Vuosijulkaisu 2005 APUTASSU APUTASSU Aputassuväki juhlii: Koulutusta 10 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosijulkaisu 2005 APUTASSU APUTASSU 2005. Aputassuväki juhlii: Koulutusta 10 vuotta"

Transkriptio

1 Vuosijulkaisu 2005 APUTASSU APUTASSU 2005 Aputassuväki juhlii: Koulutusta 10 vuotta 1

2 Ukko tuli taloon! Teksti: Mari Koivisto Tapasin avustajakoirani Ukon ensimmäistä kertaa maaliskuussa 2004 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksella Paimiossa. Ainakin minulla oli perhosia mahassa, Ukko sen sijaan heilutti häntäänsä ja nautti tuliaisiksi tuodusta puruluusta ja pehmolelusta. Tapaamisemme jälkeen en olisi millään malttanut odottaa toukokuun loppuun asti, jolloin alkoi uusien koirien luovutusjakso. Toukokuun 21 päivä oli Ukon elämässä varsin merkittävä, silloin siitä tuli isä ja luovutusjakso Kaarinassa alkoi. Viikon mittaisen jakson aikana opettelimme yhteistyön alkeita ja tutustuimme toisiimme. Viikko oli tiivis, mutta antoisa. Perjantaina pakkasimme laukkumme ja aloitimme jännittävän kotimatkan, aluksi autolla Helsinkiin, josta jatkoimme matkaa lentokoneella Rovaniemelle, jossa opiskelen. Sain pistekirjoitetut turvaohjeet Ukko ei ollut koskaan aiemmin matkustanut lentokoneessa, mutta osasi silti käyttäytyä oikein mallikelpoisesti koko lennon ajan. Lennolla sattui myös ensimmäinen hauska kommellus, kun stuertti luuli minua näkövammaiseksi ja toi minulle pistekirjoituksella kirjoitetut turvaohjeet. Rovaniemellä jatkoimme tutustumista ja yhteistyön harjoittelua. Olosuhteet olivat ja ovat yhä melko haasteelliset. Asun aivan kaupungin keskustassa, joten Ukon tuli seurata myös ilman hihnaa sivullani ihmisvilinästä ja toisista koirista välittämättä. Armi-aputassulta opastusta Juhannuksen aikoihin lähdimme kotikaupunkiini Ulvilaan kesän viettoon. Ulkoilimme paljon, kävimme uimassa ja harjoittelimme Janeten ja aputassu Armin avustuksella esimerkiksi koiran hallintaa. Heiltä sain paljon tietoa ja vinkkejä koiran kanssa toimimiseen. Elokuun alussa osallistuimme avustajakoirien kesäpäiville ja taidontarkistuskokeeseen Lehtimäellä. Koe meni hyvin, joten tästä oli mukava jatkaa eteenpäin. Syyskuun alussa palasimme takaisin Rovaniemelle. Tehdessämme samoja lenkkejä kuin alkukesästä, huomasin ilokseni kuinka paljon olimme edistyneet yhteistyössämme ja koiran hallittavuudessa kesän aikana. Syksyllä Ukko aloitti myös koulunkäynnin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa, jossa opiskelen kuntoutuksen ohjaajaksi. Koulunkäynti on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Ukko osaa ottaa opiskelun rennosti nukkumalla oppituntien ajan. Välitunneiksi energiaa on riittämiin ja toisiin opiskelijoihin olisi Ukon mielestä kiva tutustua. Ukko, ystävyydellä Ukko pitää myös lenkkeilystä, erityisesti koirakavereiden kanssa painiminen ja uiminen on mukavaa. Ulkoilusta onkin tullut tärkeä osa meidän molempien arkipäivää. Harjoittelemme myös uusia ja hyödyllisiä taitoja miltei päivittäin. Tällä hetkellä opettelemme pyörätuolin vetämistä lumessa ja kännykän hakemista kaukaa. Kevään aikana olen menossa opettelemaan kävelyä, tukenani Ukko ja kyynärsauva. Kulunut vuosi on ollut rankka, mutta antoisa. Ukko liikkuu kanssani kaikkialla. Meistä on myös tullut parhaat ystävät. Ukko ainakin näyttää nauttivan elämästään täysin siemauksin. Työn teon lomassa jää aikaa ulkoiluun, uimiseen, leikkimiseen ja sohvalla nukkumiseen. 2

3 APUTASSU Vuosijulkaisu 2005 ISSN Julkaisija Avustajakoira Assistenthund ry Päätoimittaja Ritva Lehtiö Antreksenkuja 4 A Turku puh sähköposti: Sivunvalmistus ja painotyöt Painola - Kaarina Kansi: Kuvia vuosien varrelta, Avustajakoirayhdistys ry Avustajakoira ry Puh Puheenjohtaja Kalevi Sirviö Aukiotie Paltamo puh sähköposti: Kummikoira-asiat: Aputassujen tukijaosto Eeva Anttinen puh , APUTASSU on Avustajakoira ry:n vuosijulkaisu. Sivuilla esiintyvät päähenkilöt edustavat nuorta ja tärkeää haaraa ikivanhassa koira-alan ammattikirjossa. Avustajakoiria on koulutettu maassamme vuodesta 1994 lähtien. Aputassut työskentelevät käyttäjänsä palveluksessa kaikkialla missä niitä tarvitaan ja tarvetta löytyy enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Sisällysluettelo sivu Puheenjohtajan palsta... 4 Avustajakoirakoulu ja Eukanuba yhteistyöhön... 5 Vauhtimimmit Viivi ja Merja... 6 Viljo vammaispolitiikassa... 8 Lissun sydämessä paikka yhdelle... 9 Lähikuntouttaja Valter _ tunnollinen, herkkä tassutuki Riku Kiitos aputassujen tukemisesta Roopen isot tassunjäljet Milka-mummon uusperhepäivät Maailman paras koira Avustajakoira-asiantuntija Invalidiliittoon Avustajakoiria koulutettu 10 vuotta (juhlapuhe) Avustajakoitien koe- ja testihistoria Parhaille koirille parasta sapuskaa Avustajakoiria koulutettu 10 vuotta (seminaari) Avustajakoirat opiskelevat Paimiossa Onko koira ainoa mahdollinen aputassu Euroopan avustajakoiratoimintaa nuuskimassa Kummikoiratoiminta jatkaa kasvuaan Rico ja Wenla _ vauva tuli taloon Huipulla tiivistä Lehtimäellä Jesperi _ salarakas? Viki-avustajakoira on tuttu vieras Apilassa Morocamp kansainvälistä meininkiä Iira apuna aurinkoreissulla Eläinfysioterapiaa Kevätkokous keräsi runsaan osanottajamäärän Avustajakoiran hakijaksi? Aputassujen koulutuksen 10 vuotta - pikkujoulun juhlinnan aiheena Lämpimät kiitokset Ristikko Wivi saattelee lämmöllä aputassut aina palveluksessa Avustajakoira Assistenthund ry Tue koulutusta, tiedotusta, peesaritoimintaa jäsen- ja kannatusjäsenmaksut, lahjoitukset Pankkitili: Aktia Lahjoitukset kummikoirien hankkimiseksi Pankkitili: /Aputassujen tukijaosto Yhdistyksen toimialue on koko Suomi Kotipaikka Lappeenranta 3

4 Kalevi Sirviö PUHEENJOHTAJAN PALSTA Avustajakoiratoiminnan kuluneen vuoden teemana on ollut Avustajakoirien koulutus Suomessa kymmenen vuotta. Ensimmäiset Invalidiliiton kouluttamat avustajakoirathan luovutettiin joulukuussa 1994 käyttäjilleen. Näiden kymmenen vuoden aikana on koulutettu noin viisikymmentä avustajakoiraa. Tällä hetkellä työelämässä toimii 34 aputassua. Osa alkuvuosina koulutetuista koirista on jäänyt eläkkeelle tai poistunut muuten työelämästä. Kymmenvuotista avustajakoirien taivalta ja historiaa on muisteltu eri tilaisuuksissa monin tavoin. Koulutuksen juhlavuosi oli keskeinen Avustajakoirayhdistyksen pikkujoulutapahtuman yhteydessä viime vuoden marraskuussa. Invalidiliitolle ojennettiin juhlassa Avustajakoirayhdistyksen standardi. Samassa tilaisuudessa saatiin kansainvälistä näkymää Euroopan Avustajakoirajärjestöjen yhteistapaamisesta ja EU-maiden tulevaisuuden suunnitelmista. Tämän vuoden maaliskuun alussa Invalidiliitto järjesti Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa Paimiossa tiedotustilaisuuden ja seminaarin, johon oli kutsuttu eri tiedotusvälineiden edustajia ja yhteistyökumppaneita. Invalidiliitto julkaisi tilaisuudessa kymmenvuotishistoriikin avustajakoiratoiminnasta. Invalidiliitto perusti viime vuonna pysyvän avustajakoiratyöryhmän joka kokoontuu säännöllisesti. Sen tehtävänä on suunnitella ja organisoida avustajakoirien koulutusta. Työryhmään kuuluu myös kaksi avustajakoiran käyttäjää. Viime vuonna Paimiossa koulutettiin seitsemän uutta aputassua, ne luovutettiin uusille käyttäjille toukokuussa Kaarinassa. Avustajakoirayhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut vuosi vuodelta tasaisesti. Mukaan on tullut uusia koirankäyttäjiä ja muita avustajakoiratoiminnasta kiinnostuneita. Yhdistys on järjestänyt erilaisia koulutus- ja yhteistapaamisia mm. Lehtimäen kesäpäivät, pikkujoulutapahtuman ja vuosikokouksen. Kuluneena vuonna jäsenistö osallistui tapahtumiin runsaslukuisesti. Yhdistys on osallistunut myös aktiivisesti kummikoiratoimintaan. Uusia aputassuja tarvitaan, hakijoiden jono on pitkä. Aputassujen Tuki -jaoston kautta tulleilla lahjoituksilla koulutettiin viime vuonna kaksi uutta aputassua. Kiinnostus kummikoiratoimintaa kohtaan on ollut kiitettävää. Useammat tahot, kuten erilaiset yritykset, yhdistykset sekä yksityiset henkilöt ovat lahjoittaneet varoja uusien aputassujen hankkimiseen ja kouluttamiseen. Kiitos heille! Ordförarens spalt Temat för årets assistenthundsverksamhet har varit "Skolningen av assistenthundar i Finland, 10 år". De första assistenthundar, som skolats av Invalidförbundet, överläts åt sina hussar och mattar i december Under tio år har det skolats cirka femtio hundar. För tillfället finns det 34 hundar i tjänst. En del av de hundar som skolats under de första åren har pensionerat sig eller lämnat arbetslivet av någon annan anledning. Assistenthundarnas 10-åriga verksamhet har uppmärksammats vid olika evenemang på många sätt. Jubileumsåret var det centrala temat vid Assistenthundföreningens lilla jul i november. Föreningen överräckte sin standard till Invalidförbundet. Vid samma tillställning fick deltagarna inblick i de europeiska assistenthundföreningarnas verksamhet samt EU-ländernas framtidsplaner. I början av mars ordnade Invalidförbundet en presskonferens och ett seminarium i yrkesutbildningscentralen i Pemar. Man hade bjudit in representanter från media och samarbetspartners. Invalidförbundet publicerade assistenthundsverksamhetens 10-årshistorik. Förra året grundade Invalidförbundet en permanent arbetsgrupp för assistenthundsverksamheten. Den har regelbundna möten. Gruppen planerar och ordnar skolning av assistenthundar. Två medlemmar är användare av assistenthundar. Senaste år skolades sju nya hundar i Pemar. De överläts åt sina hussar och mattar förra maj i St. Karins. Antalet medlemmar i Assistenthundföreningen har ökat stadigt varje år. Många av dem är nya användare av assistenthundar och andra som är intresserade av verksamheten. Föreningen har ordnat skolnings- och andra evenemang som t.ex. Lehtimäki sommardagar, lilla jul samt årsmötet. Under det gångna året deltog medlemmarna talrikt i alla arrangemang. Assistenthundföreningen har deltagit aktivt även i fadderhundsverksamheten. Nya assistenthundar behövs, kön av ansökare är lång. Donationer till Assistenthundarnas stödutskott möjliggjorde skolningen av två hundar förra året. Intresset för fadderhundsverksamheten har varit glädjande stor. Olika företag, föreningar och enskilda personer har donerat pengar för anskaffandet av nya hundar. Ett stort tack till alla donatorer! 4

5 AVUSTAJAKOIRAKOULU JA EUKANUBA YHTEISTYÖHÖN Teksti: Timo Leppäkorpi Lounais-Suomen maaseutuoppilaitoksen Avustajakoirakoulu ja Eukanuba tuotteita maahantuova Severa Pet Foods Oy tekivät Paimiossa taloudellisesti merkittävän yhteistyösopimuksen. Jatkossa se laajenee koskemaan koko avustajakoirakenttää, eli myös käyttäjät pääsevät osallisiksi yhteistyön tuomista eduista. Avustajakoiratoimintaa maassamme rahoittaa pääosin Raha-automaattiyhdistys, pieneltä osin sitä tukee myös Avustajakoira ry lahjoitusvaroin. RAY suuntaa avustusvarat Invalidiliitolle, joka hallinnoi toimintaa valtakunnallisesti ja hankkii kaikki avustajakoirat ostopalveluna Lounais-Suomen maaseutuoppilaitokselta. Lopullinen avustajakoiran hankintapäätös tehdään koirien käyttöönottokatsastuksen yhteydessä, jossa valmiiksi koulutettujen avustajakoirien soveltuvuus ja koulutustaso testataan. Käyttöönottokatsastukseen asti koirat ovat maaseutuoppilaitoksen omaisuutta ja täten myös sen taloudellisella vastuulla. Kaikki koulutukseen tulevat pennut testataan ennakolta. Tästä huolimatta on mahdollista että koulutuksen aikana käy ilmi seikkoja, jotka estävät yksilön kouluttamisen avustajakoiraksi. Tällöin jo hankitusta ja osittain koulutetusta koirasta aiheutuneet kulut jäävät avustajakoirakoulun kannettavaksi. Koulun koirille antama laatutakuu velvoittaa siihen, että vain sopivat yksilöt päätyvät työkäyttöön. Yhteistyösopimuksen tuoma taloudellinen tuki parantaa huomattavasti kouluttajan riskinsietokykyä ja mahdollistaa mm. koulutukseen hankittavien koirien määrän lisäämisen. 5

6 Vauhtimimmit Viivi ja Merja Kielimuurin yli Työpaikkaansa Viivi tuli hyvin oppineena. Esineiden nostamiset ja ovien avaamiset sujuivat lennossa. Mutta jokainen koira on myös oma persoonansa. Merja kertoo, että kun oltiin toisilleen vieraita, oli alkuun ymmärtämisongelmia, kielimuuri. Viivi sai esimerkiksi olla pihalla vapaasti, mikä johti sen kokeilemaan reviirinsä laajuutta. Alue suureni pikkuhiljaa, kunnes Merja huomasi puuttua asiaan. Yhden taidon Merja oli vahingossa sammuttaa. Viivi oli hyvä vetämään pyörätuolia, mutta kerran kun se aikoi rynnätä toisen koiran perään, Merja kiljaisi: Et vedä! Seuraavalla kerralla veto-käsky sai Viivin asettumaan kiltisti Merjan tuolin viereen. Vetämisen taidon palauttamiseen Merja sai neuvoja Viivin kouluttajalta, Kirsi Niittymäeltä. Merja kiitteli, että Kirsiin on aina voinut turvautua, jos kysyttävää on ollut. Viivi tuli kesän kynnyksellä Merja Paltamaalle töihin Keuruun Pihlajavedelle. Merja on täysverinen koiraihminen. Ennen Viiviä hänellä oli samanaikaisesti kaksi koiraa. Hän oli kouluttanut ne itse pennusta alkaen. Mutta koiran elämä kulkee paljon nopeammin kuin ihmisen ja lopulta niille oli ollut pakko jättää hyvästit. Merja oli vammautunut auto-onnettomuudessa vuonna Pyörätuolilla liikkuvalle ihmiselle uuden pennun opettaminen sisäsiisteydestä alkaen olisi ollut liian työlästä. Koiraton koti oli tyhjä. Syksyt olivat synkkiä maalla isossa talossa yksin asujalle. Alkoi olla turvatontakin, kun pihaan ilmaantui milloin minkäkin kauppiaita. Aikuisen koiran hankintaan oli kaksi vaihtoehtoa: sellainen voisi löytyä perheestä, jonka pitäisi luopua koirasta allergian takia. Tässä on kuitenkin omat riskinsä. Koiralla saattaisi olla ominaisuuksia, jotka eivät sovi vammaisen ihmisen kanssa toimimiseen. Toinen vaihtoehto oli avustajakoira. Merja oli nähnyt aputassun Reetta Mikkosella kun he olivat osuneet samaan aikaan kuntoutukseen. Asia jäi itämään ja Merja laittoi hakemuksen Invalidiliittoon jo ennen kuin vanhoista koirista piti luopua. Kun Merja oli jäänyt yksin, hän soitti liittoon ja yllättyi, kun sai jo kuukauden päästä kutsun haastatteluun. Toisen kuukauden kuluttua hänelle oli myönnetty Viivi, jossa on labradorinnoutajaa ja flättiä. Viivi suoritti aputassun opinnot Paimion maaseutuoppilaitoksessa. Yhteiselämä Merjan kanssa alkoi keväisellä luovutusjaksolla Koivukankareen lomakodilla Kuusistossa, Turun lähellä. Se oli rankka jakso. Merja toteaa, että jälkikäteen ajateltuna se oli kaiken vaivan arvoinen, siitä jäi paljon mieleen. Emännän omista koirakokemuksista oli myös monessa asiassa hyötyä kotielämän alkaessa. Ammattitaidon testaaminen oli edessä kesän taidontarkistuskokeessa Lehtimäellä elokuun alussa. Merja kertoo olleensa kauhusta kankeana lähtöviivoilla. Viivi kuitenkin läpäisi testin kirkkaasti. Esteet kumoon Paras ominaisuus Viivissä on sen eloisuus, arvioi Merja. Kun hän jäi vanhojen koirien jälkeen yksin, hän jumiutui kotiin. Ulkoilu ei innostanut, eikä juuri mikään muukaan. Viivi on vilkas ilopilleri ja saa Merjan mukaan kaikenlaiseen. Hän on oivallinen lenkkeilykaveri, seuralainen ja turvakin. Parilla on uusi yhteinen harrastus, joka innostaa kunnolla kumpaakin: agility. Leena Rajala ehdotti sitä ja kun Merja löysi kohtuullisen matkan päästä hyvämaastoisen radan, treenit alkoivat. Merja antaa käskyt kauko-ohjauksena. Hän kertoo, että Viivi kyllä hallitsee monet asiat, mutta aputassun rooli myös vaikuttaa. Viivi herättää hilpeyttä, kun se kaataa esteet sen sijaan että hyppisi niiden yli. Sitten se katsoo Merjaa kysyvästi: Joko pääset tästä yli? Muutenkin Viivi on herkkänä Merjan tunnoille. Merja kertoo, että kun häntä kehotettiin Jyväskylän keskussairaalassa viemään koira pois ja hän alkoi jännittää, Viivi rupesi vilkuilemaan, että mitä pelkäät, mitä täällä on? Tilanne ratkesi, kun Merja esitti koiransa tehtävän. Aputassuilla on oikeus kulkea käyttäjänsä kanssa kaikkialla. 6

7 Merja on tottunut liikkumaan paljon ja kovaa. Hän on harrastanut rallia ennen vammautumistaan ja edelleen vauhti on lujaa. Hän kiittelee, että Viivin kanssa on huoletonta kulkea, se osaa käytöstavat. He ovat asuneet hotelleissa, käyneet kylässä, tavanneet tuttuja rallikisoissa. Ensi kesänä on tarkoitus lähteä asuntoautolla Norjaan. Viivi erottaa työn ja vapaa-ajan kuin yön ja päivän. Samaa ei voi sanoa kaikista ihmisistä. Merja toteaa, että hänen kotiseudullaan avustajakoira oli vieras ilmestys. Joku muisti opaskoiran, mutta tätä ei. Ihmiset tekivät Viivin kanssa ahkerasti tuttavuutta, kunnes aputassun toimenkuvasta tehtiin juttu paikallislehteen. Sitä oli luettu paljon, koska Viivi sai sen jälkeen työskennellä enemmittä häiriöittä. Jos Viiviltä kysyttäisiin mieluisinta asiaa, vastaus voisi hyvinkin olla: ruoka. Juuri ennen puhelinkeskusteluamme Merja oli tullut kotiin kampaajalta ja Viivi oli ilmoittanut eteisessä, ettei keittiöön kannata mennä. Kun Merja kuitenkin meni, hän löysi lattialta kaatuneen kissanruoka-automaatin. Silloin kun kylään tulee toisia koiria, Viivi on innokas emäntä. Se esittelee, että täällä on sitten ruuat, minä tarjoan. RL HAMMASLÄÄKÄRIKESKUS KOSKIDENT Koskikeskus, lok. 91, Tampere Puh. (03) Fax (03) SUORITAMME KAINUUN ALUEELLA - Teiden linkoukset ja auraukset - Kiinteistöjen huolto- ynm. tehtävät - Kunttaturpeen hankinta ja asennustyöt - Pienkonetyöt (Robot) Hyötyajoneuvojen käytetyt ja uudet osat! Korjaamopalvelut! KONEURAKOINTI HYVÖNEN SEPPO & TUOMO puh / Hyvölänkyläntie 6 A, Vuokatti Aleksanterinkatu 15 ja Citymarket Laune Lahti Kurun Apteekki Palvelemme ma- pe Kauppatie 16, Kuru puh. (03)

8 Viljo vammaispolitiikassa Hannu Rinne odotti kaksi vuotta ennen kuin sai Viljon työparikseen. Hänellä oli ollut saksan paimenkoiria ennen kuin sairastui MS-tautiin. Hannu oli kouluttanut ne itse, mutta arveli ettei kykene siihen enää, kun sairaus eteni siihen vaiheeseen että hän rupesi pyörätuolin käyttäjäksi. Hän näki apuvälinemessuilla avustajakoirien työskentelyä ja juttu kolahti. Odotusaika tuntuu jälkeenpäinkin liian pitkältä. -Jos ihmiselle on avustajakoirasta hyötyä ja hän haluaa sitä, koira pitäisi saada ja vieläpä ilman pitkää odotusta. Tärkeää on että hän soveltuu koiran käyttäjäksi, Hannu toteaa. Yhteiskunnan kuuluisi tulla mukaan koirien koulutuskustannusten korvaajaksi, samaan tapaan kuin opaskoirien. Nämä työkoirat kuuluvat samalle viivalle muutenkin, mutta edelleen avustajakoiran käyttäjä maksaa kaiken ylläpidon, kun taas opaskoirasta maksetaan virkakoirien päiväraha ja perusterveydenhoito. Näine kustannuksineenkin koira lisää monen vammaisen ihmisen itsenäisyyttä loppujen lopuksi edullisesti. Se on avustaja, apuväline ja kuntouttaja samassa paketissa. Ruutia ja hallittuja keikkoja Viljossa on kunnolla ruutia, johtuneeko siitä että sen suonissa virtaa sekä labradorinnoutajan että flätin verta. Tarpeen tullen menohalut ovat tiukasti koiran hallinnassa, mutta kun Viljo on vapaana, sen valtaa joskus vastustamaton erähenki. Jos se vainuaa jäniksen tai hirven jäljet, Hannu on pari kertaa saanut odotella kymmenisen minuuttia koiraansa metsältä. Palatessaan Viljo on muistanut roolinsa, koskapa luimistelee isäntää nolona. Vapauden hetket ovat vastapainoa kurinalaiselle kokouselämälle. Hannu on kiireinen järjestöaktiivi ja päivät täyttyvät kokouksista. Hän toimii Hämeenlinnan vammaisneuvoston puheenjohtajana, samoin kuin yhteistyökuvioita hakevassa Seudullisessa vammaisneuvottelukunnassa, jossa on kahdeksan kuntaa. Viljo pärjäsi heti alkuun kokousavustajana. Matkat se taittaa suvereenisti missä liikennevälineessä tahansa. Hannu kiittelee Hämeenlinnan takseja joustavasta ja hyvästä palvelusta. Junassa ja busseissa reissaaminenkin sujuu kitkatta. -Huomaa että avustajakoirat tunnetaan jo opaskoirien kaltaisiksi työkoiriksi, toteaa Hannu. Koskaan ei ole tullut huomautuksia koiran paikasta. Hannu ja Viljo käyvät Helsingissä pari kertaa kuukaudessa Etelä-Suomen läänin vammaispoliittisessa työryhmässä. Hannun mukaan toimikunta on tehnyt ensimmäisen läänin tasoisen Vammaispoliittisen ohjelman. Pääkaupunkimatkoja kerryttävät myös MS-liiton toimitusneuvoston kokoukset. -Tällä hetkellä tärkeimpiä vammaispoliittisia asioita ovat Vammaispalvelu- ja kehitysvammalain yhteensovittaminen ja matkojen yhdistelykeskusten perustaminen, Hannu mainitsee. Viljo on Hämeenlinnassa käynyt isäntänsä matkassa hammaslääkärillä, terveyskeskuksessa, sairaalassa ja tietysti erilaisissa kaupoissa. Vain kerran on tullut porttikielto, yhdestä ravintolasta. Viljo on ensimmäinen aputassu Hämeenlinnassa ja on saanut mediassa paljon julkisuutta. Se näkyy mm. siinä, että ihmiset tulevat mielellään kyselemään ja juttelemaan Viljosta. Yhteisissä kokemuksissa Viljo on kiintynyt vahvasti isäntäänsä. Vaimo ja 7-vuotias poika ovat sen kavereita, joskus hekin saavat Viljoa ulkoiluttaa, mutta siihen se sitten jää. Hannu toteaa, että Viljon toiminta on vastannut hänen odotuksiaan ja hämmästyttänytkin, kun hän ei ennakolta tiennyt, mitä kaikkea koira voi tehdä. Esineiden nostot ja siirrot ovat tärkeitä. Ovien avaaminen onnistuu Viljon avulla vaivattomasti. Tärkeimpiin kuuluu kuitenkin Viljon rooli kuntouttajana. Koiran takia pitää käydä ulkona säännöllisesti. Hannu tekee ainakin yhden pidemmän lenkin päivittäin. Ulkoilu sähkärillä parantaa tasapainoa ja hengitystä. Se myös tuulettaa ajatuksia. Ulkona Hannu ja Viljo kertaavat ja treenaavat myös taitoja, jotain on aina harjoittelun alla. Uutta Viljon valikoimissa on lehden haku ja roskapussin vienti. Tukea koulutukseen -Aputassujen koulutus vaatii ammattitaitoa ja on merkittävää työtä, arvioi Hannu. Hän halusi osaltaan edistää koulutusmahdollisuuksia hankkimalla opetusvälineitä. Paimion maatalousoppilaitokseen on nyt saatu sähköpyörätuoli ja manuaalituoli sekä seitsemän kännykkää ja niihin kortit. Kiitos lahjoittajille: Pyörätuolit saatiin Respecta Oy:ltä, kännykät ovat Nokian, Siemensin ja Ericssonin lahjoittamat. Puhelinkortit lahjoitti TeliaSonera. Sähköpyörätuoli on tarpeen, koska se on monen käyttäjän liikkumisväline ja aputassujen on hyvä tuntea menopeli jo koulutusvaiheessa. Kännyköiden nouto on kuulunut aputassujen kouluohjelmaan aiemminkin, mutta kouluttajat ovat käyttäneet tarkoitukseen omiaan ja arvata saattaa, mitä koiranleuat tekevät esim. näytölle ennen kuin riittävän hellävarainen tarttuminen on opittu. RL 8

9 Lissun sydämessä paikka yhdelle Petri Lehtolan ja saksanpaimenkoira Lissun elämä muuttui äkkiä marraskuussa He olivat molemmat mukana auto-onnettomuudessa. Petri loukkaantui vakavasti. Petri oli kaksi kuukautta teho-osastolla ja sen jälkeen kuukausia sairaalassa. Sitten oli vuorossa intensiivinen jakso Käpylän kuntoutuslaitoksella. Lissu oli tullut Petrille 7-viikkoisena pentuna. Petri asui silloin Oulussa. Lissu on hänen mukaansa aina ollut melkoinen pököpää, tietää mitä tahtoo. Sakemannien tapaan se kuitenkin ottaa sydämeensä yhden ihmisen. Kun Petri äkkiä hävisi sen elämänpiiristä, se ei unohtanut häntä missään vaiheessa. Lissu muutti Petrin isovanhempien luo Lappajärvelle, mutta ympäristön vaihdoskaan ei himmentänyt muistoa. Lissu valpastui ja uikutti joka päivä niihin aikoihin kun Petri tavallisesti oli tullut töistä. -Kun toivuin niin paljon, että Lissu pääsi sairaalaan katsomaan, se meinasi syödä minut, nuoli aivan märäksi, nauraa Petri. Moni asia menee uusiksi, kun ihminen vammautuu vaikeasti. Paljon kuitenkin myös pysyy, yksi niistä asioista oli Lissu. Petrin sairaalakautena hänen äitinsä sai vihiä avustajakoirista ja niiden opetuksesta. Hän rupesi selvittämään asiaa ja löysi kouluttaja Leena Rajalan. Kun Leena kuuli Petrin ja Lissun vaiheet, päätettiin heti että Lissu koulutetaan Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa, jostain hommataan siihen rahoitus. Pian Lissu opiskeli Paimiossa avustajan taitoja. Se sopeutui hyvin viiden muun oppilaan joukkoon eikä haitannut yhtään että muut olivat eri rotua, noutajia kaikki. Taitoja karttui. -Lissu sivistyi Paimiossa kovasti, Petri toteaa. -Tietysti ikä selittää vähän tätä. Kun vammauduin, se oli vasta yksivuotias. Petrille Lissu oli ensimmäinen koira. Aiempaa kokemusta oli kissasta ja hams- terista. Koirien koulutuksesta hän ei tiennyt paljoakaan niin että Lissu vietti aika vapaat nuoruuden päivät. Uudelleen yhdessä Kun Petri pääsi aloittamaan arkielämää, hän muutti Jyväskylään jossa hänen äitinsä asuu. Viime keväänä avustajakoirien luovutusjaksolla alkoi sitten taas hänen ja Lissun yhteiselämä. Petristä viikon mittainen kurssi tarjosi valtavasti asiaa, koko ajan oli vipinää. Lisäaika olisi ollut kiva. Jakson aikana muut aputassun kanssa aloittavat tulivat tutuksi. Petri sanoo, että yhteyttä pidetään edelleen. Hän nauraa, että kokemuksia vaihdettaessa sakemannin erityislaatu tulee esiin. Lissua kukaan ei esimerkiksi pyri silittelemään, kun he liikkuvat ihmisten ilmoilla. Koulutuksensa jälkeen Lissu osaa monia tehtäviä, joilla auttaa neliraajahalvaantunutta isäntäänsä. Se nostaa tavaroita, sytyttää ja sammuttaa valoja ja patistaa isäntää ulkoilemaan. Petri on hommannut sähköpyörätuolin, jolla pidemmätkin lenkit taittuvat. Talvella tosin kylmyys APUTASSU 2005 rajoittaa matkantekoa. -Tärkein Lissun ominaisuuksista on kuitenkin sen seura. Siitä on mahdottomasti iloa, vaikka se välillä aiheuttaa tempauksillaan melkoisia päänsärkyjä, Petri kertoo. Lissulla oli esimerkiksi jossain vaiheessa tapana ottaa jalat alleen ja häipyä omille teilleen. Siinä olikin sitten ihmettelemistä. Petri kiittelee peesariaan Kimmoa hyvistä neuvoista ja tuesta. Lissusta on tullut hyvin toimiva. Se on matkustanut Petrin mukana mm. Käpylään kuntoutusjaksolle. Tässä laitoksessa koirat ovat tuttu ilmiö. Siellä jopa työskentelee yksi tassuterapeuttina: Arttu aloitti kuntouttajan hommat kesällä Virallisen tassuterapeutin työstä on kuntoutujille paljon hyötyä, mutta on todettu että asiakkaiden omatkin koirat vaikuttavat positiivisesti. Ehkä pitää paikkansa, että millainen koira, sellainen isäntä. Petri kertoo, että hän halusi aikanaan nimenomaan saksanpaimenkoiran. Samanlaista ehdottomuutta siis kuin Lissulla. Tällä oli kuulemma vaikeuksia, kun Petrin kuvoihin ilmestyi toinenkin tyttöystävä. Nyt Lissu on karistanut mustasukkaisuuden elkeet ja samoihin ympyröihin mahdutaan kolmistaankin. RL 9

10 Lähikuntouttaja Valter tunnollinen, herkkä tassutuki Teksti: Niina Hätinen Tutustuin käsitteeseen avustajakoira pari vuotta sitten peruskuntoutusjaksolla Synapsiassa, missä Leppäsen Paula pyysi minua fysioterapian ohessa tassuterapiaan. Tassuterapeuttina toimi Paulan ja Rajalan Leenan ohjauksella suloinen suklaanruskea labbis Arttu. Hioimme kävelyäni Artun tuella, sain venytellä kroppaani eri asennoissa lattialla sen kanssa touhuten. Otimme samalla pakotetusti vasemman, halvaantuneen käteni mukaan tukeutumisiin ja koiran hoitoon. Liikunnallisesti TAKSI MÖTTÖNEN PALTAMO lahjakkaana tyttönä uskaltauduin omaaloitteisesti jopa harjoittelemaan kävelyä rappusissa Artun tuella. Nautin joka hetkestä Artun tassuttelussa ja opin koko ajan paljon uutta. Paula ja Leena ehdottivatkin, että hakisin Invalidiliitosta omaa avustajakoiraa kuntoutukseni tueksi. Niinpä jo jaksoni päättyessä olin laittanut hakupaperit menemään. Koirakuume vielä vain lisääntyi tavatessani Synapsiassa Reetan Haran ja Mikon Karan. Valter uuden elämisen tukena Hakuprosessi eteni yllättävän nopeasti ja jo vuoden kuluttua oli aputassunani kaunis keltainen labbis Valto, kutsumanimeltään Valter. Ja kun rakkaalla lapsella on monta nimeä: Valle vaan. Valle on parasta, mitä minulle on vammautumiseni jälkeen tapahtunut. Minulle on ollut tosi raskasta sopeutua vammaani. Siihen liittyy paljon luopumista ja Valter tuo jotain erityistä tilalle. Koska onnettomuudestani on vasta vähän aikaa, tunnen myös että Valle auttaa uuden, lievästi vammaisen nuoren naisen identiteettini kehittymisessä. Elän ja asun yksin, joten Valter on korvaamaton, turvallinen kaveri. Hän ei jätä ja on aina mun puolella. Valter on luonteeltaan ja käytökseltään tosi samanlainen kuin minä. Tarkka, tunnollinen, kiltti, rauhallinen ja hyvin herkkä. Virtaa ja leikkimieltäkin meiltä löytyy tarvittaessa. Myös ulkoisesti sovimme hyvin yhteen. Olemme siroja ja sutjakoita molemmat. Moni on sanonutkin meitä ihan samannäköisiksi. Valter sopii käyttööni/avukseni valtavan hyvin. Yhdessä liikkuessamme hänen rauhallisuutensa on etu, koska kävelen vielä hitaasti. Valle ei koskaan vedä minua nurin, vaan oikein haluaa kävellä kauniisti rinnallani. Toispuolihalvaukseni takia vasen käteni on jäänyt lähes käyttämättömäksi. Valter on siinä kiinni aputassujen luovutusjaksolla kehittelemällämme hihnalla. Näin hän tukee ja ohjaa kävelyäni yllättävän paljon. Hän antaa tällä tavoin myös aistituntemuksia käteeni ja koko kehoni vasemmalle puolelle. Valterin kanssa tunnen itseni kokonaisemmaksi. Vasemman puoleni aistiminen on parantunut, kun juttelen hänelle vasemmalle kävellessämme. Pian on ensimmäinen yhteinen vuotemme takana ja on hienoa huomata, kuinka Valter on kuntouttanut minua. Kävelyni on parantunut huomattavasti. Toki se edelleen vaihtelee, mutta liikun varmemmin jo ilman tukeakin, ja vaikkapa metsässä! Heti Vallen myötä kävelykeppini sai jäädä eteisen nurkkaan. Nyt oikea, terve käteni on kävellessä vapaa kaikkeen muuhun. Haaveissani on, että jonain päivänä juoksen Vallen kanssa, kun olen häntä nyt ensin kävellen oikein paljon lenkittänyt. Valterista on kuntouttajan toimensa ohella paljon apua muutenkin. Hän nostaa ja noutaa tavaroita, mm. soivan kännykän, kenkäni yms. On myös iso apu, kun Valter kantaa painavat ostokseni selkärepussaan kotiin ja tekeekin sen polleana ja tärkeän näköisenä! Mm....jatkuu seuraavalla sivulla 10

11 tämä herättää aina ihastusta muissa ihmisissä. Yhdessä ja vierellä Liikumme paljon erilaisissa paikoissa. Alamme olla tuttu näky monille Helsingissä. Kerran eräillä messuilla Messukeskuksessa moni muisti meidät TV:stäkin. Saimme päivän tuntea julkkiksena oloa. Olemme käyneet kahviloissa, ravintoloissa, leffassa, lääkärissä jopa leikkaustoimenpiteissä. Valle on aina käyttäytynyt mallikkaasti paikan ja tilanteen vaatimalla tavalla. Kerran eräs lääkäri pienessä leikkaustilanteessa arveli Vallen riehaantuvan veren hajusta ja ehdotti koiran jäämistä ulkopuolelle. Valter pysyi kuitenkin rauhallisena vieressäni koko toimenpiteen ajan. Minuakaan ei sattunut eikä pelottanut enää yhtään. Lopuksi lääkäri myönsi tietämättömyytensä. Yleensä Valter vahtii vastaavissa tilanteissa valppaana, ettei minua satuteta. Kerran olin potilaana Meilahden sairaalassa ja Valter oli hoitojärjestelyn hankaluuksien vuoksi aluksi mukana. Lääkärilleni taisi tulla hoitoni suhteen lisäpaineita, kun Valter melkein tunki hänen syliinsä ja tapitti kauniilla silmillään anelevasti Lääkäri tulkitsikin kovasti mietittyään, että: Voi voi, nyt tuo Vallekin jo meinaa että tee sä nyt hyvä jätkä jotain Niinalle! Valter ja lääkärini silmin nähden pitivät toisistaan, ja varmaan Valle vaistosi että luotan erityisen paljon tähän lääkäriini. On hupaisaa ja kyllästyttävääkin kun minua, kävelevää avustajakoiran käyttäjää, luullaan usein näkövammaiseksi, vaikka käytän aina julkisilla paikoilla liikkuessani silmälaseja. Ajatuksenlukija APUTASSU 2005 Valter täytti äskettäin kolme vuotta ja on välillä liiaksi alkanut harjoitella kovan jätkän roolia. Nyt hän keksii kokeilla kaikki kielletyt temput. Kokeiltuaan Valle on yleensä jo samassa hetkessä entisensä kiltti, reipas ja rehti partiopoika ja yhteistyömme pelaa jälleen. Taitaa toimiva suhteemme olla onnistuneen parinvalinnan ansiota. Joskus olemme liiankin samanlaisia ja melkein pelästyn: Hitto, nyt se lukee jo ajatuksenikin. Taannoista tassuterapeuttiani Arttua saan joskus tavata edelleenkin, kun keksimme Paulan kanssa tekemistä yhdessä koirien kanssa. Valter on ollut heillä hoidossa muutaman kerran ja pojat ovat ystävystyneet aivan bestiksiksi asti. Muutenkin Vallen kollegat ovat tuoneet myös minulle uusia kavereita ja tuttavia. Mikäs sen mukavampaa. Valter on minulle äärettömän arvokas ja rakas. Paljon parempi ja mieluisampi apuväline kuin keppi ja luotettavampi tuki ja ystävä tai elinkumppani kuin kukaan muu. Nyt ymmärrän ikäisiäni nuoria naisia, jotka lähes sekoavat ekoista vauvoistaan. Valter on tuonut mielettömän määrän hyvää ja uutta iloa elämääni. LEHTIMÄEN OPISTO vammaisten kansanopisto PL 13, LEHTIMÄKI Puh , faxi: Kelan kuntoutuksena kursseja vaikeavammaisille - Elämänhallintaa aikuisille Murkkuikäisten kursseja alkaen - Sisaruskurssi Perhekursseja autisti-, aspergerlasten ja monivammaisten lasten perheille alkaen - ratsastusterapiakurssi perheille , kesällä 2 ratsastusterapiakurssia. Itsemaksaville itsenäistymis-, kotitalous-, atkratsastus-, ihmissuhde- ja elämänhallintakursseja alkaen Kalastus-, luonto- ja sisupartiokursseja Vammaisratsastuskilpailut Työvuoden kestäviä ammatilliseen koulutukseen, asumiseen ja työtoimintaan valmentavia opintosuuntia alkaen Tilaa esite - päivitetyt tiedot löytyvät kotisivultamme! 11

12 12

13 Riku APUTASSU 2005 KIITOS aputassujen tukemisesta Aputassu-toiminnan grand old maneihin lukeutuvaa yhdistyksen puheenjohtajaa, miehen iän saavuttanutta Kalevi Sirviötä juhlittiin pikkujouluna Peurungassa. Järjestöväen kukkaonnittelut ojensi Timo Leppäkorpi. Kalevi lahjoitti syntymäpäiviensä onnitteluvarat aputassujen tukemiseen. niin kaunis, kirkas, musta katse et vielä menisi, tahtoisin sinut ikuisuuden pitää kaverini karvoja paidassa kantaa kuin koruja satoja kuuraisella pellolla tajusin äkkiä, että katoat kostean kuonon kosketus kädellä yhä kuono polvella (ei minua ne kuolatahrat ikinä oikeesti haitannu...) ymmärrän vasta, kun hengitystäsi ei ole suru keinuttaa katua allani, maailma sykähtää oudosti elävän ääriviivat lakkaavat olemasta vaikea uskoa, silti enemmän kuin totuudet monet yhteensä sen todistaa ikävänä tyhjä, rikunmuotoinen aukko, joka jäi maailmaan Kuva ja teksti: Saara Patronen Kalevi on ehtinyt jo kaksinkertaiseksi ukiksi. Aputassut ovat tuttu asia pienimmillekin. Veera, 1,5 v ulkoiluttaa Pyryä, jos ukilla on muuta puuhaa. ***** Leena ja Klaus Eloranta täyttivät 70 ja 80 vuotta marraskuussa ja lahjoittivat aputassutoimintaan syntymäpäiviensä lahjavarat ***** Stina Marttinen / Tyyne Closed muisti lahjoituksella aputassuja 13

14 Roopen isot tassunjäljet Teksti: Ritva Lehtiö Roope tuli meille töihin itsenäisyyspäivän aikaan vuonna Tapaamisemme jännitti minua ja miestäni Linkorannan Ekiä kuin olisimme saaneet kutsun linnan juhliin. Kutsu treffeille Roopen kanssa tuli toiseen paikkaan, Turun lähelle Kuusistoon Koivukankareelle, Turun Seudun Invalidit ry:n lomakodille. Pukupakkokin oli. Meillä oli matkassa lämpimät toppavaatteet, joita siihen mennessä ei ollut hankittu kun ei ollut tarvetta. Koivukankareella luovutettiin maamme ensimmäiset avustajakoirat hommiin. Kun me koirien saajat, Eero, Ritva, Seppo ja Timo tulimme Koivukankareelle, takanamme oli aputassun hakuprosessi, joka oli ollut hiostava suoritus. Olin hämmästynyt jo sitä, että sain kutsun haastatteluun, koska ilmoituksessa mainittiin että aputassun hakijalla tulee olla riittävät käsivoimat. Minulla oli suuret epäilykset omieni riittävyydestä. Haastattelu hakemuksen jättäneille oli kesäkuun alussa 1994 Tampereella. Kysymykset olivat sitä luokkaa, että minusta ja Ekistä tuntui kuin olisimme hankkimassa adoptiolasta. Koirien kouluttaja Marja Kalpamaan ja hänen miehensä palveluskoira-spesialisti Timo Leppäkorven matkassa Merikaarrosta Pohjanmaalta tulivat kultainennoutajani Roope, labradorinnoutajat Niko ja Tinka sekä saksanpaimenkoira Lasse. Lisäksi koulua oli käynyt kultainennoutaja Tane, mutta se ei ollut nyt joukossa. Se oli asiakkaan oma koira, ja oli oppinut lyhyemmällä jaksolla erikseen käyttäjänsä tarvitsemat muutamat taidot. Tinka ei ollut vielä ehtinyt sulattaa koko taitomäärää, mutta tuli tutustumaan isäntäänsä. Neljä pioneeriaputassua risteili ympäri aulaa. Se oli menoa. Lasse, Niko, Roope ja Tinka olivat olleet Marjan koulussa kuusi kuukautta. He olivat pitovaikeuskoiria, mikä tarkoitti mm. sitä että joku ei kelvannut näyttelykoiraksi ja jonkun tassut jättivät parkettiin jälkiä. Koulutukseen he tulivat luonnetestin läpäistyään. Kun ensimmäisellä luovutusjaksolla koirilla ja käyttäjillä oli aikaa vajaa neljä päivää, arvelimme että suhteen pitäisi syttyä heti ensi silmäyksellä. Minua vähän kylmäsi, kun Roope ei alkuun noteerannut minua ollenkaan, ei varmaan edes huomannut pieniä liikkeitäni. Hän odotti käskyjä Ekiltä. Sitten kun hän tajusi että minua piti kuunnella, hän kävi pyytämässä Ekiltä varmistusta käskylle. Komennonjako alkoi selvitä kun Roope huomasi, että tuo pyörätuolissa istuva niukkaliikkeinen ihminen määrää koska syödään. Samalla hän aloitti meidän opetuksemme. Hän näytti, että koirat oppivat helposti ja nopeasti kaiken mistä heille on hyötyä. Roope oli opettajanakin taitava, joten koirien kieli avautui meille ummikoille pikku hiljaa aina enemmän. Luovutusjakson aikana harjoiteltiin alkeita. Käytiin läpi peruskäskyt, ulkona liikkuminen kytkettynä ja vapaana, tehtiin kaupunkikierros. Roope näytti, että isoon energiapakkaukseen kuuluu hallittu osaaminen. Luennoilla kuultiin koiran käyttäytymisestä, hoidosta, toimimisesta mahdollisten ongelmien kanssa. Kaikesta keskusteltiin. Ilmiö nimeltä Roope alkoi hahmottua minulle ja Ekille osana lajiaan. Marjan ja Timon lisäksi vastaamassa oli heidän hyviksi tuntemiaan paikallisia palveluskoira-alan ihmisiä. Mukana oli myös Jouko Suomi, josta tuli Roopelle ja minulle peesari. Invalidiliiton puolelta vastuuhenkilönä oli Tiina Airaksinen. Viimeisenä luovutuspäivänä meille kävi selväksi, kuinka uudesta asiasta oikein oli kysymys. Invalidiliitto oli kutsunut tiedotusvälineet paikalle. Aula vilisi kameraa ja mikrofonia. Käyttäjiä haastateltiin ja aputassut poseerasivat mallikkaasti. Kukin niistä haki valmistujaisluun, jonka ympärillä oli punainen rusetti. Kotona alkoi arjen opettelu. Parin kuukauden päästä kokoonnuimme viikonlopuksi taas Koivukankareelle. Nyt käytiin läpi kokemuksia ja treenattiin taitoja, joissa tökki enemmän tai vähemmän. Roope oli siinä vaiheessa jo TV-julkkis. Hän oli esitellyt taitojaan kanava kolmosella. Sittemmin hän esiintyi paljon julkisuudessa ja väläytti kameroille kultaisennoutajan hymynsä. Toinen julkkis oli saksanpaimenkoira Lasse, joka edusti vankkumatonta sakemannin uskollisuutta. Roope oli alusta alkaen taitava avustaja. Hän haki ja antoi esineet sujuvasti, toimi lenkkeilyttäjänäni, huolehti että kevytsähkärini ei kallistunut hallitsemattomasti. Marjan koulun tärkein anti oli kuitenkin se, että Roope oli oppinut oppimaan ja rakasti sitä. Niinpä hän opetteli vuosien mittaan uusia hyvin vaativia taitoja. Hän mm. osasi nostaa jalkani ristiin toisen päälle istuessani pyörätuolissa ja vetää sen taas tarvittaessa toisen viereen. Roope myös käänsi minut sängyssä. Kaikista taidoistaan hän oli ylpeä ja myös näytti sen. Yhteinen intohimomme oli lenkkeily, varsinkin metsässä kuntopoluilla, jossa ystäväni sai karistaa viran velvollisuudet ja muuttua vapaana vaeltavaksi villiksi eräkoiraksi. Roope tiesi tarkalleen, koska tultiin alueelle jossa oli vaihdettava rooli takaisin työkoiraksi. Nyt Roope on koirien taivaassa, muiden ensimmäisten aputassujen kanssa. Hän lähti keväällä vuosi sitten. Aivan viimeisiin päiviinsä asti hän toimi työkoirana. Meille hänen palveluksensa ja koiramaisuutensa tulivat niin tärkeiksi, että odotamme hänelle nyt seuraajaa. Tällä tulee olemaan isot tassunjäljet täytettävänä. 14

15 Milkamummon uusperhepäivät vansa palveluksessa. Minulle tuli huono omatunto sen puolesta. Halusin sille hyvät eläkepäivät, mutta kahden koiran kanssa töitä oli liikaa siinä elämän tilanteessa. Tarja alkoi miettiä josko Milkalle löytyisi sopiva paikka, jossa se voisi viettää eläkepäiviä olematta aina töissä. Hän innostui kovasti, kun Milkalle aukesi mahdollisuus päästä tuttuun perheeseen. Päivi Palonen oli tutustunut Milkaan Tarjan talon kiinteistönhuoltotöissä. Hän on vannoutunut koiraihminen. Päivillä oli itsellään Milkan rotukaveri, vuoden vanha labradorinnoutaja Matti ja sitä ennen monta muuta koiraa, kaikki labradorinnoutajia. Milka muutti Päivin luo syyskuussa Se otti omakotitalon omakseen ja asusti melkein enemmän Päivin vanhempien kanssa alakerrassa kuin Päivin ja hänen tyttärensä luona toisessa kerroksessa. Mielipaikankin se valitsi nopeasti, minkäpäs muun kuin keittiön. -Milkalla oli nyt Matista seuraa ja perhe, joka jaksoi lenkkeillä sen kanssa, sanoo Tarja. Silti oli kova ikävä, soittelin ja kyselin sen kuulumisia, enkä voinut olla neuvomatta. Koin jotenkin, että Milka on hoidossa, eikä kokonaan poissa meidän laumasta. Siitä oli vaike- APUTASSU 2005 Kuono kohti korkeuksia: Milka voitti taidontarkistuskokeen Lehtimäellä vuonna Milka oli vannoutunut aputassu. Se ei unohtanut uraansa sittenkään kun jäi eläkkeelle nelisen vuotta sitten. Silloin sen emännälle, Tarja Haltsoselle tuli kultainennoutaja Thelma avuksi. Milka jäi taloon ja opetti tulokkaalle hommia. Nuorempi yritti kyllä aluksi vallata pomon paikkaa, mutta Tarja opasti peesarinsa myötävaikutuksella Thelman asemaansa laumassa. Se hyväksyi sitten paikkansa murinoitta. Mutta töissä se syrjäytti Milkan. Kun Milka ei enää jaksanut vetää Tarjaa asioita hoitamaan pyörätuolissa, tehtävä siirtyi Thelmalle. -Milka jäi aina silloin kotiin, kertoo Tarja. Se oli voimien vähenemisestä huolimatta vielä aktiivinen koira ja koki oleaa päästää irti, koska se oli ollut minulla niin kauan, Tarja kertoo. Milka otti ilon irti Matin kanssa peuhaamisesta. Vanha neiti oli se joka härnäsi pentua leikkiin, kun tämä ei välillä enää jaksanut. -Silti se aluksi ikävöi, Tarja kertoo. Kun menimme ensimmäistä kertaa katsomaan Milkaa, se ei ollut näkevinään minua. Thelman kanssa se kyllä leikki niin kuin ennenkin. Vasta seuraavalla kerralla se suostui noteeraamaan Tarjan. Uusperheen mummona Milka (oik.) poseeraa uusperheensä nuorten, Kertun ja Matin kanssa. Päivi Palonen kertoo, että hänen oli helppo adoptoida Milka. Se oli ollut hänellä hoidossa monta kertaa. -Tietenkin sitä mietti, että kun Milka oli jo melkein 11-vuotias, edessä olisi myös vaikeita päätöksiä. Se vaikein tehtävä olikin odottamattoman pian seuraavana keväänä. Milka ehti olla uusperheessään vajaan vuoden, kun sillä todettiin vertavuotavia kasvaimia. Päivi ilmoitti Tarjalle asiasta ja kehotti varautumaan siihen, että Milka ei enää palaa lääkäriltä. Päivi toteaa, että kun itsellä on ollut jo monta koiraa, on oppinut sen ettei hae itselleen helpompaa tietä ja pitkitä koiran kärsimyksiä. 15

16 Milka ehti viettää rattoisia koiranpäiviä uudessa kodissaan. -Matinkin kanssa meni hyvin, vaikka se onkin oikea riiviö, raju veikko joka olisi voinut ruhjoa Milkan, nauraa Päivi. Matille opetettiin Milkan paikka niin, että sen oli päästettävä Mummo aina ensin ovista ja autoon. Mummo hyväksyi rauhallisesti sen, että oli muuttanut taloon, jossa oli menoa ja meininkiä, ihmisiä ja koiria tuli ja meni. -Johtuu ehkä aputassu-menneisyydestä, että Milka oli kuitenkin jollain lailla pidättäytyvä. Siihen oli vaikeaa saada lähikontaktia, Päivi arvioi. Se oli myös niin helppo, että koko koiran olisi voinut välillä unohtaa. Meidän talon ovet ovat kesällä usein auki ja kaikki kulkevat sisään ja ulos mielin määrin kaikki muut paitsi Milka. Se odotti sisällä kunnes sai luvan mennä ulos. Toisaalta Milkassa oli myös paljon ihan tavallista koiraa. Ovathan aputassut myös ihmisen kavereita niin kuin muutkin lajitoverinsa. -Koira on tuhat kertaa parempi ystävä kuin ihminen, toteaa Päivi. Hauskinta niiden kanssa on Päivin mielestä metsässä liikkuminen. Hän on suorittanut koiriensa kanssa metsästyskokeita ja harjoittelee paljon ja ilokseen kisoja varten. -Omat koirani ovat aina intoa piukassa, kun pitää hakea riistalintu metsästä, Päivi kertoo. Milka sen sijaan ei ollut tajuavinaan, se vain aivasteli haistellessaan riistaa. Kerran Päivi sai idean ja käski sen noutamaan kännykän metsästä. Milka lähti salamana ja palasi kännykkä suussaan. Mihinkäs se leopardi pilkuistaan pääsee, eli kerran aputassu, aina aputassu. RL KALUSTE-MATTI OY LAATUA EDULLISESTI Kettukalliontie KAJAANI Puh./Fax ~ kaluste.html KALLIOT MURENEE LOUHINTALIIKE E. LUKKARI & K. SIRVIÖ Puh ja Matka ja HALMEVAARANTIE PAAKKI KAHVILA - RUOKALA MAIRE SIRVIÖ Myös lainopillisten asiakirjojen laadintaa Timperintie 7, Kajaani puh KOIRA- JA HEVOSTARVIKE Kauppakatu 1 KAJAANI PUH. (08) TAKSI TAISTO KAISTOLA PALTAMO Puh. auto koti istumapaikkaa - normaalit taksihinnat - invataksipalvelut - 2 pyörätuolipaikkaa - mahdollisuus makuulla kuljetukseen Puhelin TAKSI RISTO KARPPINEN Paltamo Koti (08) Auto

17 Maailman paras koira APUTASSU 2005 Olipa kerran maailman paras koira. Ensimmäinen oma koira. Ei ehkä täydellinen, kaunein, mutta puutteistaan huolimatta omasta koirasta kehittyy paras. Kun pentu tulee taloon, se ei vielä osaa mitään. Vähitellen se oppii sisäsiistiksi ja muutenkin sopeutuu perheeseen tai sopeuttaa ihmisensä mieleisikseen. Yleensä pentu on vastaanottavainen kaikelle mitä se saa tehdä ihmistensä kanssa ja toivoo paljon aikaa tälle yhdessäololle. Niin on ihminenkin eniten vastaanottavainen juuri ensimmäisen koiransa kanssa. Suhde on hyvin herkkä. Ja huomamaattamme ja uutterasti kouluttaen kasvua ja edistystä tapahtuu. Niin vuosien vieriessä koira tulee viisaammaksi, helpommaksi, ihan välttämättömäksikin. Koulutetut Aputassut toki ovat ihan välttämättömiä alusta alkaen. Moni koira hoitaa tärkeää tehtävää ihmisten seuralaisina, ulkoiluttajina, harrastuskavereina ja joskus yksinäisen ainoana ystävänäkin koko elämänsä. Koiran vanhetessa, voimat vähenevät, aistit heikkenevät. Autoon nouseminen tai sohvalle kipuaminen tuottaa vaikeuksia, portaat pelottavat, sydän ehkä reistailee ja liikapaino rasittaa niveliä. Silloin ihminen odottaa portaissa, hidastaa vauhtia lenkillä, eläinlääkäri tulee tutummaksi ja pilleripurkkeja ilmestyy ruokakupin vierelle. Kaiken tämän teemme yhtä mielellämme kuin vuosia sitten korjasimme pennun pissapapereita eteisen lattialta tai ihmettelimme kuinka nopeasti vinkulelun vinku kaivettiin esiin joululahjapaketista koiran ensimmäisenä jouluna. Sitten vääjäämättömästi tulee eteen päivä, jolloin koiramme uupuu, nukkuu pois ja siirtyy enkelikoiraksi. Toivottavasti emme ole sitä päivää itsekkäistä syistä siirtäneet ja siirtäneet, vaikka ystävämme olisi jo leponsa ansainnut. Jos näin on käynyt emme ole oikein kunnioittaneet ystävämme maailman parhaan koiran - elämää. Muistan vieläkin erittäin hyvin sen ammottavan tyhjyyden, joka jäi kun ensimmäinen koirani Jeppe oli muuttunut enkelikoiraksi vakavan sairauden päätteeksi vasta kahdeksan vuoden ikäisenä. Tuntui, etten voi koskaan hankkia toista samanrotuista, tai mitään koiraa, koska mikään koira ei voi olla yhtä hieno, yhtä viisas, kaunis, uskollinen kuin Jeppe. Jää hyvästi, tervetuloa rakkaudella Tyhjyys koiran menettämisen jälkeen on kuitenkin pahinta. Ajatus uuden pennun hankkimisesta korvaamaan maailman paras koira ei ensi alkuun sytytä. Mutta vähitellen koirattomuus tuntuu pahemmalta kuin riskin otto. Kun uusi koira tulee taloon, se ei osaa mitään, se on ihan erilainen, vanhan koiran herkkuja se ylenkatsoo, se ei tyydy pureskelemaan lelujaan, vaan hyppii ja peuhaa tohveli suussaan jne. Päivittäin tehdään lukuisia vertailuja vanhan ja uuden välillä ja enimmäkseen vanhan hyväksi. Tämä on luonnollista, mutta se ei ole oikein. Pysähdytäänpä hetkeksi ajattelemaan. Maailmassa ei ole kahta samanlaista eläinyksilöä - ei koiraa, kissaa eikä ihmistä. Vanhan koiran kaksoiskappaletta ei ole eikä tule, piste. Jo valmiiksi tiedämme koiran iän ennusteeksi +/- kymmenen vuotta. Iloitkaamme ja antakaamme koirammekin iloita kaikista niistä vuosista. Ja sitten aikanaan avatkaamme sydämemme uudelle koiralle. On aikamoinen rikkaus saada taas mahdollisuus nähdä pennun varttuvan ja oppivan uusia asioita sekä vaikuttaa siihen millaiseksi yhteinen elämämme muodostuu. Olemmehan jo yhtä koiraa viisaampia. Tosin kokemuksesta voin kertoa, että vaikka emme itse sitä huomaisikaan, uudesta koirastamme tulee vähitellen esiin vanhan koiran piirteitä. Ne johtuvat meistä itsestämme. Koiran käyttäytymistutkijoiden mukaan 20% ominaisuuksista johtuu perimästä ja 80% kasvuympäristöstä. Koiristamme tulee samantapaisia, koska useimmiten koulutamme tai jätämme kouluttamatta uuden koiran samalla tavalla kuin vanhankin. Kyllä pennun taloon tullessa varmaan päätimme, että uusi koira ei sitten nuku sängyssämme, vaikka vanha koira aina valloittikin jalkopään. Uusi koira ei myöskään vedä hihnassa eikä sillä ole muitakaan maailman parhaan koiran huonoja tapoja. Katsotaanpa pari vuotta eteenpäin. Jos emme ole erittäin päättäväisiä ja valmiita muuttamaan omia tapojamme kuljemme uuden koiran kanssa remmi ( ja pinna ) kireällä aamu- ja iltalenkit jne. Meistä koiran isännistä ja emännistä on paljolti kiinni, minkälaisen koiran lopulta kaveriksemme kasvatamme. Toki koirissa on paljon eroja eri rotujen ja yksilöiden välillä eivätkä kaikki koirat ole perimältään terveitä ja yhteiskuntakelpoisia, mutta useimmiten käytöshäiriöt johtuvat meistä ihmisistä. Antakaamme uudelle koiralle mahdollisuus varttua omaksi maailman parhaaksi koiraksemme. Sen ystävämme on ansainnut. Ja sitten aikanaan, monien vuosien kuluttua, meillä on kaksi enkelikoiraa muistoissamme ja uuden uusi koira katsomassa meitä luottavaisesti ja odottamassa mitä suruja ja iloja se saa meidän kanssamme jakaa toivottavasti pitkän ja onnellisen koiran elämänsä aikana. Sen pituinen se. Kauniaisissa Eeva Anttinen 17

18 Avustajakoira-asiantuntija Invalidiliittoon Uudessa virassa: ANU PUROLA Olen reilu kolmekymppinen suursnautseriharrastaja Kirkkonummelta. Harrastuksenani on palveluskoiratoiminta, eli koulutan ja kilpailen aktiivisesti omien koirieni kanssa useassa eri palveluskoiralajissa ympäri vuoden. Koiria tällä hetkellä taloudessani on kolme. Tutustuin avustajakoiriin 90-luvun alussa hankkiessani kaksi ensimmäistä suursnautseriani Marja (Kalpamaa) ja Timo Leppäkorvelta Merikaarrosta. Aktiivisena palveluskoiraharrastajana tein paljonkin yhteistyötä heidän kanssaan ja ohessa tutustuin avustajakoiriin aivan niiden alkutaipaleesta lähtien. Koirat harrastuksena ja työnä Koirataustaltani olen toisen polven suursnautseriharrastaja. Vanhempani hankkivat ensimmäisen risuparran ollessani 4-vuotias. Äitini kasvatti 80-luvulla neljä pentuetta ja nykyisin kasvatamme yhteisellä kennelnimellä Tintenfass suursnautsereita suhteellisen pienimuotoisesti. Ns. uusia pentueita on nyt luvulla yhteensä neljä. Koulutus- ja kilpailupuolella olen toiminut noin 15 vuotta ja kilpaillut neljän koirani kanssa yhteensä noin 150 palveluskoirakilpailussa. Tuloksena on ollut kaksi käyttövalionarvoa ja muutama mitali arvokilpailuista. Lisäksi toimin kouluttajana eri yhdistyksissä ja leireillä. Koiraharrastus vei minut mukanaan myös yhdistystoimintaan. Olen toiminut aktiivisesti eri yhdistysten hallituksissa ja järjestänyt lukuisia kilpailuja ja muita tapahtumia ympäri Suomea. Viimeisin virkani oli Suomen Suursnautserikerhon hallituksen puheenjohtajuus vuosina Tästä hommasta luovuin helmikuussa 2005, koska katsoin, etten pysty yhtä aikaa hoitamaan täysipainoisesti sekä avustajakoiratoimintaa että puheenjohtajuutta. Edellinen ammattini oli trimmaaja/pieneläinhoitaja. Olin töissä Vaasassa eläinklinikalla, samalla klinikalla missä avus- tajakoirat aiemmin hoidettiin. Olen siis tavannut klinikalla monen monta nykyistä avustajakoiraa, vaikkakin suurimman osan nukutettuina! Tein hoitajan töitä trimmaamisen ohessa. Viimeisinä vuosina trimmausta oli kuitenkin niin paljon, että se oli selvästi päätoimeni. Trimmasin vuosittain lähes 600 koiraa. Avustajakoira-asiantuntijaksi liittoon Syyskuussa 2004 aloitin nykyisessä työssäni Invalidiliitossa. Vaikka takana on vasta muutama kuukausi, on sinä aikana tapahtunut paljon ja avustajakoiratoiminnan nykytilanne on selkeytynyt monellakin tapaa. Ehkä konkreettisimpia asioita on aktiivinen yhteistyö koiria kouluttavien henkilöiden ja koulun kanssa. Asioista voidaan puhua avoimesti ja kehittää toimintaa molempien mielipiteet huomioon ottaen. Vaikka toiminkin ns. ostajan puolella on yhteinen tavoitteemme koulun ja liiton kesken hyvin selkeä. Kumpikin haluaa kouluttaa hyvin toimivia avustajakoiria niitä tarvitseville henkilöille. Yhteistyö alkaa siitä kun koulu hankkii pennut itselleen ja jatkuu koko koiran eliniän. Molemmat tahot yrittävät auttaa parhaansa mukaan käyttäjää mahdollisissa ongelmissa ja löytää ratkaisut monenlaisiin kysymyksiin. Liitossa yksi tärkeitä tehtäviäni on ollut hoitaa ns. arkipäiväiset koira-asiat ajan tasalle ja tehdä tutuksi koiramaailman kirjoittamattomat säännöt ja yleiset toimintamallit. Harrastukseni puolesta minulle on tietenkin selvää, mitä tarpeita koirilla on ja mitä liittyy niiden omistamiseen ja yleensäkin elämään niiden kanssa. Olen selkeyttänyt ja määrittänyt muutamia tärkeitä toimintamalleja ja jatkossa varmasti tämä tulee näkymään enemmän ja enemmän käyttäjänkin vaiheissa. Yhtenäiseen tunnusmerkistöön Avustajakoira-merkki on uudistettu ja sen myötä muuttuu hiukan toiminta 18

19 avustajakoiravaljaiden kanssa. Tulevina vuosina uudistamme myös kaikkien jo käytössä olevien koirien valjaat ja mahdolliset muut merkit, joita koirilla käytetään esim. kantolaukuissa. Uudet merkit ovat Invalidiliiton omaisuutta, kuten valjaatkin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen käyttäjä sitoutuu noudattamaan liiton asettamia sääntöjä niiden käyttämisestä. Esimerkkinä voisi mainita, ettei valjaita saa käyttää kun koira on sairas tai ei muuten ole töissä, on vaikka siirtynyt eläkkeelle tms. Näissä tapauksissa valjaat ja merkit palautetaan liittoon. Tästä tiedotamme kaikille käyttäjille hyvissä ajoin, ennen kuin jaamme uusia valjaita tai merkkejä. Vanhoille koirille vaihdetaan valjaat vain siinä tapauksessa, että vanhoissa on jotain ongelmaa. Tulevaisuudessa luultavasti saamme yhtenäiset valjaat koko Euroopan alueelle ja tuolloin hankimme kaikille töissä oleville koirille yhtä aikaa nämä uudet valjaat. Neuvontaa ja apua Vielä yksi mieleen tuleva tärkeä asia on koirien terveyden seuraaminen. Toivoisin kaikkien käyttäjien ilmoittavan minulle, jos koiralla ilmenee jotain terveysongelmia, varsinkin silloin kun kysymyksessä on joku isompi ja vakavampi sairaus tai muu hoitoa vaativa ongelma. Myös muissa koira-asioissa voi puoleeni kääntyä vapaasti. Olen kaikkien käyttäjien palveluksessa ja toivon yhteistyön olevan vilkasta. Koetan tehdä parhaani ajaessani avustajakoira-asiaa Invalidiliitossa ja muualla yhteiskunnassa. Hyvää vuotta 2005 toivottaen, Anu Purola Avustajakoira-asiantuntija Invalidiliitto ry Kumpulantie 1 A, Helsinki Avustajakoira-tunnus uusittu Työssä olevan avustajakoiran tunnistaa liivissä tai valjaissa olevasta merkistä. Se on uusittu vastaamaan yleisesti käytössä olevaa vammaismerkkiä. Virkatehtävissä toimivaa aputassua ei saa häiritä. Nyt kunnolla kuntoutumaan! Kysy lisää kuntovirkistyskursseistamme Kuntoutumiskeskus Apila Kangasala Merja Riihinen puh. 03/ Kortekj. Osmankäämintie bussit Tikkurilantie Vahinkopalvelu Tiikeri Areena TULE LIIKKUMAAN JA VIIHTYMÄÄN! Tikkurilan Tiikeri Areena Osmankäämintie Vantaa p , f

20 20

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Invalidiliitto Apuna elämässä Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Heta ja Oiva hammashoidossa

Heta ja Oiva hammashoidossa Heta ja Oiva hammashoidossa Innokkaana lähdössä Ihana aamu: emäntä varustaa autoon meidän pesän. Harvoin päästään mukaan, mutta aina silloin on tiedossa jotain tosi innostavaa. Ei haitannut, vaikka ei

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö.

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. KUUSISTON LEIKKIPUISTON TOIMINTASUUNNITELMA KEVÄÄLLE 2016. Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. Lasten kanssa puistossamme

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin 75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot