Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "http://www.socialmedicine.fi/"

Transkriptio

1 Sosiaalilääketieteen yhdistys on poikkitieteellinen eri ammattiryhmistä ja tieteenaloilta sekä eri paikkakunnilta tulevien yhteinen keskustelufoorumi. Yhdistys toimii Suomen sosiaalilääketieteen ja kansanterveystieteen tutkimuksen alalla tutkijoiden ja samalla myös tutkimuslaitosten yhdyssiteenä. Sosiaalilääketieteen yhdistyksen toiminnan tarkoitus on erilaisin tilaisuuksin, aloittein ja lausunnoin edistää sosiaalilääketieteen ja sen lähialojen tutkimusta ja koulutusta. Tiedot yhdistyksen järjestämistä tilaisuuksista löytyvät yhdistyksen kotisivuilta ja noin kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä jäsenkirjeestä. Jäsenille tiedotetaan toiminnasta yhdistyksen sähköpostilistalla. Sosiaalilääketieteen yhdistyksen toimintaan kuuluu myös Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden toimittaminen. Lehden tilaus kuuluu jäsenmaksuun. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti on monitieteinen, vertaisarviointia käyttävä kotimainen foorumi yhteiskunnallisesti virittyneelle terveystutkimukselle. Se julkaisee empiirisiä, teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkijapuheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 1

2 Seminaarin ohjelma Maanantai Suuri sali Puheenjohtaja: Tea Lallukka, Sosiaalilääketieteen yhdistys, Työterveyslaitos Ilmoittautuminen Seminaarin avaussanat, SLY:n puheenjohtaja dos. Tea Lallukka Professori Juha Pekkanen, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti: Mitä eri metodeilla tuotetusta tutkimustiedosta voidaan päätellä (Keynote 1) Kansanedustaja, VTL Osmo Soininvaara: Tutkimustiedon käyttö päätöksenteossa (Keynote 2) Lounas (omakustanteinen) Dos., yliopistonlehtori Pentti Nieminen, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta: Tilastollisten menetelmien kirjo ja käyttö lääketieteen tutkimusjulkaisuissa Dos., Senior Research Fellow Pirjo Nikander, Tampereen yliopiston tutkijakollegium: Laadullinen seuranta tutkimusevidenssin tuottajana Professori Mervi Eerola, Turun yliopisto, tilastotieteen keskus: Mitä voimme päätellä kausaalivaikutuksista havainnoivassa tutkimuksessa? Kahvitauko (samanaikaisesti SLY:n Käyttäytymislääketieteen jaoksen vuosikokous salissa 309) Pienet salit Työryhmät: Sosiaalilääketieteen menetelmät (Sali 505) Käyttäytymislääketieteen 20-vuotisjuhlatyöryhmä (Sali 309) Ruokatutkimus (Sali 312) Kuolleisuus ja terveyserot (Sali 313) Terveydenhuoltotutkimus (Sali 401) Terveyssosiologia (Sali 405) Sosiaalilääketieteen yhdistys ry.:n syyskokous (Sali 312) 2

3 Tiistai Suuri sali Puheenjohtaja: Maijaliisa Erkkola, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, Helsingin yliopisto Ilmoittautuminen Tutkimusprofessori Elina Hemminki, THL: Kokeelliset tutkimukset sosiaalilääketieteessä (Keynote 3) Professori Jaakko Nevalainen, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö: Puuttuvan tiedon ongelmat pitkittäistutkimuksissa (Keynote 4) Kahvitauko Seppo Aro -palkinnon jako Dos., VTT Vesa Kuusela, Helsingin yliopisto: Tilastotiedon esittäminen visuaalisesti Paneelikeskustelu: pj. professori Ossi Rahkonen, Helsingin yliopisto tutkimusprofessori Elina Hemminki, THL yliopistonlehtori, dos. Ari Haukkala, Helsingin yliopisto yliopistotutkija, dos. Reijo Sund, Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus, Helsingin yliopisto tohtorikoulutettava, VTM Heta Moustgaard, Helsingin yliopisto lääketieteen erikoistoimittaja Teija Riikola Seminaari päättyy 3

4 Lounasravintoloita 1. Tieteiden talon tiedekahvila, Kirkkokatu 6 2. Kotipizza Kruununhaka, Mariankatu UniCafe Prothania, Yliopistonkatu 3 4. Unicafe Päärakennus, Fabianinkatu Ravintola Savotta, Aleksanterinkatu Ravintola Rodolfo, Kirkkokatu 5 7. Korea house, Mariankatu Ravintola Paprika (Amica), Yliopistonkatu 4 9. Ristorante pizzeria Pompej, Snellmaninkatu Ravintola Zinnkeller, Meritullinkatu Piano, Rauhankatu 15 4

5 Työryhmät Työryhmät kokoontuvat klo Tieteiden talolla Sosiaalilääketieteen menetelmät Sali 505 Puheenjohtaja: Tea Lallukka 15:00 Kemppainen Teemu: Sosiaalitieteellistä aluemallinnusta pistedatalla: esimerkkinä kyselypohjainen analyysi koetusta terveydestä ja turvattomuudesta Helsingin metropolialueella 15:22 Kausto Johanna: Kokeellinen ja kvasikokeellinen asetelma osasairauspäivärahan vaikuttavuuden arvioinnissa 15:44 Hämäläinen Riitta-Maija: Ohjelmallinen tutkimusprosessi ja menetelmät liikuntapolitiikan tutkimuksessa 16:06 Borodulin Katja: Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen: haasteita ja mahdollisuuksia Käyttäytymislääketieteen 20-vuotisjuhlatyöryhmä Sali 309 Puheenjohtaja: Sakari Suominen 15:00 Koponen Anne: Health care climate, perceived self-care competence and glycemic control among patients with type 2 diabetes in primary care 15:18 Tuomisto Martti: Lihavuusleikkauksiin liittyvät emotionaaliset tekijät 15:36 Lehto Ulla-Sisko: Impact of social capital on health and well-being after a cancer diagnosis 15:54 Konttinen Hanna: Psychological aspects of eating behavior as predictors of 10-year weight changes after surgical and conventional treatment for severe obesity: results from the SOS intervention study 16:12 Kiviruusu Olli: Interpersonal problems and development of self-esteem from adolescence to mid-adulthood. A 26-year follow-up. 5

6 Ruokatutkimus Sali 312 Puheenjohtaja: Maijaliisa Erkkola 15:00 Roos Eva: Concept mapping of school nutrition environment among pupils in Finland 15:15 Huovila Janne: Globaali informaatioyhteiskunta terveellisen syömisen ymmärryksen kontekstina: retorinen diskurssianalyysi ravitsemusneuvoja antavista blogeista 15:30 Vepsäläinen Henna: Can gamification influence food behavior in adolescent athletes? 15:45 Itkonen Suvi: Development and validation of a food frequency questionnaire for assessment of vitamin D intake in Finnish adults 16:00 Meinilä Jelena: Development and validation of Healthy Pregnancy Diet Score (HePS) for pregnant women at high risk of gestational diabetes 16:15 Hovi Elli: Äidin raskaudenaikaisen ruokavalion yhteys lapsen ylipainoon 3- vuotiaana Kuolleisuus ja terveyserot Sali 313 Puheenjohtaja: Peija Haaramo 15:00 Manderbacka Kristiina: Onko sepelvaltimotoimenpiteiden vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? 15:18 Vehko Tuulikki: Naisten rintasyöpä tuloryhmittäin Suomessa Rekisteritutkimus vuosilta :36 Pietiläinen Olli: Ammattiasemaluokkien eriarvoisuus sairaalakäyntien jälkeisissä sairauspoissaoloissa 15:54 Lumme Sonja: Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavien ylikuolleisuus ajanjaksolla :12 Sumanen Hilla: Nuorten työntekijöiden lyhyiden sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutos 6

7 Terveydenhuoltotutkimus Sali 401 Puheenjohtaja: Riikka Lämsä 15:00 Törölä Miisa: Oikeuspsykiatriset potilaat hyvinvointivaltiossa 15:18 Turkia Mika: Tapausselostus: tutkimustiedon hyödyntäminen lääkintöhallituksen asiantuntijalausunnoissa 15:36 Lounamaa Anne: Statistical information systems for injury prevention in six Baltic Sea States 15:54 Kokkinen Lauri: Why democracy improves population health, and why is this not always the case? 16:12 Halme Nina: Rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi tutkimuksen kohteena avun antaminen lasten ja perheiden palveluissa Terveyssosiologia Sali 405 Puheenjohtaja: Anu Katainen 15:00 Pietilä Ilkka: Potilasnäkökulmia eturauhassyövän seulontaan 15:15 Sipilä Pyry: Alkoholi ja kuolleisuus - pitkittäistutkimus kaksosilla 15:30 Ruokolainen Otto: Suhtautuminen tupakkapolitiikkaan - väestötarkastelu tupakointistatuksen mukaan 15:45 Holstila Ansku: Vanhuuseläkkeelle siirtymisen yhteys liikunta-aktiivisuuden muutoksiin 16:00 Koponen Päivikki: Etnisten vähemmistöjen osallistuminen ja osallisuus väestötutkimuksissa 16:15 Harrasova Gulnara: The association between religiosity and eating disorders among Finnish women 7

8 Tiivistelmät pyydettyjen puhujien esityksistä Tilastollisten menetelmien kirjo ja käyttö lääketieteen tutkimusjulkaisuissa Pentti Nieminen, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hannu Vähänikkilä, Oulun yliopisto, hammaslääketieteen laitos Jorma Virtanen, Oulun yliopisto, hammaslääketieteen laitos Lääketieteen ja sen lähialueiden julkaisuissa tutkimuksen tuloksista ja uusista löydöksistä viestitään erilaisilla tilastollisilla esityksillä. Julkaistava osa tieteellisestä työstä tiivistetään tunnuslukuihin, taulukoihin, kuvioihin ja malleihin. Lisäksi käytetään tilastollista merkitsevyystestausta tehtäessä johtopäätöksiä otoksesta kohdeväestöön. Tilastomenetelmillä on siten merkittävä osuus lääketieteen ja hammaslääketieteen tieteellisissä julkaisuissa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen kouluttajat kohtaavat merkittävän haasteen päättäessään mitä tutkimusmenetelmiä ja -taitoja opiskelijoille ja tutkijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa. Eräs strategia on keskittyä niihin tilastollisiin menetelmiin, joita lehtien lukijat tarvitsevat pystyäkseen tehokkaasti lukemaan alansa kirjallisuutta. Selvitimme menetelmien käyttöä ja raportointia 724 lääketieteen, hammaslääketieteen ja terveystieteiden artikkelissa. Tutkimus osoitti artikkeleiden perustuvan vahvasti tilastollisten menetelmien käyttöön. Tavallisin tutkimusongelma julkaisuissa oli ryhmien vertailu. P-arvojen ja luottamusvälien raportointi oli keskeinen osa tutkimustulosten esitystä. Menetelmäkirjoa hallitsivat ryhmien vertailun perusmenetelmät. Lukijat kohtasivat usein myös regressiomalleja. Sen sijaan lääketieteen julkaisujen kirjoittajat eivät ole omaksuneet perinteisten tilastollisten menetelmien rinnalle tarjottuja uusia laskennallisia analysointitekniikoita. Tilastollisten menetelmien menestyksellisessä hyödyntämisessä oleellista on havaintoaineiston ja sen muuttujien sisällöllisen merkityksen ymmärtäminen. Lisäksi kaikkien käytettyjen tilastomenetelmien perusteet tulee tutkimusryhmässä ymmärtää. Uusien menetelmien laajempi leviäminen lääketieteen julkaisuihin vaatinee laskualgoritmien liittämistä myös sellaisiin tilasto-ohjelmistoihin, joita lääketieteen tutkijat käyttävät yleisesti analysoidessaan omia aineistojaan. Lääketieteen tutkimustulosten kriittistä lukemista harjoitteleville opiskelijoille tai osaamistaan täydentäville terveydenhuollon ammattilaisille havaintomme tarjoavat yhteenvedon havaintoaineiston analysointimenetelmistä, joita tarvitaan tutkimustulosten lukemisessa ja ymmärtämisessä. Selvityksemme avulla voi myös tunnistaa ne tilastolliset perusmenetelmät, jotka on tärkeää hallita pyrittäessä julkaisemaan tutkimustuloksia erityisesti näkyvissä lääketieteen ja sen lähialueiden lehdissä. 8

9 Laadullinen seuranta tutkimusevidenssin tuottajana Pirjo Nikander Dos. Senior Research Fellow Tampereen yliopiston tutkijakollegium Laadullinen seurantatutkimus (qualitative longitudinal research) on viime aikoina löydetty uudelleen ja nimetty omaksi menetelmäkseen. Sillä viitataan tutkimusotteeseen, jossa samoja ihmisiä tai yhteisöjä seurataan tietyin aikavälein, tyypillisesti haastatteluja ja etnografista otetta yhdistäen. Tämä ihmisten rinnalla kulkemisen metodi soveltuu erityisesti erilaisten elämänkulullisten siirtymien, esimerkiksi terveysurien, riskikäyttäytymisen, elämäntyylien sekä terveyttä koskevien ratkaisujen, toiminnan ja taitekohtien tarkasteluun. Sitä onkin mahdollista soveltaa esimerkiksi kroonisten sairauskokemusten, ikääntymisen myötä tapahtuvien muutosten, niiden kokemisen sekä hoitosuhteiden ja ihmisen toimijuuden tutkimukseen. Lähestymistapana laadullinen seuranta-asetelma tavoittaa ihmiselämän joustavan ja usein tilannesidonnaisen kokemuksen ja tulkinnan, joiden kautta ihmiset selviytyvät ja reagoivat elämänkulun tapahtumiin, siirtymiin ja muutokseen. Laadullisen seurantatutkimuksen tarkempi määrittely on sen pidemmästä historiasta huolimatta vielä käynnissä ja käytössä olevien menetelmällisten ja aineistokeruun muotojen valikoima täydentyy kaiken aikaa. Lähestymistavan voikin katsoa lukeutuvan monimenetelmien tai mixed methods- lähestymistapojen joukkoon ja sen viimeaikainen suosio selittyy sillä, että myös sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksentekotyö tarvitsee kysely- ja numerotiedon rinnalle muutosprosessien hienosyisemmän dynamiikan tavoittavia menetelmiä. Puheenvuorossani käyn läpi laadullisesta seurantatutkimuksesta erityisesti Britanniassa käytyä keskustelua ja kuvaan laadullisen seuranta-asetelman hyötyjä ja rajoituksia osana terveystutkimuksen kenttää. Kysyn miten laadulliselle aineistolle ja seuranta-asetelmalle rakentuva evidenssi voi olennaisesti täydentää terveyteen liittyvien, monimutkaisten kysymysten ymmärrystä ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa. 9

10 Mitä voimme päätellä kausaalivaikutuksista havainnoivassa tutkimuksessa? Mervi Eerola Professori Turun yliopisto, tilastotieteen keskus Sosiaalilääketieteellinen tutkimus voi harvoin nojautua kokeellisen tutkimuksen periaatteiden tarjoamaan vahvaan selkänojaan pyrkiessään arvioimaan sosiaalisten ilmiöiden tai ihmisen sosiaalisen ympäristön vaikutusta sairastavuuteen. Havainnoiva eli epäkokeellinen tutkimus on altis monenlaisille virhelähteille ja tutkijan onkin itse systemaattisesti arvioitava aineistonsa ja tutkimusasetelmansa luotettavuus tutkittavien valikoimattomuuden ja vertailukelpoisuuden suhteen. Tilastotieteen piirissä on viime vuosina syntynyt toisiaan täydentäviä ja toisaalta käsitteellisesti selvästi toisistaan eroavia koulukuntia tilastollisen kausaalipäättelyn suhteen, joiden pääpiirteitä esitellään vertailevasti ja esimerkkien avulla. Tilastotiedon esittäminen visuaalisesti Vesa Kuusela VTT, Dosentti, HY Tilastokuvio on yksi tapa välittää numerotietoa taulukon ja tekstin ohella. Hyvin tehty kuvio on kuitenkin tehokkain tapa. Siitä näkee asiatilan hetkessä ja vastaansanomattomasti ja usein alitajuisesti. Hyvän kuvion tekeminen ei onnistu, ellei tunne niitä periaatteita, joilla kuvallinen viesti tulkitaan. Keskeistä on huomata, että sillä, mitä kuvion tekijä tarkoittaa on vähemmän merkitystä kuin sillä, miten lukija kuvion ymmärtää. Yksi hyvä kuvio kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta yksi epäonnistunut kuvio valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa! Esityksessä tuodaan esiin kuvioesitysten luonteenomaiset piirteet verrattuna taulukkoon ja tekstiin. Samoin käydään läpi kuvioesitysten keskeisiä periaatteita yleisellä tasolla ja erikseen tavanomaisimpien kuviotyyppien laadinnan yleisperiaatteita. 10

11 Tiivistelmät Sosiaalilääketieteen menetelmät Spatiaalista mallinnusta pistedatalla. Esimerkkinä kyselypohjainen analyysi koetusta terveydestä ja turvattomuudesta Helsingin metropolialueella Teemu Kemppainen tohtorikoulutettava, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Paikkatiedon mahdollisuudet ja haasteet ovat jääneet sosiaalitieteellisessä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksessa toistaiseksi varsin vähäiselle huomiolle. Teknisessä mielessä tästä seuraa regressiomalleihin liittyvä ongelma. Mallin jäännötermeihin saattaa jäädä spatiaalista korrelaatiota, mikä rikkoo tavanomaisia regressioanalyysin oletuksia ja kertoo mallin puutteellisesta määrityksestä. Tämän seurauksena mallinnuksen tuloksena saatavat estimaatit ovat mahdollisesti virheellisiä. Sisällöllisessä mielessä paikkatieto avaa mahdollisuuksia ilmiön alueellisten trendien kuvaamiseen. Tämä tutkimus havainnollistaa paikkatiedon käyttöä kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen päätarkoitus on esitellä spatiaalista analyysiä käytännöllisellä ja ei-matemaattisella tavalla. Esimerkkeinä käytetään koettua tervettä ja omaan asuinalueeseen liittyvää turvattomuuden kokemusta mittaavia kyselytuloksia. Aineistoina käytetään tuoretta kyselyaineistoa Helsingin seudulta (hanke: Katumetro, 2012, n=9609, vastausosuus n. 36 %), Ruututietokantaa sekä otoksen perustietoina saatuja vastaajan kotitalon koordinaatteja (YKJ). Koettua terveyttä ja turvattomuuden kokemusta visualisoidaan kuvailevasti alueellisten trendien näkökulmasta. Visuaalisen vaikutelman pitävyyttä koetellaan tilastollisen testaamisen avulla. Lisäksi mainittuja ilmiöitä mallinnetaan kolmella eri tavalla: tavanomaisella pienimmän neliösumman menetelmällä, asetelmaperusteisella mallinnuksella ja yksinkertaisilla spatiaalisen ekonometrian malleilla. Mallinnuksen sisällöllinen asetelma on vertailla lähiöitä muuhun kaupunkirakenteeseen ja tarkastella erityisesti naapuruston sosio-ekonomisen luonteen roolia koetun terveyden ja turvattomuuden mahdollisena tekijänä. Tulokset ovat sisällöllisessä mielessä alustavia, sillä täyttä sisältöartikkelin mukaista tarkastelua ei voitu menetelmäartikkeliin mahduttaa. Koetun terveyden kohdalla spatiaalisuus on selvästi vähäisempää kuin turvattomuudessa. Tämä näkyy niin visuaalisessa kuvailussa, tilastollisen testaamisen tuloksissa ja regressiomallien jäännöstermeissä. Koetun terveyden lähtökohtainen spatiaalinen korrelaatio tulee selitetyksi mallin muuttujien avulla. Turvattomuuden tapauksessa jäännöstermeihin kuitenkin jää spatiaalista korrelaatiota myös täydessä mallissa, mikä ratkaistaan soveltamalla yksinkertaisia spatiaalisia ekonometrisia malleja. Näiden tuottamat estimaatit eroavat kontekstimuuttujien osalta varsin selvästi tavanomaisten mallien tuloksista, mikä havainnollistaa tutkimuksen pääviestiä: sijainnilla on väliä. 11

12 Kokeellinen ja kvasikokeellinen asetelma osasairauspäivärahan vaikuttavuuden arvioinnissa Johanna Kausto, Erikoistutkija, FT Työterveyslaitos, Esitelmässä tarkastellaan kokeellisen ja kvasikokeellisen tutkimusasetelman soveltamista esimerkiksi sosiaali- ja terveyspoliittisten interventioiden tai toimintamallien arvioinnissa. Mikäli laajemmista kokonaisuuksista voidaan erottaa jokin selvärajainen interventio, sen vaikuttavuuden arviointi, tavallisesti määrällinen mittaaminen, saattaa olla mahdollista. Satunnaistetusta kokeellisesta tutkimuksesta saatua vaikuttavuusnäyttöä pidetään luotettavimpana. Usein kokeellinen asetelma ei ole kuitenkaan joko eettisistä tai käytännön syistä mahdollinen. Lisäksi kokeelliseen tutkimukseen osallistuvien joukko on yleensä rajattu, jolloin tulosten yleistettävyys kärsii. Kvasikokeellisessa tai luonnollisessa tutkimusasetelmassa tutkittavat voidaan poimia esimerkiksi valtakunnallisista rekistereistä, jolloin tutkimuksen yleistettävyys paranee. Kvasikokeellisen tutkimusasetelman haasteena on tutkittavien ryhmien (interventioon osallistuneet ja ei-osallistuneet) vertailtavuuden varmistaminen. Tämän vuoksi näissä asetelmissa on keskeistä pätevien tutkimusmenetelmien valinta. Luotettavin kuva vaikuttavuudesta saadaan, jos tutkimuskysymyksiä on mahdollista selvittää sekä kokeellisessa että kvasikokeellisessa asetelmassa, eri menetelmiä soveltaen. Tapausesimerkkinä esitelmässä on osasairauspäivärahaa koskevan sairausvakuutuslakimuutoksen vaikutus osasairauspäivärahaa saaneiden myöhempään työhön osallistumiseen. Ohjelmallinen tutkimusprosessi ja menetelmät liikuntapolitiikan tutkimuksessa Riitta-Maija Hämäläinen, FT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Esitys kuvaa ohjelmallisen tutkimusprosessin menetelmiä, joita on käytetty monitieteisessä kuuden Euroopan unionin jäsenmaan ja Kanadan tutkimushankkeessa. Viisivuotisen, Euroopan komission rahoittaman Tutkimustietoa liikunnan politiikkatoimiin -hankkeen (Research into Policy to enhance Physical Activity REPOPA) tavoitteena on lisätä tutkimustiedon käyttöä politiikkatoimien suunnittelussa. Ohjelmallisessa tutkimusprosessissa tutkimus etenee vaiheittain ja edeltävien vaiheiden tuloksia hyödynnetään ja sovelletaan seuraavissa vaiheissa. Hankkeessa on tehty sisällönanalyysi siitä, miten 21:ssä politiikkatoimen asiakirjassa on käytetty tutkimustietoa, sekä 86 teemahaastattelua politiikkatoimien valmisteluun osallistuneille. Parhaillaan on menossa kaksi interventiota, kumpikin kolmessa maassa. Niissä tutkitaan strategiapelien sekä räätälöidyn intervention toimivuutta tutkimustiedon käytön lisäämisessä. Politiikkatoimien sisällönanalyysin ja interventioiden tuloksista, hyvistä käytännöistä, indikaattoreista ja menetelmistä keskustellaan ja niiden toimivuutta testataan Delfoi-paneelissa keväällä Kanadan hanketoimijat vastaavat 12

13 ohjelmallisen tutkimusprosessin arvioinnista. Ohjelmallinen tutkimusprosessi vaatii monitieteistä otetta sekä tutkimuskysymysten, menetelmien sekä toimintatapojen yhtenäistämisessä. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen: haasteita ja mahdollisuuksia Katja Borodulin Fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista on saatu vahvaa näyttöä jo pitkältä ajalta. Myös fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmät ovat kehittyneet vuosien varrella. Metodikatsauksen tavoitteena on kuvailla fyysisen aktiivisuuden mittaamisen menetelmiä ja ottaa kantaa menetelmien haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Keskityn objektiivisista menetelmistä kiihtyvyysanturimittauksiin ja itsearviointimenetelmistä kyselyihin ja niiden käytettävyyteen. Liikuntatutkimuksessa objektiivisten mittarien hyödyntäminen on avannut uusia mahdollisuuksia liikunnan, ja liikkumattomuuden, mittaamiseen. Tästä huolimatta, sekä itsearviointiin että objektiivisin mittauksiin perustuvilla menetelmillä on tutkimuksessa edelleen omat tarpeensa ja käyttökohteensa. 13

14 Käyttäytymislääketieteen 20-vuotisjuhlatyöryhmä Health care climate, perceived self-care competence and glycemic control among patients with type 2 diabetes in primary care Anne Koponen, Nina Simonsen, Ritva Laamanen & Sakari Suominen Folkhälsan Research Center and Hjelt Institute, Department of Public Health, Background: Type 2 diabetes is an important and increasing public health problem worldwide. Achieving and maintaining recommended levels of glycemic control is the main target in the management of diabetes. It is important to find efficient means by which health care personnel can support patients in this task. Objective: To extend previous research by examining the association of an autonomy supportive health care climate in primary care health centers with self-care competence and glycemic control as perceived and reported by patients with type 2 diabetes, taking into account a wide variety of important life-context factors. Research design: A cross-sectional mail survey in five municipalities in the Southern and Central Finland in 2011 (response rate 56%). Subjects: 2866 patients with a Social Insurance Institution registry-based right for long-term medication for type 2 diabetes, mean age 63 years (range years), 56 % men. Methods: The data were analyzed by multivariate linear and logistic regression models. Results: In line with the predictions derived from the self-determination theory, glycemic control was strongly associated with perceived self-care competence which in turn was strongly associated with autonomous motivation and autonomy supportive health care climate. In addition, disease severity and general well-being of patients played a role in the outcomes of care. Conclusion: Health care personnel have an important role in supporting patients autonomous motivation and perceived self-care competence in order to achieve and maintain longterm glycemic control among patients with type 2 diabetes. The general well-being of patients should also be examined and promoted. Lihavuusleikkauksiin liittyvät emotionaaliset tekijät Martti T. Tuomisto, Lauri Parkkinen, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Elina Hautaniemi & Maaria Nikunen Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto ja Akuuttipsykiatria ja Ravitsemusterapiayksikkö, Tampereen yliopistollinen sairaala Sairaalloiseen lihavuuteen liittyy monenlaisten sairauksien vaara. Bariatrinen kirurgia on tehokas tällaisen lihavuuden hoitomenetelmä. Terveyden kannalta painonpudotuksen vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Suomessa lihavuusleikkauksia pidetään perusteltuina, kun henkilö on jo yrittänyt muita keinoja, painoindeksi on yli 40 ja erityisesti, kun lihavuuteen liittyy oheissairaus. Harvoihin lääketieteellisiin toimenpiteisiin liittyy niin paljon ja niin erilaisia emotionaalisia ja sosiaalisia tekijöitä kuin lihavuusleikkauksiin ja niiden seurauksiin. Leikkauksen seurauksena paino putoaa 14

15 yleensä nopeasti %, jolloin kehonkuva, terveydentila, fyysinen ja emotionaalinen vointi, normaalielämään liittyvä toimintakyky ja ihmissuhteet ja sosiaalinen vuorovaikutus muuttuvat paljon. Näiden tulevien muutosten pitäisi toisaalta vaikuttaa leikkaukseen tulevaan potilaaseen niin, että hän ryhtyy valmistautumaan niihin. Psykologisten tekijöiden arviointi voi vaikuttaa paljon leikkauspotilaiden ohjaamiseen joko leikkaukseen tai johonkin muuhun interventioon (joka voisi johtaa leikkaukseen), leikkaukseen valmistautumiseen ja leikkauksen jälkeiseen sopeutumiseen. Arvioinnin lähtökohtana tulisi olla löytää jokaiselle arviointiin tulleelle potilaalle sopiva etenemisreitti. Bariatrinen kirurgia on siis vaikuttavaa, mutta valitettavasti tulokset eivät ole kaikilla potilailla yhtä hyviä. Vaikka tulokset alkuun olisivatkin hyviä, niin muutaman vuoden päästä painon lasku voi pysähtyä tai kääntyä nousuun. Jotkut potilaat palautuvat jopa lähtöpainoonsa. Myös psykologiset hyödyt, erityisesti syömiskäyttäytymisen normalisoituminen ja itsehavaittu elämänlaatu, voivat heikentyä. Joillakin potilailla elämänlaatu voi heikentyä rajusti, ja he voivat tällöin olla psykiatrisen hoidon tarpeessa. Osa leikatuista ei onnistu pudottamaan painoaan leikkauksen jälkeen. Ei ole olemassa riittävästi tietoa siitä, mitkä tekijät johtavat positiiviseen hoitotulokseen. Näitä tekijöitä tässä hankkeessa selvitetään. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää lihavuuden kirurgista hoitoa ja siihen liittyvää muuta terveydenhuoltoa laaja-alaisesti. Ennustettavia muuttujia tutkivat sekä ravitsemusterapeutit että psykologi seuraavin menetelmin: 1) Muutosvaihekysely, jolla kartoitetaan potilaan valmiutta painonpudotukseen ja elintapojen muutokseen, 2) motivaatiokysely, jolla mitataan samoja valmiuksia, 3) itsetuntomittari, jolla kartoitetaan potilaiden negatiivista tai positiivista käsitystä itsestään, 4) riskitilannekaavake, jolla mitataan liika- ja epäterveellisen syömisen vaaratilanteita ja vaarojen voimakkuutta ja tiheyttä. 5) painoa ja elämäntyyliä koskeva kysely, 6) oirekysely psykiatrisista oireista, 7) murehtimiskysely, jolla mitataan ahdistuneisuuteen liittyvää murehtimista, 8) toivottomuusmittari, jolla mitataan itsemurhavaaraa, 9) tunteiden hyväksynnän mittari, jolla mitataan yleistä, emotionaalista joustavuutta ja 10) depressiomittari. Arviointiin ja seurantaa kuuluu kuusi arviointikäyntiä, joista kolmea ensimmäistä käsitellään tässä esityksessä. Niistä yksi on 2 kk leikkauksen jälkeen. Tutkimus on meneillään. Sen suostumuslomakkeen on allekirjoittanut jo 80 tutkittavaa. Esityksessä kuvataan tutkimuksen ensimmäiset tulokset. Impact of social capital on health and well-being after a cancer diagnosis Ulla-Sisko Lehto, THL, Markku Ojanen, Tampereen yliopisto, psykologian laitos; Taina Turpeenniemi-Hujanen, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala OYS, syöpätaudit The incidence of cancer diseases are rising in developed countries, including Finland (www.cancerregistry.fi). Today, most cancers are detected in the early phase and treatments are effective leading to a good prognosis. Cancer survival is prolonged also due increasing ageing of population in the developed countries. Thus, people live long after a cancer diagnosis and an ever larger proportion of population has or has had a cancer disease (in Finland > persons). Most patients have seldom or none contacts to the health care system after the primary cancer treatment, and recovery and psychological reorientation rely on the patient s resources. Psychosocial and social resources seem to be particularly important. Social capital may be seen as a 15

16 personal resource that includes trust, reciprocity, social networks (e.g., access to information and support) and participation. Social capital is associated with health outcomes, and we assume that social capital predicts health and well-being of people after a cancer diagnosis. In consecutive samples of 225 breast cancer, c. 155 prostate cancer, and c. 80 lymphoma patients who entered Oulu University Hospital, oncology, we measured generalized and interpersonal trust, reciprocity, social networks and participation, other health determinants, and well-being (e.g., health-related quality of life, symptoms, satisfaction with life) with validated questionnaires 3 5 months after the diagnosis. The measurement is repeated four times up to five years, and the patients use of health care services is tracked. We investigate elements of social capital and their impact on the patients well-being with multivariate statistical methods. Cross-sectional data of the breast cancer patients has been finalized and analyses are going on. Elements of social capital associated with each other and the well-being measures as hypothesized. Indicators of social networks did not associate with trust. Comprehensive and detailed information on the social networks were obtained. Trust predicted most of the well-being dimensions, both individually and after adjusting for other variables. Also informal social networks and number of health care professionals associated with the well-being. Social capital associate with health and well-being after a cancer diagnosis. As suggested earlier, interpersonal trust demonstrates an independent association with health. Social networks associate with well-being. Psychological aspects of eating behavior as predictors of 10-year weight changes after surgical and conventional treatment for severe obesity: results from the SOS intervention study Hanna Konttinen 1, Markku Peltonen 2, Lars Sjöström 3, Lena Carlsson 3, and Jan Karlsson 4 2 National Institute for Health and Welfare, Finland 3 University of Gothenburg, Sweden 4 Örebro University Hospital, Sweden; Örebro University, Sweden Objective: There is a need for a better understanding on the factors that influence long-term weight outcomes after bariatric surgery. The present study aimed to examine whether pre- and posttreatment levels of cognitive restraint, disinhibition and hunger and 1-year changes in these eating behaviors predicted short- and long-term weight changes after surgical and conventional treatment for severe obesity. Methods: The participants were from an ongoing, matched (non-randomized) prospective intervention trial of the Swedish Obese Subjects (SOS) study. The current analyses included 2010 obese subjects who underwent bariatric surgery and 1916 contemporaneously matched obese controls who received conventional treatment. Physical measurements (e.g., weight, height) and questionnaires (e.g., Three-Factor Eating Questionnaire) were completed prior to intervention and 0.5, 1, 2, 3, 4, 6, 8 and 10 years after the start of the treatment. Structural equation modeling was used as the main analytical strategy. 16

17 Results: The surgery group lost more weight and reported greater decreases in disinhibition and hunger at 1- and 10-year follow-ups (all P < in both genders) than the control group. Pretreatment eating behaviors were unrelated to subsequent weight changes among surgically treated patients. However, patients who had lower levels of 6-month and 1-year disinhibition and hunger (β= , P < 0.01 in men; β= , P < in women) and experienced larger 1-year decreases in these behaviors (β= , P < in men; β= , P < in women) lost more weight 2, 6 and 10 years after the surgery. Among control patients, larger 1-year increases in cognitive restraint predicted greater 2-year weight loss in both genders. Conclusions: Higher tendency to eat in response to various internal and external cues shortly after the surgery predicted less successful short- and long-term weight outcomes, making postoperative susceptibility for uncontrolled eating an important indicator of targeted interventions. Interpersonal problems and development of self-esteem from adolescence to mid-adulthood. A 26-year follow-up Olli Kiviruusu a, Noora Berg a, Taina Huurre a, Hillevi Aro a, Mauri Marttunen a, Ari Haukkala b a National Institute for Health and Welfare (THL) b University of Helsinki This study investigated whether interpersonal problems affect the developmental trajectory of selfesteem from adolescence to mid-adulthood. Directionality of effects between self-esteem and interpersonal problems was also studied. Participants of a Finnish cohort study in 1983 at age 16 (N=2194) were followed up at ages 22 (N=1656), 32 (N=1471) and 42 (N=1334) using postal questionnaires. Measures at each time point covered self-esteem and interpersonal problems including problems with parents, friends, colleagues, partner, break-up with girl/boyfriend, and divorce. Using latent class analysis participants were grouped to those having 1) consistently low, 2) increasing, and 3) high/decreasing number of interpersonal problems from adolescence to adulthood. The latent growth curve of self-esteem was then estimated in these groups for comparisons. Among both females and males the self-esteem growth trajectory was most favourable in the group with consistently low number of interpersonal problems. Compared to the low group, the group with high/decreasing number of interpersonal problems had a self-esteem trajectory that started and remained at a lower level throughout the study period, although among females the gap between the trajectories narrowed by the end of the study period. The group with increasing number of interpersonal problems had significantly slower self-esteem growth rate as compared to the other groups among both females and males, and also the lowest self-esteem level at the end of the study period. Cross-lagged autoregressive models indicated significant crosssectional correlations between low self-esteem and interpersonal problems. Lagged effects were found from low self-esteem to later interpersonal problems, but only among males, while there were no effects to opposite direction among either gender. The self-esteem growth trajectories are different in the groups with different longitudinal patterns of interpersonal problems. While being theoretically sound these results differ from some earlier findings, highlighting the importance of chosen methods to display these types of effects. 17

18 Ruokatutkimus Concept mapping of school nutrition environment among pupils in Finland Eva Roos 1, Kati Nyman 2, Carola Ray 1, Henna Vepsäläinen 1, Henrica de Vet 3, Nanna Lien 4 1=Samfundet Folkhälsan, Folkhälsan research institute, Helsinki, Finland, 2=Arcada, Helsinki, Finland 3=EMGO, Amsterdam, The Netherlands 4= University of Olso, Norway The school has an important role in promoting good nutrition especially in Finland, where pupils are served every school day a proper meal with main course, fresh vegetables, bread, bread spread and milk. School is also an important arena for health promoting, because children of all socioeconomic backgrounds can be reached, it is a place for learning, and schools can potentially also influence their staff, the parents and the wider community. More knowledge is needed of how school nutrition environment influences dietary intake and dietary habits of children. The pupils are one of the key stakeholders and it is important to map their views. Several conceptual models of the school nutrition environment exist, but studies have had limited success in showing associations between school level factors and pupil s dietary behaviors. One cause of the lack of associations may be differences in conceptualization of the school nutrition environment between experts and other stakeholders (i.e. pupils, teachers, parents). Traditionally stakeholder interviews (individual or as focus groups) have been conducted to find the most important factors, but the results might be biased by conveying the views of those most verbal and the interpretation of the researcher. The concept mapping method combines qualitative and quantitative methods in such a way that the concepts are more likely to be grounded in the view of all the stakeholders participating in the group. The aim was to get more knowledge of the school nutrition environment and factors in schools influencing what school children eat and drink in school and to test a different method, concept mapping, to collect this kind of data. The method was conducted in spring 2014 in a primary school, in the Helsinki region, in one class with 17 pupils (13-14 years) divided into 2 groups. Two different concept maps were constructed during a class visit. The method was appreciated by the pupils. The two groups came up with very different cluster maps of the food nutrition environment. More groups conducting concept mapping are needed to get a general picture of pupil s views on school nutrition environment. 18

19 Globaali informaatioyhteiskunta terveellisen syömisen ymmärryksen kontekstina: retorinen diskurssianalyysi ravitsemusneuvoja antavista blogeista ETM, tohtoriopiskelija Janne Huovila Helsingin yliopisto Sosiaalinen media on merkittävä terveellisen syömisen kulttuurisen määrittelyn areena. Blogit osana sosiaalista mediaa ovat suosittuja ravitsemustiedon julkaisualustoja ja keskusteluympäristöjä. Yksittäiset suomenkieliset ravitsemusneuvoja antavat blogit voivat saavuttaa satojatuhansia lukijota. Tässä tutkimuksessa tarkastelen ravitsemusneuvoja antavia blogeja Manuel Castellsin informaatioyhteiskuntaa koskevan teorian kautta. Castellsin mukaan blogit ovat henkilökohtaista joukkoviestintää, jotka suosion saavuttaessaan toimivat merkittävinä tiedon ja ihmisten verkostojen, ja sitä kautta vallan, solmukohtina. Ne ovat osa horisontaalisia ei-keskusjohtoista viestintää, jolla on yhä enemmän valtaa määritellä, mitä pidetään terveellisenä syömisenä. Samalla blogeilla on radikaali yhteiskunnallinen luonne: toisin kuin vahvaan portinvartijuuteen perustunut perinteinen media, blogin kautta kuka tahansa internetin käyttäjä voi ottaa julkista tilaa. Terveellistä syömistä on määritelty kautta historian. Viimeisen sadan vuoden ajan erityisesti tieteen kehitys on vaikuttanut keskeisesti siihen, mitä pidetään terveellisenä syömisenä. Nykyyhteiskunnassa terveellisen syömisen tiedon ja ymmärryksen on nähty kuitenkin rakentuvan sirpaleisemmin ja mosaiikkimaisemmin niin yksityisen kuin julkisen elämän piirissä. Yksi keskeinen vaikuttava tekijä tähän on ollut informaatioteknologian kehitys ja internetin synnyttämä uusi globaali julkisuus. Tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää ravitsemusneuvoja antavien blogien kautta, kuinka globaali informaatioyhteiskunta vaikuttaa siihen, miten terveellinen syöminen määrittyy. Tarkastelen sitä, miten internet viestintäympäristönä vaikuttaa terveellisen syömisen retorisiin diskursseihin: muovaavatko henkilökohtainen joukkoviestintä ja horisontaalinen viestintä terveellisen syömisen uskottavan ymmärryksen kulttuurista ja historiallista perustaa? Analysoin suomenkielisiä ravitsemusneuvoja antavia blogitekstejä retorisen diskurssianalyysin (RDA) keinoin. Tarkastelen tekstien diskursiivisuutta, sitä miten tekstit rakentuvat kulttuuriskielellisenä toimintana, retoriikan teoriasta käsin. Retoriikka on symbolista, sosiaalista ja suostuttelevaa toimintaa, joka on suunnattu tietylle yleisölle. Retorinen toiminta on strategista: pyrkiessään vakuuttamaan tietyn yleisön hyväksymään argumentin ja sitoutumaan siihen se aktivoi retorisin keinoin lukijoissaan tietynlaisia tapoja hahmottaa terveellistä syömistä ja samalla sulkee toisia pois. Tutkimuksen keskeisinä analyyttisina käsitteinä ovat retorinen diskurssi ja retorinen resurssi. Retorinen diskurssi muodostuu yhtenäisestä kokonaisuudesta perustuen samankaltaisiin retorisiin keinoihin sekä tapoihin argumentoida ja representoida terveellistä syömistä. Retoristen diskurssien keskiössä ovat ne kulttuurisesti jaetut tavat, joiden kautta kirjoittajat tekevät terveellistä syömistä käsittelevistä teeseistä uskottavia yleisölleen. Käsitteellä retorinen resurssi viittaan niihin hienovaraisempiin kielellisiin tapoihin, joiden kautta diskursseista ja kirjoitusten pääteeseistä pyritään tuottamaan uskottavia. Retorisia resursseja hyödyntämällä kielelliskulttuurinen ymmärrys 19

20 terveellisestä syömisestä 4 muovautuu tiettyyn viestintätitalanteeseen sopivaksi niin, että se pyrkii vakuttaamaan yleisönsä tietyistä syömisen tavoista. Tutkimusaineistona on kuusi suosittua suomenkielistä ravitsemusneuvoja antavaa blogia. Aineiston analyysi on kesken. Can gamification influence food behavior in adolescent athletes? Vepsäläinen H 1, Lehtovirta M 2, Aistrich A 3, Quarshie M 3, Fogelholm M 1, Erkkola M 1. 1 Department of Food and Environmental Sciences, Division of Nutrition, University of Helsinki 2 Department of Public Health, Hjelt-institute, University of Helsinki 3 Wellness Foundry Holding Ltd., Helsinki, Finland Objectives: We aimed to determine if the eating habits of adolescent athletes could be influenced using a smartphone application. Materials and methods: A total of 53 adolescent basketball (34%) and soccer players (66%) were recruited to the study. They were randomized to game (n=24, 45%) and tutorial (n=29, 55%) groups. The game group members kept visual food journals during a four week study period using a smartphone application. The meals uploaded to the application were given scores by a nutritionist if specific food items defined in the rules were present. The participants were able to see each other s scores and they competed with each other. Each tutorial group member took part in a single small group meeting discussing healthy diets. Food intake was measured at baseline and after the intervention using a food frequency questionnaire (FFQ) specifically designed for the study. The changes occurring during the intervention were examined within and between the game and tutorial groups. Results: Altogether 40 participants (77%) completed the FFQ after the intervention. Among the female athletes, the gamified application triggered a more substantial increase in the consumption of wholegrain porridge compared to the tutorial group (p=0.028). Among the male athletes, the tutorial group increased the consumption of vegetables, fruits, and berries more than the game group (p=0.005), whereas changes in the consumption of milk were more apparent in the game group (p=0.009). Among the male athletes within the game group, the consumption of milk with 1% or more fat and that of total milk decreased 2.2 (SD 1.9) and 1.5 times/day (1.8), (p for both =0.028), respectively. The male athletes within the tutorial group increased their consumption of vegetables, fruits, and berries 1.4 times/day (SD 1.9, p=0.024) and nuts 1.5 times/week (SD 2.2, p=0.019). The smartphone application was thought to be fun, challenging, and educational. Key findings: Among the male athletes, both the gamified and the more conventional interventions were effective. In the future, the two intervention methods could be combined to enhance the role of social support and to enable individual tailoring. 20

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja 6.5.2015 Työpajojen tavoite ja ohjelma Keskustelu ja esimerkkien työstäminen: Miten voimme seurata ja mitata järjestöjen aikaansaamaa muutosta asenteissa? Työpaja

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Matching in structural change area. Olli Retulainen 19.8.2015

Matching in structural change area. Olli Retulainen 19.8.2015 Matching in structural change area Olli Retulainen 19.8.2015 Background Muuttuva Salo case study of Nokia plant closing in Salo -research project. Aim of this research project is to examine, in both quantitative

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007 Welcome to Finland Lahti Wellamo Community College 11 December 2007 We operate in the premises of Lahti Adult Education Centre The building was inaugurated exactly 20 year ago and was built to serve university

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Academic Opening. Opening - Introduction. In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis

Academic Opening. Opening - Introduction. In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis - Introduction In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis Tässä esseessä / tutkielmassa / opinnäytetyössä tutkin / tarkastelen / arvioin/

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen saloihin Timo T. Seppälä EuroHOPE-hankkeen apulaisjohtaja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Koska se tuottaa hyvinvointia! Muutamia muita

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 28-9 3.2.21 Anni Kallio Persons Erasmus-liikkuvuus 7/8 ja 8/9 Outgoing from Finland 7/8 and 8/9 4 35 3436 3265 3 25 2 15 1 5 687 112 975 177 435 656 27-8 28-9 SMS SMP STA

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

Laadullisen seurantatutkimuksen lyhyt oppimäärä

Laadullisen seurantatutkimuksen lyhyt oppimäärä Laadullisen seurantatutkimuksen lyhyt oppimäärä Senior Research Fellow Pirjo Nikander Tampereen yliopiston tutkijakollegium Pirjo.Nikander@uta.fi Näin etenen: Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot