Biomedicum Helsinki 10 vuotta: tutkimusohjelmat, palkittuja tutkijoita, Suomen Akatemian huippuyksiköissä olevat tutkijat, akatemiaprofessorit
|
|
- Mikael Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biomedicum Helsinki 10 vuotta: tutkimusohjelmat, palkittuja tutkijoita, Suomen Akatemian huippuyksiköissä olevat tutkijat, akatemiaprofessorit Genomibiologian tutkimusohjelma Ohjelma pyrkii selvittämään signaalinvälitysverkostojen kokonaisvaltaista analysointia ja vaikutusta useisiin tärkeisiin solun sisäisiin prosesseihin kuten solusykliin löytämään syövälle altistavien ja syövän kehittymistä edesauttavia geenejä käyttämällä laskennallisia malleja ja suurikapasiteettimittauksia muuntamaan genominlaajuiset tutkimustulokset diagnostisiksi testeiksi ja terapeuttisiksi kohteiksi tavoitteisiin hyödyntämällä useita suurikapasiteettimittausteknologioita genomiikan, DNA:n kopioinnin säätelyn ja solutason funktionaalisen seulonnan aloilta. Tutkimustulokset yhdistetään käyttämällä uusia laskennallisia menetelmiä, jotka mahdollistavat havaintojen luotettavan tulkinnan. Akatemiaprofessori Lauri Aaltonen, johtaja - ryhmä selvittää periytyvän kasvainalttiuden molekyylitaustaa kliinisistä piirteistä toiminnallisiin solupohjaisiin tutkimuksiin. Akatemiatutkija Päivi Ojala, varajohtaja - ryhmä tutkii virusten aiheuttamaa syöpää käyttäen mallina Kaposin sarkooma herpesvirusta. Dosentti Sampsa Hautaniemi - ryhmä tutkii ja soveltaa laskennallisia menetelmiä syövän kehittymisen kannalta tärkeiden molekulaaristen mekanismien ymmärtämiseksi Professori Heikki Järvinen - ryhmä on ollut keskeisessä asemassa perinnöllisten syöpien aineistojen keräämisessä ja hyödyntämisessä. Erityisen kiinnostuksen kohteena on HNPCC-paksusuolisyöpä sekä mahasuolikanavan polyyppeja aiheuttava Peutz-Jeghers oireyhtymä Professori Olli Kallioniemi ja dosentti Outi Monni - ryhmät selvittävät syövässä esiintyviä geenivirheitä genominlaajuisesti. Syövän kehittymiseen johtavia muutoksia kartoitetaan sirupohjaisilla työkaluilla ja tietoa hyödynnetään lääkkeiden ja diagnostiikan kehittämisessä. Dosentti Juha Klefström - ryhmä selvittää, kuinka solut puolustautuvat ohjelmoidun solukuoleman eli apoptoosin avulla syöpägeenien toimintaa vastaan. Tutkija Kaisa Lehti - ryhmä keskittyy syövissä tapahtuvan solujen liikkeen ja kudosten muokkauksen mekanismien selvittämiseen. Tavoitteena on kolmiulotteisia solujen kasvu- ja invaasiomalleja hyväksi käyttäen oppia ymmärtämään, kuinka solukalvoproteaasien välittämä solun pinnan proteiinien pilkkominen osallistuu solun signaloinnin, adheesion ja solun tukirangan dynamiikan koordinointiin kasvainten leviämisessä. Tutkija Sirpa Leppä - tavoitteena on karakterisoida imukudossyöpien eli lymfoomien biologisia ennustetekijöitä ja soveltaa tietoa lymfoomapotilaiden hoidonsuunnittelussa ja kehitystyössä kohti tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitovaihtoehtoja. Professori Tomi Mäkelä - ryhmä selvittää molekyylilääketieteen keinoin solujakautumista sääteleviä signalointireittejä ja niiden häiriöitä syövissä. Tutkija Ari Ristimäki - ryhmä tutkii tulehdukseen liittyvien geenituotteiden vaikutusta syövän leviämiseen ja syöpäpotilaiden ennusteeseen. Professori Jussi Taipale - ryhmä kehittää ja köyttää geniminlaajuisia solupohjaisia seulontateknologioita biolääketieteen isojen avointen kysymysten selvittämiseksi
2 Molekyylilääketieteen tutkimusohjelma Molekyylilääketieteen tutkimusohjelman tavoite on hyödyntää genomiprojektien ja genominlaajuisten analyysimenetelmien antamia mahdollisuuksia tutkia ainutlaatuisia suomalaisia perhe-ja väestönäytteitä. Ohjelman tutkijat yhdistävät korkeatasoisen geneettisen, epidemiologisen ja kliinisen osaamisen ja hyödyntävät uusimpia genominlaajuisia analyysimenetelmiä sekä relevantteja tautien eläinmalleja. Ryhmät myös kehittävät uusia biolaskennan ja bioinformatiikan menetelmiä genomin laajuisen tiedon tulkitsemisessa selvittääkseen sairauksien syntyä ja etenemistä. Ohjelma yhdistää kliiniset, epidemiologiset ja perustutkimuksen tutkijaryhmät. Näin syntyy paitsi kansainvälisesti kilpailukykyinen molekyylilääketieteen tutkimusyksikkö, myös vahva koulutusyksikkö, jossa tulevisuuden tutkijat saavat monipuolisen tutkijakoulutuksen molekyylilääketieteen, genetiikan, epidemiologian ja biolaskennan alalla. Ohjelma linkkautuu vahvasti Suomen Akatemian kansantautien tutkimuksen huippuyksikköön sekä Pohjoismaiseen tautigeenien tutkimuksen huippuyksikköön. Akatemiatutkija Hannes Lohi, johtaja - ryhmä tutkii koirien monitekijäisten tautien geeniprofiileja. Professori Leif Groop - ryhmä tutkii aikuisiän diabeteksen geeniprofiileja. Professori Juha Kere - ryhmä tutkii astman, sidekudossairaus SLE:n ja kielen kehityksen häiriön dysleksian geeniprofiileja. Professori Kimmo Kontula, johtaja - ryhmä tutkii rytmihäiriöiden ja lihavuuden geenitaustaa ja rytmihäiriölääkkeiden farmakogenetiikkaa Professori Anna-Elina Lehesjoki - ryhmä tutkii epilepsiamuotojen geeniprofiileja. Professori Aarno Palotie - ryhmä tutkii migreenin geeniprofiileja. Professori Leena Peltonen-Palotie (ryhmä) - ryhmä tutkii sydän- ja veri Ryhmäjohtaja Päivi Saavalainen - ryhmä tutkii autoimmuunitautien, erityisesti keliakian geeniprofiileja. Dosentti Tiinamaija Tuomi - ryhmä aikuisiässä todettavien diabetesmuotojen syitä Professori(emerita) Marja-Riitta Taskinen - ryhmä tutkii rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimokovettumataudin genetiikkaa ja molekyylibiologiaa
3 Molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelma Molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa uutta tietoa syövän syntymekanismeista ja tunnistaa uusia syövässä muuntuneita kohdegeenejä. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti perimän vauriovasteeseen, syövän kantasolujen kasvuun ja erilaistumiseen, veri- ja lymfasuonten uudismuodostukseen, invaasioon ja metastaasiin liittyvät tapahtumat. Ohjelmassa toimivissa 10 tutkijan ryhmissä yhdistyy toisiaan tukeva monipuolinen osaaminen ja tieto-taito. Tutkimusohjelma hyödyntää työssään tehoseulontaa käyttäen genomin kattavia geenikirjastoja ja lääkeaihiokirjastoja, huipputeknologiaa edellyttävää kuvantamisanalytiikkaa, ja kehittää uusia viruspohjaisia geenisiirtovektoreita ja vaativia siirtogeenisiä koe-eläinmalleja. Ohjelman vahvuuksia ovat sen monipuoliset edellytykset löydösten kriittiseen tarkasteluun solu- ja molekyylibiologisin tekniikoin yhdistyneenä vankkaan syöpätautien kliiniseen osaamiseen. Keskeisenä tavoitteena on löydösten nopea siirto translationaalisen tutkimuksen kautta syövän hoitoon. Professori Jorma Keski-Oja, johtaja - ryhmä tutkii kasvutekijöiden vaikutuksia syöpäkasvuun Akatemiaprofessori Kari Alitalo - ryhmä tutkii veri- ja imusuonten kehittymistä ja mahdollisuuksia käyttää niiden säätelymolekyylejä syövän sekä sydän- ja verisuonitautien hoidossa. Dosentti Akseli Hemminki - ryhmä selvittää, miten geeniterapiaa ja syöpäsoluja tappavia viruksia voi käyttää syövän hoidossa. Dosentti Carina Holmberg-Still - ryhmä tutkii proteiinien pilkkoutumista säätelevää ubikitiini-proteasomijärjestelmää C. elegans sukkulamatomallin avulla. Professori Heikki Joensuu - ryhmä tutkii syöpätautien molekyylimekanismeja ja täsmähoitoja. Dosentti Katri Koli - tutkimusryhmän keskeinen tutkimusalue on TGF-beta/BMP-geeniperheen kasvutekijöiden toimintamekanismit erityisesti keuhkofibroosin ja syöpäsairauksien patogeneesissä. Dosentti Pirjo Laakkonen - ryhmä etsii syöpäkasvaimen etäpesäkkeiden muodostumisessa keskeisiä merkkimolekyylejä ja sellaisia peptidejä, jotka verenkiertoon ruiskutettuna toimisivat lääkettä tai merkkiainetta kuljettavina lähetteinä syöpäkasvaimeen. Professori Marikki Laiho - ryhmä tutkii syöpäsoluissa tapahtuneita geenivirheitä. Akatemiatutkija Pipsa Saharinen - tutkimusryhmän tavoitteena on ymmärtää molekyylitasolla Angiopoietiini-kasvutekijöiden ja Tie-reseptorityrosiinikinaasien muodostaman signaalinsiirtoketjun toimintaa stabiileissa ja syöpäkasvaimen verisuonten aktivoituneissa endoteelisoluissa. Angiopoietiini-Tie signaalinsiirtoreitti on välttämätön veri- ja imusuonten muodostumiselle yksilönkehityksen aikana. Dosentti Petri Salvén - ryhmä tutkii kantasolujen roolia syövän kasvussa.
4 Molekyylineurologian tutkimusohjelma Tutkimusohjelma keskittyy neurologisten ja neuropsykiatristen sairauksien molekyylitason tapahtumien selvittämiseen. Vahvan perustutkimuksellisen asiantuntemuksen keinoin ohjelman seitsemän tutkijaa ryhmineen etsii tauteja aiheuttavia ja niille altistavia geenejä ja tutkii tautien mekanismeja solutasolla, erilaisissa tautimalleissa, potilaiden kudosmateriaaleissa ja potilasaineistoissa. Tautimekanismien tuntemuksen avulla etsitään ja tutkitaan sellaisia lääkeaineita ja kemiallisia yhdisteitä, joilla taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa. Tautimekanismien ja riskitekijöiden tuntemuksen perusteella potilaille voidaan myös antaa elämäntapaneuvontaa. Ohjelman suora yhteys lasten ja aikuisten neurologian klinikkoihin mahdollistaa tutkimustiedon tehokkaan hyödyntämisen potilaiden diagnostiikassa ja hoidossa. Professori Anu Wartiovaara, johtaja - ryhmä tutkii hermoston ja lihasten rappeumatautien mitokondriotaustoja ja hoitoa; erityisfokus Parkinsonin tauti, periytyvät ataksiataudit, ja lasten mitokondriotaudit Dosentti Pentti Tienari, varajohtaja - ryhmä tutkii hermoston rappeutumatautien, erityisesti MS-taudin, tautimekanismia ja hoitoa. Tutkija Brendan Battersby - ryhmä tutkii mitokondrioiden, perimän säätelyä ja sen roolia hermoston rappeumasairauksissa. Yliopistonlehtori Ove Eriksson - ryhmä tutkii mitokondrioiden osuutta solukuolemassa na jäiden mekanismien osuutta hermoston sairauksissa. Dosentti Iiris Hovatta - ryhmä tutkii neuropsykiatristen sairauksien molekyylimekanismeja ja hoitoa. Dosentti Perttu Lindsberg - ryhmä tutkii aivoinfarktin altistavia tekijöitä ja molekyylitason tautimekanismia sekä hoitoa. Professori Timo Otonkoski - ryhmän tutkimuskohteena on lääketieteellinen kantasolututkimus Tutkija Tiina Tyni - ryhmä tutkii lasten rasvahappoaineenvaihdunnan tautien mekanismeja
5 Yhteistyössä olevat tutkimusohjelmat Infektiobiologian tutkimusohjelma (Haartman-insituutti) Infektiobiologian tutkimusohjelma kattaa mikrobissa ja isännässä tapahtuvat molekyyli- ja solutason prosessit mikrobin kolonisaation, invaasion ja infektion aikana. Infektiobiologian tutkimus on nykyisin erittäin tärkeää, koska pandemioiden uhka on lisääntynyt globalisaation ja uusien infektioiden myötä mikrobien antibioottiresistenssi ja sairaalainfektiot ovat lisääntyneet monet infektiot ovat edelleen valtava ongelma kehitysmaissa (esim. keuhkokuume, ripulitaudit, tuberkuloosi, malaria ja HIV/AIDS) Toisaalta genomien selvitys on avannut uusia tutkimusmahdollisuuksia. Ohjelman tarkoitus on yhdistää ja hyödyntää nopeasti lisääntyvää tietoa mikrobeista, isännän vasteista ja tekniikoista. Professori Seppo Meri, johtaja - ryhmä tutkii, miten taudinaiheuttajat pystyvät väistämään elimistön tärkeän puolustusjärjestelmän - komplementtijärjestelmän - ja mitkä yksilölliset ominaisuudet altistavat ihmisen infektioille.. Professori Klaus Hedman - ryhmä selvittää ihmisen ssdna-virusten esiintyvyyttä ja tarttumisteitä, solu- ja molekyylibiologisia mekanismeja, isäntäsoluja, kasvuominaisuuksia ja tautiyhteyksiä. Dosentti Alexander Plyusnin - ryhmä tutkii jyrsijöiden ja eräiden muiden eläinten levittämiä zoonoosi-viruksia, kuten hanta-viruksia, joihin kuuluu muun muassa Puumala-virus. Professori Risto Renkonen - tutkimusryhmä on kiinnostunut tulehdustautien systeemibiologiasta. He soveltavat laaja-alaisia tutkimusmenetelmiä ja pyrkivät ymmärtämään, mitä allergisen reaktion alussa tapahtuu, kun elimistön pintasolukko, eli epiteeli kohtaa siitepölyn allergeeneja. Professori Kalle Saksela - ryhmä tutkii virusten ja isäntäsolun vuorovaikutusta molekyylibiologian keinoin. Vuorovaikutuksen ymmärtäminen auttaa muun muassa syöpäsairauksien tutkimisessa. Professori Mikael Skurnik - ryhmä tutkii Yersinia-suvun bakteerien virulenssitekijöitä, taudinaiheuttamiskyvylle tarpeellisia rakenteita ja ominaisuuksia. Nainen ja terveys (Biomedicum Helsinki, Naistensairaala, Lasten ja nuorten sairaala) Tutkimusten kohteena on muun muassa ennaltaehkäisevä papilloomavirusrokote papilloomavirusrokotteen ja kohdunkaulansyövän seulonnan synergia klamydia ja lisääntymisterveys yhden alkion siirto ja in vitro fertilisaatio hormonikierukan terveyshyödyt raskaus ikkunana naisen myöhempään terveyteen naisten yleisimpien syöpien biopankkiaineistojen hyödyntäminen munasarjan kehitysbiologia
6 Gynekologiset infektiot Professori Jorma Paavonen, johtaja- - ryhmä tutkii gynekologisia tulehdussairauksia, erityisesti papilloomaviruksen aiheuttamaa HPV-infektioita sekä klamydiaa. Primaaripreventio HPV-rokotteella vaatii isoja tehotutkimuksia. Toinen tutkimusaihe on selvittää tulehduksen osuutta keskossynnytyksissä. Dosentti Pekka Nieminen - ryhmä kehittää kohdunkaulan syövän seulontaa ja tutkii trendejä tämän syövän ilmaantumisessa. Tärkeä kysymys on HPV-rokotusohjelman vaikutus seulontoihin. Lisääntymisterveys Dosentti Oskari Heikinheimo - ryhmä tutkii steroidihormonien käyttöä raskauden ehkäisyssä ja raskauden keskeytyksessä. Dosentti Risto Kaaja - ryhmän tutkimusaiheena on raskaus ikkunana naisen terveyteen. Dosentti Tomi Mikkola - ryhmä tutkii vaihdevuosien fysiologiaa. Professori Aila Tiitinen - ryhmä tutkii lapsettomuushoitojen optimointia ja hedelmöityshoitojen turvallisuutta. Munasarja- ja rintasyöpä Osastonylilääkäri Ralf Bützow - ryhmä tutkii munasarjasyövän molekulaarista patologiaa ja etsii uusia mahdollisia täsmähoidon kohdemolekyylejä Dosentti Heli Nevanlinna - ryhmä selvittää geneettisten tekijöiden liittymistä rintasyövän sairastumisvaaraan, syövän ilmiasuun tai etenemiseen ja eloonjäämisennusteeseen. Kehitysbiologia Professori Markku Heikinheimo ja dosentti Tiina Laine - ryhmät tutkivat geenisäätelyä, kehitystä ja kasvaimia useissa elimissä ja sukurauhasissa. Munasarjoja koskevissa töissä tutkijat selvittävät muun muassa munarakkuloiden kehittymisen säätelyn ja toiminnan mekanismeja, ympäristömyrkkyjen vaikutuksia munarakkuloiden soluihin sekä eri tyyppisiä munasarjan kasvaimia. Kansalliset ja kansainväliset palkinnot ja suurapurahat Kymmenvuotisen toiminnan aikana Biomedicum Helsingissä työskenteleville tutkijoille on myönnetty yli 50 sekä kansallista että kansainvälistä lääketieteen alan palkintoa ja suurapurahaa. Esimerkkejä palkinnoista: Professori Lauri Aaltonen, Genomibiologia tutkimusohjelma: Matti Äyräpää palkinto, 2005 Syöpäsäätiön suurapuraha, 2010 Euroopan tutkimusneuvoston ERC Advanced Grant rahoitus, 2011 Akatemiaprofessori Kari Alitalo, Molekyyli- ja syöpäbiologia -tutkimusohjelma: Fernström säätiön suuri pohjoismainen tiedepalkinto (Stora Fernströmpriset), 2005 The Louis-jeantet Prize for Medicine, 2006 InBev-Baillet Latour International Health Prize tiedepalkinto, 2009 Anders Jahre tiedepalkinto, 2010 Euroopan tutkimusneuvoston ERC Advanced Grant rahoitus, 2011 Professori Hannes Lohi, HY Lääketieteellinen genetiikka: Akatemiapalkinto, 2007 Suomen Nuorkauppakamari ry, vuoden nuori menestyjä, 2009 Euroopan tutkimusneuvoston tutkimusapuraha, 2010 Professori Jussi Taipale, Genomibiologia tutkimusohjelma: Sigrid Juselius säätiön juhlapalkinto 2005 EMBO:n nuoren tutkijan palkinto, 2006 Medix-palkinto, 2007 Anders Jahre palkinto, 2008 Professori Anu Wartiovaara, Molekyylineurologia tutkimusohjelma: Anders Jahre palkinto, 2003
7 Nuoremman tutkijan Europe & Medécine palkinto, 2004 Euroopan tutkimusneuvoston ERC Advanced Grant rahoitus, 2011 Muita lukuisia palkintoja saaneita tutkijoita ovat mm. professori Akseli Hemminki, professori Juha Kere, professori Mikael Knip, professori Mikko Niemi ja professori Ulf-Håkan Stenman. Biomedicum Helsingin tutkijat Suomen Akatemian huippuyksiköissä Akatemiaprofessori Kari Alitalo (koordinaattori): Syövän biologian huippuyksikkö - mukana huippuyksikössä myös professori Jorma Keski-Oja, professori Marikki Laiho ja dosentti Petri Salvén Yliopistonlehtori Synnöve Carlson (osa huippuyksikköä): Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö Akatemiaprofessori Heikki Joensuu (osa huippuyksikköä): Ihmisen puolustsusmekanismit huippuyksikkö Professori Olli Kallioniemi (koordinaattori): Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö - mukana huippuyksikössä myös akatemiaprofessori Lauri Aaltonen ja professori Tomi Mäkelä Professori Kimmo Kontula (osa huippuyksikköä): Kansantautien genetiikan tutkimuksen huippuyksikkö - mukana huippuyksikössä myös professori Juha Kere ja professori Aarno Palotie Professori Anu Wartiovaara (osa huippuyksikköä): Suomalainen mitokondriotautien ja ikääntymisen huippuyksikkö (FinMIT) Biomedicum Helsingin akatemiaprofessorit Akatemiaprofessori Lauri Aaltonen Akatemiaprofessori Kari Alitalo Akatemiaprofessori Elina Ikonen Akatemiaprofessori Heikki Joensuu Akatemiaprofessori Jussi Taipale Lisätiedot: Johtaja, professori Olli A. Jänne Viestintäkoordinaattori Kirsi Varmo
Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle
Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotVuoden 2004 apurahat. Maud Kuistilan muistosäätiön apurahojen saajat vuonna 2004. Nimi Jaettu summa ( ) Tutkimusaihe Paikkakunta
Vuoden 2004 apurahat Maud Kuistilan muistosäätiö on jakanut vuoden 2004 apurahat lääketieteelliseen tutkimukseen 55 tutkijalle. Apurahojen yhteissumma on 284 200 euroa. Suurimman apurahan 9000 euroa sai
LisätiedotMatti Äyräpään palkinto 2014 Professori Leif Groop. FiDiPro-professori, Helsingin yliopisto Diabetestutkimuskeskuksen johtaja, Lundin yliopisto
Matti Äyräpään palkinto 2014 Professori Leif Groop FiDiPro-professori, Helsingin yliopisto Diabetestutkimuskeskuksen johtaja, Lundin yliopisto Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto 2014 Professori
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Ohjelma kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena Palotie -salissa, Aapistie
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotElämän molekulaariset säätelyverkostot (R Life)
26.2.2019 (R Life) Akatemiaohjelma 2020-2023 Ohjelmamuistio 2 (5) 1. Ohjelman tausta -ohjelman tavoitteena on ymmärtää laajempia kokonaisuuksia genomin toiminnasta ja sen rakenteesta. Ohjelma lisää tietoa
LisätiedotTieteestä tulosta onko Suomessa muka osaamista? Herantis Pharma Oyj Toimitusjohtaja Pekka Simula
Tieteestä tulosta onko Suomessa muka osaamista? Herantis Pharma Oyj Toimitusjohtaja Pekka Simula 23.11.2017 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen Yhtiöstä vain taustatiedoksi
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotNimi / (UM = apuraha ulkomailla työskentelyä varten) Summa ( ) Tutkimusaihe Asuinkunta tai työskentelykunta
Vuoden 2011 apurahat Maud Kuistilan Muistosäätiö on jakanut vuoden 2011 apurahat lääketieteelliseen tutkimukseen 42 tutkijalle. Apurahojen yhteissumma on 216 000 euroa ja ne on tarkoitettu 137 tutkijakuukauden
LisätiedotAlanne Mervi 9000 Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän tulehdusreaktion genetiikka Helsinki
Vuoden 2007 apurahat Maud Kuistilan Muistosäätiö on jakanut vuoden 2007 apurahat lääketieteelliseen tutkimukseen 44 tutkijalle. Apurahojen yhteissumma on 317 500 euroa. Maud Kuistilan Muistosäätiö jakaa
LisätiedotLataa Virus - Matti Jalasvuori. Lataa
Lataa Virus - Matti Jalasvuori Lataa Kirjailija: Matti Jalasvuori ISBN: 9789522911667 Sivumäärä: 187 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.86 Mb Mikä virus oikeastaan on? Miksi käytämme samaa termiä niin Iranin
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria
HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin
LisätiedotTutkimuksen huippuyksiköt Vuosiseminaari
Tutkimuksen huippuyksiköt Vuosiseminaari Ylijohtaja Riitta Maijala 20.12.2017 1 Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö Infrastruktuurit Akatemia -hanke Tutkijoiden ja
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotKutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
Lisätiedot5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotKansalliset 25 ja 125 tikkakilpailut Hämeenlinna, Lammi
Kansalliset 25 ja 125 tikkakilpailut Hämeenlinna, Lammi 17.2.2019 päivitetty 17.9.2019 klo 19.40 25 tikkaa MM 1. Järvinen Tarmo JST 39 46 40 39 44 208 2. Lehtonen Seppo JST 39 41 42 42 43 207 3. Tammi
Lisätiedot3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus
3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi
PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi
PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN
KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,
LisätiedotBiopankkilain valmistelun lyhyt historia
Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE
LisätiedotMaud Kuistilan Muistosäätiön apurahansaajat vuonna 2012
Vuoden 2012 apurahat Maud Kuistilan Muistosäätiö on jakanut vuoden 2012 apurahat lääketieteelliseen tutkimukseen 49 tutkijalle. Apurahojen yhteissumma on lähes 238 000 euroa ja ne on tarkoitettu 154 tutkijakuukauden
LisätiedotMitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?
Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota? -tasa-arvo, priorisointi ja eettinen näkökulma. Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori 17.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esimerkki genomiikan ulkopuolelta:
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotTietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa
Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotKansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka
Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka 19.02.2017 päivitetty 20.2.2017 klo 16.30 25 tikkaa MM 1. Hyyrynen Juha KLT 42 42 43 43 42 212 2. Järvinen Tarmo JST 39 44 42 43 40
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotPÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea
TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet
Lisätiedot3 Tieteellinen toiminta
3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotBIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
LisätiedotMAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki
MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN 29.9.2019 57 54,30 Johanna Forsström / 88 77,5 28.9.2019 SM - kilpailut Loppi 57N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40,0 8.6.2019 Helsinki 63 62,30 Aino Askala / 92 72,5
LisätiedotHÄMEENLINNA, LAMMI tikkaa Järj. Lammin Tikka päivitetty klo 19.30
HÄMEENLINNA, LAMMI 31.1.2016 25 tikkaa Järj. Lammin Tikka päivitetty 31.1.2016 klo 19.30 MM 1. Hyyrynen Juha KLT 41 42 39 41 45 208 2. Rantanen Asko MU 39 44 42 40 42 207 3. Vaarala Simo PaavT 46 35 40
LisätiedotVALTION TUTKIMUSRAHOITUS VUODELLE 2019: POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI
1 (4) VALTION TUTKIMUSRAHOITUS VUODELLE 2019: POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulosperusteinen rahoitus Tutkimusryhmien tutkimushankkeet (Tutkimushankkeen nimi) Vaikuttaako nousevan aortan ahtauma
LisätiedotPM-LAITURIPILKKIKILPAILUN TULOKSET NUMMELAN VENERANTA
PM-LAITURIPILKKIKILPAILUN TULOKSET NUMMELAN VENERANTA 1.9.2018 NUORET ALLE 12 V 1. ANNA ÅMAN NUMMI-PUSULAN KALASEURA 1 710 2. LAURI ÅMAN NUMMI-PUSULAN KALASEURA 1 335 NUORET ALLE 15 V. 1. OSKARI USMAS
LisätiedotKTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita
KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten
LisätiedotSynteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina
Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina
Lisätiedotpäivitetty klo 8.50
Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka 18.2.2018 päivitetty 19.2.2018 klo 8.50 25 tikkaa MM 1. Tammi Aimo TurTi 45 43 45 39 39 211 2. Jäntti Reijo SST 46 37 40 42 43 208
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotAVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu
AVOIN Kuopio Kuopio Somero 1. Syrjälä Olli Liukku Hanna-Leena 3 55 1 65 4 50 170 2. Sorva Aaro Virtanen Mia 2 60 2 60 6 48 168 3. Savilahti Mikko Peltomäki Ella 1 65 6 48 8 46 159 4. Hakkarainen Jari Lampinen
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotVoimakiekko 2018 Voimakiekko Naiset 1,9kg
Voimakiekko 2018 Voimakiekko Naiset 1,9kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 23,99 28.5.2018 Leppävirta 2 Riia Toivanen JuKu 23,40 10.6.2018 Juankoski 3 Asta Kankaala LepU 23,33 10.6.2018 Juankoski 4 Piia Aaltokoski
LisätiedotRata 1 ylätaulu 88 Toiva Jarmo P-HA M Rata 1 ylätaulu 38 Korkeela Jarkko K-64 M alataulu 28 Ylikojola Reijo IlmA M alataulu 76 Lindstedt Ari NoSA M
Eräluettelo sarjat N, M, M20, M18 klo 09.00 Erä 1 (nopeat klo 10.20) klo 09.20 Erä 2 (nopeat klo 10.40) Rata 1 88 Toiva Jarmo P-HA M Rata 1 38 Korkeela Jarkko K-64 M 28 Ylikojola Reijo IlmA M 76 Lindstedt
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotKinkkupuulaaki 2018 Kinkkupuulaaki 2017 Tulokset: Tulokset: Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 Tulokset: Tulokset:
Kinkkupuulaaki 2018 Kinkkupuulaaki 2017 1. Pekka Pärssinen 88 1. Antti Torniainen 89 2. Hannu Haimi 84 2. Paavo Westman 88 3. Oskari Valtonen 79 3. Juha Kähkönen 86 3. Sirpa Jokisalo 79 4. Johanna Virola
Lisätiedot2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70
100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotMM MA
Kansallinen 25 tikkaa Heinola 14.11.2015 Järj. Heinolan Tikka-kerho MM päivitetty 15.11.2015 klo 18.50 1. Lehtonen Seppo JST 42 44 44 43 43 216 2..2. Miettinen Martti LamTi 45 43 35 41 44 208 3. Tammi
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotAVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu
AVOIN 1. Savilahti Mikko Peltomäki Ella 1 65 65 2. Sorva Aaro Virtanen Mia 2 60 60 3. Syrjälä Olli Liukku Hanna-Leena 3 55 55 4. Henttonen Olli Henttonen Anni 4 50 50 5. Rasi Olli Perälä Saana 5 49 49
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotItä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset
Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic 11.6.-15.6.2016 tulokset 1 SAARINEN, Jari Par 72 10 2 VIINIKAINEN, Jarkko 1 73 8 3 LESKINEN, Jouko 1 73 6 4 TIAINEN, Eetu 2 74 5 5 PULKKINEN, Jari 2 74 4 6 MUTANEN, Jyrki
LisätiedotVaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.
Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotKansalliset kilpailut , Loimaa, Metsämaa Järj. Metsämaan Urheilijat
Kansalliset kilpailut 24.9.2016, Loimaa, Metsämaa Järj. Metsämaan Urheilijat päivitetty 24.9.2016 klo 22 25 tikkaa MM 1. Mäkinen Mauno VaaTi 41 39 44 41 44 209 2. Leskinen Veikko VaaTi 41 41 42 42 42 208
LisätiedotMiehet yleinen Aika Tuuli + 0,1. Miehet 40 Aika Tuuli - 0,1. Miehet 50 Aika Tuuli + 0,1. Miehet 60 Aika Tuuli + 0,2
100m Miehet yleinen Tuuli + 0,1 1 Näse Adam Optima 13:91 2 Huhtala Pasi SASKY koulutuskuntayhtymä 14:00 3 Tuhkio Seppo Salpaus 14:06 4 Kivenvuori Jarno SASKY koulutuskuntayhtymä 14:32 5 Kaunisto Seppo
LisätiedotKansallinen tikkaa Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry
Kansallinen 25 + 125 tikkaa 27.1.2018 Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry päivitetty 28.1.2018 klo 17 25 tikkaa MM 1. Järvinen Tarmo JST 42 41 40 40 40 203 2. Vaarala Simo PaavT 38 43 36 39 45 201 (4x10,
Lisätiedotpäivitetty klo 20.30
Kansalliset 25 ja 125-tikkaa kilpailut Vääksyn liikuntahallilla 29.03.2015 Järjestäjä: Asikkalan Tikka päivitetty 1.4.2015 klo 20.30 25-Tikkaa Tulokset MM 1. Järvinen Tarmo JST 37 44 40 42 44 207 2. Tammi
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 22.10.2015 SUOMEN AKATEMIAN TIETEELLISTEN TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOSTA KAUDELLE 2016 2018 BIOTIETEIDEN
LisätiedotArvi Tiinuksen Muistokilpailut XIX
Hirvialhon koulu Akaa Viiala 12. - 15:20:34 10m Ilmakivääri 60 ls, sarja Y 1. Pekka Raittinen LamAs 98 97 99 97 95 94 580 2. Antti Mäkelä PuKu 99 97 97 92 97 95 577 3. Antti Raittinen LamAs 92 94 97 94
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotJESSE- uistelu
HSVU Tulostettu 14.6.2015 Sivut 1 / 21 5 Juha Rantala, Jussi Jaakkola 520 10120 10640 41520 1 6 Janne Virtanen, Petro Virtanen, Niki Kuokkanen 14120 1210 Hauki 8280 15330 18960 2 3 Kari Hämäläinen, Pertti
LisätiedotSäkylä-CC SM Kierrosajat 29 Koski Mika (ATV)
21 (250) 29 Koski Mika (ATV) 1 18:55,15 1:07,46 2 20:32,52 2:44,83 3 20:31,08 2:43,39 4 24:11,63 6:23,94 5 18:43,97 0:56,28 6 17:47,69 0:00,00 22 (250) 60 Rissanen Veli-Pekka (ATV) 1 18:39,21 0:44,45 2
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
Lisätiedot1 KOKEMÄEN PARHAAT URHEILIJAT VUODESTA 2000 LÄHTIEN. Marila Mika. Paavisto Jarmo Perkola Minna. Söderlund Aki
1 KOKEMÄEN PARHAAT URHEILIJAT VUODESTA 2000 LÄHTIEN 2000 NAISURHEILIJA Mattila Hanna MIESURHEILIJA Karonen Aki KKV:n naisten pesisjoukkue Tunnustuspalkinto Mikola Mika KKK-urheilija Koivunen Kalervo Black
LisätiedotRaportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta
Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotNeurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit
Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit Kansallinen neurokeskus: pilotti 4 Neurologipäivät 1.11.2018 Kari Majamaa pilotin 4 koordinaattori professori,
LisätiedotMyönnetty määrä (euroa) Aarnio Karoliina 4.000,00 Nuorten aivoinfarktipotilaiden pitkäaikaisennuste
BIOMEDICUM HELSINKI -SÄÄTIÖN MYÖNTÄMÄT APURAHAT 2016 Nuoren tutkijan apurahat Aarnio Karoliina 4.000,00 Nuorten aivoinfarktipotilaiden pitkäaikaisennuste Andersson Emma 4.000,00 Geneettisten muutosten
LisätiedotBIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT
BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy
LisätiedotYleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA
Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x
LisätiedotHerantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät. Toimitusjohtaja Pekka Simula 19.4.2016
Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät Toimitusjohtaja Pekka Simula 19.4.2016 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen Yhtiöstä vain taustatiedoksi
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotBIOMEDICUM HELSINKI. Lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus
BIOMEDICUM HELSINKI Lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus SISÄLTÖ Biomedicum Helsinki...4 Tutkimus ja opetus...10 Helsingin yliopisto... 11 HUS / HYKS... 14 Suomen molekyylilääketieteen instituutti...
LisätiedotKITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008
KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo
Lisätiedot5. Henkilökohtainen diagnostiikka ja hoito
5.2.2013 5. Henkilökohtainen diagnostiikka ja hoito Ohjelman tutkimusaiheet ovat infektiot ja tulehdussairaudet sekä syöpäsairaudet. Näiden tutkimusaiheiden osalta ohjelman tavoite on siirtää terveydenhuollon
LisätiedotTutkimusohjelmamuistio (Life 2000)
Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000) Biologisten funktioiden tutkimusohjelma Life 2000 Ohjelmamuistio 6.9.1999 SISÄLLYS 1 Johdanto 2 Tutkimusohjelman tavoitteet 3 Tutkimusohjelman teema-alueet A. Neurotieteet
Lisätiedot