Tampereen. Johanna Riihivuori - toisen polven hiihtäjälupaus Tampereen ladut tehdään suurella sydämellä Ammattilaiset jään ja veden valtakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen. Johanna Riihivuori - toisen polven hiihtäjälupaus Tampereen ladut tehdään suurella sydämellä Ammattilaiset jään ja veden valtakunnassa"

Transkriptio

1 Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT Tampereen kaupungin liikuntatoimen UUTIS- ja AJANKOHTAISLEHTI Johanna Riihivuori - toisen polven hiihtäjälupaus Tampereen ladut tehdään suurella sydämellä Ammattilaiset jään ja veden valtakunnassa

2 Vertaisohjaajakoulutusta UKK-instituutin ja liikuntatoimen yhteistyönä TEKSTI: ANNIKA TAULANIEMI, koulutussuunnittelija UKK-instituutti Tampereen kaupungin liikuntatoimi tekee yhteistyötä UKK-instituutin kanssa erityisryhmien liikunnan vertaisohjaajien kouluttamisessa. UKK-instituutissa tutkitaan elintapojen, etenkin liikunnan, fyysisen aktiivisuuden sekä terveyden ja toimintakyvyn välisiä yhteyksiä. Terveys- ja liikunta-alan koulutusta järjestetään alan ammattilaisille, vertaisohjaajille, erilaisille yrityksille ja yhteisöille. Koulutusten kehittämisessä vuoropuhelu käytännön toimijoiden ja asiantuntijalaitoksen välillä on tärkeää. Koulutukset räätälöitiin osallistujien toiveiden pohjalta UKK-instituutin ja Tampereen kaupungin liikuntaviraston koulutusyhteistyö alkoi jo luvun alkupuolella nyt jo eläkkeelle jääneen erityisryhmien liikunta-asiamiehen Heikki Kokkosen aloitteesta. Toiminta on vaihdellut eri vuosina, mutta päätavoitteena on ollut järjestää mahdollisimman käytännönläheistä koulutusta vertaisohjaajille, jotka tekevät tärkeää ja arvokasta työtä liikuntaryhmien ohjaajina. Välillä Tampere yhdisti resurssinsa lähikuntien (Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala) kanssa. Tällöin koulutuspäivään saattoi osallistua yli 50 henkilöä. Koulutukset on suunniteltu yhteistyössä kuntien erityisliikunnan ohjaajien kanssa, ja toisinaan suunnitteluun ovat osallistuneet myös vertaisohjaajat. Vuosittaisen koulutuksen teeman määrittelevät yleensä osallistujien toiveet ja tarpeet, välillä aiheet ovat nousseet uudesta tutkimustiedosta luvun puolella koulutuksen teemoina ovat olleet ryhmänohjaustaidot, sydänliikunta, liikunta ja hyvinvointi, ikääntyminen ja liikunta, tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky sekä nyt marraskuun alussa toteutettu 55+ -ikäryhmän kuntosaliharjoittelu. Yhteistä kaikille koulutuksille on ollut teorian ja käytännön yhdistäminen. Käytännön harjoituksissa osallistujat ovat itse harjoitelleet erilaisia liikuntamuotoja ja niiden sovelluksia. Luennoilla on käsitelty mm. harjoitusten teoreettisia perusteita, annostelua, fysiologisia vaikutuksia, erilaisia toteutustapoja ja ennen kaikkea fyysisen harjoittelun vaikutusta terveyteen ja toimintakykyyn. Kuntosalien kynnys madaltunut UKK-instituutin kuntosali uusittiin kokonaisuudessaan viime kesänä; vanhojen laitteiden tilalle hankittiin Technogymin uudet, senioreille sopivammat laitteet. Puitteet olivat hyvät nyt toteutetulle 55+ kuntosalikurssille, johon osallistui 16 ohjaajaa eri järjestöistä. Kurssin vastuukouluttaja, tutkija Hannele Hiilloskorpi kertoo, että koko kuntosalimaailma on muuttunut 20 vuodessa; raavaiden miesten hien ja raudan hajuisista kellareista on siirrytty miellyttäviin, esteettisiin saleihin, joihin on helpompi tulla ja joissa on turvallista harjoitella. Hiilloskorpi on kehittänyt UKK-instituutin tutkijoiden Marjo Rinteen ja Jaana Sunin kanssa tavanomaisten kuntosaliharjoitteiden rinnalle laitteilla tehtäviä selälle turvallisia liikevariaatioita, jotka soveltuvat työikäisten lisäksi senioreille ja erityisryhmille. Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan lihaskunnon harjoittamisen lisäksi tasapainoa ja motorisia taitoja, jotka otetaan harjoitusohjelmien suunnittelussa huomioon. Ammattitaitoa ohjaamiseen Kiinnostus ikääntyvien kuntosaliharjoitteluun kasvaa koko ajan. Harjoittelun aloittavan se- Terttu Säilä harjoittamassa vatsalihaksia UKK-instituutin kuntosalissa. Aktiivinen ryhmä senioreita harjoittelee kerran viikossa tutkija Marjo Rinteen ohjauksessa. Kuva: Eija Savolainen/UKK-instituutti niorin olisi hyvä saada alussa ohjausta asiaan perehtyneeltä ammattilaiselta. Tämän jälkeen voi turvallisin mielin siirtyä esim. vertaisohjaajaperiaatteella toimivaan kuntosaliryhmään. Myös ammattilaiset kokevat koulutustarvetta; kysyntä ikääntyvien liikuntaa ja kuntosaliohjausta koskevaan koulutukseen on lisääntynyt. UKK-instituutti kehittää ja lisää aihetta koskevaa koulutusta jatkossakin. Nyt koulutetut vertaisohjaajat olivat palautelomakkeiden mukaan hyvin tyytyväisiä toteutuneeseen koulutukseen. Ryhmän kokoa pidettiin hyvänä ja erityisesti käytännön harjoitukset antoivat rohkeutta opastaa muita ja uusia tapoja ohjaukseen 2 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

3 Pääkirjoitus Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT 2/2005 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntatoimi Suvantokatu TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Positiivisella mielellä uuteen vuoteen Tampereen kaupunki on päättänyt vuoden 2006 talousarvion. Päätösten perusteella liikuntatoimi voi suhtautua luottavaisin mielin tulevaan vuoteen. Liikunta mielletään ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi ihmisen hyvinvoinnille, ja tulkitsen Tampereen kaupungin luottamushenkilöiden olevan päätöksillään tämän asian takana. Liikuntainvestoinnit tulevina vuosina osoittavat sen, että kuntalaisten vapaa-ajanviettoon ja omaehtoiseen liikkumiseen kiinnitetään huomiota olosuhteisiin panostamalla. Suurimpina hankkeina ovat Tampereen uintikeskuksen laajentaminen, Hervannan uimahallin osittainen saneeraus ja Pyynikin uimahallin uudelleenrakentamisen valmistelu. Muilta osin liikuntatoimen käytettävissä olevat voimavarat pysyvät nykyisellä tasolla, joten kuntalaisille pystytään edelleen tarjoamaan laadukkaat palvelut. Lisäksi huippu-urheilu on osana tätä palvelutarjontaa. Vuosi 2006 on merkittävä huippu-urheilun vuosi Tampereella. Vuoden aloittavat hiihdon SM-kilpailut tammikuussa. Parhaat hiihtäjät lunastavat Kaupin laduilla paikkansa Torinon talviolympialaisiin. Loppukeväästä Euroopan judohuiput kamppailevat täällä maanosan mestaruudesta. Kesäkuussa puolestaan naisvoimistelijat valloittavat viidentoistatuhannen voimistelijan voimin kaupunkimme. Lokakuussa maailman huippukaratekat tavoittelevat maailmanmestaruustitteliään Tampereen jäähallissa. Tämän lehden sivuilla esittelemme monen eri alan ammattilaisista koostuvan organisaatiomme työtehtäviä, joista monet edellyttävät vaativaa erityisosaamista. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat uimahallien ja jäähallien huoltohenkilökunta sekä kuntalaisia hyvin lähellä oleva ulkoilu- ja latuverkoston kunnossapitohenkilökunta. Liikuntatoimi pyrkii ylläpitämään talviset liikuntaolosuhteet kohtuullisina ja muistuttaa, että viime kädessä vastuun ennaltaehkäisevän terveyden hoitamisesta kantaa jokainen kuntalainen itse. Kunnan rooli on olosuhteiden luominen. Liikuntatoimi toivottaa kuntalaisille liikunnallista joulunaikaa! PEKKA P. PAAVOLA liikuntatoimenjohtaja, Tampereen kaupunki Toimitussihteeri Kari Vilkko p Liikuntatoimen yhdyshenkilö Leila Lahti p Taitto ja Layout Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on Lehti ilmestyy Kannen kuvassa: Hiihtäjälupaus Johanna Riihivuori. KUVA: KARI VILKKO Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: tai Tampereen kaupunki, liikuntatoimi Suvantokatu TAMPERE 3

4 Perhe tärkeässä roolissa Johanna Riihivuoren hiihtoharrastuksessa TEKSTI: PETRI VILKKO KUVAT: KARI VILKKO Johanna (vas.) ja Hilkka Riihivuori Kaupin hiihtokeskuksessa. Toisin kuin voisi luulla, Riihivuoren Johannan urheilulaji ei itsestään selvästi olekaan hiihto, vaikka hänen Hilkka-äitinsä kuuluu moninkertaisena MM- ja olympiamitalistina suomalaisen hiihtourheilun tunnetuimpien nimien joukkoon. Lapsena Johannan vanhemmat antoivat tyttärelleen tilaisuuden tutustua monipuolisesti eri urheilulajeihin. Lopulta se oli kuitenkin hiihto, joka myös Johannaan teki syvimmän vaikutuksen. Ensimmäisen starttinsa numerolappu rinnassa Johanna teki monien muiden tenavien tapaan pankin sponsoroimissa nappulahiihdoissa. Mutta varsinaisesti Johannan hiihtäjän lahjat tulivat esiin koulujenvälisissä hiihtokisoissa. Vaikka Johanna oli vasta ensimmäisellä luokalla, voitti hän roimalla erolla kolmasluokkalaisten sarjan ja olisi ajallaan voittanut vielä neljäsluokkalaisten sarjan ja sijoittunut viidesluokkalaistenkin sarjassa aivan kärjen tuntumaan. Kehitys jatkui nousujohteisena vuodesta toiseen. Pian Johanna lukeutui ikäluokassaan maan kärkikastiin sekä henkilökohtaisilla matkoilla että viesteissä yhdessä pyrintöläisen joukkuetoverinsa Kiilin Ullan kanssa. Ensimmäisen henkilökohtaisen SM-kultamitalinsa Johanna voitti vuonna 2004 vanhimpien junioreiden sarjassa. Pohjoismaisissakin mestaruuskilpailuissa Johanna ylsi mitaleille sprinttimatkalla. Jalkapallokin osa kesäharjoittelua Monipuolisuus on ollut yksi Johannan valmentautumisen kulmakivistä. Kesän juoksulenkkeihin ja rullasuksihiihtoon hän sai vaihtelua pelaamalla yläasteikäisenä jalkapalloa Ilveksessä. Hänen pelipaikkansa oli puolustajana, joka takasi sen, että peleissä ja harjoituksissa sai ainakin juosta riittämiin. Luontaista nopeuttakin Johannalta löytyy. Myöhempinä kesinä Johannan kesälajina oli yleisurheilu, josta saavutuksena on mitalisija SM-viesteistä 3 x 800 m:n viestissä. Lihaskestävyyttä kehittävä kesälaji on myös soutu, jossa hän on Hilkka-äitinsä kanssa ottanut osaa kirkkovenekisoihin. Ruista ranteeseen tuovat myös kuntopiirit ja Nääshallin tankojumpat. Hyvistä saavutuksistaan huolimatta Johanna on äitinsä tapaan jalat maassa tyyppiä. Mitään pilvilinnoja ei rakenneta ja nopeaa menestystä kansainvälisiltä hiihtoladuilta ei haeta hinnalla millä hyvänsä. Sitä paitsi harppaus juniorisarjoista päätoimisesti valmentautuvia ammattilaishiihtäjiä vilisevään naisten sarjaan on valtaisa, eikä keltanokilla ole asiaa moneen vuoteen tulosliuskojen kärkipäähän. Niinpä sekä Johannan että valmentajaäidin mielestä hiihto on tällä hetkellä vain yksi osa elämää, ei sen enempää. 4 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

5 - Suuret voitot ovat vielä vuosien päässä jos yleensäkin ovat tullakseen, sekä äiti että tytär toteavat. Panostusta myös koulunkäyntiin Johanna on pitänyt tärkeänä panostaa harjoittelun ohella myös koulunkäyntiin ja opintoihin. Koulun ja urheilun yhdistäminen sujuikin Johannalla helposti Sammon yläasteella ja lukiossa, joiden urheiluluokkia hän kävi kotoaan Lamminpäästä käsin. Ylioppilaaksi tulon jälkeen ovet jatko-opiskeluihin avautuivat useampaankin suuntaan. Johanna valitsi Tampereen teknillisen yliopiston sähköosaston, jossa syyslukukausi ensimmäisine tentteineen on sujunut hyvissä merkeissä. Suunnitelmat työuran suhteen saavat kuitenkin vielä odottaa. Tampereen ladut saavat kiitosta Myös kaupungin liikuntatoimen latumiehille Riihivuoret antavat tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Jos vähänkin sääolosuhteet antavat myöten, Tampereen ladut ovat läpi talven ensiluokkaisessa kunnossa niin Kaupissa, Suolijärvellä kuin Riihivuorten kotimaisemissa Lamminpäässäkin. Tarvittaessa latuja syntyy jopa kokonaan tykkilumetuksen avulla, mikäli suinkin lämpömittari pysyttelee pakkasen puolella. Sulan maan aikana Hilkka ja Johanna lenkkeilevät paljon myös merkittyjen reittien ulkopuolella Lamminpään harjumaisemissa kiemurtelevilla poluilla. - Ne minulle aikoinaan neuvoi Pispalan poliisi Kalevi Laurila, Hilkka kiittelee edesmennyttä hiihtäjäkollegaansa. Vaikka harjoittelu on useimmiten rankkaa ja välillä sääolosuhteetkin pyryineen ja räntäsateineen ovat kaikkea muuta kuin suotuisat, Johanna pitää iloa ja virkeyttä tuottavasta harrastuksestaan. - Hetkeäkään en kadu, että olen ollut mukana hiihdossa. Paljon enemmän siltä saan kuin mitä se vie, Johanna kiteyttää. Johanna Riihivuori nauttii hiihtoharrastuksestaan Tampereen hyvin hoidetuilla laduilla. - Ammatti on hyvä olla hankittuna, sillä urheilun varaan ei voi kaikkea laskea. Esimerkiksi loukkaantuminen tai sairastuminen tärkeällä hetkellä voi panna hyvätkin urheiluun liittyvät suunnitelmat uusiksi, Johanna järkeilee. Taustat kunnossa Vaikka hiihto ei tällä hetkellä olekaan Johannalla koko elämä, harjoituskilometrejä yhdenkin päivän aikana saattaa hyvinkin kertyä puolensataa. Kun sellaiseen harjoituspäivään vielä lisätään pakolliset venyttelyt ja muut lihaskunto-osuudet sekä varustehuolto, paljon ylimääräistä säätöä ei sellaisen päivän ohjelmaan enää mahdu. Usein vielä lajiin liittyvä matkustaminen vie vuoden mittaan runsaasti aikaa. Vapaa-ajat kuluvatkin melko tarkkaan pakolliseen lepoon ja harjoituksista palautumiseen esimerkiksi hyvän kirjan tai musiikin kuuntelun parissa. Myös elokuvien katsominen kuuluu harrastuksiin, samoin pianonsoitto. Vaikka Johanna luonnollisesti on keskipisteessä puhuttaessa hänen hiihtoharrastuksestaan, hän haluaa yhä uudelleen tähdentää sitä, että yksin ei urheilussa tänä päivänä pärjää. Tarvitaan monipuolisia tausta- ja tukijoukkoja, joiden tärkeää roolia hän haluaa korostaa. Hänen kohdallaan keskeinen merkitys on ensinnäkin perheellä, jonka mukanaoloa harrastuksen parissa Johanna arvostaa: Erkki-isä on tärkeä asioiden hoitaja ja järjestelijä, Hilkka-äiti puolestaan valmentaa ja huoltaa sekä on myös kannustava treenikaveri. Enot Ossi ja Esko Kuntola hoitavat suksien voitelun kisakuntoon. Valmennusapua Johanna saa myös Markus Vuorenmaalta. Liikuntatoimen latumiehet ansaitsevat kiitokset 5

6 Laadukkaiden hiihtolatujen taustalla palkittu ammattilaistiimi ja monipuolinen kalusto TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO Tuskin ulkoilureiteille leijaileva talven ensimmäinen lumenhaituva on ehtinyt maahan asti, kun Tampereen liikuntatoimen latujen kunnossapitoryhmä tamppaa sen jo ladunpohjaksi. - Nopea lähtö laduntekoon on valttimme. Jos lunta on tullut kunnolla, ehkä jo seuraavana, tai ainakin sitä seuraavana päivänä valaistut reitit ovat kunnossa, ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta ja työnjohtaja Jorma Nieminen lupaavat. Valaistuja latureittejä on Tampereella noin 80 kilometriä. Lisäksi muita latuja esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihoille, puistoihin sekä järvien jäille syntyy talven olosuhteiden mukaan jopa kilometriä. Reittien talvikäyttö alkaa saman tien kun lunta tupruttaa. Lunta ei tarvitse olla paljonkaan, kun ladun pohjaa tampataan koneellisesti. Vaikka varsinaiseen latu-uraan ei lunta riittäisikään heti, luistelutyylin hiihtäjät pääsevät nauttimaan talven ensimmäisistä luistoista melko nopeasti. - Latuverkoston avaaminen alkaa heti ensimmäisistä lumisateista. Miehemme ovat jatkuvasti valmiina. Jokainen tietysti itse harkitsee kannattaako suksia lähteä raapimaan vielä sentin lumikerrokseen, Viheriäranta ja Nieminen toteavat. Itse asiassa latujen tekoon ei tarvita välttämättä edes lumisadetta. Jo muutaman päivän kipakan pakkasen jälkeen alkavat lumitykit Kaupissa puhua. Lumi tykitetään kentälle, josta se kuljetetaan kuorma-autoilla reitille. Jos pakkaspäiviä riittää, jo viikon parin kuluttua tykityksen aloittamisesta 2-3 kilometrin lenkille pääsee suihkimaan. Tosin innokkaimmat ilmestyvät suksineen tykitysalueelle kurvailemaan heti ensimmäisestä lumetuspäivästä lähtien. Murtomaaradan tykkilumetus ei tosin käy aivan yhtä suoraviivaisesti kuin laskettelurinteissä. Esimerkiksi pikkupakkasella lumetus ei onnistu, koska maan tulee olla ainakin jossain määrin jäätynyt, ettei hiekkaa pääse sekoittumaan lumen joukkoon. Samoin lavakuljetus reitille saattaa mössäyttää lumen, jos lämpömittari näyttää liian leutoja lukemia. Palkittua laduntekotaitoa Latujen kunnosta vastaa viitisentoista pitkän linjan latuammattilaista. Ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriärannan, rakennusmestari Pasi Lähteenmäen ja työnjohtaja Jorma Niemisen joukosta löytyy niin entisiä kilpahiihtäjiä kuin hiihtovalmentajia, joten silmää ja kanttia latujen tekoon löytyy keskimääräistä enemmän. Liikuntatoimen laduntekijätiimi Eero Kaikkonen, Jyri Aaltonen, Jukka Mäkelä, Raimo Pelkonen, Jussi Pesonen, Juha Hangasmäki, Tapani Hietaranta, Tapio Niemi, Mika Koponen, Petteri Nurisalo, Pertti Vuorinen, Seppo Jääskeläinen ja Raine Lähde saikin viime keväänä vuoden 2004 Liikuntapalvelijatittelin. Nykyisin tiimiin kuuluvat myös Pauli Viljanen ja Kauko Roininen. Lehdistön valtakunnallisessa isojen kaupunkien latuvertailussa Tampereen latuverkosto arvioitiin parhaimmaksi. Perusteena oli Tampereen kattava, mielenkiintoinen reittiverkosto sekä kunnossapidon toimivuus. Latureitistön kunnostaminen alkaa jo kesäkaudella, jolloin 2-3 hengen tiimi huoltaa mm. ojien rummutukset ja reittien merkinnät, raivaa oksistoa reitiltä ja sähkölinjoilta. Myös valaistus huolehditaan kuntoon, ja monesti kokonaisia pylväitä valaisinlaitteineen uusitaan. - Siivoamme reittien varresta yhä enemmän luontoon jätettyjä sohvia, jääkaappeja ja roskia oikeisiin paikkoihin. Nämä laittomat kaatopaikat joudumme itse tyhjentämään liikuntatoimen, eli veronmaksajien varoilla, työnjohtaja Nieminen valittelee. Loka-marraskuussa loputkin laduntekijoistä 6 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

7 Ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta (vas.) ja työnjohtaja Jorma Nieminen tiimeineen vastaavat Tampereen laadukkaista latureiteistä. Kaksi isoa latukonetta telarautoineen jyrähtävät käyntiin heti kun lumimassaa on kertynyt hieman runsaammin. irtautuvat muista tehtävistään latureitistöille. Ennen lumen tuloa tehdään isommalla joukolla tarvittavat toimenpiteet, kuten ojien perkaamiset ja raivaamiset sekä viritetään latukoneet iskukuntoon. Talven lopulta voittaessa valaistuilla reitistöillä toimii kiinteät laturyhmät. Niiden lisäksi yksi liikkuva ryhmä pakettiauton ja perävaunun kera kiertää huoltamassa latuja lähes 25 kohteessa, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihoilla sekä puistoissa ja järvien jäillä. Latuja jopa kolmessa vuorossa Kun Kaupin lumitykkiin kytketään virta, latua valmistuu kolmessa vuorossa - yötä myöden. Luonnonlumen peittäessä maan moottorikelkan perään kytketään tamppaajat, joilla lumi pusketaan kiinni maahan. Pintaan jäävät harjanteet höylätään, lanataan ja tasoitetaan. Varsinainen latu-ura veistetään vedettävällä latuhöylällä. Luistelutyylillä suihkijoille ja perinteisen hiihtäjille luodaan omat hiihtolinjansa siten, että luistelu-ura on keskellä ja latu-urat joko reitin molemmissa tai toisessa reunassa. Kaksi isoa latukonetta telarautoineen jyrähtävät käyntiin heti kun lumimassaa on kertynyt hieman runsaammin. Eikä sillä hyvä. Latumiehet saattavat sujauttaa itse sukset jalkaansa ja kokeilla toimiiko latu tai ladunkohta ajatellulla tavalla. Homma viimeistellään tarvittaessa käsipelillä mm. kolaamalla lunta vaativimpiin paikkoihin. Liikuntatoimen muu väkikin saattaa antaa palautetta latujen kunnosta. Esimerkiksi liikunnanohjaaja, olympiavoittaja Pertti Ukkola testaa kaikki Teiskon ladut ja antaa suoran mielipiteen havainnoistaan työnjohtaja Niemiselle viimeistään seuraavana työpäivänä kahvipöydässä. Tärkein palaute tulee kuitenkin tavallisilta liikkujilta, tamperelaisilta ladunkäyttäjiltä. - Vaikka emme ehkä aina ehdi jokaiseen paikkaan avaamaan latuja aivan heti lumimyräkän jälkeen, käyttäjien palaute on yleisesti positiivista. Latureittiemme kattavuudesta ja etenkin latujen kunnosta tulee käyttäjiltä varsin myönteistä viestiä, ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta toteaa. Liikunnan harrastajaa palvellaan muillakin tavoilla. Parina talvena käytössä ollut mskilatukarttapalvelu, eli reaaliaikainen netissä toimiva latujen kunnossapito-ohjelmisto, on ollut erityisen suosittu. Sovelluksesta saattaa kuka tahansa todeta reaaliaikaisesti latujen kunnon. Mittasovelluksen avulla kukin voi suunnitella reitin omaan hiihtolenkkiinsä. jatkuu seuraavalla sivulla Tuttua puuhaa. Latumiehet Petteri Nurisalo (vas.) ja Pauli Viljanen huolehtivat ennen lumentuloa reitit kuntoon mm. raivaamalla oksistoa ja huoltamalla valaisimet. Petteri Nurisalo (vas.) siirtyy Kaupin reitille Kaukajärven soutustadionilta yleensä lokakuussa. Itsekin hiihtoa harrastavan Pauli Viljasen kesäkauden palveluspaikka on Tammelan pallokenttä. 7

8 SM-kisakeli perinteinen haaste Tampere isännöi Kaupissa järjestettäviä hiihdon SM-kisoja. Järjestelyryhmä ja rataryhmä ovat valmistelleet kisoja jo pitkin syksyä ja esimerkiksi televisioinnille on perattu maastosta lisää kuva-alaa. Kaupin urheilupuisto on alunperinkin suunniteltu kilpailuja silmällä pitäen, joten teknisesti alue on juohea muuttaa kilpailukäyttöön. Sen sijaan latuolosuhteet saattavat olla ongelmallisia; tammikuukaan ei näillä leveysasteilla välttämättä takaa kunnon talvikelejä. Niinpä lähes kaikissa Tampereella pidetyissä hiihdon SM-kisoissa on lumen kanssa ollut ongelmia. Niemisellä ja Viheriärannalla on kokemusta kaikista mahdollisista ja mahdottomistakin vitsauksista. - Vuonna 1976 kisojen alla oli märkää ja lämmintä. Armeijan väkeä oli levittämässä lunta 2-3 vuorokauden ajan. Kisat onnistuivat, mutta pakkasen lopulta yllättäessä esimerkiksi Pirunvuoren laskut muuttuivat pirullisen liukkaiksi. Vuonna 1995 kisalumi puolestaan kuskattiin Tampereelle tavaravaunuilla Kajaanista saakka. - Vuoden 2002 kisaviikonloppuna satoi aisana vettä. TV-kaapelit sulivat lumen sisään ja sunnuntain paukkupakkasessa ne jämähtivät sinne. Itse kisat menivät hyvin, mutta yötä myöten reittiä jouduttiin paikkailemaan kolaamalla lunta metsästä radalle. Silti periksi ei ole annettu. Yhtään arvokisaa ei ole Tampereella jouduttu peruuttamaan latujen huonon kunnon vuoksi. - Luonnonlunta tietysti aina toivotaan, vaikka kalusto mahdollistaakin tehdä ladut viimeisen päälle tykkilumellakin. mski latukarttapalvelu käytössä lähtien. Linkki palveluun löytyy mm. liikuntatoimen verkkosivuilta osoitteesta Kokemusta löytyy. Jukka Mäkelällä (vas.) on 17 vuoden kokemus latujen tekemisestä erilaisissa keliolosuhteissa. Petteri Nurisalo on rakentanut latuja 15 vuotta. Pauli Viljasen ja muun huoltotiimin salainen ase on lumitykki. Sen avulla latuja syntyy ilman oikeaa luntakin jos vain pakkasta on riittävästi. 8 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

9 Budjettivuosi 2006 tuo uintikeskukseen laajennuksen ja jäähalliin uutta tekniikkaa Tampereen uintikeskus laajenee vuosien aikana, jolloin kaupungin uintiolosuhteet paranevat merkittävästi. Kuva: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Tampereen uintikeskus laajenee, Hervannan uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä uusitaan ja Tampereen jäähallin kunnostus jatkuu näyttötaulun päivittämisellä. Liikuntatoimen vuoden 2006 investointisuunnitelman mukaan rakennetaan lisäksi Kaupin urheilupuistoon tekonurmi ja Tammelan koulun piha muutetaan lähiliikuntapaikaksi. Tampereen uintikeskus laajenee vuosien aikana, jolloin tamperelaiset uintiolosuhteet paranevat merkittävästi. Hervannan uimahallin veden laatu puolestaan paranee uuden vedenkäsittelyjärjestelmän myötä. Jäähallin remontti saatetaan loppuun. Viimeistelykunnostus alkaa 2006, ja tavoitteena on, että aikana jäähallin lopullinen tekniikka ja aitiot ovat kunnossa. Pirkkahalli on yhtiömuotoinen vuoden 2006 alusta lukien. Urheilukäyttöön järjestely ei vaikuta, vaan päinvastoin loppuvuodesta valmistuva D-halli parantaa merkittävästi erityisesti sisäpalloiluolosuhteita. Vuoden 2006 määrärahoilla pyritään ylläpitämään ja toteuttamaan liikuntalaitosten ja ulkoliikunta-alueiden sekä ulkoilu- ja latureittien nykyinen taso. Järjestöjen avustustoiminnassa korostetaan lasten ja nuorten liikuntaa ja erityisesti kiinnitetään huomio lasten ja nuorten liikuntapalvelujen saatavuuteen. Tulevaisuuden tavoitteena on koulutilojen ja -alueiden monipuolinen hyödyntäminen kaupungin eri tehtäväalueiden ja liikuntajärjestöjen kesken. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulupihojen kunnostamiseksi lähiliikuntapaikoiksi. Myös kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa järjestöjen tukitoiminnassa. Ohjaustoiminnassa jatketaan yhteistoimintaa liikuntatoimen, muiden tehtäväalueiden ja eri liikuntajärjestöjen kanssa kaupungin ja toimialan asettamien strategioiden suuntaisesti painottaen yhteistoimintaa lasten ja nuorten kasvun tukemisessa ja ikäihmisten terveyteen liittyvien liikuntapalvelujen tuottamisessa. Lisäksi liikuntatoimi uudistaa palvelutuotantoaan asiakaslähtöisemmäksi. Tampereen kaupungin huippu-urheilupaikat luovat lähtökohdan entistä suurempien tapahtumien ja arvokisojen järjestämiseen. Tampereella järjestetään vuonna 2006 judon Euroopan mestaruuskilpailut, valtakunnallinen SunSvoli -voimistelutapahtuma, karaten maailmanmestaruuskilpailut, hiihdon SM-kilpailut, kansainvälisiä ja kansallisia kilpailutapahtumia sekä konsertteja. Liikuntatoimen omaan rakennustoimintaan on vuodelle 2006 varattu runsaat 0,5 miljoonaa euroa. Liikuntapaikkoja perusparannetaan sisältäen mm. liikuntapaikkojen kunnossapidon, Tammelan koulun lähiliikuntapaikan sekä kansainvälisten ja SM-tason kilpailujen kilpailupaikkojen kunnostamisen. Vapaa-ajan alueita, kuten uimarantoja, ulkoilureittejä sekä leirintäja retkeilyalueita pidetään kunnossa. Osansa saavat Kaupin aallonmurtaja, Tohlopin talviuimapaikan suunnittelu sekä Mältinranta. 5 miljoonaa kävijää Liikuntatoimen palvelut ovat kovassa käytössä. Liikuntatoimi tuottaa monipuolisia liikunta- ja terveyspalveluja vuosittain lähes Suomen väkiluvun määrää vastaavalle kävijäkunnalle. Peräti 2,5 miljoonaa laskettua kävijää harrasti vuoden 2005 aikana liikuntaa liikuntatoimen tiloissa. Sen lisäksi arviolta 2-2,5 miljoonaa kävijää käytti vuoden aikana liikuntatoimen ylläpitämiä ulkoliikuntapaikkoja. Jäähallien käyttäjiä vuositasolla on noin ja uimahalleissa lähes Sisäliikuntapaikoissa vuoden aikana kirjataan peräti 1,2 miljoonaa kävijää. Jokaista kaupunkilaista kohden liikuntatoimi tulee käyttökustannuksissa vastaan noin 95 eurolla vuodessa. Liikuntatoimen menot vuonna 2006 ovat 21,5 miljoonaa euroa, kun tuloja kertyy 2,7 miljoonaa euroa. Toimintakatetta syntyy näin 18,7 miljoonaa euroa. Liikuntatoimen vakituisessa työsuhteessa vuonna 2005 työskenteli 277 henkilöä, joista kuukausipalkkaisia oli 219. Seurat huomio! Liikuntatoimen avustuksista vuodelle 2006 ilmoitetaan tammikuun aikana. Avustuksien hakuaika on helmikuu ja hakemusta voi täydentää toukokuun loppuun asti. Avustuksista päätetään Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan elokuun kokouksessa. 9

10 Ammattilaiset veden ja jään valtakunnassa TEKSTI: KARI VILKKO Uima- ja jäähallien huolto ja kunnossapito on huippuammattilaisten tekniikka- ja taitolaji Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon huippuosaamista vaaditaan siihen, että liikuntaa voi harrastaa miellyttävästi ja ennen kaikkea turvallisesti. Monikaan liikuntapalvelun käyttäjä tuskin aavistaa, miten monimutkaisten teknisten prosessien ja kemiallisten yhdisteiden parissa sekä uimahalliettä jäähallitekniikassa työskennellään. Suuri osa tuosta huippuosaamista vaativasta työstä tehdään silmiemme ulottumattomissa laitosten konehuoneissa ja valvomoissa, tarvittaessa vaikka yötä päivää. - Luottavaisin mielin voi urheilua ja liikuntaa harrastaa Tampereella. Henkilöstömme on erittäin osaavaa ja ammattitaitoista. Ja esimerkiksi turva-asioissa koulutusta järjestetään uudestaan ja uudestaan, konemestari Jarmo Levonen liikuntatoimesta alleviivaa. Joka arkiaamu seitsemältä Tampereen uintikeskuksen altaan alle lasikoppiin kokoontuu erityinen ammattiryhmä; uimahallien keskusvalvomossa on alkamassa uimahallien tekniikasta vastaavan huoltoryhmän käskynjako. Uimahallien huoltomies Jarmo Saunamäki on saapunut työvuoroon jo tuntia aikaisemmin, avannut tietokoneet, tarkistanut monitorista kaikkien tamperelaisten uimahallien mahdolliset hälytykset, ottanut altaasta kloori- ja phnäytteet sekä kirjannut tulokset huolellisesti raporttiin. Samaan aikaan Tampereen jäähallissa kylmälaitetekniikan ammattilainen, laitosmies Timo Kallasoja on todennut omalta monitoriltaan Hakametsän kolmen jäähallin toiminnan moitteettomaksi. Lämmönjakohuoneessa käynnin jälkeen hän hurauttaa tarkastamaan muut tam- perelaiset jäähallit. Uimahalli- ja jäähallitekniikkaryhmän esimies, konemestari Jarmo Levonen on työskennellyt tehtävässään jo yli 25 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat uimahallien vedenkäsittelystä vastaaminen sekä vastuu jäähallien kylmätekniikasta ja laitosten LVI-asioista. Levonen ei muista virkakaudellaan tekniikan pettäneen kertaakaan niin että liikuntatapahtuma olisi jouduttu peruttamaan. Läheltä piti tapauksia on kylläkin sattunut vuosien varrella, mutta niitäkin hyvin harvoin. - Kerran Hervannan uimahallissa pääsi huollon yhteydessä käymään niin, että suolahappo ja natriumhypokloriitti vahingossa sekoittuivat ja syntyi vaarallista kloorivetyä. Tällöin halli oli onneksi suljettu huollon vuoksi yleisöltä. Ihmisiä jouduttiin kuitenkin siirtämään turvaan ilmanvaihdon poistoilmakoneputken läheisyydestä. - Tampereen jäähallissa puolestaan tapahtui kerran isompi freonivuoto ja prosessi pysähtyi. Vuoto tukittiin kuitenkin nopeasti omin voimin. Ja jo seuraavana päivänä halli oli täydessä iskussa jääkiekon Suomi-Ruotsi -maaottelussa, Levonen muistelee. Turvallisuutta tuo Levosen mukaan ammattitaidon lisäksi erityisesti se, että kaikki tekniikassa käytetyt aineet ovat tiukasti lakien ja asetusten alaisia. - Luvat ja tarkastukset ovat kunnossa ja kaikki on ohjeistettu. Pelastuslaitoksen kanssa asiat käydään säännöllisesti läpi ja varmistutaan siitä, että kaikki on järjestyksessä. Ohjeiden mukaisesti toimittaessa vaarallistenkin aineiden käyttö ja säilytys ovat meillä turvallista. Tietotekniikka apuna valvonnassa Tekniikka on muuttunut niistä ajoista kun Jarmo Levonen aloitteli vuonna Vuosien varrella tietotekniikka on kehittynyt ja mahdollistanut erityisesti kaukovalvonnan. Ruudulta pystyy seuraamaan monenlaista asiaa, esimerkiksi lämpötiloja ja muita hälytyksiä. Tekniikka mahdollistaa, että vika- ja häiriötapauksiin päästään puuttumaan jo hyvin aikaisessa vaiheessa eikä isompaa vaaraa tai vauriota ehdi syntyä. Uimahalleissa öiset vikahälytykset kulkevat kaupungin tilakeskuksen keskusvalvomon kautta. Jos hälytys koskee vedenkäsittelyä tai siihen liittyvää erikoistekniikkaa, hälytys kääntyy konemestari Levosen tiimille. Jäähallissa puolestaan liikuntatoimen omat laitosmiehet hoitavat päivystyksen ympäri vuorokauden ja reagoivat nopeasti mahdollisen hälytyksen tullessa. - Todellisia hälytyksiä tulee kuitenkin harvoin. Silti kaikkeen poikkeavaan on suhtauduttava vakavasti, koska erikoistekniikassa ollaan aina tekemisissä vaarallisten kemikaalien kanssa, Levonen sanoo. Uimaveden laatu tarkasti hallinnassa Huoltomiehet Jarmo Saunamäki, Jaakko Sallinen, Reino Syrjä, Joni Lindfors, Timo Järvinen, Kari Tetri, Pentti Laine ja Jarno Rosberg vastaavat siitä, että neljän Tampereen uimahallin käyttäminen on miellyttävää ja turvallista. Kuusi heistä tekee työtään aamu- ja iltavuo- Valvomosta on ikkunan kautta näköyhteys altaaseen. Jarmo Saunamäki ja hänen kollegansa tarkkailevat veden laatua myös silmämääräisesti. KUVA: KARI VILKKO 10 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

11 Niin kilpauimarit kuin muutkin Tampereen uimahallien käyttäjät pääsevät nauttimaan uintiharrastuksestaan laadukkaissa olosuhteissa. Kuva: Petri Vilkko roissa, kaksi ns. päivämiestä on keskittynyt huoltotehtäviin. Vuoromiehet ohjaavat ja valvovat pääasiallisesti vedenkäsittelyprosessia ja hoitavat muut kiinteistötehtävät sen ohessa. - Normaalit viikkohuollot, suodattimien vaihdot ja altaiden imuroinnit kuuluvat tyypillisesti työhöni, huoltomies Jarmo Saunamäki luettelee. Uimahallin vesi desinfioidaan kloorilla. Veden ph puolestaan säädetään sopivaksi (7 7,4) suola- tai rikkihapolla. Kaikki kemikaalit ovat kovia aineita ja vaativat erikoista varautumista. - On ykkösasia pitää työpiste järjestyksessä. Ja pitää myös varoa, ettei ainetta pääse silmiin. Toimintaohjeet ovat selvillä jos jotain tapahtuu. Onneksi mitään ei ole aikanani tapahtunut, Saunamäki kertoo. Laadunvalvonta toimii. Tietokoneista Saunamäki näkee uintikeskuksen sekä Tesoman ja Hervannan uimahallien ajantasaisen teknisen tilanteen. Tietokoneella säädetään myös veden lämpötiloja. Esimerkiksi aamun vauvauintia varten voidaan ohjelmoida vesi lämpenemään jo hyvissä ajoin aamuyöstä. Keskusvalvomosta on ikkunan kautta näköyhteys altaaseen, mutta ikkuna ei ole tirkistelyä vaan veden tarkkailua varten. Pari kertaa päivässä otetaan näyte allasvedestä, ja omalla pienoislaboratoriolaitteella veden kloori- ja happamuusarvot saadaan selville. Kerran viikossa näyte viedään ammattilaboratorioon ja tulokset asetetaan nähtäville hallin seinälle. Terveysvalvonnan kanssa on jatkuvaa yhteistyötä. Vedenkäsittely on tarkasti valvottua toimintaa. - Altaassa on 3000 kuutiota vettä ja sama vesi kiertää. Haihtuneen veden tilalle lisätään uutta vettä noin 30 litraa kävijää kohden, konemestari Levonen kertoo. Uintikeskuksen uima-altaista vesi kulkeutuu avohiekkasuodatusaltaisiin, joiden pohjalla on aktiivihiili. Se suodattaa likaa, kuten hikeä ja ureaa. Suodatusaltaissa näkyy melkoinen likakuorma, joka muistuttaa siitä, että ennen altaaseen menoa on syytä puhdistautua huolellisesti. Todellinen likamäärä paljastuu kerran kuukaudessa, kun on suodattimien isomman puhdistushuollon aika. - Kun uintikeskuksessa on kävijää vuosittain, se näkyy suodattimissa, Levonen toteaa. Suodatusaltaista vesi jatkaa puhdasaltaaseen, jossa sen väri on jo kirkasta. Pumput työntävät puhdistettua vettä paluuputkiin, joihin annostellaan sopiva määrä desinfiointi-kemikaalia sekä happamuutta säätelevää kemikaalia. jatkuu seuraavalla sivulla Uintikeskuksen suodatusaltaissa näkyy välillä melkoinen likakuorma. Huoltomies Jarmo Saunamäki (edessä) ja konemestari Jarmo Levonen muistuttavat peseytymisen tärkeydestä ennen uintia. KUVA: KARI VILKKO Jarmo Saunamäki tarkkuutta vaativassa työssä vedenpuhdistuskemikaalien parissa. KUVA: KARI VILKKO 11

12 KUVA: PETRI VILKKO Jäähallien kylmätekniikka vaatii erityisosaamista Jäähallien tekniikan parissa työskentelee viisi laitosmiestä kahdessa vuorossa. Timo Kallasoja, Esa Helander, Raimo Lifländer, Hannu Nurmi ja Rauno Lehtinen huolehtivat Hakametsän kolmen radan yhteisestä kylmätekniikasta, Hervannan ja Tesoman jäähallien kahdesta radasta sekä Koulukadun tekojääradan kylmälaitteista. Myös Kaukajärvellä Sentteri Tampere Oy:n jäätekniikan hoitaa liikuntatoimen huoltomies. - Aikamoinen alue siis on jäähallipuolella hoidettavana ja urakasta selviytyminen alkaa olla näillä voimavaroilla äärirajoilla, jos tulee esimerkiksi sairaslomia. Muiden pitää silloin venyä, konemestari Levonen kertoo. Kylmälaiteammattilaisia ei Levosen mukaan kasva puissa, ja konemestari on monesti sanonut henkilökunnalleen, että olette sellaisia erikoisosaajia, että kannattaisi kulkea rinta hieman kaarellaan. Ammattitaitovaatimus ja vastuu on suuri. - Tekniikka pelaa hyvin, mutta kylmätekninen laitos on riskikohde. Jokaisen työntekijän pitäisi tietää koko ajan kylmäaineen kulku ja sen kulloinenkin olotila. Vaaratilanteessa tulee olla selvillä mitä kulloinkin voi tehdä, jotta isommilta vahingoilta vältytään. Hakametsän kylmälaitteissa kylmäaineena on jo ammoniakki. Aikaisempi aine, otsonikehälle vaarallinen freoni, R22, on korvattava muissakin jäähalleissa uudella aineella vuoteen 2015 mennessä. - Freonia käyttävään Tesoman halliin se tietää isoa remonttia, koska siellä on ns. suorahöyrysteinen kylmätekniikka eli freoni on sisällä radassa. Muut freonilla toimivat ratamme ovat ns. välillisiä laitoksia, joissa kylmäaine on konehuoneessa ja vain suolaliuos radassa. Jäähallin laitosmiehen Timo Kallasojan työpäivää sanelee paljon se, onko kyseessä jääkiekkokierroksen kotiottelupäivä. Kallasoja näyttää monitoristaan, miten kaksi pääkonetta puskee kylmää täydellä teholla. - Valmistaudumme tässä illan jääkiekko-otteluun kylmentämällä kenttää vaiheittain. Suolaliuos kiertää kentässä -14 asteisena ja laatan lämpötilojen keskiarvo on 7 astetta pakkasen puolella. Liuoksella voidaan säätää lämpötilaa jatkuvasti. Illan peli vaatii lämpötilan laskua hyvissä ajoin, sillä yleisö nostaa hallin lämpötilaa oleellisesti. Myös ilmanvaihto voidaan muuttaa ns. peliautomaatiikalle, joka optimoi hallin ilmanvaihdon varautumaan yleisömäärään. - Älykkäitä vehkeitä nämä ovat. Ennen kai piti käydä vääntämässä jokainen kone kytkimistä erikseen päälle, Kallasoja toteaa. Vaikka Hakametsässä putkissa pyörivä ammoniakki on armelias ilmakehän otsonille, ihmiselle se on karkuun päästessään vaarallinen myrkky. Kallasojalla ja muilla laitosmiehillä on selkäytimissään toimintaohjeet, jos jotain poikkeavaa sattuu. - Turvakaaviossa venttiilit on huolellisesti numeroitu ja ne pystytään sulkemaan nopeasti. Tarvittaessa pelastuslaitos saa hälytyksen automaattisesti, ja paineilmalaitesukeltajat tunkeutuvat tilaan sulkemaan venttiilit, Kallasoja ja Levonen sanovat. Jäähallin katsojat ja pelaajat voivat kuitenkin keskittyä kaukalon tapahtumiin kaikessa rauhassa. Pelit ja vehkeet jäähallin konehuoneessa ovat huippuammattilaisten turvallisissa käsissä. Kaukalon puolella saattavat joukkueet hyvinkin pelin tiimellyksessä ottaa riskejä, mutta tekniikan puolella pelataan joka sekunti varman päälle. Jäähallin kylmälaiteammattilainen Timo Kallasoja säätämässä kentän lämpötilaa ja hallin ilmanvaihtoa ottelukuntoon. KUVA: KARI VILKKO 12 Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

13 Luistinkenttien jäädytys- ja hoitotyöt alkavat säiden kylmettyä Talvi ja pakkaset tuovat kaupungin lukuisat luistinkentät ja talviliukumäet taas tamperelaisten käyttöön. Luistinkenttien jäädytys aloitetaan, kun pakkaset alkavat vakiintua ja maa routaantua. Kaupunki huoltaa talvikautena kaikkiaan 162 luistelu - ja pelikenttää ja 12 kaukaloa sekä lisäksi puistojen talviliukumäkiä, joita on noin 100 kpl. Kaukaloita kunnossapitävä kenttähenkilökunta työskentelee kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Koulujen vieressä olevat jääkentät jäädytetään ja aurataan aamuisin luistelukuntoon koululaisia varten kelien mukaan. Jokaiselle kentälle ei riitä vakituista henkilökuntaa, vaan niitä hoidetaan kiertävien työryhmien avulla. Lisäksi kenttiä kiertää kaksi jäädytyslaitteilla varustettua traktoria. Luistelukenttien, kaukaloiden ja jäämäkien hoidosta vastaa viheryksikön kunnossapitohenkilöstö. Kaukaloiden kunnossapito siirtyi tämän vuoden alussa viheryksikölle, jolta liikuntatoimi tilaa palvelun. Samalla liikuntatoimesta siirtyi viheryksikköön 15 kentän hoitajaa ja 3 työnjohtajaa. Kaukaloiden huoltotöitä tekee tämän vakiväen lisäksi 18 työllistettyä. Pyynikin urheilukentän, Lamminpään kentän sekä Koulukadun tekojääkaukaloiden (2 kpl) kunnossapito on liikuntatoimen vastuulla. Koulukadun tekojää on jo luistelukunnossa. Uusi luistelukenttä tulee tänä talvena Muotialaan. Jääkiekkomaalit poistettiin turvallisuussyistä 8 kentältä, jotka sijaitsevat kulkutien varressa ja joissa ei ole riittävän korkeita aitoja. Taustalla on Riihitien aidatulla luistelukentällä sattunut tapaturma, jossa kaupunki tuomittiin korvauksiin ohikulkijan vammauduttua lentävästä kiekosta. Kaupungin luistelukenttiä ja kaukaloita käyttävät enimmäkseen koulut, päiväkodit ja vapaaajan liikkujat. Seurat harjoittelevat etupäässä jäähalleissa. Jos luistelukentällä ei ole jääpelit sallittuja, siitä ilmoitetaan kylteillä. Tällaisilla kentillä ei ole jääkiekkomaaleja. Luistelukausi kestää tavallisesti kolme kuukautta, yleensä kentät saadaan käyttöön joulukuun puolessa välissä. Viime talvena luiste- lu- ja pelikautta kesti suotuisien säiden takia pari viikkoa normaalia pidempään. Kenttien huoltohenkilöstö tekee tulevanakin talvena parhaansa kaupunkilaisten talviliikunnan mahdollistamiseksi.ennen pakkasia ja jäädytystä kentillä riittää siivous- ja korjaustöitä mm. ilkivallan jäljiltä. Lisätietoja: työpäällikkö Teemu Kylmäkoski/ viheryksikkö puh ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta/ liikuntatoimi puh Koulukadun tekojää oli luistelukunnossa ja ahkerassa käytössä marraskuusta lähtien. KUVA: PETRI VILKKO ESITTELYSSÄ LIIKUNTATOIMEN ORGANISAATIO RAKENNUSMESTARIT JA TYÖNJOHTO Rakennusmestari Pekka Koskela tapahtumien ja kilpailujen suorituspaikkojen rakentaminen Työnjohtaja Jorma Nieminen ulkoliikunta-alueiden rakentaminen ja kunnossapito, tapahtumien ja kilpailujen suorituspaikkojen rakentaminen, konekannan hankinta ja kunnossapito Työnjohtaja Esko Jouppi sisäliikuntatilojen työnjohto Rakennusmestari Pasi Lähteenmäki ulkoliikunta-alueiden rakentaminen ja kunnossapito, tapahtumien ja kilpailujen suorituspaikkojen rakentaminen Työnjohtaja Markku Wacklin urheilukenttien kunnossapito Työnjohtaja Ilkka Toiva sisäliikuntatilojen työnjohto 13

14 Nuorten Olympiapäivien 2009 valmistelut käyntiin Vuoden 2009 Nuorten Olympiapäivien (EYOF) valmistelut ovat käynnistyneet Tampereella. Nuorten Olympiapäiviin 2009 Tampereella osallistuu 48 Euroopan maata ja kaikkiaan 3300 nuorta urheilijaa. Kahden vuoden välein pidettävät olympiapäivät sisältävät yhdeksän lajia: pyöräily, uinti, tennis, käsipallo, lentopallo, koripallo, yleisurheilu, judo ja telinevoimistelu. Tampereen liikuntatoimi järjesti syksyllä 2005 ensimmäisen valmistelupalaverin urheiluseurojen kanssa, joiden on suunniteltu osallistuvan kilpailutapahtumien järjestelyihin. Euroopan olympiakomitean delegaatti, tanskalainen Jesper Larsen on käynyt Tampereella tutustumassa liikuntapaikkoihin, jotka jo ovat käy- tännössä valmiit. Marras-joulukuun taitteessa Dublinissa Tampereen liikuntatoimen edustajat esittelivät suunnitelmansa ensimmäistä kertaa Euroopan olympiakomitealle. Järjestelytoimikuntia rakennetaan vuoden 2006 aikana ja mm. päätoiminen pääsihteeri aloittaa vuoden 2007 alussa. Kilpailijoiden ruokailu, majoitus ja kuljetukset ovat järjestelyiden suurin haaste. Lehdistö mukaan luettuna Tampereelle saapuu Nuorten Olympiapäivien tiimoilta jopa vierasta, joten tapahtuma näkyy vahvasti kaupunkikuvassa. Hiihtolomaviikolla ilo irti liikunnasta Hiihtolomaviikolla kannattaa ottaa ilo irti liikunnasta. Liikuntatoimi järjestää yhdessä yhteistyötahojensa kanssa liikunnanohjausta peruskouluikäisille lapsille ja nuorille mm. hiihdon, luistelun ja palloilun merkeissä. Tarkemmin ohjauspaikoista ja -ajoista tiedotetaan koulujen kautta sekä liikuntatoimen verkkosivuilla: liikunta/ajankohtaista Kynttiläuinnit virittävät joulutunnelman Pyynikin uimahallin kynttiläuinti viritti liikkujat joulutunnelmaan. Tampereen uimahalleissa joulukuu on perinteisten Kynttiläuintien aikaa. Kynttiläuinnit ovat tulleet suosituksi tavaksi virittäytyä joulutunnelmaan kynttilän valossa ja rauhallisessa tunnelmassa. Ne ovatkin keränneet vuosittain halleihin satoja uimareita. Perinne alkoi Pyynikin uimahallilla vuonna Muissa Tampereen uimahalleissa tapahtuma järjestetään seitsemättä kertaa. Pyynikin uimahallissa uitiin kynttilän valossa jo itsenäisyyspäivän alla. Kynttiläuinnit Hervannan uimahallissa ovat sunnuntaina alkaen kello ja Tesoman uimahallissa ja Tampereen uintikeskuksessa perjantaina alkaen kello Tampereen Liikuntasanomat 2/2005

15 Huom. vanhat numerot eivät enää ole käytössä. Liikuntatoimen uudet puhelinnumerot Liikuntatoimi Suvantokatu avoinna arkisin fax Tiedustelut ja varaukset Asiakaspalvelu Sisäliikuntapaikat, ulkoliikuntapaikat, jäähallit, uimahallit, ampumaradat, tenniskentät, vesiurheilualueet, ulkoilu- ja retkeilyalueet Ampumaradat Osmonmäki, Ainonkatu Avustukset Liikunta-avustukset, projektit Liikunta-avustukset, erityisliikunta Hiihto Tiedustelut Kunnossapito Hiihtokeskukset Kauppi Lamminpää Suolijärvi Jäähallit, tekojääradat Hervannan jäähalli, Ruovedenk Tesoman jäähalli, Tuomarink Tampereen jäähallit Keltinkatu 2, Hakametsä Koulukadun tekojäärata, Kouluk Kuntoliikunta ks. Sisäliikuntapaikat Laskettelurinteet Hervanta, Turtolank Mustavuori, Nokiant Ohjaustoiminta Tiedustelut Pirkkahalli Sisäliikuntapaikat Tiedustelut Ajokin liikuntatilat Hervannan ammattioppilaitoksen liikuntatilat Hervannan vapaa-aikakeskus Kaukajärven vapaa-aikatalo Pyynikin palloiluhalli Nääshalli Tampereen stadionin liikuntatilat Tesoman jäähallin kuntosali Soutu- ja melontaharjoittelu Tiedustelut Kaukajärven soutu- ja melontastadion Talviuinti Tiedustelut Kaukajärven uimala, Tampereen Uimaseura ry Kaukajärven Riihiniemi (ei saunaa) Kaupinojan sauna, Tampereen Talviuimarit ry Mältinrannan uimapaikka (ei saunaa) Avantouintiseura Norppa Rauhaniemen uimala, Tampereen Työväen Uimarit ry Suomensaaren sauna, Lielahden Kipinä ry Suolijärven talviuintipaikka (ei saunaa), Tampereen Hervantalaiset ry Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus Tiedustelut, Moottorikeskuksent Tenniskentät Avoinna kesäisin Tiedustelut Ahvenisjärvi Kaukajärvi Kauppi Uimahallit Hervannan uimahalli, Torisevanraitti Pyynikin uimahalli, Kortelahdenk Tampereen Uintikeskus, Joukahaisenk Tesoman uimahalli, Tuomarink Ulkoilu- ja leireilyalueet Tiedustelut ja varaukset Ihala Lepäistent. 825, Uusikaupunki Kristilla, Kangasalant Lamminpään urheilumaja, Velodromint Niihaman ulkoilumaja, Pikku Niihamant Peltomäki, Säynäväjärvent Pulesjärvi, Itäniement Rantakaira, Timisjärvent. 36 Posio Suolijärven ulkoilualue, Suolijärvenk Suomensaari Urheilu- ja pallokentät Ahvenisjärven kenttä Hervannan keskusurheilukenttä Kaukajärven kenttä Kaupin pallokentät Lamminpään urheilukenttä Pyynikin urheilukenttä ja luistinrata Raholan urheilukenttä Sorsapuiston urheilukenttä ja jääkiekkorata Tammelan stadion Tampereen stadion Vehmaisten urheilukenttä liikunta/yhteystiedot 15

16 Urheiluseurat kiitävät sivuraiteille KOLUMNI Urheiluseuroja on muistettu viime vuosina vain juhlapuheissa. Tässä kuluneessa lauseessa on muutaman siemenen verran totuuttakin, mutta eivät seurat itsekään ole tämän päivän mollivoittoiseen arvostukseensa täysin syyttömiä. Julkinen sektori on osannut harhauttaa urheiluväkeä toisenkin kerran kahville. Makoiseksi kuorrutetuilla täkyillä seurat ovat auliisti ottaneet hoidettavakseen yhteiskunnalle kuuluvia palveluja. Seurat vastaavat päiväkerholiikunnasta, alaluokkalaisten iltapäiväkerhoista, vauvauinnista ja varttuneiden eläkeläisten virikeohjauksesta. Seuroista on näin tullut palvelujen tuottajia. Kunnat toteuttavat ostopalveluja. Ja seuran jäseniä puhutellaan asiakkaiksi. Päättäjät hykertelevät virastoissaan, kun kolmas sektori puurtaa heidän puolestaan korvausta vastaan yhteiskunnalle kuuluvien palvelujen kimpussa. Virkamiehiä ei hetkauta metrin puolikastakaan, vaikka perinteistä urheiluseuratyötä tehdään enää vain iki-kriittisissä urheiluseuroissa. Kovin harva välittää enää yli 12-vuotiaista. Rohkenin ääneen vertailla eri seurojen liikuntamäärärahojen kehitystä. Seurasi ei ole toteuttanut riittävästi päiväkerhojen liikuntaa eikä iltapäiväkerhojakaan. Siksi avustuksenne on jysähtänyt paikoilleen. Urheiluseuratkin ovat erilaisia. Jäsenistö päättää, mitä seurassa tehdään. Monien liikuntayhdistysten säännöissä mainitaan, että seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella. Tarkoitustaan seura toteuttaa tarjoamalla jäsenilleen esimerkiksi kilpailu-, nuoriso-, valmennus- ja koulutustoimintaa sekä kuntoliikuntaa. Mikään seuran ulkopuolinen mahti ei voi pitää seuran jäsenistöä kynnysmattona. Toki sekin on hyväksyttävä, että toinen seura haluaa tuottaa kaupallisia palveluja. Se ei kuitenkaan saa olla määräävä asia jaettaessa liikunta-avustuksia. Seurani liputtaa kilpa- ja huippu-urheilulle pyrkien toki toteuttamaan jäsenistön muutkin toiveet. Toiminta-ajatuksemme ei ole ehkä mediaseksikkäin, mutta se on kuitenkin jäsenistömme tahtotila. Valitettavan useasti on tullut tunne, että seuran pitäisi ensin hoitaa päiväkerholiikuntaa saadakseen yleisen hyväksynnän kilpa- ja huippu-urheilutoiminnalleen. Seurat ovat kiitäneet sääntöjensä edellyttämistä periaatteista sivuraiteille, mutta onneksi EU:n lainsäädäntö direktiiveineen voi palauttaa seurat turvallisemmalle reitille. Yhdistyksiä uhataan yleishyödyllisyyden poistamisella. Se voi olla raskas isku muille, mutta vapaaehtoisuuteen perustavaan urheiluseuraan ehdotettu lakiesitys ei juurikaan vaikuta. Jos joudummekin maksamaan arvonlisäverot pääsylipuista tai puffettituloista, se on kuitenkin varmasti vähemmän kuin mitä maksamme veroa ostamistamme tavaroista ja palveluista. Seuran jäsenille tarjottaviin palveluihin eivät edes pisimmät verottajan kynnet raapaise naarmua. Ja +-merkkistä tilinpäätöstähän seurat tekevät erinomaisen harvoin. Seura on tänä päivänä arvonlisäveron osalta rinnastettavissa yksityiseen kuluttajaan. Arvonlisäveroja ei voida vähentää. Muille kuin jäsenistölle palveluja tuottaville seuroille saattaa käydä tylymmin, mutta miinakenttähän on aina vaarallinen. Ensimmäinen liikuntalaki kirjoitettiin 1970-luvun lopulla. Siihen oli präntätty, että kunta vastaa olosuhteista ja urheiluseurat toiminnasta. Mielestäni erittäin toimiva malli vielä 2000 luvullakin. Toki liikuntapaikkojen kunnosta tai niiden riittämättömyydestä voidaan osoittaa syyttävällä sormella Tampereen kaupunkia. Enemmän kuitenkin olisin huolissani urheiluseurojen tilasta. Vastuunkantajat ovat sukupuuttoon kuolemassa, seuroille ei tahdo löytyä edes puheenjohtajaa muista henkilöistä puhumattakaan. Urheiluseurojen elinvoimaisuus on myös kuntalaisten etu. JARMO HAKANEN SUL: n liittovaltuuston varapuheenjohtaja

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016. Suomen Uimaliitto

TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016. Suomen Uimaliitto TIEDOTE 1 ROLLO-UINNIT 10.-12.6.2016 ROLLO-LEIRI 13.-15.6.2016 Suomen Uimaliitto 2 Tervehdys Tampereelta! Tätä kirjoittaessani joulukuun alkupuolella vesisateen ropistessa ikkunaan täällä Mansessa nääs

Lisätiedot

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012 KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI TALVEN TAIKAA PAJASANOMAT 1 /2012 Joulukuussa näytti talven tulo jäävän muutamaan pakkasasteeseen ja lumihiutaleeseen, olihan joulukuussa jopa

Lisätiedot

ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA

ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA Uimahallin henkilöstön koulutuspäivät Lapin aluehallintovirasto, Kemi 22-23.10.2015 Timo Erkkilä MIKÄ UIMAVETTÄ LIKAA Ensisijaisesti asiakkaat Veden laatuun vaikuttavat erityisesti:

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Sukset ostajan opas. Perinteisen suksen valinta. Ostajan oppaat" 01.11.2013

Sukset ostajan opas. Perinteisen suksen valinta. Ostajan oppaat 01.11.2013 Sukset ostajan opas Ostajan oppaat" 01.11.2013 Suksien jäykkyys, pohjamateriaali ja pituuden valinta ratkaisevat sen, miten suksi luistaa ja miltä hiihto maistuu. Suksien valintakriteerit ovat erilaiset

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! 8.2.2016 Kuntosali sijaitsee Monitoimitalolla, os. Kristiinantie 17 A, 64900 Isojoki Kuntosalille päästäksesi tarvitset oman poletin Kuntosalin käyttövuorot ovat luettavissa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 10 12.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 37 25.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 49 11.3.2013 27 Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

18.5.2016. Mikko Nieminen (kohd. 1-7) erikseen kutsuttuna Hannu Nurmi Hannu Nurminen Ingemar Sundelin

18.5.2016. Mikko Nieminen (kohd. 1-7) erikseen kutsuttuna Hannu Nurmi Hannu Nurminen Ingemar Sundelin Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kilpailu 18.5.2016 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.5.2016, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Anne Fröberg Harri Heikkilä Ari Honkanen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA LEMPÄÄLÄN KUNNAN PARHAINA PALKITTAVAT Vuoden miesurheilija TEEMU ROININEN 600 painonnosto

Lisätiedot

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tilavaraukset Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tiloja, alueita ja paikkoja vapaa-ajan käyttöön Vapaasti käytettäviä tiloja - Maksutta esim. lähiliikuntapaikat ja monitoimikentät (jalkapallo,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä?

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 17.01.2011 1) Seuran nimi? 2) Laji ja suorituspaikat? 3) Harjoitusolosuhteet ja mahdollisuudet? 4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 5) Minkälaisia toiveita seurallanne

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

KILPARYHMÄ 9-19 VUOTIAILLE

KILPARYHMÄ 9-19 VUOTIAILLE KILPARYHMÄ 9-19 VUOTIAILLE TAMMELAN URHEILUKENTÄLLÄ Tiistaisin ja torstaina 24.5 alkaen klo 17.30-19.00 Ilmoittautuminen joka kerralla klo 17.25 valmentajalle HUOM! omatoiminen alkuverkka ennen ilmoittautumista!

Lisätiedot

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli Tausta pelastuslaitoksissa tapahtuneet liikuntatapaturmat työpaikkaliikuntaohjeistukset työryhmän perustaminen tukipalveluiden palvelualueen

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu 18.11.2014 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.11.2014, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Harri Aalto Anne Fröberg Harri Heikkilä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA?

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? LIIKUNNAN MÄÄRÄ (h/vko) KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? 20 KOTI JA VAPAA-AIKA Perheen arkirutiinit, liikunnallinen elämäntapa, omaehtoinen liikunta URHEILUVALMENNUS AKATEMIAT 10 KERHOT KOULU Liikuntatunnit,

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

YAG2017 #nuorisoyleisurheilu #YAG2017 #lahti #lahdenahkera #maagisetkisat

YAG2017 #nuorisoyleisurheilu #YAG2017 #lahti #lahdenahkera #maagisetkisat YAG2017 #nuorisoyleisurheilu #YAG2017 #lahti #lahdenahkera #maagisetkisat YOUTH ATHLETICS GAMES - KISAKUVAUS Youth Athletics Games (YAG) on 9-17-vuotiaille suunnattu kilpailu- ja elämystapahtuma. Tapahtuma

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT 2016 RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT 2016 Raision kaupungin liikuntapalveluiden kevätkausi alkaa pääsääntöisesti viikolla

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta Avustusten hakuaika päättyy 31.03.2015 klo 16.00. Posion kunta, hyvinvointilautakunta, Kirkkotie 1, 97900 POSIO. Myöhästyneitä hakemuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013 Tampereen Kisatoverit Jalkapallojaosto, Roope Nutikka 2013 1 SISÄLTÖ 1) Taito-, kyky- ja maalivahtikoulu 3 2) Jalitsu-hallin talkoot 3 3) Jalkapallojaoston kehityspalaveri 4 4) E-valmentajakurssi 5 5)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1/2 Voimistelu- ja urheiluseura Lielahden Kipinä TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

VANH 22 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 23 VANH 23 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 23

VANH 22 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 23 VANH 23 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 23 4/2012 17.9.2012 Asiat VANH 22 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 23 VANH 23 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 23 VANH 24 VANHUSTENVIIKON 7.-14.10.2012 SUUNNITTELUA 24 VANH 25 FINNENTIEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 26.11.2013 113 KULTTUURIAVUSTUKSET 1. KOHDEAVUSTUS YHTEISÖILLE Kohdeavustusta voidaan myöntää sellaiselle tervolalaiselle yhdistykselle, yhteisölle

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

TAMPERE Muistio, 1. kokous (7) Tampereen Stadion, liikuntapalvelujen kokoustila Klubi. Erityisliikunnan edustaja: Tahlo-Jortikka Satu

TAMPERE Muistio, 1. kokous (7) Tampereen Stadion, liikuntapalvelujen kokoustila Klubi. Erityisliikunnan edustaja: Tahlo-Jortikka Satu TAMPERE Muistio, 1. kokous 2016 1 (7) Seuraparlamentti Aika Tiistaina 15.3.2016 klo 15-17 Paikka Kutsuttu Tampereen Stadion, liikuntapalvelujen kokoustila Klubi Liikuntaseurojen edustajat: Crusell-Kauppinen

Lisätiedot

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Palveluketju paperilla ja käytännössä Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Hengitysliitto Edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan

Lisätiedot

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2016 Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Läsnä: Ari Immonen Jari Yltävä Tarja Myry Olli Lassinaro Anu Karrimaa Anna

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Imago kunnossa: pelaajat haluavat pelata seurassa,

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

KANSALLISET AMPUMAHIIHDON PIKA- JA YHTEISLÄHTÖKILPAILUT TUUSULAN AMPUMAHIIHTO- STADIONILLA

KANSALLISET AMPUMAHIIHDON PIKA- JA YHTEISLÄHTÖKILPAILUT TUUSULAN AMPUMAHIIHTO- STADIONILLA 1 KANSALLISET AMPUMAHIIHDON PIKA- JA YHTEISLÄHTÖKILPAILUT TUUSULAN AMPUMAHIIHTO- STADIONILLA 12.-13.2.2011 KILPAILUORGANISAATIO Kilpailun johtaja Ratamestari Ammunnan johtaja Lähdönjohtaja Maali Tuloslaskenta

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/11 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/11 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/11 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSAIKA 26.4.2011 KELLO 17.00-20.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Väliaikaiset nuorisotilat, Poikkitie, Tuusniemi Juha Pitkänen,

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO

LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO KENTÄT Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi TALVIKAUSI (lämmitettävä aika) Harjoitukset, Ottelut, kilpailut, Mikkeliläiset rekisteröidyt urheiluseurat Aikuiset 20,00 30,00 A-juniorit ja nuoremmat

Lisätiedot

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset 1(5) SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset Rullaluistelu 300m, miehet 1)Tommi Lahti If Femman 50,7 1) Jukka Korpi Kristiinan Urheilijat 31,2 1) Urmas Leirost Lahden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2015. Kuva Pertti Tiuttu.

Jäsentiedote 1/2015. Kuva Pertti Tiuttu. Jäsentiedote 1/2015 Kuva Pertti Tiuttu. HUITTISTEN LATU JA POLKU RY. perustettu 1976 Pankkiyhteydet: FI69 11193000052670 (Nordea) FI80 50590040008590 (OP) FI95 44561040010091 (SP) Toimihenkilöt vuonna

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien opas

Joukkueenjohtajien opas Joukkueenjohtajien opas Tervetuloa Palokan Riennon joukkueenjohtajaksi! Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti joukkueenjohtajien vastuita ja velvollisuuksia ja heille sekä joukkueelle kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2.

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2. Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2014 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2014 644/12.04.03/2014 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot