ULVILA PITKÄRANTA / VALTAVAINIO Kettumetsän Yrityspuiston rakentamistapaohjeet

Transkriptio

1 ULVILA PITKÄRANTA / VALTAVAINIO Kettumetsän Yrityspuiston rakentamistapaohjeet ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P

2 1. YLEISTÄ Johdanto Rakennustapaohjeiden tarkoitus KETTUMETSÄN YRITYSPUISTO Alueen identiteetti Kaavan perustiedot RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELEIDEN 875, 881 ja TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUEILLE (KTY-1) Korttelialueille sijoittuva yritys Rakennusten sijoittaminen tontille Pihan jäsentely Rakennukset Aidat, katokset ja muut pihan rakennelmat Mainokset Valaistus Istutukset Jätehuolto RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELEISSA 875, 876, JA 887 SIJAITSEVILLE TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUEILLE (T) Korttelialueille sijoittuva yritys Rakennusten sijoittaminen tontille Pihan jäsentely Rakennukset Aidat, katokset ja muut pihan rakennelmat Mainokset Valaistus Istutukset Jätehuolto RAKENTAMISTAPAOHJEEN NOUDATTAMINEN YHTEYSTIEDOT LIITTEET LISÄTIETOA JA LÄHTEET... 11

3 1. YLEISTÄ 1.1 Johdanto Ulvilan kaupunginhallitus teki vuonna 2006 päätöksen yleissuunnitelman ja kaavarungon laatimisesta Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosien alueelle asemakaavoituksen pohjaksi. Työn pohjalta ryhdyttiin alueen vaiheittaiseen asemakaavoitukseen. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin Pitkärannan ja Valtavainioin kaupunginosia koskeva asemakaava (yht. 38 ha), jolla muodostui toimitilarakennusten ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita. Ulvilan valtuusto hyväksyi asemakaavan Talven aikana maankäyttöosasto valmisteli asemakaavan laajennusta Pitkärannan kaupunginosaan. Uudet teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (noin 9 ha), toimitilarakennusten korttelialueet (noin 1 ha) sekä erillispientalojen korttelialueet tukeutuivat syksyllä 2008 vahvistuneeseen Pitkärannan ja Valtavainion asemakaavaan. Ulvilan valtuusto hyväksyi asemakaavan Rakennustapaohjeiden tarkoitus Asemakaavan lisäksi rakentamista ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain, rakentamismääräyskokoelman, kaupungin rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden avulla. Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda yrittäjälle mielikuva alueesta, jonka osana heidän yrityksensä ja rakennuksensa tulevat olemaan sekä kertoa millä tavoin rakentaja voi itse vaikuttaa hyvän toimintaympäristön muodostamiseen. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on täydentää asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä sekä ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu visuaaliselta ilmeeltään korkeatasoinen yritys- ja teollisuusympäristö. Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tontin haltijan ja pääsuunnittelijan tulee ottaa yhteyttä kaupungin rakennusvalvontaviranomaiseen. 3 (11)

4 2. KETTUMETSÄN YRITYSPUISTO 2.1 Alueen identiteetti Kettumetsän Yrityspuisto sijaitsee Ulvilan keskustaajaman kaakkoispuolella, valtatie 2:n varrella. Alueella on aikoinaan sijainnut kettutarhoja. Ketuista ja kettutarhoista onkin saatu alueelle teema, joka näkyy alueen nimistössä; tilojen ja katujen nimissä ja koko yritysalueen nimessä. Alueen historiasta kummunneesta ideasta on saatu myös lähtökohta rakennusten sijoitteluun ja värimaailmaan sekä kasvillisuuteen. Kettu (Vulpes vulpes) tunnistetaan punaruskeasta turkistaan, tämän vuoksi kettua kutsutaankin punaketuksi. Kaula, rinta ja tuuhean hännän pää ovat valkeita ja jalat ovat usein mustat. Ketun pesä on useiden sisäänkäyntien, onkaloiden ja kammioiden muodostama labyrintti. 2.2 Kaavan perustiedot Valtavainion alueella sijaitsee kolme toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-1). Kulku korttelialueille on järjestetty yhdistämällä Kettulantie ja Annintie uudella kadulla. Pohjoisimman korttelialueen ja valtatien väliin on osoitettu suojaviheraluetta (EV). Suojaviheraluetta on osoitettu myös asutusta vastaan toimitilarakennusten korttelialueen länsipuolelle. Pitkärannantien eteläpuolelle on osoitettu kaksi toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-1) uuden Kettulantien alkupäähän. Pitkärannan alueelle Järvikyläntien molemmille puolille on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T). Pitkärannantieltä on osoitettu uusi katuyhteys Järvikyläntielle ja Järvikyläntien yli edelleen Nakkilan suuntaan. Kortteleissa ei ole esitetty tonttijakoa vaan kaikki korttelialueet voidaan jakaa tonteiksi yritysten tarpeiden mukaisesti. Asemakaavassa on otettu huomioon myös valtatien risteysalueen vaiheittainen rakentuminen. Ensimmäisessä vaiheessa asemakaavoitettavan alueen sisäinen katuverkko rakentuu ja korttelialueille on jätetty tilavaraukset myöhempiä tielinjoja varten. Liittymä valtatielle säilyy ennallaan. Toisessa vaiheessa asemakaavoitettavan alueen sisäisten katuverkkojen ja korttelialueiden rakentuminen jatkuu. Liittymä valtatielle ohjataan Pitkärannantielle rakennettavan liikenneympyrän kautta ja vanha liittymä puretaan. Kolmannessa vaiheessa on kaksi vaihtoehtoa kun moottoritie eritasoliittymineen rakennetaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa eritasoliittymältä on suora yhteys liikenneympyrään ja siitä kokoojaväylille. Toisessa vaihtoehdossa eritasoliittymään liitetään liikenneympyrä, josta on yhteys korttelialueille. Kolmannessa vaiheessa suorat liittymät valtatielle puretaan. 4 (11)

5 3. RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELEIDEN 875, 881 ja TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUEILLE (KTY-1) 3.1 Korttelialueille sijoittuva yritys Toimitilarakennusten korttelialueille voi sijoittua toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Alueiden merkittävän ja näkyvän sijainnin vuoksi niille tulisi sijoittua ympäristöltään korkeatasoisia ja suurehkoja yrityksiä kuten korkean teknologian yrityksiä, suunnittelu-, toimisto- tai palveluyrityksiä kuten kauppojen tukkuliikkeet ja paljon tilaa vaativat erikoiskaupan liikkeet. Alueelle sijoittuvan teollisuuden osalta tulee kiinnittää huomiota korkeatasoiseen ympäristöön ja rakentamiseen. Alueelle voi sijoittua esimerkiksi kirjapainoteollisuutta, elintarvikkeiden jalostusteollisuutta tai käsityöläisteollisuutta. Valtatien varteen voi sijoittua yritys, joka tarvitsee hyvää logistista sijaintia, näkyvyyttä ja mainosarvoa. 3.2 Rakennusten sijoittaminen tontille Päärakennukset tulisi sijoittaa kiinni päätien puoleiseen rakennusalan rajaan. Varastot ja muut piharakennukset ja rakennelmat tulisi sijoittaa tontin taka- ja sisäosiin. Teiden ja katujen reunoille sijoittuvat rakennukset rajaavat katutilaa ja antavat suojaa pihan toiminnoille. Erityisesti valtatien varrella rakennusten sijoittuminen tien reunaan on tärkeää. Rakennukset muodostavat Kettumetsän Yrityspuiston näkyvän julkisivun ja toimivat samalla ikään kuin porttina Ulvilan kaupungille. 3.3 Pihan jäsentely Piha tulee jäsennellä selkeästi eri toimintoja varten ja suuria yhtenäisiä kenttiä tulee välttää. Liikenne-, paikoitus-, jätehuolto- ja lastausalueet tulee erottaa toisistaan istutuksin, rakennuksin ja rakennelmin. Tavoitteena on muodostaa tontille rakennusten rajaama sisäpiha. 3.4 Rakennukset Rakennusten massoittelussa tulee hakea pihaa rajaavia linjoja ja selkeää muotokieltä. Pitkiä yhtenäisiä pintoja julkisivuissa ja kattomaailmassa tulee rytmittää porrastuksilla. Katujulkisivuissa tulee kiinnittää huomiota inhimillisen mittakaavan muodostamiseen matalammilla rakennuksen osilla. Rakennusten toimivuuteen ja muunneltavuuteen sekä mahdollisuuteen laajentaa rakennusta vaiheittain tulee kiinnittää erityistä huomiota. 5 (11)

6 Katemateriaalina tulee käyttää tiiltä tai maalattua peltiä, sävyinä punaruskea, musta tai tumman harmaa. Kattomuoto tulisi olla kortteleissa 901 ja 903 yksi tai kaksilappeinen pulpettikatto ja kortteleissa 902, 875 ja 881 harjakatto, jossa yksilappeisia osia. Rakennuksilla tulisi olla selkeä umpinaisempi selkäpuoli ja avonaisempi vatsapuoli. Kortteleissa rakennusten julkisivut tulisi olla puuta, tiiltä, rapattua kiviainesta tai näiden yhdistelmiä. Selkäpuoli tulisi olla tumma tai punaruskea ja vatsapuoli valkoinen. Kortteleissa 875 ja 881 rakennusten julkisivuissa voidaan käyttää myös tumman harmaata tai mustaa terästä. Rakennusten kattomaailmaan ja ilmanvaihtolaitteistojen ym. rakennusten ulkovaipan ulkopuolelle sijoittuvien laitteiden sijoitteluun ja ulkoasuun tulee kiinnittää huomiota. Varastorakennukset tulee rakentaa päärakennukseen sopivalla tyylillä. Rakennusten värityksenä tulisi olla pääosin musta tai tummanharmaa. Lisäksi varastorakennuksissa voidaan käyttää vähäisessä määrin vaaleita sävyjä. 3.5 Aidat, katokset ja muut pihan rakennelmat Tonttia tai toimintoja rajaavien aitojen, pihan katosten ja muiden rakennelmien ulkoasu tulee sopia väriltään ja materiaaleiltaan tontin rakennusten kanssa yhteen. Aidat tulee perustaa riittävällä tavalla ja niiden säänkestävyyteen ja huoltoon tulee kiinnittää huomiota. 3.6 Mainokset Yritysten mainonnassa olisi hyödyllistä tehdä yhteistyötä lähikortteleiden yritysten kanssa. Yhtenäiset mainokset antavat alueelle siistin ja huolitellun kuvan. Korttelialueilla suositellaan käytettäväksi julkisivuun kiinnitettäviä mainoksia, mainokset eivät saisi nousta räystäslinjan yläpuolelle. Julkisivuun kiinnitettävien mainosten lisäksi suositellaan käytettäväksi lipputankoja tai tankoryhmiä. Julkisivujen mainokset ja lipputangot olisi hyvä esittää rakennuslupavaiheessa. 3.7 Valaistus Valaistusta vaativat kulkureitit, toimintapihat, sisäänkäynnit ja mainokset. Valaisintyyppi, valaistuksen teho ja korkeus maanpinnasta on syytä harkita huolella eri kohteita valaistaessa. Valaistusta suunniteltaessa tulisi huolehtia häikäisyn ja valosaasteen ehkäisemisestä. Häikäisyä voidaan vähentää sopivalla valaisimen korkeudella ja koteloidulla valonlähteellä. Valosaastetta voidaan vähentää tarpeetonta valaistusta karsimalla ja kehittämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi liiketunnistimien avulla voidaan kytkeä valot päälle silloin, kun niitä tarvitaan. Varjostimien avulla valaistus voidaan suunnata alas tai sivulle päin. 6 (11)

7 3.8 Istutukset Istutettavien alueiden ja puurivien tarkoituksena on luoda alueelle vihreä, viihtyisä ja huoliteltu ilme ja omaleimainen identiteetti. Lisäksi puut ja pensaat sitovat ilman pölyhiukkasia ja vaikuttavat mikroilmastoon. Pitkärannan-, Kettulan- ja Repolantien varsille asemakaavassa istutettaviksi alueiksi osoitetulle alueille suositellaan istutettavaksi yhteneväisen ilmeen saavuttamiseksi pihlajapuuta. Pihlajapuun lisäksi alueelle voi istuttaa pensasryhmiä koivuangervosta. Pihlajapuut tulee istuttaa enintään 6 metrin välein ja puiden tulee olla vähintään 3 metrin mittaisia. Kuva 1: Teiden varsille voi istuttaa pihlajapuun lisäksi myös pensasryhmiä koivuangervosta. Asemakaavassa osoitetuille valtatien vastaisille istutettaville alueille suositellaan istutettavaksi esim. siperianpihtaa ja pylväspihlajaa tai aroniaa ryhmitellen tiiviimmiksi ja väljemmiksi kokonaisuuksiksi. Kuva 2: Valtatien puolella sijaitsevalle Istutettavalle korttelin osalle tulee suunnitelmallisesti istuttaa ryhmiä siperianpihdasta, pylväspihlajasta sekä aroniasta. Asemakaavamääräysten mukaan tonttien välisille rajoille on rajan molemmin puolin istutettava puita 3 metrin levyiselle alueelle. Puiden on oltava vähintään 3 metrin mittaisia ja niiden istutusväli on enintään 6 metriä. Tonttien välisillä alueilla suositellaan istutettavaksi tasapainoisiin ryhmiin siperianpihtaa, vuorimäntyä ja valkoista pensashanhikkia (sveitsi). Kuva 3: Tonttien välisille rajoille tulee istuttaa puita ja pensaita sopusointuisiin ryhmiin. 3.9 Jätehuolto Jätteen keräyspisteitä ei tulisi sijoittaa pääväylän varteen. Esteettisistä syistä jätteiden keräyspisteet tulisi sijoittaa tontille niin, ettei niihin ole suoraa näköyhteyttä kadulta. Lisäksi keräyspisteille tulee rakentaa aitaus ja katos. Aitaus ja katos tulee suunnitella luontevaksi osaksi rakennusten ja rakennelmien muodostamaa kokonaisuutta. Alueella on noudatettava Ulvilan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 7 (11)

8 4. RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELEISSA 875, 876, JA 887 SIJAITSEVILLE TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUEILLE (T) 4.1 Korttelialueille sijoittuva yritys Alueelle voidaan rakentaa teollisuustiloja kuten tehtaita, teollisuushalleja ja verstaita niihin liittyvine varastoja muine aputiloineen. Alueelle sijoittuvat yritykset voivat olla esimerkiksi tuotantolaitoksia, rakennusliikkeitä tai korjaamoja, joiden ympäristöllisille ominaisuuksille ei välttämättä aseteta korkeita vaatimuksia. 4.2 Rakennusten sijoittaminen tontille Päärakennukset tulisi sijoittaa kiinni päätien puoleiseen rakennusalan rajaan. Varastot ja muut piharakennukset ja rakennelmat tulisi sijoittaa tontin taka- ja sisäosiin. Teiden ja katujen reunoille sijoittuvat rakennukset rajaavat katutilaa ja antavat suojaa pihan toiminnoille. Erityisesti Kettulantien ja Järvikyläntien varrella rakennusten sijoittuminen tien reunaan on tärkeää. 4.3 Pihan jäsentely Piha tulee jäsennellä selkeästi ja eri toiminnot on hyvä erotella toisistaan istutuksin tai muilla rakennelmilla. Mahdolliset lastauspaikat ja varastoitavat kalustot, raaka-aineet ja tuotteet tulee sijoittaa tontille siten, ettei kadulta ole niihin suoraa näköyhteyttä. Lisäksi näkösuojan muodostamiseksi on istutettava kasvillisuutta tai rakennettava ympäristöön soveltuva aita. 4.4 Rakennukset Kadun varteen sijoittuvien rakennusten mittakaavan tuntuun tulee kiinnittää huomiota. Katujulkisivussa voi olla matalampia osia inhimillisemmän mittakaavan muodostamiseksi. Kate- ja julkisivu materiaalina tulisi olla maalattu tummanharmaa tai musta teräs. Vähäisessä määrin voidaan julkisivuissa käyttää tehostevärinä punaruskeaa ja valkoista sävyä. Suuria pintoja elävöittämään on suositeltavaa käyttää uraprofiileja. Rakennusten kattomaailmaan ja ilmanvaihtolaitteistojen ym. rakennusten ulkovaipan ulkopuolelle sijoittuvien laitteiden sijoitteluun ja ulkoasuun tulee kiinnittää huomiota. Varastorakennukset tulee rakentaa päärakennukseen sopivalla tyylillä. Rakennusten värityksenä tulisi olla pääosin musta tai tummanharmaa. 8 (11)

9 4.5 Aidat, katokset ja muut pihan rakennelmat Tonttia tai toimintoja rajaavien aitojen, pihan katosten ja muiden rakennelmien ulkoasu tulee sopia väriltään ja materiaaleiltaan tontin rakennusten kanssa yhteen. Aidat tulee perustaa riittävällä tavalla ja niiden säänkestävyyteen ja huoltoon tulee kiinnittää huomiota. 4.5 Mainokset Yritysten mainonnassa olisi hyödyllistä tehdä yhteistyötä lähikortteleiden yritysten kanssa. Yhtenäiset mainokset antavat alueelle siistin ja huolitellun kuvan. Korttelialueilla suositellaan käytettäväksi julkisivuun kiinnitettäviä mainoksia eivätkä mainokset saisi nousta räystäslinjan yläpuolelle. Samaan rakennukseen sijoittuvat mainokset tulisi ryhmitellä selkeiksi kokonaisuuksiksi ja mainosten tulisi tukea rakennuksen massoittelua ja julkisivun jäsentelyä. Julkisivuun kiinnitettävien mainosten lisäksi suositellaan käytettäväksi lipputankoja tai tankoryhmiä. Julkisivujen mainokset ja lipputangot olisi hyvä esittää rakennuslupavaiheessa. 4.6 Valaistus Valaistusta vaativat kulkureitit, toimintapihat, sisäänkäynnit ja mainokset. Valaisintyyppi, valaistuksen teho ja korkeus maanpinnasta on syytä harkita huolella eri kohteita valaistaessa. Valaistusta suunniteltaessa tulisi huolehtia häikäisyn ja valosaasteen ehkäisemisestä. Häikäisyä voidaan vähentää sopivalla valaisimen korkeudella ja koteloidulla valonlähteellä. Valosaastetta voidaan vähentää tarpeetonta valaistusta karsimalla ja kehittämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi liiketunnistimien avulla voidaan kytkeä valot päälle silloin, kun niitä tarvitaan. Varjostimien avulla valaistus voidaan suunnata alas tai sivulle päin. 9 (11)

10 4.7 Istutukset Istutettavien alueiden ja puurivien tarkoituksena on luoda alueelle vihreä, viihtyisä ja huoliteltu ilme ja omaleimainen identiteetti. Lisäksi puut ja pensaat sitovat ilman pölyhiukkasia ja vaikuttavat mikroilmastoon sekä mahdollisen melun leviämiseen. Kettulantien varteen asemakaavassa osoitetuille istutettaville alueille on istutettava 3 metrin mittaisia puita enintään 6 metrin välein. Yhtenäisen ilmeen luomiseksi puulajiksi suositellaan pihlajapuuta. Pihlajapuun lisäksi alueelle voi istuttaa pensasryhmiä koivuangervosta. Kuva 4: Kettulantien varrelle voi istuttaa pihlajapuun lisäksi myös pensasryhmiä koivuangervosta. Myös muiden katujen varsille ja tonttien välisille rajoille tulee istuttaa 3 metrin mittaisia puita vähintään 6 metrin välein. Puulajiksi suositellaan rauduskoivua. Koivun juurelle voi istuttaa aroniaa sopiviksi ryhmiksi. Kuva 5: Muiden katujen varsille voi istuttaa koivujen lomaan myös pensasryhmiä aroniasta. Aukeiden suuntaan ja metsän vastaisille istutettaville alueille suositellaan istutettavaksi siperianpihtaa tai koivua ja vuorimäntyjä sopiviksi ryhmiksi. Kuva 6: Luonnonmukaisia lajeja suositellaan istutettavaksi aukeiden suuntaan ja metsän rajalle. 4.8 Jätehuolto Jätteen keräyspisteitä ei tulisi sijoittaa pääväylän varteen. Esteettisistä syistä jätteiden keräyspisteet tulisi sijoittaa tontille niin, ettei niihin ole suoraa näköyhteyttä kadulta. Lisäksi keräyspisteille tulee rakentaa aitaus ja katos. Aitaus ja katos tulee suunnitella luontevaksi osaksi rakennusten ja rakennelmien muodostamaa kokonaisuutta. Alueella on noudatettava Ulvilan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 10 (11)

11 5. RAKENTAMISTAPAOHJEEN NOUDATTAMINEN Tämä rakentamistapaohje on laadittu ohjeellisena. Rakentamistapaohjeessa esitetyt maankäyttö- ja rakennuslain, rakentamismääräyskokoelman, kaupungin rakennusjärjestyksen ja asemakaavan määräykset ovat sitovia. Rakennusluvan myöntävällä viranomaisella on valta myöntää harkinnanvaraisia poikkeuksia edellä mainituista ohjeista ja määräyksistä. Ulvilan kaupunginhallitus on hyväksynyt ohjeen ( 325). 6. YHTEYSTIEDOT Rakennuslupa-asiat ja rakentamistapaohjeita koskevat kysymykset: Rakennustarkastaja Mikael Albrecht, puh. (02) mikael.albrecht@ulvila.fi Asemakaavaa koskevat kysymykset: Kaavoituspäällikkö Pauli Kekki, puh. (02) pauli.kekki@ulvila.fi Tonttien myynti ja esittely: Maanmittausteknikko Arto Ahokas, puh. (02) arto.ahokas@ulvila.fi Kunnallistekniikkaa koskevat kysymykset: Tekninen johtaja Juha Hjulgren, puh. (02) juha.hjulgren@ulvila.fi Istutuksia koskevat asiat: Puutarhuri Mirja Hussi, puh mirja.hussi@ulvila.fi Ympäristöä koskevat asiat: Ympäristötoimenhoitaja Arttu Tuominen, puh. (02) arttu.tuominen@ulvila.fi 7. LIITTEET Liite 1a: Pitkärannan / Valtavainion asemakaava Liite 1b: Pitkärannan / Valtavainion asemakaavan merkinnät ja määräykset Liite 2a: Havainnekuva pienet massat Liite 2b: Havainnekuva suuret massat Liite 3a: Pitkärannan asemakaava Liite 3b: Pitkärannan asemakaavan merkinnät ja määräykset Liite 4: Havainnekuva Liite 5: Havainnekuva Valtavainion alueelta 8. LISÄTIETOA JA LÄHTEET Ulvilan kaupungin rakennusjärjestys (2002) Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus (2000) Suomen rakentamismääräyskokoelma ja RT-kortisto, Rakennustieto Oy Perspektiivikuvat: Johanna Hirvelä & Susanna Roslöf Valokuvat: Ulla Kiviharju & Susanna Roslöf 11 (11)