapauksessa tekemää perunkirjoituksessa tila-arviota tarvitaan omaisuuden joka arvostukseen tapauksessa perunkirjoituksessa ja tulevaisuuden suunnitteluun, omaisuuden joten arvostukseen ja tulevaisuuden suunnitteluun, tälkeen uuden joten tämän palvelukokonaisuuden jälkeen uuden metsänomistajan on help- nomistajan on helppo jatkaa metperunkirjoitus- ja tila-arpo jatkaa metsätalouden harjoittamista tilallaan. Ota yhteyttä perunkirjoitus- ilmoituksessa ja tilaarvioasioissa viereisessä ilmoituksessa oleoleviin henkilöihin. OMAISUUDEN ARVOSTUS PERUKIRJASSA ON TÄRKEÄ JA TARKASTI HARKITTAVA ASIA HYÖDYNNÄ ASIANTUNTIJAN APU PERUNKIRJOITUSTEN LAADINNASSA Uusi perunkirjoituspalvelumme auttaa nyt kuolinpesiä hallitsemaan veroseuraamuksia, sekä yhteisen metsä- ja muun omaisuuden käyttöä ja hallintaa. Huolehdimme luonnollisesti koko perunkirjoituksen laatimisesta metsätalousasioiden ohella. Ota yhteyttä: Ismo Paukku, Jyväskylän toimisto p Anna Tomperi, Jyväskylän toimisto p Aarne Jalkanen, Hankasalmen toimisto p Ari Saarivaara, Korpilahden/n toimisto p Antti Paananen, Korpilahden toimisto p Taija Huuskonen, n toimisto p Pirjo Lumioja, Jyväskylän toimisto p Kari Kuusniemi p

6 MetsäPäijänne nro 1 / Valtuuston jäsenet haluavat kantaa oman kortensa kekoon Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen uusi valtuusto aloitti kautensa kahden päivän koulutus- ja tutustumispäivillä 20. ja 21. tammikuuta. Heti alkuunsa kuultiin päivän polttavat puumarkkinakatsaukset Metsäliitto Osuuskunnan metsäjohtaja Juha Mäntylältä ja Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Rannalta. Kari Kuusniemi Pirjo Lumioja Valtuuston koulutuspäivät pidettiin Helsingissä ja Tallinnan laivalla Jukka-Pekka Rannan esityksessä oli vauhtia. Toisin on nyt puukaupan laita, jota käydään enemmän etanavaudilla. Valtuuston tehtävistä ja roolista oli kertomassa Yksityismetsätalouden Työnantajien toiminnanjohtaja Kari Immonen. Lisäksi kuultiin keskustelujen pohjaksi toiminnanjohtajan ja talouspäällikön alustukset Päijänteen Mhy:n toiminnasta, tulevaisuuden näkymistä ja taloudesta. Metsänhoitoyhdistyksen asema metsänomistajien omana organisaationa koettiin tärkeäksi, jonka toimintoja tulee jatkossakin kehittää niin, että kasvavaan palveluiden kysyntään pystytään vastaamaan kilpailukykyisesti ja kustannustehokkaasti. Palveluiden kysyntä tulee lisääntymään esimerkiksi kaupunkilaismetsänomistajien, yhteisomistuksien, tilojen pirstoutumisien ja metsänomistajien ikääntymisen vuoksi. Oman kortensa kekoon halusivat kantaa myös tasaisesti eri puolilla yhdistyksen aluetta asuvat valtuutetut. Antakaa vaan meille tehtäviä, kuului kommentti valtuutettujen joukosta. - Voisiko olla aloitus parempi uudelle valtuustokaudelle! Päijänteen mhy:n hallitus v Honkanen Jorma Puheenjohtaja, Koskenpää p Moilanen Seppo Varapuheenjohtaja Jyväskylä, Leppälahti p Hatakka Markku Hankasalmi, Säkinmäki p Häkkinen Matti Muurame p Ilmonen Matti Toivakka p Palmroth Jouko p Savolainen Heikki Laukaa, Tarvaala p Urtti Erkki Jyväskylä p Uusitalo Hannu Korpilahti p Vaari Aarre Luhanka, Tammijärvi p Virtanen Arto Leivonmäki p

7 MetsäPäijänne nro 1 / Valtuuston jäsenet v Ahvenus Jari Korpilahti p Hakkarainen Aaro /Korpilahti p Halinen Antero Jyväskylä, Vesanka p Hatakka Markku Hankasalmi, Säkinmäki p Heikkinen Paavo Jyväskylä, Palokka p Hellqvist Pekka Leivonmäki p Hirvelä Matti, Haavisto p Hokkanen Pentti Laukaa, Lievestuore p Honkanen Jorma, Koskenpää p Hovila Sari Jyväskylä p Hytönen Pekka Leivonmäki p Hyvönen Rauno Laukaa, Äijälä p Häkkinen Matti Muurame p Hänninen Kari Hankasalmi p Ikonen Erkki Toivakka p Ilmonen Matti Toivakka p Ilmoniemi Mikko Jyväskylä, Oravasaari p Kalliola Timo Jyväskylä/Korpilahti p Kankkunen Matti Laukaa p Kummala Arto p Laitinen Markku Hankasalmi, Niemisjärvi p Mennala Sirkku Korpilahti, Saakoski p Moilanen Seppo Jyväskylä, Leppälahti p Palmroth Jouko p Parkkola Juhani Petäjävesi/Korpilahti p Peijari Esa p Pietilä Jarmo Korpilahti p Rajanen Tuomo Korpilahti p Rossi Hilkka Hankasalmi p Salokas Riitta Kangasniemi/Toivakka p Salminen Hannu p Sanaslahti Jarmo p Savolainen Heikki Laukaa, Tarvaala p Sysmäläinen Eero Laukaa, Kuusa p Urtti Erkki Jyväskylä p Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuutetut toivovat metsänomistajilta aktiivista yhteydenpitoa! Uusitalo Hannu Korpilahti p Vaari Aarre Luhanka, Tammijärvi p Valkeajärvi Veli-Matti p Virtanen Arto Leivonmäki p

8 MetsäPäijänne nro 1 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistys mukana metsät täyskäyttöön projektissa Keski-Suomessa on alkanut laaja, liki koko maakunnan kattava, metsätaloutta edistävä projekti. Vajaan kaksi vuotta kestävän projektin tavoitteena on tehostaa metsätalouden toimintaedellytyksiä alueella. Projektin kohderyhminä ovat alueen yksityismetsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset, metsä-, maatalous- ja metsäenergia-alan yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat, metsätalouden vakinaiset ja osa-aikaiset työntekijät sekä työnhakijat. Projektin toteuttavat Mhy Keski-Suomi, Mhy Metso ja Päijänteen Mhy. Projekti työllistää kolme päätoimista henkilöä, yhden kussakin toteuttajayhdistyksessä. Metsät täyskäyttöön projektin yhtenä tavoitteena on saada energiapuun korjuumäärät nousemaan ja saada lisää ammattitaitoisia korjuuyksiköitä Keski-Suomeen. Projektin tavoitteet Projektin taustalla on muutamia laajasti esillä olleita metsätalouden keskeisiä haasteita: - energiapuun kysynnän voimakas kasvu Keski-Suomen alueella - metsäalan suorittavan työn työvoimapula (ainespuun korjuu, energiapuun korjuu, metsähoidolliset työt, kaukokuljetus) - ennusteet kasvavasta kotimaisen puun kysynnästä Talouden suhdanteiden nopea heikkeneminen ja puumarkkinatilanteen muutos ovat vaikuttaneet myös keskisuomalaiseen metsätalouteen voimakkaasti. Kompensoivana tekijänä alueen energiapuun kysyntä on voimistunut jopa ennakoitua nopeammin. Metsät täyskäyttöön projekti ottaa toimenpiteissään tämän päivän realiteetit huomioon, mutta pyrkii huomioimaan tavoitteissaan myös metsätalouden pitkäjänteisyyden näkökulman. Hankkeen tavoitteet ja odotetut tulokset ovat tiivistettynä seuraavat: Keski-Suomen metsien hyödyntämisaste nousee energiapuun korjuumäärät nousevat ja ammattitaitoisten energiapuun korjuuyksiköiden määrä Keski-Suomessa kasvaa syntyy ja toteutuu uusia, tarkoituksenmukaisia koulutuskonsepteja ja kurssitarjontaa kaikille projektin kohderyhmille hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat tarvitsemaansa ammattitaitoista työvoimaa maatalous- ja turveyrittäjiä työllistyy metsä- ja energia-alalle talviaikaan ja ns. talvikohteiden korjuukapasiteettia saadaan lisää. yksityismetsälöiden nuorten metsien hoidon taso paranee maakunnassa metsäalalle työllistyy noin 90 uutta henkilöä tai yrittäjää metsäalan imago työllistäjänä ja ammattina nousee Janne Jalkanen aloitti projektineuvojana Päijänteellä Metsänomistajien metsätaitoilun mestaruuskilpailut Osallistumismaksu 10 euroa (ei koske P äijänteen Mhy:n metsänomistajia) Metsätaitokisoihin ilmoittautumiset ma mennessä: mervi.friman@paijanne.mhy.fi tai p Mtt Janne Jalkanen on aloittanut Metsät täyskäyttöön -projektin projektineuvojana Päijänteen Mhy:llä. Jannen tehtävänä on toteuttaa projektin tavoitteet mhy:n toimialueella. Ennen kaikkea hän tulee kohdentamaan työpanoksensa niin, että metsien hyödyntämisaste nousee entistäkin korkeammalle tasolle. Janne tulee projektin tavoitteiden mukaisesti olemaan aktiivisesti yhteydessä Päijänteen Mhy:n toimialueen metsänomistajiin ja neuvonnan sekä tilakäyntien avulla aktivoimaan metsänomistajia hoitamaan ja hyödyntämään metsiään. Luvassa muutakin kisailua luontopolku metsätaito mönkijäcup traktoricup koirataito hevostaitokilpailu ja muuta mukavaa parkour airsoft streethockey Muut kuin metsätaitokilpailut ovat vain 4H-jäsenille! Hevostaitokilpailu on 4H:n tai ratsastusseuran (jos seura on Suomen Ratsastajain Liiton sekä Suomen Hippoksen nuorisoravikerhon jäsen) jäsenille! Ilmoittautuminen omaan 4H-yhdistykseen mennessä Järjestäjää Keski-Suomen 4H-piiri & Jyvässeudun 4H-yhdistys Janne Jalkanen Jyväskylän Palokasta aloitti projektineuvojan työnsä maaliskuun lopulla.

9 MetsäPäijänne nro 1 / Anja Ainamo uskoo metsään - puulle on kysyntää ja käyttöä tulevaisuudessakin Anja Ainamo sanoo olevansa hyvin tyypillinen keskisuomalainen etämetsänomistaja; asuu pääkaupunkiseudulla, on korkeasti koulutettu, eläkkeellä ja aktiivinen metsänhoitoyhdistyksen palvelujen käyttäjä. - Ehkä osansa on suvun perinnöllä, suvun Luhangassa metsät ovat perinteisesti olleet naisten hoidossa, äiti hoiti perimiään metsiä pitkään ja Anja sisarensa kanssa kertoo perehtyneensä metsällisiin asioihin vasta, kun tila siirtyi heidän hoitoonsa. Minun metsäni Keskiverto etämetsänomistajasta Anja Ainamo kuitenkin poikkeaa siinä, että on perintömetsien lisäksi ostanut lisää metsää. - Viimeinen tila Korpilahdelta oli ensimmäinen, jonka hankin Luhangan ulkopuolelta, sanoo Anja ja perustelee metsäomaisuuteen sijoittamista, sillä, että hän uskoo metsään. Usko perustuu selviin tosiasioihin, sillä Suomi on Euroopan paras metsänkasvatusmaa; ilmasto-olosuhteet ovat suotuisat, maasto ei aseta ylikäymättömiä esteitä hoito- ja korjuutöille ja riittävä tieverkko metsäteineen takaa, että puu saadaan palstalta pois. - Viime aikojen lohduttomiltakin kuulostavia viestejä metsäteollisuudesta ei kannata surra, puulle on tulevaisuudessakin käyttöä, sanoo Anja Ainamo. Taimikot mennään tarkastamaan - Seuraavalla metsäretkellä käydään katsomassa, ovatko myyrät vierailleet uudistusaloilla, kertoo Anja Ainamo ja jatkaa, että toivottavasti pöllöt ovat pitäneet myyrät kurissa. - Viime vuonna laitoimme pöllöille pönttöjä taimikoiden lähistölle. Anjan mielestä etämetsänomistajan tärkein tehtävä on tuntea metsänsä niin käytännössä kuin paperilla. - Minusta metsänhoitoyhdistys on erinomainen kumppani, sillä se on paikallinen ja puolueeton. Mielipide perustuu pitkään kokemukseen, sillä suvun metsät ovat olleet 50- luvulta saakka metsänhoitoyhdistyksen hoidossa. Oman työn osuus elämäntilanteesta kiinni Anja Ainamo tietää, että etämetsänomistajalla ei aina ole aikaa töihin omassa metsässä, vaikka halua olisikin. - Hauskoja muistoja siitä on jäänyt, kun 80-luvulla kahden perheen voimin istutimme uutta metsää, muistelee Anja ja uskoo yhteisten urakoiden parhaaksi anniksi pitkällä aikavälillä, että nuoret oppivat tuntemaan metsän. Anja on siskonsa kanssa osallistunut aktiivisesti koulutuksiin ja neuvontapäiviin niin Keski-Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla. - Kun oppii uutta niin siitä aina jotain hyötyy, sanoo Anja Ainamo ja lisää, että yhdistyksen tilaisuudet ovat tavallaan sukukokouksia, joissa tapaa muita entisiä luhankalaisia. Yhdistysten omaa neuvontapalvelukokeilua pääkaupunkiseudulla hän pitää onnistuneena, sillä omien metsien etäisyys saattaa olla ongelma iäkkäämmille Emeritaprofessori Anja Ainamolla on ollut tiivis suhde Luhankaan riippumatta siitä, missä hän asunut. Neuvontapalvelujen tarjoamista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla hän pitää hyvänä ratkaisuna, sillä omien metsien etäisyys saattaa olla ongelma iäkkäämmille metsänomistajille, joilla ei ole vapaa-ajanasuntoa seutukunnalla. metsänomistajille, joilla ei ole vapaaajanasuntoa seutukunnalla. - Tilakäynti oman n kanssa on a ja o, sillä sen jälkeen hoitaa taas pitkään asioita puhelimella ja sähköpostilla, suosittelee Anja. Tilaisuuden tulleen hän muistuttaa, että metsänhoitoyhdistyksen kannattaisi kokeilla naisille suunnattuja koulutus- ja neuvontatilaisuuksia. - Yhä useampi metsänomistaja on nainen ja keskenään naiset uskaltavat paljon paremmin esittää kysymyksiä ja omia mielipiteitään. Rikkaus, jota ei ymmärretä Anja Ainamo palaa vielä koko Suomen ja Keski-Suomen metsälliseen ainutlaatuisuuteen. - Suomi ja ehkä Ruotsi ovat metsän kasvun mahtimaita. Sen olen aivan omakohtaisesti kokenut, sanoo Anja ja lisää, että täällä puuta tuotetaan kestävästi. Keski-Euroopassa metsät ovat vaikeasti korjattavilla alueilla - eli metsää on jäänyt sinne, minne ei ole voinut raivata peltoa ja Etelä-Euroopassa metsät hakattiin loppuun jo aikoja sitten. - Metsä pitää nähdä rikkautena. Uudistuvan luonnonvaran tuottamalle raaka-aineelle on tulevaisuudessa kysyntää, uskoo Anja Ainamo. Metsä ei ole vain metsää, vaan myös puita. Anja Ainamon mielestä koivu on Suomen puista kaunein - se on niin eläväinen.

10 MetsäPäijänne nro 1 / Päijänteen Mhy ja MTK Keski-Suomi antoivat yhteisen lausunnon suunnitteilla olevasta Päijänteen biosfäärialueesta Päijänteen ympärille on suunniteltu jo useamman vuoden ajan biosfäärialuetta. Keski-Suomen ympäristökeskus pyysi Päijänteen Mhy:ltä ja MTK Keski-Suomelta asiasta lausuntoa. Mhy ja tuottajat laativat asiasta yhteisen lausunnon, jonka yhteenveto kuului seuraavasti: MTK Keski-Suomi ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys eivät näe biosfäärialuestatuksesta koituvan hyötyä metsätaloudelle tai maataloudelle elinkeinoina. Maa- ja metsätalous kilpailevat tänä päivänä globaaleilla markkinoilla, joten biosfääri-status ei saa aiheuttaa mitään taloudellisia tai toiminnallisia lisärasitteita näille elinkeinoille. Myös bioenergiaan yhteys on epäselvä, emmekä usko biosfäärialueen edistävän bioenergian käyttöä. Maaseutuyrittäjyyden osalta biosfäärialueesta mahdollisesti hyötyy maaseutumatkailu. Alueen maanomistajatahot MTK-Keski-Suomi ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteavat, että Päijänteen alueen toimijatahojen, kuten kuntien ja maakuntien liittojen yhteistyö on tällä hetkellä riittämätöntä, jotta alueella voitaisiin nyt lähteä valmistelemaan biosfääri-statuksen hakemista. Suunnitteilla olevasta biosfäärialueesta ei katsota olevan hyötyä metsätaloudelle tai maataloudelle elinkeinoina. Biosfääristatuksen merkitys on lähinnä markkinoinnillinen. Päijänteen brändi ei synny ulkopuolisella statuksella, vaan omalla toiminnalla. Maanomistajatahojen mielestä asiassa ollaan etenemässä nyt väärin päin. Ensin alueella tulee olla tiivistä yhteistyötä Päijänteen alueen monipuoliseksi kehittämiseksi. Esitämme alueelle luotavaksi yhteistä Päijänne-strategiaa, johon alueen maaja vesialueiden omistajat, matkailualan yrittäjät sekä alueen kunnat voivat sitoutua. Osana strategiaa olisi suunnitelma Päijänne-brändin luomisesta. Tämän strategian toteuttamiseksi voidaan ryhtyä toteuttamaan monia nyt selvityksessä esitettyjä asioita. Päijänne ei tarvitse lisää erilaisia hallinnointi- ja säätelyportaita, vaan aluetta kehittävää toimintaa. Tällaista alueen kokonaisvaltaista kehittämistä tulee tehdä ennen mahdollista biosfäärialueen perustamista ja biosfäärimerkkiä. MTK Keski-Suomi ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ovat mielellään yhteistyössä mukana alueen kehittämiseksi. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys MTK Keski-Suomi Päijänteen biosfäärialueesta löytyy lisätietoa Keski-Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilta. Petri Leinonen Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ja Bovalliusammattiopisto tekivät yhteistyösopimuksen Bovallius -ammattiopisto on S. ja A. Bovalliuksen säätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos. Oppilaitoksen tarkoituksena on tarjota koulutusta erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille, kuten Uutisia, uutisia kuulovammaisille, dysfaattisille ja kehitysvammaisille tai henkilöille, joilla on muita oppimisvaikeuksia. Yksi koulun toimipaikoista sijaitsee Laukaan Kuhankoskella. Laukaan toimipaikan yksi opiskelijalinja on suuntautunut metsätalouteen. Nyt solmitun sopimuksen perusteella Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tarjoaa tälle Laukaan toimipaikan metsäalan koulutukselle metsänhoito-, metsänuudistamis- ja puunkorjuutöitä. Tarjotuilla työmailla koulun opiskelijat pääsevät tekemään oppimiaan töitä käytännön kohteilla. Petri Leinonen Verohuojennukset kiinnostivat laukaalaisia metsänomistajia Metsäverotilaisuuksissa annettiin neuvoja veroilmoitusten täyttöön Verohuojennusten kiemuroihin annettiin selvennyksiä Päijänteen Mhy:n järjestämissä metsäverotilaisuuksissa. Tammi-helmikuun tilaisuuksiin osallistui Jyväskylässä, ssä, Korpilahdella ja Laukaassa kaikestaan n. 350 metsänomistajaa. Jyväskylän Mankolan veropäivä järjestettiin yhteistyössä Mhy Keski-Suomen ja Nordea pankin kanssa, Korpilahdella oli yhteistyökumppanina paikallinen Osuuspankki ja ssä Mtk Keski-Suomi. Tilaisuuksissa oli luonnollisesti myös puukauppainfo ja pankkien edustajilta sijoitusvinkkejä metsärahalle. ja tauolla vaihdettiin ajatuksia puukaupasta.

11 11 MetsäPäijänne nro 1 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, gsm fax kari.kuusniemi@paijanne.mhy.fi Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä gsm fax pirjo.lumioja@paijanne.mhy.fi Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa gsm fax Mervi Friman Toimistosihteeri Korpilahden ja n toimistot Koskentie gsm fax mervi.friman@paijanne.mhy.fi Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti puh fax seppo.lohtander@paijanne.mhy.fi Petri Leinonen, mti Metsäsuunnittelu Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä puh fax petri.leinonen@paijanne.mhy.fi METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä asi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä asi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh ismo.paukku@paijanne.mhy.fi Ari Saarivaara LKV puh ari.saarivaara@paijanne.mhy.fi Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Anna Tomperi puh anna.tomperi@paijanne.mhy.fi Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh jarmo.ukkonen@paijanne.mhy.fi Erkki Jalkanen puh erkki.jalkanen@paijanne.mhy.fi ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Petra Varonen Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh , gsm palvelutoimisto@mhy.fi,

12 17 AHMA TIIMI - Korpilahti, Luhanka, Muurame Tiina Riihiaho gsm tiina.riihiaho@paijanne.mhy.fi Heinosniemi, Moksi, Tikkala, Ylä-Muuratjärvi ja Parkkola Sakari Ala-Korpi gsm sakari.ala-korpi@paijanne.mhy.fi Muurame, Korpilahden Sarvenperä ja Saukkola Mikko Lehtola gsm mikko.lehtola@paijanne.mhy.fi Hirvimäki, Hyrkkölä, Korpiaho, Puolakka, Saakoski SAUKKO TIIMI, nkoski Teemu Hytönen puh teemu.hytonen@paijanne.mhy.fi Luhanka Antti Paananen puh antti.paananen@paijanne.mhy.fi Korpilahden Ves puoli Jukka Laitinen puh jukka.laitinen@paijanne.mhy.fi puunkorjuun valvonta, hp Tommi Rauhalinna puh tommi.rauhalinna@paijanne.mhy.fi Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu ja Huhtia Raija Koskenranta puh raija.koskenranta@paijanne.mhy.fi Haavisto, Porkkakylä, Sahloinen ja Vekkula Juha Pitko gsm juha.pitko@paijanne.mhy.fi Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja Partala Leo Kivelä puh leo.kivela@paijanne.mhy.fi Hankaperä, Juokslahti, Kaipola, Lahdenkylä ja Vaheri Taija Huuskonen puh taija.huuskonen@paijanne.mhy.fi puunkorjuun valvonta, hp 4 Toimistot ja tiimien alueet LAUKAAN TOIMISTO Laukaantie Laukaa fax TOIVAKAN TOIMISTO Silanterintie Toivakka fax HANKASALMEN TOIMISTO Keskustie Hankasalmi fax KORPILAHDEN TOIMISTO Martinpolku Korpilahti fax JYVÄSKYLÄN TOIMISTO Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax JÄMSÄN TOIMISTO Koskentie fax Toimisto Tiimien raja Vastuualueen raja

13 Mhy:n t me teemme työtä sinun ja metsäsi hyväksi RIEKKO TIIMI Jyväskylä ja mlk, Laukaa Kauko Salonen puh kauko.salonen@paijanne.mhy.fi Jylhänperä, Leppävesi, Valkola, Vehniä ja Vihtavuori Pentti Kolari puh pentti.kolari@paijanne.mhy.fi Haapavatia, Kuusa, Lankamaa, Paanalansaari ja Äijälä Kimmo Piesanen puh kimmo.piesanen@paijanne.mhy.fi Lievestuore, Saarilampi, Savio ja Tarvaala Antti Laukkanen puh antti.laukkanen@paijanne.mhy.fi Vesanka, Palokka, osa Puuppolaa ja Saarenmaa Anna Tomperi puh anna.tomperi@paijanne.mhy.fi Oravasaari ja Keljo Kiinteistönvälitys ja tila-arviot Jyväskylässä, Muuramessa ja osassa Toivakkaa. Teemu Kivi puh teemu.kivi@paijanne.mhy.fi Kuikka, osa Puuppolaa ja Nyrölä Juhani Leinonen puh juhani.leinonen@paijanne.mhy.fi puunkorjuun valvonta, hp 5 10 KÄRPPÄ TIIMI Hankasalmi, Leivonmäki, Toivakka Petri Takalo puh petri.takalo@paijanne.mhy.fi Toivakan pohjoinen puoli ja Leppälahti Jukka Liikanen puh jukka.liikanen@paijanne.mhy.fi Toivakan eteläinen puoli (Leppäveden ja Kangasniementien eteläpuoli) Seppo Lius puh seppo.lius@paijanne.mhy.fi Leivonmäki Petri Saari p petri.saari@paijanne.mhy.fi puunkorjuun valvonta, hankintapalvelu Petri Leinonen puh petri.leinonen@paijanne.mhy.fi Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi, Kärkkäälä ja Venekoski Petri toimii Hannu Hyyryläisen sairaslomasijaisena Aarne Jalkanen puh aarne.jalkanen@paijanne.mhy.fi Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä ja Säkinmäki Vesa Lahikainen puh vesa.lahikainen@paijanne.mhy.fi Hankasalmen asema, Halttula, Mäyrämäki, Niemisjärvi ja Sauvomäki