Kahden raskaan sodan uuvuttamassa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kahden raskaan sodan uuvuttamassa Suomessa"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Puoli vuosisataa lääketieteen tutkimusta Suomessa Lauri Saxén Päättynyt vuosisata, etenkin sen jälkimmäinen puolisko, oli tieteiden ennen kaikkea luonnontieteiden huiman kehityksen ja mullistuksen aikaa, jossa tulevien saavutusten ennustaminen ei lyhyelläkään aikavälillä ollut mahdollista. Lääketieteen kehitys Suomessa on luonnollisesti noudattanut globaalista kehitystä, mutta ehkä pienessä, kielellisesti suppeassa ja Euroopan äärilaidoilla asustavassa tiedeyhteisössä tapaa myös erityispiirteitä ja omaleimaisia kehityskaaria. Näitä pyrin seuraavassa hahmottamaan todeten kuitenkin miten vaikeata on itse eletyn lähihistorian pohdinta. Siinä sekoittuvat etäiset muistikuvat ja kokemukset vuosien saatteessa muuttuneisiin käsityksiin ja jälkiviisauteen. Näitä elementtejä ei helpolla voi erottaa toisistaan. Artikkeli on lyhennelmä ja mukaelma tekijän samannimisestä kirjoituksesta, joka on julkaistu Sigrid Juséliuksen Säätiön 50-vuotisjuhlakirjassa Kahden raskaan sodan uuvuttamassa Suomessa eivät tiede ja tutkimus 1940-luvulla saattaneet olla priorisoituja, kun voimat oli keskitettävä maan jälleenrakentamiseen ja normaalien olojen palauttamiseen. On suoranainen ihme, että vuoden 1948 vaikeassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa perustettiin 12 huippututkijan ja -taiteilijan Suomen Akatemia symboloimaan henkistä jälleenrakennushalua. Sodat toivat myös radikaalin muutoksen Suomen kansainvälisiin tiedesuhteisiin. Tämä toteutui erityisen selkeästi lääketieteen aloilla. Hyvästi Eurooppa. Aina 1940-luvun puoliväliin saakka oli Suomen lääketiede vahvasti kytköksissä eurooppalaisiin tutkimusperinteisiin ja monet johtavat lääketieteen tutkijamme olivat saaneet osan koulutustaan Keski-Euroopassa, lähinnä saksankielisissä maissa. Näin myös sekä henkilökohtaiset että institutionaaliset suhteet rakentuivat luonnollisesti ensi sijassa Saksaan, jossa lääketiede oli ollut korkealla tasolla jo 1800-luvulta asti. Kun sekä poliittiset että sivistykselliset siteemme Keski-Eurooppaan ja Saksaan katkesivat, oli myös tiedeyhteisömme orientoiduttava uudelleen. Saksan kielen tilalle oli hankittava tieteen uusi kieli englanti, jolloin entinen unohtui. Tästä välttämättömyydestä seurasi myös väistämätön aukko uuden tutkijapolven tietämyksessä. Monet ja 1930-lukujen merkittävät saavutukset jäivät meillä kuten muuallakin maailmassa kielitaidon puutteessa tuntemattomiksi ja jouduttiin osin keksimään uudestaan. Menetelmät tietenkin olivat uudet, mutta moni uutena esitetty havainto ja dogmi löytyy aikaisemmasta saksankielisestä kirjallisuudesta selkeästi esitettynä ja kirkkaasti ajateltuna. Tieteemme murrosta ja 1950-luvuilla korosti myös omien tutkimusperinteittemme katkeaminen monella alalla. Vanhempi polvi oli kärsinyt lähes vuosikymmenen kestäneestä tutkimuskatkoksesta eikä hevin pystynyt siirtämään viestikapulaa nuoremmille. Saattoi olla eduksi, että tietyt vanhat paradigmat ja insti- Duodecim 2000; 116:

2 tuutiot tässä katkoksessa hämärtyivät ja antoivat tilaa uusille, mutta uskon, että monessa tapauksessa tradition katkeaminen hidasti tutkimuksemme toipumista. Sodanjälkeisten routavuosien eristäytyneisyyttä ja perinteisiin syntyneen aukon haittoja lievensivät merkittävästi läheiset suhteemme Pohjoismaiden erityisesti Ruotsin tiedeyhteisöihin. Pohjoismaisissa kongresseissa ja muissa tilaisuuksissa toivotettiin suomalaiskollegat aina tervetulleiksi, ja niissä avautuivat ikkunat läntiseen maailmaan. Tuolloin solmitut läheiset työja ystävyyssuhteet muodostuivat tärkeiksi tutkimuksemme uudelleen orientoitumisen kannalta. On perin tärkeätä, että emme globalisoitumisen huumassa unohda näitä siteitä. Suuntana Yhdysvallat. Ennen 1940-lukua vain ani harva suomalaistutkija oli etsinyt yhteyksiä Atlantin takaa ja vielä harvempi oli siellä aktiivisesti harjoittanut tutkimustyötä. Nyt käännettiin katseet raunioituneesta Euroopasta Yhdysvaltoihin, jossa etenkin luonnontieteet olivat kehittyneet nopeasti ja yltivät parempiin saavutuksiin kuin vanhalla mantereella. Tätä heijastaa selkeästi lääketieteen Nobelin palkintojen jakauma (kuva l). Oli selvää, että nuo saavutukset ja niiden takana olevat erinomaiset tutkimuslaitokset houkuttelivat nuoria suomalaistutkijoita uudelle mantereelle, ja matkustushalua lisäsi myös rahoituksen järjestyminen. Vuonna 1953 käynnistynyt mittava ASLA Fulbright -ohjelma vei ennen pitkään satoja suomalaisopiskelijoita ja -tutkijoita Yhdysvaltoihin. Lääketieteen kannalta vielä tärkeämmäksi muodostui National Institute of Healthin rinnalle viisi vuotta myöhemmin syntynyt Fogarty International Center. Tämä rahoitus mahdollisti vuosittain 5 6 suomalaistohtorin pitempiaikaisen työskentelyn Yhdysvaltain johtavissa keskuksissa. Kun vuonna 1983 suoritettiin kattava kyselytutkimus varttuneiden suomalaisten lääkäritutkijoiden jatko-opiskeluista, todettiin, että lähes puolet oli toiminut pidemmän aikaa Yhdysvalloissa. Fogarty-ohjelmaan osallistuneiden lääkäritutkijoiden seuranta osoitti selkeästi tämän koulutuksen merkityksen. Ensimmäiset 52 apurahan nauttijaa olivat vuoteen 1983 mennessä sijoittuneet erinomaisesti: 36 oli päätynyt kotimaisen oppituolin haltijaksi ja kymmenen akateemisten sairaaloiden ylilääkäreiksi (Saxén 1987). Sanomattakin on selvää, että nämä johtavat tutkijat toivat Suomeen alan uusimman tiedon ja taidon lisäksi myös yhdysvaltalaisen tutkimuskulttuurin. Aiheetonta ei ole kysyä, missä määrin suomalainen tutkimus tässä huumassa menetti viimeisetkin eurooppalaisen tradition rippeensä ja omaleimaisuutensa. Yhdentyvässä Euroopassa olemme kuitenkin osittain palaamassa kulttuurimme synnyinsijoille ja yhteydet vanhan mantereen kukoistaviin tutkimuslaitoksiin ovat palaamassa. Kasvun kausi Rinnan uuden orientoitumisen kanssa alkoi suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen nopea kasvu, josta kertovat uudet tiedekunnat ja tutkimuslaitokset, tutkijoiden määrän ja tuotannon kasvu sekä lisääntynyt rahoitus. Näistä esitän vain esimerkinomaisia tietoja. Lisääntyvät tutkimuslaitokset. Aina vuoteen 1943 asti oli Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta laitoksineen käytännöllisesti katsoen ainoa paikka, jossa harjoitettiin akateemista tutkimusta. Mainittuna vuonna toimintansa aloittanut Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sai myöhemmin rinnalleen Oulun (1958), Kuopion (1972) ja Tampereen (1972) tiedekunnat, joilla kaikilla oli suhteellisen hyvät resurssit. Nopeassa tahdissa syntyneisiin uusiin professorinvirkoihin etsiytyi nuori, ennakkoluuloton tutkijapolvi, joille vanhoissa yliopistoissa avautui virkoja perin hitaasti. Uudet tiedekunnat eivät kuitenkaan kummemmin erikoistuneet, ja niistä muodostui lähinnä Helsingin kaltaisia, laaja-alaisia lääkärikouluja. Tutkimuksessa on kuitenkin hitaasti tapahtunut tiettyä profiloitumista, kuten ilmenee tiedekuntien ilmoittamista painoaloista (Suomen Akatemia 1997a). Tämä ei kuitenkaan liene niinkään suunnitelmallista vaan seurausta muutamien voimakkaiden tutkijahahmojen sijoittumisesta uusiin yliopistoihin. Parantunut kommunikaatio ja yhteistyö tiedekuntien välillä ovat myös edistäneet hajautettujen resurssien kokonaishyödyntämistä, mutta yhä edelleen pienen maan viisi kloonattua tiede- 964 L. Saxén

3 80 70 Yhdysvallat Eurooppa Kuva 1. Lääketieteen Nobelin palkintojen kumulatiivinen kertyminen eurooppalaisille ja yhdysvaltalaisille tutkijoille vuosina kuntaa harjoittavat liikaa päällekkäistä, sirpaloitunutta tutkimusta. Myös nuorten tutkijoiden koulutus kärsii opettajavoimien hajasijoituksesta. Tässä yhteydessä on myös herätetty kysymys, missä määrin vanha tiedekuntajako vastaa tämän päivän tarvetta ja olisiko syytä luoda yli tiedekuntarajojen ulottuvia tutkimusja opetuslaitoksia. Lääketieteellisten tiedekuntien rinnalle kehittyi 1950-ja 1960-luvuilla eri rahoituslähteiden tukemina useita aktiivisia sektoritutkimuslaitoksia, jotka palvelututoiminnan ohella tuottivat korkeatasoista tutkimusta. Näistä mainittakoon Wihurin tutkimuslaitos, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, Suomen Syöpärekisteri ja Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Minerva. Jo vuonna 1910 perustettu Valtion Seerumlaboratorio, myöhemmin Kansanterveyslaitos, kehittyi puhtaasta palvelulaitoksesta merkittäväksi tutkimuskeskukseksi, jonka monipuolisesta ja kansainvälisesti arvostetusta tutkimuksesta mainittakoon merkittävät rokotetutkimukset, laajat suomalaiseen tautiperintöön kohdistuvat työt ja osin SPR:n Veripalvelun kanssa yhteistyönä toteutetut mittavat interferonitutkimukset. Tutkimuksen laajuus ja laatu. Suomen lääketieteellisen tutkimuksen kokonaisvolyymin kehittymistä on varsin vaikea mitata numeroin, sillä jo määritelmät ja alan hämärtyvät rajat saattavat vääristää tällaisen arvion tuloksia. Alan kehityksen indikaattoriksi olen siksi valinnut viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassamme hyväksyttyjen väitöskirjojen vuosittaisen määrän, jonka arvelen heijastavan niin yliopistollisen kuin sektoritutkimuksenkin volyymin muutoksia (kuva 2). Vielä vaikeampia ovat kansainväliset kvantitatiiviset vertailut, joista kuitenkin yksi esimerkki. Pohjoismainen vertailu vuosilta osoitti Ruotsin johtavan niin julkaisujen lukumäärässä kuin viittausluvuissakin. Suomi sijoittui näissä vertailuissa samalle tasolle Tanskan ja Norjan kanssa. Tilanne oli samankaltainen niin kliinisessä lääketieteessä kuin biolääketieteessäkin (Pettersson ja Sariola 1995). Suomen Akatemian keräämien indeksitietojen perusteella näyt- Puoli vuosisataa lääketieteen tutkimusta Suomessa 965

4 Tampere Kuopio Oulu Turku Helsinki Kuva 2. Suomalaiset lääketieteen väitöskirjat yliopistoittain (vuosittaiset keskiarvot viisivuotiskausittain) (KOTA-tietokanta 1998, Ignatius 2000). tää Suomen julkaisuaktiivisuus kasvaneen viime vuosina ja suomalaistutkijat saavat yhä useammin tuotteensa julkaistua hyvissä tai erittäin hyvissä kansainvälisissä sarjoissa (Suomen Akatemia 1997b). Lääketieteellisen tutkimustyömme laadun arviointi on niin ikään epäkiitollinen tehtävä. Vasta 1980-luvulla tulivat arviointivälineiksi erilaiset kvantitatiiviset mittarit ja indeksit, joiden käyttökelpoisuudesta on paljon keskusteltu (esim. Saxén 1994) ja jotka ovat saaneet varsin mutkikkaitakin muotoja (Ahtiala 1998). Uusimmassa bibliometrisessa selvityksessä tutkittiin eräiden keskeisten lääketieteen alojemme läpäisevyyttä vertaillen viittauslukuja Ruotsin, Englannin ja Yhdysvaltojen johtavien yliopistojen vastaaviin lukuihin (Suomen Akatemia 1997b). Helsingin yliopiston luvut kohosivat lähes vertailtavien huippuyliopistojen tasolle, ja maan muista yliopistoista löytyi niin ikään hyvin menestyneitä yksittäisiä tutkimusaloja. Todettakoon kuitenkin, että tutkimukseen oli valittu aloja, joiden edustuskelpoisuus oli ennaltakin oletettavissa: syöpätutkimus, genetiikka, immunologia, sisätaudit, aivotutkimus, sidekudostutkimus, kehitysbiologia, lisääntymistutkimus ja endokrinologia. Tutkimuksen laatua on mitattu sporadisesti ja alakohtaisesti myös Suomen Akatemian kansainvälisissä arviointipaneeleissa, jotka ehkä parhaiten antavat kuvan todellisuudesta. Äskettäin toteutettu maamme lääketieteen (»terveyden tutkimuksen») vertaisarviointi antaa tilanteesta rohkaisevan kuvan. Vaikka puutteita löytyikin ja huippu todettiin kapeaksi, saivat monet alat kiitosta ja niiden todettiin saavuttaneen»kansainvälisen kärjen». Tällaisina luetellaan edellämainittujen alojen lisäksi epidemiologiset ja interventiotutkimukset 1997 (Suomen Akatemia 1997b). Erinomaisen arvosanan sai laajassa erikoisarvioinnissa myös maamme molekyylibiologinen tutkimus (Academy of Finland 1997). Rahan voima. Tutkimus enempää kuin muutkaan kulttuurin muodot eivät elä vain hengen voimalla, vaan sen edellytyksenä ovat riittävät (tai ainakin kohtalaiset) aineelliset resurssit. Tutkimusrahoituksen muutokset ajan funktiona kuvaavat siten ainakin epäsuorasti tutkimuksen laajuutta, vaikka ainakin luonnontieteissä on samalla muistettava tutkimustyön jatkuva kallistuminen. Kuvassa 3 on esitetty eräitä valikoimiani rahoitustietoja Suomesta. Niiden keskinäinen vertailu ei ole hedelmällistä, mutta ajallisista muutoksista ja trendeistä ne antavat käsityksen. Eräänlaisena peruslukuna esitetään maan johtavan yleisrahaston Suomen Kulttuurirahaston kokonaisjakosummat ajalta , ja näiden viitoittamaa trendiä verrataan Sigrid Juséliuksen Säätiön lääketieteellisiin apurahoihin vastaavana aikana. Kolmantena tarkastuskohteena ovat Suomen Akatemian lääketieteellisen toimikunnan jakosummat sen perustamisesta alkaen. Viimeksi mainittuihin tosin sisältyy eräitä, lähinnä organisaatiomuutoksista aiheutuvia epätarkkuuksia, mutta suuntaus on selvä ja vakuuttaa tämän julkisen rahoituksen kasvusta. Kaikki kuvaajat kertovat samaa kulttuurimme aineellisten resurssien nopeasta kasvusta 1950-luvulta 1990-luvulle. Yksityisten rahastojen ohella on myös valtion kiinnostus tieteen tu- 966 L. Saxén

5 kemiseen kasvanut, ja vuonna 1999 arvioidaan tutkimus- ja kehitysmenojen olevan noin 3 % bruttokansantuotteesta. Luku on maailman suurimpia (Abbott 1998), mutta siitä on varsin vaikeata ekstrahoida vapaan akateemisen tutkimuksen osuutta, ja yhä vahvemmin on korostunut soveltavan, tilausluonteisen kehitystyön osuus. Tutkimuspolitiikkaa mmk Valtion lääketieteellinen toimikunta Suomen Kulttuurirahasto Sigrid Juséliuksen Säätiö Kuva 3. Eräitten keskeisten lääketieteen ja kulttuurin rahoittajien jakosummien kehitys laskettuna vuoden 1997 rahanarvon mukaan. Tutkimuksen ohjaus. Presidentti Urho Kekkosen valtioneuvoston pöytäkirjaan sanelemaa lausumaa voidaan pitää alkuna politiikan tulolle Suomen tieteeseen. Lausuma johti kuten tarkoitus olikin Suomen Akatemian lakkauttamiseen vuonna 1969, ja samalla kumottiin laki valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi. Raunioille kasvoi nopeasti entistä akatemia-nimeä erehdyttävästi kantava valtion tiedevirasto. Uuden organisaation perustana olivat tieteelliset toimikunnat, joiden jäsenten nimittämisessä huomioitiin tuolloin (ja vähäisessä määrin vieläkin) muutkin kuin puhtaasti tieteelliset ansiot. Näistä toimikunnista oli muodostuva maan tieteellisen toiminnan voimakas ohjaaja. Vuonna 1994 arvioitiin, että terveyden tutkimuksen toimikunnan tuki tutkimustyölle oli sama kuin kaikkien yksityissäätiöiden yhteisosuus ja noin puolet yliopistojemme alalle osoittamasta tutkimuksen määrärahasta (Karma 1995). Viimeksi mainittu suhde on kuitenkin 1990-luvulla muuttunut yliopistoillemme epäedullisemmaksi, kun Suomen Akatemian panostus on kasvanut ja yliopistojemme budjetti samanaikaisesti supistunut noin 20 %. Ensi merkit yhteiskunnan voimistuvasta halusta ohjata myös lääketieteellisen tutkimuksen suuntia olivat luettavissa jo vuonna 1971 julkaistusta kirjasesta»lääketieteellisen tutkimuksen runko-ohjelma» (Valtion lääketieteellinen toimikunta 1971), jota tuolloin tuoreeltaan kritisoin (Saxén 1971). Kirjasen ohjelma oli laadittu valtion tiedeneuvoston kehoitusta seuraten ja noudatteli neuvoston näkemystä, jonka mukaan»tutkimustulosten aiheuttamien seurausten eriarvoisuus ja käytettävissä olevien varojen rajallisuus pakottaa valtiovallan kohdentamaan tutkimukseen myönnettävät varat harkitusti ns. painopistealueille tärkeäksi katsottujen ongelmien ratkaisemiseksi». Tämän yleisideologian mukaisesti lääketieteellisen toimikunnan varat suunnattiin ensisijaisesti keskeisten kansantautien tutkimukseen vapaan perustutkimuksen kustannuksella. Onni onnettomuudessa oli, että nimetyiltä»painoaloilta» löytyi sekä tutkimusvalmiutta että ennakkoluulottomia tutkijoita, jotka pystyivät hyödyntämään uuden panostuksen. Näiden rajujen alkuvuosien jälkeen on ohjausinto hieman laantunut mutta ei suinkaan unohtunut, kuten voimme lukea tuoreesta muistiosta»suomen tieteen tila ja taso» (Suomen Akatemia 1998). Tässä arviossa hahmotellaan myös tulevaa kehitystä:»suomi voi pienenä kansakuntana menestyä hyvin kansainvälisessä kilpailussa vain huolella pohditulla, tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeet ennakoivalla strategialla. Suomen Akatemian luonteva rooli olisi toimia tällaisen strategisen keskustelun käynnistäjänä ja ylläpitäjänä sekä tarjota toimivat rakenteet strategisten linjausten käytännön toteuttamiselle.» Lausumaan sisältyvän selvän ohjaushalun toteuttamiselle tarjoaa akatemian kasvava budjetti (vuonna 2000 yli miljardi markkaa) hyvät mahdollisuudet, ja haluttu painotus toteutuu akatemian virkojen, nimettyjen tutkimusohjelmien ja huippuyksiköiden kautta. Olen jo esittänyt huoleni tämän ohjauksen vaa- Puoli vuosisataa lääketieteen tutkimusta Suomessa 967

6 roista ennen kaikkea yliopistojemme laaja-alaiselle perustutkimukselle (Saxén 1998), mutta samalla on myönnettävä, että nykyiset päättäjät ovat selvästi tiedostaneet myös tutkimuksen laadun merkityksen. Tässä he poikkeavat luvun edeltäjistään. Kansallisella, keskusjohtoisella tutkimusstrategialla ja siihen sisältyvällä mahdollisuudella varojen suuntaamiseen uusille, merkittäville aloille (esim. molekyylibiologia) on toki hyvätkin puolensa, mutta eritoten yliopistojen kannalta tämankaltainen ohjailu koetaan ongelmalliseksi. Samalla kun yliopistot kapenevan budjettinsa puitteissa vastaavat opetuksen ja tutkimuksen laaja-alaisuudesta, ulkopuoliset päättäjät kanavoivat niiden resursseja. Ratkaisuna olisi yliopistojen perusrahoituksen merkittävä lisäys ja ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvä, osin jo toteutunut yleiskorvausjärjestelmä, joka korvaisi yliopistojen infrastruktuuriin kohdistuvan ylimääräisen rasituksen. Vaikka edellä esitetty, vähän kärjistetty kritiikkini ensisijaisesti kohdistuu Suomen Akatemian viime vuosikymmenien rahoituspolitiikkaan, ovat tutkimustamme yhä enemmän ohjaamassa myös monet muut, pragmaattisesti orientoituneet ja varsin huomattavat rahoittajat, kuten Suomen itsenäisyyden 50-vuotisrahasto (SITRA), Teknologian kehittämiskeskus (TE- KES), Euroopan neuvosto (EU) kulloisenkin puiteohjelmansa rajoissa sekä elinkeinoelämä, jonka osuutta on vaikeata arvioida. Nämä lähteet ovat toki merkittävästi edistäneet lääketieteellistä tutkimustyötä Suomessa, mutta huolen aiheeksi jäävät katvealat ja -projektit, jotka jäävät näiden pragmaattisten rahoitusohjelmien tuen ulkopuolelle. Tässä tilanteessa on yksityisten rahoituslähteiden merkitys entisestään korostunut, vaikka niiden suhteellinen osuus onkin pienentynyt. Vuonna 1974 tehdyn arvion mukaan oli yksityissäätiöiden osuus lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksessa 5.5 miljoonaa markkaa, joka oli suunnilleen sama kuin Suomen Akatemian rahoitus (Saxén 1980). Kaksikymmentä vuotta myöhemmin arvioitiin yksityisrahastojen kokonaisosuudeksi miljoonaa, joka on vain 5 % koko lääketieteellisen tutkimustyön rahoituksesta (Karma 1995, Suomen Akatemia 1997a), eikä osuus ole tuosta kasvanut. Osuus vaikuttaa vähäiseltä, mutta sitä on silti pidettävä varsin merkittävänä: yksityissäätiöiden vapaasti ja tarkoin kohdistettu raha on se herkkä koetin, jolla etsitään tutkimuksen tulevaa kärkeä, etsitään nuoria, lupaavia tutkijoita ja tuetaan riskejäkin ottaen uusia, ehkä epävarmojakin projekteja, jotka ovat jäämässä pragmaattisten suurrahoittajien tuen ulkopuolelle. Voimana yksityisillä säätiöillä on toiminnan vapaus, vankka asiantuntijakaarti ja joustavuus. Vaarana taas saattaa olla jaettavien varojen liiallinen pirstoutuminen ja rahoituksen lyhytaikaisuus. Samalla kun yliopistot kapenevan budjettinsa puitteissa vastaavat opetuksen ja tutkimuksen laaja-alaisuudesta, ulkopuoliset päättäjät kanavoivat niiden resursseja. Pohdinta suomalaisen tutkimuksen ohjauksesta jäisi puutteelliseksi, ellei mainittaisi luvun alkupuolella käynnistynyttä, talouselämästä lainattua tulosvastuullisuuden ohjelmaa. Tätä olen alusta saakka katsonut karsaasti ja pitänyt sitä korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kannalta arveluttavana periaatteena (Saxén 1995, 1996). Järjestelmän pyrkimys on selvä ja komiteakielellä seuraava:»sitomalla määrärahat tavoitteisiin pyritään rahoittamaan tietyn tahtotilan syntymistä eli saamaan niitä tuloksia, joita pidetään koulutus- ja tiedepoliittisesti tärkeinä.» (Opetusministeriö 1995). Ohjakset ovat taas kiristymässä! Muuttuva julkaisukäytäntö. Luonnontieteellisten tutkimusmenetelmien valtava kehitys, maailman tutkijoiden kasvava määrä ja tutkimukseen panostettavan rahoituksen kasvu ovat johtaneet julkaisumäärien nopeaan ja ilmeisesti jatkuvaan kasvuun. Tässä massassa suomalaistutkijain osuus on noin 0.7 % (May 1997). Vuo- 968 L. Saxén

7 sikymmenten saatossa on paljon keskusteltu siitä, miten tämä määrällisesti vähäinen viestimme tavoittaa kohteensa kansainvälisillä foorumeilla. Itsenäisyytemme alkuvuosien korostunut kansallistunne loi ensimmäisen vieraskielisen julkaisusarjamme Acta Societas Medicorum Fennica (1919), jonka tuli esitellä nimenomaan juuri itsenäistyneen maan omaa lääketieteellistä tutkimustyötä maailmalle. Ajatus oli tuolloin varmasti hyvä ja perusteltu sekä sopi hyvin lehden julkaisijan Lääkäriseura Duodecimin aatemaailmaan. Lehti jakautui kymmenen vuoden kuluttua A- ja B-sarjoihin, jotka ilmestyivät 1940-luvun puoliväliin saakka ja lohkoutuivat sitten uusiksi sarjoiksi. Jo tuolloin kuultiin kuitenkin ensimmäiset soraäänet, kun seuran pöytäkirjoihin merkittiin Arno Saxénin mielipiteenä, että lehdet tulisi lakkauttaa, koska niissä julkaistut tutkimukset eivät riittävässä määrin leviä maailmalle (Penttinen 1981). Aika ei kuitenkaan ollut kypsä näin radikaaleille toimenpiteille. Päinvastoin sarjojen määrä lisääntyi. Myöhempinä vuosina uudetkin lehdet muuntuivat, fuusioituivat tai lakkasivat ilmestymästä. Menestyksillisimpiä olivat Medical Biology ( ) peruslääketieteen alalla sekä edelleen ilmestyvä Annals of Medicine, joka keskittyy kliinisen lääketieteen kysymyksiin. Mutta yhä esiintyvät aika ajoin vanhojen pöytäkirjojen mainitsemat»nuoret, vihaiset miehet» vaatien tämänkin sarjan lopettamista kansainvälisiä julkaisufoorumeita suositellen. Jälkiviisautena voidaan todeta, että alun perin kansallistunteen innoittamat tieteelliset sarjamme olivat aikanaan perusteltuja ja tarjosivat suomalaistutkimuksen tuloksille tien maailmalle. Mutta täälläkin ovat ajat muuttuneet, ja parhaiten tutkimustamme tehdään tunnetuksi ohjaamalla sen tulokset alojen eturivin kansainvälisiin sarjoihin. Näin tapahtuukin yhä useammin ja jo 80 % lääketieteellisen tutkimuksemme tuloksista julkaistaan kansainvälisissä sarjoissa (Suomen Akatemia 1997a). Menestyksestä kertovat eräät äskettäin julkaistut luvut vuosilta Kun luonnontieteellisten julkaisujen kokonaismäärä ja niiden saamat viitteet heijastettiin väestöpohjaan, sijoittui Suomi kummassakin tilastossa kymmenen johtavan maan joukkoon (May 1997). Huomionarvoista on myös johtavien suomalaistutkijoiden yhä lisääntyvä osallistuminen kansainvälisten sarjojen toimitusja arviointitehtäviin. Vaikka kansainvälisiksi tarkoitetut sarjamme eivät ole kestäneet ajan paineita, ovat kotimaisilla kielillä julkaistut yleislehdet säilyttäneet asemansa ja ehkäpä kasvattaneetkin merkitystään uusimman tiedon välittäjinä. Tätä kuvaa äskettäinen kyselytutkimus, jonka mukaan yli 80 % maan lääkärikunnasta seuraa jatkuvasti Aikakauskirja Duodecimin ja Suomen Lääkärilehden palstoja. Vastaavalla ruotsinkielisellä Finska Läkaresällskapets Handlingar -lehdellä on oma vakiintunut lukija- ja avustajakuntansa. Uuden vuosituhannen alkaessa Viidessäkymmenessä vuodessa on niin tutkijan kuin tutkimuksenkin kuva suuresti muuntunut. Yksittäisten tutkijoiden tilalle ovat kehittyneet yhä laajenevat tutkimusryhmät, tutkijankammiot ovat laajentuneet mittaviksi laitoksiksi, ja tutkimusmenot ovat monikymmenkertaistuneet. Mietiskelevästä, vapaasta ja ehkä joskus amatöörimäisestäkin tutkijasta on kehittynyt täysipäiväinen, ympäristöstään riippuvainen ammattitutkija, joka kilpailee kansainvälisillä markkinoilla ilman kansallisia etuja tai etuoikeuksia. Tämän murroskauden aktiivisti tutkimustyössä mukana ollut saattaa hieman kaihoisasti muistella etäisiä, riippumattomia päiviä (ja öitä) hämärien laboratorioiden rauhassa, jolloin kiristyvä kilpailu ja prioriteetin takaaminen eivät olleet tutkimustyön päällimmäisiä motiiveja. Tutkimuksen yleistä kehitystä on kuitenkin noudatettava, mielellään jopa ennakoivasti ja uskon suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen selvinneen pitkästä murroskaudesta kunniakkaasti. Uuden vuosituhannen alkaessa hyvät kansainväliset kontaktit luoneet, hyvin koulutetut ja resursoidut tutkijamme ensiluokkaisissa, toimivat uutuuttaan hohtavissa laitoksissa. Samalla kun optimismiin on aihetta, on hyvä pitää mielessä muutama kehitystä hillitsevä tekijä. Maamme on jatkuvasti nopeutuneesta tiedonkulusta huolimatta etäällä tieteen kauppateistä, ja ulkomaisten huippututkijain rekrytoiminen Puoli vuosisataa lääketieteen tutkimusta Suomessa 969

8 tiedeyhteisöämme rikastuttamaan on osoittautunut perin vaikeaksi. Huolen aiheena ovat myös pahasti hajautetut resurssit ja tämän takana oleva poukkoileva tiedepolitiikkamme, joka usein lyhytjännitteisesti ohjailee tukensa milloin millekin painoalalle ja -alueelle. Hyvästä syystä voidaan yhtyä äskeiseen asiantuntijapaneelin näkemykseen:»vaikka suomalainen biolääketieteellinen tutkimus on nyt myötätuulessa, on pidettävä huoli siitä, että se säilyttää monimuotoisuutensa molekyylibiologian ja geenitutkimuksen valtavirrassa ja ettei kilpailu tuloksista ja tulosten nopeista käytännön sovelluksista ohjaa tiedepolitiikkaa väärään suuntaan kauas tutkimustyön perimmäisestä olemuksesta, uuden tiedon etsimisestä.» (Suomen Akatemia 1997a). Näitä traditioita ja tieteen monimuotoisuuden säilymistä vaalii meillä parhaiten korkealuokkainen, autonomisuutensa osin vielä säilyttänyt yliopistolaitos. Se on vastannut haasteisiin niin kuningas- ja keisarikunnassa kuin nuoressa tasavallassakin. Neljäs vaihe saattaa olla tämän päivän yhdentynyt Eurooppa, mutta uskon suomalaisen yliopisto- ja tiedeyhteisön säilyttävän täälläkin kansainvälisen arvostuksensa ja myös kansallisen identiteettinsä. * * * Kiitän pääsihteeri Sakari Karjalaista, toiminnanjohtaja Timo Arjasta ja toimistonhoitaja Anja-Bi Pulkkista tietojen keräämisestä. Kirjallisuutta Abbott A. Spending spree propels Finland towards top of research league. Nature 1998;394:829. Academy of Finland. Molecular biology and biotechnology research in Finland. EMBO evaluation report. Turku: Koteva Oy, Ahtiala P. Korkeakoulujen tuloksellisuuskriteerit ohjausjärjestelmänä. Kanava 1998;26: Ignatius J. Lääketiede, hammaslääketiede, eläinlääketiede ja farmasia. Kirjassa: Tommila P, Tiitta A, toim. Suomen tieteen historia III. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö 2000, (painossa). Karma P. Lääketieteellisen tutkimuksen julkinen rahoitus. Duodecim 1995;111:73 7. KOTA-tietokanta Opetusministeriö May RM. The scientific wealth of nations. Science 1997;275: Opetusministeriö. Yliopistojen kokonaisrahoitus ja perusrahoituksen laskennallinen malli. Väliraportti, Penttinen K. Julkaisutoiminnan käännekohtia. Kirjassa: Mustakallio KK, ym., toim. Tusinasta tuhansiksi. Suomalainen lääkäriseura Duodecim Vammala: Lääkäriseura Duodecim 1981, s Pettersson RF, Sariola H. Missä viipyvät Suomen nobelistit? Duodecim 1995;111: Saxén L. Lääketieteellisen toimikunnan runko-ohjelma. Duodecim 1971;87: Saxén L. Lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus Suomessa. Duodecim 1980;96: Saxén L. U.S.National Institute of Health ja Fogarty International Center täyttävät tasavuosia. Duodecim 1987;103: Saxén L. Tiedemittarit. Yliopisto 1994;42/5:3. Saxén L. Tutkimuksemme ohjaajat. Kanava 1995;23:80 2. Saxén L. Ohjattu autonomia. Yliopisto 1996;44/2:2. Saxén L.»Suomen tieteen tila ja taso» ja tulevaisuus. Tieteessä tapahtuu 1998;16:3 4. Suomen Akatemia. Kannanotto terveyden tutkimuksen kehittämiseksi Suomessa. Suomen Akatemian julkaisuja 4/97, Helsinki: Edita, 1997(a). Suomen Akatemia. Suomen tieteen tila ja taso. Terveyden tutkimus. Suomen Akatemian julkaisuja 11/97, Helsinki: Edita, 1997(b). Suomen Akatemia. Suomen tieteen tila ja taso. Yhteenvetoraportti. Suomen Akatemian julkaisuja 14/97, Helsinki: Edita, Valtion lääketieteellinen toimikunta. Lääketieteellisen tutkimuksen runko-ohjelma. Helsinki, LAURI SAXÉN, kansleri Tiilimäki Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2005

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2005 Tutkimusrahoitus Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2005 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä 77 000 henkilöä Tutkimusrahoitus 5,4 mrd euroa, josta yritysten osuus 70 % T&k-panostus 3,5 % BKT:sta

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto, TSV Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 TSV

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa

Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa FT Heidi Enwald Informaatiotutkimus Humanistinen tiedekunta Oulun yliopisto Heidi.enwald@oulu.fi Oma taustani Biokemia, Informaatiotutkimus

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Pitkään käynnissä olleet kehityskulut ovat tiivistyneet Yliopisto mielletään globaalin tietoyhteiskunnan ydininstituutioksi,

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Puheiden lähteet Turun yliopisto

Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot