Jäsenmaksut 2000 Vuosikokouksen

Transkriptio

1 2 / 2000, Susikko Tiedotteemme nimi susikko tulee Heikki Lindroosin suunnittelemasta yhdistyksemme tunnusmerkistä, missä on kuvattuna yksinkertainen närelenkki, susikko. Närelenkki on uitossa käytetty puomiside, joka tehtiin ohuehkosta, noin kolme metriä pitkästä kuusenrangasta vääntämällä. Kaksinkertaista närelenkkiä kutsuttiin karhulenkiksi ja kolminkertaista koltsalenkiksi tai norjalaiseksi. Kaksin- ja kolminkertaisia siteitä varten puominreikien eli -silmien piti olla kirveellä tehtyjä, susikko mahtui kairanreiästäkin. Esko Pakkanen Uudesta Susikosta Jäsenkunnan toivomusten ja hallituksen päätöksen mukaisesti seuran entistä jäsenkirjettä on kehitetty informatiivisemmän ja laajemman jäsentiedotteen muotoon. Tiedote tehdään 3 4 kertaa vuodessa, ja sen tarkoitus on välittää tietoa koko jäsenkunnan kesken. Mukaan sopivat erilaiset kyselyt ja tiedustelut, tiedot metsähistoriaan ja -perinteeseen liittyvistä seminaareista, tapahtumista ja julkaisuista tai lyhyet esittelyt jäsenten metsähistoriaan liittyvistä erikoisaloista. Toivomuksia kuulemme myös mielellämme. Yhteyttä voi ottaa sihteeriin tai puheenjohtajaan. Vuosikokous Metsähistorian Seuran vuosikokous pidettiin tänä vuonna metsäviikon pääpaikassa, Lahdessa. Kaunis kevättalven sää ja Lahden hiihtomuseon vastavalmistuneet tilat loivat suotuisat puitteet onnistuneelle vuosikokoukselle, joka vietiin läpi ripeästi ja asiallisesti, mistä parhaat kiitokset puheenjohtajana toimineelle Risto Hyväriselle. Yhteensä 25 seuran jäsentä oli paikalla kokouksessa, jonka työjärjestys vahvistettiin koko jäsenkunnalle jo etukäteen lähetetyn ehdotuksen mukaiseksi. Hallituksen esitettyä kertomuksen seuran toiminnasta sekä tuloslaskelman toimintavuodelta 1999 seuran tilinpäätös vahvistettiin ja vastuuvelvollisille myönnettiin yksimielisesti tili- ja vastuuvapaus. Myös seuran puheenjohtajan sekä hallituksen erovuoroisten jäsenten valinta sujui yksimielisyyden vallitessa. Tämän mukaan seuran puheenjohtajana jatkaa Matti Leikola ja hallituksen jäseninä Esko Kolehmainen, Esko Pakkanen, Markku Rauhalahti sekä varajäsenenä Pekka Virtanen. Tilintarkastajiksi valittiin samoin entiset eli Risto Hyvärinen ja Heikki Lindroos. Seuran jäsenmaksun vähäinen korotus hyväksyttiin yksimielisesti, varsinkin kun hallitus ilmoitti seuran uuden jäsentiedotteen ilmestyvän tästä lähtien entistä sisältörikkaampana ja myös ulkoasultaan kohentuneena. Varsinaisten vuosikokousasioiden lisäksi Markku Rauhalahti kertoi tarkemmin kuluvan vuoden helmikuussa Tukholmassa pidetystä metsähistorian kongressista "Metsähistoria tulevaisuutta koskevien päätösten inspiraatiolähde", johon osallistui Suomesta kymmenen alan tutkijaa 1

2 ja seuran jäsentä. Kiinnostusta herätti varsinkin pohjoismaisten metsähistorian tutkijoiden verkosto, jonka perustamisesta sovittiin Tukholmassa. Vuosikokouksen jälkeen osanottajilla oli vielä mahdollisuus tutustua hiihtomuseon näyttelyyn, mm. mäkihypyn simulaattoriin. Useampikin seuran jäsen uskaltautui kokeilemaan "virtuaalihyppyä" simulaattorin avulla, kun oikea hyppääminen viereisistä Lahden suurmäistä tuntui vähän liian uhkarohkealta yritykseltä. Yhteiskyydillä ehdittiin vielä hyvissä ajoin Sibeliustalolle, missä metsäviikon pääjuhla alkoi. Matti Leikola Jäsenmaksut 2000 Vuosikokouksen päätöksen mukaisesti seuran henkilöjäsenmaksu vuodelta 2000 on 80 mk ja kannatusjäsenmaksu 250 mk. Jäsenmaksulaput postitetaan tämän tiedotteen mukana, ja jäsenmaksujen eräpäivä on Kesäkuussa ilmestyvän Vuosiluston voi lunastaa itselleen maksamalla sen hinnan jäsenmaksun yhteydessä. Vuosiluston alennushinta postituskuluineen on 40 mk. Siis niille jäsenille, jotka maksavat jäsenmaksuna 120 mk / 290 mk, postitetaan Vuosilusto heti sen ilmestyttyä. Vuosilusto ilmestyy Tähän mennessä kaksi kertaa ilmestynyttä Luston vuosikirjaa julkaistaan jatkossa Luston ja Metsähistorian Seuran yhteisenä artikkelikokoelmana vähintään joka toinen vuosi. Kolmas ja samalla ensimmäinen yhteinen Vuosilusto ilmestyy kesäkuussa. Kuten edellä todettiin, se postitetaan suoraan jäsenille, jotka maksavat Vuosiluston hinnan (40 mk) jäsenmaksunsa yhteydessä. VUOSILUSTO FT Jyrki Pöysä, Savotan musiikillinen maisema (kirjoituksessa käsitellään savotoiden musiikkiperinnettä) - FM Pekka Virtanen, Metsänhaltijoita ja muuta metsänväkeä (kirjoittaja tarkastelee artikkelissaan metsään liittyviä uskomuksia) - FM Leena Paaskoski, Ylimetsänhoitaja Oscar Wilhelm Timgrenin virkapuku (artikkelissa tutkitaan Luston kokoelmissa säilytettävää ylimetsänhoitajan virkapukua) - Tutkija Pekka Lehonkoski, Kymijoen uittosuunnitelmat ja 1860-luvulla (kirjoituksessa käsitellään Kotkan sahateollisuuden syntyedellytyksiä) - MH Tapani Tasanen ja MH Seppo Oja, "Metzistä täsä Waldakunasa, cuinga ne tästedes omistailda ja muilda tulewat wielellyxi ja nautituxi ja waari nijstä otetuxi" (kirjoittajat esittelevät Suomessa noudatettua Ruotsin vallan aikaista metsälainsäädäntöä ja suomenkielisen metsäsanaston alkuvaiheita) - FM Anna Carpelan, Sata tuhatta kuvaa metsästä, Luston valokuva-arkisto digitaaliaikaan (kirjoittaja esittelee Luston valokuvien digitointiprojektin) - Luston toimintakertomus - Metsähistorian Seuran toimintakertomus - Kuvitus: 55 mv-kuvaa, 5 graafista esitystä (karttaa, viivapiirrosta) ja 5 nelivärikuvaa - Painos: 700 kpl Jyrki Paaskoski Retki Punkaharjulle Luston Metsäkulttuuripäivien ( ) aikaan lauantaina tarjotaan seuran jäsenille tilaisuutta yhteiseen tapaamiseen metsäisen lounaan, harjulle suuntautuvan opastetun kävelyretken ja Luston Metsäkulttuuripäivien monipuolisen tarjonnan merkeissä. Kokoontuminen lounaalle Luston Ravintolaan klo 12, kevyt kävelyretki harjulle n. klo 13 alkaen, minkä jälkeen on mahdollisuus nauttia Metsäkulttuuripäivien annista, mm. tukkilaiskisoista. Tapaamista isännöi puheenjohtajamme Matti Leikola ja harjuretken asiantuntijaoppaana toimii Antero Mikkola Metsäntutkimuslaitokselta. Retken hinta (sis. lounaan seisovasta pöydästä, harjuretken ja Metsäkulttuuripäivien pääsylipun) on 120 mk. Etelästäpäin lounaalle ehtii hyvin aamujunallakin. Ilmoittautumiset sihteerille mennessä. 2

3 Samperin savotalle! Seuran opintoretkeilystä Savukosken suuntaan on varmasti tulossa antoisa, sillä matkalle on jo alustavasti ilmoittautunut yli 40 henkeä (max. 50 henk.). Vielä siis mahtuu muutama mukaan ja peruutuspaikkojakin yleensä tulee. Matkan hinta on 1000 mk. Liitteenä on ilmoittautumiskaavake. Myös ennakkoon jo ilmoittautuneiden tulee vahvistaa lähtönsä ilmoittautumiskaavakkeella. Matkaohjelma perjantai Rovaniemen rautatieasema ja lentokenttä 9.20 Rovaniemi - Torvinen - Luosto - Savottojen aika Lapissa, Erkki Snellman; Metsätalouden harjoittamisen muutokset sotien jälkeen Sodankylästä katsottuna, Olavi Haapaporras Lohisoppa/keittolounas, Ravintola Kerttuli, Luosto 13 Luosto - Pelkosenniemi - Savukoski - Paikallisia savottamuistoja, Erkki Snellman 14 Majoittuminen Hotelli Samperin savottaan Savukoskelle Savukoski-symposium, Oulun Historiaseura, Metsähallituksen opastuskeskus Samuli Onnela: Savukoskelaisten saamelainen ja suomalainen elämänmuoto, Matti Lackman: Itävaltalaisten ja saksalaisten sotavankien salakuljetus Muurmannilta Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin ensimmäisen maailmansodan aikana, Maria Lähteenmäki: Savukoski sodassa, Hanna Snellman: Kulkumiehet Savukoskella 19 Illanvietto ja päivällinen, Samperin savotta lauantai Aamiainen 9 Savukoski Reutuvaara Tulppio - Lapin metsien mahdollisuudet, Matti Leikola; Paikallisen väestön ja luonnonsuojelun ristiriitojen vähentäminen luonnonsuojelun keinoin, Kristiina Vuopala Kahvia ja voileipiä Reutuvaaran kämpällä - Reutuvaaran kämpän esittely ja Tulppion konesavotta, Veli Kalliskota Tulppion baari 16 Tulppio Savukoski - Läskikapina, Matti Lackman; Stora Enson hankintapolitiikka, Matti Ahonen; Konesavotan konetie, Veli Kalliskota 18- Sauna, Samperin savotta Päivällinen, Samperin savotta sunnuntai Aamiainen 8.30 Savukoski Kemijärvi Rovaniemi - Kemijoen uiton historia (Autioniemi, Vuostimo), Erkki Snellman; Lapin metsämuseon perustaminen ja toiminta, Tapani Oinas 12 Kenttälounas Lapin metsämuseolla - museon esittely, Pertti Viitasaari, Tapani Oinas, Ritva Kuure ja Erkki Rännäli Lapin maakuntamuseo ja Arktikum Päivällinen 19- Rautatieasema (juna 19.35) ja lentokenttä (lentokone 21.30) Metsäammatit metsätalouden murroksessa Metsähistorian Seuran Metsäammatti-projektin ensimmäinen kenttätyöretki suuntautui maaliskuuta Jämsän seudulle Katri Kauniston johdolla. Kenttätöissä uurasti kolme haastattelijaa, joista kukin teki päivittäin kaksi haastattelua. Haastateltaviksi tavoitimme metsänhoitajia, metsätalousinsinöörejä, metsureita, koneenkuljettajia ja metsäkoneyrittäjiä eri ikäluokista. Onnistuimme saamaan haastateltaviksi myös muutamia naispuolisia metsäalan ammattilaisia. 3

4 Teimme yhteensä 30 haastattelua Jämsässä, Jämsänkoskella, Kuhmoisissa ja Muuramessa. Saimme monipuolisen kuvan seudun metsätalouden vaiheista niin metsäoppilaitoksen, paperiteollisuuden kuin metsänhoitoyhdistystenkin palveluksessa toimineiden haastatteluista. Itä-Suomessa metsäalan ammattilaisia haastateltiin Leena Paaskosken johdolla. Kolmen, osin neljänkin haastattelijan voimin tehtiin lähes 40 haastattelua Savonlinnassa, Punkaharjulla, Kerimäellä, Enonkoskella ja Sulkavalla. Kuva metsäalasta muodostui täälläkin monipuoliseksi, mm. ikäjakauman vuoksi, sillä haastateltavia oli laaja skaala metsäalan opiskelijoista jo pitkään eläkkeellä olleisiin. Haastattelujen näkökulma on elämäkerrallinen, jolloin saadaan kuva haastateltavan koko elämänkaaresta lapsuudesta nykyhetkeen: ammatinvalinnasta, työstä, työpaikoista ja niiden muuttumisesta, perheestä, asuinpaikoista, harrastuksista, arvomaailmasta jne. Haastattelut ovat kestäneet keskimäärin pari tuntia, ja ne on tehty nauhoittamalla. Haastateltavat ovat ottaneet meidät mielellään vastaan ja kokeneet perinteenkeruun tärkeäksi. Seuraava kohteemme on Kannuksen ja Kokkolan seutu, jonne lähtee koko tutkimusryhmämme (tällä hetkellä kuusi henkeä). On kiinnostavaa nähdä, miten samanlaisia tai erilaisia kokemukset metsätalouden murrosvuosilta ovat eri puolilla maata. Katri Kaunisto ja Leena Paaskoski Uudet jäsenet Seuran hallitus hyväksyi kokouksessaan uusiksi henkilöjäseniksi Paavo Hokan, Yrjö Salmen, Kaarlo Alatalon, Sanna Lehtosen, Mauno Hirsilän, Veli-Pekka Järveläisen, Aki Pitkäsen, Kristiina Vuopalan, Matti Ruotsalaisen, Veikko Vuontisjärven, Kalle Sistolan ja Eero Ojakankaan sekä kannattajajäseneksi Savukosken kunnan. Meton metsäperinnetoimikunta Toimikunta sai alkunsa Ernst Frimanin, Joppi J. Harron, Mikko Salokanteleen, Risto Hyvärisen, Jussi Karraman, Pentti Näreahon, Jyrki Ketolan, Matti Malkamäen ja Reino Mattilan aloitteesta Aloitteen tekijät esittivät Meton hallitukselle, että järjestölle tulisi perustaa perinnetoimikunta, johon valittaisiin 3 4 jäsentä sekä sihteeri. Yhtenä toiminta-ajatuksena oli tavoittaa katoava perinnetieto, ennen kuin se on myöhäistä. Meton hallitus nimesi kokouksessaan perinnetyöryhmän puheenjohtajaksi Veli Tegelbergin ja jäseniksi Pekka Isomäen, Esko Kolehmaisen ja Mikko Salokanteleen. Veli Tegelbergin jäätyä pois puheenjohtajana on allekirjoittanut ja uutena jäsenenä Reino Mattila. Perinnetyöryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Kokouksessa todettiin, että Metolla on ollut vv perinteenkeruukilpailu, jonka aineisto on jäänyt hyödyntämättä. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin riittävän perinneaineiston kokoaminen niin, että tallenteista voitaisiin julkaista kirja. Uusi kirjoituskilpailu avattiin ajaksi Kilpailun avulla pyrittiin haravoimaan tietoja metsätoimihenkilön, metsäpomon, ammatillisesta urasta alalle hakeutumisesta eläkkeelle jäämiseen saakka. Perinteen keruuseen osallistui kaikkiaan kuutisenkymmentä kirjoittajaa, joilta kertyi aineistoa noin 800 sivua. Aineisto luetteloitiin ja siirrettiin sähköiseen muotoon. Juha Maasola palkattiin tekemään esitys kirjan kokoamiseksi. Työ on käynnissä. Sekä kirjoituskilpailun että toimitustyön kuluihin on saatu tukea Metolta ja Metsämiesten Säätiöltä. Kirja ilmestynee vuoden 2001 alkupuolella. Esko Kolehmainen Metsänhoitajaliiton perinnetoimikunta Perinnetyö on 4

5 liittynyt Metsänhoitajaliiton toimintaan liiton perustamisesta alkaen. Merkittäviä perinteen dokumentteja ovat mm. matrikkelit, tasavuosikymmenten historiikit, Metsänhoitaja-lehti sekä aikanaan kerätyt kuva-aineistot, kirjoitukset ja haastatteluäänitteet. Metsänhoitajaliitto julisti 1980-luvun puolivälissä perinneaiheisen kirjoituskilpailun. Kilpailun ratkettua 1985 aktiivisimmat osallistujat tekivät aloitteen liitolle, että metsänhoitajaperinteen keruu voisi olla osa säännöllistä liiton toimintaa. Aloitteen pohjalta Metsänhoitajaliiton perinnetoimikunta perustettiin Se otti keskeiseksi tehtäväkseen ammattikunnan perinteen tallentamisen kaikissa sen eri muodoissa. Usean vuoden ajan myös liiton alueellisilla tai toimialakohtaisilla metsänhoitajayhdistyksillä oli omat nimetyt perinnevastaavansa. Näkyvin toimikunnan työn tulos on vuonna 1997 ilmestynyt ammattikunnan perinnekirja "Metsästä ja metsän reunasta". Sen sisältö perustuu pääosin liiton perinnekeruussa koottuun aineistoon. Toimikunta on järjestänyt useita kirjoituskilpailuja eri teemoista toiminta-aikanaan. Viimeksi vuonna 1998 järjestettiin kirjoituskilpailu aiheesta "Metsänhoitajan työkenttä muutoksessa". Vuosina 1998 ja 1999 järjestettiin yhdessä METOn kanssa metsäaiheinen valokuvauskilpailu. Tulokset olivat esillä Metsäviikolla 1999 ja Kesällä 1998 järjestettiin metsäammattilaisten valokuvauskurssi. Valokuvien tallentamisesta ja hoidosta on myös toimitettu artikkeleita Metsänhoitajaan. Edellä mainituilla toiminnoilla kolmisen vuosikymmentä sitten toiminut metsävalokuvauksen yhteistyö heräteltiin henkiin, ja viime marraskuussa muodostettiin Metsäkuvaajien yhteistoimikunta, jossa ovat mukana Koneyrittäjät, METO, Metsänhoitajaliitto, Lusto, Metsähistorian Seura ja Metsäyhdistys. Valokuvauskilpailujen järjestäminen siirtyy jatkossa tälle toimikunnalle. Metsänhoitajaliiton perinnetoimikunta tänään: puheenjohtajana Arvi A. Koivisto, jäsenet Matti Leikola, Heikki Lindroos, Matti J. Oksanen, Markku Rauhalahti, Liisa Saarenmaa, Timo Salo ja sihteerinä Jukka Sippola. Markku Rauhalahti Savotoiden laulut talteen Metsäja uittolaulujen keräys on nyt käynnissä toista vuotta. Tämän kirjoittaja on keskittynyt jo talletetun aineiston etsintään. Olen käynyt läpi laulukirjoja ja jonkin verran äänitteitä. Suurin saalis on kuitenkin tarttunut haravaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta. Vuosina toimeenpantu suuri "Jätkäperinteen keräys" tallensi paljon myös laulujen sanoja ja vuonna 1972 kulki SKS:n nauhuriväki sitten maakunnassa äänittämässä lauluihin säveliä. Kolmeneljä kansiota laulujen valokopioita on minulla täyttynyt tähän mennessä, mutta käymättä on vielä joitakin lähteitä, kuten Tampereen yliopiston kansanperinteen kokoelmat. Eikö ole sitten tarkoitus lähteä ollenkaan kentälle, vanhoja metsämiehiä laulattamaan ja nauhoittamaan? Luetteloa tällaisista henkilöistäkin on, ja tarkoitus on lähteä myös maakuntaan, kunhan se asia tulee vuoroon. Pyrkimyksenä on saada aikaan "Metsän ja uiton perinnelaulukirjan" käsikirjoitus ensi vuoden loppuun mennessä. Vinkit alan aineistosta ja taitajista kiinnostavat edelleen. Arvi A. Koivisto Savottalauluja Itä-Suomesta Muutaman viime vuoden aikana olen suorittanut savottalaulujen satunnaiskeräilyä Itä-Suomen alueelta. Painopiste on ollut toistaiseksi Pohjois-Karjalassa ja Itä- Savossa. Tänä vuonna keruu jatkuu Met- 5

6 sämiesten Säätiöstä keruukulujen peittämiseksi myönnetyn apurahan turvin. Tulevana kesänä minulla on mahdollisuus ulottaa toiminta myös Kymenlaaksoon, joka on vanhaa uittoseutua, ja josta uskon löytyvän nimenomaan uittoon liittyvää aineistoa. Tähän mennessä olen saanut parilta kolmelta tekijältä savotta- ja metsälaulujen ns. nykytuotantoa sekä nuotinnoksina että äänitteinä. Näitä on löytynyt Lieksasta ja Savonlinnasta. Paras löytö oli kuitenkin Polvijärveltä: savottapelimanni Väinö M e r t a s e n 120 omatekoista sanoitusta pääsiassa lainamelodioihin. Väinö Mertanen oli persoona, joka tunnettiin laajalti itäsuomalaisilla metsätyömailla luvuilla. Hän oli oman aikansa ja alansa erinomainen kuplettilaulaja, joka itse sanoitti ja esitti laulunsa kiertäen metsäkämpillä noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Laulutuloillaan hän elätti kahdeksanhenkisen perheensä ja tuotti samalla iloa ja viihdykettä kämppien asukkaille. Mertas-Vännin tuotantoa on erään kansatieteen opiskelijan toimesta jonkin verran tallennettu äänitteinä Polvijärven museoon. Nauhat on nyt kopioitu myös Lustoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Joensuun perinnearkistoon. Vänni kertoo lauluissaan ajankohtaisista yleisistä asioista mm. Polvijärveltä. Kämpällä hän saattoi tehdä kuluvan päivän sattumuksista viisun, jonka esitti illalla metsästä palanneille miehille. Kotipitäjänä Vännillä oli koko ikänsä Polvijärvi. Hän kuoli 84-vuotiaana. Mertas-Vännin lauluista olen koonnut noin puolen tunnin potpurin, jota esitin viime kesänä Luston Metsäkulttuuripäivillä. Maaliskuussa pidimme Mandoliiniorkesteri Sorrenton kanssa Polvijärvellä Savottailtamat, jossa esitin saman potpurin. Paikalla oli monta kuulijaa, jotka olivat tunteneet Mertasen Väinön. Mertas- Vännin laulut ovat mitä suurimmassa määrin juuri sitä, jota savottalauluprojektissa olemme etsineet. Olavi Piiparinen Jätkän Kulttuuripäivät Valkeakoskella Valkeakoskesta tulee kesäkuun alussa jätkien kulttuuripääkaupunki, kun kolmannettoista Jätkän Kulttuuripäivät järjestetään siellä Ohjelma on runsas, ja mukana on niin perinteistä kuin uuttakin. Perinteiseen tapaan moottorisahauksen SM-kilpailut järjestetään päivien yhteydessä, kenttälajit aivan kaupungin keskustassa. Myös metsäkoneiden SM-kisat ovat ohjelmassa. Tukkilaiskisoja ei nähdä, mutta uittoperinnenäytöksiä järjestetään. Uutta ohjelmistossa edustaa "Perinnesavotta", jossa näytetään livenä, miten puunkorjuu on kehittynyt vajaan 100 vuoden aikana. Sekin miltei kaupungin keskustassa. Kulttuuripäivien ohjelmassa on toki myös sitä "kultttuuriakin" monenlaisen musiikin, valokuva- ja taidenäyttelyjen, elokuvien, seminaarien ja sahdintekokilpailun muodossa. Sunnuntain telttajuhlaan on pyydetty metsänhoitajan poikaa pääpuhujaksi. Ehdottomasti kannattaa käydä Valkeakoskella kesäkuun toisena viikonloppuna. Esko Pakkanen Timo Kukko Luston uudeksi johtajaksi Luston johtajaksi on alkaen nimitetty metsänhoitaja Timo Kukko (33) Inarista. Hän toimii nyt Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen johtajana Museokeskus Siidassa. Timo on Metsä- 6

7 historian Seuran jäsen. Timo Kukko tulee Luston palvelukseen 1.7. ja ottaa johtajan tehtävän vastaan 1.8., jolloin Markku Rauhalahti jää eläkkeelle. Vempele ja muita uusia näyttelyitä Lustossa Luston kesäksi avautuva laaja erikoisnäyttely Vempele ( ) kertoo suomalaisten puulajien ominaisuuksista ja niiden hyödyntämisestä. Näyttelyssä nähdään, millaisia arkipäivän esineitä ja toisaalta tieteen huippuoivalluksia on syntynyt puuhun liittyvästä tietotaidosta. Mikä puu taipuu, mikä tuoksuu hyvältä, mikä kestää lahoamatta, mikä halkeaa helposti? Puun satumaa -näyttelyssä ( ) on esillä sortavalalaisen Kronid Gogolevin pienoisveistoksia ja reliefejä. Mestarilliset puuveistotyöt kuvaavat kalevalaisessa hengessä karjalaista kansanelämää ja luontoa. Lisäksi näyttelyssä on Gogolevin akvarelleja Laatokalta. Minä ja metsä - suomalaisia vaikuttajia juurillaan ( ) koostuu Elina Söyrin suurista värivalokuvista, joissa kaikille tutut julkisuuden henkilöt ovat metsässä. Kuvatuilla henkilöillä on myös puheenvuoro siitä, mikä merkitys metsällä heidän elämässään on. Eeva Ryynänen kuvanveistäjä ( ) on toimittaja Raija Vuorenmaan tekemä valokuvanäyttely Eeva Ryynäsen työstä ja teoksista. Eeva Ryynänen täyttää 85 vuotta Eeva Virekoski Luston Metsäkulttuuripäivät kutsuvat Luston Metsäkulttuuripäivillä kohtaavat uusi ja vanha metsäperinne. Jokakesäiseksi vakiintumassa oleva, Luston suurin vuosittainen tapahtuma kokoaa yhteen metsäkulttuurin harrastajia ja ammattilaisia ja tarjoaa kiinnostavaa ohjelmaa kaikenikäisille: työnäytöksiä ja kädentaitojen esittelyä, teemanäyttelyitä, vanhoja ja uusia koneita, metsäpolku ja työpaja lapsille ja nuorille, metsällisten tuotteiden tori sekä perinteisiä metsän herkkuja ja uusia makuelämyksiä. Jokaiselle päivälle jännitystä ohjelmaan tuovat kilpailut: Suomenhevosten vetokilpailut, Kultainen keksi -kiertueen 2. osakilpailu uitto- ja savottatehtävineen sekä Moottorisahaveistokisat. Lauantaiillaksi metsäväki siirtyy Tukkilaistansseihin Huviniemen lavalle. Mukana järjestelyissä ovat keskeisimmät metsäalan ja sen sidosryhmien toimijat. Muita tapahtumia Lustossa: Pettutalkoot , Veistoviikko ja Erikoispuun sahaus (ei su). Auditoriossa alkaen uusi, vauhdikas digitaalimultivisio Muistoja ja unelmia - myyttinen maailmanhistoria Marilynistä metsätonttuihin. Luston näyttelyistä, tapahtumista ja muusta tarjonnasta lisätietoja uusituilla kotisivuilla osoitteessa Eeva Virekoski 7

8 Metsähistorian Seura c/o Lusto Punkaharju Puheenjohtaja Matti Leikola Patolantie as Helsinki p. (09) Varapuheenjohtaja Markku Rauhalahti Lusto, Punkaharju p. (015) , rauhalahti@lusto.fi 1.8.alk. Paalikatu Tampere p. (03) , rauhalahti@koti.tpo.fi Sihteeri-taloudenhoitaja Leena Paaskoski Lusto, Punkaharju p. (015) , paaskoski@lusto.fi Hallitus Matti Leikola pj Esa Ihalainen Arvi A. Koivisto Esko Kolehmainen Esko Pakkanen Markku Rauhalahti Hanna Snellman varalla: Eero Hertsi Pekka Virtanen 8