Ikääntyvien lääkitys
|
|
- Teuvo Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TURUN YLIOPISTO YLEISLÄÄKETIEDE Ikääntyvien lääkitys Vire2-projekti Juha Puustinen kliininen opettaja, neurologiaan erikoistuva lääkäri Porin opetusterveyskeskus, Turun yliopisto
2 Ikääntyvien lääkitys Sisältö Iäkkäät, oma erityisryhmänsä Lääkkeet ja tutkimusnäyttö Elimistön ikääntymismuutokset Potilastapauksia Kansalliset suositukset
3
4 Suomen väestö vanhenee nopeasti 1970 Tuhatta henkeä Osuus väestöstä 0.4 miljoonaa , ,1 9 % ,3 miljoonaa ,4 14 % ,2 miljoonaa ,0 26 % Väestöennuste kunnittain Tilastokeskus, SVT Väestö 2001:10, Helsinki 2001.
5 Dementiasairaudet ikääntyessä
6 Dementiaa sairastavien määrä
7 Kotona asuvien osuus Alzheimer-diagnoosista laitoshoitoon joutuminen Memantiini + AKE-lääke AKE-lääke Ei muistihäiriölääketä Seuranta-aika (vuosia) Lopez et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009; 80 (6): Lopez et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009; 80 (6):
8 Oireiden vakavuus Geriatrisen hoidon tehon odotukset vs. teho Lievä Onnistunut hoito Hoitamaton Vaikea Aika Geldmacher et al. J Nutr Health Aging 2006; 10:
9 Iäkkäiden reseptilääkkeiden lukumäärä Tutkimus Ikä Tutk. v. Lukum. KA Enlund ym., ,6 (M) Klaukka ym., ,6 (M) 2,6 (N) ,6 (M) 3,1 (N) ,3 (M) 3,7 (N) ,7 (M) 4,4 (N) Martikainen ym., ,7 (M) ,9 (M) Linjakumpu ym., , ,0 Vartiainen ym., ,3 (M) 4,7 (N) ,1 (M) 5,7 (N)
10 Kuopio tutkimus Otokset vuosina 1998 ja 2003 lääkkeiden määrä kasvoi eniten 85 vuotta täyttäneillä naisilla 7,1 9,5 laitoshoidossa 7,5 10,9 yli kuutta lääkettä käyttäneiden osuus 54 % 67 % yli kymmentä lääkettä käyttäneiden osuus 19 % 28 %
11 Lääketutkimukset iäkkäillä Erittäin vähän 80 vuotta täyttäneitä Tiukat poissulkukriteerit lääkeyhteisvaikutukset (interaktiot) muut sairaudet Kestoltaan rajoitettuja Tuottavat yleensä tietoja "yhtä sairautta sairastavien keski-ikäisten lääkehoitojen vaikutuksista optimaalisissa olosuhteissa" vrt. väestön vanheneminen ja monilääkitys
12 Käypä hoito -suositukset ja iäkkäiden lääkehoito Monissa maissa on laadittu tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia ja ohjeistoja Yksittäisten sairauksien hoitoon Työikäisillä
13 Käypä hoito -suositukset ja iäkkäiden lääkehoito Suoraviivainen soveltaminen johtaa umpikujaan iäkkään, monisairaan potilaan hoidossa Boyd ym. JAMA 2005
14 Lääkkeiden yleisimmät haittavaikutukset liittyvät usein vanhusten oireisiin muistihäiriön paheneminen huimaus masennus väsymys sekavuus ruokahaluttomuus ummetus inkontinenssi virtsaumpi liikkumattomuus jäykkyys verenpaineen lasku ortostatismi kaatumistaipumus lonkkamurtumat Hanlon JT et al. J Am Geriatr Soc. 1997, Bootman JL et al. Arch Intern Med. 1997, Socialstyrelsen. Indikatorer för utvärdering av kvaliteten i äldres läkemedeslterapi. 2003, Kivelä SL. Vanhusten lääkehoito. 2003
15 Antaako lääkärikoulutus riittävät valmiudet iäkkäiden monilääkityksen hallintaan?
16
17 Bentsodiatsepiinien käyttö Suomessa
18 Bentsodiatsepiinien lyhytaikainen käyttö Meta-analyysissä 24 tutkimusta (2417 yli 60-vuotiasta osallistujaa) Hyödyt Haitat Satunnaistetut, sokkoutetut, lumekontrolloidut tutkimukset Unen laatu parani vain vähän Unen keskipituus jatkui 25 min Yöheräämiset vähenivät hieman Kognitiiviset haittavaikutukset olivat lähes 5 kertaa yleisempiä Psykomotoriset häiriöt lähes 3 kertaa yleisempiä Päiväaikainen väsymys oli lähes 4 kertaa yleisempää Tutkijoiden johtopäätökset Yli 60-vuotiailla unilääkkeiden hyödyt ovat niin vähäiset, että ne eivät oikeuta lisääntyneitä riskejä, erityisesti jos potilaalla on muita riskitekijöitä kognitiivisille tai psykomotorisille haittavaikutuksille. Glass ym. Sedative hypnotics in older people with insomnia: meta-analysis of risks and benefits. BMJ 2005
19 Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö Pitkäaikaiskäyttäjät ovat heikentyneet kognitiivisesti verrokkeihin nähden Kognitiivinen toimintakyky ei palaudu täysin pitkäaikaiskäytön jälkeen Unen laatu saattaa parantua pitkäaikaiskäyttöön verrattuna bentsodiatsepiinivieroituksen jälkeen Vieroituksen alussa helposti vieroitusoireita unettomuutta, levottomuutta, vapinaa, tykyttelyä, ripulia, sekavuutta, ruumiillisia kipuja Meta-analyysi: Barker ym. CNS Drugs 2004, Meta-analyysi: Barker ym. Arch Clin Neuropsychol 2004, Poyares ym. J Psychiatr Res 2004, Puustinen ym. Julkaisematon 2011
20 Lääkehoito ja elimistön ikääntymismuutokset Farmakokineettiset muutokset Imeytyminen Jakautuminen Muuntuminen Erittyminen Farmakodynaamiset muutokset Reseptorit Fysiologiset ja homeostaattiset mekanismit
21 Farmakokineettiset muutokset 1/4 Imeytyminen kokonaismäärä ei muutu vaikutuksen alku voi myöhästyä poikkeus levodopa
22 Farmakokineettiset muutokset 2/4 Jakautuminen eli distribuutio rasvapitoisuus lisääntyy rasvaliukoiset lääkkeet kertyvät kudoksiin pidempi puoliintumisaika vesipitoisuus vähenee vesiliukoisten plasmapitoisuudet nousevat verenkierto heikkenee veren albumiinipitoisuus vähenee sitoutumisaste vähenee suuremmat vapaat pitoisuudet
23 Farmakokineettiset muutokset 3/4 Muuntuminen eli metabolia maksan vanhenemismuutokset alkureitin metabolia huononee maksan verenvirtaus vähenee plasmapitoisuudet nousevat
24 Farmakokineettiset muutokset 4/4 Erittyminen eli eliminaatio Munuaisten glomerulaarinen suodatus ja tubulaarinen aktiivinen eritys heikkenevät vanhetessa 30 %:n alenema vuotiailla 50 %:n alenema 80-vuotiailla munuaisten toiminta heikkenee krea huono mittari, riippuvainen myös lihasmassasta puoliintumisajat pitenevät ja plasmapitoisuudet nousevat
25 Farmakodynaamiset muutokset Farmakodynamiikka muutokset reseptoreiden määrässä, herkkyydessä sitoutumismekanismien muutokset homeostaattisten mekanismien kompensaatiokyky heikkenee haittavaikutukset herkemmin esille
26 Lääkeyhteisvaikutukset Mitä useampia lääkkeitä käytössä, sitä todennäköisempiä lääkeyhteisvaikutukset ovat. Jaetaan kahteen pääluokkaan Farmakokineettiset Farmakodynaamiset
27 Lääkeyhteisvaikutukset Farmakokineettiset yhteisvaikutukset lääke vaikuttaa toisen lääkkeen farmakokinetiikkaan imeytyminen, kulkeutuminen, hajoaminen, erittyminen pitoisuus muuttuu vähenee vaikutus heikentyy lisääntyy vaikutus vahvistuu
28 Farmakokineettiset yhteisvaikutukset 1/3 Imeytyminen antasidit, sukralfaatti, rautaja kalsiumvalmisteet heikentävät bisfosfonaattien, tetrasykliinien ja kinolonien imeytymistä lääkkeiden oton välillä vähintään 2 h väli
29 Farmakokineettiset yhteisvaikutukset 2/3 Farmakokineettiset Jakautuminen lääkeaine voi syrjäyttää toisen lääkeaineen plasman proteiinien sitoutumispaikasta vapaan lääkeaineen pitoisuus kasvaa vaikutus tehostuu esim. salisylaatti, fenytoiini, varfariini
30 Farmakokineettiset yhteisvaikutukset 3/3 Muuntuminen eli metabolia lääke estää tai kiihdyttää toisen lääkkeen metaboliaa maksassa, ohutsuolessa tai muualla elimistössä lääkeainemetabolialle ovat keskeisiä sytokromi- P450- eli CYP-entsyymit CYP1A2, CYP2C9, CYP2C19, CYP2D6, CYP3A4 Huom! CYP2D6 toimii 7-10 %:lla geneettisistä syistä jo valmiiksi hitaasti!
31 Farmakodynaamiset yhteisvaikutukset Vaikutusta voimistavia yhteisvaikutuksia beetasalpaaja + verapamiili/diltiatseemi liiallinen sykkeen hidastuminen iäkkäiden useiden verenpainelääkkeiden yhtäaikainen käyttö varottava liiallista verenpaineen laskua ja ortostatismia useiden antikolinergisten lääkkeiden yhteiskäyttö ummetus, virtsaretentio, virtsaumpi, näköhäiriöitä, muistihäiriötä, käytösoireita, sekavuutta bentsodiatsepiinit + psykoosilääkkeet tai väsyttävät antihistamiinit muistihäiriöitä tai muita kognitiivisia haittavaikutuksia mini-asa / klopidogreeli / varfariini + SSRI lisääntynyt verenvuodon riski
32 Lääkeyhteisvaikutukset Farmakodynaamiset Vaikutusta heikentäviä beeta-agonistinen astmalääke + beetasalpaaja antikolinergit + kolinergiset Alzheimerlääkkeet vaikutusten kumoutuminen arvaamattomasti
33 Lääkeyhteisvaikutukset Farmakodynaamiset Serotoniinisyndrooma iäkäs voi saada vakavan serotoniinisyndrooman yhden serotonergisen lääkkeen käytöstä, mikäli annos on suuri riski lisääntyy useiden serotonergisten lääkkeiden yhteiskäytössä
34 Lääkeyhteisvaikutukset Serotonergisiä lääkkeitä Masennuslääkkeet SSRI, SNRI, MAO-estäjät, trisykliset masennuslääkkeet Tietyt opioidit tramadoli, fentanyyli, dekstropropoksifeeni Muita yleisiä lääkkeitä ja luontaistuotteita buspironi, gingseng, valproaatti, litium, mäkikuisma, triptaanit
35 Serotoniinisyndrooma Diagnostiset kriteerit: A+B+C täytyttävä (Sternbach 1991) A. Ajallinen yhteys serotonergisen lääkityksen aloitukseen tai nostoon ja vähintään kolme seuraavista oireista: mielialan muutos agitaatio myoklonus hyperrefleksia hikoilu vapina ripuli koordinaatiohäiriöt lämmön nousu B. Muiden syiden poissulku (esim. infektio, endokrinologinen syy) C. Psykoosilääkehoitoa ei ole aloitettu tai sen annosta suurennettu ennen oireiden ilmaantumista.
36 Potilas on sekava. Onko kyseessä dementia, dementian käytösoire, akuutti sekavuustila somaattisen hätätilan merkkinä, psykiatrinen syy, lääkehaitta..?
37 Iäkkään aivot Tenox Neurotol slow Temesta Diapam Spasmolyt Plus Masennuskuori Unettomuuskeskus Kiputumake Harhaluulorata Levottomuusvyöhyke Huuteluneuroni Inkontinenssilohko Remeron Tramadol Risperdal Serenase
38 Nainen, 71 vuotta Olkapääleikkauksen jälkeisen sekavuuden takia joutui sairaalahoitoon. klindamysiini haloperidoli 1 mg x 3 Serenase trospiumi 20 mg x 2 Spasmo-Lyt plus tematsepaami Tenox risedronaatti Optinate tiamiini Neuromax digoksiini Digoxin semi karbamatsepiini 100 mg x 1 Neurotol slow risperidoni 1 mg x 2 Risperdal varfariini 5 mg x 1 Marevan forte diatsepaami 5 mg x 3 Diapam loratsepaami Temesta mirtatsapiini Remeron soltab tramadoli Tramadol retard
39 Nainen, 71 vuotta Dopamiinivaikutukset D 2 -antagonismi Antipsykootit Haloperidoli (Serenase ) Risperidoni (Risperdal ) Bentsodiatsepiinit Diatsepaami (Diapam ) Tematsepaami (Tenox ) Loratsepaami (Temesta ) Depressiolääke Mirtatsapiini (Remeron soltab ) Antiepilepti Karbamatsepiini (Neurotol slow ) Opioidi Tramadoli (Tramadol retard ) Antikolinerginen pakkoinkontinenssilääke Trospiumi (Spasmo-Lyt Plus ) GABA-vaikutukset GABA A -agonismi Serotoniinivaikutukset 5-HT 1 -agonismi 5-HT 2 -antagonismi 5-HT 3 -antagonismi Noradrenerginen Lisääntynyt noradrenerginen transmissio alfa 2 - antagonismin välittämänä (mirtatsapiini) Noradrenaliinin takaisinotonesto (tramadoli) Histamiinivaikutukset H 1 -antagonismi Adrenergiset vaikutukset Alfa 1 -antagonismi Alfa 2 -antagonismi Natriumkanavasalpaus Opioidivaikutus µ-agonismi δ-agonismi κ-agonismi Antikolinergivaikutus muskariiniantagonismi
40 Nainen, 71 vuotta CYP-yhteisvaikutukset Metaboliaentsyymit ja lääkkeen vaikutus Antipsykootit - Haloperidoli (Serenase ) CYP2D6-inhibiittori Risperidoni (Risperdal ) CYP2D6-substraatti Bentsodiatsepiinit Diatsepaami (Diapam ) CYP3A4-substraatti Tematsepaami (Tenox ) Loratsepaami (Temesta ) + Depressiolääke Mirtatsapiini (Remeron soltab ) Heikko CYP1A2, CYP2D6, CYP3A4- inhibiittori ja niiden substraatti Antiepilepti Karbamatsepiini (Neurotol slow ) CYP1A2, CYP3A4,CYP2C9-induktori - + Opioidi Tramadoli (Tramadol retard ) CYP2D6-substraatti Antikolinerginen pakkoinkontinenssilääke Trospiumi (Spasmo-Lyt Plus )
41 Anni 83 vuotta Kotonaan yksin asunut, omatoiminen ja kognitiivisesti virkeä. Verenpainetauti, sairastettu AMI, FA, lievä munuaisten vajaatoiminta. Pahoinvoinnin vuoksi tk-vuodeosastolle, korjaantui päivässä ilman hoitoa. Lonkka-artroosiin tramadoli, NSAID, masennusepäilyyn sitalopraami 10 mg x 1. Kotiutetaan takaisin yksinasuvaksi.
42 Anni 83 vuotta Kaatuu kotonaan, samana iltana takaisin tk:hon, tulosyy kotona pärjäämättömyys. Alkaa ripuloida. Muutamassa päivässä menee sekavaksi: Hajanaisuutta, eläviä unia ja kertomuksia ruumisarkun valintaretkistä sairaalan kellarissa, mitä piti tositapahtumina, seinien mureneminen ja kaatuminen ympäriltä.
43 Anni 83 vuotta Kouristuskohtaus aamupesuilla, tajunta palaa. Myöhemmin tajunta alenee uudelleen, kaikissa raajoissa epäsymmetristä ja epäsäännöllistä nykinää. Virtsaumpi, ripuli, hikoilu. Dg. ilmeinen aivoinsultti NAS ei tarvetta erikoislääkärikonsultaatiolle huonokuntoisuuden vuoksi terminaalihoitopäätös ja ilmoitus omaisille. Kaikki lääkehoidot lopetetaan.
44 Anni 83 vuotta Yllättäen aamulla tajuissaan, rauhallinen, asiallinen, lihasnykäykset poissa, ihmettelee mitä oikein on tapahtunut. Epäilee kuoleman olevan tulossa, nimeää oman pappinsa pitämään viimeisen ehtoollisen ja kutsuu lapset kokoon. Lääkehoidot aloitetaan uudelleen.
45 Anni 83 vuotta Menee jälleen sekavaksi, tajunta alentunut, ripuloi. Tehdään MMSE, josta 8/30. Dg. vaskulaarinen dementia. Huonokuntoinen, perutaan ortopedin konsultaatio, koska ei dementikkona hyödy.
46 Anni 83 vuotta Menee nesteretentioon ja sydämenvajaatoimintaan. Alkaa melenoida. Siirto keskussairaalaan sisätautilääkäri: skopioissa ei osoitettavissa vuotopaikkaa tai tuumoreita, lopetetaan NSAID GI-vuodon, munuaisten vajaatoiminnan ja nesteretention vuoksi Takaisin tk:een.
47 Anni 83 vuotta Lisätään lääkitykseen sekavuuden vuoksi psykoosilääke risperidoni, levottomuuteen diatsepaami ja kipulääkkeeksi oksikodoni. Kuolee kuukauden kuluttua vuodepotilaana pyelonefriittiin.
48 Anni 83 vuotta Kuolintodistus Välitön kuolemansyy: Pyelonefritis acuta päiviä Peruskuolemansyy: Insufficientia renis NAS vuosia Muut myötävaikuttaneet: Dementia senilis vasc. vuosia S.p. infarctum cerebri kuukausi Morbus cordis coronarius vuosia " Pitkälle kehittynyt dementia, MMSE 8/30
49 Anni 83 vuotta Jälkiviisautta oliko lääkehoidolla osuutta komplikaatioihin? SSRI + tramadoli (SNRI) serotoniinisyndrooma (harhat, ripuli, sekavuus, alentunut tajunta, myoklonia)? myötävaikuttavana NSAID, koska tramadolin puhdistuma vähenee munuaisten vajaatoiminnassa suurempi pitoisuus NSAID + munuaisten vajaatoiminta nesteen kertyminen sydämen vajaatoiminta? NSAID + SSRI + varfariini alentunut verenhyytyminen ja trombosyyttifunktion lasku suolistoverenvuoto?
50 Anni 83 vuotta Jälkiviisautta diagnostisia epätarkkuuksia? dementiadiagnoosi asetettiin pelkästään akuutin sekavuuden aikana tehdyn MMSEtutkimuksen perusteella kuulematta omaisia tai ilman aivojen kuvantamistutkimuksia huomioimatta anamneesia, aiempaa toimintakykyä lähihistoriassa ja konsultoimatta geriatria, neurologia tai psykiatria. Jatkotutkimusten ja konsultaatioiden peruminen vaikean dementiadiagnoosin perusteella.
51 Interaktiokortti aika hankala
52 SFINX-tietokanta
53 Iäkkäiden lääkehoito Lääkelaitos ja Kela julkaisivat syyskuussa 2007 Kapselin, jonka teema on Vanhusten lääkehoito Asiantuntijoina prof. ylil. Sirkka-Liisa Kivelä Turun yliopisto, TYKS ja SatKS dos. ylil. Ismo Räihä Turun kaupunginsairaala
54 Iäkkäiden lääkehoito Tieteelliseen näyttöön perustuvat suositukset iäkkäiden lääkehoidosta ja lääkkeettömästä hoidosta! -Ikääntymismuutokset -Sydän- ja verisuonisairaudet -Diabetes -Ahtauttavat keuhkosairaudet ja astma -Keuhkokuume -Virtsatietulehdus -Virtsainkontinenssi -Eturauhasen liikakasvu -Muistisairaudet -Masennustilat -Unettomuus -Kivun hoito -Huimaus -Ulkustauti -Ummetus -Osteoporoosi -Kaatuilu -Ravitsemus
55 Masennustilat Lääkkeetön hoito Lievä iäkkään depressio ja lisähoitoina vaikeammissa Kognitiivinen terapia Muisteluterapia Liikunta Sosiaalinen ryhmä Kirkasvalohoito kaamosmasennuksessa
56 Muistihäiriöt ja dementia Psykososiaalinen hoito (lääkehoidon rinnalla!) dementiaa sairastavan elämänkaaren tunteminen käyttäytymisen ymmärtäminen sairastuneen ja omaisten tukeminen tutkimusten mukaan lääkehoidon veroisia
57 Lääkityksen kokonaisuuden arvio Vältettävät lääkkeet ja yhdistelmät Vahvat antikolinergit Useiden lievästi antikolinergisten lääkkeiden käyttö Pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit Päällekkäislääkitys Psyykenlääkkeiden samanaikainen käyttö Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden samanaikainen hallitsematon käyttö Useiden serotonergisten lääkkeiden samanaikainen käyttö Kahden tai useamman D-luokan yhteisvaikutuksen omaavan lääkkeen samanaikainen käyttö Terveysportti / SFINX-interaktiotietokanta (Kapseli 2007)
58 Vanhuksen lääkehoidon saneeraus Esteinä vieroitusoireet, kiintymys omiin, vanhoihin lääkkeisiin, virheelliset uskomukset omista lääkityksistä ja puutteellinen neuvonta ja tuki. Ei resursseja lääkkeettömiin hoitoihin?
59 Muista! Tunnista ajoissa ja hoida akuutti vanhuksen somaattinen delirium, pitkäaikaissairaudet, psyykkinen häiriö, dementoiva sairaus, lääkehaitta tai yhteisvaikutus? Pohdi, olisiko oireen takana näiden tekijöiden yhdistelmä? Konsultoi herkästi lääkäriä! Tue, neuvo ja kannusta lääkityksiä muutettaessa! Seuraa potilasta ja kontrolloi tulos!
60 Kirjallisuutta Bootman JL et al. The health care cost of drug-related morbidity and mortality in nursing facilities. Arch Intern Med. 1997;157: Cooper JW. Probable adverse drug reactions in a rural geriatric nursing home population: a four-year study. J Am Geriatr Soc. 1996;44: Cooper JW. Adverse drug reaction-related hospitalizations of nursing facility patients: a 4-year study. South Med J. 1999;92: Fialova D, Topinkova E, Gambassi G, Finne-Soveri H, Jonsson PV, Carpenter I, Schroll M, Onder G, Sorbye LW, Wagner C, Reissigova J, Bernabei R; AdHOC Project Research Group. Potentially inappropriate medication use among elderly home care patients in Europe. JAMA. 2005;293(11): Fick DM, Cooper JW, Wade WE, Waller JL, Maclean JR, Beers MH. Updating the Beers criteria for potentially inappropriate medication use in older adults: results of a US consensus panel of experts. Arch Intern Med Dec 8-22;163(22): Hanlon JT et al. Adverse drug evets in high risk older outpatients. J Am Geriatr Soc. 1997;45: Puustinen J & Kivelä S-L. Muista serotoiniinisyndrooman vaara. Yleislääkäri, 7/2007. Puustinen J, Nurminen J, Kukola M, Vahlberg T, Laine K, Kivelä S-L. Drugs Aging 2007; 24 (12): Lazarou J et al. Incidence of adverse drug ractions in hospitalized patients: a meta-analysis of prospective studies. JAMA. 1999;279: Kivelä S-L. Vanhusten lääkehoito. Tammi Kivelä SL, Ahonen J, Nurminen J, Puirava A, Puustinen J. Vanhusten lääkehoidot - Mihin keskityn tarkastamisessa? Kunnallislääkäri, 6/2005. Kivelä SL, Puustinen J, Nurminen J. Suosituksia vanhusten lääkehoidosta. Lääkelaitos, TABU, 5/2005. Lääkelaitoksen lääkemyyntirekisteri 2003, 2007 ja ja Neuvonen PJ et al. Kliininen framakologia ja lääkehoito. Kandidaattikustannus Perry DP. When medicine hurts instead of helps. Consultant Pharmacist. 1999;14: Pelkonen O, Ruskoaho H. Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Duodecim Tirkkonen T, Laine K. Drug interactions with the potential to prevent prodrug activation as a common source of irrational prescribing in hospital inpatients.clin Pharmacol Ther. 2004;76(6): Socialstyrelsen. Indikatorer för utvärdering av kvaliteten i äldres läkemedelsterapi. Socialstyrelsens förslang
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotLÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET
UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö
LisätiedotMONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY
MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotLääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotVanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011
Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotLÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA
LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA KYSin apteekki ja Lääkekoulutus ja Konsultaatio Jouni Ahonen Oy Suomen Syöpäsairaanhoitajat, Kuopio 2015 1 SYÖPÄPOTILAAT
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotFarmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.
Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.2015 Työtehtävät Lääkityksen selvittäminen (potilas, omainen, muut
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotIäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys
Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
Lisätiedot- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA
WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys
LisätiedotGeriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä
Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä 13.2.2015 Esittäjän nimi 1 PÄIVYSTYKSESSÄ 13.2.2015 Esittäjän nimi 2 Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotMonilääkitty iäkäs sisätautien potilaana
Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea Esityksen sisältö 1) Ikääntyvä väestö 2) Lääkehoidon
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotVANHENEVIEN TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON PERUSTEITA. emeritaprofessori Turun ja Helsingin yliopistot
VANHENEVIEN TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON PERUSTEITA LOHJA 28.2.19 SIRKKA-LIISA KIVELÄ emeritaprofessori Turun ja Helsingin yliopistot MISTÄ PUHUN? Puhun lääketurvallisuuden ongelmista iäkkäänä Kerron aivan
LisätiedotHYVÄ LÄÄKEHOITO TIETOA JA VINKKEJÄ LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖÖN
HYVÄ LÄÄKEHOITO TIETOA JA VINKKEJÄ LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖÖN Leena Astala Porin Asema-apteekki 16.5.2019 Esittäjän nimi 1 AVAIMET LÄÄKEHOIDON HALLINTAAN Lääkkeet lievittävät oireita, parantavat sairauksia tai
LisätiedotLääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010
Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet
LisätiedotMasennuslääkkeet. Pekka Rauhala
Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
Lisätiedotu Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä
Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u
LisätiedotPotilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma
Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotVanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto
Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Mitä lääkkeitä välttäisit vanhuksilla? Dipyridamoli Oksibutyniini Fluoksetiini Diatsepaami Naprokseeni
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva
Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotLääkkeiden yhteisvaikutukset
65. Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääkkeiden yhteisvaikutukset Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö on varsin yleistä ja joskus välttämätöntäkin. Potilaalla voi olla useita hoitoa vaativia sairauksia,
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotKuinka selvitä lääkehoidon haasteista. Mila Munsterhjelm Farmaseutti LHKA Hollolan apteekki
Kuinka selvitä lääkehoidon haasteista Mila Munsterhjelm Farmaseutti LHKA Hollolan apteekki Yleistä Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee Joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias 2030 Joka toinen nyt syntyvä
LisätiedotKroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso
Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOITO Sirkka-Liisa Kivelä ja Ismo Räihä
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOITO Sirkka-Liisa Kivelä ja Ismo Räihä Alkusanat Edellinen vanhusten lääkehoitoa käsitellyt Kapseli julkaistiin vuonna 1989. Silloin 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli lähes puolet vähemmän
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotPOTILASKOHTAISEN LÄÄKITYSTIEDON OIKEELLISUUDEN VARMENTAMINEN SAIRAALASSA
POTILASKOHTAISEN LÄÄKITYSTIEDON OIKEELLISUUDEN VARMENTAMINEN SAIRAALASSA Jouni Ahonen, sairaala-apteekkari, FaT, LHKA Kuopion yliopistollinen sairaala N. 70 %:lla sairaalan päivystysosastolla puutteellisesti
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY
Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMerja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki
Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotVanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen
Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen Farmakokinetiikka ikääntymiseen liittyen monien lääkeaineiden vaiheet (imeytyminen, jakautuminen, metabolia, eritys)
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotLiite II. Tieteelliset päätelmät
Liite II Tieteelliset päätelmät 14 Tieteelliset päätelmät Haldol, jonka vaikuttava aine on haloperidoli, on butyrofenonien ryhmään kuuluva psykoosilääke. Se on vahva keskeinen tyypin 2 dopamiinireseptorin
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotLääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat
Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotAlzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit
Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit Sirpa Hartikainen, LT, Geriatrisen lääkehoidon professori Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Miltä suomalaisen Alzheimerin tautia sairastava
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotBentsodiatsepiinit ja iäkkään kognitio
TURUN YLIOPISTO TURUN YLIOPISTO Bentsodiatsepiinit ja iäkkään kognitio Juha Puustinen LT, neurologian erikoislääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Turun yliopisto Benzodiazepines and Cognitive Functioning
LisätiedotMetadoni. Päihdelääketieteen yhdistys ry Torstaikoulutus 4.12.2014 Markus Forsberg
Metadoni Päihdelääketieteen yhdistys ry Torstaikoulutus 4.12.2014 Markus Forsberg 1 Sisältö Metadonin kemiaa Metadonin farmakodynamiikka Metadonin farmakokinetiikka Metadonin tärkeimmät haittavaikutukset
LisätiedotKenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?
Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?
LisätiedotGeenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy
Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotSyöpäkivun lääkehoito
EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta
LisätiedotMuistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotLääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14
Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotToimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä
Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotLääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä
Page 1 of 9 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä hallittavissa Pentti J. Neuvonen Vain osa lääkkeiden yhteisvaikutuksista on lääkehoidon onnistumisen kannalta tärkeitä.
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotFarmakokinetiikan perusteita
Farmakokinetiikan perusteita Pekka Rauhala Lokakuu 2013 Farmakologian perusteet Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8/9 painos, 2012/2013 Kappaleet 1-6 ja 11 Luennoilla esille tulevat asiat PBL-tapauksissa käsiteltävät
LisätiedotMiten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari
Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari 23.10.2017 Juha Laine, terveystalouspäällikkö Pfizer Oy Tutut asiat, joita ei tällä kertaa käsitellä Teho ja vaikuttavuus Kausaalisuhteen
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond. tot hypericin.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hyperiforce Nova, tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond.
LisätiedotMoniammatillinen lääkehoidon kokonaisarviointi Maria Mäkelä farmaseutti LHKA, yrittäjä
Moniammatillinen lääkehoidon kokonaisarviointi Lääkehoidon kokonaisarviointi Farmaseutin/proviisorin osuus: Todellinen lääkitys ja vointi, labrat, tarkoituksenmukaisuus Suositusten vastaiset laä kkeet
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
Lisätiedot