Kadonneen aarteen metsästystä Lapset rakastavat aarteenetsintää. Monilla synttärikutsuilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kadonneen aarteen metsästystä Lapset rakastavat aarteenetsintää. Monilla synttärikutsuilla"

Transkriptio

1

2 2 Pääkirjoitus Kadonneen aarteen metsästystä Lapset rakastavat aarteenetsintää. Monilla synttärikutsuilla se on tehty ja nähty, ja yhä uudelleen se tempaa lapset mukaan seikkailuun. Hankalatkaan tehtävät ja vaikeatkaan vihjeet matkan varrella eivät lannista innokkaita ipanoita. Päinvastoin, palkinto tuntuu sitäkin ansaitummalta. Porukalla pähkäillään ja vuorotellen luetaan vinkkejä, kuka milloinkin keksii ratkaisun, missä seuraava etappi odottaa. Kun piilotettu aarre lopulta löytyy, ei riemulla tunnu olevan rajaa. Ilo moninkertaistuu saalista yhdessä jaettaessa ja mahdolliset harhalenkit tai erimielisyydet matkan varrelta unohtuvat. Väitän, että me aikuisetkin rakastamme aarteenetsintää, tavallamme, aikuisten oikeesti. Harva meistäkään haluaa seikkailla ja kulkea yksin. Eikä saaliskaan ole yksin niin nautinnollinen kuin kaverien kanssa jaettuna. Meissä ihmisissä on niin ainutlaatuisen hienoa juuri se, että meille on annettu taito ja halu olla ja tulla toimeen toisten ihmisten kanssa. Ja toisaalta se on juuri se Akilleen kantapäämme. Ihanat, kamalat ihmissuhteet! Näiden aikojen muotisana on yhteisöllisyys. Siitä tai paremminkin sen puutteesta puhutaan. Jotain tässä ajassa on muuttumassa toivoakseni ja uskoakseni parempaan suuntaan, kun ylenpalttisen yksilöllisyyden sijaan aletaan etsiä yhteistä hyvää. Jo oli aikakin! Itsekkyys on aikamme vitsaus. Jokohan siihen olisi vihdoin apua tarjolla, kun tämä vanha lääke nimeltä yhteisöllisyys on keksitty uudelleen? Toisista välittäminen ja omasta hyvästä luopuminen toisten hyväksi ei ole tosiaankaan niin helppoa kuin miltä se kuulostaa. Meille kun on vuosikausia tolkutettu yksilöllisyyttä, itsemme toteuttamista ja oikeuksiamme tehdä valintoja, jotka tuntuvat hyviltä meille. Vaatii työtä ja totuttelua, että kykenemme taas ajattelemaan yhteishyvää omahyväisyyden sijaan. Mutta harjoittelumahdollisuuksia meillä on onneksi runsaasti, Järvenpään kaltaisessa tiiviissä pikkukaupungissa kun tuskin kukaan onnistuu vahingossa erakoitumaan. Mestariasunnoissa ja muissakin asukasyhteisöissä löytyy paitsi mahdollisuuksia myös potentiaalia yhteisen hyvän tekemiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen. Miksi taloyhtiöissä pitäisi jokaisen perheen tai yksilön elää omassa kolossaan, kun kuitenkin kaikilla on kaipuu toisten ihmisten yhteyteen? Sitä kadonnutta koko kylä kasvattaa -meininkiä, sukupolvien yhteiseloa ja talkoohenkeä tuntuu haikailevan yhä useampi. Miksi jäädä haikailemaan, kun asialle voi itse tehdä jotain? Veisaanpa tieten vanhaa virttä, sen sanoma kun ei ole vanhentunut vaan on päinvastoin entistä ajankohtaisempi: ota se ensimmäinen askel, olkoon sen askelen suuntana sitten asukastoimikunnan kokous, saman rapun yksinäisen vanhuksen ovi tai vaikka lenkkisauna. Tietenkin yhteisöllisyyden kasvattamisessa on vaikeutensakin: pitää tottua tekemään kompromisseja, kun etsitään niitä yhteisiä pelisääntöjä. Jos kohtaa hankalia ihmisiä, on syytä tarkkailla, ettei itse heittäydy hankalaksi. Mutta onhan sitä ennenkin pikkukylissä toimeen tultu ja monista vaikeuksista selvitty nimenomaan yhteistyöllä. Yhteisöllisyys antaa lopulta kuitenkin paljon enemmän kuin vaatii. Tämä joulunalusaika, kun maassa pitäisi jo korkeamman tahon määräyksestäkin olla rauha ja ihmisillä hyvää tahtoa, sopii harjoitteluun erinomaisesti. Ja uuden vuoden voi jatkaa sitten samaa, hyvää rataa ihan puolihuomaamatta. Kadonneen arteen metsästys alkaa ja jatkuu askel kerrallaan. Riemullista jouluaikaa ja hyvää yhteistä uutta vuotta! Jaana Suopellonmäki Mestariasunnot Oy:n hallituksen jäsen, asukashallituksen puheenjohtaja ASUNNONVAIHTOILMOITUKSET Asunnonvaihtoilmoitukset on tarkoitettu Mestariasuntojen asukkaille, jotka haluavat vaihtaa asuntoa keskenään. Suksitehtaankatu 3, 4h+k, 85 m2, vuokra 703,10e/kk. Halutaan vaihtaa keskustan tuntumassa sijaitsevaan 2-3h+k. Yhteydenotot Leskinen puh Oman asunnon tiedot Pellonkulmantie 27, 3h+k, 80 m2, vuokra 670,96e/kk. Halutaan vaihtaa neliöön. Kaikki muut alueet käy paitsi Jamppa ja Pajalasta Sauvakatu. Yhteydenotot Nyman puh Sauvakatu 6, 2h+k, 62,5 m2, vuokra 538,35e/kk. Halutaan vaihtaa pienempään kaksioon keskustan lähelle. Yhteydenotot Voutilainen puh Leikkaa irti ja postita MESTARIASUNNONVAIHTOILMOITUS Alue (Esim. ): Asuntotyyppi: Kerrostalo Rivitalo Senioriasunto Pinta-ala: Huoneiden määrä: Vuokra: Lisätietoja omasta asunnosta: Etsimäsi asunnon tiedot (Kerro mistä ja millaista asuntoa etsit) Sauvakatu 8, 2h+k, 59,5 m2, vuokra 504e/kk. Halutaan vaihtaa Pöytäalhoon, Kinnariin, keskustaan, Seutulantie 9-11 tms. kolmioon. Yhteydenotot Käkönen puh Pellonkulmantie 6, 2h+k+s, 58 m2, vuokra 520e/kk. Halutaan vaihtaa Pellonkulmassa sijaitsevaan saunalliseen kolmioon. Yhteydenotot Rinne p tai luukku.fi. Pajalantie 39, 3 h+k, 76 m2, vuokra 638,35e/kk. Halutaan vaihtaa saunalliseen tai saunattomaan neliöön rivitalosta tai kerrostalosta esim. Lähteenkujalta, Pellonkulmasta, Pöytäalhosta. Ei Sauvakatu. Yhteydenotot Salokoivu p Auertie 9, 2h+k, 58 m2, vuokra 517 e/kk. Halutaan vaihtaa rivitalokolmioon, mielellään saunalliseen. Yhteydenotot Janhunen p Polvipolku 3, 1h+k, 28 m2, vuokra 245e, seniorikohde. Halutaan vaihtaa Vaarinkadun kaksioon tai isoon yksiöön. Yhteydenotot Paimen p tai Seutulantie 11, 2 h+k, 59 m2, vuokra 533,70e/kk. Halutaan vaihtaa pienempään ja edullisempaan kaksioon keskustan tuntumasta. Yhteydenotot Kauhanen p tai tai Pellonkulmantie 27, 2 h+k, 55 m2, vuokra 490,42e/kk. Halutaan vaihtaa rivitalokaksioon Kinnarista tai Kyrölästä. Nykyistä pienempikin käy. Yhteydenotot Markkula p tai Lähteenkuja 1, 4 h+k, 82 m2, vuokra 676,27e/kk. Halutaan vaihtaa kaksioon, myös saunallinen käy, Seutulantieltä, Pöytäalhosta tai muuten keskustan tuntumasta. Ei maantasalta. Yhteydenotot sähköpostilla Seutulantie 11, 2h+k, 40 m2, vuokra 378e/kk. Halutaan vaihtaa isompaan kaksioon (50-70 m2). Muut alueet käy paitsi Jamppa ja Nummenkylä. Yhteydenotot Majander p Järvipuistonkatu 7, 3h+k, 74 m2, vuokra 639e/kk. Halutaan vaihtaa saunalliseen kaksioon. Muut alueet käy paitsi Jamppa. Yhteydenotot Kyyhkynen p tai sirpa. Jampankaari 11, 2h+k, 57 m2, vuokra 466e/kk. Halutaan vaihtaa 2-3h+k noin m2 Jampasta tai keskustan läheltä. Yhteydenotot Lehtimaa p Jampankaari 11, 3h+k, 74 m2, vuokra 541e/kk. Halutaan vaihtaa keskustan neliöiseen kaksioon. Yhteydenotot Palmu p tai Naavatie 4, 3h+k, 75 m2, vuokra 626,25e/kk. Halutaan vaihtaa kaksioon. Yhteydenotot Korpela p Pellonkulmantie 6, 3h+k+s, 80 m2, vuokra 668,38e/kk. Halutaan vaihtaa saunalliseen neliöön Kyrölästä Puistotieltä. Yhteydenotot luukku.com. Sauvakatu 6, 2h+k, 62,5 m2, vuokra 527,79e/kk. Halutaan vaihtaa keskustan tuntumaan rivi- tai kerrostaloon m2. Muut kohteet käy paitsi Jamppa. Yhteydenotot Sutinen p Seutulantie 11, 2h+kk, 41,5 m2, vuokra 392,50e/kk. Halutaan vaihtaa saunalliseen rivitalokaksioon Pellonkulman, Annankulman, Kyrölän tai Kinnarin läheisyyteen. Yhteydenoto Nousiainen p tai Ruukkukatu 2, 2h+k, 60 m2, vuokra 522,08e/kk. Halutaan vaihtaa rivitalokolmioon Pellonkulmaan tai Annankulmaan. Yhteydenotot lahti p tai com Sauvakatu 6, 2h+k, 62 m2, vuokra 532,54e/kk. Halutaan vaihtaa pienempään m2 asuntoon Kinnariin tai Kyrölään. Yhteydenotot Muhujärvi p tai ripa. Seutulantie 11, 2h+k, 59 m2, vuokra 501e/kk. Halutaan vaihtaa mielellään keskustan alueelle, ei Sauvakatu eikä Jamppa. Yhteydenotot Raappana p tai Omat tiedot Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Asunnonvaihtoilmoitukset on tarkoitettu Mestariasuntojen asukkaille, jotka haluavat vaihtaa vuokra-asuntoa keskenään. Ilmoitukset julkaistaan mestariasuntojen kotisivuilla osoitteessa sekä seuraavassa Mestariasukaslehdessä. Ilmoitukset ovat ilmaisia. Vakuutan, että antamani tiedot ovat oikeita Allekirjoitus: JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY ETSITKÖ KOTIA? Mestariasunnoissa voit asua koko elämäsi. Olet sitten opiskelija, perheellinen, yksin asuva aikuinen tai yli 65-vuotias seniori. Tutustu kohteisiimme ja täytä asuntohakemus osoitteessa: tai tilaa hakemus asiakaspalvelustamme arkisin klo 9-15 numerosta (09) Leikkaa ilmoitus ja postita se osoitteeseen: Järvenpään Mestariasunnot, PL 105, Järvenpää Huom! Ilmoituksen voi jättää myös Internetissä osoitteessa: JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY Järvenpään suurin asunnontarjoaja

3 3 Asukashallitus kokoontui talousarvion tiimoilta Asukashallitus käsitteli Mestariasuntojen vuoden 2006 talousarvion syyskokouksessa Silja Operalla. Puheenjohtaja Jaana Suopellonmäen johdolla ja Veikko Simunaniemen esittelypuheenvuoron kautta kokouksessa käytiin läpi kaikki merkittävimmät kiinteistöjen ylläpitoon ja vuokriin vaikuttavat seikat. Samassa yhteydessä kukin asukashallituksen jäsen sai edustamansa kiinteistön kiinteistökohtaisen talousarvion. Nämä käytiin myöhemmin loppusyksystä läpi asukastoimikuntien kokouksissa. Kustannusten nousua oli tapahtunut mm. jäteveron suhteen sekä huoneistojen markkinoinnin ja ulkoalueisiin tapahtuneiden panostusten kautta. Ulkoalueiden hoidon ja parannustöiden osalta vuoden 2005 määrärahat ylittyvät. Pihat ovat kuitenkin nyt Juokse henkesi edestä, terveyskasvattajien keksimä mainio lause, kuvaa hyvin tämän päivän ihmisen suhdetta liikuntaan. Enää ei saada sitä jokapäiväistä terveellistä liikunta- ja raitisilma-annosta työpäivänä niin kuin silloin, kun suuri osa väestöstä asui maaseudulla ja joutui ammatissaan monipuolisesti kuormittamaan kehoaan. Tänä päivänä on lähdettävä hakemaan tarpeellinen liikunta-annos aivan erikseen tiukasti lokeroidusta päiväohjelmasta varatulla puolen, tunnin tai kahden pituisella jaksolla - ketkä nyt vielä jaksavat lähteä uuvuttavan, sisällä huonossa ilmassa vietetyn yksitoikkoisen päivän päätteeksi. Vaikka ehdottomasti pitäisi. Tätä kirjoittaessa syksy on edennyt jo marraskuun loppupuolelle, epätavallisen lämpimissä merkeissä, eikä talvi tunnu pääsevän hommiinsa jäädyttämään maata ja vesiä sekä tekemään tietä lumen tulolle. Asukashallitus kokoontui Silja Operalla. siistejä, ja tämä johtuu pitkälti aktiivisten asukkaiden tekemistä kunnostustöistä. Varsinaisten talousasioiden ohella kokous toimi foorumina muillekin asukastoimintaan liittyville asioille. Remonttiraha eli Mestariasuntojen palkitsemisjärjestelmä pitkään asuneille herätti asukkaiden Tämä on tietysti meille sauvakävelijöille ja pyöräilyn harrastajille ihan mukavaa. Ihmettelen muuten suuresti, että mihin kesällä esiintyneet suuret pyöräilijämäärät ovat haihtuneet, vaikka on ollut mitä mainioimmat pyöräilykelit. Järven kiertäjiäkin on melkein yhtä harvassa kuin kanalla hampaita. Onko niin, että ihmiset katsovat kalenterista, että nyt on pyöräilykausi lopussa, vaikka ilmat olisivat kuinka hienot ja melkeinpä kesäiset? Jos niin on, niin sanon itse pyöräilyä läpi vuoden harrastavana; älkää hyvät ihmiset tehkö niin, vaan käyttäkää pyörää talvellakin kuntoiluun. Se on raskaampaa kuin kesällä, ja siksi tehokasta. Karkeat maastorenkaan tai nastakumit alle ja kypärä pipon päälle, niin se on myös turvallista. Kyllähän se niin on, että saisi sitä lunta jo tulla, kun suksetkin jo malttamattomina ja huollettuina odottaa pääsyä lumiseen mielenkiintoa. Remonttirahakäytäntöjä muokataan lähiaikoina yhdessä asukashallituksen remonttityöryhmän kanssa. Kokouksessa käsiteltiin myös asukastyytyväisyyskyselyä ja sen toteuttamista sekä päätettiin pihakilpailun palkintojenjakotilaisuudesta. Lisäksi puitiin mm. metsään ja kimaltelevalle lumilakeudelle järven jäälle. Järvestä puheen ollen tunnustan salaisen, monivuotisen haaveeni; retkiluistelun. Nythän on niin, että järvemme jäällä on ollut aurattu, useamman kilometrin mittainen luistelurata jo monena vuonna, joten harjoitteluun on mahdollisuus. Odotan jännittyneenä, milloin tämä paljon porua aiheuttanut KUUMA yhteistyö ulottuisi Tuusulanjärvelle niin, että kuntien liikuntatoimet tekisivät yhdessä koko järven kiertävän ladun ja luistelubaanan. Nythän on lapsellisen naurettavasti järven molemmissa päissä komeat ladut, mutta keskikohta järveä on näköjään ei kenenkään maata, tai tässä tapauksessa jäätä. Hävetkää ja tehkää yhteistyötä, liikuntatoimet. Kun nyt tuli ojennettua näitä saamattomia virkailijoita niin palataanpa aiheeseen retkiluistelu, joka parkkipaikkojen romuautotilannetta muiden ajankohtaisten teemojen ohella. Virallisen kokouksen jälkeen asukashallituksen jäsenet toivat esiin asumiseen liittyviä asioita ja vaihtoivat näkemyksiään illallispöydän ääressä. Seuraavana aamuna talousarvioristeilyn kruunasi ohjattu kiertoajelu Tallinnan eri asuinalueilla asiantuntevan paikallisen oppaan johdolla. Historiasta johtuen Tallinnan asuintaloihin liittyy aikamoisia tarinoita, niin omistamisen tai hallitsemisen kuin asukkaidenkin osalta. Kokolailla asukashallituksen kokouksesta jäi kotiin Järvenpäänhän kannettavaksi aikamoinen säkki päätöksiä, tietoa ja tarinaa asumisesta. Talousarvioristeilyn kruunasi ohjattu kiertoajelu Tallinnan eri asuinalueilla paikallisen oppaan johdolla. Liikkumisen ilo - onko sitä olemassa? parhaimmillaan on sitä, että porukka luistelee peilikirkkaalla merenjäällä auringon paisteessa kymmeniä kilometrejä saarten ja luotojen lomassa maisemassa, joka on kuin postikortista. Todellisuudessa näitä päiviä taitaa olla yksi tai kaksi vuodessa. Muut ovat harmaita, sateisia ja myrskyisiä tai jää on huono, lunta liikaa ja ties mitä, mutta unelmat ovat unelmia ja totta puhuen olen surkean huono luistelija. Lisäksi retkiluistimet ovat tuhottoman kalliita. Kaikesta huolimatta haluan liidellä unelmieni kirkkaalla teräsjäällä; saapas nähdä, miten siinä käy. Mutta joka tapauksessa tahtoisin kiljaista, karjaista, mylväistä ja nätisti pyytää: menkää ulos ja tehkää kaikkea mistä kroppa tykkää, sillä liikkumaan meidät on luotu. Liikuntaterveisin Paul Lindholm Asukashahallituksen kokoonpano kp...talon osoite...vars. jäsen... varajäsen Välskärinkatu 25...Saara Manninen... Eila Puruskainen Mittarikatu 6...Elise Tirri... Lempi Lunden Polvipolku 3...Reino Pennanen... Anja Virtanen Auertie 9...Reino Vauhkonen... Jouko Kaljunen Naavatie Hilma Lassinniemi... Manu Hämäläinen Pellavapirkka...Airi Kauppala... Niina Aittasalo Pöytäalhontie 72...Toivo Kulmala... Petri Helmi Haltianpolku 6...Anne Autere... Marja-Liisa Alander Haltianpolku 14...Martti Vieri... Pekka Neuvonen Sauvakatu 8...Leena Kervinen Jampankaari 6...Paul Lindholm Haltianpolku 12...Martti Vieri... Pekka Neuvonen Sauvakatu 6...Leena Kervinen... Anne Mantere Hallintokatu 7...Hilkka Metsälä Jampankaari 11...Tanja Holopainen... Kaija Pesonen Pöytäalhontie 95...Tuula Talja... Harri Björkstedt Pöytäalhontie 97...Harri Eronen... Alpo Kauranen Pajalantie 39...Leena Kervinen Puistotie 26...Hanna Puura Jampankatu 9...Arto Olmala... Päivi Lehtinen Jampankatu 11...Arto Olmala... Päivi Lehtinen Vaarinkatu 12...Hannes Kainsalo... Kauko Krankkala Kartanontie 5...Kristiina Åkerlund Järvipuistonkatu 7..Kari Pohjonen Sauvakatu 7...Leena Kervinen Seutulantie 11...Sven-Erik Lehtonen... Vesa Kokko Ruukkukatu 2...Jari Järvinen Jampankaari 15...Liisa Tiuraniemi... Marja Katve Jampankaari 17...Liisa Tiuraniemi... Marja Katve Ruukkukatu 4...Jari Järvinen Lähteenkuja 1...Vesa Helenius Ruukkukatu 6...Jari Järvinen Haltianpolku 21...Sirpa Veijonen... Raija Virta Haltianpolku 23...Sirpa Veijonen... Raija Virta Maljakatu 17...Marko Niskanen... Suvi Knuutinen Suksitehtaankatu 3.Marko Willström... Teija Jokela Seutulantie 9...Sven-Erik Lehtonen... Vesa Kokko Torpantie 31...Jaana Suopellonmäki, pj.. Jukka Heikkinen Pellonkulmantie 27.Esko Marttinen... Markku Borèn Wärtsilänkatu 18...Maria-Leena Valkonen... Anja Koli Nummikatu 16...Pauli Taipale... Pasi Vaakanainen Nummikatu 18...Pauli Taipale... Pasi Vaakanainen Maljakatu 22...Tuija Hytti... Sirkka Viitanen Pellonkulmantie 6...Kirsi-Marja Juurinen... Katriina Ylinen Vöyrinkatu 12...Juha Ikonen... Marja Salo Mestariasuntojen vuokrat nousevat keskimäärin 2,6 % Mestariasuntojen vuokrat tarkistetaan alkaen. Tämän hetkinen keskimääräinen vuokra on 8,53 eur/m 2 /kk, jota tarkistetaan keskimäärin 0,22 eur/m 2 /kk. Kokonaiskeskivuokraksi muodostuu siten 8,75 eur/m 2 /kk. Tämä tarkoittaa, että 55 m 2 :n kaksion vuokra tulee olemaan noin 480 euroa kuukaudessa. Mestariasunnoissa vuokraan sisältyy myös kylmän ja lämpimän veden hinta eikä sitä näin ollen peritä erikseen. Kylmän ja lämmitetyn veden osuus on vuokrassa noin 18 euroa / asukas / kuukausi. Jos esimerkkikaksiossa asuu kaksi asukasta, on vesikustannusten osuus noin 36 euroa kuukaudessa. Näin ollen varsinaiseksi asunnon vuokraksi muodostuu esimerkki kaksiossa noin 445 euroa kuukaudessa eli 8,1 eur/ m 2 /kk. Vuokrantarkistukseen vaikutti oleellisimmin hoitokulupuolelta vedenhinnan nousu ja jätevero. Vettä kulutetaan Mestariasunnoissa säästeliäästi. Vuoden 2004 keskimääräinen kulutus oli 148 litraa/asukas/ vuorokausi ja tämän vuoden tavoite on alle 140 litraa/asukas/ vuorokausi. Mestariasunnot avaa asuntotorin vuoden 2006 alussa Mestariasunnot Oy avaa asuntotorin, jossa tarjotaan kaikkia kaupunkikonsernin asuntoja keskitetysti. Kaupungilla on suorassa omistuksessa edelleen noin 180 asuntoa sekä välivuokrauksessa noin vajaat sata asuntoa. Mestariasunnoilla on tällä hetkellä asuntoa. Mestariasuntoihin fuusioitumassa olevaan Jampankiveen on tulossa lisäksi yli kuusikymmentä vanhusten asuntoa. Kokonaisuutena asuntotorin asuntomääräksi tulee noin asuntoa. Asuntotorin toiminta alkaa Mestariasuntojen toimitiloissa (os. Sibeliuksenkatu 15 B) vuoden 2006 alussa.

4 4 Järvenpään kaupungin vesilaitoksesta liikelaitos alkaen Pentti Karhu Tekninen johtaja Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunginvaltuusto on päättänyt muuttaa vesilaitoksen liikelaitokseksi alkaen. Kunnallisella liikelaitoksella tarkoitetaan kuntalain mukaista kunnallista organisaatiota tai muuta vastaavalla tavalla organisoitua liiketoimintaa harjoittavaa kunnan toimintayksikköä. Liikelaitokselle on ominaista, että se kattaa kulunsa maksutuotoilla. Sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella ja sille laaditaan oma tuloslaskelma sekä tase. Liikelaitoksen toimintaa säätelevät kuntalaki ja kaupunginvaltuuston vahvistama johtosääntö sekä valtuuston hyväksymä palvelusopimus. Liikelaitoksen toimintaa ohjaa kaupunginvaltuuston valitsema luottamushenkilöelin, johtokunta. Kaupunki on käytännössä vastuussa liikelaitoksen sitoumuksista. Liikelaitos kuuluu kaupungin organisaatioon eikä ole kaupungista erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Liikelaitoksen henkilökunta on edelleen kaupungin henkilökuntaa samoin velvoittein ja etuuksin kuin ennen liikelaitostamista. Kunnan liikelaitostoiminta on kannattavuusperusteista liiketoimintaa, jonka ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ole maksimituoton saaminen siihen investoidulle pääomalle. Liikelaitos kattaa kulunsa maksutuloilla, samoin kuin sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Liikelaitoksen luonteeseen kuuluu taloudellinen itsenäisyys, mitä osoittaa lain tarjoama mahdollisuus nettobudjetointiin eli siihen, että kaupungin talousarvioon otetaan vain liikelaitoksen tulos. Järvenpään kaupungin vesilaitoksen liikelaitostamisella ei ole välittömiä vaikutuksia vesilaitoksen jo aiemmin päätettyihin maksuihin eikä asiakaspalveluun. Liikelaitostaminen antaa sen sijaan oivan lähtökohdan liiketoimintojen tuottavuuden kohottamiselle niin, että tulevaisuudessa maksuihin kohdistuvat korotuspaineet pienenevät. Järvenpään kaupungin vesilaitoksen liikelaitostamisella ei ole välittömiä vaikutuksia vesilaitoksen jo aiemmin päätettyihin maksuihin eikä asiakaspalveluun. Vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltomaksujen suuruuden sellaiseksi, että pitkällä aikavälillä maksuilla tulee kattaa sekä vesihuollon kulut että investoinnit. Voi olla, että tulevaisuudessa kustannusten kohdistamiseksi oikein myös sadeveden johtamisesta yleiseen sadevesijärjestelmään tullaan perimään maksua. Tällä hetkellähän sadevesijärjestelmän ylläpito- ja investointikustannukset katetaan vesi- ja jätevesimaksuilla. Raakamaa kunnan omistukseen Reino Taurovaara kaupunginhallituksen puheenhohtaja Järvenpään kaupunki sijaitsee Helsingin seudulla, joka kärsii rakentamiskelpoisen, kohtuuhintaisen tonttimaan puutteesta. Järvenpäässä tilanne on erittäin vaikea. Ongelma vaikeuttaa vapaarahoitteista ja valtion tukemaa asuntotuotantoa sekä toimitilarakentamista, jota Järvenpäässä pitää voimakkaasti lisätä uusien työpaikkojen saamiseksi kaupunkiimme. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden yleiskaavan, jossa pääkasvusuunnaksi on hyväksytty pääratapainotteinen etelän suunta. Suurin osa järvenpääläisistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Pääradan varteen rakentaminen mahdollistaa raideliikenteen käytön työmatkoilla, joka on kestävän Kapiteelin omistama Lepolan alue ja Ristinummi ovat keskeiset asuntorakentamisen alueet Järvenpäässä. kehityksen mukaista toimintaa. Uuden yleiskaavan toteuttamista vaikeuttaa maanomistusolosuhteet. Kaupunki on neuvotellut maapoliittisen periaateohjelman mukaisesti maanomistajien kanssa vapaaehtoisista pääosin maakaupoista, tuloksettomasti, vaikka raakamaan tarjoushintoja on korotettu tuntuvasti. Maapoliittisen periaateohjelman mukaisesti Järvenpään ykköstavoite on hankkia omistukseensa raakamaata ja kaavoittaa omistuksessaan olevaa maata. Näin estetään sekä maan hallitsematon arvonnousu että asumiskustannusten voimakas nousu. Korkea maan hinta siirtyisi esim. ensiasunnon hankkivan nuoren perheen asumiskustannuksiin. Asuttiinpa sitten vuokralla tai omistusasunnossa. Kapiteelin omistama Lepolan alue ja Ristinummi ovat keskeiset asuntorakentamisen alueet Järvenpäässä. Kapiteelin kanssa on neuvoteltu tuloksettomasti vapaaehtoisista maakaupoista. Kaupunginhallituksen maanhankintaryhmässä onkin yksimielinen näkemys siitä, että viime kädessä Kapiteelin maat lunastetaan. Lunastusmenettelyllä osoitetaan selkeästi raakamaan hinta Järvenpäässä. Lunastusmenettelyä tulee laajentaa myös muihin maaalueisiin, jotta kaupungin hallittu kasvu jatkuisi ja asumiseen suunniteltuja maareservejä saadaan kaupungin omistukseen kohtuuhinnalla. Näin leikataan omalta osaltaan perheiden asumiskulujen hallitsematon nousu Järvenpäässä.

5 Lähde mukaan asukastoimintaan 5 Yhteishallinnosta vuokrataloissa Yhteishallinnon tarkoitus on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa. Lainmukaista asukkaitten päätösvaltaa käyttävät yksikön asukkaat ja huoneistojen haltijat asukkaitten kokouksessa. Äänioikeutettuja ovat kaikki talossa vakituisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt sekä liike- ja toimistotilojen osalta se henkilö, jolla on vuokralla olevan tilan välitön hallinta. Äänioikeus yhteishallintoa koskevissa asioissa tarkoittaa henkilökohtaista osallistumista kokouksen kulkuun ja henkilökohtaista osallistumista päätöksentekoon äänestettäessä asioista tai henkilövalinnoista. Asukkaitten kokous voi valita vuokranmääritysyksikölle asukastoimikunnan tai asukastoimikuntia, joiden toimikausi on vähintään kaksi vuotta. Toimikunnan jäsenten määrästä voidaan päättää rajoituksetta. Asukkaitten kokous voi päätöksellään erottaa toimikunnan tai sen yksittäisen jäsenen kesken toimikauden. Asukastoimikunnan tehtävänä on osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto: - talousarvioesityksestä ja vuokranmääritysesityksestä - pitkänajan korjaussuunnitelmista - pitkänajan rahoitussuunnitelmista - huoltosopimuksen sisällöstä, hoitojärjestelmästä sekä isännöinnin ja huoltotehtävien järjestämisestä - muista yksikköä koskevista asioista sekä tehdä esityksiä ja neuvotella: - talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä Asukastoimikunta voi päättää: - järjestyssääntöjen sisällöstä - autopaikkojen, saunojen, pesutupien ja vastaavien tilojen vuokraus- ja jakamisperiaatteista ja valvoa niiden noudattamista - yhteisten askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä sekä talkoiden ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämisestä - toimikunnan päätettäväksi siirretystä asiasta sekä toimeenpanna sen tehtäväksi annettu asia, jos on valmis ottamaan sen vastaan Mestariasumiseen kuuluu olennaisena osana aktiivinen asukastoiminta. Asukastoimintaa harjoitetaan eri tasoilla aina talokohtaisesta asukastoimikunnasta kaikkia taloja edustavaan asukashallitukseen. Asukkaat ovat edustettuna myös Mestariasuntojen hallituksessa, jonka kahdeksasta hallitusjäsenestä asukkaat ovat valinneet kaksi jäsentä, sekä heille varajäsenet. Kiinteistötasolla asukastoimikunnat ovat tärkeä osa asumisviihtyvyyttä ja asukasdemokratiaa. Toimikunnat ovat järjestäneet vuosien varalla mm. erilaisia tapahtumia ja talkoita. Kevät- ja syystalkoot ovat myös oivallinen tapa tutustua naapureihin ja nostattaa talon yhteishenkeä uusiin ulottuvuuksiin. Mitä asukastoiminta on? Esitimme muutaman kysymyksen Mestariasuntojen asukkaalle, asukashallituksen puheenjohtaja Jaana Suopellonmäelle. Jaana asuu Mestariasuntojen rivitalokiinteistössä Torpantiellä ja on ammatiltaan luokanopettaja. Hänellä on pitkä mestariasumiskokemus, sillä ennen ulkomailla vietettyä jaksoa ( ) Jaana asui useita vuosia Kartanontie 5:ssä toimien aktiivisesti kiinteistön asukastoimikunnassa. Miksi lähdit mukaan asukastoimintaan? Se että on kotoisin maalta, on varmaan vaikuttanut siihen, että lapsuudesta asti on jäänyt ikään kuin talkoohenki päälle. Palatessani Hong Kongista vuonna 2003 takaisin mestariasukkaaksi, lähdin asukastoimintaan heti mukaan, koska Kartanotie 5:n asukastoiminnasta oli jäänyt niin mukavat kokemukset. Minkälaista on toimia asukashallituksen puheenjohtajana? Tässä saa aika hyvin tietoa siitä, missä Mestariasuntojen toiminnassa yleisesti mennään, eikä tule ajateltua asioita pelkästään oman asuinkiinteistön kannalta. Asukashallituksen yhteiset tapaamiset mahdollistavat tarpeellisten asioiden oppimisen ja tietämyksen levittämisen asukastoimikuntien kautta mahdollisimman kattavasti mestariasukasväelle. Samalla yhteisen näkemyksen luonti helpottuu. Miten asukastoimintaa tulisi mielestäsi kehittää? Mielestäni Mestariasuntojen kaikille asukkailleen järjestämät yhteiset tapahtumat johonkin asumiseen liittyvän teeman tai toiminnan ympärillä ovat erinomaisia. Esimerkkinä tästä aiemmin järjestetty puutarhapäivä. Tapahtumissa tulee samalla tutustuttua muidenkin kiinteistöjen asukkaisiin. Esimerkiksi remonttirahakäytäntöihin liittyen remontoinnin ympärille voisi hyvinkin rakentaa teematapahtumia tai työpajoja, joissa remonttiasioihin voisi tutustua ammattilaisten opastuksella ja vaikka kokeillakin jotain käytännössä heidän ohjauksessaan. Mitä asukastoiminta on sinun mielestäsi kiinteistötasolla? Asukastoimikunta on yhteinen päättävä elin talon sisällä. Asukastoimikunnassa voidaan tehdä monenlaisia päätöksiä ja toteuttaa yhdessä erilaisia talon käytännön järjestelyjä, Jaana Suopellonmäki. talkoita ja muita asioita. Kyse on asioista päättämisestä sekä niiden hoitamisesta yhdessä. Samalla tietysti tulee yhdessä käytyä läpi nekin asiat, jotka eivät ole hoituneet toivotulla tavalla. Minkä viestin asukastoiminnasta haluaisit lähettää muille mestariasukkaille? Tulkaa mukaan latuja aukomaan, minusta se on parempi kuin valittaa perässä hiihtäjänä siitä, että ladut johtavat väärään suuntaan. Osallistumalla voi vaikuttaa. sekä valvoa: - asukkaiden ja muiden huoneistojen haltijoiden yhteiseen lukuun hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteiden suorittamista ja edistää: - asumiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista ja tarvittaessa toimia sovittelijana häiriötapauksissa Asukaskokouksen tehtävänä on päättää ehdokkaista asukkaiden edustajaksi yhtiön hallitukseen. Yhtiökokouksen on valittava yhtiön hallitukseen vähintään yksi jäsen ehdotetuista, jos hallitukseen valitaan enintään neljä jäsentä ja vähintään kaksi jäsentä ehdotetuista, jos hallitukseen valitaan jäseniä viisi tai enemmän. Asukkaitten kokouksella on oikeus valita valvoja seuraamaan ja tarkastamaan vuokranmääritysyksikön talouden ja hallinnon hoitoa. Valvojalla on sama tiedonsaantioikeus kuin tilintarkastajillakin ja hänen salassapitovelvollisuutensa ja vahingonkorvausvastuunsa on sama kuin tilintarkastajillakin. Valvojan on annettava kertomuksensa asukkaitten kokoukselle ja toimitettava se tiedoksi yhtiön omistajalle. Muualle, esimerkiksi lehdistölle, valvoja ei voi tietoja tai kertomusta toimittaa salassapitovelvollisuuttaan rikkomatta. Vastaava lakimies Jorma Turunen Lakiasiaintoimisto Jorma Turunen Leikkimieliseen turnaukseen osallistui lähes 30 eri yrityksen joukkuetta. Mestariasuntojen henkilökunta osallistui Papros Masters 2005 keilaturnaukseen Mestariasunnot osallistui syksyllä Papros oy:n järjestämiin kiinteistöalan toimijoille tarkoitettuun leikkimieliseen keilaturnaukseen. Turnaukseen osallistui lähes 30 eri yrityksen joukkuetta. Voiton vei kotiin YTV Jätehuoltolaitos, toisen palkinnon kaappasi Myyrmäen Huolto Oy ja kolmanneksi sijoittui Roihuvuoren Kiinteistöt Oy, jonka vieraana asukashallituskin käväisi syksyn talousseminaarin yhteydessä. Mestariasunnot jäi tällä kertaa sijalle 26. Joukkueemme pistekeskiarvo oli 90 pistettä, kun turnauksen voittajajoukkue ylsi reiluun 152:n pisteen keskiarvoon.

6 6 Taloussuunnitelma ja talousarvio 2006 Valtuusto hyväksyi marraskuussa Järvenpään kaupungin taloussuunnitelman vuosille sekä talousarvion vuodelle Kaupungin toimintakate v on 126,7 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu on 3,2 %. Investointihankkeivuodelle 14 siin on varattu ensi milj. euroa. Pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa kaupungin tulosta asteittain niin, että viimeistään vuosikymmenen lopulla tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit. Vuosina toimintakatteen kasvuksi on määritelty keskimäärin enintään 2,75 %/vuosi. Palvelujen tuottamisessa panostetaan ennaltaehkäisyyn Kaupungin palvelujen kehittämisessä painottuvat ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja puuttuminen ongelmiin sekä työ- ja asiakaspalveluprosessien parantaminen. Erityisesti panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin, työllisyyden edistämiseen, vanhusten asumispalveluihin sekä terveyspalveluihin, kertoo kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuutta kehitetään yli toimialarajojen toimivilla palveluprosesseilla, joissa ovat mukana kaikki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät kaupungin organisaatiot. Lastensuojelun ennaltaehkäisevää perhetyötä ja perheneuvolan työtä tehostetaan lisäämällä henkilöresursseja. Tarkoituksena on avohuollon keinoin vähentää lasten laitos- ja perhesijoituksia. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta yhdistetään parantamaan perhenäkökulmaa toiminnassa. Koulujen erityisopetuksen järjestämistapaa uudistetaan ja oppilashuollon palveluja kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Nuorten työpajatoimintaa jatketaan ja kehitetään. Terveyspalveluissa noudatetaan hoitotakuuta kaikessa toiminnassa; myös hammashuollossa. Vammaisten, kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien työllisyyttä parannetaan. Oppilaitoksissa on painopisteenä uusien opetussuunnitelmien toimeenpanon loppuunsaattaminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen. Aikuislukion ja Järvenpään työväenopiston yhteistyönä monipuolistetaan paikallista opiskelutarjontaa ja Kirkes-kirjastojen palveluja laajennetaan. Investoinnit Tärkeimmät suunnitelmakauden talonrakennusinvestoinnit ovat uimahallin peruskorjaus, Haarajoen koulu ja päiväkoti ja Saunakallion koulu. Lisäksi investointisuunnitelmassa on varauduttu yleiskaavan toteuttamisen kunnallisteknisiin investointeihin, kertoo kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Lähivuosina kaupungin investoinnit rahoitetaan suurelta osin lainarahalla. Tästä johtuen investointibudjetti vuosille on maltillinen eli 70,7 milj. euroa (keskimäärin 14,1 milj. euroa / vuosi). Aiemmasta käytännöstä poiketen valtuusto päätti investoinneista viisivuotisjaksona, vuoteen 2010 saakka. Muutoksella halutaan korostaa hankkeiden suunnitelmallisuutta ja kytkeä valtuuston hyväksymän yleiskaavan toteuttamiseen liittyvät investointitarpeet pitkän aikavälin toiminnalliseen ja rahoituksen suunnitteluun. Kaupunkistrategiassa on esitetty tavoite, että vuosikatteen on oltava ensi vuonna yli 100 prosenttia poistoista. Tunnusluvun arvo on ensi vuonna 113 % ja se paranee vuosittain; arvioiden mukaan vuosikate riittää vuonna 2010 esityksen mukaisten investointien rahoittamiseen. Lähiajan investointihankkeet Investointisuunnitelmassa on varauduttu yleiskaavan toteuttamisen kunnallisteknisiin investointeihin. Tärkeimmät suunnitelmakauden talonrakennusinvestoinnit ovat uimahallin peruskorjaus, Haarajoen koulu ja päiväkoti, Saunakallion koulu. Vuosina investoidaan koulujen peruskorjauksiin (Yhteiskoulun peruskorjauksen viimeinen vaihe euroa, Keskuskoulun peruskorjaus euroa, Kartanon koulun peruskorjauksen loppuunsaattaminen euroa). Saunakallion koulun laajennukseen ja peruskorjaukseen on budjetoitu yhteensä 6,3 milj. euroa vuosina Lisäksi rakennetaan Haarajoelle päiväkoti sekä koululle lisätilaa (hankkeen kokonaisbudjetti 1,8 milj. euroa). Liikkeelle lähdetään päiväkotiosan rakentamisesta. Uimahallin peruskorjaukseen ja laajennukseen on varattu yhteensä 5,4 milj. euroa vuosille Vesihuoltolaitoksen investointeihin on varattu 15 milj. euroa vuoteen 2010 mennessä. Yleiskaavan toteuttamiseen on budjetoitu yhteensä 17 milj. euroa vuoteen 2010 mennessä. Rahoitustilanne tuo haastetta toiminnalle Vuoden 2006 lopussa kaupungin lainakannan on arvioitu olevan 42,8 milj. euroa eli 1131 euroa / asukas. Lainakannan kasvun arvioidaan pysähtyvän vuoteen 2010 mennessä, jolloin kaupungin lainakanta on 59,2 milj. euroa (vajaat euroa /asukas) Vuodet ovat rahoituksellisesti haastavia. Palvelutuotannon tehostaminen ja kustannuskehityksen hallinta ovat kaupungin toiminnassa keskeisiä kehittämisalueita, kertoo Erkki Kukkonen. Kaupunki käynnistää sisäisiä kehittämishankkeita ja ottaa palvelutuotantonsa rakentamisessa huomioon lähikuntien ja ulkopuolisten palveluntuottajien tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. KUUMA-yhteistyönä on etenemässä kolme palveluihin liittyvää selvitystä: esiselvitys alueellisen terveydenhuollon järjestämisestä sekä esiselvitys yhdyskuntateknisten palvelujen järjestämisestä. KUUMAkuntien talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelujen alueellisesta toimintajärjestelmästä tehtiin esiselvitys vuonna 2005 ja suunnittelua jatketaan sen pohjalta. Selvitysten perusteella tullaan jatkossa kehittämään palveluja ja niiden tuottamiseen liittyviä rakenteita. Kunnalliset verot vuonna 2006 Kunnallisvero 2006: 18,25 % Kiinteistövero 2006: - yleinen 0,80 % - vakituinen asuinrakennus 0,25 % - muu asuinrakennus 0,75 % - korotettu kiinteistövero rakentamattomalle rakennustontille 3,00 % (edellyttäen, että hallituksen esityksen 145/2005 mukainen kiinteistöverolain muutos tulee voimaan). Järvenpää yliopistopaikkakuntana: Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio- Kuninkalassa laajenee Suunnitelmissa on hankkia vuosina lisää majoitushuoneita ja harjoitustiloja Sibelius-Akatemian käytössä olevan Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen käyttöön. Investointihankkeen rahoittajana toimii Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö. Vuotuisista kiinteistön käyttökustannuksista huolehtivat uusittavan kolmisointusopimuksen puitteissa Sibelius Akatemia, Paloheimo-säätiö ja Järvenpään kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksy yhteistyösopimuksen uusimisen marraskuun kokouksessaan. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on luoda perusedellytykset Sibelius-Akatemian toiminnalle Kallio-Kuninkalassa ja toteuttaa yhteistyötä osapuolten välillä ainakin vuoteen 2015 asti. Yhteistyö tukee Järvenpään kaupungin kulttuurikaupunkistrategiaa. Järvenpäässä kaupunginvaltuusto päättää kaupungin tasapainotetusta strategiasta vuosittain. Vuosille suunnattu strategia hyväksyttiin lokakuussa. Strategiassa painotetaan neljän eri tekijän tasapainoa: palvelukyvyn, talouden, rakenteiden ja osaamisen. Kun nämä asiat ovat hallinnassa ja tasapainossa - ja kun ne vielä toteutuvat kaupungin taloussuunnitelmassa ja talousarviossa, edetään kaupungin toiminnassa valtuuston hyväksymien linjausten mukaisesti. Arvot, toiminta-ajatus, visio sekä strategiset näkökulmat ja päämäärät määritellään valtuustokausittain kunkin valtuustokauden ensimmäisenä vuotena eli myös nämä linjaukset tulivat hyväksytyiksi tänä vuonna. Ns. kriittiset menestystekijät, asiat joissa kaupungin Efekon lokakuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan tutkimuksessa olleiden kuntien asukkaat ovat kuntapalvelujen laatuun edelleen tyytyväisiä. Tutkimuksessa kartoitettiin asukkaiden mielipiteet kuntien hallinnosta ja palveluista 30 kaupungissa ja kunnassa. Kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotoksella vuotiaita kuntalaisia. Asukaskyselyyn vastasi yli henkilöä. Myös Järvenpää oli mukana tutkimuksessa. Uuden kumppanuussopimuksen myötä Sibelius-Akatemia kasvattaa toimintaansa Kallio-Kuninkalassa ja lisää musiikkitapahtumia ja koulutusta järvenpääläisille. Tämän lisääntyneen toiminnan rahoittamiseen osallistuu Sibelius-Akatemian lisäksi Järvenpään kaupunki vuosina yhteensä eurolla. Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön tuki on vuosittain euroa. Tämän lisäksi säätiö sitoutuu investoimaan euroa vuonna 2006 ja aloittamaan vuonna 2008 toteutettavan uudishankkeen suunnittelun, jonka alustava kustannusarvio on euroa. Majoitusmahdollisuuksia ja lisää vaativaa harjoitustilaa on onnistuttava, vahvistetaan vuosittain koko suunnitelmakaudelle. Toimialojen strategiat laaditaan kaupunkistrategian pohjalta. Vuosittain vahvistettava taloussuunnitelma ja talousarvio konkretisoivat strategiaa sitovien toiminnallisten ja taloustavoitteiden kautta. Kaupunkistrategiaa tukevat myös laaditut osastrategiat: palvelustrategia, henkilöstöstrategia ja viestintästrategia ja elinkeinostrategia. Vuosina toteutetaan Järvenpään kaupungissa strategialähtöinen johtamisjärjestelmän kehittämisprojekti. Visiona elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin visiona on Elinvoimainen kulttuurikaupunki. Elinvoimaisuuden Sibelius-Akatemia on jo vuosia hyödyntänyt monipuolisesti Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen tiloja. Toimintaa on kuitenkin mahdollista laajentaa, kun erityisesti majoitustiloihin liittyvä niukkuus saadaan poistumaan. Akatemian käytössä on jo nyt tasokkaat äänitysstudiot ja konserttitilat, mutta lisää harjoitustiloja kaivataan. Suunnitelmissa on hankkia vuosina lisää majoitushuoneita ja harjoitustiloja kurssikeskuksen eli Sibelius-Akatemian käyttöön. Vuonna 2006 toteutuva ensimmäinen vaihe sisältää Metsä-Kuninkalan lunastamisen ja kunnostamisen majoitus- ja vaativaan harjoituskäyttöön. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Tämä lisää kiinteistökustannuksia yhteensä eurolla/vuosi. Lisäkustannus jaetaan nyt sopimuksen osapuolten kesken entisen perustein niin, että jokaisen Järvenpään kaupunkistrateg lisääntymiselle on edellytykset olemassa ja niitä vahvistetaan strategisilla valinnoilla. Kulttuuri lähtee vahvasta historiallisesta taustasta, elää voimakkaana nykyhetkessä, ja kulttuurin jatkuva uudistuminen nähdään kaupungin vahvuutena myös tulevaisuudessa. Sekä elinvoimaisuus että kulttuuri ymmärretään visiossa laajasti siten, että kaikki kaupungin strategiset valinnat tähtäävät aidosti vision saavuttamiseen. Elinvoimaisuutta on Järvenpäässä mitattu vuodesta 1999 lähtien vuosittain Tilastokeskuksen julkaisemalla kuntien elinvoimaisuusindeksillä (Oulu 2000), jossa osaindekseinä ovat väestö, työ- ja toimeentulo, kunnallistalous, osaaminen ja innovatiivisuus sekä elinkeinorakenteen monipuolisuus. Indeksi on muodostettu vakiintuneesta Efekon selvitys: Tyytyväisyys lisäänty Tyytyväisyys kuntien palveluihin on samalla tasolla kuin vuonna Tyytyväisimpiä asukkaat ovat asuinalueen turvallisuuteen (90 % tyytyväisiä), kirjastoon (88 %) ja juomaveden laatuun (86 %). Eniten kehittämisen tarvetta on katujen ja teiden hoidossa (39 % tyytymättömiä), kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksissa (33 %) ja hammashoidossa (33 %). Vuodesta 2001 eniten on kasvanut tyytyväisyys vuokra-asunnon saamiseen. Aikaisempaa paremmin hoidettuina pidettiin myös meluntorjuntaa, museoita, asuinalueen turvallisuutta ja ympäristön siisteyttä. Aikaisempaa tyytymättömämpiä asukkaat olivat etenkin hammaslääkäripalveluihin, terveyskeskusten lääkäripalveluihin, urheilu- ja pelikenttiin ja lasten leikkipaikkoihin. Tutkimus on tehty pääosin samansisältöisenä vuodesta 1983, viimeksi vuonna 2001.

7 Erityisopetus uudistuu Järvenpäässä 7 lisäkustannukseksi tulee kolmannes eli euroa/vuosi. Hankkeen toinen vaihe on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2008, jolloin rakennettaisiin m2 harjoitus- ja majoitustilaa Leonorasalin viereen. Tässä vaiheessa arvioidaan hankkeen toisen Tutkimuksen avulla voidaan seurata, ovatko kuntien toimenpiteet tai muut tekijät vaikuttaneet kuntalaisten mielipiteisiin palveluista. Vuosina 2001 ja 2005 tutkimuksessa mukana olleista kunnista tyytyväisyys on lisääntynyt eniten Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Tutkimuksen eri osatekijöiden pohjalta koottiin ns. laaja asuinkuntaindeksi, joka Järvenpäässä oli nyt viisiportaisella asteikolla vaiheen kustannusarvioksi euroa ja kaupungin vuosittaiseksi tueksi enintään euroa. Tämä asia tulee erikseen neuvoteltavaksi ja päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hanke on valmis toteutettavaksi. 3,5. Tyytyväisyys asuinkuntaan on Järvenpäässä vuodesta 2001 kasvanut merkittävästi, sillä v indeksi oli 3,35. Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden kuntien indeksikeskiarvo on tällä hetkellä 3,65. Tyytyväisimpiä järvenpääläiset olivat juomaveden laatuun (91 % vastaajista piti hyvin hoidettuna), Monipuolista musiikkitarjontaa järvenpääläisille Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö toteuttaa lisäinvestoinneilla ja Sibelius-Akatemialle myöntämällään vuotuisella tuellaan tarkoitustaan vanhan gia tasapainottaa eri näkökulmia verrokkikuntajoukosta, jossa Järvenpää on sijoittunut keskivaiheille. Tavoitteita ja toimintaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta Vision toteutumista jäsennetään strategisten näkökulmien avulla. Näkökulmat eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat olla osittain päällekkäisiäkin ja niiden välillä vallitsee keskinäinen riippuvuus ja tasapaino. Onnistuminen yhden näkökulman mukaisissa tavoitteissa ei saa toteutua toisen näkökulman tavoitteiden kustannuksella. Vaikuttavuus ja palvelukyky - perustuu kaupungin yhteiskunnalliseen vastuuseen ja tarkoittaa asiakaskunnan tarpeiden tyydyttämisastetta. Päämäärät: - Järvenpää mahdollistaa hyvän elämänlaadun. - Järvenpää on monipuolisen yritystoiminnan kilpailukykyinen, luovuuteen kannustava ja haluttu toimintaympäristö. - Järvenpää on vireä ja monipuolisesti verkottunut osaamisen ja kulttuurin kaupunki. - Järvenpää on julkisuuskuvaltaan vetovoimainen kaupunki. Näkökulmat ovat: Talous ja resurssit - kaupunki käyttää sille uskottuja voimavaroja taloudellisesti ja tuottavasti entistä paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Päämäärät: - Talouden tasapaino mahdollistaa kaupungin palvelukyvyn ja elinvoimaisuuden. - Yleiskaavan toteuttaminen mahdollistaa hallitun kasvun. asuinalueen turvallisuuteen (90 %), kirjastopalveluihin (90 %), jätehuoltoon (79 %), kuntoratoihin ja ulkoilureitteihin (78 %), liikenneoloihin autoilijoitten kannalta (77 %), yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen (77 %), liikenneturvallisuuteen autoliikenteen kannalta (75 %), liikenneoloihin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta (75 %), kansanpistoihin (74 %), ulkoilualueisiin ja puistoihin (72 %), lukioon (68 %), ilman Tuusulanjärven kulttuuriperinteen vaalijana. Uusi kolmikantakumppanuus mahdollistaa maailman erään johtavan musiikkiyliopiston toiminnan Järvenpäässä, sanoo säätiön asiamies Lauri Paloheimo. Jatkuu sivulla 8 ynyt eniten Järvenpäässä ja Rovaniemellä Prosessit ja rakenteet - tarkoittaa kaikkia kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevia prosesseja, toimintoja ja rakenteita, joiden suorituskyvyllä on ratkaiseva merkitys vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden toteutumisessa. Päämäärät: - Palvelut tuotetaan tehokkailla palvelurakenteilla ja prosesseilla. - Sijaintia hyödynnetään osana Helsingin seutua. - Kaupunki toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Osaaminen ja uudistuminen - kohdistuu kaupungin työyhteisön ja työympäristön kehittämiseen ja osaamiseen siten, että ne mahdollistavat vaikuttavuuteen, taloudellisuuteen ja prosesseihin kohdistuvien tavoitteiden saavuttamisen. Päämäärä: - Kaupunki on vetovoimainen työnantaja, jolla on palveluksessaan uudistumiskykyinen, motivoitunut henkilöstö. laatuun (68 %) ja peruskouluun (68 %). Tyytymättömiä järvenpääläiset olivat vesistöjen puhtauteen (62 % vastanneista piti huonosti hoidettuna), katujen ja teiden kuntoon (52 %), hammaslääkäripalveluiden hoitoon (52 %), uimarantojen hoitoon (46 %), julkiseen liikenteeseen (47 %) ja pientalotonttien saantiin (40 %). Perusopetuksen piirissä olevien erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus uudistuu. Koko perusopetuksessa otetaan elokuussa 2006 käyttöön aluemalli, joka mahdollistaa myös erityisopetuksen saamisen oppilaan omalla lähialueella, lähempänä kotia. Uutta toimintamallia on jo kokeiltu yläkouluissa tämän vuoden syksystä alkaen. Vastaava erityisopetuksen kehittämissuunta on valtakunnallisestikin ajankohtainen. Järvenpäässä nähdään perusopetus yhtenäisenä kokonaisuutena, joka on toteutettu alueellisesti niin, että perusopetuksen koulut muodostavat kolme aluetta: Kartanon, Keskustan ja Koivusaaren alueet. Myös oppilaan tarvitsema opetuksen erityinen tuki pyritään järjestämään aluemallin mukaisesti eli mahdollisimman lähellä lapsen elinympäristöä elokuusta 2006 alkaen. Vuoden 2006 budjetti sisältää euron lisäpanostuksen erityisopetuksen järjestämiseen, kertoo sivistystoimenjohtaja Marju Taurula. Tukea tarpeen mukaan, varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman lähellä Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin vaikeuksien laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä, korostaa Taurula. Valmisteilla olevassa mallissa noudatetaan mahdollisimman pitkälle läheisyysperiaatetta: opetusjärjestelyt ovat mahdollisimman vähän oppilasta normaalista oppimisympäristöstä erottavia, mutta kuitenkin oppilaan erityistarpeet ja koulujen toimintaedellytykset huomioonottavia. Alueille sijoittuva erityisopetus järjestetään erityisluokissa, joissa oppilaat työskentelevät lähes koko ajan sekä Sivistystoimenjohtaja Marju Taurula joustavissa erityisryhmissä, joissa oppilaat työskentelevät erityisopettajan johdolla vain osan koulupäivästään. Lisäksi kaikilla suurilla kouluilla on erityisopettaja, joka vastaa koulun muusta erityisopetuksesta. Tavoitteena on tiivistää erityisopettajien ja yleisopetuksen opettajien yhteistyötä. Nykyisellään erityisopetus on tilaratkaisujen vuoksi keskittynyt Keskustan alueelle. Erityisopetusta ollaan siirtämässä myös Kartanon ja Koivusaaren alueille tehtyihin kartoituksiin ja suunnitelmiin pohjautuen. Esitys sisältää kahden alakoulun erityisryhmän siirtämisen Oinaskadun koululta Koivusaaren alueelle, Kartanon alueella Harjulan koulun kahden erityisluokan muuttamisen joustaviksi erityisryhmiksi ja sijoittamista oman alueen muihin kouluihin. Kinnarin koulun toinen erityisluokka esitetään muutettavaksi joustavaksi erityisryhmäksi. Juholan koulu jatkaa vaativaan erityisopetukseen keskittyneenä kouluna. Oppilasmäärien vähenemisen myötä koulua kehitetään tulevaisuudessa resurssikeskukseksi, joka tukee ja konsultoi muita alueita erityisopetukseen liittyvissä asioissa. Vaikeimmin vammaisten lasten opetuksesta huolehtii Uudenmaan Erityishuoltopiiri Isokydön koulussa. Pienten koulujen erityisopettajaresurssi lisääntyy hieman ja kouluille tulee uutena tukena lisätunteja yleisopetuksen luokkiin sijoitettujen erityisoppilaiden lukumäärän perusteella. Budjetissa on ensi vuodelle esitetty uutena lisäresurssina euron lisäystä erityisopetukseen. Koulunkäyntiavustajien määrä säilyy ennallaan, mutta heidän työpanoksensa kohdentamisperiaatteita uudistetaan. Perusteellista valmistelua yhteistyössä Opetuspäällikkö Seppo Rantanen korostaa, että erityisopetuksen uudistamista on valmisteltu pitkään ja perusteellisesti. Liikkeelle lähdettiin valtakunnallisen erityisopetuksen laatuhankkeen yhteydessä vuonna Tuolloin tehtiin myös ensimmäinen kattava erityisopetuksen tarpeen kartoitus, joka päivitettiin tämän vuoden keväällä. Uudistuksen valmistelua on tehty erityisopetuksen suunnittelutyöryhmässä sekä alueellisissa rehtori- ja opettajatyöryhmissä. Alueelliset työryhmät määrittivät oppilaskohtaisesti oman alueensa erityisen tuen tarpeet ja tekivät ehdotuksen oppilaiden tarvitseman erityistuen järjestämistavasta omalla alueellaan. Ehdotusten pohjalta on laadittu esitys koko kaupungin erityisen tuen järjestämistavasta, kertoo Rantanen. Jatkuu sivulla 8

8 8 Tapahtumakalenteri klo Kulttuuriyrityskeskuksen perinteiset joulumyyjäiset, Kulttuuriyrityskeskus - Järvenpään Vanha Kumitehdas, Metallimiehenkatu klo Järvenpään Taidemuseolla vapaa pääsy. Joulukausi tekee tuloaan. Jätä joulukiire hetkeksi ja tule tutustumaan taidemuseoon. Vietämme kauden viimeistä päivää ennen joulutaukoa ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. Viritämme joulutunnelmaa ja päivän opastukset kello 13 ja 15 kertovat taiteilijayhteisön joulunvietosta n. 100 v. sitten. Kello 15 alkava opastus on suunnattu erityisesti lapsille ja jokaiselle pienelle perheenjäsenelle on varattu pieni jouluyllätys klo 8-14 Joulumarkkinat, Kävelykatu Janne, järjestäjä Sykettä ja Sinfoniaa yhdistys klo Joulupolku. Koko perheen jouluinen ulkoilutapahtuma. Vanhankylänniemi, Stålhanentie. Järjestäjä Järvenpään Seurakunta, järvenpääläiset yhdistykset. Järvenpään teatteri: Saiturin joulu Ebenezer Scrooge ei voi sietää joulua. Joulunaika hyväntekijöineen käy suorastaan hermoille. Mokomien hössöttäjien pitäisi miettiä, mikä todella on tärkeää elämässä. Raha! Ihana raha! Tarkoin säästettynä ja muilta kätkettynä se vasta antaa elämälle sisällön! Näin ajattelee liikemies Scrooge, ja kieltäytyy visusti auttamasta niitä, jotka apua todella tarvitsevat, edes jouluna. Vaan miten käy, kun joulun henget näyttäytyvät Scroogelle? Kääntyykö Lontoon kärttyisimmän saiturin mieli? Voisiko ihminen todella olla onnellisempi auttamalla heikompiaan? 1800-luvun Lontooseen sijoittuvassa näytelmässä nähdään niin joulunajan riemua ja iloa, kuin myös elämän synkempiä puolia. Menneen, nykyisen ja tulevan joulun henkien johdattamina katsoja pääsee kurkistamaan Lontoon kujille ja koteihin, sekä kokemaan koskettavan kertomuksen siitä, miten jaettu ilo on moninkertainen! Charles Dickensin lämminhenkinen joulukertomus Järvenpää-talon kellariteatterissa Musiikkipitoisen tarinan ohjaa Seppo Halttunen. Ikäsuositus yli 6v. Joulukuun esitykset loppuunmyyty. Vapaita paikkoja tammikuun esityksiin ti 3.1., to 5.1. ja pe 6.1. Esitykset arkisin ja lauantaisin klo 18.00, sunnuntaisin klo Arvioitu kesto väliaikoineen n. 1 h 45 min. Tiedustelut ja varaukset Järvenpään teatterin toimisto, Järvenpää-talo. Avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10 18, puh. (09) / Luistelemaan! Luistelemaan! Tekojäärata I:n yleisövuorot Urheilukadulla: ma kiekkoilu ti luistelu ke kiekkoilu to luistelu pe kiekkoilu la luistelu, pienten kiekkoilu, kiekkoilu. su kiekkoilu, pienten kiekkoilu, luistelu Mitähän sille vois ostaa, mitä sillä ei vielä ole? Siis mitä - pitääkö tavaroita tuottaa, ostaa ja antaa, vaikkei saajalla olisi niille muuta käyttöä kuin hylkäys komeron perälle? Lahja on tarkoitettu merkiksi välittämisestä, eikö niin? Sen viestin voit antaa ympäristöstä välittäen: Kirjoita kirje tai tee taulu, jossa kerrot kuinka paljon välität. Anna lahjakortti, lupaa 1-10 kertaa, esimerkiksi: ikkunanpesu imurointi ruuanlaitto juhlien järjestäminen pitkät aamu-unet lastenhoito/lemmikinhoito Anna kulttuuria/elämyksiä/hemmottelua: leffaliput kahdelle jalkahoito teatteri-ilta galleriakierros hyvässä seurassa retki lapsen kanssa. Sibelius-Akatemia... Jatkoa sivulta 7 Sibelius Akatemia käyttää kurssikeskustaan Kallio-Kuninkalassa monipuolisena harjoitus-, äänitys- ja konserttitilana. Lisäinvestointi tuo lisää majoitustiloja, mikä monipuolistaa jatkossa kurssikeskuksen käyttöä entisestään. Yhteistyön puitteissa Järvenpään kaupunki on saanut nauttia monipuolisesta ja laajasta konserttitarjonnasta. Jatkossa on tarkoitus edelleen lisätä yhteistyötä Sibelius-Akatemian kanssa musiikkikasvatuksen ja taidekasvatuskoulutuksen vakiinnuttamiseksi osaksi Järvenpään koulujen toimintaa. Uuteen sopimukseen on kirjattu myös kaupunkikulttuurin tutkimukseen liittyvä yhteistyö sekä yhteistyö Kallio-Kuninkalan festivaalin, musiikkiviikkojen sekä muiden kulttuuritapahtumien ja paikallisten taitelijoiden kanssa, kertoo sivistystoimenjohtaja Marju Taurula. Yhteistyötä toteutetaan myös opettajien täydennyskoulutuksen alueella sekä yhteisissä projekteissa. Kesäkaudella Sibelius-Akatemian oma tilantarve on vähäisempää, jolloin Kallio- Kuninkala tarjoaa laajempia kahvila- ja ravintolapalveluita sekä ohjelmapalveluita myös kaupunkilaisten ja matkailijoiden tarpeisiin. Erityisopetus... Jatkoa sivulta 7 Tämän vuoden keväällä sekä marraskuussa järjestettiin jokaisella alueella alueellisen tuen järjestämisehdotuksiin liittyvä tiedotus- ja keskustelutilaisuus huoltajille ja opetushenkilökunnalle. Erityisopetuksen alueellisen järjestämisen periaatteet on esitelty sivistyslautakunnassa ja asia viedään sivistyslautakunnan päätettäväksi joulukuussa Yhteistyö Paloheimo-säätiön ja Sibelius-Akatemian kanssa konkretisoi hienolla tavalla Järvenpään kulttuurikaupunkivisiota, korostaa kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Yhteistyö Akatemian kanssa toteutettavan Sibelius-viikkon kanssa tuo varmasti uusia tuulia musiikkitarjontaan. Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä saimme nauttia jo tämän vuoden konserttien yhteydessä. Uudistuksen valmistelu perustuu koulutuslautakunnan elokuussa 2004 tekemään päätökseen ( ) Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmasta, jota kaikki kaupungin perusopetusta järjestävät koulut noudattavat. Itsetehtyä syötävää paras reseptisi peliin. Anna hyödyllistä ja tarpeellista, kestävää: energiansäästölamppuja Reilun kaupan kahvia ja suklaata. kangasnenäliinoja ja -serviettejä Meillä on joskus suvun kesken arvottu kuka antaa lahjan kenellekin. Niin jokainen sai jotain kunnollista, eikä lahjoja ole ollut ylenmäärin. Toisella kerralla kaikki ostivat yhden lahjan, joka sopii kelle vaan aikuiselle ja sitten lahjat arvottiin. Älä anna lahjaksi jäteongelmaa Vältä folio- ja vahapintaista lahjapaperia ei kelpaa paperinkeräykseen. Lehtien värikkäät sivut käyvät kääreeksi. Säästä kauneimmat paperit uudelleen käyttöön. Kääre voi olla osa lahjaa kulho, kori, pyyheliina, tabletti, huivi, pipo, villasukka, kaulaliina. Suosi luonnonmateriaaleja lahjanaruissa paperinaru, silkkinauha, kangassuikale, villalanka Joulunajan jäteasioita Kinkunpaistorasvaa ei viemäriin, vaan kompostiin tai biojätteeseen, isommat määrät sanomalehteen imeytettynä. Joulukuusi kerätään biojäteastian vierestä loppiaisen jälkeen, seuraa ilmoituksia lehdissä. Uudenvuoden tina on LYIJYÄ käytä samaa tinaa uudestaan vuodesta toiseen. Halutessasi siitä eroon toimita ongelmajätekeräykseen. Alumiinivuoat metallinkeräykseen. Kuihtuneet joulukukat ja paperiservietit biojätteeseen. Älä ylitäytä jäteastioita. Avoin jäteastian kansi on ovi auki rotille. Lahjapaperia ei saa laittaa paperinkeräykseen, jos se on kiiltävää lahjapaperiksi hankittua paperia. Katso myös osoitteesta Teksti: Järkevä-koordinaattori Laura Räsänen, yhdessä ympäristökouluttaja Erja Mähösen kanssa pidetyn koulutuksen ( ) pohjalta. Opetuspäällikkö Rantanen Seppo Mestariasuntojen ja VVO:n järjestämä nukketeatteriesitys ja kasvomaalaus Jamppapäivien yhteydessä

9 Vuokra-asunto vai omistusasunto Ennen kuin suunnittelee oman asunnon hankkimista on järkevää vertailla vuokra-asumisen ja omistusasumisen kustannuksia. Esimerkkinä 55 m 2 kaksio. Mestariasunnoissa 55 m 2 :n kaksion vuokra, johon sisältyy myös vesikustannus, on kahdelta hengeltä noin 500 euroa kuukaudessa. Vastaavan omistusasunnon ostohinta varainsiirtoveroineen on euroa ja kokonaiskuukausikustannukset muodostuvat seuraavasti: Rahoituskulut lainanottohetkellä euroa/kuukausi Lainan lyhennyskulut 25 vuoden lainalla 300 Lainan korkokulut 3,0 % korolla 225 Hoitovastike 220 Rahoitusvastike 20 Vesimaksu kahdelta hengeltä 30 Kokonaiskustannukset 795 Kun omistusasunnon kokonaiskustannukset ovat noin 795 euroa kuukaudessa ja vastaavasti vuokra-asunnon kokonaiskustannukset ovat noin 500 euroa kuukaudessa, jää erotukseksi 295 euroa kuukaudessa. Laskelma osoittaa, että vuokra-asuminen on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Mitä, jos kartuttaisit esimerkiksi varhennettua eläkettäsi tuolla 295 euron kuukausisäästöllä? Huolehdithan itsesi ja läheistesi turvallisuudesta myös Joulun aikaan Illat pimenevät ja kynttilät luovat tunnelmaa. Tulipaloja syttyy tilastojen mukaan joulunalusviikolla ja joulupyhinä enemmän kuin minään muuna aikana vuodesta. On kuitenkin muistettava huolehtia turvallisuudesta. Kynttilöitä ja tuikkuja poltetaan palamattomalla ja kuumuutta kestävällä alustalla. Tuikut on syytä asetella alustalle vähintään viiden senttimetrin päähän toisistaan. Tärkeää on myös, ettei palavia kynttilöitä tai tuikkuja sijoiteta minkään helposti syttyvän lähelle. Kynttilää ei pidä polttaa myöskään television päällä eikä kynttilöiden päälle saa pudottaa ylimääräisiä esineitä, kuten tulitikkuja. Palavia kynttilöitä ja tuikkuja ei saa koskaan jättää ilman valvontaa! Jos kynttilä syttyy liekehtimään, se sammutetaan tukahduttamalla. Ulkotulet eivät sovellu parvekkeelle! Ulkotulet kuuluvat nimensä mukaisesti ulos. Sisällä niitä ei pidä käyttää, ei myöskään parvekkeella tai kuistilla. Vaarallisimmillaan ulkotulet ovat silloin, kun ne sijoitetaan muovisten pihakalusteiden päälle. Palavien ulkotulien pitää olla vähintään metrin päässä palavista materiaaleista, kuten rakennuksista, aidasta tai muista rakenteista. Ulkotulia ei myöskään pidä polttaa sateella roiskumisvaaran takia. Kotivakuutus tarpeellinen Hyvin usein asukkailla on käsitys, että vesi- tai palovahinkotapauksissa kiinteistön täysarvovakuutus korvaa myös asukkaalle aiheutuneita vahinkoja. Näin ei ole, vaan kiinteistön täysarvovakuutus korvaa ainoastaan kiinteistölle aiheutuneet vahingot. Asukkaalle aiheutuvia vahinkoja ei korvaa muu kuin asukkaan oma vakuutus. On erittäin tärkeää että myös vuokra-asunnossa asuvalla on voimassaoleva kotivakuutus. Tulipaloja syttyy joulun alusviikolla ja joulunpyhinä enemmän kuin minään muuna aikana vuodesta. Tarkista, onko vakuutuksesi voimassa. Jampankaari 2:n päädyt saivat uuden upean tiiliverhouksen ja katto harjakattomuodon Jampankaari 2 sai uuden upean ilmeen ulkovaipan perusparannuksen yhteydessä. Julkisivujen vanhat päädyt pudotettiin alas ja uusittiin niin eristeiden kuin pinnoitteiden osalta. Päädyt saivat tiiliverhouksen ja rappausaiheen. Myös muut julkisivupinnat parvekkeineen kunnostettiin sekä vesikatto muutettiin harjakatoksi. Talon kaikki huoneistot on vuokrattu Adultalle opiskelija-asunnoiksi. Talosta suunnitellaan vanhusten palvelutaloa. Adultan ja Mestariasuntojen yhteistyö jatkuu myös tämän jälkeen. Vanhusten palvelutalojen kokonaisuus Jampankiven suunnitteilla oleva palvelutalokokonaisuus sijaitsee Jamppakeskuksen läheisyydessä Jampankaari 2, 4 ja 6:n pihapiirissä. Aivan kivenheiton päässä on myös terveys- ja sosiaalipalveluita. Palvelutalokokonaisuuden visio käsittää kolme taloa; palvelutalo vanhuksille, palvelutalo huonokuntoisille vanhuksille ja palvelutalo erilaisille vanhusryhmille. Vaihe 1. Palvelutalo vanhuksille Jampankaari 4:n palvelutalohankkeen suunnittelutyö on loppusuoralla. Palvelutaloon tulee 33 palveluasuntoa ja 34 asukaspaikkaa. Asuntojen koot vaihtelevat m2 välillä. Kolmivuotisena projektina alkanut asumisneuvojan työ on jatkunut alkaen Järvenpään kaupungin vakinaistamana työnä laajentuen koko kaupungin alueelle. Asumisneuvoja kuuluu sosiaali- ja terveystoimen organisaatioon, mutta hänen työpisteensä sijaitsee Mestariasuntojen tiloissa. Asumisneuvojan asiakkaita voivat kuitenkin olla kaikki Järvenpäässä vuokralla asuvat henkilöt vuokranantajasta riippumatta. Asumisneuvoja Kirsi Haapaniemi kohtaa työssään monenlaisia ongelmia asiakkaiden elämäntilanteista riippuen. Vaikeimpana asiakaskuntana hän kokee asunnottomat, joita Järvenpäässä on edelleen väkilukuun nähden paljon, vaikka asunnottomien määrä onkin laskenut vuosi vuodelta. Asumisneuvoja yrittää auttaa asiakasta löytämään sopivan asunnon ohjaamalla asunnon hakemisessa ja puhumalla asiakkaan puolesta eri vuokranantajille. Mikäli asiakkaalla on erityisen suuria vaikeuksia Jampankaari 2 sai uuden upean ilmeen ulkovaipan perusparannuksen yhteydessä. Käyttötarkoitukseltaan talo tulee palvelemaan pääasiassa huonokuntoisia vanhuksia. Palvelutalossa tullaan tarjoamaan vanhuksille asumispalvelun lisäksi mm. hoiva- ja ateriapalvelua sekä ympärivuorokautinen päivystys. Talon ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan vanhusten päiväkoti ja dementiapäiväkoti. Hanke valmistunee vuoden 2007 alussa. Vaihe 2 Vanhustentalo Jampankaari 6:n vanhustentalon suunnittelutyö aloitetaan vuoden 2006 alussa. Vanhustentaloon tulee noin 30 asuntoa. Asuntojen koot vaihtelevat 30 45m2 välillä. Asumisneuvoja myös Mestariasuntojen asukkaiden palveluksessa Käyttötarkoitukseltaan talo palvelee vanhuksia, jotka tulevat pääosin omillaan toimeen, mutta haluavat, että lähellä on tarvittaessa lisäpalveluja. Näitä lisäpalveluja voi saada hälytysjärjestelmän kautta viereisestä vanhusten palvelutalosta. Vaihe 3 Vanhusten palvelutalo löytää asunto, vie asumisneuvoja hänen asiansa poikki-hallinnolliseen asuttamistyöryhmään, jonka puheenjohtajana hän toimii. Asuttamistyöryhmä on toiminut joulukuusta 2003 alkaen ja sen kautta on saatu asutettua vuosittain noin 100 asiakasta. Yksi asumisneuvojan tärkeimmistä tehtävistä on auttaa asiakkaita säilyttämään asuntonsa ja näin ennaltaehkäisemään asunnottomuutta. Asiakkailla saattaa olla vuokrarästejä, joiden maksamisessa he tarvitsevat erilaista neuvontaa ja ohjausta. Tavoitteena on auttaa asiakasta ennen kuin vuokrarästiasia lähtee oikeuteen, jotta kaikki osapuolet välttyisivät turhilta kustannuksilta. Asiakas saattaa olla vaarassa menettää asuntonsa myös aiheuttamiensa häiriöiden vuoksi. Häiriöt johtuvat usein päihdeja/tai mielenterveysongelmista, jolloin asumisneuvoja ohjaa asiakasta oikeiden palvelujen piiriin ja järjestää hänelle tarvittavaa tukea. Näissä tapauksissa yhteistyö isännöitsijöiden ja erilaisten hoitotahojen kanssa on erityisen tärkeää. Joissakin tapauksissa asumisneuvoja selvittelee myös naapureiden välisiä riitoja ja erilaisia yhteisöjen välisiä konflikteja. Asumisneuvojan työstä suunnilleen puolet on suoraa asiakastyötä ja puolet erilaista verkostotyötä. Verkostoissa toimiminen on auttanut luomaan Järvenpäähän uusia rakenteita sosiaali- ja terveystoimen sekä asuntotoimen välimaastoon. Esimerkkinä voidaan mainita asuttamistyöryhmä ja tuetun asumisen alkaminen Sininauhasäätiön ja Aspa-säätiön kanssa. Asumisneuvojia on Suomessa nykyään kymmeniä, mutta tuskin kahta täysin samanlaista työtä tekevää. Toimenkuva vaihtelee hyvinkin paljon organisaatiosta riippuen, vaikka nimike olisikin sama. Järvenpäässä asumisneuvojan työ on pääasiassa sosiaalityötä, joka kohdistuu asumisvaikeuksista kärsiviin 9 Jampankaari 2:n palvelutalon suunnittelutyö aloitetaan vuoden 2007 alussa. Palvelutaloon on suunnitteilla noin 33 palveluasuntoa. Käyttötarkoitukseltaan talo tulee palvelemaan huonokuntoisia ja dementiaa sairastavia vanhuksia. Palvelutalossa tullaan tarjoamaan vanhuksille kaikki tarvittavat palvelut ympärivuorokautiseen päivystykseen saakka. Mikä nimeksi palvelutalopihalle ja palvelutaloille? Mestariasunnot julistaa avoimen nimikilpailun kolmen palvelutalon pihapiirille ja kullekin talolle. Lähetä sähköpostilla nimiehdotuksesi osoitteeseen Osallistu nimikilpailuun mennessä ja ehdota seuraavat nimet 1.Palvelutalojen pihapiirille 2.Palvelutalolle Parhaat ehdotukset palkitaan 100 euron ostokortilla sisustustarvikeliikkeeseen. Asumisneuvoja Kirsi Haapaniemi asiakkaisiin ja heidän lähipiiriinsä. Työ on asumisneuvoja Kirsi Haapaniemen mielestä haastavaa, mutta myös palkitsevaa, ja sitä riittäisi Järvenpäässä mainiosti toisellekin asumisneuvojalle. Haapaniemi toivoisi näin joulun alla, että ihmiset olisivat suvaitsevaisempia toisiaan kohtaan ja muistaisivat vanhan Sioux-intiaanien rukouksen; Suuri Henki, auta, että en tuomitsisi ketään, ennen kuin olen kulkenut hänen mokkasiineissaan kaksi viikkoa.

10 10 Arvonnan voittajat selvillä Mestariasuntojen asukaskyselyn tuloksia odotellessa toimistolla arvottiin asukkaiden lähettämien arvontakorttien perusteella voittajat. Kortteja saapui yhteensä 493 kappaletta, palautusprosentin ollessa noin 34%. Palkintona oli 200 arvoinen lahjakortti kodin kunnostukseen. Arvonnan onnettarena toimi asukashallituksen puheenjohtaja Jaana Suopellonmäki. Asukastyytyväisyyskyselyarvonnan voittajat ovat: Pertti Veijalainen Sauvakatu 8, Tuomas Niemi Auertie 9, Harri Livistö Sauvakatu 8, Satu Toivonen Au e r t ie 9, Niina Niukkanen Halti- Onnettarena arvonnassa toimi asukashallituksen puhe. joiht. Jaana Suopellonmäki. anpolku 6, Piia Saarinen Pellonkulmantie 27, Taimi Kortesaari Pöytäalhontie 97, Terttu Timonin Pellonkulmantie 6, Tiia Louhelainen Nummikatu 16, Toivo Kulmala Pöytäalhontie 72. Onnea voittajille! Palkintolahjakortit toimitetaan voittajille kotiin. Järvenpään Mestariasuntojen isännöitsijät ja huollot Osoite Isännöitsijä Huolto Auertie 9 Antti Räty Kiinteistöhuolto Reilax Oy Hallintokatu 7 Antti Räty Kiinteistöhuolto Reilax Oy Haltianpolku 6 Leena Huhtamaa Kiinteistohuolto Minerva Oy Haltianpolku 12 Leena Huhtamaa Kiinteistohuolto Minerva Oy Haltianpolku 14 Leena Huhtamaa Kiinteistohuolto Minerva Oy Haltianpolku 21 Leena Huhtamaa Kiinteistohuolto Minerva Oy Haltianpolku 23 Leena Huhtamaa Kiinteistohuolto Minerva Oy Jampankaari 6 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankaari 11 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankaari 15 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankaari 17 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankatu 9 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Jampankatu 11 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Järvipuistonkatu 7 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Kartanontie 5 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Lähteenkuja 1 Kristiina Viertola SOL Palvelut Oy Maljakatu 17 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Maljakatu 22 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Mittarikatu 6 Leena Huhtamaa SOL Palvelut Oy Naavatie 4-6 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Nummikatu 16 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Nummikatu 18 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pajalantie 39 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Peltolanlavapirkka Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pellonkulmantie 6 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pellonkulmantie 27 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Polvipolku 3 Leena Huhtamaa SOL Palvelut Oy Puistotie 26 Kristiina Viertola Oma Pöytäalhontie 72 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pöytäalhontie 95 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pöytäalhontie 97 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Ruukkukatu 2 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Ruukkukatu 4 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Ruukkukatu 6 Leena Huhtamaa Kiinteistöhuolto Reilax Oy Sauvakatu 6 Kristiina Viertola SOL Palvelut Oy Sauvakatu 7 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Sauvakatu 8 Kristiina Viertola SOL Palvelut Oy Seutulantie 9 Kristiina Viertola SOL Palvelut Oy Seutulantie 11 Kristiina Viertola SOL Palvelut Oy Suksitehtaankatu 3 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Torpantie 31 Kristiina Viertola Oma / Kapo Vaarinkatu 12 Leena Huhtamaa SOL Palvelut Oy Välskärinkatu 25 Leena Huhtamaa SOL Palvelut Oy Wärtsilänkatu 18 Antti Räty SOL Palvelut Oy Vöyrinkatu 12 Kristiina Viertola Kiinteistöhuolto Reilax Oy Pirjo Monosen piha Vöyrinkadulla sai raadin varauksettomat kiitokset onnittelut hienosta työstä. Hienoja tuloksia vuoden 2005 pihakilpailussa Mestariasuntojen pihakilpailun raati, johon kuuluivat Pentti Virtanen, Pekka Sinisalo, asukasedustajat Marko Niskanen ja Tuija Hytti, joutuivat positiivisen ongelman eteen valitessaan kilpailun voittajia. Kilpailun palkintoperusteena käytettiin vuoden 2005 aikana asukkaiden toimesta eniten kehittynyttä pihaa. Mittareina käytettiin edellisen vuoden tapaan turvallisuutta, siisteyttä ja esteettisyyttä. Raati tukeutui pitkälti puutarhurin kesän aikana tekemiin huomioihin asukkaiden aktiivisuudesta. Tulevaisuutta varten raati esitti toivomuksen, että asukkaat laatisivat enemmän pihasuunnitelmia ja pöytäkirjoja tehdyistä töistä, sillä näin toimittaessa raadin työskentely helpottuu ja kevään sekä kesän aikana tehdyt muutokset välittyvät elävästi myös syksyn pimeyteenkin. Tänä vuonna pihakilpailussa oli useampi sarja kuin koskaan aikaisemmin ja samalla kilpailussa oli tarjolla kaikkien aikojen parhaat palkinnot. Palkintorahat voi käyttää oman kiinteistönsä pihojen kunnostukseen. RIVITALOSARJA - I palkinto 1500e, Maljakatu 22, II palkinto 750e Vöyrinkatu 12, III palkinto 500eVälskärinkatu 25. Kunniamaininta 150e Pellonkulmantie 6. RIVITALOSARJA - OMAT PIHAT - I palkinto 300e Pirjo Mononen Vöyrinkatu Järvenpään kaupunki toteuttaa kotipalveluun liittyvän palvelusetelikokeilun ajalla Palveluseteli voidaan myöntää siivouspalvelujen hankintaan rintamaveteraaneille ja vanhuspalveluiden omaishoidon tukea saaville. Palveluseteliin oikeutetuille on lähetetty henkilökohtainen tiedote ja menettelyohjeet postitse. Palvelusetelikokeilu on suunnattu rintamaveteraaneille ja 65 vuotta täyttäneille omaishoidontukea saaville. Setelin arvo on C 9, II palkinto 100e Birgitta ja Väinö Kauppinen Maljakatu 22 E 20, III palkinto 50e Keijo Ikonen Maljakatu 17 C 9. KERROSTALOSARJA - Jaettu I palkinto 750e Jampankatu 9 ja 11, Seutulantie 9 ja 11, Naavatie 4 ja 6. Kunniamaininta 200e, Haltianpolku 6, Sauvakatu 6 sekä Haltianpolku 21. KERROSTALOSARJA - PAR- HAAT PARVEKKEET - Jaettu I palkinto 100e, Liisa Tiuraniemi Jampankaari 15 A 7, Riitta Luomanperä Seutulantie 11 A 12, Unelma ja Jorma Hirvonen Pöytäalhontie 97 B 43. Lähes kaikissa kohteissa todettiin tapahtuneen oleellista parannusta viime kesään. Puutarhuri totesi yllättyneensä päivittäin huomatessaan, että asukkaiden innostus pihatöihin säilyi ja nähdessään työn jäljet kohteissa. Mestariasunnot kiittää asukkaita piha- ja puutarhatöiden suunnittelusta ja toteutuksesta ja haluaa kannustaa asukkaita tulevina vuosina ahkerointiin pihojen parissa. Pihakilpailu on selvästi kannustanut asukkaita piha-ja puutarhatöihin. Talvella on tarkoitus järjestää puutarhakoulutusta puutarhurin johdolla, ja ensi keväänä jatketaan leikkimielistä kilpailua uudella innolla. Siivouspalveluihin liittyvä palvelusetelikokeilu euroa/seteli. Yhdelle asiakkaalle myönnetään 1 seteli/kk ja yhteensä 6 seteliä kokeiluaikana. Setelit ovat asiakkaalle veropaita. Seteli ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Asiakkaan tulot eivät vaikuta setelin arvoon.

11 11 Mestarikaskuja RAUTAKAUPASSA Pekka tallusteli rautakauppaan ja ostaa pläjäytti potkukelkan. Tämä tulee varmaan suurena yllätyksenä, myyjä sanoi kohteliaasti. Varmasti..vaimoni odottaa nimittäin saavansa auton. PIKKU-KALLE Emma-täti, koska sinä oikein menet remonttiin? Mitä tarkoitat, Kalle-kulta? No kun isä aina sanoo, että sulla on ruuvit löysällä. KUUSSA Mitkä olisivat olleet blondin ensimmäiset sanat, jos hän olisi päässyt kuuhun ensimmäisenä ihmisenä? Ihanaa, painostani lähti juuri yli neljäkymmentä kiloa! BASISTI Sattuipa kerran, että kaksi kaverusta tapasivat kadulla. Toinen kysäisi hetken keskustelun jälkeen: - Oletko muuten kuullut uutta basistivitsiä? Toinen vastasi: - En. Sitä paitsi minä olen basisti! Tähän toinen: - Ei se mitään, kerron sen oikein hitaasti. RAVINTOLASSA Iiris ja Eija istuivat ravintolassa joivat olutta ja puhuivat tietysti miehistä. Mistä tietää,että poika on kasvanut mieheksi? No siitä, kun Pikku Kakkonen vaihtuu isoon kolmoseen. LAITA AMMATTILAINEN ASIALLE Toimistosta kotiin, kylpyhuoneesta saunaan, keittiöstä kammariin. Meiltä saat kaikki kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvät korjaukset. HHHANOOR OY KIINTEISTÖTEKNISET KUNNOSSAPITOPALVELUT /Joona Liimatainen

12 12 Romuautot pois parkkipaikoilta Kun auto tulee tiettyyn ikään ja kuntoon, niin valitettavan usein se hylätään kilvettömänä parkkipaikalle. Sama pätee varastettuihin autoihin kilvet irrotetaan ja kaikki käyttökelpoinen revitään vähitellen irti. Kuten muualtakin Järvenpäästä, näitä kovan kohtalon kokeneita autoja löytyy aika-ajoin myös Mestariasuntojen kohteiden parkkialueilta. Tässä tietoa ja muutamia neuvoja miten menetellä kyseisten ajoneuvojen suhteen, on kyseessä sitten omistamasi auto tai parkkipaikalle jonkun muun hylkäämä ajoneuvo. Matti Lehtinen Järvenpään Vika-Auto Oy:stä suosittelee käytöstä poistetun auton hinaus-/romutuspalvelun tilaamista kustannussyistä oma-aloitteisesti. Kaupungin tiemestari Kauko Kallion arvion mukaan 50% hylätyistä autoista löytyy kiinteistöjen parkkipaikoilta. Siirto- ja siitä aiheutuvat muut kustannukset lankeavat aina viimekädessä auton omistajan harteille. Älä hylkää autoasi vie se maksuttomasti autokierrätykseen! Romuautot on hyvä toimittaa ajoissa valtuutetulle romuttamolle parkkipaikkojen siisteyden ja talvikunnossapidon parantamiseksi. Mikäli autosi on vielä ajokelpoinen, mutta sen aika alkaa olla täysi, paras vaihtoehto sinulle on ajaa auto maksuttomaan romutukseen johonkin Suomen Autokierrätyksen toimipisteeseen. Auton vastaanotto on tuolloin ilmaista samoin kuin sen poisto rekisteristä. Tämän vaihtoehdon mukaan toimiessasi säästät rahaa, omaa ja muiden ihmisten aikaa ja samalla teet arvokkaan ympäristöteon. Mikäli autosi ei enää ole ajokelpoinen, vähimmällä vaivalla ja rahalla pääset kun otat yhteyden esimerkiksi Järvenpään Vikaautoon ja tilaat heiltä itse hinaus-/romutuspalvelun. Itse palvelun tilatessasi säästät kaupungin hallintokulut, omistajan selvitykseen liittyvät kulut ja mahdolliset säilytyskulut, joista voi kertyä huomattava summa. Kilpien poistaminen ei vastoin yleistä uskomusta tee autosta tuntematonta, joten säästäminen tässä kohtaa ei ole kovinkaan kannattavaa. Samoin romuauton lahjoittaminen ilman kustannuksia aiheuttavia rekisteri-/vakuutusmuutoksia ei poista siihen liittyviä velvollisuuksia. Vaikka rahaa hiukan ajokelvottoman ajoneuvon poishinauksesta tuleekin, kokonaisuudesta syntyy omistajalle huomattavia säästöjä. Oman ja muiden ihmisten ajankäytön sekä ympäristön kannalta tämä vaihtoehto on yhtä hyvä kuin auton ajaminen itse Suomen Autokierrätykseen. Parkkipaikallamme on hylätty auto, miten toimia? Hylätyn auton poistaminen pihapiiristä tai parkkipaikalta ei valitettavasti ole aina ihan niin nopeaa kuin moni toivoisi. Suurimman esteen tälle asettaa laki autohan on aina jonkun omaisuutta. Auton omistaja on ensin selvitettävä, tämän jälkeen kaupungin on annettava mahdollisuus auton omistajalle kuljettaa ajoneuvo pois ilmoittamalla siitä kirjallisella huomautuksella. Mikäli auto on varastettu, poliisin tutkintatyössä menee aina oma aikansa. Myös omistajan selvitykseen ja muihin lainmukaisiin käytäntöihin liittyvät työt saattavat viivyttää prosessia. Asukkaiden olisi hyvä aktiivisesti tarkkailla tilannetta ja laittaa viesti esimerkiksi huollon postilaatikkoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mikäli parkkialueilla on pysäköitynä selvästi hylättyjä autoja. Mikäli tunnet auton omistajan voit vinkata hänelle Suomen Autokierrätyksen ja Järvenpään Vika-auto Oy:n palveluista. Mestariasunnot laittaa tarvittaessa hylätyn auton poistoprosessin eteenpäin kaupungille ja etsii jatkuvasti tehokkaampia keinoja ongelman voittamiseksi. Tällä hetkellä asukkaiden havainnoinnin lisäksi Mestariasuntojen edustaja kiertää noin 2-3 kuukauden välein parkkialueet ja ilmoittaa hylätyistä ajoneuvoista eteenpäin. Kevään parkkipaikkaprojektin aikana alueilta siivottiin noin 150 hylättyä ajoneuvoa. Koska tarkkailutyötä tehdään jatkuvasti, määrä on tippunut loppuvuodesta yli puoleen ja asian tiedostaneet pitkäkyntisetkin ovat etsineet tämän johdosta uusia maisemia yöpuuhilleen. Kukaan ei myöskään halua, että parkkipaikoilla seisoo romutuskunnossa olevia autoja epämääräisenä varaosavarastona tai roskalaatikkona. Sekä Mestariasunnot että Järvenpään kaupunki pyrkivät yhdessä entistä tehokkaampaan toimintaan asian suhteen. Parhaisiin tuloksiin päästään tietysti toimimalla yhteistyössä autojen omistajien ja asukkaiden kanssa; tällöin vältytään aikaa ja kustannuksia aiheuttavilta ylimääräisiltä selvitystöiltä. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2006 t. Järvenpään Mestariasunnot Oy

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö VAV Asunnot Oy Asukashallintosääntö 11.1.2011 VAV Asunnot Oy Veturitie 7, 01300 Vantaa 1. ORGANISAATIO VAV Asunnot Oy:llä on yhtiökokous ja hallitus sen mukaisesti kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lisäksi

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä lokakuun 26 pnä 2011 I LUKU Yleistä 1 Vuokralaisdemokratian tarkoitus 2 Soveltamisala 3 Ohjeet ja periaatteet II LUKU Asukkaiden

Lisätiedot

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus 1. Mikä asukastoimikunta? Asukastoimikunnat ovat PSOASin asukkaiden muodostamia päätösvaltaisia ryhmiä, joiden kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan omien alueidensa

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011 ..20 Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Kokonaisarvosana 2 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Uimahallit 3.Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminta Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi Osallistumista Olet asumisesi paras asiantuntija - voit vaikuttaa

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ 1 / 8 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 29.5.2013 I LUKU YLEISTÄ II LUKU ASUKKAIDEN KOKOUS

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ 1 / 8 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 29.5.2013 I LUKU YLEISTÄ II LUKU ASUKKAIDEN KOKOUS HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ 1 / 8 I LUKU YLEISTÄ 1 Vuokralaisdemokratian tarkoitus Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratian tarkoituksena on yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM 1..0 HM Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 1. Kokonaisarvosana Sisäliikuntatilat. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi Uimahallit. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa 2015

Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa 2015 Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa.. Kaupunki ja kuntapalvelut Lahdessa ja Nastolassa JOHDANTO Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen historia alkoi vuonna käynnistetyllä tutkimuksella, jonka

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TYS ASUKASYHTEISTOIMINTAMALLI TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖSSÄ

TYS ASUKASYHTEISTOIMINTAMALLI TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖSSÄ TYS ASUKASYHTEISTOIMINTAMALLI TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖSSÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUKASDEMOKRATIA... 1 ASUKASTOIMINNAN ORGANISAATIO... 4 2. ASUKASTOIMINTA KOHTEISSA... 5-9 3. ASUKASTOIMIKUNTIEN NEUVOTTELUKUNTA...

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

11.3.2000 Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet. 8.3.2003 Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa

11.3.2000 Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet. 8.3.2003 Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa 8.00 Lähtö keskustorilta 8.45 Aamupala 9.15 Seminaarin avaus 9.25 Katsaus VTS:n asukastoimintaan 10.00 Uudet tavat viestiä ja pitää yhteyttä Timo Albert Hintsa, tutkija, VTT Verkkomedia 12.00 Musiikkia,

Lisätiedot

ASUKASHALLINTO 1. TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET 2. HALLITUS JA TILINTARKASTAJA 3. ASUKASKOKOUS JA ASUKASTOIMIKUNTA 18.1.2013

ASUKASHALLINTO 1. TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET 2. HALLITUS JA TILINTARKASTAJA 3. ASUKASKOKOUS JA ASUKASTOIMIKUNTA 18.1.2013 1 18.1.2013 ASUKASHALLINTO 1. TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET Asukasdemokratian toiminta-ajatus on saada aikaan asukkaiden ja VTS-kotien yhteistyötä eli yhteishallintoa asumisviihtyvyyden kehittämiseksi

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016

Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016 Kunnanhallitus 113 15.04.2013 Perusturvalautakunta 58 16.05.2013 Kunnanhallitus 170 19.08.2013 Kunnanhallitus 34 02.02.2015 Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Mauri Jokinen Aarre Lehtimäki Tiina Tuomisto Sirkku Hohenthal Matti Leino Niina Mikkola Tapani

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa. Sivistyslautakunta 146 09.09.2014 Kaupunginhallitus 437 15.09.2014 Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin toimintojen yhdistäminen 594/44.449/2011 SL 146 Selostus: Kulttuurijaoston esityslistalta 9.9.2014

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI ASUKASDEMOKRATIATOIMIKUNNAN KÄSITTELY 14.11.2005 ALUENEUVOSTOJEN YHTEISKOKOUKSEN KÄSITTELY 30.11.2005 YHTIÖN HALLITUKSEN KÄSITTELY 15.12.2005 PÄIVITYKSET: ASUKASHALLITUS

Lisätiedot

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö 1 Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö I Yleistä 1. Keski Suomen opiskelija asuntosäätiön (jäljempänä säätiö) valtuuskunta on päättänyt antaa tämän ohjesäännön sekä yhteishallinnosta

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

TYS ASUKASYHTEISTOIMINTAMALLI TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖSSÄ

TYS ASUKASYHTEISTOIMINTAMALLI TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖSSÄ TYS ASUKASYHTEISTOIMINTAMALLI TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖSSÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUKASDEMOKRATIA... 1 ASUKASTOIMINNAN ORGANISAATIO... 4 2. ASUKASTOIMINTA KOHTEISSA... 5-9 3. ASUKASTOIMIKUNTIEN NEUVOTTELUKUNTA...

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2007 71 Muutos: 3 kv 25.2.2013 31 I YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä ja nimi Liikelaitoksen

Lisätiedot

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö Asukashallinnon organisaatio on hyväksytty asukashallituksen kokouksessa 2.6.2005. Asukasyhteistyön ohjesääntö on hyväksytty asukashallituksen työvaliokunnan kokouksessa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008 ASIALISTA 5/2008 Sivistyslautakunta 11.08.2008 **************************************************************************************** Kokousaika Ma 11.08.2008 klo 16:30 Kokouspaikka Paloaseman johtokeskus

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot