Tampereen. Johanna Riihivuori - toisen polven hiihtäjälupaus Tampereen ladut tehdään suurella sydämellä Ammattilaiset jään ja veden valtakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen. Johanna Riihivuori - toisen polven hiihtäjälupaus Tampereen ladut tehdään suurella sydämellä Ammattilaiset jään ja veden valtakunnassa"

Transkriptio

1 Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT Tampereen kaupungin liikuntatoimen UUTIS- ja AJANKOHTAISLEHTI Johanna Riihivuori - toisen polven hiihtäjälupaus Tampereen ladut tehdään suurella sydämellä Ammattilaiset jään ja veden valtakunnassa

2 Vertaisohjaajakoulutusta UKK-instituutin ja liikuntatoimen yhteistyönä TEKSTI: ANNIKA TAULANIEMI, koulutussuunnittelija UKK-instituutti Tampereen kaupungin liikuntatoimi tekee yhteistyötä UKK-instituutin kanssa erityisryhmien liikunnan vertaisohjaajien kouluttamisessa. UKK-instituutissa tutkitaan elintapojen, etenkin liikunnan, fyysisen aktiivisuuden sekä terveyden ja toimintakyvyn välisiä yhteyksiä. Terveys- ja liikunta-alan koulutusta järjestetään alan ammattilaisille, vertaisohjaajille, erilaisille yrityksille ja yhteisöille. Koulutusten kehittämisessä vuoropuhelu käytännön toimijoiden ja asiantuntijalaitoksen välillä on tärkeää. Koulutukset räätälöitiin osallistujien toiveiden pohjalta UKK-instituutin ja Tampereen kaupungin liikuntaviraston koulutusyhteistyö alkoi jo luvun alkupuolella nyt jo eläkkeelle jääneen erityisryhmien liikunta-asiamiehen Heikki Kokkosen aloitteesta. Toiminta on vaihdellut eri vuosina, mutta päätavoitteena on ollut järjestää mahdollisimman käytännönläheistä koulutusta vertaisohjaajille, jotka tekevät tärkeää ja arvokasta työtä liikuntaryhmien ohjaajina. Välillä Tampere yhdisti resurssinsa lähikuntien (Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala) kanssa. Tällöin koulutuspäivään saattoi osallistua yli 50 henkilöä. Koulutukset on suunniteltu yhteistyössä kuntien erityisliikunnan ohjaajien kanssa, ja toisinaan suunnitteluun ovat osallistuneet myös vertaisohjaajat. Vuosittaisen koulutuksen teeman määrittelevät yleensä osallistujien toiveet ja tarpeet, välillä aiheet ovat nousseet uudesta tutkimustiedosta luvun puolella koulutuksen teemoina ovat olleet ryhmänohjaustaidot, sydänliikunta, liikunta ja hyvinvointi, ikääntyminen ja liikunta, tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky sekä nyt marraskuun alussa toteutettu 55+ -ikäryhmän kuntosaliharjoittelu. Yhteistä kaikille koulutuksille on ollut teorian ja käytännön yhdistäminen. Käytännön harjoituksissa osallistujat ovat itse harjoitelleet erilaisia liikuntamuotoja ja niiden sovelluksia. Luennoilla on käsitelty mm. harjoitusten teoreettisia perusteita, annostelua, fysiologisia vaikutuksia, erilaisia toteutustapoja ja ennen kaikkea fyysisen harjoittelun vaikutusta terveyteen ja toimintakykyyn. Kuntosalien kynnys madaltunut UKK-instituutin kuntosali uusittiin kokonaisuudessaan viime kesänä; vanhojen laitteiden tilalle hankittiin Technogymin uudet, senioreille sopivammat laitteet. Puitteet olivat hyvät nyt toteutetulle 55+ kuntosalikurssille, johon osallistui 16 ohjaajaa eri järjestöistä. Kurssin vastuukouluttaja, tutkija Hannele Hiilloskorpi kertoo, että koko kuntosalimaailma on muuttunut 20 vuodessa; raavaiden miesten hien ja raudan hajuisista kellareista on siirrytty miellyttäviin, esteettisiin saleihin, joihin on helpompi tulla ja joissa on turvallista harjoitella. Hiilloskorpi on kehittänyt UKK-instituutin tutkijoiden Marjo Rinteen ja Jaana Sunin kanssa tavanomaisten kuntosaliharjoitteiden rinnalle laitteilla tehtäviä selälle turvallisia liikevariaatioita, jotka soveltuvat työikäisten lisäksi senioreille ja erityisryhmille. Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan lihaskunnon harjoittamisen lisäksi tasapainoa ja motorisia taitoja, jotka otetaan harjoitusohjelmien suunnittelussa huomioon. Ammattitaitoa ohjaamiseen Kiinnostus ikääntyvien kuntosaliharjoitteluun kasvaa koko ajan. Harjoittelun aloittavan se- Terttu Säilä harjoittamassa vatsalihaksia UKK-instituutin kuntosalissa. Aktiivinen ryhmä senioreita harjoittelee kerran viikossa tutkija Marjo Rinteen ohjauksessa. Kuva: Eija Savolainen/UKK-instituutti niorin olisi hyvä saada alussa ohjausta asiaan perehtyneeltä ammattilaiselta. Tämän jälkeen voi turvallisin mielin siirtyä esim. vertaisohjaajaperiaatteella toimivaan kuntosaliryhmään. Myös ammattilaiset kokevat koulutustarvetta; kysyntä ikääntyvien liikuntaa ja kuntosaliohjausta koskevaan koulutukseen on lisääntynyt. UKK-instituutti kehittää ja lisää aihetta koskevaa koulutusta jatkossakin. Nyt koulutetut vertaisohjaajat olivat palautelomakkeiden mukaan hyvin tyytyväisiä toteutuneeseen koulutukseen. Ryhmän kokoa pidettiin hyvänä ja erityisesti käytännön harjoitukset antoivat rohkeutta opastaa muita ja uusia tapoja ohjaukseen 2 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

3 Pääkirjoitus Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT 2/2005 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntatoimi Suvantokatu TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Positiivisella mielellä uuteen vuoteen Tampereen kaupunki on päättänyt vuoden 2006 talousarvion. Päätösten perusteella liikuntatoimi voi suhtautua luottavaisin mielin tulevaan vuoteen. Liikunta mielletään ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi ihmisen hyvinvoinnille, ja tulkitsen Tampereen kaupungin luottamushenkilöiden olevan päätöksillään tämän asian takana. Liikuntainvestoinnit tulevina vuosina osoittavat sen, että kuntalaisten vapaa-ajanviettoon ja omaehtoiseen liikkumiseen kiinnitetään huomiota olosuhteisiin panostamalla. Suurimpina hankkeina ovat Tampereen uintikeskuksen laajentaminen, Hervannan uimahallin osittainen saneeraus ja Pyynikin uimahallin uudelleenrakentamisen valmistelu. Muilta osin liikuntatoimen käytettävissä olevat voimavarat pysyvät nykyisellä tasolla, joten kuntalaisille pystytään edelleen tarjoamaan laadukkaat palvelut. Lisäksi huippu-urheilu on osana tätä palvelutarjontaa. Vuosi 2006 on merkittävä huippu-urheilun vuosi Tampereella. Vuoden aloittavat hiihdon SM-kilpailut tammikuussa. Parhaat hiihtäjät lunastavat Kaupin laduilla paikkansa Torinon talviolympialaisiin. Loppukeväästä Euroopan judohuiput kamppailevat täällä maanosan mestaruudesta. Kesäkuussa puolestaan naisvoimistelijat valloittavat viidentoistatuhannen voimistelijan voimin kaupunkimme. Lokakuussa maailman huippukaratekat tavoittelevat maailmanmestaruustitteliään Tampereen jäähallissa. Tämän lehden sivuilla esittelemme monen eri alan ammattilaisista koostuvan organisaatiomme työtehtäviä, joista monet edellyttävät vaativaa erityisosaamista. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat uimahallien ja jäähallien huoltohenkilökunta sekä kuntalaisia hyvin lähellä oleva ulkoilu- ja latuverkoston kunnossapitohenkilökunta. Liikuntatoimi pyrkii ylläpitämään talviset liikuntaolosuhteet kohtuullisina ja muistuttaa, että viime kädessä vastuun ennaltaehkäisevän terveyden hoitamisesta kantaa jokainen kuntalainen itse. Kunnan rooli on olosuhteiden luominen. Liikuntatoimi toivottaa kuntalaisille liikunnallista joulunaikaa! PEKKA P. PAAVOLA liikuntatoimenjohtaja, Tampereen kaupunki Toimitussihteeri Kari Vilkko p Liikuntatoimen yhdyshenkilö Leila Lahti p Taitto ja Layout Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on Lehti ilmestyy Kannen kuvassa: Hiihtäjälupaus Johanna Riihivuori. KUVA: KARI VILKKO Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: tai Tampereen kaupunki, liikuntatoimi Suvantokatu TAMPERE 3

4 Perhe tärkeässä roolissa Johanna Riihivuoren hiihtoharrastuksessa TEKSTI: PETRI VILKKO KUVAT: KARI VILKKO Johanna (vas.) ja Hilkka Riihivuori Kaupin hiihtokeskuksessa. Toisin kuin voisi luulla, Riihivuoren Johannan urheilulaji ei itsestään selvästi olekaan hiihto, vaikka hänen Hilkka-äitinsä kuuluu moninkertaisena MM- ja olympiamitalistina suomalaisen hiihtourheilun tunnetuimpien nimien joukkoon. Lapsena Johannan vanhemmat antoivat tyttärelleen tilaisuuden tutustua monipuolisesti eri urheilulajeihin. Lopulta se oli kuitenkin hiihto, joka myös Johannaan teki syvimmän vaikutuksen. Ensimmäisen starttinsa numerolappu rinnassa Johanna teki monien muiden tenavien tapaan pankin sponsoroimissa nappulahiihdoissa. Mutta varsinaisesti Johannan hiihtäjän lahjat tulivat esiin koulujenvälisissä hiihtokisoissa. Vaikka Johanna oli vasta ensimmäisellä luokalla, voitti hän roimalla erolla kolmasluokkalaisten sarjan ja olisi ajallaan voittanut vielä neljäsluokkalaisten sarjan ja sijoittunut viidesluokkalaistenkin sarjassa aivan kärjen tuntumaan. Kehitys jatkui nousujohteisena vuodesta toiseen. Pian Johanna lukeutui ikäluokassaan maan kärkikastiin sekä henkilökohtaisilla matkoilla että viesteissä yhdessä pyrintöläisen joukkuetoverinsa Kiilin Ullan kanssa. Ensimmäisen henkilökohtaisen SM-kultamitalinsa Johanna voitti vuonna 2004 vanhimpien junioreiden sarjassa. Pohjoismaisissakin mestaruuskilpailuissa Johanna ylsi mitaleille sprinttimatkalla. Jalkapallokin osa kesäharjoittelua Monipuolisuus on ollut yksi Johannan valmentautumisen kulmakivistä. Kesän juoksulenkkeihin ja rullasuksihiihtoon hän sai vaihtelua pelaamalla yläasteikäisenä jalkapalloa Ilveksessä. Hänen pelipaikkansa oli puolustajana, joka takasi sen, että peleissä ja harjoituksissa sai ainakin juosta riittämiin. Luontaista nopeuttakin Johannalta löytyy. Myöhempinä kesinä Johannan kesälajina oli yleisurheilu, josta saavutuksena on mitalisija SM-viesteistä 3 x 800 m:n viestissä. Lihaskestävyyttä kehittävä kesälaji on myös soutu, jossa hän on Hilkka-äitinsä kanssa ottanut osaa kirkkovenekisoihin. Ruista ranteeseen tuovat myös kuntopiirit ja Nääshallin tankojumpat. Hyvistä saavutuksistaan huolimatta Johanna on äitinsä tapaan jalat maassa tyyppiä. Mitään pilvilinnoja ei rakenneta ja nopeaa menestystä kansainvälisiltä hiihtoladuilta ei haeta hinnalla millä hyvänsä. Sitä paitsi harppaus juniorisarjoista päätoimisesti valmentautuvia ammattilaishiihtäjiä vilisevään naisten sarjaan on valtaisa, eikä keltanokilla ole asiaa moneen vuoteen tulosliuskojen kärkipäähän. Niinpä sekä Johannan että valmentajaäidin mielestä hiihto on tällä hetkellä vain yksi osa elämää, ei sen enempää. 4 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

5 - Suuret voitot ovat vielä vuosien päässä jos yleensäkin ovat tullakseen, sekä äiti että tytär toteavat. Panostusta myös koulunkäyntiin Johanna on pitänyt tärkeänä panostaa harjoittelun ohella myös koulunkäyntiin ja opintoihin. Koulun ja urheilun yhdistäminen sujuikin Johannalla helposti Sammon yläasteella ja lukiossa, joiden urheiluluokkia hän kävi kotoaan Lamminpäästä käsin. Ylioppilaaksi tulon jälkeen ovet jatko-opiskeluihin avautuivat useampaankin suuntaan. Johanna valitsi Tampereen teknillisen yliopiston sähköosaston, jossa syyslukukausi ensimmäisine tentteineen on sujunut hyvissä merkeissä. Suunnitelmat työuran suhteen saavat kuitenkin vielä odottaa. Tampereen ladut saavat kiitosta Myös kaupungin liikuntatoimen latumiehille Riihivuoret antavat tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Jos vähänkin sääolosuhteet antavat myöten, Tampereen ladut ovat läpi talven ensiluokkaisessa kunnossa niin Kaupissa, Suolijärvellä kuin Riihivuorten kotimaisemissa Lamminpäässäkin. Tarvittaessa latuja syntyy jopa kokonaan tykkilumetuksen avulla, mikäli suinkin lämpömittari pysyttelee pakkasen puolella. Sulan maan aikana Hilkka ja Johanna lenkkeilevät paljon myös merkittyjen reittien ulkopuolella Lamminpään harjumaisemissa kiemurtelevilla poluilla. - Ne minulle aikoinaan neuvoi Pispalan poliisi Kalevi Laurila, Hilkka kiittelee edesmennyttä hiihtäjäkollegaansa. Vaikka harjoittelu on useimmiten rankkaa ja välillä sääolosuhteetkin pyryineen ja räntäsateineen ovat kaikkea muuta kuin suotuisat, Johanna pitää iloa ja virkeyttä tuottavasta harrastuksestaan. - Hetkeäkään en kadu, että olen ollut mukana hiihdossa. Paljon enemmän siltä saan kuin mitä se vie, Johanna kiteyttää. Johanna Riihivuori nauttii hiihtoharrastuksestaan Tampereen hyvin hoidetuilla laduilla. - Ammatti on hyvä olla hankittuna, sillä urheilun varaan ei voi kaikkea laskea. Esimerkiksi loukkaantuminen tai sairastuminen tärkeällä hetkellä voi panna hyvätkin urheiluun liittyvät suunnitelmat uusiksi, Johanna järkeilee. Taustat kunnossa Vaikka hiihto ei tällä hetkellä olekaan Johannalla koko elämä, harjoituskilometrejä yhdenkin päivän aikana saattaa hyvinkin kertyä puolensataa. Kun sellaiseen harjoituspäivään vielä lisätään pakolliset venyttelyt ja muut lihaskunto-osuudet sekä varustehuolto, paljon ylimääräistä säätöä ei sellaisen päivän ohjelmaan enää mahdu. Usein vielä lajiin liittyvä matkustaminen vie vuoden mittaan runsaasti aikaa. Vapaa-ajat kuluvatkin melko tarkkaan pakolliseen lepoon ja harjoituksista palautumiseen esimerkiksi hyvän kirjan tai musiikin kuuntelun parissa. Myös elokuvien katsominen kuuluu harrastuksiin, samoin pianonsoitto. Vaikka Johanna luonnollisesti on keskipisteessä puhuttaessa hänen hiihtoharrastuksestaan, hän haluaa yhä uudelleen tähdentää sitä, että yksin ei urheilussa tänä päivänä pärjää. Tarvitaan monipuolisia tausta- ja tukijoukkoja, joiden tärkeää roolia hän haluaa korostaa. Hänen kohdallaan keskeinen merkitys on ensinnäkin perheellä, jonka mukanaoloa harrastuksen parissa Johanna arvostaa: Erkki-isä on tärkeä asioiden hoitaja ja järjestelijä, Hilkka-äiti puolestaan valmentaa ja huoltaa sekä on myös kannustava treenikaveri. Enot Ossi ja Esko Kuntola hoitavat suksien voitelun kisakuntoon. Valmennusapua Johanna saa myös Markus Vuorenmaalta. Liikuntatoimen latumiehet ansaitsevat kiitokset 5

6 Laadukkaiden hiihtolatujen taustalla palkittu ammattilaistiimi ja monipuolinen kalusto TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO Tuskin ulkoilureiteille leijaileva talven ensimmäinen lumenhaituva on ehtinyt maahan asti, kun Tampereen liikuntatoimen latujen kunnossapitoryhmä tamppaa sen jo ladunpohjaksi. - Nopea lähtö laduntekoon on valttimme. Jos lunta on tullut kunnolla, ehkä jo seuraavana, tai ainakin sitä seuraavana päivänä valaistut reitit ovat kunnossa, ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta ja työnjohtaja Jorma Nieminen lupaavat. Valaistuja latureittejä on Tampereella noin 80 kilometriä. Lisäksi muita latuja esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihoille, puistoihin sekä järvien jäille syntyy talven olosuhteiden mukaan jopa kilometriä. Reittien talvikäyttö alkaa saman tien kun lunta tupruttaa. Lunta ei tarvitse olla paljonkaan, kun ladun pohjaa tampataan koneellisesti. Vaikka varsinaiseen latu-uraan ei lunta riittäisikään heti, luistelutyylin hiihtäjät pääsevät nauttimaan talven ensimmäisistä luistoista melko nopeasti. - Latuverkoston avaaminen alkaa heti ensimmäisistä lumisateista. Miehemme ovat jatkuvasti valmiina. Jokainen tietysti itse harkitsee kannattaako suksia lähteä raapimaan vielä sentin lumikerrokseen, Viheriäranta ja Nieminen toteavat. Itse asiassa latujen tekoon ei tarvita välttämättä edes lumisadetta. Jo muutaman päivän kipakan pakkasen jälkeen alkavat lumitykit Kaupissa puhua. Lumi tykitetään kentälle, josta se kuljetetaan kuorma-autoilla reitille. Jos pakkaspäiviä riittää, jo viikon parin kuluttua tykityksen aloittamisesta 2-3 kilometrin lenkille pääsee suihkimaan. Tosin innokkaimmat ilmestyvät suksineen tykitysalueelle kurvailemaan heti ensimmäisestä lumetuspäivästä lähtien. Murtomaaradan tykkilumetus ei tosin käy aivan yhtä suoraviivaisesti kuin laskettelurinteissä. Esimerkiksi pikkupakkasella lumetus ei onnistu, koska maan tulee olla ainakin jossain määrin jäätynyt, ettei hiekkaa pääse sekoittumaan lumen joukkoon. Samoin lavakuljetus reitille saattaa mössäyttää lumen, jos lämpömittari näyttää liian leutoja lukemia. Palkittua laduntekotaitoa Latujen kunnosta vastaa viitisentoista pitkän linjan latuammattilaista. Ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriärannan, rakennusmestari Pasi Lähteenmäen ja työnjohtaja Jorma Niemisen joukosta löytyy niin entisiä kilpahiihtäjiä kuin hiihtovalmentajia, joten silmää ja kanttia latujen tekoon löytyy keskimääräistä enemmän. Liikuntatoimen laduntekijätiimi Eero Kaikkonen, Jyri Aaltonen, Jukka Mäkelä, Raimo Pelkonen, Jussi Pesonen, Juha Hangasmäki, Tapani Hietaranta, Tapio Niemi, Mika Koponen, Petteri Nurisalo, Pertti Vuorinen, Seppo Jääskeläinen ja Raine Lähde saikin viime keväänä vuoden 2004 Liikuntapalvelijatittelin. Nykyisin tiimiin kuuluvat myös Pauli Viljanen ja Kauko Roininen. Lehdistön valtakunnallisessa isojen kaupunkien latuvertailussa Tampereen latuverkosto arvioitiin parhaimmaksi. Perusteena oli Tampereen kattava, mielenkiintoinen reittiverkosto sekä kunnossapidon toimivuus. Latureitistön kunnostaminen alkaa jo kesäkaudella, jolloin 2-3 hengen tiimi huoltaa mm. ojien rummutukset ja reittien merkinnät, raivaa oksistoa reitiltä ja sähkölinjoilta. Myös valaistus huolehditaan kuntoon, ja monesti kokonaisia pylväitä valaisinlaitteineen uusitaan. - Siivoamme reittien varresta yhä enemmän luontoon jätettyjä sohvia, jääkaappeja ja roskia oikeisiin paikkoihin. Nämä laittomat kaatopaikat joudumme itse tyhjentämään liikuntatoimen, eli veronmaksajien varoilla, työnjohtaja Nieminen valittelee. Loka-marraskuussa loputkin laduntekijoistä 6 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

7 Ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta (vas.) ja työnjohtaja Jorma Nieminen tiimeineen vastaavat Tampereen laadukkaista latureiteistä. Kaksi isoa latukonetta telarautoineen jyrähtävät käyntiin heti kun lumimassaa on kertynyt hieman runsaammin. irtautuvat muista tehtävistään latureitistöille. Ennen lumen tuloa tehdään isommalla joukolla tarvittavat toimenpiteet, kuten ojien perkaamiset ja raivaamiset sekä viritetään latukoneet iskukuntoon. Talven lopulta voittaessa valaistuilla reitistöillä toimii kiinteät laturyhmät. Niiden lisäksi yksi liikkuva ryhmä pakettiauton ja perävaunun kera kiertää huoltamassa latuja lähes 25 kohteessa, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihoilla sekä puistoissa ja järvien jäillä. Latuja jopa kolmessa vuorossa Kun Kaupin lumitykkiin kytketään virta, latua valmistuu kolmessa vuorossa - yötä myöden. Luonnonlumen peittäessä maan moottorikelkan perään kytketään tamppaajat, joilla lumi pusketaan kiinni maahan. Pintaan jäävät harjanteet höylätään, lanataan ja tasoitetaan. Varsinainen latu-ura veistetään vedettävällä latuhöylällä. Luistelutyylillä suihkijoille ja perinteisen hiihtäjille luodaan omat hiihtolinjansa siten, että luistelu-ura on keskellä ja latu-urat joko reitin molemmissa tai toisessa reunassa. Kaksi isoa latukonetta telarautoineen jyrähtävät käyntiin heti kun lumimassaa on kertynyt hieman runsaammin. Eikä sillä hyvä. Latumiehet saattavat sujauttaa itse sukset jalkaansa ja kokeilla toimiiko latu tai ladunkohta ajatellulla tavalla. Homma viimeistellään tarvittaessa käsipelillä mm. kolaamalla lunta vaativimpiin paikkoihin. Liikuntatoimen muu väkikin saattaa antaa palautetta latujen kunnosta. Esimerkiksi liikunnanohjaaja, olympiavoittaja Pertti Ukkola testaa kaikki Teiskon ladut ja antaa suoran mielipiteen havainnoistaan työnjohtaja Niemiselle viimeistään seuraavana työpäivänä kahvipöydässä. Tärkein palaute tulee kuitenkin tavallisilta liikkujilta, tamperelaisilta ladunkäyttäjiltä. - Vaikka emme ehkä aina ehdi jokaiseen paikkaan avaamaan latuja aivan heti lumimyräkän jälkeen, käyttäjien palaute on yleisesti positiivista. Latureittiemme kattavuudesta ja etenkin latujen kunnosta tulee käyttäjiltä varsin myönteistä viestiä, ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta toteaa. Liikunnan harrastajaa palvellaan muillakin tavoilla. Parina talvena käytössä ollut mskilatukarttapalvelu, eli reaaliaikainen netissä toimiva latujen kunnossapito-ohjelmisto, on ollut erityisen suosittu. Sovelluksesta saattaa kuka tahansa todeta reaaliaikaisesti latujen kunnon. Mittasovelluksen avulla kukin voi suunnitella reitin omaan hiihtolenkkiinsä. jatkuu seuraavalla sivulla Tuttua puuhaa. Latumiehet Petteri Nurisalo (vas.) ja Pauli Viljanen huolehtivat ennen lumentuloa reitit kuntoon mm. raivaamalla oksistoa ja huoltamalla valaisimet. Petteri Nurisalo (vas.) siirtyy Kaupin reitille Kaukajärven soutustadionilta yleensä lokakuussa. Itsekin hiihtoa harrastavan Pauli Viljasen kesäkauden palveluspaikka on Tammelan pallokenttä. 7

8 SM-kisakeli perinteinen haaste Tampere isännöi Kaupissa järjestettäviä hiihdon SM-kisoja. Järjestelyryhmä ja rataryhmä ovat valmistelleet kisoja jo pitkin syksyä ja esimerkiksi televisioinnille on perattu maastosta lisää kuva-alaa. Kaupin urheilupuisto on alunperinkin suunniteltu kilpailuja silmällä pitäen, joten teknisesti alue on juohea muuttaa kilpailukäyttöön. Sen sijaan latuolosuhteet saattavat olla ongelmallisia; tammikuukaan ei näillä leveysasteilla välttämättä takaa kunnon talvikelejä. Niinpä lähes kaikissa Tampereella pidetyissä hiihdon SM-kisoissa on lumen kanssa ollut ongelmia. Niemisellä ja Viheriärannalla on kokemusta kaikista mahdollisista ja mahdottomistakin vitsauksista. - Vuonna 1976 kisojen alla oli märkää ja lämmintä. Armeijan väkeä oli levittämässä lunta 2-3 vuorokauden ajan. Kisat onnistuivat, mutta pakkasen lopulta yllättäessä esimerkiksi Pirunvuoren laskut muuttuivat pirullisen liukkaiksi. Vuonna 1995 kisalumi puolestaan kuskattiin Tampereelle tavaravaunuilla Kajaanista saakka. - Vuoden 2002 kisaviikonloppuna satoi aisana vettä. TV-kaapelit sulivat lumen sisään ja sunnuntain paukkupakkasessa ne jämähtivät sinne. Itse kisat menivät hyvin, mutta yötä myöten reittiä jouduttiin paikkailemaan kolaamalla lunta metsästä radalle. Silti periksi ei ole annettu. Yhtään arvokisaa ei ole Tampereella jouduttu peruuttamaan latujen huonon kunnon vuoksi. - Luonnonlunta tietysti aina toivotaan, vaikka kalusto mahdollistaakin tehdä ladut viimeisen päälle tykkilumellakin. mski latukarttapalvelu käytössä lähtien. Linkki palveluun löytyy mm. liikuntatoimen verkkosivuilta osoitteesta Kokemusta löytyy. Jukka Mäkelällä (vas.) on 17 vuoden kokemus latujen tekemisestä erilaisissa keliolosuhteissa. Petteri Nurisalo on rakentanut latuja 15 vuotta. Pauli Viljasen ja muun huoltotiimin salainen ase on lumitykki. Sen avulla latuja syntyy ilman oikeaa luntakin jos vain pakkasta on riittävästi. 8 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

9 Budjettivuosi 2006 tuo uintikeskukseen laajennuksen ja jäähalliin uutta tekniikkaa Tampereen uintikeskus laajenee vuosien aikana, jolloin kaupungin uintiolosuhteet paranevat merkittävästi. Kuva: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Tampereen uintikeskus laajenee, Hervannan uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä uusitaan ja Tampereen jäähallin kunnostus jatkuu näyttötaulun päivittämisellä. Liikuntatoimen vuoden 2006 investointisuunnitelman mukaan rakennetaan lisäksi Kaupin urheilupuistoon tekonurmi ja Tammelan koulun piha muutetaan lähiliikuntapaikaksi. Tampereen uintikeskus laajenee vuosien aikana, jolloin tamperelaiset uintiolosuhteet paranevat merkittävästi. Hervannan uimahallin veden laatu puolestaan paranee uuden vedenkäsittelyjärjestelmän myötä. Jäähallin remontti saatetaan loppuun. Viimeistelykunnostus alkaa 2006, ja tavoitteena on, että aikana jäähallin lopullinen tekniikka ja aitiot ovat kunnossa. Pirkkahalli on yhtiömuotoinen vuoden 2006 alusta lukien. Urheilukäyttöön järjestely ei vaikuta, vaan päinvastoin loppuvuodesta valmistuva D-halli parantaa merkittävästi erityisesti sisäpalloiluolosuhteita. Vuoden 2006 määrärahoilla pyritään ylläpitämään ja toteuttamaan liikuntalaitosten ja ulkoliikunta-alueiden sekä ulkoilu- ja latureittien nykyinen taso. Järjestöjen avustustoiminnassa korostetaan lasten ja nuorten liikuntaa ja erityisesti kiinnitetään huomio lasten ja nuorten liikuntapalvelujen saatavuuteen. Tulevaisuuden tavoitteena on koulutilojen ja -alueiden monipuolinen hyödyntäminen kaupungin eri tehtäväalueiden ja liikuntajärjestöjen kesken. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulupihojen kunnostamiseksi lähiliikuntapaikoiksi. Myös kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa järjestöjen tukitoiminnassa. Ohjaustoiminnassa jatketaan yhteistoimintaa liikuntatoimen, muiden tehtäväalueiden ja eri liikuntajärjestöjen kanssa kaupungin ja toimialan asettamien strategioiden suuntaisesti painottaen yhteistoimintaa lasten ja nuorten kasvun tukemisessa ja ikäihmisten terveyteen liittyvien liikuntapalvelujen tuottamisessa. Lisäksi liikuntatoimi uudistaa palvelutuotantoaan asiakaslähtöisemmäksi. Tampereen kaupungin huippu-urheilupaikat luovat lähtökohdan entistä suurempien tapahtumien ja arvokisojen järjestämiseen. Tampereella järjestetään vuonna 2006 judon Euroopan mestaruuskilpailut, valtakunnallinen SunSvoli -voimistelutapahtuma, karaten maailmanmestaruuskilpailut, hiihdon SM-kilpailut, kansainvälisiä ja kansallisia kilpailutapahtumia sekä konsertteja. Liikuntatoimen omaan rakennustoimintaan on vuodelle 2006 varattu runsaat 0,5 miljoonaa euroa. Liikuntapaikkoja perusparannetaan sisältäen mm. liikuntapaikkojen kunnossapidon, Tammelan koulun lähiliikuntapaikan sekä kansainvälisten ja SM-tason kilpailujen kilpailupaikkojen kunnostamisen. Vapaa-ajan alueita, kuten uimarantoja, ulkoilureittejä sekä leirintäja retkeilyalueita pidetään kunnossa. Osansa saavat Kaupin aallonmurtaja, Tohlopin talviuimapaikan suunnittelu sekä Mältinranta. 5 miljoonaa kävijää Liikuntatoimen palvelut ovat kovassa käytössä. Liikuntatoimi tuottaa monipuolisia liikunta- ja terveyspalveluja vuosittain lähes Suomen väkiluvun määrää vastaavalle kävijäkunnalle. Peräti 2,5 miljoonaa laskettua kävijää harrasti vuoden 2005 aikana liikuntaa liikuntatoimen tiloissa. Sen lisäksi arviolta 2-2,5 miljoonaa kävijää käytti vuoden aikana liikuntatoimen ylläpitämiä ulkoliikuntapaikkoja. Jäähallien käyttäjiä vuositasolla on noin ja uimahalleissa lähes Sisäliikuntapaikoissa vuoden aikana kirjataan peräti 1,2 miljoonaa kävijää. Jokaista kaupunkilaista kohden liikuntatoimi tulee käyttökustannuksissa vastaan noin 95 eurolla vuodessa. Liikuntatoimen menot vuonna 2006 ovat 21,5 miljoonaa euroa, kun tuloja kertyy 2,7 miljoonaa euroa. Toimintakatetta syntyy näin 18,7 miljoonaa euroa. Liikuntatoimen vakituisessa työsuhteessa vuonna 2005 työskenteli 277 henkilöä, joista kuukausipalkkaisia oli 219. Seurat huomio! Liikuntatoimen avustuksista vuodelle 2006 ilmoitetaan tammikuun aikana. Avustuksien hakuaika on helmikuu ja hakemusta voi täydentää toukokuun loppuun asti. Avustuksista päätetään Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan elokuun kokouksessa. 9

10 Ammattilaiset veden ja jään valtakunnassa TEKSTI: KARI VILKKO Uima- ja jäähallien huolto ja kunnossapito on huippuammattilaisten tekniikka- ja taitolaji Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon huippuosaamista vaaditaan siihen, että liikuntaa voi harrastaa miellyttävästi ja ennen kaikkea turvallisesti. Monikaan liikuntapalvelun käyttäjä tuskin aavistaa, miten monimutkaisten teknisten prosessien ja kemiallisten yhdisteiden parissa sekä uimahalliettä jäähallitekniikassa työskennellään. Suuri osa tuosta huippuosaamista vaativasta työstä tehdään silmiemme ulottumattomissa laitosten konehuoneissa ja valvomoissa, tarvittaessa vaikka yötä päivää. - Luottavaisin mielin voi urheilua ja liikuntaa harrastaa Tampereella. Henkilöstömme on erittäin osaavaa ja ammattitaitoista. Ja esimerkiksi turva-asioissa koulutusta järjestetään uudestaan ja uudestaan, konemestari Jarmo Levonen liikuntatoimesta alleviivaa. Joka arkiaamu seitsemältä Tampereen uintikeskuksen altaan alle lasikoppiin kokoontuu erityinen ammattiryhmä; uimahallien keskusvalvomossa on alkamassa uimahallien tekniikasta vastaavan huoltoryhmän käskynjako. Uimahallien huoltomies Jarmo Saunamäki on saapunut työvuoroon jo tuntia aikaisemmin, avannut tietokoneet, tarkistanut monitorista kaikkien tamperelaisten uimahallien mahdolliset hälytykset, ottanut altaasta kloori- ja phnäytteet sekä kirjannut tulokset huolellisesti raporttiin. Samaan aikaan Tampereen jäähallissa kylmälaitetekniikan ammattilainen, laitosmies Timo Kallasoja on todennut omalta monitoriltaan Hakametsän kolmen jäähallin toiminnan moitteettomaksi. Lämmönjakohuoneessa käynnin jälkeen hän hurauttaa tarkastamaan muut tam- perelaiset jäähallit. Uimahalli- ja jäähallitekniikkaryhmän esimies, konemestari Jarmo Levonen on työskennellyt tehtävässään jo yli 25 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat uimahallien vedenkäsittelystä vastaaminen sekä vastuu jäähallien kylmätekniikasta ja laitosten LVI-asioista. Levonen ei muista virkakaudellaan tekniikan pettäneen kertaakaan niin että liikuntatapahtuma olisi jouduttu peruttamaan. Läheltä piti tapauksia on kylläkin sattunut vuosien varrella, mutta niitäkin hyvin harvoin. - Kerran Hervannan uimahallissa pääsi huollon yhteydessä käymään niin, että suolahappo ja natriumhypokloriitti vahingossa sekoittuivat ja syntyi vaarallista kloorivetyä. Tällöin halli oli onneksi suljettu huollon vuoksi yleisöltä. Ihmisiä jouduttiin kuitenkin siirtämään turvaan ilmanvaihdon poistoilmakoneputken läheisyydestä. - Tampereen jäähallissa puolestaan tapahtui kerran isompi freonivuoto ja prosessi pysähtyi. Vuoto tukittiin kuitenkin nopeasti omin voimin. Ja jo seuraavana päivänä halli oli täydessä iskussa jääkiekon Suomi-Ruotsi -maaottelussa, Levonen muistelee. Turvallisuutta tuo Levosen mukaan ammattitaidon lisäksi erityisesti se, että kaikki tekniikassa käytetyt aineet ovat tiukasti lakien ja asetusten alaisia. - Luvat ja tarkastukset ovat kunnossa ja kaikki on ohjeistettu. Pelastuslaitoksen kanssa asiat käydään säännöllisesti läpi ja varmistutaan siitä, että kaikki on järjestyksessä. Ohjeiden mukaisesti toimittaessa vaarallistenkin aineiden käyttö ja säilytys ovat meillä turvallista. Tietotekniikka apuna valvonnassa Tekniikka on muuttunut niistä ajoista kun Jarmo Levonen aloitteli vuonna Vuosien varrella tietotekniikka on kehittynyt ja mahdollistanut erityisesti kaukovalvonnan. Ruudulta pystyy seuraamaan monenlaista asiaa, esimerkiksi lämpötiloja ja muita hälytyksiä. Tekniikka mahdollistaa, että vika- ja häiriötapauksiin päästään puuttumaan jo hyvin aikaisessa vaiheessa eikä isompaa vaaraa tai vauriota ehdi syntyä. Uimahalleissa öiset vikahälytykset kulkevat kaupungin tilakeskuksen keskusvalvomon kautta. Jos hälytys koskee vedenkäsittelyä tai siihen liittyvää erikoistekniikkaa, hälytys kääntyy konemestari Levosen tiimille. Jäähallissa puolestaan liikuntatoimen omat laitosmiehet hoitavat päivystyksen ympäri vuorokauden ja reagoivat nopeasti mahdollisen hälytyksen tullessa. - Todellisia hälytyksiä tulee kuitenkin harvoin. Silti kaikkeen poikkeavaan on suhtauduttava vakavasti, koska erikoistekniikassa ollaan aina tekemisissä vaarallisten kemikaalien kanssa, Levonen sanoo. Uimaveden laatu tarkasti hallinnassa Huoltomiehet Jarmo Saunamäki, Jaakko Sallinen, Reino Syrjä, Joni Lindfors, Timo Järvinen, Kari Tetri, Pentti Laine ja Jarno Rosberg vastaavat siitä, että neljän Tampereen uimahallin käyttäminen on miellyttävää ja turvallista. Kuusi heistä tekee työtään aamu- ja iltavuo- Valvomosta on ikkunan kautta näköyhteys altaaseen. Jarmo Saunamäki ja hänen kollegansa tarkkailevat veden laatua myös silmämääräisesti. KUVA: KARI VILKKO 10 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

11 Niin kilpauimarit kuin muutkin Tampereen uimahallien käyttäjät pääsevät nauttimaan uintiharrastuksestaan laadukkaissa olosuhteissa. Kuva: Petri Vilkko roissa, kaksi ns. päivämiestä on keskittynyt huoltotehtäviin. Vuoromiehet ohjaavat ja valvovat pääasiallisesti vedenkäsittelyprosessia ja hoitavat muut kiinteistötehtävät sen ohessa. - Normaalit viikkohuollot, suodattimien vaihdot ja altaiden imuroinnit kuuluvat tyypillisesti työhöni, huoltomies Jarmo Saunamäki luettelee. Uimahallin vesi desinfioidaan kloorilla. Veden ph puolestaan säädetään sopivaksi (7 7,4) suola- tai rikkihapolla. Kaikki kemikaalit ovat kovia aineita ja vaativat erikoista varautumista. - On ykkösasia pitää työpiste järjestyksessä. Ja pitää myös varoa, ettei ainetta pääse silmiin. Toimintaohjeet ovat selvillä jos jotain tapahtuu. Onneksi mitään ei ole aikanani tapahtunut, Saunamäki kertoo. Laadunvalvonta toimii. Tietokoneista Saunamäki näkee uintikeskuksen sekä Tesoman ja Hervannan uimahallien ajantasaisen teknisen tilanteen. Tietokoneella säädetään myös veden lämpötiloja. Esimerkiksi aamun vauvauintia varten voidaan ohjelmoida vesi lämpenemään jo hyvissä ajoin aamuyöstä. Keskusvalvomosta on ikkunan kautta näköyhteys altaaseen, mutta ikkuna ei ole tirkistelyä vaan veden tarkkailua varten. Pari kertaa päivässä otetaan näyte allasvedestä, ja omalla pienoislaboratoriolaitteella veden kloori- ja happamuusarvot saadaan selville. Kerran viikossa näyte viedään ammattilaboratorioon ja tulokset asetetaan nähtäville hallin seinälle. Terveysvalvonnan kanssa on jatkuvaa yhteistyötä. Vedenkäsittely on tarkasti valvottua toimintaa. - Altaassa on 3000 kuutiota vettä ja sama vesi kiertää. Haihtuneen veden tilalle lisätään uutta vettä noin 30 litraa kävijää kohden, konemestari Levonen kertoo. Uintikeskuksen uima-altaista vesi kulkeutuu avohiekkasuodatusaltaisiin, joiden pohjalla on aktiivihiili. Se suodattaa likaa, kuten hikeä ja ureaa. Suodatusaltaissa näkyy melkoinen likakuorma, joka muistuttaa siitä, että ennen altaaseen menoa on syytä puhdistautua huolellisesti. Todellinen likamäärä paljastuu kerran kuukaudessa, kun on suodattimien isomman puhdistushuollon aika. - Kun uintikeskuksessa on kävijää vuosittain, se näkyy suodattimissa, Levonen toteaa. Suodatusaltaista vesi jatkaa puhdasaltaaseen, jossa sen väri on jo kirkasta. Pumput työntävät puhdistettua vettä paluuputkiin, joihin annostellaan sopiva määrä desinfiointi-kemikaalia sekä happamuutta säätelevää kemikaalia. jatkuu seuraavalla sivulla Uintikeskuksen suodatusaltaissa näkyy välillä melkoinen likakuorma. Huoltomies Jarmo Saunamäki (edessä) ja konemestari Jarmo Levonen muistuttavat peseytymisen tärkeydestä ennen uintia. KUVA: KARI VILKKO Jarmo Saunamäki tarkkuutta vaativassa työssä vedenpuhdistuskemikaalien parissa. KUVA: KARI VILKKO 11

12 KUVA: PETRI VILKKO Jäähallien kylmätekniikka vaatii erityisosaamista Jäähallien tekniikan parissa työskentelee viisi laitosmiestä kahdessa vuorossa. Timo Kallasoja, Esa Helander, Raimo Lifländer, Hannu Nurmi ja Rauno Lehtinen huolehtivat Hakametsän kolmen radan yhteisestä kylmätekniikasta, Hervannan ja Tesoman jäähallien kahdesta radasta sekä Koulukadun tekojääradan kylmälaitteista. Myös Kaukajärvellä Sentteri Tampere Oy:n jäätekniikan hoitaa liikuntatoimen huoltomies. - Aikamoinen alue siis on jäähallipuolella hoidettavana ja urakasta selviytyminen alkaa olla näillä voimavaroilla äärirajoilla, jos tulee esimerkiksi sairaslomia. Muiden pitää silloin venyä, konemestari Levonen kertoo. Kylmälaiteammattilaisia ei Levosen mukaan kasva puissa, ja konemestari on monesti sanonut henkilökunnalleen, että olette sellaisia erikoisosaajia, että kannattaisi kulkea rinta hieman kaarellaan. Ammattitaitovaatimus ja vastuu on suuri. - Tekniikka pelaa hyvin, mutta kylmätekninen laitos on riskikohde. Jokaisen työntekijän pitäisi tietää koko ajan kylmäaineen kulku ja sen kulloinenkin olotila. Vaaratilanteessa tulee olla selvillä mitä kulloinkin voi tehdä, jotta isommilta vahingoilta vältytään. Hakametsän kylmälaitteissa kylmäaineena on jo ammoniakki. Aikaisempi aine, otsonikehälle vaarallinen freoni, R22, on korvattava muissakin jäähalleissa uudella aineella vuoteen 2015 mennessä. - Freonia käyttävään Tesoman halliin se tietää isoa remonttia, koska siellä on ns. suorahöyrysteinen kylmätekniikka eli freoni on sisällä radassa. Muut freonilla toimivat ratamme ovat ns. välillisiä laitoksia, joissa kylmäaine on konehuoneessa ja vain suolaliuos radassa. Jäähallin laitosmiehen Timo Kallasojan työpäivää sanelee paljon se, onko kyseessä jääkiekkokierroksen kotiottelupäivä. Kallasoja näyttää monitoristaan, miten kaksi pääkonetta puskee kylmää täydellä teholla. - Valmistaudumme tässä illan jääkiekko-otteluun kylmentämällä kenttää vaiheittain. Suolaliuos kiertää kentässä -14 asteisena ja laatan lämpötilojen keskiarvo on 7 astetta pakkasen puolella. Liuoksella voidaan säätää lämpötilaa jatkuvasti. Illan peli vaatii lämpötilan laskua hyvissä ajoin, sillä yleisö nostaa hallin lämpötilaa oleellisesti. Myös ilmanvaihto voidaan muuttaa ns. peliautomaatiikalle, joka optimoi hallin ilmanvaihdon varautumaan yleisömäärään. - Älykkäitä vehkeitä nämä ovat. Ennen kai piti käydä vääntämässä jokainen kone kytkimistä erikseen päälle, Kallasoja toteaa. Vaikka Hakametsässä putkissa pyörivä ammoniakki on armelias ilmakehän otsonille, ihmiselle se on karkuun päästessään vaarallinen myrkky. Kallasojalla ja muilla laitosmiehillä on selkäytimissään toimintaohjeet, jos jotain poikkeavaa sattuu. - Turvakaaviossa venttiilit on huolellisesti numeroitu ja ne pystytään sulkemaan nopeasti. Tarvittaessa pelastuslaitos saa hälytyksen automaattisesti, ja paineilmalaitesukeltajat tunkeutuvat tilaan sulkemaan venttiilit, Kallasoja ja Levonen sanovat. Jäähallin katsojat ja pelaajat voivat kuitenkin keskittyä kaukalon tapahtumiin kaikessa rauhassa. Pelit ja vehkeet jäähallin konehuoneessa ovat huippuammattilaisten turvallisissa käsissä. Kaukalon puolella saattavat joukkueet hyvinkin pelin tiimellyksessä ottaa riskejä, mutta tekniikan puolella pelataan joka sekunti varman päälle. Jäähallin kylmälaiteammattilainen Timo Kallasoja säätämässä kentän lämpötilaa ja hallin ilmanvaihtoa ottelukuntoon. KUVA: KARI VILKKO 12 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

13 Luistinkenttien jäädytys- ja hoitotyöt alkavat säiden kylmettyä Talvi ja pakkaset tuovat kaupungin lukuisat luistinkentät ja talviliukumäet taas tamperelaisten käyttöön. Luistinkenttien jäädytys aloitetaan, kun pakkaset alkavat vakiintua ja maa routaantua. Kaupunki huoltaa talvikautena kaikkiaan 162 luistelu - ja pelikenttää ja 12 kaukaloa sekä lisäksi puistojen talviliukumäkiä, joita on noin 100 kpl. Kaukaloita kunnossapitävä kenttähenkilökunta työskentelee kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Koulujen vieressä olevat jääkentät jäädytetään ja aurataan aamuisin luistelukuntoon koululaisia varten kelien mukaan. Jokaiselle kentälle ei riitä vakituista henkilökuntaa, vaan niitä hoidetaan kiertävien työryhmien avulla. Lisäksi kenttiä kiertää kaksi jäädytyslaitteilla varustettua traktoria. Luistelukenttien, kaukaloiden ja jäämäkien hoidosta vastaa viheryksikön kunnossapitohenkilöstö. Kaukaloiden kunnossapito siirtyi tämän vuoden alussa viheryksikölle, jolta liikuntatoimi tilaa palvelun. Samalla liikuntatoimesta siirtyi viheryksikköön 15 kentän hoitajaa ja 3 työnjohtajaa. Kaukaloiden huoltotöitä tekee tämän vakiväen lisäksi 18 työllistettyä. Pyynikin urheilukentän, Lamminpään kentän sekä Koulukadun tekojääkaukaloiden (2 kpl) kunnossapito on liikuntatoimen vastuulla. Koulukadun tekojää on jo luistelukunnossa. Uusi luistelukenttä tulee tänä talvena Muotialaan. Jääkiekkomaalit poistettiin turvallisuussyistä 8 kentältä, jotka sijaitsevat kulkutien varressa ja joissa ei ole riittävän korkeita aitoja. Taustalla on Riihitien aidatulla luistelukentällä sattunut tapaturma, jossa kaupunki tuomittiin korvauksiin ohikulkijan vammauduttua lentävästä kiekosta. Kaupungin luistelukenttiä ja kaukaloita käyttävät enimmäkseen koulut, päiväkodit ja vapaaajan liikkujat. Seurat harjoittelevat etupäässä jäähalleissa. Jos luistelukentällä ei ole jääpelit sallittuja, siitä ilmoitetaan kylteillä. Tällaisilla kentillä ei ole jääkiekkomaaleja. Luistelukausi kestää tavallisesti kolme kuukautta, yleensä kentät saadaan käyttöön joulukuun puolessa välissä. Viime talvena luiste- lu- ja pelikautta kesti suotuisien säiden takia pari viikkoa normaalia pidempään. Kenttien huoltohenkilöstö tekee tulevanakin talvena parhaansa kaupunkilaisten talviliikunnan mahdollistamiseksi.ennen pakkasia ja jäädytystä kentillä riittää siivous- ja korjaustöitä mm. ilkivallan jäljiltä. Lisätietoja: työpäällikkö Teemu Kylmäkoski/ viheryksikkö puh ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta/ liikuntatoimi puh Koulukadun tekojää oli luistelukunnossa ja ahkerassa käytössä marraskuusta lähtien. KUVA: PETRI VILKKO ESITTELYSSÄ LIIKUNTATOIMEN ORGANISAATIO RAKENNUSMESTARIT JA TYÖNJOHTO Rakennusmestari Pekka Koskela tapahtumien ja kilpailujen suorituspaikkojen rakentaminen Työnjohtaja Jorma Nieminen ulkoliikunta-alueiden rakentaminen ja kunnossapito, tapahtumien ja kilpailujen suorituspaikkojen rakentaminen, konekannan hankinta ja kunnossapito Työnjohtaja Esko Jouppi sisäliikuntatilojen työnjohto Rakennusmestari Pasi Lähteenmäki ulkoliikunta-alueiden rakentaminen ja kunnossapito, tapahtumien ja kilpailujen suorituspaikkojen rakentaminen Työnjohtaja Markku Wacklin urheilukenttien kunnossapito Työnjohtaja Ilkka Toiva sisäliikuntatilojen työnjohto 13

14 Nuorten Olympiapäivien 2009 valmistelut käyntiin Vuoden 2009 Nuorten Olympiapäivien (EYOF) valmistelut ovat käynnistyneet Tampereella. Nuorten Olympiapäiviin 2009 Tampereella osallistuu 48 Euroopan maata ja kaikkiaan 3300 nuorta urheilijaa. Kahden vuoden välein pidettävät olympiapäivät sisältävät yhdeksän lajia: pyöräily, uinti, tennis, käsipallo, lentopallo, koripallo, yleisurheilu, judo ja telinevoimistelu. Tampereen liikuntatoimi järjesti syksyllä 2005 ensimmäisen valmistelupalaverin urheiluseurojen kanssa, joiden on suunniteltu osallistuvan kilpailutapahtumien järjestelyihin. Euroopan olympiakomitean delegaatti, tanskalainen Jesper Larsen on käynyt Tampereella tutustumassa liikuntapaikkoihin, jotka jo ovat käy- tännössä valmiit. Marras-joulukuun taitteessa Dublinissa Tampereen liikuntatoimen edustajat esittelivät suunnitelmansa ensimmäistä kertaa Euroopan olympiakomitealle. Järjestelytoimikuntia rakennetaan vuoden 2006 aikana ja mm. päätoiminen pääsihteeri aloittaa vuoden 2007 alussa. Kilpailijoiden ruokailu, majoitus ja kuljetukset ovat järjestelyiden suurin haaste. Lehdistö mukaan luettuna Tampereelle saapuu Nuorten Olympiapäivien tiimoilta jopa vierasta, joten tapahtuma näkyy vahvasti kaupunkikuvassa. Hiihtolomaviikolla ilo irti liikunnasta Hiihtolomaviikolla kannattaa ottaa ilo irti liikunnasta. Liikuntatoimi järjestää yhdessä yhteistyötahojensa kanssa liikunnanohjausta peruskouluikäisille lapsille ja nuorille mm. hiihdon, luistelun ja palloilun merkeissä. Tarkemmin ohjauspaikoista ja -ajoista tiedotetaan koulujen kautta sekä liikuntatoimen verkkosivuilla: liikunta/ajankohtaista Kynttiläuinnit virittävät joulutunnelman Pyynikin uimahallin kynttiläuinti viritti liikkujat joulutunnelmaan. Tampereen uimahalleissa joulukuu on perinteisten Kynttiläuintien aikaa. Kynttiläuinnit ovat tulleet suosituksi tavaksi virittäytyä joulutunnelmaan kynttilän valossa ja rauhallisessa tunnelmassa. Ne ovatkin keränneet vuosittain halleihin satoja uimareita. Perinne alkoi Pyynikin uimahallilla vuonna Muissa Tampereen uimahalleissa tapahtuma järjestetään seitsemättä kertaa. Pyynikin uimahallissa uitiin kynttilän valossa jo itsenäisyyspäivän alla. Kynttiläuinnit Hervannan uimahallissa ovat sunnuntaina alkaen kello ja Tesoman uimahallissa ja Tampereen uintikeskuksessa perjantaina alkaen kello Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

15 Huom. vanhat numerot eivät enää ole käytössä. Liikuntatoimen uudet puhelinnumerot Liikuntatoimi Suvantokatu avoinna arkisin fax Tiedustelut ja varaukset Asiakaspalvelu Sisäliikuntapaikat, ulkoliikuntapaikat, jäähallit, uimahallit, ampumaradat, tenniskentät, vesiurheilualueet, ulkoilu- ja retkeilyalueet Ampumaradat Osmonmäki, Ainonkatu Avustukset Liikunta-avustukset, projektit Liikunta-avustukset, erityisliikunta Hiihto Tiedustelut Kunnossapito Hiihtokeskukset Kauppi Lamminpää Suolijärvi Jäähallit, tekojääradat Hervannan jäähalli, Ruovedenk Tesoman jäähalli, Tuomarink Tampereen jäähallit Keltinkatu 2, Hakametsä Koulukadun tekojäärata, Kouluk Kuntoliikunta ks. Sisäliikuntapaikat Laskettelurinteet Hervanta, Turtolank Mustavuori, Nokiant Ohjaustoiminta Tiedustelut Pirkkahalli Sisäliikuntapaikat Tiedustelut Ajokin liikuntatilat Hervannan ammattioppilaitoksen liikuntatilat Hervannan vapaa-aikakeskus Kaukajärven vapaa-aikatalo Pyynikin palloiluhalli Nääshalli Tampereen stadionin liikuntatilat Tesoman jäähallin kuntosali Soutu- ja melontaharjoittelu Tiedustelut Kaukajärven soutu- ja melontastadion Talviuinti Tiedustelut Kaukajärven uimala, Tampereen Uimaseura ry Kaukajärven Riihiniemi (ei saunaa) Kaupinojan sauna, Tampereen Talviuimarit ry Mältinrannan uimapaikka (ei saunaa) Avantouintiseura Norppa Rauhaniemen uimala, Tampereen Työväen Uimarit ry Suomensaaren sauna, Lielahden Kipinä ry Suolijärven talviuintipaikka (ei saunaa), Tampereen Hervantalaiset ry Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus Tiedustelut, Moottorikeskuksent Tenniskentät Avoinna kesäisin Tiedustelut Ahvenisjärvi Kaukajärvi Kauppi Uimahallit Hervannan uimahalli, Torisevanraitti Pyynikin uimahalli, Kortelahdenk Tampereen Uintikeskus, Joukahaisenk Tesoman uimahalli, Tuomarink Ulkoilu- ja leireilyalueet Tiedustelut ja varaukset Ihala Lepäistent. 825, Uusikaupunki Kristilla, Kangasalant Lamminpään urheilumaja, Velodromint Niihaman ulkoilumaja, Pikku Niihamant Peltomäki, Säynäväjärvent Pulesjärvi, Itäniement Rantakaira, Timisjärvent. 36 Posio Suolijärven ulkoilualue, Suolijärvenk Suomensaari Urheilu- ja pallokentät Ahvenisjärven kenttä Hervannan keskusurheilukenttä Kaukajärven kenttä Kaupin pallokentät Lamminpään urheilukenttä Pyynikin urheilukenttä ja luistinrata Raholan urheilukenttä Sorsapuiston urheilukenttä ja jääkiekkorata Tammelan stadion Tampereen stadion Vehmaisten urheilukenttä liikunta/yhteystiedot 15

16 Urheiluseurat kiitävät sivuraiteille KOLUMNI Urheiluseuroja on muistettu viime vuosina vain juhlapuheissa. Tässä kuluneessa lauseessa on muutaman siemenen verran totuuttakin, mutta eivät seurat itsekään ole tämän päivän mollivoittoiseen arvostukseensa täysin syyttömiä. Julkinen sektori on osannut harhauttaa urheiluväkeä toisenkin kerran kahville. Makoiseksi kuorrutetuilla täkyillä seurat ovat auliisti ottaneet hoidettavakseen yhteiskunnalle kuuluvia palveluja. Seurat vastaavat päiväkerholiikunnasta, alaluokkalaisten iltapäiväkerhoista, vauvauinnista ja varttuneiden eläkeläisten virikeohjauksesta. Seuroista on näin tullut palvelujen tuottajia. Kunnat toteuttavat ostopalveluja. Ja seuran jäseniä puhutellaan asiakkaiksi. Päättäjät hykertelevät virastoissaan, kun kolmas sektori puurtaa heidän puolestaan korvausta vastaan yhteiskunnalle kuuluvien palvelujen kimpussa. Virkamiehiä ei hetkauta metrin puolikastakaan, vaikka perinteistä urheiluseuratyötä tehdään enää vain iki-kriittisissä urheiluseuroissa. Kovin harva välittää enää yli 12-vuotiaista. Rohkenin ääneen vertailla eri seurojen liikuntamäärärahojen kehitystä. Seurasi ei ole toteuttanut riittävästi päiväkerhojen liikuntaa eikä iltapäiväkerhojakaan. Siksi avustuksenne on jysähtänyt paikoilleen. Urheiluseuratkin ovat erilaisia. Jäsenistö päättää, mitä seurassa tehdään. Monien liikuntayhdistysten säännöissä mainitaan, että seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella. Tarkoitustaan seura toteuttaa tarjoamalla jäsenilleen esimerkiksi kilpailu-, nuoriso-, valmennus- ja koulutustoimintaa sekä kuntoliikuntaa. Mikään seuran ulkopuolinen mahti ei voi pitää seuran jäsenistöä kynnysmattona. Toki sekin on hyväksyttävä, että toinen seura haluaa tuottaa kaupallisia palveluja. Se ei kuitenkaan saa olla määräävä asia jaettaessa liikunta-avustuksia. Seurani liputtaa kilpa- ja huippu-urheilulle pyrkien toki toteuttamaan jäsenistön muutkin toiveet. Toiminta-ajatuksemme ei ole ehkä mediaseksikkäin, mutta se on kuitenkin jäsenistömme tahtotila. Valitettavan useasti on tullut tunne, että seuran pitäisi ensin hoitaa päiväkerholiikuntaa saadakseen yleisen hyväksynnän kilpa- ja huippu-urheilutoiminnalleen. Seurat ovat kiitäneet sääntöjensä edellyttämistä periaatteista sivuraiteille, mutta onneksi EU:n lainsäädäntö direktiiveineen voi palauttaa seurat turvallisemmalle reitille. Yhdistyksiä uhataan yleishyödyllisyyden poistamisella. Se voi olla raskas isku muille, mutta vapaaehtoisuuteen perustavaan urheiluseuraan ehdotettu lakiesitys ei juurikaan vaikuta. Jos joudummekin maksamaan arvonlisäverot pääsylipuista tai puffettituloista, se on kuitenkin varmasti vähemmän kuin mitä maksamme veroa ostamistamme tavaroista ja palveluista. Seuran jäsenille tarjottaviin palveluihin eivät edes pisimmät verottajan kynnet raapaise naarmua. Ja +-merkkistä tilinpäätöstähän seurat tekevät erinomaisen harvoin. Seura on tänä päivänä arvonlisäveron osalta rinnastettavissa yksityiseen kuluttajaan. Arvonlisäveroja ei voida vähentää. Muille kuin jäsenistölle palveluja tuottaville seuroille saattaa käydä tylymmin, mutta miinakenttähän on aina vaarallinen. Ensimmäinen liikuntalaki kirjoitettiin 1970-luvun lopulla. Siihen oli präntätty, että kunta vastaa olosuhteista ja urheiluseurat toiminnasta. Mielestäni erittäin toimiva malli vielä 2000 luvullakin. Toki liikuntapaikkojen kunnosta tai niiden riittämättömyydestä voidaan osoittaa syyttävällä sormella Tampereen kaupunkia. Enemmän kuitenkin olisin huolissani urheiluseurojen tilasta. Vastuunkantajat ovat sukupuuttoon kuolemassa, seuroille ei tahdo löytyä edes puheenjohtajaa muista henkilöistä puhumattakaan. Urheiluseurojen elinvoimaisuus on myös kuntalaisten etu. JARMO HAKANEN SUL: n liittovaltuuston varapuheenjohtaja

Tampereen kaupungin liikuntapalvelut 2007. Liikuntatoimi

Tampereen kaupungin liikuntapalvelut 2007. Liikuntatoimi Tampereen kaupungin liikuntapalvelut 2007 Liikuntatoimi 1 Liikuntatoimen tehtävä Liikuntatoimi tuottaa monipuolisia liikunta- ja terveyspalveluja tamperelaisille. Liikuntatoimi luo edellytykset yleiseen

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNASTO 1.1.2011 ALKAEN

LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNASTO 1.1.2011 ALKAEN LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNASTO 1.1.2011 ALKAEN JÄÄHALLIT/KOULUKATU Harjoitusvuoromaksut (alv 9%) Hervannan jäähalli tamperelaiset urheiluseurat ja yhdistykset, tunti 12,00 tamperelaiset liikelaitokset, tunti

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen. hinnasto 1.1. 31.12.2014. Liikuntapalvelut, asiakaspalvelu

Liikuntapaikkojen. hinnasto 1.1. 31.12.2014. Liikuntapalvelut, asiakaspalvelu Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. 31.12.2014 Liikuntapalvelut, asiakaspalvelu liikuntapalvelut.asiakaspalvelu(at)tampere.fi puhelin 03 5653 4300 Ratinan rantatie 1 33100 Tampere ma - pe 8.30-15.45 Sisällys

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen. hinnasto 1.1. 31.12.2013. Liikuntapalvelut, asiakaspalvelu

Liikuntapaikkojen. hinnasto 1.1. 31.12.2013. Liikuntapalvelut, asiakaspalvelu Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. 31.12.2013 Liikuntapalvelut, asiakaspalvelu liikuntapalvelut.asiakaspalvelu(at)tampere.fi puhelin 03 5653 4300 faksi 03 5656 4889 Ratinan rantatie 1 33100 Tampere ma - pe

Lisätiedot

28.10.2014. Työtehtävät ylimalkaisesti esitetty, pitävät sisällään melkoisen määrän töitä. Hoidettavia alueita:

28.10.2014. Työtehtävät ylimalkaisesti esitetty, pitävät sisällään melkoisen määrän töitä. Hoidettavia alueita: 28.10.2014 KENTÄNHOITAJA- URHEILULAITOKSENHOITAJAN TYÖTEHTÄVIÄ Talvi: -lumityöt urheilupuistossa ja muilla alueilla, hiekoitus, rappuset ym. -kenttien jäädytys, auraus ja muu kunnossapito (kopit, roskat)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit

LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ Hakkarin alueen reitit Tasaisen pohjan leveys 4,0 5 m. Urheilukentän reunoilla ylläpidetään hiihtohalstereita (2 kpl) Pohjan epätasaisuus 5 cm Radat

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti)

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti) KILPAILUOHJEET: KILPAILUJEN AIKATAULU Pe 30.3. Klo 17.00 Klo 19.00 Lehdistötilaisuus: hiihtostadionin lehdistökeskus Joukkueenjohtajien kokous: Kainuun Ammatti-instituutti La 31.3. Klo 09.45 Klo 10.00

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta. Yleiset tavoitteet. Toimenpiteet. I Urheiluseurojen tukeminen. Inarin kunnan liikuntatoimen toimintakertomus

TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta. Yleiset tavoitteet. Toimenpiteet. I Urheiluseurojen tukeminen. Inarin kunnan liikuntatoimen toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta Yleiset tavoitteet Vähän liikkuville kuntalaisille järjestettiin erilaisia liikuntatapahtumia ja matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Yhteensä liikuntapalveluja hyödynsi

Lisätiedot

LIIKUNTAPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS 2008

LIIKUNTAPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS 2008 Tampereen kaupunki LIIKUNTAPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS 2008 86. toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. TOIMINNAN ESITTELY...3 3. LIIKUNTAPAIKAT...5 3.1. Henkilöstö...5 3.2. Liikuntapaikkojen käyttö...5

Lisätiedot

Helsinki liikuntakaupunki

Helsinki liikuntakaupunki Helsinki liikuntakaupunki Helsingin liikuntapalvelut Helsingin lukuisat liikuntapalvelut tarjoavat rajattomat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ympäri vuoden sekä sisällä että ulkona. Helsinkiläiset ovat

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntaesite

Erityisryhmien liikuntaesite Erityisryhmien liikuntaesite Syyskausi 30.8.2010 11.12.2010 Kevätkausi 10.1.2011 14.5.2011 www.tampere.fi/liikuntajavapaaaika/liikuntajaulkoilu/ohjattu.html SYKSY 2010 KEVÄT 2011 Tervetuloa liikkumaan!

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. 31.12.2015

Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. 31.12.2015 Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. 31.12.2015 Jäähallit Ohjaushinnat Uimahallit Sisäliikuntatilat Ulkoliikuntatilat Sisällys LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELUPERIAATTEET...4

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. 31.12.2015

Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. 31.12.2015 Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. 31.12.2015 Jäähallit Ohjaushinnat Uimahallit Sisäliikuntatilat Ulkoliikuntatilat Sisällys LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELUPERIAATTEET...4

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012 KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI TALVEN TAIKAA PAJASANOMAT 1 /2012 Joulukuussa näytti talven tulo jäävän muutamaan pakkasasteeseen ja lumihiutaleeseen, olihan joulukuussa jopa

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen toimintakertomus 2010

Liikuntapalvelujen toimintakertomus 2010 Liikuntapalvelujen toimintakertomus 2010 88. toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. TOIMINNAN ESITTELY...3 3. LIIKUNTAPAIKAT...5 3.1. Liikuntapaikkojen käyttö...5 3.1.1. Uimahallit...5 3.1.2.

Lisätiedot

TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016. Suomen Uimaliitto

TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016. Suomen Uimaliitto TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016 Suomen Uimaliitto 2 Tervehdys Tampereelta! Tätä kirjoittaessani joulukuun alkupuolella vesisateen ropistessa ikkunaan täällä Mansessa nääs

Lisätiedot

Jäähallit Ohjaushinnat Uimahallit Sisäliikuntatilat Ulkoliikuntapaikat. Tampeereen kaupungin liikuntapalvelujen. Liikuntapaikkojen hinnasto

Jäähallit Ohjaushinnat Uimahallit Sisäliikuntatilat Ulkoliikuntapaikat. Tampeereen kaupungin liikuntapalvelujen. Liikuntapaikkojen hinnasto Jäähallit Ohjaushinnat Uimahallit Sisäliikuntatilat Ulkoliikuntapaikat Tampeereen kaupungin liikuntapalvelujen Liikuntapaikkojen hinnasto 1.1. - 31.12.2016 Sisällys Liikuntapaikkojen hinnoitteluperiaatteet...4

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla!

Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! 2014 LAJIKOKEILUJA SENIOREILLE VIIKOILLA 47 & 48 Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! Osaan lajikokeiluista on ilmoittautuminen pe 14.11.2014 klo: 12.00 mennessä. Ilmoittautuminen

Lisätiedot

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TURUN JYRYN Seuran toimintaa kehitetään koko ajan. Haluamme tarjota laadukasta ja virikkeellistä toimintaa liikunnasta kiinnostuneille. Seuraamme puhaltavat uudet tuulet, jos seuratoiminnan kehittämistukea

Lisätiedot

ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA

ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA Uimahallin henkilöstön koulutuspäivät Lapin aluehallintovirasto, Kemi 22-23.10.2015 Timo Erkkilä MIKÄ UIMAVETTÄ LIKAA Ensisijaisesti asiakkaat Veden laatuun vaikuttavat erityisesti:

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

TD koulutus B-taso. Tuomarineuvoston toiminta. Tuomarineuvoston toiminta

TD koulutus B-taso. Tuomarineuvoston toiminta. Tuomarineuvoston toiminta Tuomarineuvoston toiminta Tuomarineuvoston toiminta Tuomarineuvoston tehtävät ICR 303 Ennen kilpailua > yhteyden otot, valmistelut, priorisointi, ilmoittautumiset, kilpailikutsu Organisaatio ICR 302.3,

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

Talvihoitokysely 2013

Talvihoitokysely 2013 Talvihoitokysely 2013 1. Liikenneväylien ja kunnan rakennusten pihojen hoito talvella Vastaajien määrä: 20 1 = huonoa 2 = välttävää 3 = tyydyttävää 4 = hyvää 5 = kiitettävää Yhteensä Keskiarvo Kadut 2

Lisätiedot

Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015. Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana

Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015. Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015 Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 19.3.2015 LIIKUNTAPALVELUT Liikuntatilat ja -alueet Liikuntatilojen

Lisätiedot

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto Kaikki 07 syntyneet pelaajat ovat tervetulleita perustettavaan ikäluokkaan mukaan.

Lisätiedot

Sukset ostajan opas. Perinteisen suksen valinta. Ostajan oppaat" 01.11.2013

Sukset ostajan opas. Perinteisen suksen valinta. Ostajan oppaat 01.11.2013 Sukset ostajan opas Ostajan oppaat" 01.11.2013 Suksien jäykkyys, pohjamateriaali ja pituuden valinta ratkaisevat sen, miten suksi luistaa ja miltä hiihto maistuu. Suksien valintakriteerit ovat erilaiset

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 10 12.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 37 25.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 49 11.3.2013 27 Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

18.5.2016. Mikko Nieminen (kohd. 1-7) erikseen kutsuttuna Hannu Nurmi Hannu Nurminen Ingemar Sundelin

18.5.2016. Mikko Nieminen (kohd. 1-7) erikseen kutsuttuna Hannu Nurmi Hannu Nurminen Ingemar Sundelin Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kilpailu 18.5.2016 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.5.2016, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Anne Fröberg Harri Heikkilä Ari Honkanen

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tilavaraukset Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tiloja, alueita ja paikkoja vapaa-ajan käyttöön Vapaasti käytettäviä tiloja - Maksutta esim. lähiliikuntapaikat ja monitoimikentät (jalkapallo,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKA- HINNASTO 2013

LIIKUNTAPAIKKA- HINNASTO 2013 1 LIIKUNTAPAIKKA- HINNASTO 2013 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 10.12.2012 2 Klikkaa valitsemaasi kohdetta, niin hinnasto aukeaa suoraan haluamallesi sivulle. SISÄLLYSLUETTELO Vuokrauksen yleiset perusteet...

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen toimintakertomus 2011

Liikuntapalvelujen toimintakertomus 2011 SISÄLLYSLUETTELO Liikuntapalvelujen toimintakertomus 2011 1. YLEISTÄ...3 2. TOIMINNAN ESITTELY...4 3. LIIKUNTAPAIKAT...5 3.1. Henkilöstö...6 3.2. Liikuntapaikkojen käyttö...6 3.2.1. Uimahallit...6 3.2.2.

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

TAMPERE Muistio, 1. kokous (7) Tampereen Stadion, liikuntapalvelujen kokoustila Klubi. Erityisliikunnan edustaja: Tahlo-Jortikka Satu

TAMPERE Muistio, 1. kokous (7) Tampereen Stadion, liikuntapalvelujen kokoustila Klubi. Erityisliikunnan edustaja: Tahlo-Jortikka Satu TAMPERE Muistio, 1. kokous 2016 1 (7) Seuraparlamentti Aika Tiistaina 15.3.2016 klo 15-17 Paikka Kutsuttu Tampereen Stadion, liikuntapalvelujen kokoustila Klubi Liikuntaseurojen edustajat: Crusell-Kauppinen

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA LEMPÄÄLÄN KUNNAN PARHAINA PALKITTAVAT Vuoden miesurheilija TEEMU ROININEN 600 painonnosto

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

TERVETULOA UNISPORTIIN! Info liikuntatuutoreille, kevät 2011

TERVETULOA UNISPORTIIN! Info liikuntatuutoreille, kevät 2011 TERVETULOA UNISPORTIIN! Info liikuntatuutoreille, kevät 2011 HY:N JA AALLON YHTEISET LIIKUNTAPALVELUT SYKSYSTÄ 2011 kuudella kampuksella 355 päivää vuodessa 7 päivää viikossa aamusta iltaan yli 250 ohjattua

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! 8.2.2016 Kuntosali sijaitsee Monitoimitalolla, os. Kristiinantie 17 A, 64900 Isojoki Kuntosalille päästäksesi tarvitset oman poletin Kuntosalin käyttövuorot ovat luettavissa

Lisätiedot

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla

Lisätiedot

LIIKUNTAHINNASTO 2014

LIIKUNTAHINNASTO 2014 LIIKUNTAHINNASTO 2014 Liikuntapaikkojen hinnat 1.1.2014 alkaen Tarkennettu hinnasto 9.4.2014 Yleiset ehdot 1. Urheiluseurojen hinnat Urheiluseurojen hinnat koskevat nokialaisia rekisteröityneitä urheilu-

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä?

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 17.01.2011 1) Seuran nimi? 2) Laji ja suorituspaikat? 3) Harjoitusolosuhteet ja mahdollisuudet? 4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 5) Minkälaisia toiveita seurallanne

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Suomen Petanque-Liitto r.y., liittohallituksen aloitteet (6 kpl) syysliittokokoukselle

Suomen Petanque-Liitto r.y., liittohallituksen aloitteet (6 kpl) syysliittokokoukselle 1 (2) Suomen Petanque-Liitto r.y., liittohallituksen aloitteet (6 kpl) syysliittokokoukselle 24.11.2013 Liittohallituksen aloite 1: Henkilökohtainen arvopistejärjestelmä (Ranking) Järjestelmä lopetetaan

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Miksei vanhemmille järjestetä omaa uintivuoroa?

Miksei vanhemmille järjestetä omaa uintivuoroa? Hei UiTalainen, Seura kartoitti toimivuuttaan Oman seuran analyysillä johon vanhemmat, valmentajat ja muut seuratoimijat pääsivät vastaamaan. Kysely oli valtakunnallinen liikunnan kattojärjestö Valon tekemä.

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot

KAUSTISEN POHJAN-VEIKKOJEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

KAUSTISEN POHJAN-VEIKKOJEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 KAUSTISEN POHJAN-VEIKKOJEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2008 2 KAUSTISEN POHJAN-VEIKKOJEN TAVOITTEET VUODELLE 2008 1. URHEILIJOIDEN TUKEMINEN SEKÄ TOIMINNAN TASON NOSTAMINEN 2. VALMENTAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

AY SPORTTIFESTARIT MERELLISESSÄ KOTKASSA 25.-26.5.2013

AY SPORTTIFESTARIT MERELLISESSÄ KOTKASSA 25.-26.5.2013 AY SPORTTIFESTARIT MERELLISESSÄ KOTKASSA Lajivalikoimassa: 25.-26.5.2013 jalkapallo, petanque, shakki, tennis, maastojuoksu, yleisurheilu, golf ja köydenvetoa Oheistapahtumia: Meriristeily, Iltatapahtuma

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot