Tekninen lautakunta nro 4/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 4/2011 SISÄLLYSLUETTELO TEKNLTK 32 Kokouksen järjestäytyminen TEKNLTK 33 Viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta TEKNLTK 34 Långvikin ranta-asemakaavan muutos TEKNLTK 35 Vesi-, jätevesi- ja hulevesiliittymismaksujen tarkistaminen Störsvikin alueella alkaen TEKNLTK 36 Teknisen lautakunnan investointien työohjelman hyväksyminen kaudelle 2011 TEKNLTK 37 Teknisen lautakunnan talouden toteutuma 3/2011 TEKNLTK 38 Sjundeå svenska skolanin laajennus TEKNLTK 39 Muut asiat TEKNLTK 40 Periaatteiden vahvistaminen kunnan neljän kunnossapitoalueen katujen, jalkakäytävien ja piha-alueiden ympärivuotisten alueurakoiden kilpailutuksessa TEKNLTK 41 Palonummen alueen korttelien kunnallistekniikan rakentaminen sekä Palonummentien jatkaminen (urakoitsijan valinta)

2 Sivu 2 Nro 4/2011 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnäolevat jäsenet Keränen Pekka, puheenjohtaja Westermarck Mikael, varapuheenjohtaja Ekström Susanne, jäsen Flythström Kjell, jäsen Gottberg-Ek Karin, jäsen Heikkilä Risto, jäsen Kaisla Sirpa, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tuomi Tuulia, jäsen Muut läsnäolevat Janhunen Taina, kunnanhallituksen edustaja Lindström Catharina, tekninen johtaja Malmberg Magnus, rakennusmestari Moisala Jarno, kehittämispäällikkö Latvala Ann-Britt, toimistonhoitaja Asiat Allekirjoitukset Pekka Keränen Puheenjohtaja Ann-Britt Latvala Pöytäkirjanpitäjä Kjell Flythström Pöytäkirjantarkastaja Risto Heikkilä Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Rakennustoimistossa Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Bodil Siro Toimistosihteeri

3 Sivu 3 TEKNLTK 32 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi; - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Kjell Flythström ja Risto Heikkilä. - päätti ottaa käsiteltäväkseen lisälistan nro 41. ====

4 Sivu 4 TEKNLTK 33 Oheismateriaali VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on päätösluettelo Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Tekninen johtaja Catharina Lindström, 14-18/2011, Rakennusmestari Magnus Malmberg, 2-14/22011, Ehdotuksen mukaan. ====

5 Sivu 5 TEKNLTK:249 /2010 TEKNLTK 34 Teknltk LÅNGVIKIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite 1 Liitteenä on kokonaissuunnitelma (alustava) jonka mukaan alueelle tulee - asuntoja - tuotantorakennuksia - ryhmäpuutarha - rakennuksia yhteiskäyttöön Viranomaisneuvottelussa keskusteltiin sopivasta kaavamuodosta, päädyttiin ranta-asemakaavaan. Hakija on palkannut arkkitehti Kimmo Lehtolan kaavan laatijaksi ja teettänyt kustannuksellaan luontoselvityksiä. Hakija on ilmoittanut järjestävänsä kustannuksellaan alueen vedenjakelun, jätevesien puhdistuksen ja wc jätteiden kompostointi/reaktorikäsittelyn sekä tarvittavan tilan, sisäisen tiestön ja polkujen rakentamisen ja ylläpidon. Kunnalle ei siis tule infrastruktuuriin liittyviä kustannuksia. Hakija ja arkkitehti tulevat kokoukseen selostamaan hanketta. Päätösehdotus annetaan kokouksessa Lautakunta puoltaa ehdotusta. Asia lähetetään kunnanhallitukselle käsitel- täväksi. Jäsen Timo Raivio saapui tämän pykälän käsittelyn aikana. Kunnaninsinöörin ehdotus (MK) Ehdotuksen mukaan. ==== KH Liite 1 on päättänyt puoltaa liitteenä olevaa ranta-asemakaavaehdotusta tilalle Långvik 2:3 Pappilan kylässä. Hakija on ilmoittanut järjestävänsä kustannuksellaan alueen vedenjakelun, jätevesien puhdistuksen ja wc- jätteiden kompostointi/reaktorikäsittelyn sekä tarvittavan tilan, sisäisen tiestön ja polkujen rakentamisen ja ylläpidon. Kunnalle ei siis tule nykytilanteesta poikkeavia infrastruktuuriin liittyviä kustannuksia. Hakija ilmoittaa myös vastaavansa kaavoituksen laatimiseen liittyvistä kustannuksista. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista, että kunnanhallitus hyväksyy ranta- asemakaavoitushakemuksen tilalla Långvik 2:3 Pappilan kylässä jatko-

6 Sivu 6 valmistelua varten. Varsinainen kaavaehdotus tulee käsittelyyn myöhemmin. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ranta-asemakaavoitushakemuksen tilalle Långvik 2:3 Pappilan kylässä teknisen lautakunnan jatkovalmisteluun lähetettäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. === TEKNLTK Liite 1 Kunnaninsinöörin (MK) ehdotus: Luonnosvaiheen asiakirjat ovat valmistuneet. Pannaan ranta-asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkiseen käsittelyyn. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK Liite 3 Längvikin ranta-asemakaavan muutosluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä välisenä aikana kunnan teknisessä toimistossa. Ranta-asemakaavaluonnoksesta on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla, Västra Nylandissa ja Kirkkonummen Sanomissa Lausuntonsa tai muistutuksensa luonnoksesta antoivat: Inkoon-n ympäristöyhdistys ry Museovirasto n kunnan ympäristölautakunta n kunnan sivistyslautakunta Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Perusturvakeskus Uudenmaan ELY-keskus Fortum Oyj Carl-Eric ja Tea Wikström Kooste annetuista lausunnoista ja muistutuksista sekä ehdotus niihin annettavista vastineista on liitteenä. Kaavaehdotusta on korjattu vastineista ilmi käyvällä tavalla.

7 Sivu 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu lausuntoja tai muistutuksia. Viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksesta on pidetty Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 9 33 kohdan mukaan teknisen lautakunnan tehtävänä on hyväksyä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :ssä säädetyssä tarkoituksessa nähtäville asettamista varten merkittävät asemakaavaehdotukset ja asemakaavan muutosehdotukset sekä antaa lausunnot niistä saaduista muistutuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 mukaan asemakaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä on ehdotus Långvikin ranta-asemakaavan muutokseksi. - Liitteenä on kooste annetuista lausunnoista ja muistutuksista sekä ehdotus niihin annettavista vastineista. - Liitteenä on ehdotus Långvikin ranta-asemakaavamuutoksen osallistumisja arviointisuunnitelmaksi. Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen p , s-posti markku.karkkainen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman; - antaa liitteenä olevat vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin ja toimittaa vastineet muistutusten ja vastineiden antajille tiedoksi; - asettaa Långvikin ranta-asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa os. Krouvintie 1, ja - pyytää muutosehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

8 Sivu 8 - Inkoon-n ympäristöyhdistys ry - Museovirasto - n kunnan ympäristölautakunta - n kunnan sivistyslautakunta - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Perusturvakeskus - Uudenmaan ELY-keskus - Fortum Oyj - Tilan Långvik RN:o rajanaapurit. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK 34 Edellisen kokouksen jälkeen on käynyt ilmi, että kaavaprosessin asiakirjoissa on keskeisiä puutteita. Tämän vuoksi hakija esittää, että kaavoitusprosessi keskeytetään toistaiseksi. Puutteilla tarkoitetaan mm. sitä, että viranomaisneuvottelussa ilmi tulleet seikat ovat jääneet huomioimatta kaavavalmistelussa. Kaavoitusprosessi jatkuu, kunhan asiakirjat ehditään täydentää. Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen p , s-posti markku.karkkainen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - tarkistaa tekemäänsä päätöstä seuraavasti: - lautakunta ei hyväksykään liitteenä ollutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa; - lautakunta ei annakaan liitteinä olleita vastineita kaavaluonnoksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin ja toimita vastineita muistutusten ja vastineiden antajille tiedoksi; - lautakunta ei asetakaan Långvikin ranta-asemakaavan muutosehdotusta julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa os. Krouvintie 1, ja - lautakunta ei pyydäkään muutosehdotuksesta lausuntoja seuraavilta tahoilta: Inkoon-n ympäristöyhdistys ry

9 Sivu 9 Museovirasto n kunnan ympäristölautakunta n kunnan sivistyslautakunta Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Perusturvakeskus Uudenmaan ELY-keskus Fortum Oyj Tilan Långvik RN:o rajanaapurit. - kehottaa kunnaninsinööriä jatkamaan kaavahankkeen valmistelua viranomaisneuvottelussa ilmi tulleiden seikkojen mukaisesti. Käsittely: Esittelijän estyneenä ollessa tämän asian esittelijänä toimi tekninen johtaja Catharina Lindström. Ehdotuksen mukaan. ====

10 Sivu 10 TEKNLTK 35 Liite Oheismateriaali VESI-, JÄTEVESI- JA HULEVESILIITTYMISMAKSUJEN TARKISTAMINEN STÖRSVIKIN ALUEELLA ALKAEN Kunnanvaltuusto on päättänyt kunnan vesi-, jätevesi- ja hulevesimaksutaksoista. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston voimaan tulleen johtosäännön 9 7 kohdan mukaan tekninen lautakunta päättää tehtäväalueellaan taksoista ja maksuista. Kunnanvaltuuston tekemän päätöksen jälkeen on Störsvikin asemakaavan Golfkartanon pohjoispuoleisen alueen kortteleissa ilmennyt tarve korottaa vesi-, jätevesi- ja hulevesiliittymismaksutaksoja. Maanomistajan (Asuntosäätiön) ja kunnan välisessä, solmitussa esisopimuksessa on yhteisesti sovittu mm., että kunnallistekniikkaan liittymismaksut alueilla ja asemakaavoissa, jotka kuuluvat esisopimusta koskevaan alueeseen, peritään siinä suhteessa, että ne kokonaan kattavat kunnan ko. alueelle rakentaman infrastruktuurin kustannukset. Koko Störsvikin osayleiskaava-alueen infrastruktuurin kustannuslaskelma on tehty. Laskelmien mukaan kustannukset ovat euroa (laskelmat on laatinut JP-Transplan Oy/Keijo Kaistila) nykyisen hintatason mukaan. Alue rakennetaan arviolta lähimpien vuoden kuluessa. Liittymismaksujen korottaminen on perusteltua, koska alueen maasto on hyvin vaihtelevaa. Kunnallistekniikan rakentaminen on kallista moreenipitoisesta maa-aineksesta, korkeista kallioista ja veden vaivaamasta maasta johtuen. Tämä johtaa myös siihen, että infrastruktuurin kustannustasoa asemakaavan kortteleiden välillä ei tässä vaiheessa voi verrata. Keskusteluissa mm. kunnan tilintarkastajan kanssa on tullut esiin, että kunnallistekniikan rakentamiskustannusten kattamiseksi perittävien liittymismaksujen saamiseksi alueelta tulisi osayleiskaava jakaa alueisiin kunnallistekniikan liittymismaksuja määritettäessä. Näin pystytään huomioimaan parhaiten kunkin osa-alueen erityisolosuhteet liittymismaksun suuruutta määritettäessä. Vuonna 2010 rakennettiin teitä ja kunnallistekniikkaa golf-kartanon pohjoispuoliselle alueelle eurolla. Vesi-, jätevesi- ja hulevesiurakan osuus näistä kustannuksista oli euroa. Alueelle on kaavoitettu 34 omakotitonttia. Tämä tarkoittaisi euron suuruisten maksujen perimistä/liittymä, jotta kunnalle tulevat kustannukset tulisivat katetuksi.

11 Sivu 11 Kunnanvaltuuston hyväksymien vesi-, jätevesi- ja hulevesiliittymätaksojen mukaan olisi koko kunnan alueella esim. 200 m2-300 m2 suuruisten rakennusten liittymismaksu 8 772,50 euroa (alv 0%). Edellä mainitun huomioiden, ja rakennuskannan suuruuden vaihtelun huomioiden, on Störsvikin asemakaavan Golfkartanon pohjoispuoleisen alueen kortteleiden vesi-, jätevesi- ja hulevesimaksuliittymismaksutaksoja korotettava 10 prosentilla. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kunnanvaltuuston hyväksymät kunnan vesi-, jätevesi- ja hulevesimaksutaksat. - Oheismateriaalina karttatuloste, josta käy ilmi päätöksen kohteena oleva alue. - Liitteenä ehdotus Störsvikin asemakaavan Golfkartanon pohjoispuoleisen alueen kortteleiden vesi-, jätevesi- ja hulevesiliittymismaksutaksoiksi alkaen. Esittelijä: Rakennusmestari Magnus Malmberg p , s-posti magnus.malmberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - että Störsvikin asemakaavan Golfkartanon pohjoispuoleisen alueen kortteleiden vesi-, jätevesi- ja hulevesiliittymismaksutaksoja nostetaan liitteen mukaisella tavalla ja - että korotukset astuvat voimaan Ehdotuksen mukaan. ====

12 Sivu 12 TEKNLTK 36 TEKNISEN LAUTAKUNNAN INVESTOINTIEN TYÖOHJELMAN HYVÄKSYMINEN KAUDELLE 2011 Liite 2 Kunnanvaltuusto on päättänyt kunnan vuoden 2011 Oheismateriaali talousarviosta ja vuosien taloussuunnitelmasta. Talousarviokirjan kohdassa Talousarvion rakenne ja sitovuus määritellään mm. se, miten kunnanvaltuuston päättämät investointimäärärahat sitovat lautakuntia. Investointimäärärahojen sitovuudesta todetaan seuraavaa: Investointimäärärahat ovat sitovia toimielimittäin ja investointiryhmittäin, talonrakennusinvestointien kohdalla kuitenkin hankekohtaisesti. Yllä olevalla tarkoitetaan sitä, että tekninen lautakunta saa tarpeen mukaan painottaa haluamiaan investointikohteita kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta talonrakennusinvestointeja. Jotta painottaminen on mahdollista, on teknisen lautakunnan työskentelyssä otettava käyttöön 2-3 kertaa vuoden aikana päivitettävät investointien työohjelmat. Tekninen toimisto on valmistellut teknisen lautakunnan alaisten investointien työohjelman kaudelle Teknisen lautakunnan investointien työohjelma käsittää ne investoinnit, jotka kunnanvaltuusto kokouksessaan vahvistanut vuodelle Investointien työohjelman tarkoitus on paitsi määrittää lautakunnan tahtotila, myös pitää lautakunnan jäsenet ajan tasalla siitä miten eri investointihankkeet etenevät ja mitkä mahdollisesti lautakunta haluaa jättää toteutumatta ja mitkä ovat poikkeamien syyt. Kunnanhallitus on edellyttänyt käsitellessään talousarvion täytäntöönpano-ohjeita, että teknisen lautakunnan on raportoitava investointien toteutumisesta ja toteutumisen ennusteesta kunnanhallitukselle osavuosikatsausten yhteydessä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kunnanvaltuuston päätös kunnan investoinneista vuosina 2011 ( ) (talousarviokirjan sivut 60-65) - Liitteenä ehdotus teknisen lautakunnan vuoden 2011 investointien työohjelmaksi. Esittelijä: Rakennusmestari Magnus Malmberg p , s-posti magnus.malmberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan teknisen lautakunnan vuoden 2011 investointien työhjelman;

13 Sivu 13 - edellyttää, että investointien työohjelma tuodaan seuraavan kerran lautakunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2011 ja - toimittaa investointien työohjelman kunnanhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden tarkoittamana investointien toteutumisen ja toteutumisen ennusteen raporttina. Käsittely: Asian otti esiteltäväkseen tekninen johtaja Catharina Lindström. Ehdotuksen mukaan. ====

14 Sivu 14 TEKNLTK 37 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 3/2011 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on tilanteen mukaan -30,9 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi olla maaliskuun lopun tasolla 25,0 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua alhaisempina (16,3 prosenttia) ja toimintakulut hieman ennakoitua suurempina (26,2 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 3/2011. Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Lautakunta merkitsi asian tiedoksi. ====

15 Sivu 15 OPLTK:69 /2010 TEKNLTK 38 SJUNDEÅ SVENSKA SKOLANIN LAAJENNUS UNDNSVES Sjundeå svenska skolanin tarve saada lisätiloja on huomattava. Koulun oppilasmäärä on nousussa ja luokkakoot ovat suuret. Syksyllä 2010 oppilasmäärä nousee ainakin + 15 oppilaalla ja vielä yhden luokan jakaminen kaksisarjaiseksi on välttämättömyys. Nykytilanteessa koulussa ei ole ylimääräistä opetustilaa. Koulu on pyrkinyt ratkaisemaan tilaongelmaa sisäisillä muutoksilla ja syksyllä 2009 koulun atk- luokka muutettiin luokkahuoneeksi erityisluokan tarvitessa isomman opetustilan. Tietokoneet on siirretty luokkiin niin että joka luokassa on kaksi tietokonetta. Nämä järjestelyt vaikeuttavat huomauttavasti tietokoneen käyttöä opetuksessa ja n kunnan oppilaitosten TVT-strategiaa ei voida täysin noudattaa. Syksyllä 2010 koululla tulisi olla käytössään moduli jossa on kolme luokkahuonetta. Joulukuussa 2009 opetuslautakunta päätti että perusteellinen sisäilman kartoitus kaikissa koulun tiloissa tulisi suorittaa. Taustana oli henkilöstön silmä- ja ilmatieoireilu, toistuva päänsärky jne. Työterveyslääkäri Merja Sarjasen aloitteesta tehtiin kartoitus henkilöstön oireilusta ja lopputulos osoitti että perusteellinen kartoitus kaikissa koulun tiloissa tulisi suorittaa. Koko koulun henkilöstö osallistui kartoitukseen. Ruotsinkielinen jaosto kehottaa opetuslautakuntaa ryhtymään pikaisiin toimiin jotta koulu voi ottaa käyttöön modulin jossa on kolme luokkahuonetta elokuussa Sitä paitsi ehdotetaan että moduli sisältää kaksi huonetta ruotsinkielisen esiopetuksen käyttöön. Ruotsinkielinen jaosto edellyttää myös että opetuslautakunta ryhtyy pikaisiin toimiin koulun laajennuksen koskevien suunnitelmien laatimiseksi. Ruotsinkielinen jaosto odottaa myös tuloksia jo aikaisemmin ehdotettuun sisäilmakartoitukseen. Pöytäkirjaote tästä pykälästä lähetetään opetuslautakunnalle ja opetuslautakuntaa kehotetaan ryhtymään lisätoimiin. Tämän lisäksi pöytäkirjaote tästä pykälästä lähetetään tekniselle lautakunnalle ja kunnanhallitukselle tiedoksi. ==== KH Kunnanhallitus on päättänyt käyttää otto-oikeutta opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston kokouksen 7. Ruotsinkielinen jaosto on päättänyt ilmaista opetuslautakunnalle huolensa Svenska Skolanin tilatarpeesta tulevalle syksyllä 2010 ja edellyttänyt, että opetuslautakunta ryhtyy toimenpiteisiin rakentamisen osalta.

16 Sivu 16 Sivistysosaston tilatarpeet Svenska Skolanin tilatarve kasvaa entisestään oppilasmäärien kasvusta johtuen. Opetuksen järjestämiseksi nykyisissä tiloissa mm. erikoisluokkatiloista on jouduttu luopumaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen esiopetuksen kasvaneen tilatarpeen vuoksi koulun tiloihin on sijoittunut yksi esiopetusryhmä. Rehtori Nordman on ilmoittanut lisätilatarpeeksi toimintavuodesta alkaen kolme luokkahuonetta. Ruotsinkielistä esiopetusta toimintavuonna on järjestetty entisen Huvikummun ja Svenska Skolanin tiloissa kolmessa eri opetusryhmässä. Huvikummun tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi 13 lapsen suuruista esiopetusryhmää ja Svenska Skolanin tiloissa yksi 13 lapsen opetusryhmä. Huvikummun tiloissa rakenteellinen paikkaluku on 21, joten maksimipaikkaluku em. tilassa on ylitetty. Tilanahtauden lisäksi puutteellisen väliseinäeristyksen vuoksi opetusryhmien toiminta rinnakkain on haasteellista. Tulevana toimintavuonna ruotsinkielisten esioppilaiden ennakoitu määrä on 26, mikä edellyttää vähintään kahden esiopetusryhmän perustamista. Varhaiskasvatuksen tilasuunnittelussa ja lapsiryhmien perustamisessa huomioidaan lapsimäärät sekä henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku, lasten ikä, erityisen tuen tarpeet ja lasten äidinkieli. Varhaiskasvatuksen tilasuunnittelu on haasteellista, sillä arviot päivähoitopaikkaa tarvitsevien osuudesta ikäluokittain vaihtelevat vuosittain monestakin muuttuvasta tekijästä johtuen. Parhaillaan varhaiskasvatuksessa muodostetaan yksikkökohtaisia lapsiryhmiä seuraavaksi toimintavuodeksi Päivähoitopaikkapäätökset annetaan asiakasperheille tiedoksi Jotta päivähoitopaikkaa hakeneille pystytään osoittamaan päivähoitopaikka (subjektiivinen oikeus), tulee lapsiryhmillä olla toimintaan tarkoitetut asianmukaiset tilat. On mahdollista, että alle 3-vuotiaiden lasten osuuden kasvaessa Jukolassa, tullaan osa Jukolan päiväkodin varhaiskasvatuksen lapsista sijoittamaan ent. Huvikummun tiloihin ja ruotsinkielinen esiopetus silloin tarvitsisi tilaa uudesta koulun yhteyteen perustettavasta rakennuksesta. Valtakunnallisten varhaiskasvatuksen tilasuositusten mukaan alle 3- vuotiaat tarvitsevat enemmän tilaneliöitä kuin yli 3-vuotiaat. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tilasuunnittelun tulisi tapahtua kokonaisvaltaisesti: mm. esi- ja alkuopetuksen keskittämisellä saavutetaan synenergiaetuja niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuenkin järjestämisen osalta (ajatus lapsen yhtenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä). Tarvittavan moduulirakennuksen tiloja voidaan varsinaisen opetuksen lisäksi hyödyntää esim. aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulun kerhotoimintaan.

17 Sivu 17 Lähitulevaisuuden tilatarpeita ennakoiden Svenska Skolanin yhteyteen toteutettavan moduulin optimaalinen koko käsittäisi 3 luokkahuonetta perusopetuksen ja 2 luokkahuonetta esiopetuksen käyttöön. Teknisen toimen selvitysten mukaan olemassa oleva rakennuspaikka mahdollistaa moduulin 3 +1 perustamisen tätä suurempi kokonaisuus pienentää ulkoliikuntaan tarkoitettua urheilukenttää. Mikäli ent. Huvikummun tilaa tullaan tarvitsemaan varhaiskasvatuksen lapsiryhmille, mahdollistetaan ruotsinkielinen esiopetus perustamalla yksi esiopetusryhmä tulevaan moduulirakennukseen ja toinen ryhmä koulun kirjaston takana sijaitsevaan pienryhmätilaan. Toimintavuodeksi näin ollen moduulikombinaatti 3 +1 olisi riittävä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilatarpeiden suunnittelu tulee kuitenkin perustaa jatkossa pitkäjänteiseen suunnitteluun, jota voidaan helpottaa keväällä 2010 työn alla olevan teknisen ja sivistystoimen yhteistyössä laatiman tilaselvityksen avulla. Huomioitavaa on, että moduulin vuokrakustannuksia ei ole huomioitu käyttäjän käyttösuunnitelmassa vuodelle Vuokrakustannukset tulee sisällyttää seuraaviin talousarvioihin, samoin on tehtävä linjapäätös kustannusten sijoittumisesta joko käyttäjän tai teknisen budjettiin. Teknisen osaston selvitys: Sjundeå Svenska skola tarvitsee lisätiloja. Koulussa on jo ennestään vakava tilanpuute. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä koulun lisätilan tarve tuli ajankohtaiseksi. Kunnan tulo- ja menoarviossa on varattu varoja lisätiloja varten kuluvalle vuodelle. Erillinen selvitys kunnan tulevista päivähoito- ja koulutilatarpeista on aloitettu, mutta sitä ei vielä ole saatu päätökseen. Svenska Skolanin oppilasmäärä tulee tämän vuoden syksyllä kasvamaan 15 oppilaalla. Sen lisäksi täytyy huomioida, että ruotsinkielinen esikoulu tarvitsee kahta luokkahuonetta, jotka sopivimmin voisi sijoittaa koulun välittömään läheisyyteen. Moduuliratkaisujen toimittajilta on pyydetty tarjousta. Tilantarve on kauan ollut epävarma, mutta viimeisimmät laskut osoittavat, että kaikkiaan tarvitaan neljä luokkahuonetta. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin euroa toteutustavasta riippuen. Koulun pihalla on useita sopivia paikkoja, johon moduulirakennus voitaisiin sijoittaa. Parhaiten soveltuva paikka on kuitenkin kääntöpaikan ja koulun pallokentän välissä. Ehdotus: Kunnanhallitus kehottaa opetuslautakuntaa ja teknistä lautakuntaa kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä.

18 Sivu 18 Ehdotus hyväksyttiin. ==== TEKNLTK Sjundeå svenska skolan tarvitsee lisätiloja. Koulussa on jo ennestään vakava tilanpuute. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä koulun lisätilan tarve tuli ajankohtaiseksi. Kunnan tulo- ja menoarviossa on varattu varoja lisätiloja varten kuluvalle vuodelle. Erillinen selvitys kunnan tulevista päivähoito- ja koulutilatarpeista on aloitettu muttei vielä saatu päätökseen. Svenska skolanin oppilasmäärä tulee tämän vuoden syksyllä kasvamaan 15 oppilaalla. Sen lisäksi täytyy huomioida, että ruotsinkielinen esikoulu tarvitsee kahta luokkahuonetta, jotka sopivimmin voisi sijoittaa koulun välittömään läheisyyteen. Moduuliratkaisujen toimittajilta on pyydetty tarjousta. Tilantarve on kauan ollut epävarma, mutta viimeisimmät laskut osoittavat, että kaikkiaan tarvitaan neljä luokkahuonetta. Koulun pihalla on useita sopivia paikkoja, johon moduulirakennus voitaisiin sijoittaa, mutta parhaiten soveltuva paikka on kääntöpaikan ja koulun pallokentän välissä. Kunnanhallitus kokouksessaan kehottaa opetus- ja teknistä lautakuntaa kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä. Uusi tarkennettu tarjouskierros pyydetty, päätösehdotus annetaan kokouk- sessa. Vt. teknisen johtajan ehdotus (MM) Päätösehdotus: Svenska Skolanin rehtorin kanssa on keskusteltu ja todettu, että pärjäävät vuoden eteenpäin nykyisillä poikkeusjärjestelyillä kun tilataan väliaikaisesti yhden luokan parakki n. 60 m² koulunkylkeen (kevyt asennus ja perustus). Esiopetusta järjestetään Huvikummussa. Ehdotetaan että uusien tilojen suunnittelu käynnistyy välittömästi, niin että ne valmistuvat lukukaudeksi. Päätösehdotuksen mukaisesti. ==== OPLTK Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ja tekninen lautakunta sekä kunnanhallitus ovat käsitelleet koulun tilatarvetta. Sivistys- ja teknisen toimen

19 Sivu 19 yhteistyöllä selvitettiin, että koulun tilatarve lukuvuodelle ratkaistaan poikkeusjärjestelyin parakkiratkaisulla ja että uusien tilojen suunnittelu käynnistyy välittömästi niin, että uudet tilat valmistuvat lukuvuoden alkuun. Tilojen suunnittelutyöryhmään kuuluvat vs. tekninen johtaja, vs. sivistystoimen johtaja, rehtori Tina Nordman, rehtorin nimeämä opettajaedustaja ja edustaja ruotsinkielisestä jaostosta. Esitetään, että myös opetuslautakunta nimeää edustajansa suunnittelutyöryhmään. Ehdotus: Käsittely: Opetuslautakunta nimeää edustajansa Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään ja merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan päätöksen koskien tilaratkaisuja. Heidi Backman Markku Tiilikaisen kannattamana ehdotti Anna Paasikiven valitsemista Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään opetuslautakunnan edustajana. Heidi Backman ehdotti Merja Rahkola-Toivasen kannattamana, että opetuslautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että Svenska Skolanin sisäilma tulee tutkia lukukauden loppuun mennessä. Anna Paasikivi ehdotti Merja Rahkola-Toivasen kannattamana, että syksyllä järjestettävässä seminaarissa käsitellään sivistystoimen tekemä tilantarvekartoitus, jonka perusteella suunnitellaan valtuuston hyväksymät investointirahat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi. Ehdotuksen mukaan. Lisäksi opetuslautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että Svenska Skolanin sisäilma tulee tutkia lukukauden loppuun mennessä ja merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen päätöksen koskien tilaratkaisuja. Opetuslautakunta valitsee Anna Paasikiven Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään opetuslautakunnan edustajana ja päättää, että syksyllä järjestettävässä seminaarissa käsitellään sivistystoimen tekemä tilantarvekartoitus, jonka perusteella suunnitellaan valtuuston hyväksymät investointirahat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi. OPLTK Tekninen- ja sivistystoimi ovat käynnistäneet tilasuunnittelun koskien Svenska Skolanin 2011 toteutettavaa lisärakentamista. Ehdotus: Opetuslautakunta 1) merkitsee tiedoksi kunnanhallituksen kehotuksen kiinnittää huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen ja toteaa, että tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty ja 2) esittää edellisen edelleen kunnanhallitukselle. Ehdotuksen mukaan. ======

20 Sivu 20 OPLTK Liite 7 Sjundeå svenska skolalla on ollut viime vuosina pula tilasta. Tarve huipentui, koska uusia ensiluokkalaisia, joiden piti aloittaa koulunkäyntinsä syksyllä 2010 oli huomattavasti enemmän kuin oppilaita, jotka lopettivat 6. vuosikurssilta. Lukuvuonna vuosikurssit 1-3 oli jaettu rinnakkaisluokkiin vuosikurssin suuren oppilasmäärän takia. Minkään luokan yhdistäminen ei ollut mahdollista lukuvuonna , ja siksi vuokrattiin yhtä luokkaa varten parakki. Keväällä 2010 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja selvittää Sjundeå svenska skolan lisärakentamista. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa yhdessä arkkitehti Joel Kyyrön kanssa. Työryhmä on ottanut suunnittelussaan huomioon koulun luokkatila- ja pienryhmätarpeen. Ruotsinkielisen esikoulun tilantarve on myös ollut tuntuva ja svenska skolanin laajennuksen yhteydessä haluttiin rakentaa tilat esikoulun varten samaan rakennukseen. Uudessa lisärakennuksessa on seuraavat tilat: 2 luokkahuonetta erityisluokassa annettavaa opetusta varten 4 luokkahuonetta vuosikursseille 1-6 (kukin vuosikurssi voidaan jakaa kahteen rinnakkaisluokkaan) 2 pienryhmähuonetta vuosikursseille luokkahuone tekstiilityön opetusta varten 1 luokkahuone erityisopettajalle 3 huonetta esikouluopetusta varten 1 pienryhmähuone esikouluopetusta varten 1 uusi pientila koulukirjastolle 1 väestönsuoja, jota voidaan käyttää kirjastona Lisäksi on suunniteltu lisätilaa ruokalaan (+34 paikkaa) niin, että useampi oppilas voi ruokailla yhtä aikaa, sekä wc-tiloja, materiaalihuone ja pieni ylimääräinen tila henkilökunnalle. Jokaiselle vuosikurssille tarvitaan kotiluokka ja lisäksi muutamia pienryhmähuoneita kullekin vuosikurssille, jotta koulu voisi järjestää opetusta oppilaille ja opettajilla tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä on hyvin vaikea löytää tiloja eri opetusryhmille. Nyt koulun musiikinopetus ja tekstiilityö tapahtuu samassa tilassa. Tunteja ei ole mahdollista sijoittaa lukujärjestykseen siten, että kaikki musiikkiopetus voitaisiin antaa musiikkiluokassa. Oppilaiden on pakko istua käytävillä tai ruokasalissa (iltapäivällä, kun ruokatarjoilu on ohi), kun ryhmät työskentelevät jonkin aineen ryhmätöissä. Koulussa on erityisluokka, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat opetusta. Ryhmässä saa olla enintään 10 oppilasta yhtä aikaa. Lukuvuonna oppilaita on 11 (vuosikursseilta 1-6) kirjoittautuneina erityisluokalle. Ryhmäkokomääräysten takia opetus on koordinoitava niin, että kaikki oppilaat eivät ole paikalla samanaikaisesti. Sjundeå svenska skolaan on suuri tarve perustaa yksi erityisluokka lisää, osaksi siksi, että voitaisiin jakaa

21 Sivu 21 oppilaat tarkoituksenmukaisella tavalla ja osaksi siksi, että voitaisiin mahdollisesti sijoittaa takaisin kouluun ne kaksi erityistukea tarvitsevaa oppilasta, jotka on nyt sijoitettu Zacharias Topeliusskolaniin Helsinkiin. Tämä järjestely soisi näille oppilaille paljon lyhyemmät koulumatkat ja siten myös lyhentäisi päivittäistä koulupäivää. n kunta maksaa vuodessa n koulukuljetuksista, avustajaresursseista ja iltapäivätoiminnasta Helsingin kaupungille. Tällä rahalla n kunta voisi itse järjestää laadukasta opetusta oppilaille ja hankkia tarvittavan materiaalin. Ennen kuin oppilaat sijoitetaan kotikouluun on on kaikin tavoin varmistuttava siitä, että oppilaiden kaikki tarpeet huomioidaan. Inkoon kunnalla, Lohjan kaupungilla ja Kirkkonummen kunnalla ei myöskään ole erityisluokkia vuosikursseille 1-6. Jo nyt koululla on kaksi kirkkonummelaista lasta erityisluokassa ja Lohjan kaupunki on ollut kiinnostunut sijoittamaan lapset Sjundeå svenska skolan erityisluokalle. Koulun nykyinen kirjasto on hyvin ahdas, eikä kirjastossa ole mahdollista esim. istua lukemassa, etsiä kirjoista tietoja tai työskennellä. Uuteen lisärakennukseen on suunniteltu pieni tila kirjastoa varten ja lisäksi väestönsuoja, joka on suunniteltu niin, että sitä voi käyttää koulukirjastona. Väestönsuoja on rakennettava koulun koon takia. Ruotsinkielisen esikoulun tarpeesta saada tarkoituksenmukaiset tilat on myös keskusteltu paljon keväästä 2009 lähtien. Esikoulu on ns. Huvikummun tiloissa Aktia-pankin kellarikerroksessa. Svenska skolanin uuteen lisärakennukseen on varattu kolme huonetta esikouluopetusta varten ja ryhmähuone. Esikouluopetuksen tilat ja 1. vuosikurssin luokkatilat on sijoitettu samaan siipeen niin, että esikoulun ja 1. vuosikurssin yhteistyötä voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä lapset että henkilökunta hyötyvät näistä synergiaeduista. Tiloja voidaan myös käyttää esim. aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulun kerhotoimintaan. Koulun nykyiset käytävät ovat ahtaat ja vaatenaulakot vanhoja ja epäkäytännöllisiä. Siksi lisärakennuksen yhteyteen on suunniteltu sisääntuloaula, jossa suuri osa oppilaista voi vaihtaa ulko- tai sisävaatteet. Näin saadaan lisätilaa käytäviin, ja koulumiljööstä tulee myös paljon viihtyisämpi. Samaan aikaan lisärakennuksen rakentamisen kanssa on myös koulupiha suunniteltu uudestaan siirtämällä henkilökunnan pysäköintipaikka. Uudella pysäköintipaikalla on enemmän pysäköintiruutuja, joita myös tarvitaan, koska vanhemmat tuovat lapsia kouluun/esikouluun ja hakevat heidät sieltä. Uuden lisärakennuksen pinta-ala on yhteensä 1056 m 2 ; eteläosa (560 m 2 ), pohjoisosa (430 m 2 ), sisääntulohalli (66 m 2 ). Yhteiskustannuksiksi arvioidaan Ehdotus: Lautakunta päättää

22 Sivu 22 - hyväksyä omalta osaltaan liitteenä olevat Sjundeå svenska skolanin lisärakennussuunnitelmat ja - lähettää suunnitelmat edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdentenatoista asiakohtana. Esittelijän tämän asiakohdan otsikko-osaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä tiedoksi liitteenä olevat Sjundeå svenska skolanin lisärakennussuunnitelmat ja - lähettää suunnitelmat edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH Liite 2 Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy Sjundeå Svenska Skolanin lisärakennussuunnitelmat liitteen mukaisesti. Parviainen ehdotti, että asia palautetaan opetuslautakunnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Ehdotus hyväksyttiin. === TEKNLTK Liite 6 Sjundeå svenska skolan on ainoa ruotsinkielinen koulu ssa. Nykyinen koulu on rakennettu 1969 ja sitä on laajennettu myöhemmin kahdessa eri vaiheessa vuosina 1986 ja Tilat eivät tänä päivänä vastaa tarpeita, jonka vuoksi viime vuoden keväällä alettiin selvittämään erilaisia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto oli erillisen moduulirakennuksen rakentaminen tontille. Tilat kävivät syksyllä kuitenkin

23 Sivu 23 sen verran ahtaaksi, että koulun yhteyteen jouduttiin vuokraamaan tilapäinen parakkirakennus. Lisäksi esiopetus jouduttiin sijoittamaan vuokratiloihin. Tällainen pienten toimintayksiköiden ripottelu pitkin kuntaa ei ole taloudellista. Tilatarpeen ilmettyä päädyttiin selvittämään millaisesta kustannuksesta olisi kysymys, mikäli koulun yhteyteen rakennettaisiin laajennusosa kahdessa siivessä. Suunnittelu aloitettiin keväällä Suunnittelu ja tilojen mitoitus pohjautuu sivistysosaston tekemiin selvityksiin ja tilantarveennusteisiin. Opetuslautakunta on käsitellyt lisärakennussuunnitelmia ja kunnanhallitus on ne hyväksynyt. Kunnanvaltuusto varasi talousarviokokouksessaan Sjundeå svenska skolanin laajennusprojektiin 1,0 miljoonaa euroa vuodelle 2011 ja 0,9 miljoonaa euroa vuodelle Rakennushankkeelle on lisäksi haettu rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. Urakka on tarkoitus toteuttaa kokonaisurakkamuotona joka tarkoittaa että, rakennuttaja huolehtii suunnittelusta ja tekee suunnittelijoiden kanssa sopimuksen. Suunnittelu käsittää arkkitehti-, LVI-, sähkö- sekä automatiikkasuunnittelun. Itse rakennustyöt kilpailutetaan niin että urakassa on kaksi sopijapuolta: rakennuttaja ja urakoitsija. Urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja solmii edelleen aliurakkasopimuksia. Urakkamuoto on nykyisin yleisesti käytetty muoto. Se helpottaa rakennuttajan työsarkaa ja koordinointi työmaalla on helpompaa. Hankinta suoritetaan rajoitetulla menettelyllä, jolla tarkoitetaan sellaista kaksivaiheista hankintamenettelyä, jossa kunta julkaisee hankinnasta ilmoituksen kansallisessa hankintailmoitusjärjestelmä Hilmassa ja johon urakoitsijat voivat pyytää saada osallistua. Kunta valitsee osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta ne toimittajat, joille se toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja jotka voivat antaa tarjouksen. Ehdot ovat asetettu tiukoiksi, jotta vältyttäisiin ei-potentiaalista urakoitsijoista. Kiinnostus rakennushanketta kohtaan on ollut runsas. 15 urakoitsijaa esitti halukkuutensa projektiin. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 30 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan rakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Edelleen ao. pykälän 36. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää urakoitsijan valinnasta urakkasumman ylittäessä euroa. Urakoitsijan valinta tuodaan myöhemmin kunnanhallituksen hyväksyttäväksi.

24 Sivu 24 Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä ehdotus Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaksi. Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksen. Lautakunta päätti - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja SIVLTK Liitteet 1a-1e - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksen. === Sjundeå svenska skolan on ainoa ruotsinkielistä perusopetusta antava koulu ssa. Koulu on rakennettu vuonna 1969 ja sitä on laajennettu myöhemmin kahdessa eri vaiheessa vuosina 1986 ja Laajennuksista huolimatta tilat eivät ole riittävät ja koulun henkilökunta on esittänyt huolensa tilaongelmista eri yhteyksissä. Asiaa käsiteltiin opetuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa , jonka jälkeen kunnanhallitus käytti asiassa otto-oikeuttaan Kunnanhallitus kehotti opetus- ja teknistä lautakuntia kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä. Tässä vaiheessa suunniteltiin moduuliratkaisua, joka sisälsi neljä luokkahuonetta. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat noin euroa. Kunnanjohtajan pyynnöstä moduuliratkaisusta luovuttiin ja tilapuute ratkaistiin poikkeusjärjestelyllä, joka tarkoitti parakkirakennusta yhdelle luokalle lukuvuodeksi Kunnanjohtaja kehotti käynnistämään uusien tilojen suunnittelun välittömästi, jotta tilat valmistuisivat lukuvuodeksi Suunnittelussa tuli huomioida koulun kaikki tarpeet jotta ratkaisu palvelisi koulun tarpeita monta vuotta eteenpäin.

25 Sivu 25 Koulun oppilasmäärä on nousussa ja koulussa aloittaa joka syksy enemmän oppilaita kuin 7. luokalle siirtyy. Vuosiluokat ovat isoja (26-31 oppilasta/vuosiluokka) ja siksi vuosiluokan jakaminen kahdeksi rinnakkaisluokaksi on välttämätöntä. Lukuvuonna vuosiluokkakoot ovat seuraavat: 1. lk 24 oppilasta 2. lk 39 oppilasta 3. lk 30 oppilasta 4. lk 26 oppilasta 5. lk 26 oppilasta 6. lk 31 oppilasta Suuret opetusryhmät ovat haasteellisia sekä oppilaille että opettajille. Yhä useammalla oppilaalla on lausunto oppimis-, käyttäytymis- tai lukihäiriöstä ja lausunnon kirjoittanut asiantuntija (lääkäri, neurologi, psykologi tai psykiatri) suosittelee tällaisille oppilaille pienryhmäopetusta. Suurissa opetusryhmissä opettaja ei pysty huomioimaan oppilaiden erityisiä tarpeita, joka pahimmissa tapauksissa johtaa siihen että oppilas joudutaan siirtämään erityiskouluun. Nykytilanteessa koulussa ei ole yhtään ylimääräistä luokkahuonetta joten kaikkien vuosiluokkien jakaminen rinnakkaisluokiksi ei ole mahdollista. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skolan saa kotiluokan kaikille luokille. Opetusmenetelmät ja -sisällöt uudistuvat ja kehittyvät ja opetustyö ei enää ole pelkästään oppituntien pitämistä (opettaja tiedon jakaja/oppilas passiivinen tiedon vastaanottaja). Opetuksessa suositaan tutkivaa, kokeilevaa, havainnoivaa ja omatoimista työskentelyä ja oppilaita kannustetaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen eli työskentelyyn pienryhmissä. Uudet teemakeskeiset työskentelytavat ja opetusmenetelmät edellyttävät koulujen fyysiseltä ympäristöltä uudistumista. Suurien luokkahuoneiden sijaan tarvitaan pienempiä luokkia jotka mahdollistavat yhteistoiminnallisen ja aktiivisen opiskelun. Nykytilanteessa Sjundeå svenska skolassa ei ole pienryhmätiloja ja oppilaat joutuvat ryhmätöitä tehdessä työskentelemään joko kaikki samassa luokkatilassa tai käytävillä. Iltapäivisin on mahdollista työskennellä ruokasalissa. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skola saa tarvittavat pienryhmätilat. Kouluissa on tarve erikoisluokille niissä oppiaineissa, joiden opetukseen tarvitaan erityisiä laitteita, välineitä tai materiaalia. Musiikkiluokassa on musiikinopetukseen tarvittavat kirjat, soittimet, äänentoistovälineet, runsaasti cd-levyjä sekä piano, kitarat ja rummut. Tekstiilityöhön tarvitaan ompelukoneita, kankaita, lankoja, erilaisia tarvikkeita niin kuin myös silitysrauta ja silityslauta. Tänä päivänä musiikinopetus ja tekstiilityön opetus tapahtuvat samassa tilassa, mikä johtaa siihen että lukujärjestysteknisesti ei

26 Sivu 26 ole mahdollista toteuttaa kaikkien luokkien kaikkia viikkotunteja kyseisissä aineissa niihin tarkoitetuissa tiloissa. Opettajat joutuvat kantamaan tarvittavat materiaalit luokasta toiseen mikä ei mahdollista joustavaa opetusta. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skolan saa oman tekstiilityöluokan, jonka ansiosta musiikkiluokkaan on mahdollista keskittää musiikinopetus. Kehittynyt tietoteknologia on muuttanut tiedonhaun ja tiedontuottamisen menetelmiä. Tämä asettaa omat haasteensa luokkatiloille. Kouluissa tulisi olla toimiva ATK-luokka. Sjundeå svenska skolassa on pyritty ratkaisemaan tilaongelma sisäisillä muutoksilla ja lukuvuodeksi koulun ATK-luokka jouduttiin muuttamaan luokkahuoneeksi ja tietokoneet siirrettiin luokkiin. Lukuvuonna ATK-luokka on jälleen ollut käytössä mutta lukuvuodeksi tila tarvitaan luokkahuoneeksi. Nämä järjestelyt hankaloittavat koulun TVT-opetusta ja oppilailla ei ole tasavertaista mahdollisuutta saada opetussuunnitelman mukaista opetusta mikä, oppilaiden siirtyessä toiseen kouluun, asettaa heidät huonompaan asemaan. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skolan saa ATK-luokan. Koulussa on erityisluokka, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat opetusta. Lakisääteisesti ryhmässä saa olla enintään 10 oppilasta yhtäaikaa. Lukuvuonna erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on yhteensä 11, kaikilta vuosiluokilta. Sjundeå svenska skolaan on suuri tarve perustaa yksi erityisluokka lisää koska oppilaita tulisi pystyä jakamaan kahteen ryhmään. Suomenkielisillä kouluilla ssa on 7 erityisluokkaa/pienryhmää (Aleksis Kiven koulussa 4 kpl ja Päivärinteen koululla 3 kpl) eli suomenkielisillä oppilailla on yksi erityisluokka/pienryhmä /n.72 oppilasta ja ruotsinkielisillä oppilailla yksi erityisluokka/pienryhmä/ 174 oppilasta. n kunta maksaa noin euroa vuodessa koulukuljetuksista, opetuksesta, iltapäivätoiminnasta ja avustajaresursseista kahden lapsen sijoittamisesta Helsingin kaupungin erityiskouluun; Zacharias Topelius skolaan. Tällä rahalla kunta pystyy itse järjestämään laadukasta opetusta näille erityistä tukea tarvitseville oppilaille ja oppilaiden ja heidän perheitten kannalta koulumatkat ja koulupäivät lyhenisivät huomattavasti. Erityisoppilaiden kotiuttaminen olisi mahdollista ainoastaan jos koulussa on tarpeeksi tilaa ja muodollisesti pätevä erityisluokanopettaja. Erityisluokka on muuttanut talon sisällä vuodesta toiseen useamman vuoden aikana riippuen koulun kokonaistarpeista. Laajennuksen myötä koulu saa kaksi erityisluokkaa. Ruotsinkieliselle esiopetukselle on tarpeellista saada tarkoituksenmukaiset tilat ja pysyvä tilaratkaisu. Esiopetusta on vuodesta 2009 järjestetty pääsääntöisesti Aktia-pankin alakerrassa vuokratiloissa. Toimintavuonna ruotsinkielisen esiopetuksen piirissä oli niin monta lasta että kaksi ryhmää toimi Aktia-pankin alakerrassa ja yksi opetusryhmä Sjundeå svenska skolan tiloissa. Toimintavuonna esiopetusryhmät ovat olleet evakossa Veturin tiloissa syksyllä tapahtuneesta tulipalosta johtuen.

27 Sivu 27 Vuokratiloissa Aktia-pankin alakerrassa on tilanahtauden lisäksi puutteellisen väliseinäeristyksen vuoksi opetusryhmien toiminta rinnakkain erittäin haasteellista. Keväällä 2011 tilaa on laajennettu niin että käytössä on 30m 2 enemmän tilaa, kaiken kaikkiaan 240m 2. Toimintavuotena ruotsinkielisten esioppilaiden ennakoitu määrä on 30 kpl. Svenska förskolanin kuukausivuokra tulee olemaan noin 2500 euroa. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tilasuunnittelun tulisi tapahtua kokonaisvaltaisesti: mm. esi- ja alkuopetuksen keskittämisellä saavutetaan synergiaa niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuen järjestämisen osalta (ajatus lapsen yhtenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä). Sekä Aleksis Kiven koulun että Päivärinteen koulun yhteydessä järjestetään esiopetusta ja näin halutaan myös tehdä ruotsinkielisellä puolella. Laajennuksessa on suunniteltu kolme huonetta esiopetusta varten ja pienryhmätila. Esiopetuksen tilat ja 1. vuosikurssin luokkatilat on sijoitettu samaan siipeen niin, että esikoulun ja 1. vuosikurssin yhteistyötä voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä lapset että henkilökunta hyötyvät näistä synergiaeduista. Kunta järjestää iltapäivätoimintaa kuntakeskuksessa palloiluhallissa sijaitsevassa nuorisotilassa. Iltapäivätoiminta hankaloittaa nuorisotoiminnan kehittämistä ja nuoriso-ohjaajat eivät saa työrauhaa ja nuorisotoiminta voi alkaa vasta illalla. Sjundeå svenska skolan:in laajennuksen jälkeen olisi aiheellista siirtää ruotsinkielinen aamu- ja iltapäivätoimta koulun tiloihin jotta iltapäiväkerholaiset saisivat toimivammat tilat ja ulkoilumahdollisuudet. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteinä 1a-1e ehdotus Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaksi. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle lausuntonaan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmasta seuraavaa: o Sjundeå svenska skolanin laajennus palvelee monipuolisesti ja pitkäjänteisesti ruotsinkielisen esi- ja perusopetuksen tarpeita monta vuotta eteenpäin; o suunnitellut lisätilat mahdollistavat nykyaikaisten monipuolisten ja yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien noudattamisen sekä perusopetuksessa että esiopetuksessa;

28 Sivu 28 o erikoisluokat mahdollistavat ATK:n, musiikin ja tekstiilityön opetuksen monipuolistamisen ja oppilaat ovat mm. tämän ansiosta tasavertaisessa asemassa siirtyessään 7. luokalle; o erityisluokkien tilaratkaisut ja uuden erityisluokan saaminen mahdollistaa oppilaille annettavan opetuksen laadun nostamista ja mahdollisesti oppilaiden kotouttamisen Helsingin oppilaitoksista ja o esi- ja alkuopetuksen järjestämisellä saman katon alle saavutetaan synergiaa niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuen järjestämisen osalta (ajatus lapsen yhtenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä); o iltapäivätoiminnan järjestäminen Sjundeå svenska skolan tiloissa antaa lapsille ja ohjaajille paremmat puitteet ja nuorisotoiminalle kehittämismahdollisuuksia. Lautakunta päätti - esittää kunnanhallitukselle lausuntonaan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmasta seuraavaa: - Sjundeå svenska skolanin laajennus palvelee monipuolisesti ja pitkäjänteisesti ruotsinkielisen esi- ja perusopetuksen tarpeita monta vuotta eteenpäin; - suunnitellut lisätilat mahdollistavat nykyaikaisten monipuolisten ja yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien noudattamisen sekä perusopetuksessa että esiopetuksessa; - erikoisluokat mahdollistavat ATK:n, musiikin ja tekstiilityön opetuksen monipuolistamisen ja oppilaat ovat mm. tämän ansiosta tasavertaisessa asemassa siirtyessään 7. luokalle; - erityisluokkien tilaratkaisut ja uuden erityisluokan saaminen mahdollistaa oppilaille annettavan opetuksen laadun nostamista ja mahdollisesti oppilaiden kotouttamisen Helsingin oppilaitoksista ja - esi- ja alkuopetuksen järjestämisellä saman katon alle saavutetaan synergiaa niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuen järjestämisen osalta (ajatus lapsen yh-

29 Sivu 29 tenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä); - iltapäivätoiminnan järjestäminen Sjundeå svenska skolan tiloissa antaa lapsille ja ohjaajille paremmat puitteet ja nuorisotoiminalle kehittämismahdollisuuksia. === KH Liite 4 Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelman. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. === SIVLTK Sjundeå Svenska skolanin laajennusurakan hankinta toteutetaan rajoitetulla menettelyllä, jolla tarkoitetaan sellaista kaksivaiheista hankintamenettelyä, jossa kunta julkaisee hankinnasta ilmoituksen kansallisessa hankintailmoitusjärjestelmä Hilmassa ja johon urakoitsijat voivat pyytää saada osallistua. Kunta valitsee osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta ne toimittajat, joille se toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja jotka voivat antaa tarjouksen. Ehdot ovat asetettu tiukoiksi, jotta vältyttäisiin ei-potentiaalista urakoitsijoista. Kiinnostus laajennusurakkaa kohtaan oli runsas. 15 urakoitsijaa esitti halukkuuteensa urakan tekemiseksi, ja näistä 13 lähetettiin tarjouspyyntöasiakirjat Varsinaisia tarjouksia saatiin mennessä 3. Tarjous tuli antaa kahdesta eri vaihtoehdosta: Vaihtoehto 1 Laajennusurakka, joka sisältää katetun sisäpihan ja lämpimän sisääntuloaulan. Vaihtoehto 2