Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 21

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 21"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 3 lokakuu - marraskuu 2008 Kirje, kuvataiteilija Jorma Heleniuksen maalaus (artikkeli sivulla 17) LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 21 Suomen Potilaslehti 3/2008 Seuraavat numerot aineiston viimeinen toimituspäivä 4/ , lehti ilmestyy jouluksi 1/ , lehti ilmestyyy maaliskuun jälkipuoliskolla 2/ , lehti ilmestyy kesäkuun alkupuoliskolla 3/ , lehti ilmestyy lokakuun lopulla 4/ , lehti ilmestyy jouluksi Pääkirjoitus: Kymmenen litraa puhdasta vuodessa...3 Ledare: Tio liter ren sprit i året...4 Potilasturvallisuus...6 Syövän kohtaaminen, lääkärin asenne...9 Ojanne pohtii, Valheita Suomesta...11 Potilaat ottavat yhteyttä...12 Musiikin avulla valistusta...15 Anteeksi + asiaa potilasasiamiehistä...16 Ihmisen ja luonnon puolesta...17 Kirjoita musiikkikokemuksista...20 Jäsenjärjestösivut Pakkausmerkinnöistä...48 Tapahtumakuvia...50 Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: PRIIMUS Paino Oy Loimaa Kansikuva: Kirje, kuvataiteilija Jorma Helenius, artikkeli sivulla 17 Takakansi: Syyskalassa, kuva Heikki Päivike Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Suomen Potilas-lehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, com, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Kalevi Järvinen, Marja Lamberg, Risto Niklander, Tenho Palmrotrh, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike, Runa Reimavuo, Inka Svahn, Mervi-Riitta Tevanlinna ISSN , 31. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, Heikki Päivike, gsm Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painos 8200 kpl 2

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Kymmenen litraa puhdasta vuodessa Paljon etenkin aina vaalien alla puhutaan suomalaisen hyvinvointijärjestelmän alasajosta. Erilaiset sosiaalisen tukemisen, avun ja hoidon rakenteet ovat kokeneet viimeisten vuosikymmenien aikana kovia. Kun maamme sosiaalitukija hoitoverkostot oli saatu 1980-luvulla joltisenkin hyvään ja kattavaan kuntoon, koettiin 1990-luvun alussa syvä lama. Sen jälkeen karsittiin reippaalla kädellä kaikkia mahdollisia kuluja ja kustannuksia. Käytännössä tämä merkitsi erilaisen sosiaalipalvelun supistumista. Yhä suuremmassa määrin ryhdyttiin kiinnittämään huomiota tehokkuuteen. Yksityisen sektorin opit ja mallit ulotettiin julkiselle puolelle. Aikaisemmin vahvasti valtion ja kuntien hallussa olleita yrityksiä ja toimintoja ryhdyttiin tuotteistamaan ja niille asetettiin liiketaloudellisia tulosodotuksia. Ei siis ole ihmeellistä, että valtion monopolina ollut ALKO:kin siirtyi yhä keskeisemmille paikoille ja pyrki sekin tekemään hyvää tulosta. Ja sehän ei hyvää tulosta tee muulla tavalla kuin myymällä ihmisille mahdollisimman paljon alkoholijuomia. Koska tasapuolisuus pitää säilyttää, niin looginen seuraus tietysti oli se, että yleisestikin alkoholikauppaa liberalisoitiin. Oluesta ja siidereistä tuli ajanoloon markettien ja kauppojen sisäänvetotuote samalla tavalla kuin kahvi oli joskus vuosikymmeniä sitten. Kulutus kasvoi ja yhteiskunta alkoi turtua yhä yleisempään ja julkisempaan juomiseen. Eri raittiusjärjestöjen ja ammattiväen varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Sen sijaan, että oltaisiin koetettu rajoittaa tai hillitä kasvavaa viinan kulutusta päätettiin laskea alkoholiveroa. Perusteena oli mm. se, että verotonta viinaa tuodaan niin paljon Virosta. Tuonti saatiin kyllä taittumaan, mutta seuraus oli tietenkin se, että viinan kulutus kasvoi huimasti. Tänään suomalaiset juovat kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Esimerkiksi viinin kulutus on kasvanut kymmenen vuoden aikana kolminkertaiseksi. Asiaa ovat viimeksi tutkineet Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Pehkonen sekä lehtori Esa Mangeloja. Kymmenen litraa puhdasta alkoholia merkitsee sitä, että jokaisen suomalaisen tulisi juoda vuodessa 200 litraa 5%:sta alkoholijuomaa. Tämä tarkoittaa yhtä tuoppia joka ainoa vuoden päivä. Vaikka tuoppi päivää kohden ei sinänsä olisikaan kummoinen määrä, niin kulutus keskittyy vain osalle kansalaisia. Käsittämättömän moni ylittää reippaasti terveydelle vahingollisena pidetyt määrät omassa kulutuksessaan. Kulunut kesä on tarjonnut jälleen tilaisuuden omakohtaisestikin todeta, kuinka monella tavallisella ihmisellä ja perheellä käyttö riistäytyy silkan kännäämisen ja juopottelun puolelle. Sitä eivät enää estä lasten pyynnöt, puolisoiden vaatimukset tai vanhempien itkut. A- klinikat eivät kykene edes potilaidensa tulvaa käsittelemään. Tästä alkoholistisesta kehityksestä seuraa automaattisesti ja väistämättä se, että nämä ihmiset aiheuttavat merkittävän lisäkuorman terveydenhoitojärjestelmällemme lähimmän kahden seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Kansakunnan ikärakenne vanhenee, terveydenhoidon resurssit ovat äärirajoilla ja elämäntapasairaudet ovat tulleet muiden sairauksien lisäksi. Voisi peräti provosoivasti sanoa, että suvaitsevaisuuden aika on nyt ohi. Alkoholin kulutuksen kasvua ja juomisen hyväksymistä ei kerta kaikkiaan ole enää varaa jatkaa. Suomen Potilasliitto ei halua olla siinä kuorossa, joka ryhtyy ensisijaisesti syyllistämään alkoholin käyttäjiä tervey- 3

4 Suomen lehti tensä vaarantamisesta. Sen sijaan haluaisimme kyllä muistuttaa siitä ikiaikaisesta totuudesta, että viinan kulutus kasvaa aina ja joka kerta, kun viinan hinta laskee. Kuta helpommin ja halvemmalla viinaa saadaan, sitä enemmän sitä kurkkuihinkin kaadetaan. Ja tämä kaikki näkyy kansanterveydessä ja vaikuttaa suoraan sairaanhoitomme resursseihin. Turhaa on myös väittää, että ihmisellä on itsellään vastuu käyttäytymisestään ja sikäli myös alkoholinkulutuksestaan. Tällä logiikallahan voisimme myös vapauttaa ihmiset turvavyön käytöstä, poistaa sakon junaradalla kävelemisestä tai poistaa nopeusrajoitukset. Kyllä kai vastuullinen ihminen osaa näissä asioissa olla valpas ja huolellinen ilman holhoavia sääntöjäkin. Tosin maantiekuolleisuus väheni heti, kun nopeusrajoitukset joskus 1970-luvun alussa tulivat voimaan. Yhteiskunnan ja kansanterveyden etujen mukaista ei voi olla se, että sairaalat ja vankilat toimivat niinä ainoina paikkoina, joissa juomakierteet saadaan edes joksikin aikaa katkaistuksi. Kuitenkin erilaisten rajoitusten ja alkoholiveron korotuksen vaatijoiden toimet leimataan helposti tiukkapipoisuudeksi, holhoamiseksi ja puritaanisuudeksi. Tällaiset vaatimukset halutaan esittää ikään kuin naurettavina ja tähän aikaan sopimattomina. Asia on nyt kuitenkin sillä tavalla, että jos emme halua tyytyä katsomaan sivusta, kun osa kansasta ryyppää itsensä sairaaksi, kuoliaaksi ja perheensäkin piloille, niin sitten kai täytyy olla tiukkapipoinen ja puritaani. Puritaanisuutta ja jonkinasteista arvokonservatiivisuutta soisi yhteiskunnaltakin, sillä nykyisellä viinamenolla laulujen lunnaat ovat hyvin kalliita. Paavo Koistinen Finlands Patientförbunds ordförande Tio liter ren sprit i året Det har talats mycket i synnerhet under valtider om nedkörninen av det finländska välfärdssystemet. Olika sociala stöd, hjälp och vårdstrukturer har prövats hårt under det senaste årtiondet. När man under 1980-talet fick vårt lands socialstöd- och vårdnätverk i något så när god och täckande form, prövades landet i början av 1990-talet av en djup depression. Efter det gallrade man med flinka fingrar bort alla möjliga utgifter och kostnader. I praktiken betydde detta en minskning av socialskyddet. I allt större utsträckning började man fästa uppmärksamheten vid effektiviteten. Privata sektorns lärdom och modeller sträckte sig till den offentliga sektorn. Företag och verksamhet som tidigare varit i statens och kommunernas ägo började man spjälka upp i produkter och på dessa sattes affärsekonomiska resultatförväntningar. Det är således inte underligt, att AL- KO som statens monopol flyttade till centralare platser och strävade till att göra ett bättre resultat. ALKO gör inte ett gott resultat på något annat sätt, än att sälja mesta möjliga mängd alkoholdrycker till befolkningen. 4 När jämlikheten bör bevaras, är en logisk följd i allmänhet att alkoholförsäljningen liberaliseras. Öl och cider blev med tiden indragningsprodukter till butikerna på samma sätt som kaffe var för några årtionden sedan. Konsumtionen ökade och samhället började avtrubbas inför ett allmännare och offentligare drickande. Varningar från olika nykterhetsföreningar och yrkesmänniskor klingade för döva öron. I stället för att man skulle ha försökt begränsa eller dämpa den växande alkoholkonsumtionen, beslöt man att sänka alkoholskatten. Motiveringen var bl.a. skattefri alkohol kan införas i stora mängder från Estland. Införseln fick man nog att minska, men följden var den att alkoholkonsumtionen växte kraftigt. I dag dricker finländarna tio liter ren alkohol i året. Som exempel kan nämnas att alkoholkonsumtionen har ökat tredubbelt under tio års tid. Fenomenet har undersökts senast av professor Jaakko Pehkonen och lektor Esa Mangeloja från Jyväskylä universitet. Tio liter ren alkohol betyder att varje finländare borde dricka 200 liter 5% alkoholdrycker i året. Detta betyder ett stop varje dag under året. Fastän ett stop om dagen som sådant, inte skulle vara så stor mängd, så koncentrerar sig konsumtionen endast till en del av befolkningen. Obegripligt många överskrider kraftigt den konsumtion för eget bruk som beräknas som skadlig för hälsan. Den gångna sommaren har igen bjudit på möjligheten att själv uppleva, många vanliga människor och familjer där man har tappat kontrollen över alkoholbruket, vilket har haft som följd fyllor och supande. Det hindras inte av barnens bönfall, makarnas fordringar eller föräldrarnas gråt. A-klinikerna förmår inte ens behandla sin patientström. Av denna alkoholiserade utveckling följer automatiskt och oundvikligt det, att dessa människor förorsakar en betydelsefull tilläggsökning på vårt sjukvårdssystem under de följande årtionden. Befolkningens åldersstruktur blir äldre, hälsovårdens resurser är redan nu på bristningsgränsen och livsstilsjukdomarna har dessutom ökat liksom övriga sjukdomar. Man kan provocerande säga, att toleransens tid är nu förbi. Vi har

5 helt enkelt råd att godkänna en ökning av alkoholkonsumtionen och att drickandet får öka. Finlands Patientförbund vill inte vara i den kör, som först börjar beskylla alkoholbrukarna för att riskera sin hälsa. Hellre skulle vi påminna om den tidlösa sanningen, att alkoholkonsumtionen ökar varje gång, som alkoholpriset sjunker. Ju lättare och billigare man får alkohol, desto mer häller man ner i strupen. Allt detta syns i folkhälsan och inverkar direkt på sjukvårdens resurser. Det är onödigt att påstå, att människan själv har ansvar för sitt beteende och därmed också över sin alkoholkonsumtion. Med samma logik skulle vi kunna påstå att vi ger människor frihet att inte använda bilbälte, inte mera ge böter åt sådana som går på tågrälsen eller avlägsnar fartbegränsningarna. Nog skulle väl en ansvarskännande människa i sådana förhållanden vara observant och omsorgsfull utan förmyndarregler, i själva verket minskade landsvägsdöden genast, när fartbegränsningarna trädde i kraft i början av 1970-talet. Det kan inte vara förenligt med samhällets och folkhälsans intressen, att sjukhus och fångvårdsanstalter fungerar som de enda platser, där man åtminstone för en kortare tid kan bryta supperioden. Personer som kräver olika begränsningar eller höjning av alkoholskatten stämplar man lätt som småaktiga, förmyndare eller puritaner. Sådana krav vill man ha att framstå som skrattretande eller opassande för vår tid. Saken är likväl så, att om vi inte vill nöja oss med att se från sidan, när en del av befolkningen super sig sjuka, till döds eller förstör sin familj, måste vi vara som förmyndare och puritaner. Puritanism och någon grad av värdekonservatism skulle man önska av samhället, med nuvarande alkoholkonsumtion blir sångernas lösen mycket dyra. Kuvataiteilija Jorma Helenius: Hiekkajoki (artikkeli sivulla 17). 5

6 Suomen lehti Marina Kinnunen, sairaanhoitaja, kauppatieteiden maisteri, potilasturvallisuuden projektivastaava, Vaasan keskussairaala Potilasturvallisuus Laadukas ja turvallinen hoito on sekä potilaiden, että terveydenhuollon henkilökunnan eduksi. Jokaisella ammattihenkilöllä on vastuu turvallisesta hoidosta, mutta myös potilaat voivat toiminnallaan vaikuttaa turvallisen hoidon toteutumiseen. Yhteistyöllä päästään parhaaseen tulokseen. Terveydenhuollossa tapahtuvat vaaratilanteet Yhdysvalloissa julkaistujen tutkimustulosten mukaan ihmistä kuolee vuosittain hoidossa tapahtuneisiin virheisiin (Kohn ym. 2000). Tanskassa on arvioitu, että yhdeksän prosenttia potilaista, jotka tulevat sairaalaan hoitoon kokevat haittatapahtuman. 40 prosenttia näistä tapahtumista olisi ollut ehkäistävissä ja 60 prosenttia luokiteltiin komplikaatioiksi (National Board of Health 2007). Ruotsissa on tänä vuonna julkaistu tutkimustulos, jonka mukaan 8,6 prosenttia sairaalahoidossa olevista on kokenut haittatapahtuman. Haitasta seurasi keskimäärin kuuden hoitopäivän lisäys (Soop ym. 2008). Suomessa on arvioitu, että vaaratapahtumien kustannukset olisivat miljoonaa euroa vuodessa (Seppä 2008). Virheiden ja hoitovahinkojen taustalla on hyvin harvoin yhden työntekijän erehdys. Useimmat virheet ovat piileviä (toteutumistaan odottavia). Ne aiheutuvat huonosti suunnitelluista prosesseista ja hoitojärjestelmistä. Vahingot ovat toisiaan seuraavien onnettomien tapahtumien tulosta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Järjestelmä, jossa työskentelemme, sisältää monia riskejä. Terveydenhuollossa toimitaan niukoilla resursseilla ja tuottavuudesta ja tehokkuudesta keskustellaan samalla tavalla kuin muillakin aloilla. Nämä tavoitteet saattavat usein olla hyvin ristiriitaisia 6 turvallisuuden tavoitteiden kanssa. Lisäksi tekniset laitteet ja koko järjestelmän monimutkaisuus lisäävät riskejä. Myös jatkuvat tekniset sekä sosiaaliset muutokset ovat todellinen haaste turvallisuuden hallinnalle (Reiman & Odewald 2008). Ei ole harvinaista, että hoitohenkilökunta joutuu tilanteisin, joissa sovituista toimintatavoista joudutaan oikaisemaan, jotta työvuorossa ehtii tehdä edes välttämättömimmät työt. Ohjeiden noudattamatta jättämisestä seuraa, että kun tietyn kohdan oikaisemisesta ei aiheutunut välittömästi vaaraa, henkilökunnan luottamus ohjeiden oikeellisuuteen ja tärkeyteen heikkenee (Reiman & Odewald 2008). Ajan kuluessa työyksikössä saatetaan alkaa noudattaa omia toimintatapoja, jotka siinä yhteisössä hyväksytään. Ne saattavat kuitenkin olla ristiriitaisia organisaation yleisten ohjeistuksien kanssa. Potilasturvallisuuden edistäminen Suomessakin on havahduttu vaaratapahtumien yleisyyteen ja potilasturvallisuuden kehittäminen on nostettu esiin. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa keskeiset tavoitteet potilasturvallisuuden edistämiseksi kansallisesti potilasturvallisuushankkeella. Hankkeessa valmistellaan linjausten toimeenpano, valtakunnallisen raportointimenettelyn periaatteet ja tarvittavat toimenpiteet sekä arvioidaan Potilasturvallisuussanastoa Potilasturvallisuus Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilaan näkökulmasta termi tarkoittaa sitä, että potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasturvallisuus kattaa hoidon turvallisuuden, lääkitysturvallisuuden, laiteturvallisuuden ja on osa hoidon laatua Vaaratapahtuma Potilaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa potilaalle Vakava vaaratapahtuma Esimerkiksi: Tapahtuma, josta on aiheutunut merkittävää, vakavaa tai huomattavaa pysyvää haittaa potilaalle, taikka hänen henkeensä tai turvallisuuteensa kohdistuva vakava vaara. taikka potilasturvallisuustapahtuma tai uhka joka kohdistuu suureen joukkoon potilaita. Lievä vaaratapahtuma Esimerkiksi: Vakavaa lievempi tapahtuma tai seikka, joka olisi voinut aiheuttaa haittaa tai vaaraa potilasturvallisuudelle - kuten vaaratapahtuma tai poikkeama - tai josta on aiheutunut haittaa potilaalle, mutta ei kuitenkaan hengenvaaraa - kuten lievä haittatapahtuma, haitta tai haittavaikutus. Haittatapahtuma Vaaratapahtuma, joka aiheuttaa haittaa potilaalle Läheltä piti -tilanne Vaaratapahtuma, joka olisi voinut aiheuttaa haittaa potilaalle. Haitalta vältyttiin joko sattumalta tai siksi, että poikkeama tai vaaratilanne havaittiin ja haitalliset seuraukset pystyttiin estämään ajoissa. Esimerkiksi: Tapahtuma, joka sisälsi vaaran potilasturvallisuudelle, joka ei kuitenkaan tässä tilan-teessa realisoitunut (Potilasturvallisuussanasto, Lääkehoidon turvallisuussanasto 2007). Haipro -vaaratapahtumien raportointijärjestelmä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT ), sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkelaitoksen tuottama internetpohjainen työkalu vaaratapahtumien raportointiin ja käsittelyyn. Terveydenhuollon yksikön sisäisen vaaratapahtumaraportoinnin tavoitteena on saada esille mahdollisimman kattavasti yksikön toiminnassa esiintyvät vaaratilanteet ja vaaratapahtumat, niin että vastaavien tapahtumien toistuminen voidaan estää. Kyse on laatutoimintaan verrattavissa olevasta potilasturvallisuuden kehittämisestä, johon yksiköt ryhtyvät oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti (Lähde: HaiPro- projektin kotisivut:haipro.vtt.fi).

7 mahdollisesti tarvittavat tarkennukset lainsäädäntöön. Hankkeessa suunnitellaan myös hallinnolliset menettelyt, joiden avulla voidaan tukea eri tahojen toimintaa potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö perusti vuoden 2005 lopussa kansallisen eri tahojen muodostaman potilasturvallisuuden verkoston ja koordinoi sen toimintaa. Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä asetettiin 2006 ja sen toimikausi päättyy Potilasturvallisuuden edistämishankkeen ohjausryhmä on valmistellut muun muassa potilaille ja heidän omaisilleen suunnatun aineiston potilasturvallisuuden edistämisestä. Aineisto koostuu huoneentaulusta ja neljästä potilasturvallisuuden muistilistasta. Terveydenhuollon toimintayksikkö voi ladata tämän aineiston omaan käyttöönsä. Aineistoon kuuluu saate, potilasturvallisuuden huoneentaulu ja muistilistat (STM, 2008). Eräs keino potilasturvallisuuden parantamiseksi on vaaratapahtumien esiin tuominen ja analysoiminen sekä toiminnan kehittäminen tietojen perusteella. Etulinjan työntekijöillä on erittäin tärkeä rooli hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamisessa sekä potilasturvallisuuden kehittämisessä. Huono laatu tulee kalliiksi, eikä voida myöskään väheksyä sen vaikutuksia hoitohenkilökuntaan ja potilaiden terveyteen. Potilaan hoidon laadun varmistamisen tulee olla luonnollinen osa jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen työtä. On erittäin tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on mahdollisuudet tehdä työtä organisaatiossa, jossa jo työn suunnittelussa otetaan huomioon potilasturvallisuus. Hoitohenkilökunta työskentelee vaativissa olosuhteissa monimutkaisen tekniikan ympäröimänä, joten alttius erilaisille vaaratilanteille on suuri. Tyypillisissä terveydenhuollon vaaratilanteissa kuten lääkkeiden jako-, anto- ja kirjaamisvirheissä, potilaiden kaatumisissa tai karkaamisissa on totuttu toimimaan haittoja minimoiden. Harvemmin pysähdytään miettimään, miksi jotain tapahtui, ja mitä voitaisiin tehdä, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudelleen. Vaaratilanteissa toimimisesta tulee helposti normaali osa työtä (Reiman & Odewald 2008). Samojen virheiden toistaminen yhä uudestaan on kuitenkin resurssien tuhlausta. Virheistä tulee oppia ja antaa muidenkin oppia niistä. Useissa maissa on otettu käyttöön erityyppisiä vaaratilanteiden oppimis- ja raportointijärjestelmiä. Tavoitteena on saada terveydenhuollon ammattilaiset ilmoittamaan hoidossa tapahtuneista vaaratilanteista. Tarkoituksena on, että haitta- ja läheltä piti -tilanteista saataisiin enemmän tietoa ja toimintaa kehitettäisiin turvallisempaan suuntaan. Suomessa esimerkiksi Turvallinen Lääkehoito -oppaassa on suositus seuranta- ja palautejärjestelmän käyttöönotosta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Vaaratilanteessa toimiminen Jokainen tekee virheitä, mutta suhtautuminen virheisiin vaihtelee. Kun vaaratilanne havaitaan, on tärkeintä minimoida potilaalle aiheutuva haitta. Tapahtuma tulee kirjata potilastietoihin. On ensisijaisen tärkeää olla rehellinen potilaalle ja kertoa avoimesti, mitä on tapahtunut. Potilaat eivät yleensä syyllistä, vaan haluavat tarkan kuvauksen tilanteesta. Virheen tehneen tulee ottaa vastuu tapahtuneesta sekä pyytää anteeksi potilaalta (Pasternack 2006). Virheen peittelystä saattaa koitua potilaalle entistä vakavampia seurauksia. Jos tapahtunut virhe salataan, estetään myös virheestä oppiminen. Valitettavasti terveydenhuollon vaaratilanteisiin suhtaudutaan usein keskittymällä yksittäisiin ihmisiin ja heidän 7

8 Suomen lehti 8 toimintaansa. Kuitenkin työntekijät työskentelevät organisaatiossa, joka on suunniteltu tuottamaan juuri sellaisia tuloksia kun se tuottaa. Huolimatta siitä, että työntekijä tekee parhaansa, tapahtuu silti vaaratilanteita. Syyllistäminen johtaa virheiden peittelyyn. Syyllistämisen sijaan voidaan tarjota työntekijälle mahdollisuus pohtia ja ehdottaa sellaisia toimintatapoja, jotka estäisivät vastaavan tilanteen tulevaisuudessa. Tällainen toiminta vaikuttaa positiivisesti työntekijän virheestä palautumiseen, mutta antaa myös organisaatiolle erinomaisen kehittämismahdollisuuden. Henkilökunnan itsensä suunnittelemat kehittämistoimenpiteet toteutuvat todennäköisesti käytännössäkin paremmin. Hoidossa tapahtuvat vaaratilanteet tulee paitsi raportoida myös ottaa avoimesti keskusteluun. Kaikilla tulee olla oikeus raportoida halutessaan tilanteista myös nimettöminä. Samantekevää on, tehdäänkö ilmoitus sähköisellä vai paperilomakkeella. Tärkeämpää on se, että tapahtumat ilmoitetaan, ja että ne analysoidaan ja käsitellään työyhteisössä, ja että tarvittaessa suunnitellaan kehittämistoimenpiteitä. Ilmoittajan täytyy saada välitöntä palautetta tekemästään ilmoituksesta, tällä tavalla ilmoittaja näkee, että ilmoitus todella johtaa toimenpiteisiin. Vaaratilanteen ilmoittaminen tarjoaa oppimismahdollisuuden myös muille. Ilmoituksen tekeminen ja tapahtuneen kuvaaminen ei ole vaikeaa, mutta haasteellista on tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden pohtiminen. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ylipaikoilla olevat potilaat, vajaamiehitys, liiallinen työtaakka ja huonosti tehtäviin soveltuvat tilat. Terveydenhuollossa on liiankin hyvin totuttu edellä luetellun kaltaisissa olosuhteissa toimimiseen, joten niitä ei usein edes mielletä tekijöiksi, joilla on vaikutusta vaaratilanteen syntymiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tavoitteena on varmasti antaa hyvää ja turvallista hoitoa, mutta huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että työympäristö, resurssit, johtaminen ja toimintatavat antavat hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tarjota laadukasta hoitoa. Jokaisella on oma vastuunsa potilasturvallisuuden varmistamisessa. On siis hyväksyttävä, että virheitä tapahtuu kaikille, uskallettava myöntää ne ja opittava avoimesti keskustelemaan myös muille tapahtuneista virheistä. Potilasturvallisuuden kehittäminen Potilasturvallisuuden varmistaminen ei ole erillinen osa toimintaa vaan muodostuu kaikesta yksilöiden ja organisaation periaatteista ja toiminnoista, joilla pyritään varmistamaan hoidon laatua ja turvallisuutta. Jokainen ammattilainen voi omalla toiminnallaan olla luomassa turvallisempaa ja laadukkaampaa hoitoa. Etulinjan työntekijät ovat tärkeässä asemassa, kun etsitään tietoa niistä tilanteista, joissa vaaratapahtumia hoidossa tapahtuu. Toiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan on tärkeää, että hoitohenkilökunta motivoituu puhumaan ja ilmoittamaan hoidossa tapahtuvista vaaratilanteista. Vaaratapahtumien raportointijärjestelmien käyttö on osa potilasturvallisuuden kehittämistä. Yhdestä ilmoittajan mielestä vähäpätöisestäkin ilmoituksesta saattaa olla korvaamatonta hyötyä turvallisuuden kehittämisessä. Pelkkä järjestelmän käyttöönotto ei paranna potilasturvallisuutta. Todellisten tulosten aikaansaamiseksi täytyy olla myös tehokas palautejärjestelmä ilmoituksille. Ilmoittajien tulee nähdä se hyöty, joka ilmoittamisesta syntyy. Olisi merkityksellistä, että työyksiköissä kehittyisi potilasturvallisuuskulttuuri, jossa vaaratilanteet tuodaan avoimesti esiin, ja että vaaratapahtumailmoitusten avulla pyrittäisiin kehittämään työyksikköä niin, että siellä on helppoa tehdä asiat oikein, mutta vaikea tehdä virheitä. Potilasturvallisuuden kehittäminen on muutakin kuin virheistä keskustelua. Vaaratilanteiden läpikäymisen vastapainoksi on hyvä käydä läpi myös tilanteita, jolloin potilaiden hoito on onnistunut laadukkaasti ja turvallisesti ja ohjata toimintaa siihen suuntaan. Myös potilaat itse voivat monella tavalla auttaa hoitonsa turvallisuuden varmistamisessa ja hoitohenkilökunta voi potilaita tähän kannustaa. Se ei kuitenkaan poista vastuuta hoitohenkilökunnalta. Potilaiden olisi hyvä ottaa aina vastaanotolle tai sairaalaan mennessään tarkat tiedot lääkkeistään mukaan. Esimerkiksi lääkepakkausten ja reseptien molempien mukaan ottaminen helpottaa ja nopeuttaa oikeiden lääkitystietojen saamista ammattilaisille. Tärkeää on, että potilas kertoo välittömästi epäselväksi jääneet asiat ja varmistaa toimenpiteiden tulokset ja niiden merkityksen. Terveydenhuollossakin on aika alkaa oppia virheistä ja pyrkiä eroon ikuisuusongelmista. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen kuten myös potilaat voivat vaikuttaa laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumiseen. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä. Lähteet HaiPro- projektin kotisivut saatavissa: haipro.vtt.fi/ ( ). Kohn L, Corrigan JM, Donaldson MS To err is human: Building a safer health system. Washington, D.C, National Academy Press. National Boar of Health Danish patient safety database. Copenhagen. Pasternack, A Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122: Potilasturvallisuussanasto, Lääkehoidon turvallisuussanasto Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO. Reiman, T; Oedewald P Turvallisuuskriittiset organisaatiot. Onnettomuudet kulttuuri ja johtaminen. Edita Prima Oy, Helsinki. Seppä, M Haittatapahtumiin puuttumalla satojen miljoonien säästöt. Suomen Lääkärilehti 12-13/2008 vsk 63. Soop, M; Köster, M; Fryksmark, U; Haglund, B Vårdskador på sjukhus är vanliga. Majoriteten går att undvika, visar journalstudie. Läkartidiningen Nr 23 volym 105. Sosiaali- ja terveysministeriö, Potilasturvallisuuden edistäminen: Resource.phx/hankk/hankt/potilasturvallisuus/index.htx ( ). Turvallinen lääkehoito- Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:32.

9 Puheenjohtaja Marja Klefström, Lohjan seudun syöpäpotilaat, KLL-vertaistukiryhmän vetäjä Syövän kohtaaminen, lääkärin asenne jatkossakin päästä yli niistä vaikeuksista, mitä sairaus ja sen hoito tuovat tullessaan. Varmasti ei haimasyöpäpotilaasta tunnu rohkaisevalta, kun nuori syöpälääkäri ensi kohtaamisella ilmoittaa tähän tautiin poikkeuksetta kuolevan vajaassa puolessa vuodessa, mutta että joku heiluu täällä vielä vuodenkin kuluttua. Jopa mediasta eräistä kansainvälisistä julkisuuden henkilöistä tiedämme eräissä tapauksissa nykyisten hoitojen johtavan tässäkin vakavassa sairaudessa hyviin hoitotuloksiin. Ohi katsomisen varjo Vakavasta sairaudesta kertominen ja kuullun ymmärtäminen Aika ajoin mediassa on virinnyt keskustelua ja kritiikkiä siitä, minkälaista kohtelua potilaat ovat saaneet osakseen joutuessaan omakohtaisesti kohtaamaan vakavan sairautensa lääkärin vastaanotolla. On selvää, että ensi tyrmistyksessä jää monta asiaa kuulematta ja usein lääkärin sanat kuullaan eri tavalla kuin on tarkoitettu kuulemaan. Kuullun tarkistaminen ei kiireen eikä koulutuksen puutteen vuoksikaan tunnu kuuluvan lää- kärikoulutukseen. Lääkärikoulutukseen on uutena osiona tullut ohjeistus, miten sairaskertomukseenkin merkitään, että hyvässä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa on päädytty siihen, että aktiivisista hoidoista luovutaan. Jälkikäteen asianomaisen potilaan kanssa keskusteltaessa tuntuu vain usein siltä, että tämä yhteisymmärrys on jäänyt kovin yksipuoliseksi. Yhtä lailla äärimmäisen merkityksellistä on se, miten ensi kerralla potilas joutuessaan vakavan sairauden kanssa vastakkain, saa oikeaa tietoa lääkäriltä, saa rohkaisua ja positiivista elämänasennetta osakseen. Näillä eväin jaksaa sitten Soudusta voimaa ja virkistystä, Marja ja Pentti Klefström. Omakohtaisesti voin todeta, kuinka äärimmäisen tärkeää on kuulla hyviä asioita en tarkoita tällä epätotuuksia ja nimenomaan rohkaisevalla asenteella kerrottuna. Erittäin merkityksellistä on lääkäristä heijastuva myötäelämisen kyky, mutta ei missään tapauksessa osaa ottava ilme vaan valoisa hymy. Kylmä kliininen ohi katsominen hyvääkin tarkoittaen saa potilaan verenpaineen nousemaan, sydämen tykyttämään ja pelon hiipimään olemattomasta tulevaisuudesta sielun syöveriin. Shokin ja kuolemanpelon alue Sairastan itse kroonista lymfaattista leukemiaa (KLL), joka kromosomianalyysien ja kliinisten oireiden (oireettomuuden) perusteella kuuluu A luokkaan, siis hyvän ennusteen ryhmään. Silti taudin varmistuminen kaksi vuotta sitten oli itselleni shokki ja aiheutti vääjäämättömästi kuoleman pelon. Työterveyslääkärin sinänsä ystävällinen mutta jyrkkä kehoitus kohdata totuus silmästä silmään ja antama kiireellinen lähete hematologian poliklinikalle järkytti. Kuitenkin korkeat lymfosyytit oli todettu jo viisi vuotta aikaisemmin, jolloin viisaasti arvoja oireettomuuden vuoksi vain jäätiin seuraamaan. Kuitenkin jo silloin saamani sisätautilääkärin innostunut mutta potilaan tunteesta kiinnostumaton tokaisu tämähän on alkavaa leukemiaa pelästytti. Kohdallani lisätutkimuksia 9

10 Suomen lehti Kuvanveistäjä Marja Helenius: Yhteinen vastuumme (artikkeli sivulla 17) voitiin läheisen perheenjäsenen asiantuntemuksen vuoksi siirtää. Verenkuvaa toki seurattiin. Elämän ratkaisuja Itse asiassa en tiedä, kauanko tämä sairaus minussa on ollut, sillä jo 40 vuotta sitten esikoistani odottaessani, leukosyyttilukemani olivat ts 24 nykyisen asteikon mukaan. Silloin viisas vanha gynekologi ensin kehoitettuaan kääntymään sisätautilääkärin puoleen, mutta sitten raskaudesta kuultuaan ja nähdessään odotuksen onnesta hehkuvan olemukseni tokaisi, että ehkä se johtuu siitä ja näin säästi minut vuosikymmenien painajaisilta. Lapsia minulle sitten siunaantui kolme kappaletta. Herää kysymys, olisinko uskaltautunut hankkiutua raskaaksi leukemiadiagnoosi matkakumppanina. Leukosyyttiarvojani ei juuri seurattu seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Tunsin itseni täysin terveeksi ja 10 elin täysillä elämän ruuhkavuosia perheen äitinä ja mukana työelämässä. Jo lapsena eräässä vaiheessa oli epäilty leukemiaa kohdaltani, joten KLL on saattanut olla seuralaiseni koko ikäni ainakin piilevänä. Niin tai näin olen elänyt normaalia elämää. Veriarvojani seurataan puolivuosittain. Yleisoireita ei ole, eikä aihetta hoitoihin, toivottavasti ei vastaisuudessakaan. Kaikista varoituksista huolimatta en ole sairastellut infektioita. Kesäflunssan kuitenkin sain, jonka kolmantena päivänä hieman harkitsemattomasti soudin Sulkavan retkisoudun jälkimmäisen 35 km osuuden ja sitten kaksi viikkoa myöhemmin 120km viitenä vuorokautena retkisoutua kirkkoveneessä Kareliasouduissa. Kesän soutusaldo on yli 300km, josta osa on ollut kilpasoutua. Riskien tiedostaminen Olen tietoinen KLL:n riskeistä hyväennusteisesta lähtökohdasta huolimatta. Olen myös tietoinen että tässä 66 vuoden iässä vaarat vaanivat niin sydämen, verenkieroelinten sekä muiden sairauksiin sairastumisen suhteen. Omat arvoni ja elämäntapani eivät sovi kaikille yhtä vähän kuin se tosiseikka, että KLL on pahimmillaan erittäin vakava sairaus, johon ei pidä kevyesti suhtautua. Silti haluan korostaa, että uhkakuvien kanssa voi elää normaalia elämää. Tosiasiat on vain kohdattava. Tämän asian toivoisin myös syöpää hoitavien lääkärien ymmärtävän. Toivo ja rohkaisu Korostan toivon merkitystä ja rohkaisua hyvään elämään, kun siihen vain on mahdollisuutta. Lääkärin hymy pidentää elämää, myös potilaan. Totuus on tärkeä, yksioikoinen totuuden kertominen ei, silloin kun oma tieto ja osaaminen ei ole totuuden tae.

11 Ojanne pohtii Valheita Suomesta AIKA-AJOIN aina kiitellään suomalaista hyvinvointia ja erinomaisuutta. Milloin ovat lapsemme maailman terveimpiä, koska on koulutus maailman huippua, kilpailukyky on japanilaista luokkaa ja sairaanhoitomme sellaista, että kannattaisi ottaa mallia vaikka missä. Kouluruoka on esimerkillistä, maanpuolustustahto huipussa ja ruokakin maailman maukkainta. Eipä kai ole ihme, että joskus uuden ajan alussa joku Agricolan jalanjälkien kulkija sepusti taruja siitä, miten suomalaiset ovat sukua valitulle kansalle. Tätähän tavallaan väitetään SILMIINPISTÄVÄÄ on se, että kaikkialla siellä, missä jokin asia on itsestäänselvä ja todellinen, ei asiaa tarvitse erikseen alleviivata. Japanilaisten ei tarvitse toitottaa tehokkuudestaan, ranskalaisten keittiötaidostaan, venäläisten kansallistunteestaan tai ruotsalaisten tavastaan keskustella joka jumalan asiasta. Ne ovat asioita, jotka ovat yhtä itsestään selviä kuin pesulla käyminen. Tosin suomalaisten täytyi oppia 1960-luvulla lähiöihin muuttaessaan todella siihen, että pesulla saattoi käydä muutenkin kuin kerran viikossa saunapäivinä. ERITYISEN kiivaasti Suomessa väitetään hyviksi juuri sellaisia asioita, joita on hyvin vaikea todistaa sen paremmin oikeiksi kuin vääriksi. Suomalaiset luottavat suuresti poliisiin, mutta jokainen varastaa työpaikoiltaan kaikkea irti lähtevää. Armeijasta lähes jokainen on pihistänyt jotakin ja ilmoittanut kadonneeksi. Vakuutusmaksut nousevat, kun suuri osa katsoo pikku huijauksen kuuluvan vakuutuksen etuihin. Pikku krapulassa ajamista pidetään hyväksyttävänä. KOULULAITOSTA kehutaan, vaikka kakarat eivät osaa edes käyttäytyä ja huonoja arvosanoja ei saa antaa. Maanpuolustustahtoa kehutaan, vaikka kohta neljäsosa jää pois armeijasta jos jollakin syyllä. Kilpailukykyä ylistetään, vaikka kolmannes on julkishallinnon byrokratian leivissä, sairaslomia otetaan tilaisuuden tullen ja eläkkeelle on tunkua. Erinomaisella kouluruoalla ja maukkaalla muulla ruoalla olemme ylipainon ja diabeteksen huippumaita. SAIRAANHOITOAMME kiitellään suuresti, mutta monessa mielessä sekin alkaa olla hyväntekeväisyyden ja potilasjärjestöjen toiminnan varassa. Oikein paraatiesimerkki on sellainen värkki kuin da Vinci-leikkausrobotti. Lyhyesti sanottuna värkki on sellainen leikkauslaite, jolla eturauhasen syöpiä, gynekologisia vaivoja ja lasten kirurgiaa voidaan harjoittaa pienemmillä haavoilla, komplikaatioilla ja verenhukalla. Aparaatin kappalehinta taitaa liikkua siinä miljoonan paikkeilla. TARVINNEEKO sanoa, että Suomi on ainoa vanha EU-maa, jossa tätä värkkiä ei ole. Tosin Turkissa ja Romaniassakin laitteita jo on. Jälkimmäisessä maassa kävin kolmasti vuonna 1990 diktatuurin kaaduttua viemässä kansalaisten keräämää hätäapua. Pitäisikö nyt pyytää vasta-apua? Ruotsissakin da Vinci-laitteita on ainakin kahdeksan. Kuulumme selkeästi kurjalistoon. TOINENKIN syy saattaa olla: suomalaiset kirurgit eivät tahdo opetella uuden aparaatin käsittelyä. Onneksi maksusitoumuksia on annettu jo Tukholmaan meneville potilaille. Pian tähän reissaamiseen kylläkin hulahtaa ainakin yhden leikkausrobotin hinta, mutta kai päättäjät tietävät mitä tekevät. Olemmehan me kilpailukyvyssä ja tehokkuudessa japanilaista tasoa. JOTENKIN kuvaavaa on, että tällaista koko kansanterveyttä palvelevaa laitetta kerää nyt kansalaiskeräyksellä yksityinen potilasjärjestö. ERSY, Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry, kokoaa rahaa, jonka pitäisi olla jo verorahoista koottuna jossakin odottamassa. Näin voisi kuvitella, kun meidän verotuksemmekin on eurooppalaisittain aikamoisen tiukkaa. Niin tiukkaa, että laskea pitäisi. Mutta jos kerran veroja on yltäkylläisesti vuosien saatossa koottu, niin minneköhän ne ovat sitten rahat menneet? JOS jostakin asiasta sentään olen vilpittömästi hyvilläni, niin ei yhtä asiaa olla menty ääneen väittämään. Nimittäin sitä, että me suomalaiset olisimme kovasti viisaita ja harkitsevia ihmisiä. 11

12 Suomen lehti Potilaat ottavat yhteyttä Syöpähyssyttelyä Kaverini meni runsas vuosi sitten lääkäriin ja valitti eturauhasvaivojaan. Lääkäri rauhottelemaan, että sitä nyt on liikkeellä ja erityisesti vanhoilla miehillä. Hyvänlaatuisessa eturauhasen liikakasvussa ei hoito ole tarpeen. Kesän kääntyessä syksyksi olin kantamassa kaveria hautaan. Eivätkö lääkärit osaa diagnostisoida ja hoitaa hengen korkkaavaa syöpää? Eräässä potilasjärjestössäkin hyssyteltiin, että ei kannata huolestua. Mitä potilastyötä tämä on? Kauhistunut 12 Suomen Potilasliiton jäsenjärjestö, Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry (ER- SY), kritisoi tällaista hyssyttelyä niin kuin aivan oikein sanotte hengenvaarallisessa asiassa. Tässäkin numerossa on asiaa käsittelevää tekstiä ERSYn palstalla. ERSYSSÄ voi otattaa pientä maksua vastaan PSA-kokeen, joka iäkkäämpien kannattaa tehdä vähintään kerran vuodessa ja tarkkailla tilannetta. Myös vertaistuki-illoissa voi jututtaa raskaan tien kulkeneita ja kysyä henkilökohtaista neuvoa. DNR = ei elvytetä Läheiselleni yli 90-vuotiaalle ei annettu flunssaan antibiootteja, vaikka yksityislääkäri sitä suositteli. Potilaan kotoa löytyi käyttämätön antibiootti, joka paransi voimakkaat oireet (mm. hengitysvaikeudet) ja vanhus selviytyi tällä kertaa. Potilasasiakirjoista, jotka saatiin nähtäväksi vasta kovan tappelun jälkeen, kävi ilmi, että niihin oli vastoin potilaan tahtoa ja ymmärrystä merkitty tuo dnr. - Tuttavalle kieltäydyttiin aikoinaan, kun hän oli 75-vuotias, antamasta ripuliin lääkitystä. Omaiset siirsivät hänet viime hetkellä omalla kustannuksellaan toiseen hoitolaitokseen. Tuttava täytti juuri 90! Jo tuolloin huomattiin, että potilaan jatkuvat tapaamiset ja tiukat keskustelut hoitohenkilökunnan kanssa ovat tärkeitä potilaan hengissä pysymisen kannalta: omaisten ja läheisten esimerkillä ja määrätietoisella läsnäololla on suuri merkitys potilaalle. On syytä kysyä vakavasti, eikö potilas päätäkään omasta hoidostaan? Elvytystä vaativa Eduskunnan oikeusasiamies on antanut päätöksen, jonka mukaan dnr-merkintään on saatava potilaan ja/ tai läheisten lupa. Ajoissa asian voi hoitaa mm. kirjallisella hoitotahdolla, jota varten laadittuja lomakkeita saa potilasasiamiehiltä, hoitolaitoksilta ja potilasjärjestöiltä. Tapauksia on paljon ja niiden käsittely on potilasjärjestöissä arkipäivää. Pääasiallisin ongelma on, että merkintä on tehty luvatta tai potilasta kovilla kärsimyksillä, vastoin totuutta, pelottelemalla. Vertaistukemme ja neuvontamme avustavat tällaisissa asioissa monenkin jäsenjärjestömme puitteissa, joista yhteystietoja toisaalla tässä lehdessä. Hoitotahdon pitäisi vastata potilaan omaa käsitystä, ei ulkopuolisten. Suosittelemme ensiyhteyttä potilasasiamieheen, jolta saa myös hoitotahdon muotoon liittyviä tärkeitä neuvoja. Huonoa hoitoa vastaan Joukko potilaita on kyllästynyt huonoon hoitoon ja mm. kivunlievityksen riittämättömyyteen ja läheisten tällaiseen julmaan rääkkäämiseen. Mitkään muistutukset tai kantelut eivät ole tuoneet parannusta. Haluamme näin vaalivuotena terävöittää linjaamme ja suunnittelemme mielenosoitusta erään sairaalan edustalle, jonka töppäyksistä lehdistökin on kirjoitellut. Potilasjärjestöistä vain ei oikein ole neuvojiksi. Miksi? Suunnitteluapua tarvitseva Potilaan edunvalvonta on Suomen Potilasliitonkin keskeisiä tavoitteita. Laillisen mielenosoituksen suunnittelu ja järjestäminen edellyttää tietotaitoa. Julkaisimme jokin aika sitten kainuulaisten terveydenhoitoa koskeneesta mielenosoituksesta uutisen. Järjestökentässä on runsaasti yhdistyksiä ja osaajia, joilta neuvoa voi pyytää. Vanhusten lääkkeitä pitkäkyntisille Seuraamme yli 90-vuotiaan äitimme kodinhoitoa kunnallisessa järjestelmässä.

13 Äiti valittaa kipuja, joihin hän saa kipuja rauhottavia lääkkeitä. Kun hoidimme lääkityksen kesällä itse, kivut hävisivät! Kun lopetimme, kivut palasivat. Otimme yhteyttä kodinhoidon isoon päällikköön, joka rupesi heti puolustamaan alaisiaan tyyliin: kun se teidän äitinne on niin iäkäs, niin saattaa unohdella ja väittää, että ei saanutkaan sitä sinistä tai punaista pilleriä hoitajalta. Tämä tie on kuljettu loppuun. Mikä neuvoksi? Koko perhe ahdistunut äidin puolesta Koskettelette ongelmaa, joka on tavattoman vaikea, usein esiintyvä, läheisiä voimakkaasti ahdistava ja vertaistukitoiminnan kestoaiheita. Koska kodinhoidossa työskentelee suuri joukko motivoituneita, ahkeria, sydämellisiä ja kaikkensa antavia ihmisiä, joista tulee myös palautetta, on syytä välttää koko joukon leimaamista. Ilman näitä hyviä ihmisiä, olisimme todella pulassa. Tällaista yksittäistä tapausta voisi hoitaa muistutus- ja valitusteitse kirjallisesti selostamanne tarkkailun jälkeen. Potilasasiamiehen rajat Suomen Potilasliiton neuvonnat suosittelevat hoito-ongelmissa ensikontaktia potilasasiamiehiin. Suositus on hyödyllinen, jos esim. potilaslain 10. pykälän muistutusta (mieluiten aina kirjallisesti) laativa potilas ei tunne käytäntöjä eikä erillisiä määräyksiä. Potilasasiamies on hyväksi avuksi, jos ei muista esim. lääkekaton tai sairaalamaksujen kertymärajoja. Harva niitä ja niiden muutoksia jatkuvasti jaksaa seurata. Mutta, ongelmat alkavat, jos muistutuksen tai kantelun kohteena on potilasasiamiehen esimies tai organisaatiossa korkea toimenhaltija. Jotkut potilasasiamiehet sanovat suoraan, että he eivät auta tällaisen muistutuksen tekemisessä eli rikkovat käsittääkseni potilaslakia selvästi. Toiset kiemurtelevat kuin mato koukussa ja antavat vain yleisiä neuvoja ja väittävät, että potilaan on aina laadittava teksti itse viittaamatta potilasasiamieheen. Mikä on lääke? Jätetäänkö kaveri? Tämäntyyppisiä yhteydenottoja Suomen Potilasliittoon tulee runsaasti. Tekeillä on potilaslain muutos, johon potilasjärjestöt odottavat muotoiluja, jotka lisäisivät potilasasiamiehen riippumattomuutta esimiehistään ja toivotaan, että uudistetussa laissa potilasasiamieheltä edellytettäisiin yliopistotutkintoa. Suomen Potilasliitto on esittänyt jo aikaisemmin antamassaan lausunnossa ja kuulemistilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä koulutusvaatimukseksi potilasasiamiehille ylempää korkeakoulututkintoa. - Potilasasiamies on tarpeellinen apu potilaille. Odotukset ja paineet ovat kuitenkin kovat. Potilasjärjestöissä ei edellä kuvattuja ongelmia ole, ja potilaan pitäisi aina saada siltä suunnalta tukea ja apua. Järjestöissä valituksen kohteen asema on merkityksetön. Voitaneen sanoa, että tämä on enemmänkin yhteistyökysymys kuin ongelma. Hätäkeskusten maine vakiintuu Se on rapautunut virheiden ja huonon käytöksen tuloksena siinä määrin, että sinne soittaa vain pakon edessä. Ulkoiluporukassa mies sai sydänkohtauksen ja kaatui tiedottomana maahan. Hätäkeskukseen ilmoitettiin: sydänkohtaus, potilas tajuton. Kuvittelimme, että ambulanssi lähtee matkaan. Sen sijaan, että olisi lähettänyt auton onnettomuuspaikkaa kohti, päivystäjä alkoi kysellä, mistä tiedämme, että kysymyksessä on sydänkohtaus. Kyseltiin porukalta ja joku sanoi tietävänsä, että kysymyksessä on sydänpotilas. Päivystäjä ei ollut tyytyväinen, vaan vaati tietää, mitä lääkkeitä potilas käyttää! Siinä vaiheessa joukosta alkoi kuulua kovaan ääneen hätäkeskukseenkin kantautuneita kirosanoja. Kukaan ei osannut vastata lääkekysymykseen. Soittaja pyysi: voitteko panna sen auton liikkeelle, kysykää sitten lisää. Päivystäjä sanoi vihaisesti: joo, joo ja antoi puhelimeen kuullun lähtöilmoituksen. Ei ihme, että katastrofeja tapahtuu. Kirveelle olis töitä. Pallottelua ja uhkailua Tyttärelleni sattui työtapaturma. Päivystyksen lääkäri sen sellaiseksi totesi ja lähetti eteenpäin sairaalaan. Sitten oli vuorossa terveyskeskus. Osa raajaa oli jouduttu ambutoimaan. Lääkärit totesivat asian ja alkoivat pallotella potilasta. Kukaan ei halunnut tehdä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, pohtia työkykyä eikä hoitaa ja jokainen kehotti vain odottamaan. Vuoden odottamisen jälkeen vamma oli saanut hoitamattomana vaaralliset mittasuhteet, mm. epäinhimillisiä tuskia, jotka ovat suistaneet perheen elämän raiteiltaan. Kun otin yhteyttä, minulle sanottiin ilkeästi, että mene yksityiselle, ellet halua odottaa. Minä en halua odottaa enkä mennä yksityiselle. Onko pallottelu ja odottamaan käskeminen potilaslain mukaista hyvää hoitoa? Voiko lääkäri käskeä menemään yksityiselle, kun istuu siellä itse pitämässä omaa vastaanottoaan? Kauhistunut Näitä tilanteita esiintyy jatkuvasti. Ne ovat potilastyön arkipäivää. Julkinen hoitojärjestelmä ei saa ajaa esim. vähävaraisia potilaita yksityiselle ja kehottaa potilasta myymään omakotitalonsa niin kuin on tapahtunut. Jälleen suosittelemme (1) ensiyhteyttä potilasasiamiehiin, joita on useita eri hoitopaikoista johtuen. Sen jälkeen potilas voi valvoa etuaan mm. (2) potilaslain 10. pykälän mukaisella kirjallisella muistutuksella ja lähettää (3) potilasvahinkoilmoituksen vahingonkorvausvaatimuksineen Potilasvakuutuskeskukseen (lomake www. vakes.fi /pvk), minkä jälkeen on vielä käyttämättä mm. (4) kantelu Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen (TEO), jonka lakisääteinen tehtävä on hoidon ja ammattihenkilöstön valvonta. Kantelun voi osoittaa myös (5) lääninhallitukseen ja (6) eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hyödyllistä faktatietoa näissä asioissa saa juuri potilasasiamieheltä, jonka virkatehtäviin kuuluu potilaan ilmainen avustaminen hänen edunvalvonnassaan. 13

14 Suomen lehti Ajokortti vaikka väkisin Isäni täyttää pian 75 ja ajokortin uusiminen on edessä. Hänet on kahden viime vuoden aikana leikattu toistuvasti vaikeiden seuraamusten takia ja aika ajoin hän on ollut rollaattorin varassa tai kokonaan vuodepotilaana. Kauhistelen huonoa hoitoa ja jatkuvia hoitovirheitä, joihin on alan osaajienkin taholta viitattu. Hoitopuolen käsityksen mukaan hoito ja tervehtyminen on ollut hyvää ja ajokortti voidaan myöntää, vaikka oma perhe ja tuttavat eivät ole enää pitkään aikaan uskaltautuneet kyytiin mukaan. Näiden kokemukset ja kannanotot ovat keijukaisen keveitä, kun koneisto runnoo asiaa ratkaisuun. Kuka vastaa seurauksista, kun alkaa tapahtua? Jokaisen puolesta pelkäävä Tällaisen ongelman ratkaisuun on asiantuntijan apu tarpeen. Jos jotain tapahtuu, kyllä siinä taas kerran selvitetään, miksi ei toimittu ennakolta tunnetun tietämyksen pohjalta aivan samoin kuin viime aikojen traagisissa tapauksissa meillä ja muualla. Istu tai seiso vaikka taju menisi! 14 Melkein jokainen meistä on käynyt pääkaupunkiseudun suurissa hoitotehtaissa päivystyksessä äkillisen sairauden yllättäessä virka-ajan ulkopuolella, jolloin ei saa sairastua. Kova migreenikohtaus iski jälleen. Terveyskeskus toimitti kiireellisenä sähköpostitse lähetteen sairaalaan. Lähete ei tullut perille. Potilasta siis juoksutettiin päivystyksen kautta ja ainoana hoitona oli odottaminen ja taas odottaminen. Hoitaja ja lääkäri olivat sitä mieltä, että ei ole hätää, pari pilleriä riittäköön. Ikään kuin mieletön tuska olisi ollut heidän omassa päässään. Potilas pyysi päästä pitkäkseen, koska kipu oli murskaavaa. Ei tämä hotelli ole! Potilas yritti vuoroin istua, vuoroin seistä ja kävellä. Lopulta ei auttanut muu kuin mennä lattialle vaatenaulakkoon pitkäkseen. Toisessa sairaalassa oli aikaisemmin etsitty heti vuode, pantu lääkitystippa suoneen, viileä pussi otsalle, aloitettu kipulääkitys jne. Nyt meni vain pahemmaksi; tuskaa, näköhäiriöitä, voimakasta pahoinvointia, oksetusta, korvissa myrskysi. Julkisuudessakin on ollut juttua siitä, että hoitamaton migreeni voi johtaa jopa halvaukseen. Nollahoitoa kunnan kassan parhaaksi ja potilaan vahingoksi. Olisi ollut edes pieni lavitsa Terveydenhuoltomme romahtamassa Lääkäreitä meillä on enemmän kuin koskaan, mutta silti tuntuu, että heitä ei tavoita mitenkään. Eikä se ole vielä pahinta, sillä rahalla saa aina lääkäreitä, ja suhteilla, kuten on ollut iät ja ajat. Mutta mitä lääkäreitä? Sairaaloissa ja erityisesti terveyskeskuksissa heitä ei ole vakavan sairauden yllättäessä. Todellisuudessa lääkärit menevät töihin yksityisiin työpaikkoihin tai perustavat oman praktiikan. Mutta mitä he antavat potilaalle lähes sadan euron potilasneuvoista vastineeksi? Onnettomassa tapauksessa väärät lääkkeet ja väärät diagnoosit. Kunnianhimoisimmat kokeilevat potilaillaan silmää räpäyttämättä uusia lääkkeitä, joita KELA ei korvaa ja siten lääkkeet käyvät potilaalle pitkäaikaisessa käytössä ylivoimaiseksi hinnaltaan. Lääkkeet eivät yksinään auta potilaita, joten pelkään, että lääkärin tavoitteena on hankkia kokemusta siitä, mihin lääke mahdollisesti auttaa. Jos lääkekokeilut onnistuvat aikaa myöten, lääkäriä pidetään kyvykkäänä ja hänelle riittää potilaita. Epäonnisen potilaan mielessä luonnollisesti käväisee pelko, että osalla lääkärikunnastamme on tavoitteena maksimoida omat tulonsa. Terveydenhoito on siitä kiitollinen ala, että vastapuolena on heikko sairas ihminen työmarkkinajärjestön sijasta. Isänmaallisia terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskenteleviä lääkäreitä on nyt liian vähän. Mitä se sitten käytännössä merkitsee? Sitä mm., että nuori kokematon lääkäri menee lääkäriasemalle töihin ilman ammatissa tarvittavaa kokemusta. Ja potilaat voivat jäädä vaille kokemusperäistä hoitoa. Valitettavasti potilailla on vanhoilta ajoilta peritty harha, että yksityislääkäri on aina parempi kuin julkisen sektorin lääkäri. Ne ajat on jääneet taakse ja tilanne saattaa olla päinvastainen. Olen vakaasti sitä mieltä, että lääkärin on työskenneltävä oman alan tehtävissä sairaaloissa tai terveyskeskuksissa ennen siirtymistä yksityisen sektorin palvelukseen. Kysymys voi hyvin olla vuosikymmenestä, tai jopa pitemmästä ajasta. Minä en näe mitään järkeä työntää kokematonta lääkäriä yliopiston penkiltä vaativimpiin tehtäviin, kuten tarjoamaan erikoislääkärin palvelua. Jarmo Etelävuori Toimituksellinen työstö ja kuvat Heikki Päivike Pihlajanmarjat kypsyvät.

15 Musiikin avulla valistusta Musiikin avullakin voidaan valistaa monista eri asioista, myös hyvin vaikeista ja kipeistäkin. Tätä valistustyötä tekee yhtye nimeltä Gambler, joka palasi yli kahdenkymmenenkuuden vuoden tauon jälkeen uudelleen esiintymislavoille tämän vuoden alkupuolella. Heidän edellinen suuri keikkansa oli Kuusrockissa v.1981 jossa esiintymässä olivat mm. Hanoi Rock, Pelle Miljoona ja Juice Leskinen. Gambler-yhtye oli suuri nimi Pohjois-Suomessa luvulla soittaen 70-luvun melodista rockia ja toimihan yhtye jopa Kirkan taustabändinäkin. Nyt nuorista pojista on kasvanut äijiä, mutta yhtyeen kokoonpano on pysynyt samana ja pojat ovat hankkineet siviiliammatitkin. Yhtyeen laulaja -kitaristi Jorma Seikkala on työssä ylikonstaapelina poliisin huumeyksikössä, hänen veljensä bassokitaristi Ilkka Seikkala toimii kuljetusalan yrittäjänä, toinen kita- risti Jukka Lipsanen on eläkkeellä oleva luutnantti ja rummuissa Juha Korhonen toimii soittoupseerina ja on arvoltaan musiikkiluutnantti. Yhtyeen sanoituksista ja sävellyksistä vastaa pääosin Jorma Seikkala ja kaikki tänä vuonna ilmestyneellä cd-levyllä oleva musiikki on kokonaisuudessaan yhtyeen jäsenten omaa tuotantoa ja sanoitukset levyllä ovat englanninkielisiä. Levyltä löytyy myös huumeiden vaaroista varoittava kappale ja mihin mm. amfetamiinia käyttävän henkilön elämä johtaa. Tehdessään tämän kappaleen Jorman motiivina on ollut se, että hän on omassa ammatissaan nähnyt, mitä huumeet ja päihteet saavat aikaan ihmisessä, lähiympäristössä ja koko yhteiskunnassa. Heinäkuun 19. päivänä Manamansalon saaripäivän konsertissa Gambleryhtye soitti omaa tuotantoaan joka on sitä 70-luvun melodista rockia. Väliin oli mahdutettu myös mm. huumeiden vaaroista valistava kappale sekä kappale rahan voimasta, mikä ei tuo kuitenkaan onnea kaikkeen. Yhtyeen esiintymisen jälkeen musiikkiguru Kassu Halonen totesikin: vahvaa äijärockia, joka sisälsi myös sopivasti valistusta musiikin avulla. Aurinkoisena ja lämpimänä kesäpäivänä konserttiin oli saapunut väkeä noin 4000 henkilöä kuuntelemaan musiikkia ja nauttimaan yhdessäolosta. Muista konsertissa esiintyneistä mainittakoon mm. Jari Sillanpää, Kristian Meurman sekä Carmen Gray. Yhtye tekee keikkaa sen mukaan kuinka siviilityöt antavat myötä. Äijiä voi tilata esiintymään/valistamaan ja samasta osoitteesta voi tilata myös heidän uutta cd levyään: hotmail.com. Yhtyeen kotisivu löytyy osoitteesta: Teksti Paavo Koistinen, Kuva Heidi Seikkala Gambler yhtye esiintymässä 19.7 Manamansalon saaripäivän konsertissa vasemmalta Jukka Lipsanen kitara, Juha Korhonen rummut, Jorma Seikkala laulu ja kitara sekä Ilkka Seikkala bassokitara. 15

16 Suomen lehti Anteeksi Inka Svahn, Suomen Potilasliitto ry Potilas-lehden numerossa 2/08 sivulla 22 (Potilaat ottavat yhteyttä), kirjoitti omainen nimimerkillä En unohda kuolemaan johtaneesta huonosta hoidosta. Mielipiteessä kritisoitiin myös anteeksipyynnön merkitystä ja sitä miten Potilasliitossakin sitä viljellään. Potilasliiton tehtävä on tuoda julki potilaspalautetta. Onneksi kaikki hoitovirheet eivät johda kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Lievemmissä hoitovirheissä anteeksipyyntö voisi jopa riittää. Tätä ovat useat potilaat mieltä. Anteeksipyyntö osoittaisi, että lääkäri ymmärtää toimineensa väärin ja se voi edesauttaa potilaan toipumista ja luottamusta jatkohoitoon. Jos lääkäri ei vaivaudu pyytämään anteeksi,se kertoo myös haluttomuudesta myöntää virheitään ja näin potilaat joutuvat viemään asioitaan viranomaisten käsittelyyn. Jos yhteisymmärrystä virheen selvittelyyn ei ole syntynyt jo tapahtumapaikalla, on todennäköistä, että potilas ei myös saa asiaansa kuulluksi kantelun myötäkään. Lääkäri, joka ei pyydä anteeksi, ei myöskään edesauta valitusprosessin kulkua tai potilasta saamaan korvausta! Kaikenlaiset potilaskantelut ovat huimasti lisääntyneet. Joukossa on paljon sellaisia kanteluita, jotka olisi voitu sairaalassa jo sopia. Ja niistä oppia. Tiedän, mistä puhun, sillä minulla on omakohtaista kokemusta asiasta. Minullekkin on tehty hoitovirheitä. Onneksi en kuollut enkä vammautunut. Minua ei niinkään surettanut itse hoitovirhe, vaan se, miten asia hoidettiin virheen jälkeen. Välinpitämättömyyttä, kieltämistä, kostamista ja valehtelua. Ja minulle olisi riittänyt anteeksipyyntö, jolla olisin saanut varmuuden paremmasta jatkohoidosta! Sen sijaan ylilääkäri kirjasi papereihini seuraavan lauseen. Potilas vaatinut anteeksipyyntöä. Siihen en katso olevan tarvetta. Tämän jälkeen en ole Mikkelin naistentautien poliklinikalle astunut. Asiaani käsiteltiin useissa eri 16 valitusportaissa, joka vei kaikkinensa 8 vuotta. Taistelun tulos oli,hoitavalle lääkärille huomion kiinnittäminen, ylilääkärille huomautus ja minulle pieni korvaus kivusta ja särystä. Sen sijaan, että olisin saanut rauhassa toipua, piti minun venyttää itseni äärimmilleen henkisesti ja ymmärrän hyvin niitä potilaita ja omaisia, jotka eivät jaksa. Anteeksipyynnön merkitystä ei voi vähätellä. Kuolemantapauksissa toki ymmärtää, ettei sitä voi kuitata anteeksipyynnöllä. Mutta, kuten nimimerkki En unohda kirjoitti ja johon myös useat potilaspalautteet viittaavat, voisi sairaala ottaa vastuun kieltämisen sijaan ja edesauttaa virallisten kanteluiden käsittelyä. Minäkin pyydän anteeksi. Sitä, etten aina osaa ilmaista itseäni niin, että kaikki ymmärtäisivät tarkoitukseni. Potilasliitto on aina potilaan puolella! - Potilasliiton seminaarissa varapuheenjohtajamme, ylihoitaja Inger Östergard toi julki oman potilastyönsä annin. Hän oli saanut yhteydenottoja vuoden sisällä yli sata ja niiden perusteella totesi: Anteeksipyynnöllä voitaisiin korjata monta asiaa. Perushoitajana pyydän anteeksi, että terveydenhoitomme on huonoa. Pyydän myös anteeksi sitä, etteivät viranomaiset puutu asiaan hanakammin, vaikka potilaslainsäädäntöämme rikotaan törkeästi. Anteeksi, mutta syyllisiä pitää alkaa etsiä, vaikka lääkärit aina toitottavat, ettei heitä saa mistään syyllistää. Kun ei ole syyllisiä, ei ole vastuun kantajiakaan! Potilasasiamiesten toimenkuva Yli 10 vuotta voimassa ollut potilaslainsäädäntö sisältää myös potilasasiamiehen palvelut potilaalle. Toimenkuvaan on selkeästi laitettu avustaminen ja tiedottaminen sekä toimiminen potilaslainsäädännön edistämiseksi. Potilaspalautteet kuitenkin kertovat, ettei potilasasiamiesten apu aina ole ollut riittävää. Myöskään henkilökunnan tieto potilasasiamiesten toimenkuvasta tai edes siitä, kuka toimii potilasasiamiehenä, on heikkoa. Potilasasiamiesten yhteystiedot puuttuvat myös useista toimipisteistä. Asiasta on informoitu sosiaali-ja terveysministeriötä samoin kuin myös itse potilasasiamiehiä, joten missä vielä vika? Eduskuntaan on myös lähtenyt lakialoite potilaslain uudistamisesta koskien potilasasiamiesten puolueellisuutta. Laki velvoittaisi ulkopuolista potilasasiamiestä ja koulutusta. Nykyisellään potilasasiamieheksi on voitu nimetä kuka tahansa sairaalan sisältä ja rooli on hoidettu noin niin kuin sivutyönä monissa paikoissa. Potilaiden luottamusta ei varmasti ole vahvistanut, jos hänen valitusasioitaan käsittelee henkilö, joka on ollut osallisena hoidossakin. Ja kun ollaan töissä sairaalassa, ei varmastikaan haluta tuoda julki epäkohtia, vaikka niitä potilailta kuuleekin. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Potilasasiamiehen rooli on kuitenkin hyvin tärkeä! Hyvä potilasasiamies toimii, kuten laki velvoittaa, mutta se vaatii täysipäiväisen työpanoksen. Se vaatii herkkää puuttumista ja vuorovaikutustaitoja. Ja kun työnsä osaa, voi edistää potilas-lääkäri-suhdetta. Kaikkien kannaltahan olisi edullisempaa, että asioita käsiteltäisiin henkilökohtaisella tasolla Kirjalliset valitukset ovat aina tulkinnanvaraisia käsittelijöilleen, jos kantelut on alunperin laadittu puutteellisesti. Tässä asiassa on havaittavissa eniten osaamattomuutta potilasasiamiesten taholta. Potilasasiainvaliokunnan yksi tärkeä tehtävä on saattaa tämä asia kuntoon.

17 Kuvanveistäjä Marja Helenius Kuvataiteilija Jorma Helenius Ihmisen ja luonnon puolesta realismin hengessä Helsingin Linnunlaulun villat eli vanhat historialliset huvilat ovat viimeisiä vanhan Helsingin muistoja Töölönlahden rannalla. Villoilta katsoen yhtenä panoraamana näkyvät mm. Olympiastadion, Kansallisooppera, Finlandiatalo, Kansallismuseo, Eduskunta ja nykytaiteen museo Kiasma. Tulevaisuudessa joukkoon liittyy musiikkitalo. Yksi huviloista on sininen ja siinä asustaa taiteilijapariskunta Marja ja Jorma Helenius, joiden näyttely, maalauksia ja veistoksia, oli yksi kesä-helsingin vetonauloista, jonka myös turistit löysivät. Lyhyesti luonnehtien näyttely, joka jatkuu edelleen viikonloppuisin (klo 12 18), on suomalaisuuden ja suomalaisen luonnon kavalkadi. Karjala ja itä ovat vahvasti edustettuina. Taiteilijoiden tyylisuunta on realismi. Mutta ei tässä nyt niin herkkähipiäisiä olla, jos joku löytää ripauksen romantiikkaakin, sanoo Jorma Helenius. Vaikutelmahan syntyy katsojan omasta elämyksestä. Taiteilijat kertovat itse työstään, taiteestaan ja tunnelmistaan. Taivaan portti Kylätie, Aunus/Nurmoila Koska joulupukki tulee Kuvataiteilija Jorma Helenius: Maisemamaalarina luonto kaikkine tunnelmineen on minulle tärkeä innoituksen lähde. Neljä vuodenaikaa ja vaihtelevat luontokohteet tarjoavat loputtomasti aiheita. Erityisen läheiseksi minulle ovat muodostuneet erämaiset joet: vesi on elämän perusedellytys ja virtaava vesi symboloi minulle elämän jatkuvuutta. Luonnontilaisissa rantametsissä näkyy elämän kiertokulku luonnossa: on nuoria puita, upeita vanhoja puita ja jo kaatuneita kuolleita puita. Töiden kautta haluan tuoda näyttelyssä kävijöiden koettavaksi sellaisia tunnelmia, joita varsinkin ikääntyneempien 17

18 Tammen tarina Illan tarina ihmisten on vaikea lähteä kohtaamaan luontoon. Haluan maalauksillani paitsi tarjota kaupunkilaisille erämaaelämyksiä myös käydä keskustelua suomalaisen luonnon tämänhetkisestä tilasta ja luontoon kohdistuvista paineista. Jokaiselle suomalaiselle luonnolla on terapeuttinen vaikutus, jonka näkee poikkeuksellisesta kesämökki-innostuksestamme. Myös maisemataiteella on ollut luontotunteiden välittäjänä tärkeä rooli tuoda henkistä terapiaa katsojien sieluun. Juuri taiteilijan omien tuntemusten välittäminen katsojille on se perustehtävä, jonka avulla voi tuottaa myös virkistävää ja terapeuttista energiaa katsojille. Inhorealistiksi en itseäni koe, vaikka joskus kuvaankin katoavaa luonnon maisemaa tai kulttuurimaisemaa. Elämä on jatkuvan muutoksen prosessi, joka näkyy vääjäämättä taiteilijoidenkin töissä. Pidettyäni yksityisnäyttelyn Pietarin Venäläisen taiteen museossa1998 kohtasin hämmästyttävän laajaa keskustelua juuri taiteilijan tehtävästä ja vastuustakin, koska niin monelle ihmiselle luonto on muuttunut vain taloudelliseksi sijoitukseksi. Ymmärrän, että luontoa hyödynnetään, mutta sen tulisi olla kohtuullista ja luontoa arvostavaa. Mihinkään pörsseihin en haluaisi luontoa ja metsiä verrattavan, sillä minulle se on pyhäpaikka kuten kirkkokin. Metsässä olen Luojaani lähempänä kuin missään muualla. Kaikenlainen suomineidon pinnan luonnonvastainen rikkiraastaminen ja pysyvä vammauttaminen metsätaloudessa on todella paitsi lyhytnäköistä myös henkisesti masentavaa. Toivon voivani töitteni kautta välittää katselioille henkistä luonnonrauhaa ja kauneuden tuomaa mielihyvää ja muistuttaa, että me olemme vain osa luonnon järjestelmää ja paljon vartijoina olemme myös vastuussa siitä, että tulevilla sukupolvilla on oltava oikeus samoihin elämyksiin, joita me saamme kokea. Kuvanveistäjä Marja Helenius: Olen ollut vapaa taiteilija, kuvanveistäjä n.10 vuotta. Opiskelin taideteollisessa korkeakoulussa Sen jälkeen olin työelämässä taidekonservaattorina 15 vuotta, kunnes totesin, että sittenkin haluan tehdä sitä omaa taidetta. Että olisi jotain annettavaa. Veistosteni materiaalina on keraaminen savi sekä pronssi. Tunteiden pohjalta kumpuavat aiheet haluan tehdä puhutteleviksi, elämää kuvaaviksi, ehkä lohtua ja myötäelämistä antaviksi teoksiksi. Joskus teokset voivat koskettaa jotakin ihmistä liikaakin, mutta haluan käydä myös vuoropuhelua töitteni kautta. Silti en tee mitään inhorealismia vaan haluan tehdä työni kauniisti, rakkaudella. Joskus työni ovat saaneet jonkun kyyneliin, mutta ikään kuin samalla suorittaneet hiljaista terapiaa auttaen ymmärtämään elämää ja itseään. Viime aikoina on töissäni ollut ns. maailmanpelastamis-teemaa. (mm. teokset: Yhteinen vastuumme ja Sininen planeetta). Näillä töillä haluan tuoda esiin, kuinka maailma tuntuu hajoavan ihmisen kourissa. (ilmastonmuutos ym.). 18 Myllykoski

19 Köydenvetäjät Lohdutus Sininen planeetta Kahlittu Haluan kuitenkin toteuttaa teokset plastisen herkästi ja kauniisti, jokaisen kotiin sopiviksi, katseltaviksi veistoksiksi. Aiheinani ovat myös keijut, enkelit, menninkäiset jne. lapsuuden maailman herkät olennot, jotka meiltä aikuisilta ovat jo unohtuneet. Myös olen viime aikoina alkanut liittää veistoksiin runojani, jotka ovat kummunneet jostakin sisältäni, veistoksia savesta muokatessani liittyen kyseisiin teosten teemoihin. Tässä yksi runoni, jo- ka on kylläkin aiheeltaan vain yleinen, eikä liity mihinkään yksittäiseen veistokseen vaan yleensä tekemiseeni. Minun sydämeni laulu Anna minulle kynä ja paperia anna pala savea sinistä väriä pensseliin Anna kuunnella metsien tuulet pakkasyön taivaan äänet laulua enkelikuorojen Niin minä kerron sinulle sydämeni salaisuudet itken itkuvirret hiljaa rauhaisesti Näytän taivaan tyynimmät poutapilvet tuulet auringon pinnalla siniset hetket lumen varjoissa Olen kanssasi täällä tänään enkä sure huomista Kerron sinulle satuja ihmeellisestä elämästä Maalaan eteesi koko maailman ilon ja tuskan. Toimituksellinen työstö ja kuvat Heikki Päivike

20 Suomen lehti Kirjoita musiikkikokemuksista pitkäaikaissairauden aikana Teen musiikkitieteen pro gradu -tutkielmaa Jyväskylän yliopiston Musiikin laitokselle. Keskityn tutkielmassani merkityksellisten musiikkikokemusten ja fyysisen pitkäaikaissairauden väliseen suhteeseen. Etsin henkilöitä, joilla on jokin fyysinen pitkäaikaissairaus, ja jotka kokevat musiikin kuuntelun olleen merkittävällä tavalla osana sairauteen liittyvien kokemusten käsittelyä. Jos olet etsimäni henkilö, kirjoita noista kokemuksistasi esim. seuraavien ohjeistusten varassa tai täysin vapaamuotoisesti. Kerro lyhyesti itsestäsi, sairaudestasi ja sairauden kanssa elämisestä (ikä, sukupuoli, diagnoosi, millä tavalla sairaus on vaikuttanut / vaikuttaa arkeesi yms.). Minkälaisia ajatuksia, kokemuksia ja muistoja sinulla on musiikin merkityksestä sairauden aikana (esim. tietyissä tilanteissa)? Jos mahdollista, nimeä kappaleet jotka ovat liittyneet sairautesi käsittelyyn tai sairauden kanssa elämiseen, ja kerro millä tavalla ne ovat vaikuttaneet. Kirjoita myös musiikin herättämistä mahdollisista negatiivisista tuntemuksista, esim. jos jossain tilanteessa et ole halunnut tai pystynyt kuuntelemaan musiikkia. Tekstit toimivat opinnäytetyöni aineistona. Tulokset esitetään sellaisessa muodossa, jossa yksittäistä kirjoittajaa ei voi tunnistaa. Kirjoittajilta saatavia tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja kirjoittajien henkilöllisyys jää vain tutkijan tietoon. Jos olet halukas tulemaan myös haastateltavaksi aiheeseen liittyen, ilmoita asiasta vastauksesi yhteydessä ja liitä mukaan yhteystietosi. Tekstin voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen fi mennessä. Vastaan mielelläni mahdollisiin lisäkysymyksiin. Kokemusten jakamisestanne jo etukäteen kiittäen, Annukka Jokela, musiikkitieteen opiskelija, Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos, Suomen Potilaslehden toimitus toivoo Annukalle runsasta palautetta, sillä musiikki on iso asia potilaiden elämässä, niin hyvässä kuin pahassa. Meiltä on toivottu tällaista aihetta. Tästä ehkä syntyy opinnäytetyön ohella mielenkiintoista luettavaa! Lakiapua terveydenhuollon ongelmissa Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy puh (2,84 e/min) 20

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Elina Pietikäinen 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

VALVOJAN TEHTÄVIÄ LISÄKSI YÖLLÄ VALVOJA

VALVOJAN TEHTÄVIÄ LISÄKSI YÖLLÄ VALVOJA MAJOITUSVALVONTA VALVOJAN TEHTÄVIÄ - Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito - Neuvonta ja opastus; Kysymykset voivat käsitellä lähes mitä tahansa, mutta niihin ei saa vastata mitä tahansa. Perehdy

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute Etukansi TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot