Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 21

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 21"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 3 lokakuu - marraskuu 2008 Kirje, kuvataiteilija Jorma Heleniuksen maalaus (artikkeli sivulla 17) LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 21 Suomen Potilaslehti 3/2008 Seuraavat numerot aineiston viimeinen toimituspäivä 4/ , lehti ilmestyy jouluksi 1/ , lehti ilmestyyy maaliskuun jälkipuoliskolla 2/ , lehti ilmestyy kesäkuun alkupuoliskolla 3/ , lehti ilmestyy lokakuun lopulla 4/ , lehti ilmestyy jouluksi Pääkirjoitus: Kymmenen litraa puhdasta vuodessa...3 Ledare: Tio liter ren sprit i året...4 Potilasturvallisuus...6 Syövän kohtaaminen, lääkärin asenne...9 Ojanne pohtii, Valheita Suomesta...11 Potilaat ottavat yhteyttä...12 Musiikin avulla valistusta...15 Anteeksi + asiaa potilasasiamiehistä...16 Ihmisen ja luonnon puolesta...17 Kirjoita musiikkikokemuksista...20 Jäsenjärjestösivut Pakkausmerkinnöistä...48 Tapahtumakuvia...50 Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: PRIIMUS Paino Oy Loimaa Kansikuva: Kirje, kuvataiteilija Jorma Helenius, artikkeli sivulla 17 Takakansi: Syyskalassa, kuva Heikki Päivike Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Suomen Potilas-lehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, com, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Kalevi Järvinen, Marja Lamberg, Risto Niklander, Tenho Palmrotrh, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike, Runa Reimavuo, Inka Svahn, Mervi-Riitta Tevanlinna ISSN , 31. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, Heikki Päivike, gsm Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painos 8200 kpl 2

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Kymmenen litraa puhdasta vuodessa Paljon etenkin aina vaalien alla puhutaan suomalaisen hyvinvointijärjestelmän alasajosta. Erilaiset sosiaalisen tukemisen, avun ja hoidon rakenteet ovat kokeneet viimeisten vuosikymmenien aikana kovia. Kun maamme sosiaalitukija hoitoverkostot oli saatu 1980-luvulla joltisenkin hyvään ja kattavaan kuntoon, koettiin 1990-luvun alussa syvä lama. Sen jälkeen karsittiin reippaalla kädellä kaikkia mahdollisia kuluja ja kustannuksia. Käytännössä tämä merkitsi erilaisen sosiaalipalvelun supistumista. Yhä suuremmassa määrin ryhdyttiin kiinnittämään huomiota tehokkuuteen. Yksityisen sektorin opit ja mallit ulotettiin julkiselle puolelle. Aikaisemmin vahvasti valtion ja kuntien hallussa olleita yrityksiä ja toimintoja ryhdyttiin tuotteistamaan ja niille asetettiin liiketaloudellisia tulosodotuksia. Ei siis ole ihmeellistä, että valtion monopolina ollut ALKO:kin siirtyi yhä keskeisemmille paikoille ja pyrki sekin tekemään hyvää tulosta. Ja sehän ei hyvää tulosta tee muulla tavalla kuin myymällä ihmisille mahdollisimman paljon alkoholijuomia. Koska tasapuolisuus pitää säilyttää, niin looginen seuraus tietysti oli se, että yleisestikin alkoholikauppaa liberalisoitiin. Oluesta ja siidereistä tuli ajanoloon markettien ja kauppojen sisäänvetotuote samalla tavalla kuin kahvi oli joskus vuosikymmeniä sitten. Kulutus kasvoi ja yhteiskunta alkoi turtua yhä yleisempään ja julkisempaan juomiseen. Eri raittiusjärjestöjen ja ammattiväen varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Sen sijaan, että oltaisiin koetettu rajoittaa tai hillitä kasvavaa viinan kulutusta päätettiin laskea alkoholiveroa. Perusteena oli mm. se, että verotonta viinaa tuodaan niin paljon Virosta. Tuonti saatiin kyllä taittumaan, mutta seuraus oli tietenkin se, että viinan kulutus kasvoi huimasti. Tänään suomalaiset juovat kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Esimerkiksi viinin kulutus on kasvanut kymmenen vuoden aikana kolminkertaiseksi. Asiaa ovat viimeksi tutkineet Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Pehkonen sekä lehtori Esa Mangeloja. Kymmenen litraa puhdasta alkoholia merkitsee sitä, että jokaisen suomalaisen tulisi juoda vuodessa 200 litraa 5%:sta alkoholijuomaa. Tämä tarkoittaa yhtä tuoppia joka ainoa vuoden päivä. Vaikka tuoppi päivää kohden ei sinänsä olisikaan kummoinen määrä, niin kulutus keskittyy vain osalle kansalaisia. Käsittämättömän moni ylittää reippaasti terveydelle vahingollisena pidetyt määrät omassa kulutuksessaan. Kulunut kesä on tarjonnut jälleen tilaisuuden omakohtaisestikin todeta, kuinka monella tavallisella ihmisellä ja perheellä käyttö riistäytyy silkan kännäämisen ja juopottelun puolelle. Sitä eivät enää estä lasten pyynnöt, puolisoiden vaatimukset tai vanhempien itkut. A- klinikat eivät kykene edes potilaidensa tulvaa käsittelemään. Tästä alkoholistisesta kehityksestä seuraa automaattisesti ja väistämättä se, että nämä ihmiset aiheuttavat merkittävän lisäkuorman terveydenhoitojärjestelmällemme lähimmän kahden seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Kansakunnan ikärakenne vanhenee, terveydenhoidon resurssit ovat äärirajoilla ja elämäntapasairaudet ovat tulleet muiden sairauksien lisäksi. Voisi peräti provosoivasti sanoa, että suvaitsevaisuuden aika on nyt ohi. Alkoholin kulutuksen kasvua ja juomisen hyväksymistä ei kerta kaikkiaan ole enää varaa jatkaa. Suomen Potilasliitto ei halua olla siinä kuorossa, joka ryhtyy ensisijaisesti syyllistämään alkoholin käyttäjiä tervey- 3

4 Suomen lehti tensä vaarantamisesta. Sen sijaan haluaisimme kyllä muistuttaa siitä ikiaikaisesta totuudesta, että viinan kulutus kasvaa aina ja joka kerta, kun viinan hinta laskee. Kuta helpommin ja halvemmalla viinaa saadaan, sitä enemmän sitä kurkkuihinkin kaadetaan. Ja tämä kaikki näkyy kansanterveydessä ja vaikuttaa suoraan sairaanhoitomme resursseihin. Turhaa on myös väittää, että ihmisellä on itsellään vastuu käyttäytymisestään ja sikäli myös alkoholinkulutuksestaan. Tällä logiikallahan voisimme myös vapauttaa ihmiset turvavyön käytöstä, poistaa sakon junaradalla kävelemisestä tai poistaa nopeusrajoitukset. Kyllä kai vastuullinen ihminen osaa näissä asioissa olla valpas ja huolellinen ilman holhoavia sääntöjäkin. Tosin maantiekuolleisuus väheni heti, kun nopeusrajoitukset joskus 1970-luvun alussa tulivat voimaan. Yhteiskunnan ja kansanterveyden etujen mukaista ei voi olla se, että sairaalat ja vankilat toimivat niinä ainoina paikkoina, joissa juomakierteet saadaan edes joksikin aikaa katkaistuksi. Kuitenkin erilaisten rajoitusten ja alkoholiveron korotuksen vaatijoiden toimet leimataan helposti tiukkapipoisuudeksi, holhoamiseksi ja puritaanisuudeksi. Tällaiset vaatimukset halutaan esittää ikään kuin naurettavina ja tähän aikaan sopimattomina. Asia on nyt kuitenkin sillä tavalla, että jos emme halua tyytyä katsomaan sivusta, kun osa kansasta ryyppää itsensä sairaaksi, kuoliaaksi ja perheensäkin piloille, niin sitten kai täytyy olla tiukkapipoinen ja puritaani. Puritaanisuutta ja jonkinasteista arvokonservatiivisuutta soisi yhteiskunnaltakin, sillä nykyisellä viinamenolla laulujen lunnaat ovat hyvin kalliita. Paavo Koistinen Finlands Patientförbunds ordförande Tio liter ren sprit i året Det har talats mycket i synnerhet under valtider om nedkörninen av det finländska välfärdssystemet. Olika sociala stöd, hjälp och vårdstrukturer har prövats hårt under det senaste årtiondet. När man under 1980-talet fick vårt lands socialstöd- och vårdnätverk i något så när god och täckande form, prövades landet i början av 1990-talet av en djup depression. Efter det gallrade man med flinka fingrar bort alla möjliga utgifter och kostnader. I praktiken betydde detta en minskning av socialskyddet. I allt större utsträckning började man fästa uppmärksamheten vid effektiviteten. Privata sektorns lärdom och modeller sträckte sig till den offentliga sektorn. Företag och verksamhet som tidigare varit i statens och kommunernas ägo började man spjälka upp i produkter och på dessa sattes affärsekonomiska resultatförväntningar. Det är således inte underligt, att AL- KO som statens monopol flyttade till centralare platser och strävade till att göra ett bättre resultat. ALKO gör inte ett gott resultat på något annat sätt, än att sälja mesta möjliga mängd alkoholdrycker till befolkningen. 4 När jämlikheten bör bevaras, är en logisk följd i allmänhet att alkoholförsäljningen liberaliseras. Öl och cider blev med tiden indragningsprodukter till butikerna på samma sätt som kaffe var för några årtionden sedan. Konsumtionen ökade och samhället började avtrubbas inför ett allmännare och offentligare drickande. Varningar från olika nykterhetsföreningar och yrkesmänniskor klingade för döva öron. I stället för att man skulle ha försökt begränsa eller dämpa den växande alkoholkonsumtionen, beslöt man att sänka alkoholskatten. Motiveringen var bl.a. skattefri alkohol kan införas i stora mängder från Estland. Införseln fick man nog att minska, men följden var den att alkoholkonsumtionen växte kraftigt. I dag dricker finländarna tio liter ren alkohol i året. Som exempel kan nämnas att alkoholkonsumtionen har ökat tredubbelt under tio års tid. Fenomenet har undersökts senast av professor Jaakko Pehkonen och lektor Esa Mangeloja från Jyväskylä universitet. Tio liter ren alkohol betyder att varje finländare borde dricka 200 liter 5% alkoholdrycker i året. Detta betyder ett stop varje dag under året. Fastän ett stop om dagen som sådant, inte skulle vara så stor mängd, så koncentrerar sig konsumtionen endast till en del av befolkningen. Obegripligt många överskrider kraftigt den konsumtion för eget bruk som beräknas som skadlig för hälsan. Den gångna sommaren har igen bjudit på möjligheten att själv uppleva, många vanliga människor och familjer där man har tappat kontrollen över alkoholbruket, vilket har haft som följd fyllor och supande. Det hindras inte av barnens bönfall, makarnas fordringar eller föräldrarnas gråt. A-klinikerna förmår inte ens behandla sin patientström. Av denna alkoholiserade utveckling följer automatiskt och oundvikligt det, att dessa människor förorsakar en betydelsefull tilläggsökning på vårt sjukvårdssystem under de följande årtionden. Befolkningens åldersstruktur blir äldre, hälsovårdens resurser är redan nu på bristningsgränsen och livsstilsjukdomarna har dessutom ökat liksom övriga sjukdomar. Man kan provocerande säga, att toleransens tid är nu förbi. Vi har

5 helt enkelt råd att godkänna en ökning av alkoholkonsumtionen och att drickandet får öka. Finlands Patientförbund vill inte vara i den kör, som först börjar beskylla alkoholbrukarna för att riskera sin hälsa. Hellre skulle vi påminna om den tidlösa sanningen, att alkoholkonsumtionen ökar varje gång, som alkoholpriset sjunker. Ju lättare och billigare man får alkohol, desto mer häller man ner i strupen. Allt detta syns i folkhälsan och inverkar direkt på sjukvårdens resurser. Det är onödigt att påstå, att människan själv har ansvar för sitt beteende och därmed också över sin alkoholkonsumtion. Med samma logik skulle vi kunna påstå att vi ger människor frihet att inte använda bilbälte, inte mera ge böter åt sådana som går på tågrälsen eller avlägsnar fartbegränsningarna. Nog skulle väl en ansvarskännande människa i sådana förhållanden vara observant och omsorgsfull utan förmyndarregler, i själva verket minskade landsvägsdöden genast, när fartbegränsningarna trädde i kraft i början av 1970-talet. Det kan inte vara förenligt med samhällets och folkhälsans intressen, att sjukhus och fångvårdsanstalter fungerar som de enda platser, där man åtminstone för en kortare tid kan bryta supperioden. Personer som kräver olika begränsningar eller höjning av alkoholskatten stämplar man lätt som småaktiga, förmyndare eller puritaner. Sådana krav vill man ha att framstå som skrattretande eller opassande för vår tid. Saken är likväl så, att om vi inte vill nöja oss med att se från sidan, när en del av befolkningen super sig sjuka, till döds eller förstör sin familj, måste vi vara som förmyndare och puritaner. Puritanism och någon grad av värdekonservatism skulle man önska av samhället, med nuvarande alkoholkonsumtion blir sångernas lösen mycket dyra. Kuvataiteilija Jorma Helenius: Hiekkajoki (artikkeli sivulla 17). 5

6 Suomen lehti Marina Kinnunen, sairaanhoitaja, kauppatieteiden maisteri, potilasturvallisuuden projektivastaava, Vaasan keskussairaala Potilasturvallisuus Laadukas ja turvallinen hoito on sekä potilaiden, että terveydenhuollon henkilökunnan eduksi. Jokaisella ammattihenkilöllä on vastuu turvallisesta hoidosta, mutta myös potilaat voivat toiminnallaan vaikuttaa turvallisen hoidon toteutumiseen. Yhteistyöllä päästään parhaaseen tulokseen. Terveydenhuollossa tapahtuvat vaaratilanteet Yhdysvalloissa julkaistujen tutkimustulosten mukaan ihmistä kuolee vuosittain hoidossa tapahtuneisiin virheisiin (Kohn ym. 2000). Tanskassa on arvioitu, että yhdeksän prosenttia potilaista, jotka tulevat sairaalaan hoitoon kokevat haittatapahtuman. 40 prosenttia näistä tapahtumista olisi ollut ehkäistävissä ja 60 prosenttia luokiteltiin komplikaatioiksi (National Board of Health 2007). Ruotsissa on tänä vuonna julkaistu tutkimustulos, jonka mukaan 8,6 prosenttia sairaalahoidossa olevista on kokenut haittatapahtuman. Haitasta seurasi keskimäärin kuuden hoitopäivän lisäys (Soop ym. 2008). Suomessa on arvioitu, että vaaratapahtumien kustannukset olisivat miljoonaa euroa vuodessa (Seppä 2008). Virheiden ja hoitovahinkojen taustalla on hyvin harvoin yhden työntekijän erehdys. Useimmat virheet ovat piileviä (toteutumistaan odottavia). Ne aiheutuvat huonosti suunnitelluista prosesseista ja hoitojärjestelmistä. Vahingot ovat toisiaan seuraavien onnettomien tapahtumien tulosta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Järjestelmä, jossa työskentelemme, sisältää monia riskejä. Terveydenhuollossa toimitaan niukoilla resursseilla ja tuottavuudesta ja tehokkuudesta keskustellaan samalla tavalla kuin muillakin aloilla. Nämä tavoitteet saattavat usein olla hyvin ristiriitaisia 6 turvallisuuden tavoitteiden kanssa. Lisäksi tekniset laitteet ja koko järjestelmän monimutkaisuus lisäävät riskejä. Myös jatkuvat tekniset sekä sosiaaliset muutokset ovat todellinen haaste turvallisuuden hallinnalle (Reiman & Odewald 2008). Ei ole harvinaista, että hoitohenkilökunta joutuu tilanteisin, joissa sovituista toimintatavoista joudutaan oikaisemaan, jotta työvuorossa ehtii tehdä edes välttämättömimmät työt. Ohjeiden noudattamatta jättämisestä seuraa, että kun tietyn kohdan oikaisemisesta ei aiheutunut välittömästi vaaraa, henkilökunnan luottamus ohjeiden oikeellisuuteen ja tärkeyteen heikkenee (Reiman & Odewald 2008). Ajan kuluessa työyksikössä saatetaan alkaa noudattaa omia toimintatapoja, jotka siinä yhteisössä hyväksytään. Ne saattavat kuitenkin olla ristiriitaisia organisaation yleisten ohjeistuksien kanssa. Potilasturvallisuuden edistäminen Suomessakin on havahduttu vaaratapahtumien yleisyyteen ja potilasturvallisuuden kehittäminen on nostettu esiin. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa keskeiset tavoitteet potilasturvallisuuden edistämiseksi kansallisesti potilasturvallisuushankkeella. Hankkeessa valmistellaan linjausten toimeenpano, valtakunnallisen raportointimenettelyn periaatteet ja tarvittavat toimenpiteet sekä arvioidaan Potilasturvallisuussanastoa Potilasturvallisuus Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilaan näkökulmasta termi tarkoittaa sitä, että potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasturvallisuus kattaa hoidon turvallisuuden, lääkitysturvallisuuden, laiteturvallisuuden ja on osa hoidon laatua Vaaratapahtuma Potilaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa potilaalle Vakava vaaratapahtuma Esimerkiksi: Tapahtuma, josta on aiheutunut merkittävää, vakavaa tai huomattavaa pysyvää haittaa potilaalle, taikka hänen henkeensä tai turvallisuuteensa kohdistuva vakava vaara. taikka potilasturvallisuustapahtuma tai uhka joka kohdistuu suureen joukkoon potilaita. Lievä vaaratapahtuma Esimerkiksi: Vakavaa lievempi tapahtuma tai seikka, joka olisi voinut aiheuttaa haittaa tai vaaraa potilasturvallisuudelle - kuten vaaratapahtuma tai poikkeama - tai josta on aiheutunut haittaa potilaalle, mutta ei kuitenkaan hengenvaaraa - kuten lievä haittatapahtuma, haitta tai haittavaikutus. Haittatapahtuma Vaaratapahtuma, joka aiheuttaa haittaa potilaalle Läheltä piti -tilanne Vaaratapahtuma, joka olisi voinut aiheuttaa haittaa potilaalle. Haitalta vältyttiin joko sattumalta tai siksi, että poikkeama tai vaaratilanne havaittiin ja haitalliset seuraukset pystyttiin estämään ajoissa. Esimerkiksi: Tapahtuma, joka sisälsi vaaran potilasturvallisuudelle, joka ei kuitenkaan tässä tilan-teessa realisoitunut (Potilasturvallisuussanasto, Lääkehoidon turvallisuussanasto 2007). Haipro -vaaratapahtumien raportointijärjestelmä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT ), sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkelaitoksen tuottama internetpohjainen työkalu vaaratapahtumien raportointiin ja käsittelyyn. Terveydenhuollon yksikön sisäisen vaaratapahtumaraportoinnin tavoitteena on saada esille mahdollisimman kattavasti yksikön toiminnassa esiintyvät vaaratilanteet ja vaaratapahtumat, niin että vastaavien tapahtumien toistuminen voidaan estää. Kyse on laatutoimintaan verrattavissa olevasta potilasturvallisuuden kehittämisestä, johon yksiköt ryhtyvät oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti (Lähde: HaiPro- projektin kotisivut:haipro.vtt.fi).

7 mahdollisesti tarvittavat tarkennukset lainsäädäntöön. Hankkeessa suunnitellaan myös hallinnolliset menettelyt, joiden avulla voidaan tukea eri tahojen toimintaa potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö perusti vuoden 2005 lopussa kansallisen eri tahojen muodostaman potilasturvallisuuden verkoston ja koordinoi sen toimintaa. Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä asetettiin 2006 ja sen toimikausi päättyy Potilasturvallisuuden edistämishankkeen ohjausryhmä on valmistellut muun muassa potilaille ja heidän omaisilleen suunnatun aineiston potilasturvallisuuden edistämisestä. Aineisto koostuu huoneentaulusta ja neljästä potilasturvallisuuden muistilistasta. Terveydenhuollon toimintayksikkö voi ladata tämän aineiston omaan käyttöönsä. Aineistoon kuuluu saate, potilasturvallisuuden huoneentaulu ja muistilistat (STM, 2008). Eräs keino potilasturvallisuuden parantamiseksi on vaaratapahtumien esiin tuominen ja analysoiminen sekä toiminnan kehittäminen tietojen perusteella. Etulinjan työntekijöillä on erittäin tärkeä rooli hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamisessa sekä potilasturvallisuuden kehittämisessä. Huono laatu tulee kalliiksi, eikä voida myöskään väheksyä sen vaikutuksia hoitohenkilökuntaan ja potilaiden terveyteen. Potilaan hoidon laadun varmistamisen tulee olla luonnollinen osa jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen työtä. On erittäin tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on mahdollisuudet tehdä työtä organisaatiossa, jossa jo työn suunnittelussa otetaan huomioon potilasturvallisuus. Hoitohenkilökunta työskentelee vaativissa olosuhteissa monimutkaisen tekniikan ympäröimänä, joten alttius erilaisille vaaratilanteille on suuri. Tyypillisissä terveydenhuollon vaaratilanteissa kuten lääkkeiden jako-, anto- ja kirjaamisvirheissä, potilaiden kaatumisissa tai karkaamisissa on totuttu toimimaan haittoja minimoiden. Harvemmin pysähdytään miettimään, miksi jotain tapahtui, ja mitä voitaisiin tehdä, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudelleen. Vaaratilanteissa toimimisesta tulee helposti normaali osa työtä (Reiman & Odewald 2008). Samojen virheiden toistaminen yhä uudestaan on kuitenkin resurssien tuhlausta. Virheistä tulee oppia ja antaa muidenkin oppia niistä. Useissa maissa on otettu käyttöön erityyppisiä vaaratilanteiden oppimis- ja raportointijärjestelmiä. Tavoitteena on saada terveydenhuollon ammattilaiset ilmoittamaan hoidossa tapahtuneista vaaratilanteista. Tarkoituksena on, että haitta- ja läheltä piti -tilanteista saataisiin enemmän tietoa ja toimintaa kehitettäisiin turvallisempaan suuntaan. Suomessa esimerkiksi Turvallinen Lääkehoito -oppaassa on suositus seuranta- ja palautejärjestelmän käyttöönotosta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Vaaratilanteessa toimiminen Jokainen tekee virheitä, mutta suhtautuminen virheisiin vaihtelee. Kun vaaratilanne havaitaan, on tärkeintä minimoida potilaalle aiheutuva haitta. Tapahtuma tulee kirjata potilastietoihin. On ensisijaisen tärkeää olla rehellinen potilaalle ja kertoa avoimesti, mitä on tapahtunut. Potilaat eivät yleensä syyllistä, vaan haluavat tarkan kuvauksen tilanteesta. Virheen tehneen tulee ottaa vastuu tapahtuneesta sekä pyytää anteeksi potilaalta (Pasternack 2006). Virheen peittelystä saattaa koitua potilaalle entistä vakavampia seurauksia. Jos tapahtunut virhe salataan, estetään myös virheestä oppiminen. Valitettavasti terveydenhuollon vaaratilanteisiin suhtaudutaan usein keskittymällä yksittäisiin ihmisiin ja heidän 7

8 Suomen lehti 8 toimintaansa. Kuitenkin työntekijät työskentelevät organisaatiossa, joka on suunniteltu tuottamaan juuri sellaisia tuloksia kun se tuottaa. Huolimatta siitä, että työntekijä tekee parhaansa, tapahtuu silti vaaratilanteita. Syyllistäminen johtaa virheiden peittelyyn. Syyllistämisen sijaan voidaan tarjota työntekijälle mahdollisuus pohtia ja ehdottaa sellaisia toimintatapoja, jotka estäisivät vastaavan tilanteen tulevaisuudessa. Tällainen toiminta vaikuttaa positiivisesti työntekijän virheestä palautumiseen, mutta antaa myös organisaatiolle erinomaisen kehittämismahdollisuuden. Henkilökunnan itsensä suunnittelemat kehittämistoimenpiteet toteutuvat todennäköisesti käytännössäkin paremmin. Hoidossa tapahtuvat vaaratilanteet tulee paitsi raportoida myös ottaa avoimesti keskusteluun. Kaikilla tulee olla oikeus raportoida halutessaan tilanteista myös nimettöminä. Samantekevää on, tehdäänkö ilmoitus sähköisellä vai paperilomakkeella. Tärkeämpää on se, että tapahtumat ilmoitetaan, ja että ne analysoidaan ja käsitellään työyhteisössä, ja että tarvittaessa suunnitellaan kehittämistoimenpiteitä. Ilmoittajan täytyy saada välitöntä palautetta tekemästään ilmoituksesta, tällä tavalla ilmoittaja näkee, että ilmoitus todella johtaa toimenpiteisiin. Vaaratilanteen ilmoittaminen tarjoaa oppimismahdollisuuden myös muille. Ilmoituksen tekeminen ja tapahtuneen kuvaaminen ei ole vaikeaa, mutta haasteellista on tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden pohtiminen. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ylipaikoilla olevat potilaat, vajaamiehitys, liiallinen työtaakka ja huonosti tehtäviin soveltuvat tilat. Terveydenhuollossa on liiankin hyvin totuttu edellä luetellun kaltaisissa olosuhteissa toimimiseen, joten niitä ei usein edes mielletä tekijöiksi, joilla on vaikutusta vaaratilanteen syntymiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tavoitteena on varmasti antaa hyvää ja turvallista hoitoa, mutta huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että työympäristö, resurssit, johtaminen ja toimintatavat antavat hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tarjota laadukasta hoitoa. Jokaisella on oma vastuunsa potilasturvallisuuden varmistamisessa. On siis hyväksyttävä, että virheitä tapahtuu kaikille, uskallettava myöntää ne ja opittava avoimesti keskustelemaan myös muille tapahtuneista virheistä. Potilasturvallisuuden kehittäminen Potilasturvallisuuden varmistaminen ei ole erillinen osa toimintaa vaan muodostuu kaikesta yksilöiden ja organisaation periaatteista ja toiminnoista, joilla pyritään varmistamaan hoidon laatua ja turvallisuutta. Jokainen ammattilainen voi omalla toiminnallaan olla luomassa turvallisempaa ja laadukkaampaa hoitoa. Etulinjan työntekijät ovat tärkeässä asemassa, kun etsitään tietoa niistä tilanteista, joissa vaaratapahtumia hoidossa tapahtuu. Toiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan on tärkeää, että hoitohenkilökunta motivoituu puhumaan ja ilmoittamaan hoidossa tapahtuvista vaaratilanteista. Vaaratapahtumien raportointijärjestelmien käyttö on osa potilasturvallisuuden kehittämistä. Yhdestä ilmoittajan mielestä vähäpätöisestäkin ilmoituksesta saattaa olla korvaamatonta hyötyä turvallisuuden kehittämisessä. Pelkkä järjestelmän käyttöönotto ei paranna potilasturvallisuutta. Todellisten tulosten aikaansaamiseksi täytyy olla myös tehokas palautejärjestelmä ilmoituksille. Ilmoittajien tulee nähdä se hyöty, joka ilmoittamisesta syntyy. Olisi merkityksellistä, että työyksiköissä kehittyisi potilasturvallisuuskulttuuri, jossa vaaratilanteet tuodaan avoimesti esiin, ja että vaaratapahtumailmoitusten avulla pyrittäisiin kehittämään työyksikköä niin, että siellä on helppoa tehdä asiat oikein, mutta vaikea tehdä virheitä. Potilasturvallisuuden kehittäminen on muutakin kuin virheistä keskustelua. Vaaratilanteiden läpikäymisen vastapainoksi on hyvä käydä läpi myös tilanteita, jolloin potilaiden hoito on onnistunut laadukkaasti ja turvallisesti ja ohjata toimintaa siihen suuntaan. Myös potilaat itse voivat monella tavalla auttaa hoitonsa turvallisuuden varmistamisessa ja hoitohenkilökunta voi potilaita tähän kannustaa. Se ei kuitenkaan poista vastuuta hoitohenkilökunnalta. Potilaiden olisi hyvä ottaa aina vastaanotolle tai sairaalaan mennessään tarkat tiedot lääkkeistään mukaan. Esimerkiksi lääkepakkausten ja reseptien molempien mukaan ottaminen helpottaa ja nopeuttaa oikeiden lääkitystietojen saamista ammattilaisille. Tärkeää on, että potilas kertoo välittömästi epäselväksi jääneet asiat ja varmistaa toimenpiteiden tulokset ja niiden merkityksen. Terveydenhuollossakin on aika alkaa oppia virheistä ja pyrkiä eroon ikuisuusongelmista. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen kuten myös potilaat voivat vaikuttaa laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumiseen. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä. Lähteet HaiPro- projektin kotisivut saatavissa: haipro.vtt.fi/ ( ). Kohn L, Corrigan JM, Donaldson MS To err is human: Building a safer health system. Washington, D.C, National Academy Press. National Boar of Health Danish patient safety database. Copenhagen. Pasternack, A Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122: Potilasturvallisuussanasto, Lääkehoidon turvallisuussanasto Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO. Reiman, T; Oedewald P Turvallisuuskriittiset organisaatiot. Onnettomuudet kulttuuri ja johtaminen. Edita Prima Oy, Helsinki. Seppä, M Haittatapahtumiin puuttumalla satojen miljoonien säästöt. Suomen Lääkärilehti 12-13/2008 vsk 63. Soop, M; Köster, M; Fryksmark, U; Haglund, B Vårdskador på sjukhus är vanliga. Majoriteten går att undvika, visar journalstudie. Läkartidiningen Nr 23 volym 105. Sosiaali- ja terveysministeriö, Potilasturvallisuuden edistäminen: Resource.phx/hankk/hankt/potilasturvallisuus/index.htx ( ). Turvallinen lääkehoito- Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:32.

9 Puheenjohtaja Marja Klefström, Lohjan seudun syöpäpotilaat, KLL-vertaistukiryhmän vetäjä Syövän kohtaaminen, lääkärin asenne jatkossakin päästä yli niistä vaikeuksista, mitä sairaus ja sen hoito tuovat tullessaan. Varmasti ei haimasyöpäpotilaasta tunnu rohkaisevalta, kun nuori syöpälääkäri ensi kohtaamisella ilmoittaa tähän tautiin poikkeuksetta kuolevan vajaassa puolessa vuodessa, mutta että joku heiluu täällä vielä vuodenkin kuluttua. Jopa mediasta eräistä kansainvälisistä julkisuuden henkilöistä tiedämme eräissä tapauksissa nykyisten hoitojen johtavan tässäkin vakavassa sairaudessa hyviin hoitotuloksiin. Ohi katsomisen varjo Vakavasta sairaudesta kertominen ja kuullun ymmärtäminen Aika ajoin mediassa on virinnyt keskustelua ja kritiikkiä siitä, minkälaista kohtelua potilaat ovat saaneet osakseen joutuessaan omakohtaisesti kohtaamaan vakavan sairautensa lääkärin vastaanotolla. On selvää, että ensi tyrmistyksessä jää monta asiaa kuulematta ja usein lääkärin sanat kuullaan eri tavalla kuin on tarkoitettu kuulemaan. Kuullun tarkistaminen ei kiireen eikä koulutuksen puutteen vuoksikaan tunnu kuuluvan lää- kärikoulutukseen. Lääkärikoulutukseen on uutena osiona tullut ohjeistus, miten sairaskertomukseenkin merkitään, että hyvässä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa on päädytty siihen, että aktiivisista hoidoista luovutaan. Jälkikäteen asianomaisen potilaan kanssa keskusteltaessa tuntuu vain usein siltä, että tämä yhteisymmärrys on jäänyt kovin yksipuoliseksi. Yhtä lailla äärimmäisen merkityksellistä on se, miten ensi kerralla potilas joutuessaan vakavan sairauden kanssa vastakkain, saa oikeaa tietoa lääkäriltä, saa rohkaisua ja positiivista elämänasennetta osakseen. Näillä eväin jaksaa sitten Soudusta voimaa ja virkistystä, Marja ja Pentti Klefström. Omakohtaisesti voin todeta, kuinka äärimmäisen tärkeää on kuulla hyviä asioita en tarkoita tällä epätotuuksia ja nimenomaan rohkaisevalla asenteella kerrottuna. Erittäin merkityksellistä on lääkäristä heijastuva myötäelämisen kyky, mutta ei missään tapauksessa osaa ottava ilme vaan valoisa hymy. Kylmä kliininen ohi katsominen hyvääkin tarkoittaen saa potilaan verenpaineen nousemaan, sydämen tykyttämään ja pelon hiipimään olemattomasta tulevaisuudesta sielun syöveriin. Shokin ja kuolemanpelon alue Sairastan itse kroonista lymfaattista leukemiaa (KLL), joka kromosomianalyysien ja kliinisten oireiden (oireettomuuden) perusteella kuuluu A luokkaan, siis hyvän ennusteen ryhmään. Silti taudin varmistuminen kaksi vuotta sitten oli itselleni shokki ja aiheutti vääjäämättömästi kuoleman pelon. Työterveyslääkärin sinänsä ystävällinen mutta jyrkkä kehoitus kohdata totuus silmästä silmään ja antama kiireellinen lähete hematologian poliklinikalle järkytti. Kuitenkin korkeat lymfosyytit oli todettu jo viisi vuotta aikaisemmin, jolloin viisaasti arvoja oireettomuuden vuoksi vain jäätiin seuraamaan. Kuitenkin jo silloin saamani sisätautilääkärin innostunut mutta potilaan tunteesta kiinnostumaton tokaisu tämähän on alkavaa leukemiaa pelästytti. Kohdallani lisätutkimuksia 9

10 Suomen lehti Kuvanveistäjä Marja Helenius: Yhteinen vastuumme (artikkeli sivulla 17) voitiin läheisen perheenjäsenen asiantuntemuksen vuoksi siirtää. Verenkuvaa toki seurattiin. Elämän ratkaisuja Itse asiassa en tiedä, kauanko tämä sairaus minussa on ollut, sillä jo 40 vuotta sitten esikoistani odottaessani, leukosyyttilukemani olivat ts 24 nykyisen asteikon mukaan. Silloin viisas vanha gynekologi ensin kehoitettuaan kääntymään sisätautilääkärin puoleen, mutta sitten raskaudesta kuultuaan ja nähdessään odotuksen onnesta hehkuvan olemukseni tokaisi, että ehkä se johtuu siitä ja näin säästi minut vuosikymmenien painajaisilta. Lapsia minulle sitten siunaantui kolme kappaletta. Herää kysymys, olisinko uskaltautunut hankkiutua raskaaksi leukemiadiagnoosi matkakumppanina. Leukosyyttiarvojani ei juuri seurattu seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Tunsin itseni täysin terveeksi ja 10 elin täysillä elämän ruuhkavuosia perheen äitinä ja mukana työelämässä. Jo lapsena eräässä vaiheessa oli epäilty leukemiaa kohdaltani, joten KLL on saattanut olla seuralaiseni koko ikäni ainakin piilevänä. Niin tai näin olen elänyt normaalia elämää. Veriarvojani seurataan puolivuosittain. Yleisoireita ei ole, eikä aihetta hoitoihin, toivottavasti ei vastaisuudessakaan. Kaikista varoituksista huolimatta en ole sairastellut infektioita. Kesäflunssan kuitenkin sain, jonka kolmantena päivänä hieman harkitsemattomasti soudin Sulkavan retkisoudun jälkimmäisen 35 km osuuden ja sitten kaksi viikkoa myöhemmin 120km viitenä vuorokautena retkisoutua kirkkoveneessä Kareliasouduissa. Kesän soutusaldo on yli 300km, josta osa on ollut kilpasoutua. Riskien tiedostaminen Olen tietoinen KLL:n riskeistä hyväennusteisesta lähtökohdasta huolimatta. Olen myös tietoinen että tässä 66 vuoden iässä vaarat vaanivat niin sydämen, verenkieroelinten sekä muiden sairauksiin sairastumisen suhteen. Omat arvoni ja elämäntapani eivät sovi kaikille yhtä vähän kuin se tosiseikka, että KLL on pahimmillaan erittäin vakava sairaus, johon ei pidä kevyesti suhtautua. Silti haluan korostaa, että uhkakuvien kanssa voi elää normaalia elämää. Tosiasiat on vain kohdattava. Tämän asian toivoisin myös syöpää hoitavien lääkärien ymmärtävän. Toivo ja rohkaisu Korostan toivon merkitystä ja rohkaisua hyvään elämään, kun siihen vain on mahdollisuutta. Lääkärin hymy pidentää elämää, myös potilaan. Totuus on tärkeä, yksioikoinen totuuden kertominen ei, silloin kun oma tieto ja osaaminen ei ole totuuden tae.

11 Ojanne pohtii Valheita Suomesta AIKA-AJOIN aina kiitellään suomalaista hyvinvointia ja erinomaisuutta. Milloin ovat lapsemme maailman terveimpiä, koska on koulutus maailman huippua, kilpailukyky on japanilaista luokkaa ja sairaanhoitomme sellaista, että kannattaisi ottaa mallia vaikka missä. Kouluruoka on esimerkillistä, maanpuolustustahto huipussa ja ruokakin maailman maukkainta. Eipä kai ole ihme, että joskus uuden ajan alussa joku Agricolan jalanjälkien kulkija sepusti taruja siitä, miten suomalaiset ovat sukua valitulle kansalle. Tätähän tavallaan väitetään SILMIINPISTÄVÄÄ on se, että kaikkialla siellä, missä jokin asia on itsestäänselvä ja todellinen, ei asiaa tarvitse erikseen alleviivata. Japanilaisten ei tarvitse toitottaa tehokkuudestaan, ranskalaisten keittiötaidostaan, venäläisten kansallistunteestaan tai ruotsalaisten tavastaan keskustella joka jumalan asiasta. Ne ovat asioita, jotka ovat yhtä itsestään selviä kuin pesulla käyminen. Tosin suomalaisten täytyi oppia 1960-luvulla lähiöihin muuttaessaan todella siihen, että pesulla saattoi käydä muutenkin kuin kerran viikossa saunapäivinä. ERITYISEN kiivaasti Suomessa väitetään hyviksi juuri sellaisia asioita, joita on hyvin vaikea todistaa sen paremmin oikeiksi kuin vääriksi. Suomalaiset luottavat suuresti poliisiin, mutta jokainen varastaa työpaikoiltaan kaikkea irti lähtevää. Armeijasta lähes jokainen on pihistänyt jotakin ja ilmoittanut kadonneeksi. Vakuutusmaksut nousevat, kun suuri osa katsoo pikku huijauksen kuuluvan vakuutuksen etuihin. Pikku krapulassa ajamista pidetään hyväksyttävänä. KOULULAITOSTA kehutaan, vaikka kakarat eivät osaa edes käyttäytyä ja huonoja arvosanoja ei saa antaa. Maanpuolustustahtoa kehutaan, vaikka kohta neljäsosa jää pois armeijasta jos jollakin syyllä. Kilpailukykyä ylistetään, vaikka kolmannes on julkishallinnon byrokratian leivissä, sairaslomia otetaan tilaisuuden tullen ja eläkkeelle on tunkua. Erinomaisella kouluruoalla ja maukkaalla muulla ruoalla olemme ylipainon ja diabeteksen huippumaita. SAIRAANHOITOAMME kiitellään suuresti, mutta monessa mielessä sekin alkaa olla hyväntekeväisyyden ja potilasjärjestöjen toiminnan varassa. Oikein paraatiesimerkki on sellainen värkki kuin da Vinci-leikkausrobotti. Lyhyesti sanottuna värkki on sellainen leikkauslaite, jolla eturauhasen syöpiä, gynekologisia vaivoja ja lasten kirurgiaa voidaan harjoittaa pienemmillä haavoilla, komplikaatioilla ja verenhukalla. Aparaatin kappalehinta taitaa liikkua siinä miljoonan paikkeilla. TARVINNEEKO sanoa, että Suomi on ainoa vanha EU-maa, jossa tätä värkkiä ei ole. Tosin Turkissa ja Romaniassakin laitteita jo on. Jälkimmäisessä maassa kävin kolmasti vuonna 1990 diktatuurin kaaduttua viemässä kansalaisten keräämää hätäapua. Pitäisikö nyt pyytää vasta-apua? Ruotsissakin da Vinci-laitteita on ainakin kahdeksan. Kuulumme selkeästi kurjalistoon. TOINENKIN syy saattaa olla: suomalaiset kirurgit eivät tahdo opetella uuden aparaatin käsittelyä. Onneksi maksusitoumuksia on annettu jo Tukholmaan meneville potilaille. Pian tähän reissaamiseen kylläkin hulahtaa ainakin yhden leikkausrobotin hinta, mutta kai päättäjät tietävät mitä tekevät. Olemmehan me kilpailukyvyssä ja tehokkuudessa japanilaista tasoa. JOTENKIN kuvaavaa on, että tällaista koko kansanterveyttä palvelevaa laitetta kerää nyt kansalaiskeräyksellä yksityinen potilasjärjestö. ERSY, Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry, kokoaa rahaa, jonka pitäisi olla jo verorahoista koottuna jossakin odottamassa. Näin voisi kuvitella, kun meidän verotuksemmekin on eurooppalaisittain aikamoisen tiukkaa. Niin tiukkaa, että laskea pitäisi. Mutta jos kerran veroja on yltäkylläisesti vuosien saatossa koottu, niin minneköhän ne ovat sitten rahat menneet? JOS jostakin asiasta sentään olen vilpittömästi hyvilläni, niin ei yhtä asiaa olla menty ääneen väittämään. Nimittäin sitä, että me suomalaiset olisimme kovasti viisaita ja harkitsevia ihmisiä. 11

12 Suomen lehti Potilaat ottavat yhteyttä Syöpähyssyttelyä Kaverini meni runsas vuosi sitten lääkäriin ja valitti eturauhasvaivojaan. Lääkäri rauhottelemaan, että sitä nyt on liikkeellä ja erityisesti vanhoilla miehillä. Hyvänlaatuisessa eturauhasen liikakasvussa ei hoito ole tarpeen. Kesän kääntyessä syksyksi olin kantamassa kaveria hautaan. Eivätkö lääkärit osaa diagnostisoida ja hoitaa hengen korkkaavaa syöpää? Eräässä potilasjärjestössäkin hyssyteltiin, että ei kannata huolestua. Mitä potilastyötä tämä on? Kauhistunut 12 Suomen Potilasliiton jäsenjärjestö, Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry (ER- SY), kritisoi tällaista hyssyttelyä niin kuin aivan oikein sanotte hengenvaarallisessa asiassa. Tässäkin numerossa on asiaa käsittelevää tekstiä ERSYn palstalla. ERSYSSÄ voi otattaa pientä maksua vastaan PSA-kokeen, joka iäkkäämpien kannattaa tehdä vähintään kerran vuodessa ja tarkkailla tilannetta. Myös vertaistuki-illoissa voi jututtaa raskaan tien kulkeneita ja kysyä henkilökohtaista neuvoa. DNR = ei elvytetä Läheiselleni yli 90-vuotiaalle ei annettu flunssaan antibiootteja, vaikka yksityislääkäri sitä suositteli. Potilaan kotoa löytyi käyttämätön antibiootti, joka paransi voimakkaat oireet (mm. hengitysvaikeudet) ja vanhus selviytyi tällä kertaa. Potilasasiakirjoista, jotka saatiin nähtäväksi vasta kovan tappelun jälkeen, kävi ilmi, että niihin oli vastoin potilaan tahtoa ja ymmärrystä merkitty tuo dnr. - Tuttavalle kieltäydyttiin aikoinaan, kun hän oli 75-vuotias, antamasta ripuliin lääkitystä. Omaiset siirsivät hänet viime hetkellä omalla kustannuksellaan toiseen hoitolaitokseen. Tuttava täytti juuri 90! Jo tuolloin huomattiin, että potilaan jatkuvat tapaamiset ja tiukat keskustelut hoitohenkilökunnan kanssa ovat tärkeitä potilaan hengissä pysymisen kannalta: omaisten ja läheisten esimerkillä ja määrätietoisella läsnäololla on suuri merkitys potilaalle. On syytä kysyä vakavasti, eikö potilas päätäkään omasta hoidostaan? Elvytystä vaativa Eduskunnan oikeusasiamies on antanut päätöksen, jonka mukaan dnr-merkintään on saatava potilaan ja/ tai läheisten lupa. Ajoissa asian voi hoitaa mm. kirjallisella hoitotahdolla, jota varten laadittuja lomakkeita saa potilasasiamiehiltä, hoitolaitoksilta ja potilasjärjestöiltä. Tapauksia on paljon ja niiden käsittely on potilasjärjestöissä arkipäivää. Pääasiallisin ongelma on, että merkintä on tehty luvatta tai potilasta kovilla kärsimyksillä, vastoin totuutta, pelottelemalla. Vertaistukemme ja neuvontamme avustavat tällaisissa asioissa monenkin jäsenjärjestömme puitteissa, joista yhteystietoja toisaalla tässä lehdessä. Hoitotahdon pitäisi vastata potilaan omaa käsitystä, ei ulkopuolisten. Suosittelemme ensiyhteyttä potilasasiamieheen, jolta saa myös hoitotahdon muotoon liittyviä tärkeitä neuvoja. Huonoa hoitoa vastaan Joukko potilaita on kyllästynyt huonoon hoitoon ja mm. kivunlievityksen riittämättömyyteen ja läheisten tällaiseen julmaan rääkkäämiseen. Mitkään muistutukset tai kantelut eivät ole tuoneet parannusta. Haluamme näin vaalivuotena terävöittää linjaamme ja suunnittelemme mielenosoitusta erään sairaalan edustalle, jonka töppäyksistä lehdistökin on kirjoitellut. Potilasjärjestöistä vain ei oikein ole neuvojiksi. Miksi? Suunnitteluapua tarvitseva Potilaan edunvalvonta on Suomen Potilasliitonkin keskeisiä tavoitteita. Laillisen mielenosoituksen suunnittelu ja järjestäminen edellyttää tietotaitoa. Julkaisimme jokin aika sitten kainuulaisten terveydenhoitoa koskeneesta mielenosoituksesta uutisen. Järjestökentässä on runsaasti yhdistyksiä ja osaajia, joilta neuvoa voi pyytää. Vanhusten lääkkeitä pitkäkyntisille Seuraamme yli 90-vuotiaan äitimme kodinhoitoa kunnallisessa järjestelmässä.

13 Äiti valittaa kipuja, joihin hän saa kipuja rauhottavia lääkkeitä. Kun hoidimme lääkityksen kesällä itse, kivut hävisivät! Kun lopetimme, kivut palasivat. Otimme yhteyttä kodinhoidon isoon päällikköön, joka rupesi heti puolustamaan alaisiaan tyyliin: kun se teidän äitinne on niin iäkäs, niin saattaa unohdella ja väittää, että ei saanutkaan sitä sinistä tai punaista pilleriä hoitajalta. Tämä tie on kuljettu loppuun. Mikä neuvoksi? Koko perhe ahdistunut äidin puolesta Koskettelette ongelmaa, joka on tavattoman vaikea, usein esiintyvä, läheisiä voimakkaasti ahdistava ja vertaistukitoiminnan kestoaiheita. Koska kodinhoidossa työskentelee suuri joukko motivoituneita, ahkeria, sydämellisiä ja kaikkensa antavia ihmisiä, joista tulee myös palautetta, on syytä välttää koko joukon leimaamista. Ilman näitä hyviä ihmisiä, olisimme todella pulassa. Tällaista yksittäistä tapausta voisi hoitaa muistutus- ja valitusteitse kirjallisesti selostamanne tarkkailun jälkeen. Potilasasiamiehen rajat Suomen Potilasliiton neuvonnat suosittelevat hoito-ongelmissa ensikontaktia potilasasiamiehiin. Suositus on hyödyllinen, jos esim. potilaslain 10. pykälän muistutusta (mieluiten aina kirjallisesti) laativa potilas ei tunne käytäntöjä eikä erillisiä määräyksiä. Potilasasiamies on hyväksi avuksi, jos ei muista esim. lääkekaton tai sairaalamaksujen kertymärajoja. Harva niitä ja niiden muutoksia jatkuvasti jaksaa seurata. Mutta, ongelmat alkavat, jos muistutuksen tai kantelun kohteena on potilasasiamiehen esimies tai organisaatiossa korkea toimenhaltija. Jotkut potilasasiamiehet sanovat suoraan, että he eivät auta tällaisen muistutuksen tekemisessä eli rikkovat käsittääkseni potilaslakia selvästi. Toiset kiemurtelevat kuin mato koukussa ja antavat vain yleisiä neuvoja ja väittävät, että potilaan on aina laadittava teksti itse viittaamatta potilasasiamieheen. Mikä on lääke? Jätetäänkö kaveri? Tämäntyyppisiä yhteydenottoja Suomen Potilasliittoon tulee runsaasti. Tekeillä on potilaslain muutos, johon potilasjärjestöt odottavat muotoiluja, jotka lisäisivät potilasasiamiehen riippumattomuutta esimiehistään ja toivotaan, että uudistetussa laissa potilasasiamieheltä edellytettäisiin yliopistotutkintoa. Suomen Potilasliitto on esittänyt jo aikaisemmin antamassaan lausunnossa ja kuulemistilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä koulutusvaatimukseksi potilasasiamiehille ylempää korkeakoulututkintoa. - Potilasasiamies on tarpeellinen apu potilaille. Odotukset ja paineet ovat kuitenkin kovat. Potilasjärjestöissä ei edellä kuvattuja ongelmia ole, ja potilaan pitäisi aina saada siltä suunnalta tukea ja apua. Järjestöissä valituksen kohteen asema on merkityksetön. Voitaneen sanoa, että tämä on enemmänkin yhteistyökysymys kuin ongelma. Hätäkeskusten maine vakiintuu Se on rapautunut virheiden ja huonon käytöksen tuloksena siinä määrin, että sinne soittaa vain pakon edessä. Ulkoiluporukassa mies sai sydänkohtauksen ja kaatui tiedottomana maahan. Hätäkeskukseen ilmoitettiin: sydänkohtaus, potilas tajuton. Kuvittelimme, että ambulanssi lähtee matkaan. Sen sijaan, että olisi lähettänyt auton onnettomuuspaikkaa kohti, päivystäjä alkoi kysellä, mistä tiedämme, että kysymyksessä on sydänkohtaus. Kyseltiin porukalta ja joku sanoi tietävänsä, että kysymyksessä on sydänpotilas. Päivystäjä ei ollut tyytyväinen, vaan vaati tietää, mitä lääkkeitä potilas käyttää! Siinä vaiheessa joukosta alkoi kuulua kovaan ääneen hätäkeskukseenkin kantautuneita kirosanoja. Kukaan ei osannut vastata lääkekysymykseen. Soittaja pyysi: voitteko panna sen auton liikkeelle, kysykää sitten lisää. Päivystäjä sanoi vihaisesti: joo, joo ja antoi puhelimeen kuullun lähtöilmoituksen. Ei ihme, että katastrofeja tapahtuu. Kirveelle olis töitä. Pallottelua ja uhkailua Tyttärelleni sattui työtapaturma. Päivystyksen lääkäri sen sellaiseksi totesi ja lähetti eteenpäin sairaalaan. Sitten oli vuorossa terveyskeskus. Osa raajaa oli jouduttu ambutoimaan. Lääkärit totesivat asian ja alkoivat pallotella potilasta. Kukaan ei halunnut tehdä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, pohtia työkykyä eikä hoitaa ja jokainen kehotti vain odottamaan. Vuoden odottamisen jälkeen vamma oli saanut hoitamattomana vaaralliset mittasuhteet, mm. epäinhimillisiä tuskia, jotka ovat suistaneet perheen elämän raiteiltaan. Kun otin yhteyttä, minulle sanottiin ilkeästi, että mene yksityiselle, ellet halua odottaa. Minä en halua odottaa enkä mennä yksityiselle. Onko pallottelu ja odottamaan käskeminen potilaslain mukaista hyvää hoitoa? Voiko lääkäri käskeä menemään yksityiselle, kun istuu siellä itse pitämässä omaa vastaanottoaan? Kauhistunut Näitä tilanteita esiintyy jatkuvasti. Ne ovat potilastyön arkipäivää. Julkinen hoitojärjestelmä ei saa ajaa esim. vähävaraisia potilaita yksityiselle ja kehottaa potilasta myymään omakotitalonsa niin kuin on tapahtunut. Jälleen suosittelemme (1) ensiyhteyttä potilasasiamiehiin, joita on useita eri hoitopaikoista johtuen. Sen jälkeen potilas voi valvoa etuaan mm. (2) potilaslain 10. pykälän mukaisella kirjallisella muistutuksella ja lähettää (3) potilasvahinkoilmoituksen vahingonkorvausvaatimuksineen Potilasvakuutuskeskukseen (lomake www. vakes.fi /pvk), minkä jälkeen on vielä käyttämättä mm. (4) kantelu Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen (TEO), jonka lakisääteinen tehtävä on hoidon ja ammattihenkilöstön valvonta. Kantelun voi osoittaa myös (5) lääninhallitukseen ja (6) eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hyödyllistä faktatietoa näissä asioissa saa juuri potilasasiamieheltä, jonka virkatehtäviin kuuluu potilaan ilmainen avustaminen hänen edunvalvonnassaan. 13

14 Suomen lehti Ajokortti vaikka väkisin Isäni täyttää pian 75 ja ajokortin uusiminen on edessä. Hänet on kahden viime vuoden aikana leikattu toistuvasti vaikeiden seuraamusten takia ja aika ajoin hän on ollut rollaattorin varassa tai kokonaan vuodepotilaana. Kauhistelen huonoa hoitoa ja jatkuvia hoitovirheitä, joihin on alan osaajienkin taholta viitattu. Hoitopuolen käsityksen mukaan hoito ja tervehtyminen on ollut hyvää ja ajokortti voidaan myöntää, vaikka oma perhe ja tuttavat eivät ole enää pitkään aikaan uskaltautuneet kyytiin mukaan. Näiden kokemukset ja kannanotot ovat keijukaisen keveitä, kun koneisto runnoo asiaa ratkaisuun. Kuka vastaa seurauksista, kun alkaa tapahtua? Jokaisen puolesta pelkäävä Tällaisen ongelman ratkaisuun on asiantuntijan apu tarpeen. Jos jotain tapahtuu, kyllä siinä taas kerran selvitetään, miksi ei toimittu ennakolta tunnetun tietämyksen pohjalta aivan samoin kuin viime aikojen traagisissa tapauksissa meillä ja muualla. Istu tai seiso vaikka taju menisi! 14 Melkein jokainen meistä on käynyt pääkaupunkiseudun suurissa hoitotehtaissa päivystyksessä äkillisen sairauden yllättäessä virka-ajan ulkopuolella, jolloin ei saa sairastua. Kova migreenikohtaus iski jälleen. Terveyskeskus toimitti kiireellisenä sähköpostitse lähetteen sairaalaan. Lähete ei tullut perille. Potilasta siis juoksutettiin päivystyksen kautta ja ainoana hoitona oli odottaminen ja taas odottaminen. Hoitaja ja lääkäri olivat sitä mieltä, että ei ole hätää, pari pilleriä riittäköön. Ikään kuin mieletön tuska olisi ollut heidän omassa päässään. Potilas pyysi päästä pitkäkseen, koska kipu oli murskaavaa. Ei tämä hotelli ole! Potilas yritti vuoroin istua, vuoroin seistä ja kävellä. Lopulta ei auttanut muu kuin mennä lattialle vaatenaulakkoon pitkäkseen. Toisessa sairaalassa oli aikaisemmin etsitty heti vuode, pantu lääkitystippa suoneen, viileä pussi otsalle, aloitettu kipulääkitys jne. Nyt meni vain pahemmaksi; tuskaa, näköhäiriöitä, voimakasta pahoinvointia, oksetusta, korvissa myrskysi. Julkisuudessakin on ollut juttua siitä, että hoitamaton migreeni voi johtaa jopa halvaukseen. Nollahoitoa kunnan kassan parhaaksi ja potilaan vahingoksi. Olisi ollut edes pieni lavitsa Terveydenhuoltomme romahtamassa Lääkäreitä meillä on enemmän kuin koskaan, mutta silti tuntuu, että heitä ei tavoita mitenkään. Eikä se ole vielä pahinta, sillä rahalla saa aina lääkäreitä, ja suhteilla, kuten on ollut iät ja ajat. Mutta mitä lääkäreitä? Sairaaloissa ja erityisesti terveyskeskuksissa heitä ei ole vakavan sairauden yllättäessä. Todellisuudessa lääkärit menevät töihin yksityisiin työpaikkoihin tai perustavat oman praktiikan. Mutta mitä he antavat potilaalle lähes sadan euron potilasneuvoista vastineeksi? Onnettomassa tapauksessa väärät lääkkeet ja väärät diagnoosit. Kunnianhimoisimmat kokeilevat potilaillaan silmää räpäyttämättä uusia lääkkeitä, joita KELA ei korvaa ja siten lääkkeet käyvät potilaalle pitkäaikaisessa käytössä ylivoimaiseksi hinnaltaan. Lääkkeet eivät yksinään auta potilaita, joten pelkään, että lääkärin tavoitteena on hankkia kokemusta siitä, mihin lääke mahdollisesti auttaa. Jos lääkekokeilut onnistuvat aikaa myöten, lääkäriä pidetään kyvykkäänä ja hänelle riittää potilaita. Epäonnisen potilaan mielessä luonnollisesti käväisee pelko, että osalla lääkärikunnastamme on tavoitteena maksimoida omat tulonsa. Terveydenhoito on siitä kiitollinen ala, että vastapuolena on heikko sairas ihminen työmarkkinajärjestön sijasta. Isänmaallisia terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskenteleviä lääkäreitä on nyt liian vähän. Mitä se sitten käytännössä merkitsee? Sitä mm., että nuori kokematon lääkäri menee lääkäriasemalle töihin ilman ammatissa tarvittavaa kokemusta. Ja potilaat voivat jäädä vaille kokemusperäistä hoitoa. Valitettavasti potilailla on vanhoilta ajoilta peritty harha, että yksityislääkäri on aina parempi kuin julkisen sektorin lääkäri. Ne ajat on jääneet taakse ja tilanne saattaa olla päinvastainen. Olen vakaasti sitä mieltä, että lääkärin on työskenneltävä oman alan tehtävissä sairaaloissa tai terveyskeskuksissa ennen siirtymistä yksityisen sektorin palvelukseen. Kysymys voi hyvin olla vuosikymmenestä, tai jopa pitemmästä ajasta. Minä en näe mitään järkeä työntää kokematonta lääkäriä yliopiston penkiltä vaativimpiin tehtäviin, kuten tarjoamaan erikoislääkärin palvelua. Jarmo Etelävuori Toimituksellinen työstö ja kuvat Heikki Päivike Pihlajanmarjat kypsyvät.

15 Musiikin avulla valistusta Musiikin avullakin voidaan valistaa monista eri asioista, myös hyvin vaikeista ja kipeistäkin. Tätä valistustyötä tekee yhtye nimeltä Gambler, joka palasi yli kahdenkymmenenkuuden vuoden tauon jälkeen uudelleen esiintymislavoille tämän vuoden alkupuolella. Heidän edellinen suuri keikkansa oli Kuusrockissa v.1981 jossa esiintymässä olivat mm. Hanoi Rock, Pelle Miljoona ja Juice Leskinen. Gambler-yhtye oli suuri nimi Pohjois-Suomessa luvulla soittaen 70-luvun melodista rockia ja toimihan yhtye jopa Kirkan taustabändinäkin. Nyt nuorista pojista on kasvanut äijiä, mutta yhtyeen kokoonpano on pysynyt samana ja pojat ovat hankkineet siviiliammatitkin. Yhtyeen laulaja -kitaristi Jorma Seikkala on työssä ylikonstaapelina poliisin huumeyksikössä, hänen veljensä bassokitaristi Ilkka Seikkala toimii kuljetusalan yrittäjänä, toinen kita- risti Jukka Lipsanen on eläkkeellä oleva luutnantti ja rummuissa Juha Korhonen toimii soittoupseerina ja on arvoltaan musiikkiluutnantti. Yhtyeen sanoituksista ja sävellyksistä vastaa pääosin Jorma Seikkala ja kaikki tänä vuonna ilmestyneellä cd-levyllä oleva musiikki on kokonaisuudessaan yhtyeen jäsenten omaa tuotantoa ja sanoitukset levyllä ovat englanninkielisiä. Levyltä löytyy myös huumeiden vaaroista varoittava kappale ja mihin mm. amfetamiinia käyttävän henkilön elämä johtaa. Tehdessään tämän kappaleen Jorman motiivina on ollut se, että hän on omassa ammatissaan nähnyt, mitä huumeet ja päihteet saavat aikaan ihmisessä, lähiympäristössä ja koko yhteiskunnassa. Heinäkuun 19. päivänä Manamansalon saaripäivän konsertissa Gambleryhtye soitti omaa tuotantoaan joka on sitä 70-luvun melodista rockia. Väliin oli mahdutettu myös mm. huumeiden vaaroista valistava kappale sekä kappale rahan voimasta, mikä ei tuo kuitenkaan onnea kaikkeen. Yhtyeen esiintymisen jälkeen musiikkiguru Kassu Halonen totesikin: vahvaa äijärockia, joka sisälsi myös sopivasti valistusta musiikin avulla. Aurinkoisena ja lämpimänä kesäpäivänä konserttiin oli saapunut väkeä noin 4000 henkilöä kuuntelemaan musiikkia ja nauttimaan yhdessäolosta. Muista konsertissa esiintyneistä mainittakoon mm. Jari Sillanpää, Kristian Meurman sekä Carmen Gray. Yhtye tekee keikkaa sen mukaan kuinka siviilityöt antavat myötä. Äijiä voi tilata esiintymään/valistamaan ja samasta osoitteesta voi tilata myös heidän uutta cd levyään: hotmail.com. Yhtyeen kotisivu löytyy osoitteesta: Teksti Paavo Koistinen, Kuva Heidi Seikkala Gambler yhtye esiintymässä 19.7 Manamansalon saaripäivän konsertissa vasemmalta Jukka Lipsanen kitara, Juha Korhonen rummut, Jorma Seikkala laulu ja kitara sekä Ilkka Seikkala bassokitara. 15

16 Suomen lehti Anteeksi Inka Svahn, Suomen Potilasliitto ry Potilas-lehden numerossa 2/08 sivulla 22 (Potilaat ottavat yhteyttä), kirjoitti omainen nimimerkillä En unohda kuolemaan johtaneesta huonosta hoidosta. Mielipiteessä kritisoitiin myös anteeksipyynnön merkitystä ja sitä miten Potilasliitossakin sitä viljellään. Potilasliiton tehtävä on tuoda julki potilaspalautetta. Onneksi kaikki hoitovirheet eivät johda kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Lievemmissä hoitovirheissä anteeksipyyntö voisi jopa riittää. Tätä ovat useat potilaat mieltä. Anteeksipyyntö osoittaisi, että lääkäri ymmärtää toimineensa väärin ja se voi edesauttaa potilaan toipumista ja luottamusta jatkohoitoon. Jos lääkäri ei vaivaudu pyytämään anteeksi,se kertoo myös haluttomuudesta myöntää virheitään ja näin potilaat joutuvat viemään asioitaan viranomaisten käsittelyyn. Jos yhteisymmärrystä virheen selvittelyyn ei ole syntynyt jo tapahtumapaikalla, on todennäköistä, että potilas ei myös saa asiaansa kuulluksi kantelun myötäkään. Lääkäri, joka ei pyydä anteeksi, ei myöskään edesauta valitusprosessin kulkua tai potilasta saamaan korvausta! Kaikenlaiset potilaskantelut ovat huimasti lisääntyneet. Joukossa on paljon sellaisia kanteluita, jotka olisi voitu sairaalassa jo sopia. Ja niistä oppia. Tiedän, mistä puhun, sillä minulla on omakohtaista kokemusta asiasta. Minullekkin on tehty hoitovirheitä. Onneksi en kuollut enkä vammautunut. Minua ei niinkään surettanut itse hoitovirhe, vaan se, miten asia hoidettiin virheen jälkeen. Välinpitämättömyyttä, kieltämistä, kostamista ja valehtelua. Ja minulle olisi riittänyt anteeksipyyntö, jolla olisin saanut varmuuden paremmasta jatkohoidosta! Sen sijaan ylilääkäri kirjasi papereihini seuraavan lauseen. Potilas vaatinut anteeksipyyntöä. Siihen en katso olevan tarvetta. Tämän jälkeen en ole Mikkelin naistentautien poliklinikalle astunut. Asiaani käsiteltiin useissa eri 16 valitusportaissa, joka vei kaikkinensa 8 vuotta. Taistelun tulos oli,hoitavalle lääkärille huomion kiinnittäminen, ylilääkärille huomautus ja minulle pieni korvaus kivusta ja särystä. Sen sijaan, että olisin saanut rauhassa toipua, piti minun venyttää itseni äärimmilleen henkisesti ja ymmärrän hyvin niitä potilaita ja omaisia, jotka eivät jaksa. Anteeksipyynnön merkitystä ei voi vähätellä. Kuolemantapauksissa toki ymmärtää, ettei sitä voi kuitata anteeksipyynnöllä. Mutta, kuten nimimerkki En unohda kirjoitti ja johon myös useat potilaspalautteet viittaavat, voisi sairaala ottaa vastuun kieltämisen sijaan ja edesauttaa virallisten kanteluiden käsittelyä. Minäkin pyydän anteeksi. Sitä, etten aina osaa ilmaista itseäni niin, että kaikki ymmärtäisivät tarkoitukseni. Potilasliitto on aina potilaan puolella! - Potilasliiton seminaarissa varapuheenjohtajamme, ylihoitaja Inger Östergard toi julki oman potilastyönsä annin. Hän oli saanut yhteydenottoja vuoden sisällä yli sata ja niiden perusteella totesi: Anteeksipyynnöllä voitaisiin korjata monta asiaa. Perushoitajana pyydän anteeksi, että terveydenhoitomme on huonoa. Pyydän myös anteeksi sitä, etteivät viranomaiset puutu asiaan hanakammin, vaikka potilaslainsäädäntöämme rikotaan törkeästi. Anteeksi, mutta syyllisiä pitää alkaa etsiä, vaikka lääkärit aina toitottavat, ettei heitä saa mistään syyllistää. Kun ei ole syyllisiä, ei ole vastuun kantajiakaan! Potilasasiamiesten toimenkuva Yli 10 vuotta voimassa ollut potilaslainsäädäntö sisältää myös potilasasiamiehen palvelut potilaalle. Toimenkuvaan on selkeästi laitettu avustaminen ja tiedottaminen sekä toimiminen potilaslainsäädännön edistämiseksi. Potilaspalautteet kuitenkin kertovat, ettei potilasasiamiesten apu aina ole ollut riittävää. Myöskään henkilökunnan tieto potilasasiamiesten toimenkuvasta tai edes siitä, kuka toimii potilasasiamiehenä, on heikkoa. Potilasasiamiesten yhteystiedot puuttuvat myös useista toimipisteistä. Asiasta on informoitu sosiaali-ja terveysministeriötä samoin kuin myös itse potilasasiamiehiä, joten missä vielä vika? Eduskuntaan on myös lähtenyt lakialoite potilaslain uudistamisesta koskien potilasasiamiesten puolueellisuutta. Laki velvoittaisi ulkopuolista potilasasiamiestä ja koulutusta. Nykyisellään potilasasiamieheksi on voitu nimetä kuka tahansa sairaalan sisältä ja rooli on hoidettu noin niin kuin sivutyönä monissa paikoissa. Potilaiden luottamusta ei varmasti ole vahvistanut, jos hänen valitusasioitaan käsittelee henkilö, joka on ollut osallisena hoidossakin. Ja kun ollaan töissä sairaalassa, ei varmastikaan haluta tuoda julki epäkohtia, vaikka niitä potilailta kuuleekin. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Potilasasiamiehen rooli on kuitenkin hyvin tärkeä! Hyvä potilasasiamies toimii, kuten laki velvoittaa, mutta se vaatii täysipäiväisen työpanoksen. Se vaatii herkkää puuttumista ja vuorovaikutustaitoja. Ja kun työnsä osaa, voi edistää potilas-lääkäri-suhdetta. Kaikkien kannaltahan olisi edullisempaa, että asioita käsiteltäisiin henkilökohtaisella tasolla Kirjalliset valitukset ovat aina tulkinnanvaraisia käsittelijöilleen, jos kantelut on alunperin laadittu puutteellisesti. Tässä asiassa on havaittavissa eniten osaamattomuutta potilasasiamiesten taholta. Potilasasiainvaliokunnan yksi tärkeä tehtävä on saattaa tämä asia kuntoon.

17 Kuvanveistäjä Marja Helenius Kuvataiteilija Jorma Helenius Ihmisen ja luonnon puolesta realismin hengessä Helsingin Linnunlaulun villat eli vanhat historialliset huvilat ovat viimeisiä vanhan Helsingin muistoja Töölönlahden rannalla. Villoilta katsoen yhtenä panoraamana näkyvät mm. Olympiastadion, Kansallisooppera, Finlandiatalo, Kansallismuseo, Eduskunta ja nykytaiteen museo Kiasma. Tulevaisuudessa joukkoon liittyy musiikkitalo. Yksi huviloista on sininen ja siinä asustaa taiteilijapariskunta Marja ja Jorma Helenius, joiden näyttely, maalauksia ja veistoksia, oli yksi kesä-helsingin vetonauloista, jonka myös turistit löysivät. Lyhyesti luonnehtien näyttely, joka jatkuu edelleen viikonloppuisin (klo 12 18), on suomalaisuuden ja suomalaisen luonnon kavalkadi. Karjala ja itä ovat vahvasti edustettuina. Taiteilijoiden tyylisuunta on realismi. Mutta ei tässä nyt niin herkkähipiäisiä olla, jos joku löytää ripauksen romantiikkaakin, sanoo Jorma Helenius. Vaikutelmahan syntyy katsojan omasta elämyksestä. Taiteilijat kertovat itse työstään, taiteestaan ja tunnelmistaan. Taivaan portti Kylätie, Aunus/Nurmoila Koska joulupukki tulee Kuvataiteilija Jorma Helenius: Maisemamaalarina luonto kaikkine tunnelmineen on minulle tärkeä innoituksen lähde. Neljä vuodenaikaa ja vaihtelevat luontokohteet tarjoavat loputtomasti aiheita. Erityisen läheiseksi minulle ovat muodostuneet erämaiset joet: vesi on elämän perusedellytys ja virtaava vesi symboloi minulle elämän jatkuvuutta. Luonnontilaisissa rantametsissä näkyy elämän kiertokulku luonnossa: on nuoria puita, upeita vanhoja puita ja jo kaatuneita kuolleita puita. Töiden kautta haluan tuoda näyttelyssä kävijöiden koettavaksi sellaisia tunnelmia, joita varsinkin ikääntyneempien 17

18 Tammen tarina Illan tarina ihmisten on vaikea lähteä kohtaamaan luontoon. Haluan maalauksillani paitsi tarjota kaupunkilaisille erämaaelämyksiä myös käydä keskustelua suomalaisen luonnon tämänhetkisestä tilasta ja luontoon kohdistuvista paineista. Jokaiselle suomalaiselle luonnolla on terapeuttinen vaikutus, jonka näkee poikkeuksellisesta kesämökki-innostuksestamme. Myös maisemataiteella on ollut luontotunteiden välittäjänä tärkeä rooli tuoda henkistä terapiaa katsojien sieluun. Juuri taiteilijan omien tuntemusten välittäminen katsojille on se perustehtävä, jonka avulla voi tuottaa myös virkistävää ja terapeuttista energiaa katsojille. Inhorealistiksi en itseäni koe, vaikka joskus kuvaankin katoavaa luonnon maisemaa tai kulttuurimaisemaa. Elämä on jatkuvan muutoksen prosessi, joka näkyy vääjäämättä taiteilijoidenkin töissä. Pidettyäni yksityisnäyttelyn Pietarin Venäläisen taiteen museossa1998 kohtasin hämmästyttävän laajaa keskustelua juuri taiteilijan tehtävästä ja vastuustakin, koska niin monelle ihmiselle luonto on muuttunut vain taloudelliseksi sijoitukseksi. Ymmärrän, että luontoa hyödynnetään, mutta sen tulisi olla kohtuullista ja luontoa arvostavaa. Mihinkään pörsseihin en haluaisi luontoa ja metsiä verrattavan, sillä minulle se on pyhäpaikka kuten kirkkokin. Metsässä olen Luojaani lähempänä kuin missään muualla. Kaikenlainen suomineidon pinnan luonnonvastainen rikkiraastaminen ja pysyvä vammauttaminen metsätaloudessa on todella paitsi lyhytnäköistä myös henkisesti masentavaa. Toivon voivani töitteni kautta välittää katselioille henkistä luonnonrauhaa ja kauneuden tuomaa mielihyvää ja muistuttaa, että me olemme vain osa luonnon järjestelmää ja paljon vartijoina olemme myös vastuussa siitä, että tulevilla sukupolvilla on oltava oikeus samoihin elämyksiin, joita me saamme kokea. Kuvanveistäjä Marja Helenius: Olen ollut vapaa taiteilija, kuvanveistäjä n.10 vuotta. Opiskelin taideteollisessa korkeakoulussa Sen jälkeen olin työelämässä taidekonservaattorina 15 vuotta, kunnes totesin, että sittenkin haluan tehdä sitä omaa taidetta. Että olisi jotain annettavaa. Veistosteni materiaalina on keraaminen savi sekä pronssi. Tunteiden pohjalta kumpuavat aiheet haluan tehdä puhutteleviksi, elämää kuvaaviksi, ehkä lohtua ja myötäelämistä antaviksi teoksiksi. Joskus teokset voivat koskettaa jotakin ihmistä liikaakin, mutta haluan käydä myös vuoropuhelua töitteni kautta. Silti en tee mitään inhorealismia vaan haluan tehdä työni kauniisti, rakkaudella. Joskus työni ovat saaneet jonkun kyyneliin, mutta ikään kuin samalla suorittaneet hiljaista terapiaa auttaen ymmärtämään elämää ja itseään. Viime aikoina on töissäni ollut ns. maailmanpelastamis-teemaa. (mm. teokset: Yhteinen vastuumme ja Sininen planeetta). Näillä töillä haluan tuoda esiin, kuinka maailma tuntuu hajoavan ihmisen kourissa. (ilmastonmuutos ym.). 18 Myllykoski

19 Köydenvetäjät Lohdutus Sininen planeetta Kahlittu Haluan kuitenkin toteuttaa teokset plastisen herkästi ja kauniisti, jokaisen kotiin sopiviksi, katseltaviksi veistoksiksi. Aiheinani ovat myös keijut, enkelit, menninkäiset jne. lapsuuden maailman herkät olennot, jotka meiltä aikuisilta ovat jo unohtuneet. Myös olen viime aikoina alkanut liittää veistoksiin runojani, jotka ovat kummunneet jostakin sisältäni, veistoksia savesta muokatessani liittyen kyseisiin teosten teemoihin. Tässä yksi runoni, jo- ka on kylläkin aiheeltaan vain yleinen, eikä liity mihinkään yksittäiseen veistokseen vaan yleensä tekemiseeni. Minun sydämeni laulu Anna minulle kynä ja paperia anna pala savea sinistä väriä pensseliin Anna kuunnella metsien tuulet pakkasyön taivaan äänet laulua enkelikuorojen Niin minä kerron sinulle sydämeni salaisuudet itken itkuvirret hiljaa rauhaisesti Näytän taivaan tyynimmät poutapilvet tuulet auringon pinnalla siniset hetket lumen varjoissa Olen kanssasi täällä tänään enkä sure huomista Kerron sinulle satuja ihmeellisestä elämästä Maalaan eteesi koko maailman ilon ja tuskan. Toimituksellinen työstö ja kuvat Heikki Päivike

20 Suomen lehti Kirjoita musiikkikokemuksista pitkäaikaissairauden aikana Teen musiikkitieteen pro gradu -tutkielmaa Jyväskylän yliopiston Musiikin laitokselle. Keskityn tutkielmassani merkityksellisten musiikkikokemusten ja fyysisen pitkäaikaissairauden väliseen suhteeseen. Etsin henkilöitä, joilla on jokin fyysinen pitkäaikaissairaus, ja jotka kokevat musiikin kuuntelun olleen merkittävällä tavalla osana sairauteen liittyvien kokemusten käsittelyä. Jos olet etsimäni henkilö, kirjoita noista kokemuksistasi esim. seuraavien ohjeistusten varassa tai täysin vapaamuotoisesti. Kerro lyhyesti itsestäsi, sairaudestasi ja sairauden kanssa elämisestä (ikä, sukupuoli, diagnoosi, millä tavalla sairaus on vaikuttanut / vaikuttaa arkeesi yms.). Minkälaisia ajatuksia, kokemuksia ja muistoja sinulla on musiikin merkityksestä sairauden aikana (esim. tietyissä tilanteissa)? Jos mahdollista, nimeä kappaleet jotka ovat liittyneet sairautesi käsittelyyn tai sairauden kanssa elämiseen, ja kerro millä tavalla ne ovat vaikuttaneet. Kirjoita myös musiikin herättämistä mahdollisista negatiivisista tuntemuksista, esim. jos jossain tilanteessa et ole halunnut tai pystynyt kuuntelemaan musiikkia. Tekstit toimivat opinnäytetyöni aineistona. Tulokset esitetään sellaisessa muodossa, jossa yksittäistä kirjoittajaa ei voi tunnistaa. Kirjoittajilta saatavia tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja kirjoittajien henkilöllisyys jää vain tutkijan tietoon. Jos olet halukas tulemaan myös haastateltavaksi aiheeseen liittyen, ilmoita asiasta vastauksesi yhteydessä ja liitä mukaan yhteystietosi. Tekstin voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen fi mennessä. Vastaan mielelläni mahdollisiin lisäkysymyksiin. Kokemusten jakamisestanne jo etukäteen kiittäen, Annukka Jokela, musiikkitieteen opiskelija, Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos, Suomen Potilaslehden toimitus toivoo Annukalle runsasta palautetta, sillä musiikki on iso asia potilaiden elämässä, niin hyvässä kuin pahassa. Meiltä on toivottu tällaista aihetta. Tästä ehkä syntyy opinnäytetyön ohella mielenkiintoista luettavaa! Lakiapua terveydenhuollon ongelmissa Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy puh (2,84 e/min) 20

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN VAARATAPAHTUMIA RAPORTOIMALLA. Marina Kinnunen marina.kinnunen@vshp.fi

POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN VAARATAPAHTUMIA RAPORTOIMALLA. Marina Kinnunen marina.kinnunen@vshp.fi POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN VAARATAPAHTUMIA RAPORTOIMALLA Marina Kinnunen marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ POTILASTURVALLISUUS JA VAARATAPAHTUMAT VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTIPROSESSI

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! 1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa Potilasjaos 9.11.2014 9.11.2014 9.11.2014 Lähde: Potku hanke, Kaste, STM https://www.innokyla.fi/web/hanke79780 Potilasturvallisuus potilaan näkökulmasta

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Muistio HaiPro-projektin aloituskokouksesta Aika: Perjantai 4.11.2005 klo 10-15 Paikka: Lääkelaitos, Mannerheimintie 103 B, Helsinki

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Muista vaaratilanneilmoitus

Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilann Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä 1 POTILASTURVALLISUUS LAITET URVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Toimintahäiriö Laitevika Käyttöturvallisuus laitteen käytössä HOIDON TURVALLIS UUS Hoitomenetel mien turvallisuus Hoidon haittavaikutus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Valviran määräys 4/2010: Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010), luku 5 ylitarkastaja,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot