Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "http://www.socialmedicine.fi/"

Transkriptio

1 Sosiaalilääketieteen yhdistys on poikkitieteellinen eri ammattiryhmistä ja tieteenaloilta sekä eri paikkakunnilta tulevien yhteinen keskustelufoorumi. Yhdistys toimii Suomen sosiaalilääketieteen ja kansanterveystieteen tutkimuksen alalla tutkijoiden ja samalla myös tutkimuslaitosten yhdyssiteenä. Sosiaalilääketieteen yhdistyksen toiminnan tarkoitus on erilaisin tilaisuuksin, aloittein ja lausunnoin edistää sosiaalilääketieteen ja sen lähialojen tutkimusta ja koulutusta. Tiedot yhdistyksen järjestämistä tilaisuuksista löytyvät yhdistyksen kotisivuilta ja noin kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä jäsenkirjeestä. Jäsenille tiedotetaan toiminnasta yhdistyksen sähköpostilistalla. Sosiaalilääketieteen yhdistyksen toimintaan kuuluu myös Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden toimittaminen. Lehden tilaus kuuluu jäsenmaksuun. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti on monitieteinen, vertaisarviointia käyttävä kotimainen foorumi yhteiskunnallisesti virittyneelle terveystutkimukselle. Se julkaisee empiirisiä, teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkijapuheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 1

2 Seminaarin ohjelma Maanantai Suuri sali Puheenjohtaja: Tea Lallukka, Sosiaalilääketieteen yhdistys, Työterveyslaitos Ilmoittautuminen Seminaarin avaussanat, SLY:n puheenjohtaja dos. Tea Lallukka Professori Juha Pekkanen, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti: Mitä eri metodeilla tuotetusta tutkimustiedosta voidaan päätellä (Keynote 1) Kansanedustaja, VTL Osmo Soininvaara: Tutkimustiedon käyttö päätöksenteossa (Keynote 2) Lounas (omakustanteinen) Dos., yliopistonlehtori Pentti Nieminen, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta: Tilastollisten menetelmien kirjo ja käyttö lääketieteen tutkimusjulkaisuissa Dos., Senior Research Fellow Pirjo Nikander, Tampereen yliopiston tutkijakollegium: Laadullinen seuranta tutkimusevidenssin tuottajana Professori Mervi Eerola, Turun yliopisto, tilastotieteen keskus: Mitä voimme päätellä kausaalivaikutuksista havainnoivassa tutkimuksessa? Kahvitauko (samanaikaisesti SLY:n Käyttäytymislääketieteen jaoksen vuosikokous salissa 309) Pienet salit Työryhmät: Sosiaalilääketieteen menetelmät (Sali 505) Käyttäytymislääketieteen 20-vuotisjuhlatyöryhmä (Sali 309) Ruokatutkimus (Sali 312) Kuolleisuus ja terveyserot (Sali 313) Terveydenhuoltotutkimus (Sali 401) Terveyssosiologia (Sali 405) Sosiaalilääketieteen yhdistys ry.:n syyskokous (Sali 312) 2

3 Tiistai Suuri sali Puheenjohtaja: Maijaliisa Erkkola, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, Helsingin yliopisto Ilmoittautuminen Tutkimusprofessori Elina Hemminki, THL: Kokeelliset tutkimukset sosiaalilääketieteessä (Keynote 3) Professori Jaakko Nevalainen, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö: Puuttuvan tiedon ongelmat pitkittäistutkimuksissa (Keynote 4) Kahvitauko Seppo Aro -palkinnon jako Dos., VTT Vesa Kuusela, Helsingin yliopisto: Tilastotiedon esittäminen visuaalisesti Paneelikeskustelu: pj. professori Ossi Rahkonen, Helsingin yliopisto tutkimusprofessori Elina Hemminki, THL yliopistonlehtori, dos. Ari Haukkala, Helsingin yliopisto yliopistotutkija, dos. Reijo Sund, Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus, Helsingin yliopisto tohtorikoulutettava, VTM Heta Moustgaard, Helsingin yliopisto lääketieteen erikoistoimittaja Teija Riikola Seminaari päättyy 3

4 Lounasravintoloita 1. Tieteiden talon tiedekahvila, Kirkkokatu 6 2. Kotipizza Kruununhaka, Mariankatu UniCafe Prothania, Yliopistonkatu 3 4. Unicafe Päärakennus, Fabianinkatu Ravintola Savotta, Aleksanterinkatu Ravintola Rodolfo, Kirkkokatu 5 7. Korea house, Mariankatu Ravintola Paprika (Amica), Yliopistonkatu 4 9. Ristorante pizzeria Pompej, Snellmaninkatu Ravintola Zinnkeller, Meritullinkatu Piano, Rauhankatu 15 4

5 Työryhmät Työryhmät kokoontuvat klo Tieteiden talolla Sosiaalilääketieteen menetelmät Sali 505 Puheenjohtaja: Tea Lallukka 15:00 Kemppainen Teemu: Sosiaalitieteellistä aluemallinnusta pistedatalla: esimerkkinä kyselypohjainen analyysi koetusta terveydestä ja turvattomuudesta Helsingin metropolialueella 15:22 Kausto Johanna: Kokeellinen ja kvasikokeellinen asetelma osasairauspäivärahan vaikuttavuuden arvioinnissa 15:44 Hämäläinen Riitta-Maija: Ohjelmallinen tutkimusprosessi ja menetelmät liikuntapolitiikan tutkimuksessa 16:06 Borodulin Katja: Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen: haasteita ja mahdollisuuksia Käyttäytymislääketieteen 20-vuotisjuhlatyöryhmä Sali 309 Puheenjohtaja: Sakari Suominen 15:00 Koponen Anne: Health care climate, perceived self-care competence and glycemic control among patients with type 2 diabetes in primary care 15:18 Tuomisto Martti: Lihavuusleikkauksiin liittyvät emotionaaliset tekijät 15:36 Lehto Ulla-Sisko: Impact of social capital on health and well-being after a cancer diagnosis 15:54 Konttinen Hanna: Psychological aspects of eating behavior as predictors of 10-year weight changes after surgical and conventional treatment for severe obesity: results from the SOS intervention study 16:12 Kiviruusu Olli: Interpersonal problems and development of self-esteem from adolescence to mid-adulthood. A 26-year follow-up. 5

6 Ruokatutkimus Sali 312 Puheenjohtaja: Maijaliisa Erkkola 15:00 Roos Eva: Concept mapping of school nutrition environment among pupils in Finland 15:15 Huovila Janne: Globaali informaatioyhteiskunta terveellisen syömisen ymmärryksen kontekstina: retorinen diskurssianalyysi ravitsemusneuvoja antavista blogeista 15:30 Vepsäläinen Henna: Can gamification influence food behavior in adolescent athletes? 15:45 Itkonen Suvi: Development and validation of a food frequency questionnaire for assessment of vitamin D intake in Finnish adults 16:00 Meinilä Jelena: Development and validation of Healthy Pregnancy Diet Score (HePS) for pregnant women at high risk of gestational diabetes 16:15 Hovi Elli: Äidin raskaudenaikaisen ruokavalion yhteys lapsen ylipainoon 3- vuotiaana Kuolleisuus ja terveyserot Sali 313 Puheenjohtaja: Peija Haaramo 15:00 Manderbacka Kristiina: Onko sepelvaltimotoimenpiteiden vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? 15:18 Vehko Tuulikki: Naisten rintasyöpä tuloryhmittäin Suomessa Rekisteritutkimus vuosilta :36 Pietiläinen Olli: Ammattiasemaluokkien eriarvoisuus sairaalakäyntien jälkeisissä sairauspoissaoloissa 15:54 Lumme Sonja: Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavien ylikuolleisuus ajanjaksolla :12 Sumanen Hilla: Nuorten työntekijöiden lyhyiden sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutos 6

7 Terveydenhuoltotutkimus Sali 401 Puheenjohtaja: Riikka Lämsä 15:00 Törölä Miisa: Oikeuspsykiatriset potilaat hyvinvointivaltiossa 15:18 Turkia Mika: Tapausselostus: tutkimustiedon hyödyntäminen lääkintöhallituksen asiantuntijalausunnoissa 15:36 Lounamaa Anne: Statistical information systems for injury prevention in six Baltic Sea States 15:54 Kokkinen Lauri: Why democracy improves population health, and why is this not always the case? 16:12 Halme Nina: Rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi tutkimuksen kohteena avun antaminen lasten ja perheiden palveluissa Terveyssosiologia Sali 405 Puheenjohtaja: Anu Katainen 15:00 Pietilä Ilkka: Potilasnäkökulmia eturauhassyövän seulontaan 15:15 Sipilä Pyry: Alkoholi ja kuolleisuus - pitkittäistutkimus kaksosilla 15:30 Ruokolainen Otto: Suhtautuminen tupakkapolitiikkaan - väestötarkastelu tupakointistatuksen mukaan 15:45 Holstila Ansku: Vanhuuseläkkeelle siirtymisen yhteys liikunta-aktiivisuuden muutoksiin 16:00 Koponen Päivikki: Etnisten vähemmistöjen osallistuminen ja osallisuus väestötutkimuksissa 16:15 Harrasova Gulnara: The association between religiosity and eating disorders among Finnish women 7

8 Tiivistelmät pyydettyjen puhujien esityksistä Tilastollisten menetelmien kirjo ja käyttö lääketieteen tutkimusjulkaisuissa Pentti Nieminen, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hannu Vähänikkilä, Oulun yliopisto, hammaslääketieteen laitos Jorma Virtanen, Oulun yliopisto, hammaslääketieteen laitos Lääketieteen ja sen lähialueiden julkaisuissa tutkimuksen tuloksista ja uusista löydöksistä viestitään erilaisilla tilastollisilla esityksillä. Julkaistava osa tieteellisestä työstä tiivistetään tunnuslukuihin, taulukoihin, kuvioihin ja malleihin. Lisäksi käytetään tilastollista merkitsevyystestausta tehtäessä johtopäätöksiä otoksesta kohdeväestöön. Tilastomenetelmillä on siten merkittävä osuus lääketieteen ja hammaslääketieteen tieteellisissä julkaisuissa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen kouluttajat kohtaavat merkittävän haasteen päättäessään mitä tutkimusmenetelmiä ja -taitoja opiskelijoille ja tutkijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa. Eräs strategia on keskittyä niihin tilastollisiin menetelmiin, joita lehtien lukijat tarvitsevat pystyäkseen tehokkaasti lukemaan alansa kirjallisuutta. Selvitimme menetelmien käyttöä ja raportointia 724 lääketieteen, hammaslääketieteen ja terveystieteiden artikkelissa. Tutkimus osoitti artikkeleiden perustuvan vahvasti tilastollisten menetelmien käyttöön. Tavallisin tutkimusongelma julkaisuissa oli ryhmien vertailu. P-arvojen ja luottamusvälien raportointi oli keskeinen osa tutkimustulosten esitystä. Menetelmäkirjoa hallitsivat ryhmien vertailun perusmenetelmät. Lukijat kohtasivat usein myös regressiomalleja. Sen sijaan lääketieteen julkaisujen kirjoittajat eivät ole omaksuneet perinteisten tilastollisten menetelmien rinnalle tarjottuja uusia laskennallisia analysointitekniikoita. Tilastollisten menetelmien menestyksellisessä hyödyntämisessä oleellista on havaintoaineiston ja sen muuttujien sisällöllisen merkityksen ymmärtäminen. Lisäksi kaikkien käytettyjen tilastomenetelmien perusteet tulee tutkimusryhmässä ymmärtää. Uusien menetelmien laajempi leviäminen lääketieteen julkaisuihin vaatinee laskualgoritmien liittämistä myös sellaisiin tilasto-ohjelmistoihin, joita lääketieteen tutkijat käyttävät yleisesti analysoidessaan omia aineistojaan. Lääketieteen tutkimustulosten kriittistä lukemista harjoitteleville opiskelijoille tai osaamistaan täydentäville terveydenhuollon ammattilaisille havaintomme tarjoavat yhteenvedon havaintoaineiston analysointimenetelmistä, joita tarvitaan tutkimustulosten lukemisessa ja ymmärtämisessä. Selvityksemme avulla voi myös tunnistaa ne tilastolliset perusmenetelmät, jotka on tärkeää hallita pyrittäessä julkaisemaan tutkimustuloksia erityisesti näkyvissä lääketieteen ja sen lähialueiden lehdissä. 8

9 Laadullinen seuranta tutkimusevidenssin tuottajana Pirjo Nikander Dos. Senior Research Fellow Tampereen yliopiston tutkijakollegium Laadullinen seurantatutkimus (qualitative longitudinal research) on viime aikoina löydetty uudelleen ja nimetty omaksi menetelmäkseen. Sillä viitataan tutkimusotteeseen, jossa samoja ihmisiä tai yhteisöjä seurataan tietyin aikavälein, tyypillisesti haastatteluja ja etnografista otetta yhdistäen. Tämä ihmisten rinnalla kulkemisen metodi soveltuu erityisesti erilaisten elämänkulullisten siirtymien, esimerkiksi terveysurien, riskikäyttäytymisen, elämäntyylien sekä terveyttä koskevien ratkaisujen, toiminnan ja taitekohtien tarkasteluun. Sitä onkin mahdollista soveltaa esimerkiksi kroonisten sairauskokemusten, ikääntymisen myötä tapahtuvien muutosten, niiden kokemisen sekä hoitosuhteiden ja ihmisen toimijuuden tutkimukseen. Lähestymistapana laadullinen seuranta-asetelma tavoittaa ihmiselämän joustavan ja usein tilannesidonnaisen kokemuksen ja tulkinnan, joiden kautta ihmiset selviytyvät ja reagoivat elämänkulun tapahtumiin, siirtymiin ja muutokseen. Laadullisen seurantatutkimuksen tarkempi määrittely on sen pidemmästä historiasta huolimatta vielä käynnissä ja käytössä olevien menetelmällisten ja aineistokeruun muotojen valikoima täydentyy kaiken aikaa. Lähestymistavan voikin katsoa lukeutuvan monimenetelmien tai mixed methods- lähestymistapojen joukkoon ja sen viimeaikainen suosio selittyy sillä, että myös sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksentekotyö tarvitsee kysely- ja numerotiedon rinnalle muutosprosessien hienosyisemmän dynamiikan tavoittavia menetelmiä. Puheenvuorossani käyn läpi laadullisesta seurantatutkimuksesta erityisesti Britanniassa käytyä keskustelua ja kuvaan laadullisen seuranta-asetelman hyötyjä ja rajoituksia osana terveystutkimuksen kenttää. Kysyn miten laadulliselle aineistolle ja seuranta-asetelmalle rakentuva evidenssi voi olennaisesti täydentää terveyteen liittyvien, monimutkaisten kysymysten ymmärrystä ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa. 9

10 Mitä voimme päätellä kausaalivaikutuksista havainnoivassa tutkimuksessa? Mervi Eerola Professori Turun yliopisto, tilastotieteen keskus Sosiaalilääketieteellinen tutkimus voi harvoin nojautua kokeellisen tutkimuksen periaatteiden tarjoamaan vahvaan selkänojaan pyrkiessään arvioimaan sosiaalisten ilmiöiden tai ihmisen sosiaalisen ympäristön vaikutusta sairastavuuteen. Havainnoiva eli epäkokeellinen tutkimus on altis monenlaisille virhelähteille ja tutkijan onkin itse systemaattisesti arvioitava aineistonsa ja tutkimusasetelmansa luotettavuus tutkittavien valikoimattomuuden ja vertailukelpoisuuden suhteen. Tilastotieteen piirissä on viime vuosina syntynyt toisiaan täydentäviä ja toisaalta käsitteellisesti selvästi toisistaan eroavia koulukuntia tilastollisen kausaalipäättelyn suhteen, joiden pääpiirteitä esitellään vertailevasti ja esimerkkien avulla. Tilastotiedon esittäminen visuaalisesti Vesa Kuusela VTT, Dosentti, HY Tilastokuvio on yksi tapa välittää numerotietoa taulukon ja tekstin ohella. Hyvin tehty kuvio on kuitenkin tehokkain tapa. Siitä näkee asiatilan hetkessä ja vastaansanomattomasti ja usein alitajuisesti. Hyvän kuvion tekeminen ei onnistu, ellei tunne niitä periaatteita, joilla kuvallinen viesti tulkitaan. Keskeistä on huomata, että sillä, mitä kuvion tekijä tarkoittaa on vähemmän merkitystä kuin sillä, miten lukija kuvion ymmärtää. Yksi hyvä kuvio kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta yksi epäonnistunut kuvio valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa! Esityksessä tuodaan esiin kuvioesitysten luonteenomaiset piirteet verrattuna taulukkoon ja tekstiin. Samoin käydään läpi kuvioesitysten keskeisiä periaatteita yleisellä tasolla ja erikseen tavanomaisimpien kuviotyyppien laadinnan yleisperiaatteita. 10

11 Tiivistelmät Sosiaalilääketieteen menetelmät Spatiaalista mallinnusta pistedatalla. Esimerkkinä kyselypohjainen analyysi koetusta terveydestä ja turvattomuudesta Helsingin metropolialueella Teemu Kemppainen tohtorikoulutettava, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Paikkatiedon mahdollisuudet ja haasteet ovat jääneet sosiaalitieteellisessä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksessa toistaiseksi varsin vähäiselle huomiolle. Teknisessä mielessä tästä seuraa regressiomalleihin liittyvä ongelma. Mallin jäännötermeihin saattaa jäädä spatiaalista korrelaatiota, mikä rikkoo tavanomaisia regressioanalyysin oletuksia ja kertoo mallin puutteellisesta määrityksestä. Tämän seurauksena mallinnuksen tuloksena saatavat estimaatit ovat mahdollisesti virheellisiä. Sisällöllisessä mielessä paikkatieto avaa mahdollisuuksia ilmiön alueellisten trendien kuvaamiseen. Tämä tutkimus havainnollistaa paikkatiedon käyttöä kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen päätarkoitus on esitellä spatiaalista analyysiä käytännöllisellä ja ei-matemaattisella tavalla. Esimerkkeinä käytetään koettua tervettä ja omaan asuinalueeseen liittyvää turvattomuuden kokemusta mittaavia kyselytuloksia. Aineistoina käytetään tuoretta kyselyaineistoa Helsingin seudulta (hanke: Katumetro, 2012, n=9609, vastausosuus n. 36 %), Ruututietokantaa sekä otoksen perustietoina saatuja vastaajan kotitalon koordinaatteja (YKJ). Koettua terveyttä ja turvattomuuden kokemusta visualisoidaan kuvailevasti alueellisten trendien näkökulmasta. Visuaalisen vaikutelman pitävyyttä koetellaan tilastollisen testaamisen avulla. Lisäksi mainittuja ilmiöitä mallinnetaan kolmella eri tavalla: tavanomaisella pienimmän neliösumman menetelmällä, asetelmaperusteisella mallinnuksella ja yksinkertaisilla spatiaalisen ekonometrian malleilla. Mallinnuksen sisällöllinen asetelma on vertailla lähiöitä muuhun kaupunkirakenteeseen ja tarkastella erityisesti naapuruston sosio-ekonomisen luonteen roolia koetun terveyden ja turvattomuuden mahdollisena tekijänä. Tulokset ovat sisällöllisessä mielessä alustavia, sillä täyttä sisältöartikkelin mukaista tarkastelua ei voitu menetelmäartikkeliin mahduttaa. Koetun terveyden kohdalla spatiaalisuus on selvästi vähäisempää kuin turvattomuudessa. Tämä näkyy niin visuaalisessa kuvailussa, tilastollisen testaamisen tuloksissa ja regressiomallien jäännöstermeissä. Koetun terveyden lähtökohtainen spatiaalinen korrelaatio tulee selitetyksi mallin muuttujien avulla. Turvattomuuden tapauksessa jäännöstermeihin kuitenkin jää spatiaalista korrelaatiota myös täydessä mallissa, mikä ratkaistaan soveltamalla yksinkertaisia spatiaalisia ekonometrisia malleja. Näiden tuottamat estimaatit eroavat kontekstimuuttujien osalta varsin selvästi tavanomaisten mallien tuloksista, mikä havainnollistaa tutkimuksen pääviestiä: sijainnilla on väliä. 11

12 Kokeellinen ja kvasikokeellinen asetelma osasairauspäivärahan vaikuttavuuden arvioinnissa Johanna Kausto, Erikoistutkija, FT Työterveyslaitos, Esitelmässä tarkastellaan kokeellisen ja kvasikokeellisen tutkimusasetelman soveltamista esimerkiksi sosiaali- ja terveyspoliittisten interventioiden tai toimintamallien arvioinnissa. Mikäli laajemmista kokonaisuuksista voidaan erottaa jokin selvärajainen interventio, sen vaikuttavuuden arviointi, tavallisesti määrällinen mittaaminen, saattaa olla mahdollista. Satunnaistetusta kokeellisesta tutkimuksesta saatua vaikuttavuusnäyttöä pidetään luotettavimpana. Usein kokeellinen asetelma ei ole kuitenkaan joko eettisistä tai käytännön syistä mahdollinen. Lisäksi kokeelliseen tutkimukseen osallistuvien joukko on yleensä rajattu, jolloin tulosten yleistettävyys kärsii. Kvasikokeellisessa tai luonnollisessa tutkimusasetelmassa tutkittavat voidaan poimia esimerkiksi valtakunnallisista rekistereistä, jolloin tutkimuksen yleistettävyys paranee. Kvasikokeellisen tutkimusasetelman haasteena on tutkittavien ryhmien (interventioon osallistuneet ja ei-osallistuneet) vertailtavuuden varmistaminen. Tämän vuoksi näissä asetelmissa on keskeistä pätevien tutkimusmenetelmien valinta. Luotettavin kuva vaikuttavuudesta saadaan, jos tutkimuskysymyksiä on mahdollista selvittää sekä kokeellisessa että kvasikokeellisessa asetelmassa, eri menetelmiä soveltaen. Tapausesimerkkinä esitelmässä on osasairauspäivärahaa koskevan sairausvakuutuslakimuutoksen vaikutus osasairauspäivärahaa saaneiden myöhempään työhön osallistumiseen. Ohjelmallinen tutkimusprosessi ja menetelmät liikuntapolitiikan tutkimuksessa Riitta-Maija Hämäläinen, FT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Esitys kuvaa ohjelmallisen tutkimusprosessin menetelmiä, joita on käytetty monitieteisessä kuuden Euroopan unionin jäsenmaan ja Kanadan tutkimushankkeessa. Viisivuotisen, Euroopan komission rahoittaman Tutkimustietoa liikunnan politiikkatoimiin -hankkeen (Research into Policy to enhance Physical Activity REPOPA) tavoitteena on lisätä tutkimustiedon käyttöä politiikkatoimien suunnittelussa. Ohjelmallisessa tutkimusprosessissa tutkimus etenee vaiheittain ja edeltävien vaiheiden tuloksia hyödynnetään ja sovelletaan seuraavissa vaiheissa. Hankkeessa on tehty sisällönanalyysi siitä, miten 21:ssä politiikkatoimen asiakirjassa on käytetty tutkimustietoa, sekä 86 teemahaastattelua politiikkatoimien valmisteluun osallistuneille. Parhaillaan on menossa kaksi interventiota, kumpikin kolmessa maassa. Niissä tutkitaan strategiapelien sekä räätälöidyn intervention toimivuutta tutkimustiedon käytön lisäämisessä. Politiikkatoimien sisällönanalyysin ja interventioiden tuloksista, hyvistä käytännöistä, indikaattoreista ja menetelmistä keskustellaan ja niiden toimivuutta testataan Delfoi-paneelissa keväällä Kanadan hanketoimijat vastaavat 12

13 ohjelmallisen tutkimusprosessin arvioinnista. Ohjelmallinen tutkimusprosessi vaatii monitieteistä otetta sekä tutkimuskysymysten, menetelmien sekä toimintatapojen yhtenäistämisessä. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen: haasteita ja mahdollisuuksia Katja Borodulin Fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista on saatu vahvaa näyttöä jo pitkältä ajalta. Myös fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmät ovat kehittyneet vuosien varrella. Metodikatsauksen tavoitteena on kuvailla fyysisen aktiivisuuden mittaamisen menetelmiä ja ottaa kantaa menetelmien haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Keskityn objektiivisista menetelmistä kiihtyvyysanturimittauksiin ja itsearviointimenetelmistä kyselyihin ja niiden käytettävyyteen. Liikuntatutkimuksessa objektiivisten mittarien hyödyntäminen on avannut uusia mahdollisuuksia liikunnan, ja liikkumattomuuden, mittaamiseen. Tästä huolimatta, sekä itsearviointiin että objektiivisin mittauksiin perustuvilla menetelmillä on tutkimuksessa edelleen omat tarpeensa ja käyttökohteensa. 13

14 Käyttäytymislääketieteen 20-vuotisjuhlatyöryhmä Health care climate, perceived self-care competence and glycemic control among patients with type 2 diabetes in primary care Anne Koponen, Nina Simonsen, Ritva Laamanen & Sakari Suominen Folkhälsan Research Center and Hjelt Institute, Department of Public Health, Background: Type 2 diabetes is an important and increasing public health problem worldwide. Achieving and maintaining recommended levels of glycemic control is the main target in the management of diabetes. It is important to find efficient means by which health care personnel can support patients in this task. Objective: To extend previous research by examining the association of an autonomy supportive health care climate in primary care health centers with self-care competence and glycemic control as perceived and reported by patients with type 2 diabetes, taking into account a wide variety of important life-context factors. Research design: A cross-sectional mail survey in five municipalities in the Southern and Central Finland in 2011 (response rate 56%). Subjects: 2866 patients with a Social Insurance Institution registry-based right for long-term medication for type 2 diabetes, mean age 63 years (range years), 56 % men. Methods: The data were analyzed by multivariate linear and logistic regression models. Results: In line with the predictions derived from the self-determination theory, glycemic control was strongly associated with perceived self-care competence which in turn was strongly associated with autonomous motivation and autonomy supportive health care climate. In addition, disease severity and general well-being of patients played a role in the outcomes of care. Conclusion: Health care personnel have an important role in supporting patients autonomous motivation and perceived self-care competence in order to achieve and maintain longterm glycemic control among patients with type 2 diabetes. The general well-being of patients should also be examined and promoted. Lihavuusleikkauksiin liittyvät emotionaaliset tekijät Martti T. Tuomisto, Lauri Parkkinen, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Elina Hautaniemi & Maaria Nikunen Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto ja Akuuttipsykiatria ja Ravitsemusterapiayksikkö, Tampereen yliopistollinen sairaala Sairaalloiseen lihavuuteen liittyy monenlaisten sairauksien vaara. Bariatrinen kirurgia on tehokas tällaisen lihavuuden hoitomenetelmä. Terveyden kannalta painonpudotuksen vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Suomessa lihavuusleikkauksia pidetään perusteltuina, kun henkilö on jo yrittänyt muita keinoja, painoindeksi on yli 40 ja erityisesti, kun lihavuuteen liittyy oheissairaus. Harvoihin lääketieteellisiin toimenpiteisiin liittyy niin paljon ja niin erilaisia emotionaalisia ja sosiaalisia tekijöitä kuin lihavuusleikkauksiin ja niiden seurauksiin. Leikkauksen seurauksena paino putoaa 14

15 yleensä nopeasti %, jolloin kehonkuva, terveydentila, fyysinen ja emotionaalinen vointi, normaalielämään liittyvä toimintakyky ja ihmissuhteet ja sosiaalinen vuorovaikutus muuttuvat paljon. Näiden tulevien muutosten pitäisi toisaalta vaikuttaa leikkaukseen tulevaan potilaaseen niin, että hän ryhtyy valmistautumaan niihin. Psykologisten tekijöiden arviointi voi vaikuttaa paljon leikkauspotilaiden ohjaamiseen joko leikkaukseen tai johonkin muuhun interventioon (joka voisi johtaa leikkaukseen), leikkaukseen valmistautumiseen ja leikkauksen jälkeiseen sopeutumiseen. Arvioinnin lähtökohtana tulisi olla löytää jokaiselle arviointiin tulleelle potilaalle sopiva etenemisreitti. Bariatrinen kirurgia on siis vaikuttavaa, mutta valitettavasti tulokset eivät ole kaikilla potilailla yhtä hyviä. Vaikka tulokset alkuun olisivatkin hyviä, niin muutaman vuoden päästä painon lasku voi pysähtyä tai kääntyä nousuun. Jotkut potilaat palautuvat jopa lähtöpainoonsa. Myös psykologiset hyödyt, erityisesti syömiskäyttäytymisen normalisoituminen ja itsehavaittu elämänlaatu, voivat heikentyä. Joillakin potilailla elämänlaatu voi heikentyä rajusti, ja he voivat tällöin olla psykiatrisen hoidon tarpeessa. Osa leikatuista ei onnistu pudottamaan painoaan leikkauksen jälkeen. Ei ole olemassa riittävästi tietoa siitä, mitkä tekijät johtavat positiiviseen hoitotulokseen. Näitä tekijöitä tässä hankkeessa selvitetään. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää lihavuuden kirurgista hoitoa ja siihen liittyvää muuta terveydenhuoltoa laaja-alaisesti. Ennustettavia muuttujia tutkivat sekä ravitsemusterapeutit että psykologi seuraavin menetelmin: 1) Muutosvaihekysely, jolla kartoitetaan potilaan valmiutta painonpudotukseen ja elintapojen muutokseen, 2) motivaatiokysely, jolla mitataan samoja valmiuksia, 3) itsetuntomittari, jolla kartoitetaan potilaiden negatiivista tai positiivista käsitystä itsestään, 4) riskitilannekaavake, jolla mitataan liika- ja epäterveellisen syömisen vaaratilanteita ja vaarojen voimakkuutta ja tiheyttä. 5) painoa ja elämäntyyliä koskeva kysely, 6) oirekysely psykiatrisista oireista, 7) murehtimiskysely, jolla mitataan ahdistuneisuuteen liittyvää murehtimista, 8) toivottomuusmittari, jolla mitataan itsemurhavaaraa, 9) tunteiden hyväksynnän mittari, jolla mitataan yleistä, emotionaalista joustavuutta ja 10) depressiomittari. Arviointiin ja seurantaa kuuluu kuusi arviointikäyntiä, joista kolmea ensimmäistä käsitellään tässä esityksessä. Niistä yksi on 2 kk leikkauksen jälkeen. Tutkimus on meneillään. Sen suostumuslomakkeen on allekirjoittanut jo 80 tutkittavaa. Esityksessä kuvataan tutkimuksen ensimmäiset tulokset. Impact of social capital on health and well-being after a cancer diagnosis Ulla-Sisko Lehto, THL, Markku Ojanen, Tampereen yliopisto, psykologian laitos; Taina Turpeenniemi-Hujanen, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala OYS, syöpätaudit The incidence of cancer diseases are rising in developed countries, including Finland (www.cancerregistry.fi). Today, most cancers are detected in the early phase and treatments are effective leading to a good prognosis. Cancer survival is prolonged also due increasing ageing of population in the developed countries. Thus, people live long after a cancer diagnosis and an ever larger proportion of population has or has had a cancer disease (in Finland > persons). Most patients have seldom or none contacts to the health care system after the primary cancer treatment, and recovery and psychological reorientation rely on the patient s resources. Psychosocial and social resources seem to be particularly important. Social capital may be seen as a 15

16 personal resource that includes trust, reciprocity, social networks (e.g., access to information and support) and participation. Social capital is associated with health outcomes, and we assume that social capital predicts health and well-being of people after a cancer diagnosis. In consecutive samples of 225 breast cancer, c. 155 prostate cancer, and c. 80 lymphoma patients who entered Oulu University Hospital, oncology, we measured generalized and interpersonal trust, reciprocity, social networks and participation, other health determinants, and well-being (e.g., health-related quality of life, symptoms, satisfaction with life) with validated questionnaires 3 5 months after the diagnosis. The measurement is repeated four times up to five years, and the patients use of health care services is tracked. We investigate elements of social capital and their impact on the patients well-being with multivariate statistical methods. Cross-sectional data of the breast cancer patients has been finalized and analyses are going on. Elements of social capital associated with each other and the well-being measures as hypothesized. Indicators of social networks did not associate with trust. Comprehensive and detailed information on the social networks were obtained. Trust predicted most of the well-being dimensions, both individually and after adjusting for other variables. Also informal social networks and number of health care professionals associated with the well-being. Social capital associate with health and well-being after a cancer diagnosis. As suggested earlier, interpersonal trust demonstrates an independent association with health. Social networks associate with well-being. Psychological aspects of eating behavior as predictors of 10-year weight changes after surgical and conventional treatment for severe obesity: results from the SOS intervention study Hanna Konttinen 1, Markku Peltonen 2, Lars Sjöström 3, Lena Carlsson 3, and Jan Karlsson 4 2 National Institute for Health and Welfare, Finland 3 University of Gothenburg, Sweden 4 Örebro University Hospital, Sweden; Örebro University, Sweden Objective: There is a need for a better understanding on the factors that influence long-term weight outcomes after bariatric surgery. The present study aimed to examine whether pre- and posttreatment levels of cognitive restraint, disinhibition and hunger and 1-year changes in these eating behaviors predicted short- and long-term weight changes after surgical and conventional treatment for severe obesity. Methods: The participants were from an ongoing, matched (non-randomized) prospective intervention trial of the Swedish Obese Subjects (SOS) study. The current analyses included 2010 obese subjects who underwent bariatric surgery and 1916 contemporaneously matched obese controls who received conventional treatment. Physical measurements (e.g., weight, height) and questionnaires (e.g., Three-Factor Eating Questionnaire) were completed prior to intervention and 0.5, 1, 2, 3, 4, 6, 8 and 10 years after the start of the treatment. Structural equation modeling was used as the main analytical strategy. 16

17 Results: The surgery group lost more weight and reported greater decreases in disinhibition and hunger at 1- and 10-year follow-ups (all P < in both genders) than the control group. Pretreatment eating behaviors were unrelated to subsequent weight changes among surgically treated patients. However, patients who had lower levels of 6-month and 1-year disinhibition and hunger (β= , P < 0.01 in men; β= , P < in women) and experienced larger 1-year decreases in these behaviors (β= , P < in men; β= , P < in women) lost more weight 2, 6 and 10 years after the surgery. Among control patients, larger 1-year increases in cognitive restraint predicted greater 2-year weight loss in both genders. Conclusions: Higher tendency to eat in response to various internal and external cues shortly after the surgery predicted less successful short- and long-term weight outcomes, making postoperative susceptibility for uncontrolled eating an important indicator of targeted interventions. Interpersonal problems and development of self-esteem from adolescence to mid-adulthood. A 26-year follow-up Olli Kiviruusu a, Noora Berg a, Taina Huurre a, Hillevi Aro a, Mauri Marttunen a, Ari Haukkala b a National Institute for Health and Welfare (THL) b University of Helsinki This study investigated whether interpersonal problems affect the developmental trajectory of selfesteem from adolescence to mid-adulthood. Directionality of effects between self-esteem and interpersonal problems was also studied. Participants of a Finnish cohort study in 1983 at age 16 (N=2194) were followed up at ages 22 (N=1656), 32 (N=1471) and 42 (N=1334) using postal questionnaires. Measures at each time point covered self-esteem and interpersonal problems including problems with parents, friends, colleagues, partner, break-up with girl/boyfriend, and divorce. Using latent class analysis participants were grouped to those having 1) consistently low, 2) increasing, and 3) high/decreasing number of interpersonal problems from adolescence to adulthood. The latent growth curve of self-esteem was then estimated in these groups for comparisons. Among both females and males the self-esteem growth trajectory was most favourable in the group with consistently low number of interpersonal problems. Compared to the low group, the group with high/decreasing number of interpersonal problems had a self-esteem trajectory that started and remained at a lower level throughout the study period, although among females the gap between the trajectories narrowed by the end of the study period. The group with increasing number of interpersonal problems had significantly slower self-esteem growth rate as compared to the other groups among both females and males, and also the lowest self-esteem level at the end of the study period. Cross-lagged autoregressive models indicated significant crosssectional correlations between low self-esteem and interpersonal problems. Lagged effects were found from low self-esteem to later interpersonal problems, but only among males, while there were no effects to opposite direction among either gender. The self-esteem growth trajectories are different in the groups with different longitudinal patterns of interpersonal problems. While being theoretically sound these results differ from some earlier findings, highlighting the importance of chosen methods to display these types of effects. 17

18 Ruokatutkimus Concept mapping of school nutrition environment among pupils in Finland Eva Roos 1, Kati Nyman 2, Carola Ray 1, Henna Vepsäläinen 1, Henrica de Vet 3, Nanna Lien 4 1=Samfundet Folkhälsan, Folkhälsan research institute, Helsinki, Finland, 2=Arcada, Helsinki, Finland 3=EMGO, Amsterdam, The Netherlands 4= University of Olso, Norway The school has an important role in promoting good nutrition especially in Finland, where pupils are served every school day a proper meal with main course, fresh vegetables, bread, bread spread and milk. School is also an important arena for health promoting, because children of all socioeconomic backgrounds can be reached, it is a place for learning, and schools can potentially also influence their staff, the parents and the wider community. More knowledge is needed of how school nutrition environment influences dietary intake and dietary habits of children. The pupils are one of the key stakeholders and it is important to map their views. Several conceptual models of the school nutrition environment exist, but studies have had limited success in showing associations between school level factors and pupil s dietary behaviors. One cause of the lack of associations may be differences in conceptualization of the school nutrition environment between experts and other stakeholders (i.e. pupils, teachers, parents). Traditionally stakeholder interviews (individual or as focus groups) have been conducted to find the most important factors, but the results might be biased by conveying the views of those most verbal and the interpretation of the researcher. The concept mapping method combines qualitative and quantitative methods in such a way that the concepts are more likely to be grounded in the view of all the stakeholders participating in the group. The aim was to get more knowledge of the school nutrition environment and factors in schools influencing what school children eat and drink in school and to test a different method, concept mapping, to collect this kind of data. The method was conducted in spring 2014 in a primary school, in the Helsinki region, in one class with 17 pupils (13-14 years) divided into 2 groups. Two different concept maps were constructed during a class visit. The method was appreciated by the pupils. The two groups came up with very different cluster maps of the food nutrition environment. More groups conducting concept mapping are needed to get a general picture of pupil s views on school nutrition environment. 18

19 Globaali informaatioyhteiskunta terveellisen syömisen ymmärryksen kontekstina: retorinen diskurssianalyysi ravitsemusneuvoja antavista blogeista ETM, tohtoriopiskelija Janne Huovila Helsingin yliopisto Sosiaalinen media on merkittävä terveellisen syömisen kulttuurisen määrittelyn areena. Blogit osana sosiaalista mediaa ovat suosittuja ravitsemustiedon julkaisualustoja ja keskusteluympäristöjä. Yksittäiset suomenkieliset ravitsemusneuvoja antavat blogit voivat saavuttaa satojatuhansia lukijota. Tässä tutkimuksessa tarkastelen ravitsemusneuvoja antavia blogeja Manuel Castellsin informaatioyhteiskuntaa koskevan teorian kautta. Castellsin mukaan blogit ovat henkilökohtaista joukkoviestintää, jotka suosion saavuttaessaan toimivat merkittävinä tiedon ja ihmisten verkostojen, ja sitä kautta vallan, solmukohtina. Ne ovat osa horisontaalisia ei-keskusjohtoista viestintää, jolla on yhä enemmän valtaa määritellä, mitä pidetään terveellisenä syömisenä. Samalla blogeilla on radikaali yhteiskunnallinen luonne: toisin kuin vahvaan portinvartijuuteen perustunut perinteinen media, blogin kautta kuka tahansa internetin käyttäjä voi ottaa julkista tilaa. Terveellistä syömistä on määritelty kautta historian. Viimeisen sadan vuoden ajan erityisesti tieteen kehitys on vaikuttanut keskeisesti siihen, mitä pidetään terveellisenä syömisenä. Nykyyhteiskunnassa terveellisen syömisen tiedon ja ymmärryksen on nähty kuitenkin rakentuvan sirpaleisemmin ja mosaiikkimaisemmin niin yksityisen kuin julkisen elämän piirissä. Yksi keskeinen vaikuttava tekijä tähän on ollut informaatioteknologian kehitys ja internetin synnyttämä uusi globaali julkisuus. Tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää ravitsemusneuvoja antavien blogien kautta, kuinka globaali informaatioyhteiskunta vaikuttaa siihen, miten terveellinen syöminen määrittyy. Tarkastelen sitä, miten internet viestintäympäristönä vaikuttaa terveellisen syömisen retorisiin diskursseihin: muovaavatko henkilökohtainen joukkoviestintä ja horisontaalinen viestintä terveellisen syömisen uskottavan ymmärryksen kulttuurista ja historiallista perustaa? Analysoin suomenkielisiä ravitsemusneuvoja antavia blogitekstejä retorisen diskurssianalyysin (RDA) keinoin. Tarkastelen tekstien diskursiivisuutta, sitä miten tekstit rakentuvat kulttuuriskielellisenä toimintana, retoriikan teoriasta käsin. Retoriikka on symbolista, sosiaalista ja suostuttelevaa toimintaa, joka on suunnattu tietylle yleisölle. Retorinen toiminta on strategista: pyrkiessään vakuuttamaan tietyn yleisön hyväksymään argumentin ja sitoutumaan siihen se aktivoi retorisin keinoin lukijoissaan tietynlaisia tapoja hahmottaa terveellistä syömistä ja samalla sulkee toisia pois. Tutkimuksen keskeisinä analyyttisina käsitteinä ovat retorinen diskurssi ja retorinen resurssi. Retorinen diskurssi muodostuu yhtenäisestä kokonaisuudesta perustuen samankaltaisiin retorisiin keinoihin sekä tapoihin argumentoida ja representoida terveellistä syömistä. Retoristen diskurssien keskiössä ovat ne kulttuurisesti jaetut tavat, joiden kautta kirjoittajat tekevät terveellistä syömistä käsittelevistä teeseistä uskottavia yleisölleen. Käsitteellä retorinen resurssi viittaan niihin hienovaraisempiin kielellisiin tapoihin, joiden kautta diskursseista ja kirjoitusten pääteeseistä pyritään tuottamaan uskottavia. Retorisia resursseja hyödyntämällä kielelliskulttuurinen ymmärrys 19

20 terveellisestä syömisestä 4 muovautuu tiettyyn viestintätitalanteeseen sopivaksi niin, että se pyrkii vakuttaamaan yleisönsä tietyistä syömisen tavoista. Tutkimusaineistona on kuusi suosittua suomenkielistä ravitsemusneuvoja antavaa blogia. Aineiston analyysi on kesken. Can gamification influence food behavior in adolescent athletes? Vepsäläinen H 1, Lehtovirta M 2, Aistrich A 3, Quarshie M 3, Fogelholm M 1, Erkkola M 1. 1 Department of Food and Environmental Sciences, Division of Nutrition, University of Helsinki 2 Department of Public Health, Hjelt-institute, University of Helsinki 3 Wellness Foundry Holding Ltd., Helsinki, Finland Objectives: We aimed to determine if the eating habits of adolescent athletes could be influenced using a smartphone application. Materials and methods: A total of 53 adolescent basketball (34%) and soccer players (66%) were recruited to the study. They were randomized to game (n=24, 45%) and tutorial (n=29, 55%) groups. The game group members kept visual food journals during a four week study period using a smartphone application. The meals uploaded to the application were given scores by a nutritionist if specific food items defined in the rules were present. The participants were able to see each other s scores and they competed with each other. Each tutorial group member took part in a single small group meeting discussing healthy diets. Food intake was measured at baseline and after the intervention using a food frequency questionnaire (FFQ) specifically designed for the study. The changes occurring during the intervention were examined within and between the game and tutorial groups. Results: Altogether 40 participants (77%) completed the FFQ after the intervention. Among the female athletes, the gamified application triggered a more substantial increase in the consumption of wholegrain porridge compared to the tutorial group (p=0.028). Among the male athletes, the tutorial group increased the consumption of vegetables, fruits, and berries more than the game group (p=0.005), whereas changes in the consumption of milk were more apparent in the game group (p=0.009). Among the male athletes within the game group, the consumption of milk with 1% or more fat and that of total milk decreased 2.2 (SD 1.9) and 1.5 times/day (1.8), (p for both =0.028), respectively. The male athletes within the tutorial group increased their consumption of vegetables, fruits, and berries 1.4 times/day (SD 1.9, p=0.024) and nuts 1.5 times/week (SD 2.2, p=0.019). The smartphone application was thought to be fun, challenging, and educational. Key findings: Among the male athletes, both the gamified and the more conventional interventions were effective. In the future, the two intervention methods could be combined to enhance the role of social support and to enable individual tailoring. 20

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYS ry SOCIALMEDICINSKA FÖRENINGEN rf

SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYS ry SOCIALMEDICINSKA FÖRENINGEN rf Sosiaalilääketieteen yhdistys on poikkitieteellinen ja valtakunnallinen eri ammattiryhmistä ja tieteenaloilta tulevien tutkijoiden ja muiden väestön terveydestä sekä terveyden ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Matching in structural change area. Olli Retulainen 19.8.2015

Matching in structural change area. Olli Retulainen 19.8.2015 Matching in structural change area Olli Retulainen 19.8.2015 Background Muuttuva Salo case study of Nokia plant closing in Salo -research project. Aim of this research project is to examine, in both quantitative

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYS ry SOCIALMEDICINSKA FÖRENINGEN rf

SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYS ry SOCIALMEDICINSKA FÖRENINGEN rf Sosiaalilääketieteen yhdistys on poikkitieteellinen ja valtakunnallinen eri ammattiryhmistä ja tieteenaloilta tulevien tutkijoiden ja muiden väestön terveydestä sekä terveyden ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS

Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS - missä mennään? OHA-Forum-päivät 28.8.2013 Paula Ranne, UNIFI ry Valtakunnallinen kandipalaute: ideasta toteutukseen

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Requirements for Modelling Bicycle Traffic A project funded by Ministry of Transportation and Telecommunications (Finland)

Requirements for Modelling Bicycle Traffic A project funded by Ministry of Transportation and Telecommunications (Finland) Requirements for Modelling Bicycle Traffic A project funded by Ministry of Transportation and Telecommunications (Finland) Jukka Räsänen, Tuuli Järvi-Nykänen (Technical Research Centre of Finland) Jukka-Matti

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 1 Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 15.12.2010 Tila-ohjelman brunssi, Tekes DI(väit.) Tanja Tyvimaa 2 Väitöstutkimus Tutkimuksen aineisto kerätty asukaskyselyllä ja asukashaastatteluilla

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen saloihin Timo T. Seppälä EuroHOPE-hankkeen apulaisjohtaja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Koska se tuottaa hyvinvointia! Muutamia muita

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYS ry SOCIALMEDICINSKA FÖRENINGEN rf

SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYS ry SOCIALMEDICINSKA FÖRENINGEN rf Sosiaalilääketieteen yhdistys on poikkitieteellinen ja valtakunnallinen eri ammattiryhmistä ja tieteenaloilta tulevien tutkijoiden ja muiden väestön terveydestä sekä terveyden ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Jyrki Kontio, Ph.D. 11.3.2010

Jyrki Kontio, Ph.D. 11.3.2010 Jyrki Kontio, Ph.D. Principal Consultant, R & D-Ware Oy Risk mgmt consulting and training Software engineering consulting Technical due diligence Process management and improvement Board member at QPR

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot