Kahden raskaan sodan uuvuttamassa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kahden raskaan sodan uuvuttamassa Suomessa"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Puoli vuosisataa lääketieteen tutkimusta Suomessa Lauri Saxén Päättynyt vuosisata, etenkin sen jälkimmäinen puolisko, oli tieteiden ennen kaikkea luonnontieteiden huiman kehityksen ja mullistuksen aikaa, jossa tulevien saavutusten ennustaminen ei lyhyelläkään aikavälillä ollut mahdollista. Lääketieteen kehitys Suomessa on luonnollisesti noudattanut globaalista kehitystä, mutta ehkä pienessä, kielellisesti suppeassa ja Euroopan äärilaidoilla asustavassa tiedeyhteisössä tapaa myös erityispiirteitä ja omaleimaisia kehityskaaria. Näitä pyrin seuraavassa hahmottamaan todeten kuitenkin miten vaikeata on itse eletyn lähihistorian pohdinta. Siinä sekoittuvat etäiset muistikuvat ja kokemukset vuosien saatteessa muuttuneisiin käsityksiin ja jälkiviisauteen. Näitä elementtejä ei helpolla voi erottaa toisistaan. Artikkeli on lyhennelmä ja mukaelma tekijän samannimisestä kirjoituksesta, joka on julkaistu Sigrid Juséliuksen Säätiön 50-vuotisjuhlakirjassa Kahden raskaan sodan uuvuttamassa Suomessa eivät tiede ja tutkimus 1940-luvulla saattaneet olla priorisoituja, kun voimat oli keskitettävä maan jälleenrakentamiseen ja normaalien olojen palauttamiseen. On suoranainen ihme, että vuoden 1948 vaikeassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa perustettiin 12 huippututkijan ja -taiteilijan Suomen Akatemia symboloimaan henkistä jälleenrakennushalua. Sodat toivat myös radikaalin muutoksen Suomen kansainvälisiin tiedesuhteisiin. Tämä toteutui erityisen selkeästi lääketieteen aloilla. Hyvästi Eurooppa. Aina 1940-luvun puoliväliin saakka oli Suomen lääketiede vahvasti kytköksissä eurooppalaisiin tutkimusperinteisiin ja monet johtavat lääketieteen tutkijamme olivat saaneet osan koulutustaan Keski-Euroopassa, lähinnä saksankielisissä maissa. Näin myös sekä henkilökohtaiset että institutionaaliset suhteet rakentuivat luonnollisesti ensi sijassa Saksaan, jossa lääketiede oli ollut korkealla tasolla jo 1800-luvulta asti. Kun sekä poliittiset että sivistykselliset siteemme Keski-Eurooppaan ja Saksaan katkesivat, oli myös tiedeyhteisömme orientoiduttava uudelleen. Saksan kielen tilalle oli hankittava tieteen uusi kieli englanti, jolloin entinen unohtui. Tästä välttämättömyydestä seurasi myös väistämätön aukko uuden tutkijapolven tietämyksessä. Monet ja 1930-lukujen merkittävät saavutukset jäivät meillä kuten muuallakin maailmassa kielitaidon puutteessa tuntemattomiksi ja jouduttiin osin keksimään uudestaan. Menetelmät tietenkin olivat uudet, mutta moni uutena esitetty havainto ja dogmi löytyy aikaisemmasta saksankielisestä kirjallisuudesta selkeästi esitettynä ja kirkkaasti ajateltuna. Tieteemme murrosta ja 1950-luvuilla korosti myös omien tutkimusperinteittemme katkeaminen monella alalla. Vanhempi polvi oli kärsinyt lähes vuosikymmenen kestäneestä tutkimuskatkoksesta eikä hevin pystynyt siirtämään viestikapulaa nuoremmille. Saattoi olla eduksi, että tietyt vanhat paradigmat ja insti- Duodecim 2000; 116:

2 tuutiot tässä katkoksessa hämärtyivät ja antoivat tilaa uusille, mutta uskon, että monessa tapauksessa tradition katkeaminen hidasti tutkimuksemme toipumista. Sodanjälkeisten routavuosien eristäytyneisyyttä ja perinteisiin syntyneen aukon haittoja lievensivät merkittävästi läheiset suhteemme Pohjoismaiden erityisesti Ruotsin tiedeyhteisöihin. Pohjoismaisissa kongresseissa ja muissa tilaisuuksissa toivotettiin suomalaiskollegat aina tervetulleiksi, ja niissä avautuivat ikkunat läntiseen maailmaan. Tuolloin solmitut läheiset työja ystävyyssuhteet muodostuivat tärkeiksi tutkimuksemme uudelleen orientoitumisen kannalta. On perin tärkeätä, että emme globalisoitumisen huumassa unohda näitä siteitä. Suuntana Yhdysvallat. Ennen 1940-lukua vain ani harva suomalaistutkija oli etsinyt yhteyksiä Atlantin takaa ja vielä harvempi oli siellä aktiivisesti harjoittanut tutkimustyötä. Nyt käännettiin katseet raunioituneesta Euroopasta Yhdysvaltoihin, jossa etenkin luonnontieteet olivat kehittyneet nopeasti ja yltivät parempiin saavutuksiin kuin vanhalla mantereella. Tätä heijastaa selkeästi lääketieteen Nobelin palkintojen jakauma (kuva l). Oli selvää, että nuo saavutukset ja niiden takana olevat erinomaiset tutkimuslaitokset houkuttelivat nuoria suomalaistutkijoita uudelle mantereelle, ja matkustushalua lisäsi myös rahoituksen järjestyminen. Vuonna 1953 käynnistynyt mittava ASLA Fulbright -ohjelma vei ennen pitkään satoja suomalaisopiskelijoita ja -tutkijoita Yhdysvaltoihin. Lääketieteen kannalta vielä tärkeämmäksi muodostui National Institute of Healthin rinnalle viisi vuotta myöhemmin syntynyt Fogarty International Center. Tämä rahoitus mahdollisti vuosittain 5 6 suomalaistohtorin pitempiaikaisen työskentelyn Yhdysvaltain johtavissa keskuksissa. Kun vuonna 1983 suoritettiin kattava kyselytutkimus varttuneiden suomalaisten lääkäritutkijoiden jatko-opiskeluista, todettiin, että lähes puolet oli toiminut pidemmän aikaa Yhdysvalloissa. Fogarty-ohjelmaan osallistuneiden lääkäritutkijoiden seuranta osoitti selkeästi tämän koulutuksen merkityksen. Ensimmäiset 52 apurahan nauttijaa olivat vuoteen 1983 mennessä sijoittuneet erinomaisesti: 36 oli päätynyt kotimaisen oppituolin haltijaksi ja kymmenen akateemisten sairaaloiden ylilääkäreiksi (Saxén 1987). Sanomattakin on selvää, että nämä johtavat tutkijat toivat Suomeen alan uusimman tiedon ja taidon lisäksi myös yhdysvaltalaisen tutkimuskulttuurin. Aiheetonta ei ole kysyä, missä määrin suomalainen tutkimus tässä huumassa menetti viimeisetkin eurooppalaisen tradition rippeensä ja omaleimaisuutensa. Yhdentyvässä Euroopassa olemme kuitenkin osittain palaamassa kulttuurimme synnyinsijoille ja yhteydet vanhan mantereen kukoistaviin tutkimuslaitoksiin ovat palaamassa. Kasvun kausi Rinnan uuden orientoitumisen kanssa alkoi suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen nopea kasvu, josta kertovat uudet tiedekunnat ja tutkimuslaitokset, tutkijoiden määrän ja tuotannon kasvu sekä lisääntynyt rahoitus. Näistä esitän vain esimerkinomaisia tietoja. Lisääntyvät tutkimuslaitokset. Aina vuoteen 1943 asti oli Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta laitoksineen käytännöllisesti katsoen ainoa paikka, jossa harjoitettiin akateemista tutkimusta. Mainittuna vuonna toimintansa aloittanut Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sai myöhemmin rinnalleen Oulun (1958), Kuopion (1972) ja Tampereen (1972) tiedekunnat, joilla kaikilla oli suhteellisen hyvät resurssit. Nopeassa tahdissa syntyneisiin uusiin professorinvirkoihin etsiytyi nuori, ennakkoluuloton tutkijapolvi, joille vanhoissa yliopistoissa avautui virkoja perin hitaasti. Uudet tiedekunnat eivät kuitenkaan kummemmin erikoistuneet, ja niistä muodostui lähinnä Helsingin kaltaisia, laaja-alaisia lääkärikouluja. Tutkimuksessa on kuitenkin hitaasti tapahtunut tiettyä profiloitumista, kuten ilmenee tiedekuntien ilmoittamista painoaloista (Suomen Akatemia 1997a). Tämä ei kuitenkaan liene niinkään suunnitelmallista vaan seurausta muutamien voimakkaiden tutkijahahmojen sijoittumisesta uusiin yliopistoihin. Parantunut kommunikaatio ja yhteistyö tiedekuntien välillä ovat myös edistäneet hajautettujen resurssien kokonaishyödyntämistä, mutta yhä edelleen pienen maan viisi kloonattua tiede- 964 L. Saxén

3 80 70 Yhdysvallat Eurooppa Kuva 1. Lääketieteen Nobelin palkintojen kumulatiivinen kertyminen eurooppalaisille ja yhdysvaltalaisille tutkijoille vuosina kuntaa harjoittavat liikaa päällekkäistä, sirpaloitunutta tutkimusta. Myös nuorten tutkijoiden koulutus kärsii opettajavoimien hajasijoituksesta. Tässä yhteydessä on myös herätetty kysymys, missä määrin vanha tiedekuntajako vastaa tämän päivän tarvetta ja olisiko syytä luoda yli tiedekuntarajojen ulottuvia tutkimusja opetuslaitoksia. Lääketieteellisten tiedekuntien rinnalle kehittyi 1950-ja 1960-luvuilla eri rahoituslähteiden tukemina useita aktiivisia sektoritutkimuslaitoksia, jotka palvelututoiminnan ohella tuottivat korkeatasoista tutkimusta. Näistä mainittakoon Wihurin tutkimuslaitos, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, Suomen Syöpärekisteri ja Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Minerva. Jo vuonna 1910 perustettu Valtion Seerumlaboratorio, myöhemmin Kansanterveyslaitos, kehittyi puhtaasta palvelulaitoksesta merkittäväksi tutkimuskeskukseksi, jonka monipuolisesta ja kansainvälisesti arvostetusta tutkimuksesta mainittakoon merkittävät rokotetutkimukset, laajat suomalaiseen tautiperintöön kohdistuvat työt ja osin SPR:n Veripalvelun kanssa yhteistyönä toteutetut mittavat interferonitutkimukset. Tutkimuksen laajuus ja laatu. Suomen lääketieteellisen tutkimuksen kokonaisvolyymin kehittymistä on varsin vaikea mitata numeroin, sillä jo määritelmät ja alan hämärtyvät rajat saattavat vääristää tällaisen arvion tuloksia. Alan kehityksen indikaattoriksi olen siksi valinnut viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassamme hyväksyttyjen väitöskirjojen vuosittaisen määrän, jonka arvelen heijastavan niin yliopistollisen kuin sektoritutkimuksenkin volyymin muutoksia (kuva 2). Vielä vaikeampia ovat kansainväliset kvantitatiiviset vertailut, joista kuitenkin yksi esimerkki. Pohjoismainen vertailu vuosilta osoitti Ruotsin johtavan niin julkaisujen lukumäärässä kuin viittausluvuissakin. Suomi sijoittui näissä vertailuissa samalle tasolle Tanskan ja Norjan kanssa. Tilanne oli samankaltainen niin kliinisessä lääketieteessä kuin biolääketieteessäkin (Pettersson ja Sariola 1995). Suomen Akatemian keräämien indeksitietojen perusteella näyt- Puoli vuosisataa lääketieteen tutkimusta Suomessa 965

4 Tampere Kuopio Oulu Turku Helsinki Kuva 2. Suomalaiset lääketieteen väitöskirjat yliopistoittain (vuosittaiset keskiarvot viisivuotiskausittain) (KOTA-tietokanta 1998, Ignatius 2000). tää Suomen julkaisuaktiivisuus kasvaneen viime vuosina ja suomalaistutkijat saavat yhä useammin tuotteensa julkaistua hyvissä tai erittäin hyvissä kansainvälisissä sarjoissa (Suomen Akatemia 1997b). Lääketieteellisen tutkimustyömme laadun arviointi on niin ikään epäkiitollinen tehtävä. Vasta 1980-luvulla tulivat arviointivälineiksi erilaiset kvantitatiiviset mittarit ja indeksit, joiden käyttökelpoisuudesta on paljon keskusteltu (esim. Saxén 1994) ja jotka ovat saaneet varsin mutkikkaitakin muotoja (Ahtiala 1998). Uusimmassa bibliometrisessa selvityksessä tutkittiin eräiden keskeisten lääketieteen alojemme läpäisevyyttä vertaillen viittauslukuja Ruotsin, Englannin ja Yhdysvaltojen johtavien yliopistojen vastaaviin lukuihin (Suomen Akatemia 1997b). Helsingin yliopiston luvut kohosivat lähes vertailtavien huippuyliopistojen tasolle, ja maan muista yliopistoista löytyi niin ikään hyvin menestyneitä yksittäisiä tutkimusaloja. Todettakoon kuitenkin, että tutkimukseen oli valittu aloja, joiden edustuskelpoisuus oli ennaltakin oletettavissa: syöpätutkimus, genetiikka, immunologia, sisätaudit, aivotutkimus, sidekudostutkimus, kehitysbiologia, lisääntymistutkimus ja endokrinologia. Tutkimuksen laatua on mitattu sporadisesti ja alakohtaisesti myös Suomen Akatemian kansainvälisissä arviointipaneeleissa, jotka ehkä parhaiten antavat kuvan todellisuudesta. Äskettäin toteutettu maamme lääketieteen (»terveyden tutkimuksen») vertaisarviointi antaa tilanteesta rohkaisevan kuvan. Vaikka puutteita löytyikin ja huippu todettiin kapeaksi, saivat monet alat kiitosta ja niiden todettiin saavuttaneen»kansainvälisen kärjen». Tällaisina luetellaan edellämainittujen alojen lisäksi epidemiologiset ja interventiotutkimukset 1997 (Suomen Akatemia 1997b). Erinomaisen arvosanan sai laajassa erikoisarvioinnissa myös maamme molekyylibiologinen tutkimus (Academy of Finland 1997). Rahan voima. Tutkimus enempää kuin muutkaan kulttuurin muodot eivät elä vain hengen voimalla, vaan sen edellytyksenä ovat riittävät (tai ainakin kohtalaiset) aineelliset resurssit. Tutkimusrahoituksen muutokset ajan funktiona kuvaavat siten ainakin epäsuorasti tutkimuksen laajuutta, vaikka ainakin luonnontieteissä on samalla muistettava tutkimustyön jatkuva kallistuminen. Kuvassa 3 on esitetty eräitä valikoimiani rahoitustietoja Suomesta. Niiden keskinäinen vertailu ei ole hedelmällistä, mutta ajallisista muutoksista ja trendeistä ne antavat käsityksen. Eräänlaisena peruslukuna esitetään maan johtavan yleisrahaston Suomen Kulttuurirahaston kokonaisjakosummat ajalta , ja näiden viitoittamaa trendiä verrataan Sigrid Juséliuksen Säätiön lääketieteellisiin apurahoihin vastaavana aikana. Kolmantena tarkastuskohteena ovat Suomen Akatemian lääketieteellisen toimikunnan jakosummat sen perustamisesta alkaen. Viimeksi mainittuihin tosin sisältyy eräitä, lähinnä organisaatiomuutoksista aiheutuvia epätarkkuuksia, mutta suuntaus on selvä ja vakuuttaa tämän julkisen rahoituksen kasvusta. Kaikki kuvaajat kertovat samaa kulttuurimme aineellisten resurssien nopeasta kasvusta 1950-luvulta 1990-luvulle. Yksityisten rahastojen ohella on myös valtion kiinnostus tieteen tu- 966 L. Saxén

5 kemiseen kasvanut, ja vuonna 1999 arvioidaan tutkimus- ja kehitysmenojen olevan noin 3 % bruttokansantuotteesta. Luku on maailman suurimpia (Abbott 1998), mutta siitä on varsin vaikeata ekstrahoida vapaan akateemisen tutkimuksen osuutta, ja yhä vahvemmin on korostunut soveltavan, tilausluonteisen kehitystyön osuus. Tutkimuspolitiikkaa mmk Valtion lääketieteellinen toimikunta Suomen Kulttuurirahasto Sigrid Juséliuksen Säätiö Kuva 3. Eräitten keskeisten lääketieteen ja kulttuurin rahoittajien jakosummien kehitys laskettuna vuoden 1997 rahanarvon mukaan. Tutkimuksen ohjaus. Presidentti Urho Kekkosen valtioneuvoston pöytäkirjaan sanelemaa lausumaa voidaan pitää alkuna politiikan tulolle Suomen tieteeseen. Lausuma johti kuten tarkoitus olikin Suomen Akatemian lakkauttamiseen vuonna 1969, ja samalla kumottiin laki valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi. Raunioille kasvoi nopeasti entistä akatemia-nimeä erehdyttävästi kantava valtion tiedevirasto. Uuden organisaation perustana olivat tieteelliset toimikunnat, joiden jäsenten nimittämisessä huomioitiin tuolloin (ja vähäisessä määrin vieläkin) muutkin kuin puhtaasti tieteelliset ansiot. Näistä toimikunnista oli muodostuva maan tieteellisen toiminnan voimakas ohjaaja. Vuonna 1994 arvioitiin, että terveyden tutkimuksen toimikunnan tuki tutkimustyölle oli sama kuin kaikkien yksityissäätiöiden yhteisosuus ja noin puolet yliopistojemme alalle osoittamasta tutkimuksen määrärahasta (Karma 1995). Viimeksi mainittu suhde on kuitenkin 1990-luvulla muuttunut yliopistoillemme epäedullisemmaksi, kun Suomen Akatemian panostus on kasvanut ja yliopistojemme budjetti samanaikaisesti supistunut noin 20 %. Ensi merkit yhteiskunnan voimistuvasta halusta ohjata myös lääketieteellisen tutkimuksen suuntia olivat luettavissa jo vuonna 1971 julkaistusta kirjasesta»lääketieteellisen tutkimuksen runko-ohjelma» (Valtion lääketieteellinen toimikunta 1971), jota tuolloin tuoreeltaan kritisoin (Saxén 1971). Kirjasen ohjelma oli laadittu valtion tiedeneuvoston kehoitusta seuraten ja noudatteli neuvoston näkemystä, jonka mukaan»tutkimustulosten aiheuttamien seurausten eriarvoisuus ja käytettävissä olevien varojen rajallisuus pakottaa valtiovallan kohdentamaan tutkimukseen myönnettävät varat harkitusti ns. painopistealueille tärkeäksi katsottujen ongelmien ratkaisemiseksi». Tämän yleisideologian mukaisesti lääketieteellisen toimikunnan varat suunnattiin ensisijaisesti keskeisten kansantautien tutkimukseen vapaan perustutkimuksen kustannuksella. Onni onnettomuudessa oli, että nimetyiltä»painoaloilta» löytyi sekä tutkimusvalmiutta että ennakkoluulottomia tutkijoita, jotka pystyivät hyödyntämään uuden panostuksen. Näiden rajujen alkuvuosien jälkeen on ohjausinto hieman laantunut mutta ei suinkaan unohtunut, kuten voimme lukea tuoreesta muistiosta»suomen tieteen tila ja taso» (Suomen Akatemia 1998). Tässä arviossa hahmotellaan myös tulevaa kehitystä:»suomi voi pienenä kansakuntana menestyä hyvin kansainvälisessä kilpailussa vain huolella pohditulla, tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeet ennakoivalla strategialla. Suomen Akatemian luonteva rooli olisi toimia tällaisen strategisen keskustelun käynnistäjänä ja ylläpitäjänä sekä tarjota toimivat rakenteet strategisten linjausten käytännön toteuttamiselle.» Lausumaan sisältyvän selvän ohjaushalun toteuttamiselle tarjoaa akatemian kasvava budjetti (vuonna 2000 yli miljardi markkaa) hyvät mahdollisuudet, ja haluttu painotus toteutuu akatemian virkojen, nimettyjen tutkimusohjelmien ja huippuyksiköiden kautta. Olen jo esittänyt huoleni tämän ohjauksen vaa- Puoli vuosisataa lääketieteen tutkimusta Suomessa 967

6 roista ennen kaikkea yliopistojemme laaja-alaiselle perustutkimukselle (Saxén 1998), mutta samalla on myönnettävä, että nykyiset päättäjät ovat selvästi tiedostaneet myös tutkimuksen laadun merkityksen. Tässä he poikkeavat luvun edeltäjistään. Kansallisella, keskusjohtoisella tutkimusstrategialla ja siihen sisältyvällä mahdollisuudella varojen suuntaamiseen uusille, merkittäville aloille (esim. molekyylibiologia) on toki hyvätkin puolensa, mutta eritoten yliopistojen kannalta tämankaltainen ohjailu koetaan ongelmalliseksi. Samalla kun yliopistot kapenevan budjettinsa puitteissa vastaavat opetuksen ja tutkimuksen laaja-alaisuudesta, ulkopuoliset päättäjät kanavoivat niiden resursseja. Ratkaisuna olisi yliopistojen perusrahoituksen merkittävä lisäys ja ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvä, osin jo toteutunut yleiskorvausjärjestelmä, joka korvaisi yliopistojen infrastruktuuriin kohdistuvan ylimääräisen rasituksen. Vaikka edellä esitetty, vähän kärjistetty kritiikkini ensisijaisesti kohdistuu Suomen Akatemian viime vuosikymmenien rahoituspolitiikkaan, ovat tutkimustamme yhä enemmän ohjaamassa myös monet muut, pragmaattisesti orientoituneet ja varsin huomattavat rahoittajat, kuten Suomen itsenäisyyden 50-vuotisrahasto (SITRA), Teknologian kehittämiskeskus (TE- KES), Euroopan neuvosto (EU) kulloisenkin puiteohjelmansa rajoissa sekä elinkeinoelämä, jonka osuutta on vaikeata arvioida. Nämä lähteet ovat toki merkittävästi edistäneet lääketieteellistä tutkimustyötä Suomessa, mutta huolen aiheeksi jäävät katvealat ja -projektit, jotka jäävät näiden pragmaattisten rahoitusohjelmien tuen ulkopuolelle. Tässä tilanteessa on yksityisten rahoituslähteiden merkitys entisestään korostunut, vaikka niiden suhteellinen osuus onkin pienentynyt. Vuonna 1974 tehdyn arvion mukaan oli yksityissäätiöiden osuus lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksessa 5.5 miljoonaa markkaa, joka oli suunnilleen sama kuin Suomen Akatemian rahoitus (Saxén 1980). Kaksikymmentä vuotta myöhemmin arvioitiin yksityisrahastojen kokonaisosuudeksi miljoonaa, joka on vain 5 % koko lääketieteellisen tutkimustyön rahoituksesta (Karma 1995, Suomen Akatemia 1997a), eikä osuus ole tuosta kasvanut. Osuus vaikuttaa vähäiseltä, mutta sitä on silti pidettävä varsin merkittävänä: yksityissäätiöiden vapaasti ja tarkoin kohdistettu raha on se herkkä koetin, jolla etsitään tutkimuksen tulevaa kärkeä, etsitään nuoria, lupaavia tutkijoita ja tuetaan riskejäkin ottaen uusia, ehkä epävarmojakin projekteja, jotka ovat jäämässä pragmaattisten suurrahoittajien tuen ulkopuolelle. Voimana yksityisillä säätiöillä on toiminnan vapaus, vankka asiantuntijakaarti ja joustavuus. Vaarana taas saattaa olla jaettavien varojen liiallinen pirstoutuminen ja rahoituksen lyhytaikaisuus. Samalla kun yliopistot kapenevan budjettinsa puitteissa vastaavat opetuksen ja tutkimuksen laaja-alaisuudesta, ulkopuoliset päättäjät kanavoivat niiden resursseja. Pohdinta suomalaisen tutkimuksen ohjauksesta jäisi puutteelliseksi, ellei mainittaisi luvun alkupuolella käynnistynyttä, talouselämästä lainattua tulosvastuullisuuden ohjelmaa. Tätä olen alusta saakka katsonut karsaasti ja pitänyt sitä korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kannalta arveluttavana periaatteena (Saxén 1995, 1996). Järjestelmän pyrkimys on selvä ja komiteakielellä seuraava:»sitomalla määrärahat tavoitteisiin pyritään rahoittamaan tietyn tahtotilan syntymistä eli saamaan niitä tuloksia, joita pidetään koulutus- ja tiedepoliittisesti tärkeinä.» (Opetusministeriö 1995). Ohjakset ovat taas kiristymässä! Muuttuva julkaisukäytäntö. Luonnontieteellisten tutkimusmenetelmien valtava kehitys, maailman tutkijoiden kasvava määrä ja tutkimukseen panostettavan rahoituksen kasvu ovat johtaneet julkaisumäärien nopeaan ja ilmeisesti jatkuvaan kasvuun. Tässä massassa suomalaistutkijain osuus on noin 0.7 % (May 1997). Vuo- 968 L. Saxén

7 sikymmenten saatossa on paljon keskusteltu siitä, miten tämä määrällisesti vähäinen viestimme tavoittaa kohteensa kansainvälisillä foorumeilla. Itsenäisyytemme alkuvuosien korostunut kansallistunne loi ensimmäisen vieraskielisen julkaisusarjamme Acta Societas Medicorum Fennica (1919), jonka tuli esitellä nimenomaan juuri itsenäistyneen maan omaa lääketieteellistä tutkimustyötä maailmalle. Ajatus oli tuolloin varmasti hyvä ja perusteltu sekä sopi hyvin lehden julkaisijan Lääkäriseura Duodecimin aatemaailmaan. Lehti jakautui kymmenen vuoden kuluttua A- ja B-sarjoihin, jotka ilmestyivät 1940-luvun puoliväliin saakka ja lohkoutuivat sitten uusiksi sarjoiksi. Jo tuolloin kuultiin kuitenkin ensimmäiset soraäänet, kun seuran pöytäkirjoihin merkittiin Arno Saxénin mielipiteenä, että lehdet tulisi lakkauttaa, koska niissä julkaistut tutkimukset eivät riittävässä määrin leviä maailmalle (Penttinen 1981). Aika ei kuitenkaan ollut kypsä näin radikaaleille toimenpiteille. Päinvastoin sarjojen määrä lisääntyi. Myöhempinä vuosina uudetkin lehdet muuntuivat, fuusioituivat tai lakkasivat ilmestymästä. Menestyksillisimpiä olivat Medical Biology ( ) peruslääketieteen alalla sekä edelleen ilmestyvä Annals of Medicine, joka keskittyy kliinisen lääketieteen kysymyksiin. Mutta yhä esiintyvät aika ajoin vanhojen pöytäkirjojen mainitsemat»nuoret, vihaiset miehet» vaatien tämänkin sarjan lopettamista kansainvälisiä julkaisufoorumeita suositellen. Jälkiviisautena voidaan todeta, että alun perin kansallistunteen innoittamat tieteelliset sarjamme olivat aikanaan perusteltuja ja tarjosivat suomalaistutkimuksen tuloksille tien maailmalle. Mutta täälläkin ovat ajat muuttuneet, ja parhaiten tutkimustamme tehdään tunnetuksi ohjaamalla sen tulokset alojen eturivin kansainvälisiin sarjoihin. Näin tapahtuukin yhä useammin ja jo 80 % lääketieteellisen tutkimuksemme tuloksista julkaistaan kansainvälisissä sarjoissa (Suomen Akatemia 1997a). Menestyksestä kertovat eräät äskettäin julkaistut luvut vuosilta Kun luonnontieteellisten julkaisujen kokonaismäärä ja niiden saamat viitteet heijastettiin väestöpohjaan, sijoittui Suomi kummassakin tilastossa kymmenen johtavan maan joukkoon (May 1997). Huomionarvoista on myös johtavien suomalaistutkijoiden yhä lisääntyvä osallistuminen kansainvälisten sarjojen toimitusja arviointitehtäviin. Vaikka kansainvälisiksi tarkoitetut sarjamme eivät ole kestäneet ajan paineita, ovat kotimaisilla kielillä julkaistut yleislehdet säilyttäneet asemansa ja ehkäpä kasvattaneetkin merkitystään uusimman tiedon välittäjinä. Tätä kuvaa äskettäinen kyselytutkimus, jonka mukaan yli 80 % maan lääkärikunnasta seuraa jatkuvasti Aikakauskirja Duodecimin ja Suomen Lääkärilehden palstoja. Vastaavalla ruotsinkielisellä Finska Läkaresällskapets Handlingar -lehdellä on oma vakiintunut lukija- ja avustajakuntansa. Uuden vuosituhannen alkaessa Viidessäkymmenessä vuodessa on niin tutkijan kuin tutkimuksenkin kuva suuresti muuntunut. Yksittäisten tutkijoiden tilalle ovat kehittyneet yhä laajenevat tutkimusryhmät, tutkijankammiot ovat laajentuneet mittaviksi laitoksiksi, ja tutkimusmenot ovat monikymmenkertaistuneet. Mietiskelevästä, vapaasta ja ehkä joskus amatöörimäisestäkin tutkijasta on kehittynyt täysipäiväinen, ympäristöstään riippuvainen ammattitutkija, joka kilpailee kansainvälisillä markkinoilla ilman kansallisia etuja tai etuoikeuksia. Tämän murroskauden aktiivisti tutkimustyössä mukana ollut saattaa hieman kaihoisasti muistella etäisiä, riippumattomia päiviä (ja öitä) hämärien laboratorioiden rauhassa, jolloin kiristyvä kilpailu ja prioriteetin takaaminen eivät olleet tutkimustyön päällimmäisiä motiiveja. Tutkimuksen yleistä kehitystä on kuitenkin noudatettava, mielellään jopa ennakoivasti ja uskon suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen selvinneen pitkästä murroskaudesta kunniakkaasti. Uuden vuosituhannen alkaessa hyvät kansainväliset kontaktit luoneet, hyvin koulutetut ja resursoidut tutkijamme ensiluokkaisissa, toimivat uutuuttaan hohtavissa laitoksissa. Samalla kun optimismiin on aihetta, on hyvä pitää mielessä muutama kehitystä hillitsevä tekijä. Maamme on jatkuvasti nopeutuneesta tiedonkulusta huolimatta etäällä tieteen kauppateistä, ja ulkomaisten huippututkijain rekrytoiminen Puoli vuosisataa lääketieteen tutkimusta Suomessa 969

8 tiedeyhteisöämme rikastuttamaan on osoittautunut perin vaikeaksi. Huolen aiheena ovat myös pahasti hajautetut resurssit ja tämän takana oleva poukkoileva tiedepolitiikkamme, joka usein lyhytjännitteisesti ohjailee tukensa milloin millekin painoalalle ja -alueelle. Hyvästä syystä voidaan yhtyä äskeiseen asiantuntijapaneelin näkemykseen:»vaikka suomalainen biolääketieteellinen tutkimus on nyt myötätuulessa, on pidettävä huoli siitä, että se säilyttää monimuotoisuutensa molekyylibiologian ja geenitutkimuksen valtavirrassa ja ettei kilpailu tuloksista ja tulosten nopeista käytännön sovelluksista ohjaa tiedepolitiikkaa väärään suuntaan kauas tutkimustyön perimmäisestä olemuksesta, uuden tiedon etsimisestä.» (Suomen Akatemia 1997a). Näitä traditioita ja tieteen monimuotoisuuden säilymistä vaalii meillä parhaiten korkealuokkainen, autonomisuutensa osin vielä säilyttänyt yliopistolaitos. Se on vastannut haasteisiin niin kuningas- ja keisarikunnassa kuin nuoressa tasavallassakin. Neljäs vaihe saattaa olla tämän päivän yhdentynyt Eurooppa, mutta uskon suomalaisen yliopisto- ja tiedeyhteisön säilyttävän täälläkin kansainvälisen arvostuksensa ja myös kansallisen identiteettinsä. * * * Kiitän pääsihteeri Sakari Karjalaista, toiminnanjohtaja Timo Arjasta ja toimistonhoitaja Anja-Bi Pulkkista tietojen keräämisestä. Kirjallisuutta Abbott A. Spending spree propels Finland towards top of research league. Nature 1998;394:829. Academy of Finland. Molecular biology and biotechnology research in Finland. EMBO evaluation report. Turku: Koteva Oy, Ahtiala P. Korkeakoulujen tuloksellisuuskriteerit ohjausjärjestelmänä. Kanava 1998;26: Ignatius J. Lääketiede, hammaslääketiede, eläinlääketiede ja farmasia. Kirjassa: Tommila P, Tiitta A, toim. Suomen tieteen historia III. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö 2000, (painossa). Karma P. Lääketieteellisen tutkimuksen julkinen rahoitus. Duodecim 1995;111:73 7. KOTA-tietokanta Opetusministeriö May RM. The scientific wealth of nations. Science 1997;275: Opetusministeriö. Yliopistojen kokonaisrahoitus ja perusrahoituksen laskennallinen malli. Väliraportti, Penttinen K. Julkaisutoiminnan käännekohtia. Kirjassa: Mustakallio KK, ym., toim. Tusinasta tuhansiksi. Suomalainen lääkäriseura Duodecim Vammala: Lääkäriseura Duodecim 1981, s Pettersson RF, Sariola H. Missä viipyvät Suomen nobelistit? Duodecim 1995;111: Saxén L. Lääketieteellisen toimikunnan runko-ohjelma. Duodecim 1971;87: Saxén L. Lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus Suomessa. Duodecim 1980;96: Saxén L. U.S.National Institute of Health ja Fogarty International Center täyttävät tasavuosia. Duodecim 1987;103: Saxén L. Tiedemittarit. Yliopisto 1994;42/5:3. Saxén L. Tutkimuksemme ohjaajat. Kanava 1995;23:80 2. Saxén L. Ohjattu autonomia. Yliopisto 1996;44/2:2. Saxén L.»Suomen tieteen tila ja taso» ja tulevaisuus. Tieteessä tapahtuu 1998;16:3 4. Suomen Akatemia. Kannanotto terveyden tutkimuksen kehittämiseksi Suomessa. Suomen Akatemian julkaisuja 4/97, Helsinki: Edita, 1997(a). Suomen Akatemia. Suomen tieteen tila ja taso. Terveyden tutkimus. Suomen Akatemian julkaisuja 11/97, Helsinki: Edita, 1997(b). Suomen Akatemia. Suomen tieteen tila ja taso. Yhteenvetoraportti. Suomen Akatemian julkaisuja 14/97, Helsinki: Edita, Valtion lääketieteellinen toimikunta. Lääketieteellisen tutkimuksen runko-ohjelma. Helsinki, LAURI SAXÉN, kansleri Tiilimäki Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Julkaisufoorumin tausta, tavoitteet ja päivitysarviointi

Julkaisufoorumin tausta, tavoitteet ja päivitysarviointi Julkaisufoorumin tausta, tavoitteet ja päivitysarviointi Kansleri Ilkka Niiniluoto Julkaisufoorumi-seminaari Helsinki 2.2.2015 TAVOITTEET Julkaisufoorumi on tiedeyhteisön toteuttama tieteellisen julkaisutoiminnan

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki tutkimusjohtaja: Erkki Kaukonen vastuulliset tutkijat:

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) :

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : 1) Opetuksen resurssit 2) Nellin laajuus ja tekniset kompastuskivet 3) AMK:ien tutkimuskulttuuri 1) Opetuksen resurssit aikaa pahimmillaan noin 2h / ryhmä,

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto, TSV Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 TSV

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Lausunto 1 (9) 12.10.2015 AKA/15/00.03.20/2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019 Julkisen talouden suunnitelman eräitä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana Rehtori Matti Manninen Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 Tausta Julkaisut

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Rahoitus- ja indikaattoritaulukot Muistion liite Alueosasto 1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) Rahoitustaulukoissa on

Lisätiedot

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa Maija Miettinen, Suomen Akatemia 1.4.2010 Bibliometriikan ja julkaisuanalyysien hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Missä käytetään Kansainväliset arvioitsijat/panelistit

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Minkälainen tutkimustiedon neuvonantojärjestelmä?

Minkälainen tutkimustiedon neuvonantojärjestelmä? Minkälainen tutkimustiedon neuvonantojärjestelmä? KARI RAIVIO SOTERKO/LYNET 5.6.2014 Mihin tutkimustietoa tarvitaan? Poliittisten linjausten valmistelu (hallitusohjelma, puolueohjelmat) Lakien ja asetusten

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot