edellytyksistä Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "edellytyksistä Suomessa"

Transkriptio

1 VTT-CR Selvitys huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytyksistä Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön

2 Raportin nimi Selvitys huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytyksistä Suomessa Asiakkaan nimi, yhteyshenkilöt Asiakkaan viite Työ- ja elinkeinoministeriö Heikki Väisänen, Markku Kinnunen, Pentti Puhakka TEM2727/ /2012 Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi EED artikla 9 VTT-V Tiivistelmä Kulutukseen perustuva lämmityskustannustenjako monen käyttäjän vanhoissa ja uusissa rakennuksissa on kirjattu joulukuussa 2012 voimaan tulleeseen EU:n energiatehokkuusdirektiiviin. Tavoitteena on, että energiankäyttöön perustuva laskutus ohjaisi asukkaiden ja tilojen käyttäjien energiankäyttötottumuksia ja saisi aikaan energiansäästöjä. Jäsenmaiden on kuukauden kuluessa saatettava direktiivin edellyttämät toimenpiteet kansalliseen lainsäädäntöön. Vaatimusten mukainen kulutukseen perustuva lämmityskustannusten jako voidaan toteuttaa joko mittaamalla huoneiston lämmön kulutus tai arvioimalla jakolaitteen avulla pattereiden kuhunkin huoneistoon luovuttama lämpö. Mikäli nämä eivät ole teknisesti mahdollisia tai taloudellisesti järkeviä, voidaan kustannusten jaossa käyttää myös muuta menettelytapaa. Kiinteistössä yhteisesti käyttäjille tuotetun tai ostetun lämpöenergian kustannukset jaetaan Suomessa yleensä käytössä olevan pinta-alan mukaan. Tästä syystä Suomessa on niukasti tarjolla kokemuksia ja kustannustietoja vaaditusta kulutukseen perustuvasta menettelytavasta. Kustannustietoja on tästä syystä haettu niistä maista, joissa menettelytapa on yleisesti käytössä sekä laitteiden valmistajilta ja edustajilta. Huoneistokohtainen lämpömäärämittaus maksaisi itsensä energiansäästöllä vasta, jos se ohjaisi asukkaita säästämään energiaa enemmän 45 % asuinkerrostalossa ja 30 % asuinrivitalossa. Lämmityskustannusten jakolaitteilla ohjausvaikutuksen on oltava kerrostaloissa enemmän kuin 21 % ja rivitalossa enemmän kuin 14 %. Nämä raja-arvot toteutuvat tilanteessa, jossa mitään laskentakorkoa ei kannattavuuslaskelmissa huomioida. Jos laskelmissa otetaan huomioon laskentakorko, säästövaatimukset nousevat vielä suuremmiksi. Huoneistokohtaisen lämmitysenergian mittauksen tai välillisen määrittämisen elinkaarikustannus suhteessä saavutettuun energiansäästöön on sitä suurempi mitä uudemmasta kohteesta on kysymys. Ennen vuotta 1980 rakennetuissa suurissa rivitaloasunnoissa jakolaitteiden maksamiseen riittäisi 10 % säästö. Tulevissa uudisrakennuksissa mittaamisen tai jakolaitteiden elinkaarikustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin potentiaalinen säästö, mutta toisin kuin vanhassa kannassa, teknisesti toteutettavissa tuomalla lämpö huoneistoon yhden mittauspisteen kautta. Espoossa Projektipäällikkö Hyväksyjä Tettu Vainio Erikoistutkija VTT:n yhteystiedot VTT, kirjaamo, PL 1000, VTT Jakelu (asiakkaat ja VTT) TEM Tekijät (Veli Möttönen, Kari Nissinen, Terttu Vainio, Timo Kauppinen) VTT:n arkisto Åsa Hedman Tiimipäällikkö

3 1 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Projektin tausta ja tavoitteet Energiatehokkuusdirektiivi Projektin tavoitteet Toteutus Teknologiset vaihtoehdot Lämmönjakoratkaisuja Suomen rakennuskannassa Teknisiä ratkaisuja mittaukseen ja jakolaitteisiin Suomen rakennuskanta ja direktiivin piiriin kuuluvat rakennukset Nykyinen rakennuskanta Asuinrakennusten laajuuskäsitteet ja niiden suhde toisiinsa Suomalainen rakennustapa ja kiinteistönpitokulttuuri Mittaamista ja laskuttamista koskeva lainsäädäntö ja määräykset Suomessa Vallitseva käytäntö ja haasteet Suomessa Lämpöenergiankulutus ja lämmityskustannukset asuinkerrostaloissa ja asuinrivitaloissa Asuinrakennusten lämpöenergiankulutus Asuinrakennusten lämpöenergiankulutuksen jakautuminen Kaukolämmön hinta Asuinrakennusten lämmityskustannukset Asuintilojen lämmityskustannukset Huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden kannattavuus Hankinta ja käyttökustannukset Säästövaikutus lämpöenergiankulutuksessa Kannattavuuslaskelmat Eräitä kansantaloudellisia vaikutuksia Yhteenveto Liitetaulukot A. Asuntoyhtiöiden taloustilastot B. Kannattavuuslaskenta

4 2 1 Projektin tausta ja tavoitteet 1.1 Energiatehokkuusdirektiivi Asumiskustannusten mahdollisimman tarkka ja oikeudenmukainen kohdentaminen asukkaille on Euroopan Unionissa yleisesti hyväksytty tavoite. Jo SAVE direktiivissä eräänä energiansäästön tehostamiskeinona mainitaan mittaukseen perustuva laskutus. Uusi EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan joulukuussa Tästä kuukauden kuluessa jäsenmaiden on vietävä direktiivin edellyttämät toimenpiteet kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivin artiklan 9 kohdan 3 mukaan: Jos rakennus saa lämpöä ja jäähdytystä tai kuumaa vettä kaukolämpöverkosta tai useille rakennuksille yhteisestä keskitetystä lähteestä, rakennuksen lämmönvaihtimeen tai toimituspisteeseen on asennettava lämpöenergia tai kuumavesimittari. Moniasuntoisiin ja moneen eri tarkoitukseen käytettäviin rakennuksiin, joissa on keskuslämmitys tai jäähdytys tai jotka saavat lämpöä kaukolämpöverkosta tai useille rakennuksille yhteisestä keskitetystä lähteestä, on lisäksi asennettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 käyttäjäkohtaiset kulutusmittarit, jotka mittaavat lämmityksen tai jäähdytyksen tai kuuman veden kulutusta kunkin yksikön osalta, jos se on teknisesti mahdollista ja kustannustehokasta. Jos käyttäjäkohtaisten kulutusmittareiden käyttö ei ole teknisesti mahdollista tai jos se ei ole kustannustehokasta lämmityksen mittaamiseksi, on käytettävä käyttäjäkohtaisia lämmityskustannusten jakolaitteita mittaamaan lämmönkulutusta kussakin lämpöpatterissa, jollei kyseessä oleva jäsenvaltio osoita, että tällaisten lämmityskustannusten jakolaitteiden asentaminen ei olisi kustannustehokasta. Tällaisissa tapauksissa voidaan harkita vaihtoehtoisten kustannustehokkaiden menetelmien käyttöä lämmönkulutuksen mittaamisessa. Jos moniasuntoisille rakennuksille toimitetaan kaukolämpöä tai jäähdytystä tai jos omat yhteiset lämmitys tai jäähdytysjärjestelmät ovat yleisiä tällaisissa rakennuksissa, jäsenvaltiot voivat käyttäjäkohtaisen kulutuksen laskennan avoimuuden ja täsmällisyyden varmistaakseen laatia avoimet säännöt, jotka koskevat lämmön tai kuuman veden kulutuksen kustannusten jakamista tällaisissa rakennuksissa. Sääntöihin on tarvittaessa sisällyttävä ohjeita tavasta jakaa käytetyn lämmön ja/tai kuuman veden kustannukset seuraavasti: a) kuuma vesi kotitalouden tarpeisiin; b) rakennuksen laitteistosta peräisin oleva lämpö yhteisten tilojen lämmitystä varten (jos rappukäytävät ja käytävät on varustettu lämpöpattereilla); c) asuntojen lämmitystä varten. 1.2 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on selvittää sekä olemassa olevan rakennuskannan osalta että tulevan uudisrakentamisen osalta a) lämpömäärämittarien ja b) patterikohtaisten lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamisen tekniset edellytykset, kustannukset ja mittauksella saatavat hyödyt.

5 3 1.3 Toteutus Työpaketti1: Vaihtoehtoiset mittausteknologiat ja niiden arviointi Kirjallisuustutkimus ja haastattelut Suomessa sekä muissa EU maissa ratkaisujen kustannuksista ja saavutetuista säästöistä. Työpaketti 2 Suomen nykyisen rakennuskannan ja tulevan uudisrakentamisen energiankulutus Tilastojen ja tutkimusten perusteella tuotetaan lähtötiedot kustannuslaskentaa varten. Työpaketti 3 Suomalainen rakennustapa ja kiinteistönpitokulttuuri Kirjallisuustutkimus Suomen lämpöenergian mittaamista ja laskuttamista ohjaavasta lainsäädännöstä, määräyksistä ja vakiintuneista toimintatavoista. Työpaketti 4 Lämpöenergian mittaamisen kustannukset sekä saavutettavissa olevat säästöt. Elinkaarikustannuslaskenta sisältäen mittaamisen kustannukset ja säästöt energiakustannuksissa erilaisissa ja eri ikäisissä rakennuksissa. Tarkastelut tehdään asuntoyksikön ja kansantalouden tasolla, Työpaketti 5 Tulosten yhteenveto ja loppuraportti Tulokset kootaan työ ja elinkeinoministeriölle suomenkieliseksi sähköiseksi loppuraportiksi ja esittelykalvoiksi. Lisäksi tulokset tiivistetään englanninkieliseksi kalvoaineistoksi. Kuva Lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytykset Suomessa projektin toteutus.

6 4 2 Teknologiset vaihtoehdot 2.1 Lämmönjakoratkaisuja Suomen rakennuskannassa Suomessa on yleisesti käytössä vesikiertoinen patterilämmitys järjestelmä. Asuinkerrostaloista tällä on varustettu 95 % rakennuksista, toimistoista 70 % ja liikerakennuksista 45 %. Asuinkerrostaloissa lämmönlähteenä käytetään pääasiassa kaukolämpöä. Liikerakennusten kerrosalasta on kaukolämmössä 65 % ja öljylämmitteisiä 20 %. Toimistorakennusten kerrosalasta kaukolämmössä on yli 80 % ja öljylämmössä 10 %. (Tilastokeskus) Lämmitysverkoston putkitus on rakennuksissa pääsääntöisesti toteutettu siten, että päällekkäin sijaitsevilla huoneilla on yhteinen julkisivukohtainen nousulinja. Huoneiston läpi voi kulkea useita nousulinjoja (hajautetut runkolinjat, kuva 2.2.1). Edullisinta huoneistokohtainen mittaus olisi, jos huoneiston patterikierto tulisi keskitetysti ja olisi mitattavissa yhdessä mittauspisteessä (keskitetyt runkolinjat, kuva 2.2.2). Usean nousulinjan tapauksessa tarvitaan myös useita mittauspisteitä, joka heikentää mittaustarkkuutta ja kasvattaa kustannuksia. Kuva Lämmitysverkoston runkolinjojen sijoitusvaihtoehdot: hajautetut runkolinjat. Lähde: Avoin puurakennusjärjestelmä suunnitteluperusteet.

7 5 Kuva Lämmitysverkoston runkolinjojen sijoitusvaihtoehdot: keskitetyt runkolinjat. Lähde: Avoin puurakennusjärjestelmä suunnitteluperusteet. 2.2 Teknisiä ratkaisuja mittaukseen ja jakolaitteisiin Huoneistokohtaisen lämmönkulutuksen mittauksen ja lämmityskustannusten jaon tekniset ratkaisut voidaan jäsennellä seuraavasti (kuva 2.3.1): Kuva Lämpöenergian mittauslaitteet ja lämmityskustannusten jakolaitteet.

8 6 Lämpöenergianmittarit ovat samanlaisia kuin kaukolämpöenergian mittauksessa käytetyt laitteet. Kalorimetrisessä mittauksessa mitataan veden tilavuusvirtaus sekä meno ja paluuveden lämpötilaero ja lasketaan näiden avulla lämpömäärä (kuva 2.3.2). Kuva Lämpömäärämittari. Lämmityskustannusten jakolaitteilla arvioidaan huoneistokohtaiset lämmitysenergian kulutusosuudet. Laitteita on käytössä muun muassa Tanskassa, Saksassa, Itävallassa ja eräissä muissa maissa Keski Euroopassa. Suomessa lämmityskustannusten jakolaitteita on asennettu tutkimuskohteisiin ja rajalliseen määrään vuokrataloja. Tämän luvun lopussa case 1 on kuvaus Berliinin kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön järjestelmästä. Yleinen menetelmä on asentaa jokaiseen lämpöpatteriin ja muihin lämpöä huoneistoon tuoviin rakenteisiin (esim. putket) erillinen laite. Lämmityskustannusten jakolaitteet voidaan jakaa haihduttaviin ja elektronisiin. Elektroniset mallit ovat käytännössä syrjäyttäneet haihduttavat mallit. Uusimmat elektroniset mallit ovat etäluettavia, samanlaista radio ja internet tekniikkaa kuin käytetään sähköverkossa. Kuva Patteriin asennettu lämmityskustannusten jakolaitemalli (Berliini, DEGEWO kohde). Kuva Lämmityskustannusten jakolaitte asennetaan myös patteriputkiin (Berliini, Stat und Land kohde).

9 7 Haihduttavien mallien ominaisuuksia käsitellään standardissa SFS EN 835 ja elektronisten mallien ominaisuuksia standardissa SFS EN834. Vaatimuksia ei ole harmonisoitu EU tasolla, koska lämmityskustannusten jakolaitteet eivät täytä mittauslaitteen määritelmää (Valkeapää ). Kuva Haihduttamiseen perustuvia malleja Kuva Elektronisia malleja. Kuva Havaintoesimerkki etäluennasta.

10 8 Käytössä on myös lämmityksen säätöjärjestelmiä, joita voidaan käyttää myös lämmityskustannusten jakamiseen huoneistokohtaisesti. Tästä teknologiasta esimerkki on suomalainen SAVE järjestelmä. SAVE järjestelmän ensimmäiset asennukset tehtiin Oulussa jo vuonna Asennuskohteet ovat pääasiassa asuinvuokrataloja. Monissa Euroopan maissa lämpömäärämittareiden kalibrointia ohjataan määräyksillä. Määräyksissä mittareille asetetut kalibrointiajanjaksot vaihtelevat maasta riippuen yleensä kahdesta kymmeneen vuoteen. Joissakin maissa ei ole lämpömäärämittareiden kalibrointia koskevia erillisiä määräyksiä (Euro Heat & Power 2011). Suomessa mittauksia koskevan lainsäädännön osalta vanhan vakauslain 219/1965 korvaava mittauslaitelaki 707/2011 tuli voimaan alkaen. Lain tavoitteena on turvata mittauslaitteiden toiminnan sekä mittausmenetelmien ja tulosten luotettavuus. Lakiuudistuksessa on päivitetty vakauslain säännökset vastaamaan nykyisen perustuslain vaatimuksia. Samalla pantiin täytäntöön mittauslaitedirektiivi (MID) Suomen lainsäädäntöön. Uudistuksen myötä käsite vakaus korvataan mittauslaitteen varmentamisella. Kaupankäynnissä käytettäville mittauslaitteille on käytön aikana teetettävä tarkastuslaitoksen varmennus määrävälein. Kulutusmittauksissa (sähkö, kaasu, lämpöenergia ja vesi) toiminnanharjoittaja vastaa, että mittauslaitteen luotettavuus varmennetaan määräajoin. Tukes ja aluehallintovirastot valvovat jatkossakin lain noudattamista (Turvallisuus ja kemikaalivirasto 2013). Case 1. DEGEWO Berliinin kaupungin omistama asuntoyhtiö Yhtiö omistaa asuntoa Itä Berliinissä ja on siirtämässä lämmönkulutuksen mittausta ja laskutusta ulkopuoliselta palveluntarjoajalta omalle, varta vasten tähän tehtävään perustetulle tytäryritykselle (GEWOBE:lle) Tytäryritys on kehittänyt oman lämmön ja veden mittaus, etäluku ja laskutusjärjestelmän markkinoilta ostettavista komponenteista. Lämmityskustannusten jakolaitteen käyttöikä on 10 vuotta (=patterin käyttöikä) ja sen jälkeen koko laite vaihdetaan. Laite asennetaan pattereihin ja muihin huoneistoon lämpöä tuoviin rakennusosiin, esim. patteri ja lämminvesiputkiin. Jakolaitteen arvojen perusteella jaettava osuus lämmityskustannuksista vaihtelee rakennuskohtaisesti prosenttiin. Osuus on pienempi uusissa kuin vanhoissa rakennuksissa. Asukkaat maksavat järjestelmästä vuokraa / vuosi. Jotta edes laitevuokra tulisi maksettua, olisi asukkaiden onnistuttava säästämään % lämmityskuluistaan Asukkaat maksavat kuukausittain arviomaksua lämmityksestä. Arvio tasataan kerran vuodessa. Järjestelmällä täytetään velvoite oikeudenmukaisesta lämmityskustannusten jakamisesta. Tätä pidetään Saksassa tärkeänä erityisesti pientuloisten asukkaiden kohdalla. Tämän yhtiön taloissa ei ole ilmanvaihtokanavia vaan vuokrasopimuksessa on velvoite tuulettaa asuntoa vähintään 10 minuuttia päivässä. Berliinin kaupungin energiansäästölle ja uusiutuvan energian käytölle asetetut vaatimukset täytetään lämmitysjärjestelmän dynaamisella ohjauksella, ulkovaipan korjauksilla, aurinkoenergialla tms. toimenpiteillä. Lähde: Gewobe 2013

11 9 3 Suomen rakennuskanta ja direktiivin piiriin kuuluvat rakennukset 3.1 Nykyinen rakennuskanta Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2012 hieman vajaat 1,4 miljoonaa asuin ja palvelurakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli noin 380 miljoonaa kerrosneliömetriä. Asuinkerrostalojen osuus rakennusten kokonaiskerrosalasta oli 24 prosenttia ja rivi ja ketjutalojen osuus 9 prosenttia (taulukko 3.1.1). Muita monen käyttäjän rakennuksia ovat liikerakennukset, 7 prosenttia rakennuskannasta ja toimistot, 5 prosenttia rakennuskannasta. Vuonna 2011 rivi ja ketjutaloista suurin osa (77 %) oli asunto osakeyhtiöitä, jonka asunnoissa asuivat joko omistajat itse tai vuokralaiset yksittäisissä asunnoissa (taulukko 3.1.2). Kerrostaloista tämän tyyppisten taloja osuus oli hieman vähemmän (69 %). Osuudet ovat samat laskettuna taloista ja asuntoyksiköistä. Asunnoista vailla vakinaisia asukkaita on noin 10 prosenttia. Liike ja toimistorakennuksia ei pystytä rakennusrekisteritietojen perusteella jakamaan yhden / usean käyttäjän rakennuksiksi. Yhdessä rivitalossa on asuntoja 5 6 kpl, kerrostalossa kpl. Taulukossa on esitetty asuntokannan huoneistojen kokojakaumat erikseen rivitaloille ja kerrostaloille. Usean asunnon rakennusten ikä on havainnollistettu taulukossa Puolet rakennuksista on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Taulukko Suomen rakennuskanta vuonna Lähde: Tilastokeskus. Rakennusten lukumäärä Rakennusten kerrosala kpl osuus m 2 osuus Yhteensä % % Erilliset pientalot % % Rivi ja ketjutalot % % Asuinkerrostalot % % Liikerakennukset % % Toimistorakennukset % % Liikenteen rakennukset % % Hoitoalan rakennukset % % Kokoontumisrakennukset % % Opetusrakennukset % %

12 10 Taulukko Usean asunnon asuinrakennukset hallintamuodon mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus. Rakennusten lukumäärä (kpl) Rivi ja ketjutalot Asuinkerrostalot Yhteensä % % Omistus ja vuokra asuntoja sisältävä rakennus % % Arava/korkotukivuokratalot % % Muut vuokratalot % % Taulukko Asuntokannan kokojakauma. Lähde: Tilastokeskus. Asuntojen lukumäärä (kpl) Rivi tai ketjutalo Asuinkerrostalo Yhteensä % % 1 huone + keittiö/kk % % 2 huonetta + keittiö/kk % % 3 huonetta + keittiö % % 4 huonetta + keittiö % % 5 huonetta + keittiö % % 6 huonetta + keittiö % % 7+ huonetta + keittiö % % tuntematon + keittiö % % Taulukko Rivi ja ketjutalot, asuinkerrostalot, liike ja toimistorakennukset valmistumisvuoden mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus. Rakennusvuosi Rivi ja ketjutalot Asuinkerrostalot Liikerakennukset Toimistorakennukset m 2 osuus m 2 osuus m 2 osuus m 2 osuus Yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Tuntematon % % % % Rivi ja ketjutaloissa asuntojen keskipinta ala oli 71,2 m 2 ja asuinkerrostaloissa 56,5 m 2. Asumisväljyys (asuinpinta henkilöä kohti), kun mukaan luetaan myös omakotitalot, on yli kaksinkertaistunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana Suomessa. Nykyisin suomalaisissa asunnoissa on asuinpinta alaa keskimäärin noin 39 neliötä yhtä asukasta kohti (taulukko3.1.5).

13 11 Taulukko Pinta ala huoneistoa kohti ja asuinpinta ala henkilöä kohti asunnon talotyypin mukaan Lähde: Tilastokeskus. Vuosi Rivi ja ketjutalot m2/huoneisto Asuinkerrostalot m2/huoneisto ,0 51, ,7 54, ,2 55, ,0 56, ,2 56, ,2 56,5 3.2 Asuinrakennusten laajuuskäsitteet ja niiden suhde toisiinsa Tässä raportissa käytetään RT ohjekortin (RT ) ja Talonrakennuksen kustannustieto kirjan mukaisia seuraavia rakennusten laajuuskäsitteitä ja lyhenteitä: Huoneen vaakasuora ala on huoneala (hum 2 tai vain m 2 ). Huonealaan ei lasketa ympäröivien seinien eikä huoneen sisällä olevien rakennuksen osien (esimerkiksi pilari tai hormi) alaa. Huonealaan ei lasketa osia, joiden korkeus on pienempi kuin 1600 mm. Tarvittaessa erilaisten toimintojen alat voidaan erotella toisistaan etuliitteellä (käytäväala, porrashuoneen ala, teknisten tilojen ala jne.). Huoneistoalalla (htm 2 ) tarkoitetaan yhden tai useamman huoneen tai tilan rajaamaa aluetta. Huoneistoala lasketaan huoneistoon kuuluvien huonealojen summana lisättynä huoneiston sisällä olevien keveiden väliseinien vaakasuoralla alalla. Huoneistoalaan ei lueta kantavien ja osastoivien väliseinien, hormien tai hormiryhmien eikä rakennusta palvelevien teknisten tilojen vaakasuoraa alaa. Asunto osakeyhtiölain ( /1599) mukaan yhtiöjärjestyksessä ilmoitetaan huoneistosta rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen laskettu huoneiston pinta ala. Asunto osakeyhtiölain nojalla annetun asetuksen Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pintaalan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta ( /365) mukaan yleisesti hyväksyttynä huoneiston pinta alan mittaustapana pidetään standardissa (SFS 5139) määriteltyä huoneistoalan laskemismenetelmää. Tässä raportissa asuinhuoneiston huoneistoalasta käytetään myös rinnakkaista termiä asunnon huoneistoala ja lyhennettä asunto m 2. Asuinkerrostaloissa ja asuinrivitaloissa on yleensä myös asuinhuoneistojen ulkopuolisia tiloja jotka ovat osakkaiden/asukkaiden käytössä. Tällaisia ovat yleensä esimerkiksi porrashuoneet ja kellarikäytävät, irtaimistovarastot, lastenvaunujen, polkupyörien, urheiluvälineiden yms. säilytystilat, vaatehuoltotilat, harrastustilat ja saunat. Näitä tiloja nimitetään tässä raportissa yhteistiloiksi. Nettoalalla tarkoitetaan useamman huoneen muodostaman alueen yhteenlaskettua huonealaa. Rakennuksen nettoala on rakennuksen kaikkien tilojen yhteenlaskettu huoneala. Bruttoala (brm 2 ) kuvaa koko rakennuksen tai sen osan laajuutta ulkomitoin. Bruttoalaan luetaan rakennuksen nettoalan lisäksi ulkoseinien, sisäseinien, hormien ja hormiryhmien sekä vähäisten aukkojen ja kuilujen vaakasuora ala.

14 12 Kaavoituksessa tontin rakennusoikeus ilmoitetaan yleensä kerrosalana (kem2). Kerrosala on rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen rajaama bruttoala eräin muun muassa teknisiä tiloja koskevin täsmennyksin. Kerrosalan laskentaperusteet ovat kunta ja kaavakohtaisia. Rakennuksen bruttoala on yleensä hieman kerrosalaa suurempi. Rakennuksen tilavuudella (rm 3 ) tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan lämpöeristeen alapinta ja yläpohjan lämpöeristeen yläpinta. Varsin kattavan käsityksen yleisimpien suomalaisten rakennustyyppien tilajakaumista saa esimerkiksi tarkastelemalla vuosittain ilmestyvien Talonrakennuksen kustannustietokirjojen vertailutasoja ja viitekohteita sekä eräitä koko rakennuskannan ominaisuuksia käsitteleviä tutkimuksia (mm. Leppävuori 1997, VTT ja KTI Kiinteistötieto 2007 ja 2012 sekä Vainio 2008). Tarkastelu osoitti, että asuinhuoneistojen huoneistoalojen osuus koko rakennuksen nettoalasta on yleensä noin prosenttia asuinkerrostaloissa ja noin prosenttia asuinrivitaloissa. Rakennuksen bruttoalasta asuinhuoneistot muodostavat yleensä noin prosenttia asuinkerrostaloissa ja noin prosenttia asuinrivitaloissa. Kun tarkastellaan pinta alojen ja tilavuuksien välisiä suhteita tullaan johtopäätökseen, että rakennustilavuuden suhde asuinhuoneistojen huoneistoalaan vaihtelee yleensä välillä 3,8 4,7 asuinkerrostaloissa ja välillä 3,5 3,9 asuinrivitaloissa. Tämän raportin laskelmissa käytetään seuraavia rakennusten pinta alojen ja tilavuuksien välisiä suhteita kuvaavia keskimääräisiä arvoja: Asuinhuoneistojen huoneistoalan osuus rakennuksen nettoalasta on keskimäärin 80 prosenttia asuinkerrostaloissa ja keskimäärin 95 prosenttia rivitaloissa. Asuinhuoneistojen huoneistoalan osuus rakennuksen kerrosalasta on keskimäärin 75 prosenttia asuinkerrostaloissa ja keskimäärin 82 prosenttia rivitaloissa. Rakennustilavuuden suhde asuinhuoneistojen huoneistoalaan on keskimäärin 4,3 asuinkerrostaloissa ja keskimäärin 3,7 asuinrivitaloissa.

15 13 4 Suomalainen rakennustapa ja kiinteistönpitokulttuuri 4.1 Mittaamista ja laskuttamista koskeva lainsäädäntö ja määräykset Suomessa Voimassa oleva asunto osakeyhtiölaki mahdollistaa lämmityskustannusten laskutuksen huoneistokohtaisen kulutuksen perusteella. Asunto osakeyhtiölain ( /1599) neljännen pykälän (Yhtiövastikkeen maksuperuste) mukaan vastikkeen maksuperusteesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Jos vastikkeen maksuperustetta lämmönkulutuksen osalta muutetaan, on yhtiöjärjestystä näiltä osin muutettava. Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päätetään yhtiökokouksessa. Mikäli yhtiöjärjestykseen kirjatuissa asioissa tapahtuu muutos, on yhtiöjärjestystä muutettava ja muutos ilmoitettava aina kaupparekisteriin. Muutos on hyväksyttävä yhtiökokouksessa 2/3 enemmistöllä kokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole vaadittu tiukempaa enemmistöä tai useampaa kokousta. Joissakin tilanteissa yhtiöjärjestyksen muutokseen vaaditaan kaikkien osakkeenomistajien suostumus. Kansaneläkelaitos ottaa opiskelijoiden asumismenoina huomioon vuokran tai asumisoikeusasunnon käyttövastikkeen sekä vuokra tai asumisoikeussopimuksessa mainitun kiinteän vesi, sähkö ja kalustemaksun. Kulutuksen mukaan määräytyviä maksuja tai lämmityskuluja ei oteta huomioon (Kansaneläkelaitos 2913). 4.2 Vallitseva käytäntö ja haasteet Suomessa Osakeyhtiömuotoisissa kiinteistöissä lämmityskustannukset jaetaan huoneistoille tai tiloille yhtiöjärjestyksen mukaisesti, yleensä huoneistojen neliöiden suhteessa kuten useimmat kiinteistön ylläpitokustannukset. Ylläpitokustannukset katetaan yhtiövastikkeella tai vuokralla, jonka suuruus tarkistetaan vuosittain. Suomen lainsäädännön mukaan lämmitysjärjestelmät ja kiinteistön tekninen kokonaiskunto on kiinteistön omistajan vastuulla. Suurinta osaa kiinteistön ja sen huoneistojen lämmönkulutukseen vaikuttavista tekijöistä säätelee siten kiinteistön omistaja. Asukas tai tiloissa toimiva yritys voi vaikuttaa kiinteistön lämmönkulutukseen suhteellisen vähän. Kiinteistönpidossa on ohjeistettu ottamaan huomioon laskutuksessa huoneistojen lämpötekninen eriarvoisuus ja huoneistojen väliset lämpövirrat. Tästä on ohjeet antanut muun muassa lakkautettu asuntohallitus (Uudisrakennuksen suunnitteluohjeet, 1982). Huoneistokohtaisen mittauksen ja laskutuksen käyttöönotossa ovat Suomessa puhututtaneet juuri huoneistojen sijainnista johtuva eriarvoisuus ja huoneistojen välisten lämpövirtojen vaikutus huoneiston energiankulutukseen. Suomen suuret ulkolämpötilan vaihtelut korostavat huoneiston sijainnin merkitystä. Esimerkiksi Sveitsissä sijainnin vaikutus otetaan huomioon laskutuksessa sijainnista riippuvilla korjauskertoimilla. Keskustelua on aiheuttanut myös muu kuin patteriverkon kautta tuleva lämpö kuten koneellisen ilmanvaihdon kautta tuleva lämmin ilma ja sähköinen lattialämmitys. Tulevaisuudessa näiden ja ilmaisenergioiden osuus huoneistojen ja tilojen lämmittämisessä korostuu, kun rakenteiden lämpöhäviöt pienenevät.

16 14 Tähän kysymykseen on haettu vastausta taulukoissa (kerrostalot) ja (rivitalo) 1970 luvun, tämä päivän rakennuksen ja matalaenergiarakennuksen lämmönkulutuksen simuloinneilla. Taulukossa on esitetty laskennassa käytetyt lähtötiedot. Tarkastelun mukaan pattereiden osuus lämmityksestä vähenee n. 85 prosentista (1970 luvulla rakennettu rakennus) puoleen, kun siirrytään passivitasoiseen rakentamiseen. Samalla lämmitysenergian kokonaistarve vähenee prosenttiin siitä, mitä energiaa tarvittiin 1970 luvulla. Kulutuksen mittaukseen tai jakolaitteilla arvioituun kulutukseen perustuvaan laskutukseen on mahdollista. Menettelyn taloudellinen järkevyys on kiistanalainen. Kiristyvät rakennusmääräykset vähentävät lämmittämiseen tarvittavaa energiaa uusissa rakennuksissa ja nostavat lämmitysenergian mittaus ja laskutusjärjestelmän osuutta kustannuksista. Case 2 Helsingin kaupungin perustelu siitä, miksi sen vuokrataloyhtiöt eivät mittaa huoneistokohtaisesti lämmön kulutusta. Taulukon Rakenteiden U arvot noudattavat Suomen rakentamismääräyskokoelman D3 ohjeita. Ulkovaippa / LTO 2011 Passiivitalo U arvot (W/Km 2 ) Ulkoseinät Katto Alapohja Ikkunat LTO hyötysuhde Taulukko Kerrostalon simulointitulokset. Kerrostaloasunto sijaitsee kolmannessa kerroksessa nelikerroksisessa talossa Helsingissä. Talon kerrosala on 879 m 2 ja esimerkkikaksion pinta ala 56,5 m 2. Asunnon sisäiset lämmönlähteet (muut kuin vesipattereiden luovuttama lämpö) ovat valaistus 11 W/m 2, laitteet 4 W/m 2 ja ihmiset 3 W/m 2 sekä kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys 125W LTO 2011 Passiivitalo Lämmitysenergia sisäiset lämmönlähteet huomioituna (kwh) Lämmitysenergian tarve (kwh) Edellisten erotus (kwh) Lämmitysenergia muista kuin pattereista (%) Lämmitysenergia sisäiset lämmönlähteet huomioituna (kwh/m2) Lämmitysenergian tarve (kwh/m 2 )

17 15 Taulukko Rivitalon energiasimulointitulokset. Rivitalon kerrosala on 312 m 2 ja esimerkkiasunnon pinta ala 71 m 2. Asunnon sisäiset lämmönlähteet (muut kuin vesipattereiden luovuttama lämpö) ovat valaistus 8 W/m 2, laitteet 3 W/m 2 ja ihmiset 3 W/m 2 sekä kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys 125W LTO 2011 Passiivitalo Lämmitysenergia sisäiset lämmönlähteet huomioituna (kwh) Lämmitysenergian tarve (kwh) Edellisten erotus (kwh) Lämmitysenergia muista kuin pattereista (%) Lämmitysenergia sisäiset lämmönlähteet huomioituna (kwh/m 2 ) Lämmitysenergian tarve (kwh/m 2 )

18 16 Case 2 Helsingin kaupungin perustelut, miksi lämmönkulutusta ei mitata huoneistokohtaisesti 1. ASUKAS VOI VAIKUTTAA LÄMPÖENERGIANKULUTUKSEN SUOMESSA VAIN VÄHÄN Rakennusten lämmitykseen ja ilmanvaihtoon tarvittava energiamäärä riippuu lämmitys, ilmanvaihto ja säätölaitteiden laadusta, niiden kunnosta ja käytöstä sekä rakenteiden laadusta. Suomessa näistä kaikista vastaa yleensä rakennuksen omistaja, ei asukas. Asukas voi vaikuttaa lämmönkulutukseensa lähinnä säätelemällä huoneiston sisälämpötilaa ja kuluttamalla vettä säästeliäästi niissä kohteissa, joissa lämpimän käyttöveden kulutus mitataan huoneistokohtaisesti. 2. LÄMMITYS ON SUOMESSA KIINTEISTÖN OMISTAJAN VASTUULLA Suomessa kiinteistön omistaja, siis myös asunto osakeyhtiö, vastaa sekä kiinteistön rakenteellisesta ja teknisestä kokonaiskunnosta että lämmityskustannuksista siten, että asukkaalla on aina käytössään riittävän lämpimät ja terveelliset tilat. Näin ollen lämmityskustannukset ovat oikeudenmukaisesti osa yhtiövastiketta tai vuokraa riippumatta asunnon sijainnista, seinän eristyksistä tai laitteiden kunnosta. 3. SUOMESSA SÄÄTÖJÄRJESTELMÄT OTTAVAT YLEENSÄ HUOMIOON ULKOLÄMPÖTILAN MUUTOKSET JA SISÄISET LÄMPÖKUORMAT Suomessa radiaattoreiden lämpötilan säätö tapahtuu aina keskitetysti mahdollisimman matalalle tasolle ulkolämpötilan mukaan. Käytännöllisesti katsoen kaikissa pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla voidaan hyödyntää sisäisiä lämpökuormia ja myös säätää sisälämpötilaa tietyissä rajoissa. Kuitenkin huoneistojen ilmanvaihtomäärän tulee kaikissa olosuhteissa olla yli normien minimitason paikallisissa olosuhteissa, eikä asukas saa muuttaa näitä perusasetuksia. 4. HUONEISTON SIJAINTI VAIKUTTAA KULUTUKSEEN MERKITTÄVÄSTI KUINKA SE OTETAAN HUOMIOON? Rakennuksen eri osassa sijaitsevat huoneistot eivät ole lämpöteknisesti samanarvoisessa asemassa. Mitä suurempi osa huoneiston rakenteista rajoittuu ulkoilmaa vasten sitä enemmän tarvitaan lämmitystä. Myös huoneiston suuntaus ilmasuuntien suhteen vaikuttaa lämmöntarpeeseen. Mikäli lämmön kulutusta ja kustannuksia halutaan jakaa huoneistojen kesken mittaukseen perustuen täsmällisesti, tulee myös huoneistojen eriarvoinen sijainti kompensoida ja huoneistojen välinen lämmön siirtyminen ottaa huomioon. Laitteet, jotka pystyvät ottamaan edellä mainitut tekijät huomioon ovat toistaiseksi niin kalliita ja monimutkaisia, ettei niiden käyttö ole ollut perusteltua edes uudisrakennuskiinteistöissä. Lisäksi mittausten luotettavuus, mittauksen käyttöikä ja laskutuksesta aiheutuvat kustannukset eivät ole vastanneet edes saavutettavia teoreettisia tulevaisuuden hyötyjä. YLEISPERUSTELUJA Helsingin kaupungin tekninen lautakunnan mielestä nykyisillä ratkaisuilla on saavutettu suurimmassa osassa Helsingin rakennuskantaa hyvä ja säästävä energiatalous ja terveellinen sisäilma sekä oikeudenmukainen kustannusten jako. Lämmitykseen kohdistuva asuntokohtainen energian kulutus on pieni ja siihen liittyvät ulkoiset ja sisäiset tilannekohtaiset muuttujat suuria. Yhden asunnon lämmitykseen liittyvien ulkoisten saati sisäisten muutosten ymmärtäminen ja niihin oikea reagointi on mittaustiedolla lähes mahdotonta. Epäluotettava mittaus ja lopputuloksen vaikea tulkinta on haitta, ei hyöty, energian järkevälle käytölle etenkin, jos järjestely kasvattaa kustannuksia kaikissa tapauksissa. Lähde: Helsingin kaupungin tekninen lautakunta

19 17 5 Lämpöenergiankulutus ja lämmityskustannukset asuinkerrostaloissa ja asuinrivitaloissa 5.1 Asuinrakennusten lämpöenergiankulutus Motiva Oy seuraa energiansäästösopimusten piirissä olevien asuinkiinteistöjen energiankulutusta. Vuonna 2008 tämän seuranta aineiston yhteenlaskettu asuntoala oli 11,3 miljoonaa m 2, mikä on noin 10 prosenttia Suomen asuinkerros ja rivitalojen kokonaisasuntoalasta (Tasa et al. 2009). Tämän seuranta aineiston lämpöenergian keskimääräinen ominaiskulutus oli 202 kwh/asunto m 2 vuodessa (46,3 kwh/m 3 vuodessa) ja asuinrivitalokannassa 208 kwh/asunto m 2 vuodessa (56,1 kwh/m 3 vuodessa). VTT:n ylläpitämään e3portaaliin (VTT 2013) on taltioitu n. 900 kunnallisen asuinrakennuksen energiankulutustiedot. Valtaosa näistä rakennuksista on Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden omistuksessa olevia asuinkerrostaloja. Asuinrakennusten lämpöenergian ominaiskulutuksen keskitaso vaihtelee Portaalissa välillä kwh/rm 3 vuodessa rakennusten valmistumisajankohdasta riippuen (kuva 5.1.1). Ominaiskulutus on korkeinta 1920 luvulla rakennetuissa rakennuksissa ja matalinta 2000 luvulla rakennetuissa rakennuksissa. Kaikkien Portaalin sisältämien asuinrakennusten keskimääräinen lämpöenergian ominaiskulutus on noin 49 kwh/rm 3 vuodessa. Portaalista ei ilmene suoraan kulutustietoja asuntoneliömetriä kohti. Käyttämällä suomalaisille asuinkerrostaloiloille tyypillistä rakennustilavuuden ja asuntopinta alan suhdetta (rm 3 /asm 2 = 4,3), saadaan Portaalin asuinrakennusten lämpöenergian ominaiskulutuksen keskitasoksi rakentamisajankohdasta riippuen kwh/asunto m 2 vuodessa ja koko aineiston keskiarvoksi 211 kwh/asunto m 2 vuodessa. Kuva Asuinrakennusten keskimääräinen lämpöenergian ominaiskulutus (kwh/rm 3 vuodessa) rakennuksen valmistumisajankohdan mukaan. Lähde: VTT, e3portaali. VTT ja KTI Kiinteistötieto Oy ovat yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa tarkistaneet ja päivittäneet Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin (VTT ja KTI Kiinteistötieto Oy 2007 ja 2012). Tässä tarkistusja päivitystyössä analysoidaan myös tietoja kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista ja energiankulutuksista. Vuosien 2007 ja 2012 päivitystyön yhteydessä analysoitiin useiden satojen eri puolilla Suomea sijaitsevien asuinrakennusten toteutuneet energiankulutukset. Pääosan tästä aineistosta muodosti KTI Kiinteistötieto Oy:n kustannusvertailutietokanta. Tämän aineiston mukaan

20 18 asuinkerrostalojen keskimääräinen lämpöenergian ominaiskulutus vaihtelee rakennuksen valmistumisajankohdasta riippuen välillä kwh/asunto m 2 vuodessa keskiarvon ollessa 199 kwh/asunto m 2 vuodessa (48,8 kwh/m 3 vuodessa). Asuinrivitaloilla vaihtelualue on kwh/asunto m 2 vuodessa ja keskiarvo 215 kwh/asunto m 2 vuodessa (57,1 kwh/m 3 vuodessa). Todellisista kohteista laadittujen tilastojen lisäksi monissa tutkimuksissa on arvioitu laskennallisesti rakennusten tai koko rakennuskannan energiankulutus. Tässä yhteydessä referoidaan lyhyesti kahta keskeistä tutkimusta (EKOREM, Kiinteistönpidon tavoitehinnat) sekä esitetään rakennuskannassa laajuuden suhteen keskimääräisille eri ikäisille asuinkerrostaloille ja asuinrivitaloille myös laskentaohjelmalla (VTT:n Web Etana) arvioidut energiankulutustasot. Taulukossa on esitetty Ekorem tutkimushankkeessa määritetyt keskimääräiset laskennalliset lämpöenergian kulutustasot eri ikäisille asuinkerrostaloille ja asuinrivitaloille (Nippala et al. 2005). Taulukosta havaitaan, että vuosittaisen lämpöenergian kulutuksen taso vaihtelee rakennusten valmistumisajankohdasta riippuen asuinkerrostaloissa välillä kwh/kem 2 ja asuinrivitaloissa välillä kwh/kem 2. Rakennuskannan keskimääräiseksi lämpöenergian ominaiskulutukseksi muodostuu asuinkerrostalojen osalta 183 kwh/kem 2 vuodessa ja asuinrivitalojen osalta 163 kwh/kem 2 vuodessa. Käyttämällä rakennuskannassa tyypillisiä huoneistoalojen ja kerrosalojen välisiä suhdelukuja (asunto m 2 /kem 2 = 0,75 kerrostaloissa ja asunto m 2 /kem 2 = 0,82 rivitaloissa) saadaan Ekorem tutkimushankkeen mukaisiksi lämpöenergian ominaiskulutuksiksi rakentamisajankohdasta riippuen kwh/asunto m 2 vuodessa asuinkerrostaloissa ja kwh/asunto m 2 vuodessa asuinrivitaloissa. Koko rakennuskantaa kuvaavat keskiarvot ovat 243 kwh/asunto m 2 vuodessa asuinkerrostaloissa ja 198 kwh/asunto m 2 vuodessa asuinrivitaloissa. Teknillisessä korkeakoulussa kerättiin systemaattisesti tietoa kiinteistöjen hoito ja ylläpitokustannuksista sekä kehitettiin niiden arviointimenettelyjä 1990 luvun alkupuolella. Kiinteistöjen hoidon tavoitemenekkimenettelyssä (Hyartt et al. 1991) on esitetty lämpöenergiankulutuksen laskennalliset normaalitasot asuinkerrostalolle ja asuinrivitalolle. Tavoitemenekit vastaavat tasoltaan 1980 luvun loppupuolella voimassa olleiden määräysten mukaan toteutettujen rakennusten lämpöenergiantarpeen keskimääräistä tasoa eteläisimmän Suomen normaalivuoden ilmasto olosuhteissa. Tavoitemenekkimenettelyn mukaan asuinkerrostalon lämpöenergiankulutuksen tavoitemenekki (normaalitaso) on 172 kwh/brm 2 vuodessa ja asuinrivitalon 204 kwh/brm 2 vuodessa. Asuinhuoneistojen huoneistoalaa kohti nämä tavoitemenekit ovat kirjassa esimerkkinä käytetyn asuinkerrostalon osalta 251 kwh/asunto m 2 vuodessa ja esimerkkinä käytetyn asuinrivitalon osalta 254 kwh/asunto m 2 vuodessa.

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri 28.11.2016 TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri Sisältö TVT Asunnot Oy lyhyesti Vesikuuri-kampanja Lähtötilanne Tavoitteet Toimenpiteet TVT Asunnot Oy lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Nykymuotoisen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Asunto osakeyhtiölain uudistus 1.7.2010 Ennen asunto osakeyhtiölainmuutosta

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso 03.12.2016 14:55:13 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 03.12.2016 Toiminimi: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTO 4H+K SALOSSA, HALIKON KÄRÄVUORESSA. Myydään nettihuutokaupalla www.huutokaupat.com -sivustolla ajalla 1.6.-20.6.

KERROSTALOHUONEISTO 4H+K SALOSSA, HALIKON KÄRÄVUORESSA. Myydään nettihuutokaupalla www.huutokaupat.com -sivustolla ajalla 1.6.-20.6. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 31.05.2016 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Ulosmitattu kerrostalokolmio Raisiossa. 3h+k, 75.5 m² VARSINAIS-SUOMEN

MYYNTIESITE. Ulosmitattu kerrostalokolmio Raisiossa. 3h+k, 75.5 m² VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 02.01.2017 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Luku 4 Sähkön kilpailutus Luku 4 Sähkön kilpailutus Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Sähkönkulutustiedot Kilpailutus Tarjousvertailu Sopimukset 2 YLEISTÄ 3 Sähköenergialasku

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 23.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Tiedonkaari 15 A, 90570 Oulu Oulu Syynimaa Pinta-ala: n. 145 m² Kokonaisala: n.170 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

COMBI. Tulosseminaari Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet. Juhani Heljo

COMBI. Tulosseminaari Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet. Juhani Heljo COMBI Tulosseminaari 28.1.2016 Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet Juhani Heljo Rakennustuotanto ja -talous Rakennusten energiataloudellisten valintojen pääperiaatteet Lämmitysjärjestelmä (lämmön

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

MYYNTIESITE KERROSTALO-OSAKE TURUN VARISSUOLLA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu TURKU

MYYNTIESITE KERROSTALO-OSAKE TURUN VARISSUOLLA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu TURKU MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 02.12.2014 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALO-OSAKE

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Hinnasto alkaen

Hinnasto alkaen Hollolan Vesihuoltolaitos Hinnasto 1.1.2016 alkaen Tämä hinnasto korvaa edellisen 1.4.2015 voimaan tulleen hinnaston. Käyttömaksut Hollolan ja Hämeenkosken alueilla alv 0 % alv 24 % Vesimaksu 1,54 /m 3

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :37:34 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :37:34 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä 09.11.2016 15:37:34 Y-tunnus: 0160494-9 YHTEISÖSÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 0160494-9 Nimi: Asunto Oy Kotkan Lemminkäisenkatu 11 Sisältö:

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot