edellytyksistä Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "edellytyksistä Suomessa"

Transkriptio

1 VTT-CR Selvitys huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytyksistä Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön

2 Raportin nimi Selvitys huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytyksistä Suomessa Asiakkaan nimi, yhteyshenkilöt Asiakkaan viite Työ- ja elinkeinoministeriö Heikki Väisänen, Markku Kinnunen, Pentti Puhakka TEM2727/ /2012 Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi EED artikla 9 VTT-V Tiivistelmä Kulutukseen perustuva lämmityskustannustenjako monen käyttäjän vanhoissa ja uusissa rakennuksissa on kirjattu joulukuussa 2012 voimaan tulleeseen EU:n energiatehokkuusdirektiiviin. Tavoitteena on, että energiankäyttöön perustuva laskutus ohjaisi asukkaiden ja tilojen käyttäjien energiankäyttötottumuksia ja saisi aikaan energiansäästöjä. Jäsenmaiden on kuukauden kuluessa saatettava direktiivin edellyttämät toimenpiteet kansalliseen lainsäädäntöön. Vaatimusten mukainen kulutukseen perustuva lämmityskustannusten jako voidaan toteuttaa joko mittaamalla huoneiston lämmön kulutus tai arvioimalla jakolaitteen avulla pattereiden kuhunkin huoneistoon luovuttama lämpö. Mikäli nämä eivät ole teknisesti mahdollisia tai taloudellisesti järkeviä, voidaan kustannusten jaossa käyttää myös muuta menettelytapaa. Kiinteistössä yhteisesti käyttäjille tuotetun tai ostetun lämpöenergian kustannukset jaetaan Suomessa yleensä käytössä olevan pinta-alan mukaan. Tästä syystä Suomessa on niukasti tarjolla kokemuksia ja kustannustietoja vaaditusta kulutukseen perustuvasta menettelytavasta. Kustannustietoja on tästä syystä haettu niistä maista, joissa menettelytapa on yleisesti käytössä sekä laitteiden valmistajilta ja edustajilta. Huoneistokohtainen lämpömäärämittaus maksaisi itsensä energiansäästöllä vasta, jos se ohjaisi asukkaita säästämään energiaa enemmän 45 % asuinkerrostalossa ja 30 % asuinrivitalossa. Lämmityskustannusten jakolaitteilla ohjausvaikutuksen on oltava kerrostaloissa enemmän kuin 21 % ja rivitalossa enemmän kuin 14 %. Nämä raja-arvot toteutuvat tilanteessa, jossa mitään laskentakorkoa ei kannattavuuslaskelmissa huomioida. Jos laskelmissa otetaan huomioon laskentakorko, säästövaatimukset nousevat vielä suuremmiksi. Huoneistokohtaisen lämmitysenergian mittauksen tai välillisen määrittämisen elinkaarikustannus suhteessä saavutettuun energiansäästöön on sitä suurempi mitä uudemmasta kohteesta on kysymys. Ennen vuotta 1980 rakennetuissa suurissa rivitaloasunnoissa jakolaitteiden maksamiseen riittäisi 10 % säästö. Tulevissa uudisrakennuksissa mittaamisen tai jakolaitteiden elinkaarikustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin potentiaalinen säästö, mutta toisin kuin vanhassa kannassa, teknisesti toteutettavissa tuomalla lämpö huoneistoon yhden mittauspisteen kautta. Espoossa Projektipäällikkö Hyväksyjä Tettu Vainio Erikoistutkija VTT:n yhteystiedot VTT, kirjaamo, PL 1000, VTT Jakelu (asiakkaat ja VTT) TEM Tekijät (Veli Möttönen, Kari Nissinen, Terttu Vainio, Timo Kauppinen) VTT:n arkisto Åsa Hedman Tiimipäällikkö

3 1 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Projektin tausta ja tavoitteet Energiatehokkuusdirektiivi Projektin tavoitteet Toteutus Teknologiset vaihtoehdot Lämmönjakoratkaisuja Suomen rakennuskannassa Teknisiä ratkaisuja mittaukseen ja jakolaitteisiin Suomen rakennuskanta ja direktiivin piiriin kuuluvat rakennukset Nykyinen rakennuskanta Asuinrakennusten laajuuskäsitteet ja niiden suhde toisiinsa Suomalainen rakennustapa ja kiinteistönpitokulttuuri Mittaamista ja laskuttamista koskeva lainsäädäntö ja määräykset Suomessa Vallitseva käytäntö ja haasteet Suomessa Lämpöenergiankulutus ja lämmityskustannukset asuinkerrostaloissa ja asuinrivitaloissa Asuinrakennusten lämpöenergiankulutus Asuinrakennusten lämpöenergiankulutuksen jakautuminen Kaukolämmön hinta Asuinrakennusten lämmityskustannukset Asuintilojen lämmityskustannukset Huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden kannattavuus Hankinta ja käyttökustannukset Säästövaikutus lämpöenergiankulutuksessa Kannattavuuslaskelmat Eräitä kansantaloudellisia vaikutuksia Yhteenveto Liitetaulukot A. Asuntoyhtiöiden taloustilastot B. Kannattavuuslaskenta

4 2 1 Projektin tausta ja tavoitteet 1.1 Energiatehokkuusdirektiivi Asumiskustannusten mahdollisimman tarkka ja oikeudenmukainen kohdentaminen asukkaille on Euroopan Unionissa yleisesti hyväksytty tavoite. Jo SAVE direktiivissä eräänä energiansäästön tehostamiskeinona mainitaan mittaukseen perustuva laskutus. Uusi EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan joulukuussa Tästä kuukauden kuluessa jäsenmaiden on vietävä direktiivin edellyttämät toimenpiteet kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivin artiklan 9 kohdan 3 mukaan: Jos rakennus saa lämpöä ja jäähdytystä tai kuumaa vettä kaukolämpöverkosta tai useille rakennuksille yhteisestä keskitetystä lähteestä, rakennuksen lämmönvaihtimeen tai toimituspisteeseen on asennettava lämpöenergia tai kuumavesimittari. Moniasuntoisiin ja moneen eri tarkoitukseen käytettäviin rakennuksiin, joissa on keskuslämmitys tai jäähdytys tai jotka saavat lämpöä kaukolämpöverkosta tai useille rakennuksille yhteisestä keskitetystä lähteestä, on lisäksi asennettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 käyttäjäkohtaiset kulutusmittarit, jotka mittaavat lämmityksen tai jäähdytyksen tai kuuman veden kulutusta kunkin yksikön osalta, jos se on teknisesti mahdollista ja kustannustehokasta. Jos käyttäjäkohtaisten kulutusmittareiden käyttö ei ole teknisesti mahdollista tai jos se ei ole kustannustehokasta lämmityksen mittaamiseksi, on käytettävä käyttäjäkohtaisia lämmityskustannusten jakolaitteita mittaamaan lämmönkulutusta kussakin lämpöpatterissa, jollei kyseessä oleva jäsenvaltio osoita, että tällaisten lämmityskustannusten jakolaitteiden asentaminen ei olisi kustannustehokasta. Tällaisissa tapauksissa voidaan harkita vaihtoehtoisten kustannustehokkaiden menetelmien käyttöä lämmönkulutuksen mittaamisessa. Jos moniasuntoisille rakennuksille toimitetaan kaukolämpöä tai jäähdytystä tai jos omat yhteiset lämmitys tai jäähdytysjärjestelmät ovat yleisiä tällaisissa rakennuksissa, jäsenvaltiot voivat käyttäjäkohtaisen kulutuksen laskennan avoimuuden ja täsmällisyyden varmistaakseen laatia avoimet säännöt, jotka koskevat lämmön tai kuuman veden kulutuksen kustannusten jakamista tällaisissa rakennuksissa. Sääntöihin on tarvittaessa sisällyttävä ohjeita tavasta jakaa käytetyn lämmön ja/tai kuuman veden kustannukset seuraavasti: a) kuuma vesi kotitalouden tarpeisiin; b) rakennuksen laitteistosta peräisin oleva lämpö yhteisten tilojen lämmitystä varten (jos rappukäytävät ja käytävät on varustettu lämpöpattereilla); c) asuntojen lämmitystä varten. 1.2 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on selvittää sekä olemassa olevan rakennuskannan osalta että tulevan uudisrakentamisen osalta a) lämpömäärämittarien ja b) patterikohtaisten lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamisen tekniset edellytykset, kustannukset ja mittauksella saatavat hyödyt.

5 3 1.3 Toteutus Työpaketti1: Vaihtoehtoiset mittausteknologiat ja niiden arviointi Kirjallisuustutkimus ja haastattelut Suomessa sekä muissa EU maissa ratkaisujen kustannuksista ja saavutetuista säästöistä. Työpaketti 2 Suomen nykyisen rakennuskannan ja tulevan uudisrakentamisen energiankulutus Tilastojen ja tutkimusten perusteella tuotetaan lähtötiedot kustannuslaskentaa varten. Työpaketti 3 Suomalainen rakennustapa ja kiinteistönpitokulttuuri Kirjallisuustutkimus Suomen lämpöenergian mittaamista ja laskuttamista ohjaavasta lainsäädännöstä, määräyksistä ja vakiintuneista toimintatavoista. Työpaketti 4 Lämpöenergian mittaamisen kustannukset sekä saavutettavissa olevat säästöt. Elinkaarikustannuslaskenta sisältäen mittaamisen kustannukset ja säästöt energiakustannuksissa erilaisissa ja eri ikäisissä rakennuksissa. Tarkastelut tehdään asuntoyksikön ja kansantalouden tasolla, Työpaketti 5 Tulosten yhteenveto ja loppuraportti Tulokset kootaan työ ja elinkeinoministeriölle suomenkieliseksi sähköiseksi loppuraportiksi ja esittelykalvoiksi. Lisäksi tulokset tiivistetään englanninkieliseksi kalvoaineistoksi. Kuva Lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytykset Suomessa projektin toteutus.

6 4 2 Teknologiset vaihtoehdot 2.1 Lämmönjakoratkaisuja Suomen rakennuskannassa Suomessa on yleisesti käytössä vesikiertoinen patterilämmitys järjestelmä. Asuinkerrostaloista tällä on varustettu 95 % rakennuksista, toimistoista 70 % ja liikerakennuksista 45 %. Asuinkerrostaloissa lämmönlähteenä käytetään pääasiassa kaukolämpöä. Liikerakennusten kerrosalasta on kaukolämmössä 65 % ja öljylämmitteisiä 20 %. Toimistorakennusten kerrosalasta kaukolämmössä on yli 80 % ja öljylämmössä 10 %. (Tilastokeskus) Lämmitysverkoston putkitus on rakennuksissa pääsääntöisesti toteutettu siten, että päällekkäin sijaitsevilla huoneilla on yhteinen julkisivukohtainen nousulinja. Huoneiston läpi voi kulkea useita nousulinjoja (hajautetut runkolinjat, kuva 2.2.1). Edullisinta huoneistokohtainen mittaus olisi, jos huoneiston patterikierto tulisi keskitetysti ja olisi mitattavissa yhdessä mittauspisteessä (keskitetyt runkolinjat, kuva 2.2.2). Usean nousulinjan tapauksessa tarvitaan myös useita mittauspisteitä, joka heikentää mittaustarkkuutta ja kasvattaa kustannuksia. Kuva Lämmitysverkoston runkolinjojen sijoitusvaihtoehdot: hajautetut runkolinjat. Lähde: Avoin puurakennusjärjestelmä suunnitteluperusteet.

7 5 Kuva Lämmitysverkoston runkolinjojen sijoitusvaihtoehdot: keskitetyt runkolinjat. Lähde: Avoin puurakennusjärjestelmä suunnitteluperusteet. 2.2 Teknisiä ratkaisuja mittaukseen ja jakolaitteisiin Huoneistokohtaisen lämmönkulutuksen mittauksen ja lämmityskustannusten jaon tekniset ratkaisut voidaan jäsennellä seuraavasti (kuva 2.3.1): Kuva Lämpöenergian mittauslaitteet ja lämmityskustannusten jakolaitteet.

8 6 Lämpöenergianmittarit ovat samanlaisia kuin kaukolämpöenergian mittauksessa käytetyt laitteet. Kalorimetrisessä mittauksessa mitataan veden tilavuusvirtaus sekä meno ja paluuveden lämpötilaero ja lasketaan näiden avulla lämpömäärä (kuva 2.3.2). Kuva Lämpömäärämittari. Lämmityskustannusten jakolaitteilla arvioidaan huoneistokohtaiset lämmitysenergian kulutusosuudet. Laitteita on käytössä muun muassa Tanskassa, Saksassa, Itävallassa ja eräissä muissa maissa Keski Euroopassa. Suomessa lämmityskustannusten jakolaitteita on asennettu tutkimuskohteisiin ja rajalliseen määrään vuokrataloja. Tämän luvun lopussa case 1 on kuvaus Berliinin kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön järjestelmästä. Yleinen menetelmä on asentaa jokaiseen lämpöpatteriin ja muihin lämpöä huoneistoon tuoviin rakenteisiin (esim. putket) erillinen laite. Lämmityskustannusten jakolaitteet voidaan jakaa haihduttaviin ja elektronisiin. Elektroniset mallit ovat käytännössä syrjäyttäneet haihduttavat mallit. Uusimmat elektroniset mallit ovat etäluettavia, samanlaista radio ja internet tekniikkaa kuin käytetään sähköverkossa. Kuva Patteriin asennettu lämmityskustannusten jakolaitemalli (Berliini, DEGEWO kohde). Kuva Lämmityskustannusten jakolaitte asennetaan myös patteriputkiin (Berliini, Stat und Land kohde).

9 7 Haihduttavien mallien ominaisuuksia käsitellään standardissa SFS EN 835 ja elektronisten mallien ominaisuuksia standardissa SFS EN834. Vaatimuksia ei ole harmonisoitu EU tasolla, koska lämmityskustannusten jakolaitteet eivät täytä mittauslaitteen määritelmää (Valkeapää ). Kuva Haihduttamiseen perustuvia malleja Kuva Elektronisia malleja. Kuva Havaintoesimerkki etäluennasta.

10 8 Käytössä on myös lämmityksen säätöjärjestelmiä, joita voidaan käyttää myös lämmityskustannusten jakamiseen huoneistokohtaisesti. Tästä teknologiasta esimerkki on suomalainen SAVE järjestelmä. SAVE järjestelmän ensimmäiset asennukset tehtiin Oulussa jo vuonna Asennuskohteet ovat pääasiassa asuinvuokrataloja. Monissa Euroopan maissa lämpömäärämittareiden kalibrointia ohjataan määräyksillä. Määräyksissä mittareille asetetut kalibrointiajanjaksot vaihtelevat maasta riippuen yleensä kahdesta kymmeneen vuoteen. Joissakin maissa ei ole lämpömäärämittareiden kalibrointia koskevia erillisiä määräyksiä (Euro Heat & Power 2011). Suomessa mittauksia koskevan lainsäädännön osalta vanhan vakauslain 219/1965 korvaava mittauslaitelaki 707/2011 tuli voimaan alkaen. Lain tavoitteena on turvata mittauslaitteiden toiminnan sekä mittausmenetelmien ja tulosten luotettavuus. Lakiuudistuksessa on päivitetty vakauslain säännökset vastaamaan nykyisen perustuslain vaatimuksia. Samalla pantiin täytäntöön mittauslaitedirektiivi (MID) Suomen lainsäädäntöön. Uudistuksen myötä käsite vakaus korvataan mittauslaitteen varmentamisella. Kaupankäynnissä käytettäville mittauslaitteille on käytön aikana teetettävä tarkastuslaitoksen varmennus määrävälein. Kulutusmittauksissa (sähkö, kaasu, lämpöenergia ja vesi) toiminnanharjoittaja vastaa, että mittauslaitteen luotettavuus varmennetaan määräajoin. Tukes ja aluehallintovirastot valvovat jatkossakin lain noudattamista (Turvallisuus ja kemikaalivirasto 2013). Case 1. DEGEWO Berliinin kaupungin omistama asuntoyhtiö Yhtiö omistaa asuntoa Itä Berliinissä ja on siirtämässä lämmönkulutuksen mittausta ja laskutusta ulkopuoliselta palveluntarjoajalta omalle, varta vasten tähän tehtävään perustetulle tytäryritykselle (GEWOBE:lle) Tytäryritys on kehittänyt oman lämmön ja veden mittaus, etäluku ja laskutusjärjestelmän markkinoilta ostettavista komponenteista. Lämmityskustannusten jakolaitteen käyttöikä on 10 vuotta (=patterin käyttöikä) ja sen jälkeen koko laite vaihdetaan. Laite asennetaan pattereihin ja muihin huoneistoon lämpöä tuoviin rakennusosiin, esim. patteri ja lämminvesiputkiin. Jakolaitteen arvojen perusteella jaettava osuus lämmityskustannuksista vaihtelee rakennuskohtaisesti prosenttiin. Osuus on pienempi uusissa kuin vanhoissa rakennuksissa. Asukkaat maksavat järjestelmästä vuokraa / vuosi. Jotta edes laitevuokra tulisi maksettua, olisi asukkaiden onnistuttava säästämään % lämmityskuluistaan Asukkaat maksavat kuukausittain arviomaksua lämmityksestä. Arvio tasataan kerran vuodessa. Järjestelmällä täytetään velvoite oikeudenmukaisesta lämmityskustannusten jakamisesta. Tätä pidetään Saksassa tärkeänä erityisesti pientuloisten asukkaiden kohdalla. Tämän yhtiön taloissa ei ole ilmanvaihtokanavia vaan vuokrasopimuksessa on velvoite tuulettaa asuntoa vähintään 10 minuuttia päivässä. Berliinin kaupungin energiansäästölle ja uusiutuvan energian käytölle asetetut vaatimukset täytetään lämmitysjärjestelmän dynaamisella ohjauksella, ulkovaipan korjauksilla, aurinkoenergialla tms. toimenpiteillä. Lähde: Gewobe 2013

11 9 3 Suomen rakennuskanta ja direktiivin piiriin kuuluvat rakennukset 3.1 Nykyinen rakennuskanta Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2012 hieman vajaat 1,4 miljoonaa asuin ja palvelurakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli noin 380 miljoonaa kerrosneliömetriä. Asuinkerrostalojen osuus rakennusten kokonaiskerrosalasta oli 24 prosenttia ja rivi ja ketjutalojen osuus 9 prosenttia (taulukko 3.1.1). Muita monen käyttäjän rakennuksia ovat liikerakennukset, 7 prosenttia rakennuskannasta ja toimistot, 5 prosenttia rakennuskannasta. Vuonna 2011 rivi ja ketjutaloista suurin osa (77 %) oli asunto osakeyhtiöitä, jonka asunnoissa asuivat joko omistajat itse tai vuokralaiset yksittäisissä asunnoissa (taulukko 3.1.2). Kerrostaloista tämän tyyppisten taloja osuus oli hieman vähemmän (69 %). Osuudet ovat samat laskettuna taloista ja asuntoyksiköistä. Asunnoista vailla vakinaisia asukkaita on noin 10 prosenttia. Liike ja toimistorakennuksia ei pystytä rakennusrekisteritietojen perusteella jakamaan yhden / usean käyttäjän rakennuksiksi. Yhdessä rivitalossa on asuntoja 5 6 kpl, kerrostalossa kpl. Taulukossa on esitetty asuntokannan huoneistojen kokojakaumat erikseen rivitaloille ja kerrostaloille. Usean asunnon rakennusten ikä on havainnollistettu taulukossa Puolet rakennuksista on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Taulukko Suomen rakennuskanta vuonna Lähde: Tilastokeskus. Rakennusten lukumäärä Rakennusten kerrosala kpl osuus m 2 osuus Yhteensä % % Erilliset pientalot % % Rivi ja ketjutalot % % Asuinkerrostalot % % Liikerakennukset % % Toimistorakennukset % % Liikenteen rakennukset % % Hoitoalan rakennukset % % Kokoontumisrakennukset % % Opetusrakennukset % %

12 10 Taulukko Usean asunnon asuinrakennukset hallintamuodon mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus. Rakennusten lukumäärä (kpl) Rivi ja ketjutalot Asuinkerrostalot Yhteensä % % Omistus ja vuokra asuntoja sisältävä rakennus % % Arava/korkotukivuokratalot % % Muut vuokratalot % % Taulukko Asuntokannan kokojakauma. Lähde: Tilastokeskus. Asuntojen lukumäärä (kpl) Rivi tai ketjutalo Asuinkerrostalo Yhteensä % % 1 huone + keittiö/kk % % 2 huonetta + keittiö/kk % % 3 huonetta + keittiö % % 4 huonetta + keittiö % % 5 huonetta + keittiö % % 6 huonetta + keittiö % % 7+ huonetta + keittiö % % tuntematon + keittiö % % Taulukko Rivi ja ketjutalot, asuinkerrostalot, liike ja toimistorakennukset valmistumisvuoden mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus. Rakennusvuosi Rivi ja ketjutalot Asuinkerrostalot Liikerakennukset Toimistorakennukset m 2 osuus m 2 osuus m 2 osuus m 2 osuus Yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Tuntematon % % % % Rivi ja ketjutaloissa asuntojen keskipinta ala oli 71,2 m 2 ja asuinkerrostaloissa 56,5 m 2. Asumisväljyys (asuinpinta henkilöä kohti), kun mukaan luetaan myös omakotitalot, on yli kaksinkertaistunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana Suomessa. Nykyisin suomalaisissa asunnoissa on asuinpinta alaa keskimäärin noin 39 neliötä yhtä asukasta kohti (taulukko3.1.5).

13 11 Taulukko Pinta ala huoneistoa kohti ja asuinpinta ala henkilöä kohti asunnon talotyypin mukaan Lähde: Tilastokeskus. Vuosi Rivi ja ketjutalot m2/huoneisto Asuinkerrostalot m2/huoneisto ,0 51, ,7 54, ,2 55, ,0 56, ,2 56, ,2 56,5 3.2 Asuinrakennusten laajuuskäsitteet ja niiden suhde toisiinsa Tässä raportissa käytetään RT ohjekortin (RT ) ja Talonrakennuksen kustannustieto kirjan mukaisia seuraavia rakennusten laajuuskäsitteitä ja lyhenteitä: Huoneen vaakasuora ala on huoneala (hum 2 tai vain m 2 ). Huonealaan ei lasketa ympäröivien seinien eikä huoneen sisällä olevien rakennuksen osien (esimerkiksi pilari tai hormi) alaa. Huonealaan ei lasketa osia, joiden korkeus on pienempi kuin 1600 mm. Tarvittaessa erilaisten toimintojen alat voidaan erotella toisistaan etuliitteellä (käytäväala, porrashuoneen ala, teknisten tilojen ala jne.). Huoneistoalalla (htm 2 ) tarkoitetaan yhden tai useamman huoneen tai tilan rajaamaa aluetta. Huoneistoala lasketaan huoneistoon kuuluvien huonealojen summana lisättynä huoneiston sisällä olevien keveiden väliseinien vaakasuoralla alalla. Huoneistoalaan ei lueta kantavien ja osastoivien väliseinien, hormien tai hormiryhmien eikä rakennusta palvelevien teknisten tilojen vaakasuoraa alaa. Asunto osakeyhtiölain ( /1599) mukaan yhtiöjärjestyksessä ilmoitetaan huoneistosta rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen laskettu huoneiston pinta ala. Asunto osakeyhtiölain nojalla annetun asetuksen Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pintaalan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta ( /365) mukaan yleisesti hyväksyttynä huoneiston pinta alan mittaustapana pidetään standardissa (SFS 5139) määriteltyä huoneistoalan laskemismenetelmää. Tässä raportissa asuinhuoneiston huoneistoalasta käytetään myös rinnakkaista termiä asunnon huoneistoala ja lyhennettä asunto m 2. Asuinkerrostaloissa ja asuinrivitaloissa on yleensä myös asuinhuoneistojen ulkopuolisia tiloja jotka ovat osakkaiden/asukkaiden käytössä. Tällaisia ovat yleensä esimerkiksi porrashuoneet ja kellarikäytävät, irtaimistovarastot, lastenvaunujen, polkupyörien, urheiluvälineiden yms. säilytystilat, vaatehuoltotilat, harrastustilat ja saunat. Näitä tiloja nimitetään tässä raportissa yhteistiloiksi. Nettoalalla tarkoitetaan useamman huoneen muodostaman alueen yhteenlaskettua huonealaa. Rakennuksen nettoala on rakennuksen kaikkien tilojen yhteenlaskettu huoneala. Bruttoala (brm 2 ) kuvaa koko rakennuksen tai sen osan laajuutta ulkomitoin. Bruttoalaan luetaan rakennuksen nettoalan lisäksi ulkoseinien, sisäseinien, hormien ja hormiryhmien sekä vähäisten aukkojen ja kuilujen vaakasuora ala.

14 12 Kaavoituksessa tontin rakennusoikeus ilmoitetaan yleensä kerrosalana (kem2). Kerrosala on rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen rajaama bruttoala eräin muun muassa teknisiä tiloja koskevin täsmennyksin. Kerrosalan laskentaperusteet ovat kunta ja kaavakohtaisia. Rakennuksen bruttoala on yleensä hieman kerrosalaa suurempi. Rakennuksen tilavuudella (rm 3 ) tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan lämpöeristeen alapinta ja yläpohjan lämpöeristeen yläpinta. Varsin kattavan käsityksen yleisimpien suomalaisten rakennustyyppien tilajakaumista saa esimerkiksi tarkastelemalla vuosittain ilmestyvien Talonrakennuksen kustannustietokirjojen vertailutasoja ja viitekohteita sekä eräitä koko rakennuskannan ominaisuuksia käsitteleviä tutkimuksia (mm. Leppävuori 1997, VTT ja KTI Kiinteistötieto 2007 ja 2012 sekä Vainio 2008). Tarkastelu osoitti, että asuinhuoneistojen huoneistoalojen osuus koko rakennuksen nettoalasta on yleensä noin prosenttia asuinkerrostaloissa ja noin prosenttia asuinrivitaloissa. Rakennuksen bruttoalasta asuinhuoneistot muodostavat yleensä noin prosenttia asuinkerrostaloissa ja noin prosenttia asuinrivitaloissa. Kun tarkastellaan pinta alojen ja tilavuuksien välisiä suhteita tullaan johtopäätökseen, että rakennustilavuuden suhde asuinhuoneistojen huoneistoalaan vaihtelee yleensä välillä 3,8 4,7 asuinkerrostaloissa ja välillä 3,5 3,9 asuinrivitaloissa. Tämän raportin laskelmissa käytetään seuraavia rakennusten pinta alojen ja tilavuuksien välisiä suhteita kuvaavia keskimääräisiä arvoja: Asuinhuoneistojen huoneistoalan osuus rakennuksen nettoalasta on keskimäärin 80 prosenttia asuinkerrostaloissa ja keskimäärin 95 prosenttia rivitaloissa. Asuinhuoneistojen huoneistoalan osuus rakennuksen kerrosalasta on keskimäärin 75 prosenttia asuinkerrostaloissa ja keskimäärin 82 prosenttia rivitaloissa. Rakennustilavuuden suhde asuinhuoneistojen huoneistoalaan on keskimäärin 4,3 asuinkerrostaloissa ja keskimäärin 3,7 asuinrivitaloissa.

15 13 4 Suomalainen rakennustapa ja kiinteistönpitokulttuuri 4.1 Mittaamista ja laskuttamista koskeva lainsäädäntö ja määräykset Suomessa Voimassa oleva asunto osakeyhtiölaki mahdollistaa lämmityskustannusten laskutuksen huoneistokohtaisen kulutuksen perusteella. Asunto osakeyhtiölain ( /1599) neljännen pykälän (Yhtiövastikkeen maksuperuste) mukaan vastikkeen maksuperusteesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Jos vastikkeen maksuperustetta lämmönkulutuksen osalta muutetaan, on yhtiöjärjestystä näiltä osin muutettava. Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päätetään yhtiökokouksessa. Mikäli yhtiöjärjestykseen kirjatuissa asioissa tapahtuu muutos, on yhtiöjärjestystä muutettava ja muutos ilmoitettava aina kaupparekisteriin. Muutos on hyväksyttävä yhtiökokouksessa 2/3 enemmistöllä kokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole vaadittu tiukempaa enemmistöä tai useampaa kokousta. Joissakin tilanteissa yhtiöjärjestyksen muutokseen vaaditaan kaikkien osakkeenomistajien suostumus. Kansaneläkelaitos ottaa opiskelijoiden asumismenoina huomioon vuokran tai asumisoikeusasunnon käyttövastikkeen sekä vuokra tai asumisoikeussopimuksessa mainitun kiinteän vesi, sähkö ja kalustemaksun. Kulutuksen mukaan määräytyviä maksuja tai lämmityskuluja ei oteta huomioon (Kansaneläkelaitos 2913). 4.2 Vallitseva käytäntö ja haasteet Suomessa Osakeyhtiömuotoisissa kiinteistöissä lämmityskustannukset jaetaan huoneistoille tai tiloille yhtiöjärjestyksen mukaisesti, yleensä huoneistojen neliöiden suhteessa kuten useimmat kiinteistön ylläpitokustannukset. Ylläpitokustannukset katetaan yhtiövastikkeella tai vuokralla, jonka suuruus tarkistetaan vuosittain. Suomen lainsäädännön mukaan lämmitysjärjestelmät ja kiinteistön tekninen kokonaiskunto on kiinteistön omistajan vastuulla. Suurinta osaa kiinteistön ja sen huoneistojen lämmönkulutukseen vaikuttavista tekijöistä säätelee siten kiinteistön omistaja. Asukas tai tiloissa toimiva yritys voi vaikuttaa kiinteistön lämmönkulutukseen suhteellisen vähän. Kiinteistönpidossa on ohjeistettu ottamaan huomioon laskutuksessa huoneistojen lämpötekninen eriarvoisuus ja huoneistojen väliset lämpövirrat. Tästä on ohjeet antanut muun muassa lakkautettu asuntohallitus (Uudisrakennuksen suunnitteluohjeet, 1982). Huoneistokohtaisen mittauksen ja laskutuksen käyttöönotossa ovat Suomessa puhututtaneet juuri huoneistojen sijainnista johtuva eriarvoisuus ja huoneistojen välisten lämpövirtojen vaikutus huoneiston energiankulutukseen. Suomen suuret ulkolämpötilan vaihtelut korostavat huoneiston sijainnin merkitystä. Esimerkiksi Sveitsissä sijainnin vaikutus otetaan huomioon laskutuksessa sijainnista riippuvilla korjauskertoimilla. Keskustelua on aiheuttanut myös muu kuin patteriverkon kautta tuleva lämpö kuten koneellisen ilmanvaihdon kautta tuleva lämmin ilma ja sähköinen lattialämmitys. Tulevaisuudessa näiden ja ilmaisenergioiden osuus huoneistojen ja tilojen lämmittämisessä korostuu, kun rakenteiden lämpöhäviöt pienenevät.

16 14 Tähän kysymykseen on haettu vastausta taulukoissa (kerrostalot) ja (rivitalo) 1970 luvun, tämä päivän rakennuksen ja matalaenergiarakennuksen lämmönkulutuksen simuloinneilla. Taulukossa on esitetty laskennassa käytetyt lähtötiedot. Tarkastelun mukaan pattereiden osuus lämmityksestä vähenee n. 85 prosentista (1970 luvulla rakennettu rakennus) puoleen, kun siirrytään passivitasoiseen rakentamiseen. Samalla lämmitysenergian kokonaistarve vähenee prosenttiin siitä, mitä energiaa tarvittiin 1970 luvulla. Kulutuksen mittaukseen tai jakolaitteilla arvioituun kulutukseen perustuvaan laskutukseen on mahdollista. Menettelyn taloudellinen järkevyys on kiistanalainen. Kiristyvät rakennusmääräykset vähentävät lämmittämiseen tarvittavaa energiaa uusissa rakennuksissa ja nostavat lämmitysenergian mittaus ja laskutusjärjestelmän osuutta kustannuksista. Case 2 Helsingin kaupungin perustelu siitä, miksi sen vuokrataloyhtiöt eivät mittaa huoneistokohtaisesti lämmön kulutusta. Taulukon Rakenteiden U arvot noudattavat Suomen rakentamismääräyskokoelman D3 ohjeita. Ulkovaippa / LTO 2011 Passiivitalo U arvot (W/Km 2 ) Ulkoseinät Katto Alapohja Ikkunat LTO hyötysuhde Taulukko Kerrostalon simulointitulokset. Kerrostaloasunto sijaitsee kolmannessa kerroksessa nelikerroksisessa talossa Helsingissä. Talon kerrosala on 879 m 2 ja esimerkkikaksion pinta ala 56,5 m 2. Asunnon sisäiset lämmönlähteet (muut kuin vesipattereiden luovuttama lämpö) ovat valaistus 11 W/m 2, laitteet 4 W/m 2 ja ihmiset 3 W/m 2 sekä kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys 125W LTO 2011 Passiivitalo Lämmitysenergia sisäiset lämmönlähteet huomioituna (kwh) Lämmitysenergian tarve (kwh) Edellisten erotus (kwh) Lämmitysenergia muista kuin pattereista (%) Lämmitysenergia sisäiset lämmönlähteet huomioituna (kwh/m2) Lämmitysenergian tarve (kwh/m 2 )

17 15 Taulukko Rivitalon energiasimulointitulokset. Rivitalon kerrosala on 312 m 2 ja esimerkkiasunnon pinta ala 71 m 2. Asunnon sisäiset lämmönlähteet (muut kuin vesipattereiden luovuttama lämpö) ovat valaistus 8 W/m 2, laitteet 3 W/m 2 ja ihmiset 3 W/m 2 sekä kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys 125W LTO 2011 Passiivitalo Lämmitysenergia sisäiset lämmönlähteet huomioituna (kwh) Lämmitysenergian tarve (kwh) Edellisten erotus (kwh) Lämmitysenergia muista kuin pattereista (%) Lämmitysenergia sisäiset lämmönlähteet huomioituna (kwh/m 2 ) Lämmitysenergian tarve (kwh/m 2 )

18 16 Case 2 Helsingin kaupungin perustelut, miksi lämmönkulutusta ei mitata huoneistokohtaisesti 1. ASUKAS VOI VAIKUTTAA LÄMPÖENERGIANKULUTUKSEN SUOMESSA VAIN VÄHÄN Rakennusten lämmitykseen ja ilmanvaihtoon tarvittava energiamäärä riippuu lämmitys, ilmanvaihto ja säätölaitteiden laadusta, niiden kunnosta ja käytöstä sekä rakenteiden laadusta. Suomessa näistä kaikista vastaa yleensä rakennuksen omistaja, ei asukas. Asukas voi vaikuttaa lämmönkulutukseensa lähinnä säätelemällä huoneiston sisälämpötilaa ja kuluttamalla vettä säästeliäästi niissä kohteissa, joissa lämpimän käyttöveden kulutus mitataan huoneistokohtaisesti. 2. LÄMMITYS ON SUOMESSA KIINTEISTÖN OMISTAJAN VASTUULLA Suomessa kiinteistön omistaja, siis myös asunto osakeyhtiö, vastaa sekä kiinteistön rakenteellisesta ja teknisestä kokonaiskunnosta että lämmityskustannuksista siten, että asukkaalla on aina käytössään riittävän lämpimät ja terveelliset tilat. Näin ollen lämmityskustannukset ovat oikeudenmukaisesti osa yhtiövastiketta tai vuokraa riippumatta asunnon sijainnista, seinän eristyksistä tai laitteiden kunnosta. 3. SUOMESSA SÄÄTÖJÄRJESTELMÄT OTTAVAT YLEENSÄ HUOMIOON ULKOLÄMPÖTILAN MUUTOKSET JA SISÄISET LÄMPÖKUORMAT Suomessa radiaattoreiden lämpötilan säätö tapahtuu aina keskitetysti mahdollisimman matalalle tasolle ulkolämpötilan mukaan. Käytännöllisesti katsoen kaikissa pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla voidaan hyödyntää sisäisiä lämpökuormia ja myös säätää sisälämpötilaa tietyissä rajoissa. Kuitenkin huoneistojen ilmanvaihtomäärän tulee kaikissa olosuhteissa olla yli normien minimitason paikallisissa olosuhteissa, eikä asukas saa muuttaa näitä perusasetuksia. 4. HUONEISTON SIJAINTI VAIKUTTAA KULUTUKSEEN MERKITTÄVÄSTI KUINKA SE OTETAAN HUOMIOON? Rakennuksen eri osassa sijaitsevat huoneistot eivät ole lämpöteknisesti samanarvoisessa asemassa. Mitä suurempi osa huoneiston rakenteista rajoittuu ulkoilmaa vasten sitä enemmän tarvitaan lämmitystä. Myös huoneiston suuntaus ilmasuuntien suhteen vaikuttaa lämmöntarpeeseen. Mikäli lämmön kulutusta ja kustannuksia halutaan jakaa huoneistojen kesken mittaukseen perustuen täsmällisesti, tulee myös huoneistojen eriarvoinen sijainti kompensoida ja huoneistojen välinen lämmön siirtyminen ottaa huomioon. Laitteet, jotka pystyvät ottamaan edellä mainitut tekijät huomioon ovat toistaiseksi niin kalliita ja monimutkaisia, ettei niiden käyttö ole ollut perusteltua edes uudisrakennuskiinteistöissä. Lisäksi mittausten luotettavuus, mittauksen käyttöikä ja laskutuksesta aiheutuvat kustannukset eivät ole vastanneet edes saavutettavia teoreettisia tulevaisuuden hyötyjä. YLEISPERUSTELUJA Helsingin kaupungin tekninen lautakunnan mielestä nykyisillä ratkaisuilla on saavutettu suurimmassa osassa Helsingin rakennuskantaa hyvä ja säästävä energiatalous ja terveellinen sisäilma sekä oikeudenmukainen kustannusten jako. Lämmitykseen kohdistuva asuntokohtainen energian kulutus on pieni ja siihen liittyvät ulkoiset ja sisäiset tilannekohtaiset muuttujat suuria. Yhden asunnon lämmitykseen liittyvien ulkoisten saati sisäisten muutosten ymmärtäminen ja niihin oikea reagointi on mittaustiedolla lähes mahdotonta. Epäluotettava mittaus ja lopputuloksen vaikea tulkinta on haitta, ei hyöty, energian järkevälle käytölle etenkin, jos järjestely kasvattaa kustannuksia kaikissa tapauksissa. Lähde: Helsingin kaupungin tekninen lautakunta

19 17 5 Lämpöenergiankulutus ja lämmityskustannukset asuinkerrostaloissa ja asuinrivitaloissa 5.1 Asuinrakennusten lämpöenergiankulutus Motiva Oy seuraa energiansäästösopimusten piirissä olevien asuinkiinteistöjen energiankulutusta. Vuonna 2008 tämän seuranta aineiston yhteenlaskettu asuntoala oli 11,3 miljoonaa m 2, mikä on noin 10 prosenttia Suomen asuinkerros ja rivitalojen kokonaisasuntoalasta (Tasa et al. 2009). Tämän seuranta aineiston lämpöenergian keskimääräinen ominaiskulutus oli 202 kwh/asunto m 2 vuodessa (46,3 kwh/m 3 vuodessa) ja asuinrivitalokannassa 208 kwh/asunto m 2 vuodessa (56,1 kwh/m 3 vuodessa). VTT:n ylläpitämään e3portaaliin (VTT 2013) on taltioitu n. 900 kunnallisen asuinrakennuksen energiankulutustiedot. Valtaosa näistä rakennuksista on Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden omistuksessa olevia asuinkerrostaloja. Asuinrakennusten lämpöenergian ominaiskulutuksen keskitaso vaihtelee Portaalissa välillä kwh/rm 3 vuodessa rakennusten valmistumisajankohdasta riippuen (kuva 5.1.1). Ominaiskulutus on korkeinta 1920 luvulla rakennetuissa rakennuksissa ja matalinta 2000 luvulla rakennetuissa rakennuksissa. Kaikkien Portaalin sisältämien asuinrakennusten keskimääräinen lämpöenergian ominaiskulutus on noin 49 kwh/rm 3 vuodessa. Portaalista ei ilmene suoraan kulutustietoja asuntoneliömetriä kohti. Käyttämällä suomalaisille asuinkerrostaloiloille tyypillistä rakennustilavuuden ja asuntopinta alan suhdetta (rm 3 /asm 2 = 4,3), saadaan Portaalin asuinrakennusten lämpöenergian ominaiskulutuksen keskitasoksi rakentamisajankohdasta riippuen kwh/asunto m 2 vuodessa ja koko aineiston keskiarvoksi 211 kwh/asunto m 2 vuodessa. Kuva Asuinrakennusten keskimääräinen lämpöenergian ominaiskulutus (kwh/rm 3 vuodessa) rakennuksen valmistumisajankohdan mukaan. Lähde: VTT, e3portaali. VTT ja KTI Kiinteistötieto Oy ovat yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa tarkistaneet ja päivittäneet Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin (VTT ja KTI Kiinteistötieto Oy 2007 ja 2012). Tässä tarkistusja päivitystyössä analysoidaan myös tietoja kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista ja energiankulutuksista. Vuosien 2007 ja 2012 päivitystyön yhteydessä analysoitiin useiden satojen eri puolilla Suomea sijaitsevien asuinrakennusten toteutuneet energiankulutukset. Pääosan tästä aineistosta muodosti KTI Kiinteistötieto Oy:n kustannusvertailutietokanta. Tämän aineiston mukaan

20 18 asuinkerrostalojen keskimääräinen lämpöenergian ominaiskulutus vaihtelee rakennuksen valmistumisajankohdasta riippuen välillä kwh/asunto m 2 vuodessa keskiarvon ollessa 199 kwh/asunto m 2 vuodessa (48,8 kwh/m 3 vuodessa). Asuinrivitaloilla vaihtelualue on kwh/asunto m 2 vuodessa ja keskiarvo 215 kwh/asunto m 2 vuodessa (57,1 kwh/m 3 vuodessa). Todellisista kohteista laadittujen tilastojen lisäksi monissa tutkimuksissa on arvioitu laskennallisesti rakennusten tai koko rakennuskannan energiankulutus. Tässä yhteydessä referoidaan lyhyesti kahta keskeistä tutkimusta (EKOREM, Kiinteistönpidon tavoitehinnat) sekä esitetään rakennuskannassa laajuuden suhteen keskimääräisille eri ikäisille asuinkerrostaloille ja asuinrivitaloille myös laskentaohjelmalla (VTT:n Web Etana) arvioidut energiankulutustasot. Taulukossa on esitetty Ekorem tutkimushankkeessa määritetyt keskimääräiset laskennalliset lämpöenergian kulutustasot eri ikäisille asuinkerrostaloille ja asuinrivitaloille (Nippala et al. 2005). Taulukosta havaitaan, että vuosittaisen lämpöenergian kulutuksen taso vaihtelee rakennusten valmistumisajankohdasta riippuen asuinkerrostaloissa välillä kwh/kem 2 ja asuinrivitaloissa välillä kwh/kem 2. Rakennuskannan keskimääräiseksi lämpöenergian ominaiskulutukseksi muodostuu asuinkerrostalojen osalta 183 kwh/kem 2 vuodessa ja asuinrivitalojen osalta 163 kwh/kem 2 vuodessa. Käyttämällä rakennuskannassa tyypillisiä huoneistoalojen ja kerrosalojen välisiä suhdelukuja (asunto m 2 /kem 2 = 0,75 kerrostaloissa ja asunto m 2 /kem 2 = 0,82 rivitaloissa) saadaan Ekorem tutkimushankkeen mukaisiksi lämpöenergian ominaiskulutuksiksi rakentamisajankohdasta riippuen kwh/asunto m 2 vuodessa asuinkerrostaloissa ja kwh/asunto m 2 vuodessa asuinrivitaloissa. Koko rakennuskantaa kuvaavat keskiarvot ovat 243 kwh/asunto m 2 vuodessa asuinkerrostaloissa ja 198 kwh/asunto m 2 vuodessa asuinrivitaloissa. Teknillisessä korkeakoulussa kerättiin systemaattisesti tietoa kiinteistöjen hoito ja ylläpitokustannuksista sekä kehitettiin niiden arviointimenettelyjä 1990 luvun alkupuolella. Kiinteistöjen hoidon tavoitemenekkimenettelyssä (Hyartt et al. 1991) on esitetty lämpöenergiankulutuksen laskennalliset normaalitasot asuinkerrostalolle ja asuinrivitalolle. Tavoitemenekit vastaavat tasoltaan 1980 luvun loppupuolella voimassa olleiden määräysten mukaan toteutettujen rakennusten lämpöenergiantarpeen keskimääräistä tasoa eteläisimmän Suomen normaalivuoden ilmasto olosuhteissa. Tavoitemenekkimenettelyn mukaan asuinkerrostalon lämpöenergiankulutuksen tavoitemenekki (normaalitaso) on 172 kwh/brm 2 vuodessa ja asuinrivitalon 204 kwh/brm 2 vuodessa. Asuinhuoneistojen huoneistoalaa kohti nämä tavoitemenekit ovat kirjassa esimerkkinä käytetyn asuinkerrostalon osalta 251 kwh/asunto m 2 vuodessa ja esimerkkinä käytetyn asuinrivitalon osalta 254 kwh/asunto m 2 vuodessa.

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake. 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot