Vanhusten viikon juhla. Lahti ja Multia Kalevi Kivistö, Eläkeläiset ry.:n valtuuston puheenjohtaja
|
|
- Juha-Pekka Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vanhusten viikon juhla Lahti ja Multia Kalevi Kivistö, Eläkeläiset ry.:n valtuuston puheenjohtaja Vanhusten viikkoa vietetään kuluvana vuonna ehkä keskimääräistä enemmän julkisuuden valokeilassa: ovathan ikääntyviä koskevat asiat juuri nyt tavanomaista enemmän esillä. Eduskunta on aloittanut eläkeuudistuksen käsittelyn, uudistuksen, josta työmarkkinajärjestöt sopivat pitkään jatkuneiden neuvottelujen jälkeen viime keväänä. Ikääntyviä koskevat asiat ovat olleet esillä myös hallituksen suunnittelemien julkisen talouden sopeuttamistoimien yhteydessä. Viime eduskuntakaudella hyväksytystä vanhuspalvelulaista on kaikilta osin tullut voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sen sisältöön tehtyjen tarkistusten yhteydessä on puhuttu paljon vanhusten hoidon eri muodoista, palvelujen riittävyydestä ja hoidon laadusta. Vanhusten viikon tunnus on tänä vuonna tulevaisuutta rakentamaan. Tämän päivän ikääntyneet ovat kokeneet Suomen jälleenrakentamisen maan selviydyttyä sen kestokykyä monin tavoin koetelleista sodista. Jällenrakentamisen keskeinen tavoite on ollut tulevaisuuden turvaaminen ja sen yhtenä tärkeänä osana on ollut turvallisen vanhuuden takaaminen kaikille. Se on edellyttänyt eläkeajan toimeentulon turvaamista eläketurvaa kehittämällä ja inhimillisen elämän takaamista vaiheessa, jossa omat voimat eivät enää riitä arjesta selviämiseen. Siinä tarkoituksessa on kehitetty eläkejärjestelmää ja vanhuksille suunnattuja palveluja. Eläkkeitä on kehitetty monessa vaiheessa tehdyillä eläkeuudistuksilla. Viimeisin ja ajankohtaisin eläkeuudistus lähti liikkeelle niiltä kuuluisilta Rukan lumilta, joilla silloinen pääministeri Matti Vanhanen hiihteli talvella Sieltä lähti liikkeelle ajatus eläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostamisesta kahdella vuodella 65 ikävuoteen. Vain neljä vuotta aikaisemmin, vuonna 2005, oli tehty edellinen eläkeuudistus, jossa eläkkeelle siirtymisikä säädettiin joustavaksi niin, että se voi tapahtua 63 ja 68 ikävuosien välisenä aikana. Sen päätöksen mukaan niille, jotka työskentelevät alaikärajan jälkeen, eläkettä karttuu 4,5 % vuodessa eli kolme kertaa enemmän kuin alle 53 -vuotiailla työikäisillä ja vielä kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin 53 vuotta täyttäneillä työntekijöillä. Kymmenen vuotta sitten tehty uudistus olikin vähitellen tuottanut tulosta niin, että keskimääräinen eläkkeelle siirtymisiän odote on noussut noin kahdella vuodella. 25-vuotiailla tuo odote on noin 61 ½ vuotta ja 50-vuotiailla noin 63 vuotta. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on noussut suunnilleen eliniän pitenemisen tahdissa. Kuusikymmentä vuotta täyttäneiden työhön osallistuminen Suomessa on yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin.
2 Kehitystä on kuitenkin haluttu edelleen vauhdittaa. Eräänlaisina iskusanoina uudistustarpeen perusteluissa ovat olleet vanhushuoltosuhteen muuttuminen ja kestävyysvajeen umpeen kurominen. Siksi eduskunnan käsittelyssä on nyt uudistus, jonka sisällöstä työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Uudistuksen tulisi tavoitteensa mukaisesti vauhdittaa eläkkeelle siirtymisiän nousua ja taata myös eläkejärjestelmän rahoitus useaksi vuosikymmeneksi eteenpäin. Eläkeuudistukset ovat hyvin pitkäjänteistä työtä ja niissä jos missä on kyse tulevaisuuden rakentamisesta. Ratkaiseva kysymys on, millaisen tulevaisuuden turvan me uudistuksilla rakennamme. Se taas riippuu uudistusten sisällöstä. Nyt käsittelyssä olevan uudistuksen sisällössä riittääkin vielä pohdittavaa. On hyvä, että eläkettä alkaa karttua jo nuorimmille ikäluokille. On myös hyvä, että työn poikkeuksellinen fyysinen ja henkinen kuormittavuus voi oikeuttaa eläkeiän alentamiseen kahdella vuodella mahdollistamalla siirtyminen ns. työuraeläkkeelle. Ja tärkeää on, että vaikeimmin työllistyvien ikääntyneiden toimeentulon turva säilyy työttömyysturvan lisäpäivien muodossa. Toisaalta eläketurvamme vaikein ongelma juontuu eri väestöryhmien suurista terveyseroista, joiden taustalla on yleinen yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Erot johtuvat usein on usein työn kohtuuttomasta kuormittavuudesta ja niukasta toimeentulosta työikäisenä. Nämä tekijät lyhentävät myös eläkkeellä oloaikaa, vaikka työuraeläke sitä hieman pidentäisikin. Ongelman taustalla ovat tuloerot, jotka työeläkejärjestelmässä heijastuvat suoraan eläkkeisiin. Työeläkkeiden indeksitarkistusten rukkaukset ovat muuttaneet yleisen ansiotason ja eläkkeiden suhdetta eläkkeiden tappioksi ja kertaluontoiset indeksien leikkaukset ovat ongelmaa edelleen kärjistäneet. Tänä vuonna osa indeksikorotuksista leikattiin asettamalla korotuksille 0.4 %:n katto. Tulevana vuonna korotuksia ei hallitusohjelman mukaan tehdä eikä niitä inflaation muuttuessa deflaatiossa tulisi muutenkaan. Myös lähivuosina tarkistukset uhkaavat jäädä tekemättä, vaikka inflaatio lähtisikin liikkeelle. Niinpä eläkeläisköyhyys on Suomessa ongelma, joka vaikeutuu vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä. Ikääntyneimpien, 85 vuotta täyttäneiden keskuudessa eläkeläisköyhien osuus on 30 %, mikä on harvinaisen korkea luku Euroopassa. Eläkejärjestelmän tulevaisuuden rakentamisen avainasia on työllisyyden kehitys. Tulevaisuuden eläkkeet rakennetaan olennaiselta osaltaan tämän päivän työllä ja mitä useampi työikäinen saa mahdollisuuden osallistua työelämään, sitä vahvempi on niin nykyisten kuin tulevienkin eläkkeiden rahoituspohja. Myös vanhusväestön ja tulevaisuuden ikääntyvien kannalta aktiivinen työllisyyspolitiikka ja tasaarvoa toteuttava yhteiskunnan kehittäminen on parasta tulevaisuuden rakentamista.
3 Viime vaalikaudella säädettiin kauan kaivattu vanhuspalvelulaki. Lain keskeisenä tarkoituksena on turvata kasvavalle vanhusväestölle heidän tarvitsemansa palvelut. Palvelut tulee räätälöidä ikäihmisen toimintakunnon mukaan ja vastuu palvelujen organisoinnista on osoitettu kunnille. Ikääntyneiden ihmisten on voitava osallistua heitä koskevien päätösten valmisteluun ja tässä tarkoituksessa vanhusneuvosto tulee perusta jokaiseen kuntaan. Niinpä kuntien tulee alun perin eduskunnassa hyväksytyn lain mukaan laatia valtuustokausittain suunnitelma ikääntyvän väestön tarvitsemien palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntaa myös yksilötasolla. Lain mukaan kunta vastaa siitä, että iäkkään ihmisen palvelujen ja tukitoimien tarve arvioidaan yhdessä asianomaisen ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Tuloksena on oltava iäkkäälle henkilölle laadittu oma palvelusuunnitelma, jota on myös tarkistettava silloin, kun henkilön toimintakyvyssä tapahtuu palvelutarpeeseen vaikuttavia muutoksia. Palvelusuunnitelman toteuttamisesta vastaa henkilölle nimettävä vastuutyöntekijä. Suunnitelma on siis laadittava niin väestötasolla kuin henkilötasollakin, viimeksi mainittu silloin, kun palvelutarve on tavalla tai toisella todettu. Lain keskeinen tarkoitus on ohjata mahdollisimman suuri osa hoidosta kotiin ja vähentää laitoshoitoa. Laitoshoitoa voidaankin lain mukaan antaa vain, kun siihen on lääketieteelliset syyt tai kun se on arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta perusteltua. Laitoshoitona pidetään terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa tapahtuvaa hoitoa, joissa sitä saa 2-3 % 75 vuotta täyttäneistä. Nykyään yhä suurempi osa, 6-7 %, hoidosta annetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä, joissa hoiva ja apu ovat saatavissa tarpeen mukaan ympäri vuorokauden. Kotona tapahtuvan hoidon ensisijainen vaihtoehto ei olekaan laitoshoito vaan ympärivuorokautinen hoito, jota tarjotaan palveluasumisen yksiköissä. Tällä hetkellä kotona hoidetaan noin 12 % yli 75-vuotiaista. Osuus on kaksinkertainen ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä tapahtuvaan hoitoon verrattuna ja sitä halutaan edelleen kasvattaa. Tavoite asettaa erityisen haasteen kunnille kehittää kotipalveluja niin, ettei toimintakyvyltään heikentyneen vanhuksen jättäminen kotiin tuotavien palvelujen varaan merkitse tosiasiallista heitteille jättöä. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää myös kotien kunnostamista esteettömiksi niin, että siellä voi erilaisten apuvälineiden varassa liikkua. Kansallisesti tämä merkitsee noin asunnon kunnostamistarvetta vuoteen 2030 mennessä. Myös ns. hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia olisi käytettävä silloin kun ne ovat inhimillinen ratkaisu. Ne ovat paikallaan esimerkiksi hälyttäessään apua mm. kaatumisen yhteydessä tai huolehdittaessa esimerkiksi päälle unohtuneiden sähkölaitteiden automaattisesta sammuttamisesta. On kuitenkin syytä muistaa, ettei teknologia koskaan voi korvata inhimillistä kontaktia, lämpimiä käsiä. Siksi on tärkeää, että hoitohenkilökuntaa on riittävästi sekä kotipalveluissa ja hoidossa että
4 varsinaisissa hoitoyksiköissä. Vaikka määrä ei automaattisesti muuttuisi laaduksi, on riittävä henkilökunnan määrä hyvän hoidon välttämätön edellytys. Sen lisäksi tarvitsemme hyvin koulutettua henkilökuntaa huolehtimaan toimintakyvyltään rajoittuneiden ja esimerkiksi muistisairaiden inhimillisestä kohtelusta. On syytä muistaa, että vaikka dementoivat sairaudet heikentävät henkistä suorituskykyämme, ne eivät rahtuakaan vähennä kenenkään ihmisarvoa. Myös tässä vaiheessa meillä kaikilla on oikeus odottaa ihmisarvoista kohtelua. Vanhuspalvelulakia on rukattu jo useampaan kertaan ennen kuin se on kunnolla astunut voimaan. Vanhusneuvostojen perustamisvelvoite on siirretty kuntalakiin. Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt olisivat pitäneet parempana säädöksen pitämistä vanhuspalvelulaissa. Erityislaissa sen asema olisi vahvempi ja sen luonne nimenomaan vanhusväestöä edustavana elimenä olisi mielestämme ollut turvatumpi. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn perusteista poistettiin oikeus arvokkaaseen elämään, vaikka se yleisissä tavoitteissa säilyikin. Kunnan velvollisuus laatia väestötason suunnitelma iäkkäiden tarvitsemien palvelujen kehittämisestä aiotaan poistaa laista. Myöskään hoitajamitoitusta ympärivuorokautisessa hoidossa ei saada lakiin ja suosituksessakin sen tasoa aiotaan laskea 0.5:stä 0.4:ään hoitajaan hoidettavaa kohti. On syytä vedota kuntiin, että ne toteuttaisivat alkuperäisen lain hengen eivätkä turvautuisi minimiratkaisuihin. Vanhustemme tulevaisuuden rakentamisessa hyvä hoito ja palvelut ovat avainasia. Puhe väestön ikääntymisestä, eliniän pitenemisestä ja vanhusten määrän kasvusta kääntyy usein kauhisteluksi vanhushuoltosuhteen kehityksestä ja sen aiheuttamasta uhasta kansantaloutemme kestävyydelle. Tämä puhe johtaa kuitenkin väärään käsitykseen eläkeiän saavuttaneen väestön yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ylivoimainen enemmistö ikääntyneistä ihmisistä on kuitenkin kansantaloudelle voimavara eikä suinkaan uhka. Valtaosa, 87 % eläkeikäisistä ei käytä lainkaan säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Vielä 75 vuotta täytettyäänkin väestöstä lähes 80 % tulee toimeen omillaan, elää itsenäistä elämää. Työeläkejärjestelmän kypsyessä keskimääräinen eläketurva paranee, minkä seurauksena eläkeläiset ovat koko ajan entistä parempia veronmaksajia ja heidän ostovoimansa on entistä vahvempi kansantalouden moottori, kaupan ja tuotteita valmistavien yritysten tulojen lähde. Tosiasiassa eläkeläiset ovat siis suurimmalta osalta yhteiskunnan kasvava voimavara eivätkä suinkaan lapsiin rinnastettava huollettavien joukko. Siksi erittelemätön puhe huoltosuhteesta johtaa harhaan. Heikki ja Kirsi Hiilamo kertovat teoksessaan Hoivataistelu (Kirjapaja 2015) puhuttelevia esimerkkejä siitä, miten jo muinaiset ihmiset ovat auttaneet lähimmäisiään. Vanhoista, jopa 1,8 miljoonan vuoden ikäisistä fossiileista on voitu päätellä, että eri tavoin vammautuneet ihmiset ovat eläneet muiden mukana eikä se olisi ollut mahdollista ilman lähimmäisten apua. Auttaminen on yleisinhimil-
5 linen, ikiaikainen ominaisuutemme. Nyky-Suomessa se tulee esille niin, että noin 1,2 miljoonaa meistä auttaa läheisiään vähintään satunnaisesti, tekee sitä jokseenkin säännöllisesti ja yli ympäri vuorokauden 24/7, ilman taukoja ja lomia. Vain noin heistä saa auttamistyöhönsä taloudellista tukea ja/tai palveluja. Tukien ja palvelujen kattavuuden lisääminen ja yhtenäistäminen olisi mahdollista saattamalla niiden maksaminen KELAn hoidettavaksi. On myös muistettava, että monet isovanhemmista auttavat lapsiaan esimerkiksi lastenlasten hoidossa ja tekevät näin mahdolliseksi kansantalouden häiriöttömän toiminnan. Myös auttamistyössä ikäihmisten työpanos on huomattava. Yli puolet omaishoitajista on itsekin eläkeiässä ja neljännes (25 %) heistä on yli 75-vuotiaita. On laskettu, että heidän hoitamiensa vanhusten hoitaminen laitoksissa tulisi maksamaan yhteiskunnalle noin 3,5 miljardia euroa. Kun kunnat maksavat omaishoidon tukea ja kustantavat palveluja noin puolen miljardin euron edestä, muodostuu omaishoitajien yhteiskunnalle tuottamaksi nettohyödyksi noin 3 miljardia euroa. Ja vähintään puolet tästä on eläkeikäisten tuottamaa. Avun antaminen apua tarvitsevalle on tulevaisuuden rakentamista inhimilliseksi yhteiskunnaksi. Sitä työtä vanhusten viikon päähenkilöt ovat tehneet koko elämänsä ajan ja rakentaneet Suomesta pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Heillä on myös oikeus odottaa avun saamista silloin, kun omat voimat alkavat ehtyä. Aikanaan moni avun antaja muuttuu avun tarvitsijaksi. Luottamus siihen, että siinä tilanteessa saa apua, on turvatun tulevaisuuden rakentamista parhaimmillaan.
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotEduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotIkääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö
Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotHämeenlinnan vanhusneuvosto
Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Tapio Siirilä 29.9.2013 Lain sisällöstä ja toteuttamisesta Lakiin on kirjattu
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat
LisätiedotELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014
ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014
Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta
LisätiedotRoope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012
Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotEsityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta
Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotTOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotLakiesityksen taustaa
Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen
LisätiedotVanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM
Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen
LisätiedotIÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA
IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa
LisätiedotRYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
LisätiedotAnitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija
Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotVaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy
Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy Sisältöä Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena Vanhustenhuollon historiaa Konsensuskokous 2012
LisätiedotIKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta
AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 21.6.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 21.6.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotUudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.
Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen
LisätiedotTyöeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen
LisätiedotHAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI
KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 3.8.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 3.8.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI
LisätiedotTYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017
TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020
LisätiedotVanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen
Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi
LisätiedotHUOMISEN KYNNYKSELLÄ 2016: VUOTIAIDEN NÄKEMYKSET TULEVAISUUDESTA
www.eetury.fi HUOMISEN KYNNYKSELLÄ 2016: 55-84-VUOTIAIDEN NÄKEMYKSET TULEVAISUUDESTA Eläkeläiset ry:n hallinnon seminaari 27.4.2017 Hannu Partanen, toiminnanjohtaja Sisältö ja toteutus EETU ry:n tee+ämän
LisätiedotSOTE-UUDISTUKSEN TILANNE
SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton
LisätiedotVanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset
Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotIKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN
IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen
LisätiedotJärjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
LisätiedotTakaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?
Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden? Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.11.2012 Matti Mäkelä 8.11.2012 Vanhuspalvelulaki / Matti Mäkelä 1 Vanhuspalvelulaki:
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotIsän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä
Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotPykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa
Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.
LisätiedotTIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotOmaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito
LisätiedotKeskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018
Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät Uudistuksen tavoitteet Riittävät eläkkeet Kestävä rahoitus
LisätiedotHE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista
LisätiedotMistä ikääntyneet saavat apua?
Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva
LisätiedotSuomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta. Eläkeläiset ry Valtuusto Kalevi Kivistö
Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta Eläkeläiset ry Valtuusto 27.4.2017 Kalevi Kivistö Esivaiheet Syy:nki (maatalous) Armovuosijärjestelmä (papiston lesket) Val:on virkamiesten eläkkeet
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (5) 14 Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys kaupunginhallitukselle 1.7.2013 voimaan astuvan ns. vanhuspalvelulain vaikutuksista kaupungin vanhusten hoiva- ja
LisätiedotKEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45
KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä
LisätiedotMiten kunnissa on varauduttu vanhuspalvelulain toimeenpanoon?
Miten kunnissa on varauduttu vanhuspalvelulain toimeenpanoon? Anja Noro, THT, gerontologian dosentti, Tutkimuspäällikkö, Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL KASTE-seminaari 13.11.2013 Vanhuspalvelulain toimeenpanon
LisätiedotOikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen
Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotKotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella
Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet
Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotKÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016
KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Perusturvalautakunta 18.6.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 Valtuusto 25.8.2014 1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI
LisätiedotPorvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016
Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen
LisätiedotISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto
ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotMitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotEläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari
Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason
LisätiedotEläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen
LisätiedotVanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana
Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotRiskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotPaljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?
Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotVanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013
Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset
LisätiedotOmaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014
Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,
LisätiedotHenkilöstön määrää on lisättävä vanhusten hoito- ja hoivapalveluissa. Tämä edellyttää kaupunginjohtajan määrärahaesityksen merkittävää korotusta.
Eläkkeensaajien Keskusliiton espoolaisten jäsenyhdistysten aluetoimikunta kokoontui Leppävaaran palvelukeskuksessa ja päätti yksimielisesti esittää Espoon kaupungille seuraavaa: Vanhusten hoidon ja hoivan
LisätiedotEläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018
Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle, kun ikä täyttyy Aikaisintaan oman ikäluokan mukaisesta alimmasta vanhuuseläkeiästä Kansaneläkkeessä vanhuuseläkeikänä
LisätiedotSairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja
Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa
Lisätiedot