KYSELY MAINIEMEN KUNTOUTUMISKESKUKSEN HENKILÖKUNNALLE ARVIOINTIASETELMAN TUEKSI

Transkriptio

1 KYSELY MAINIEMEN KUNTOUTUMISKESKUKSEN HENKILÖKUNNALLE ARVIOINTIASETELMAN TUEKSI Heinonen, Helena Helmikuu 2008 Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö

2 1 JOHDANTO Tällä raportilla pyritään tuomaan julki se tieto, mitä kyselystä Mainiemen kuntoutumiskeskuksen (MKK) henkilökunnalle tehdystä kyselystä on esiin nostettavissa, kun näkökulmana on arviointiasetelman laatiminen päihdetyön vaikuttavuudesta Mainiemeen tulevien asiakkaiden kuntoutumisen aikana. Kysely on laadittu ja kerätty joulukuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana. Päihdetyö on sekä väestön hyvinvoinnin että kansantalouden näkökulmasta merkittävä tekijä. Uudistuvassa yhteiskunnassamme arvioinnilla on yhä laajempi ja painavampi merkitys myös päihdepalveluiden tuottamisen ja niiden tilaamisen näkökulmasta. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö on halunnut arvioinnin kautta tuoda näkyväksi sitä työtä, mitä Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa tehdään, sekä tarkoituksena on käyttää arviointia päihdetyötä ohjaavana ja sitä tukevana tekijänä. 2 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS Vallitseva ihmiskäsitys antaa perustan terveyden ja kasvatuksen määritelmille sekä oppimiskäsitykselle. Nähdäänkö ihminen aktiivisena, itsenäisesti ajattelevana ja toimivana vai passiivisena vastaanottajana. Terveyden edistämisen toimintaa ohjaavia keskeisiä arvoja ovat muun muassa ihmisen itsenäisyyden ja riippumattomuuden kunnioittaminen, tasa-arvo, solidaarisuus, osallistuminen ja yhteistyö. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 2.) Mainiemen kuntoutumiskeskukseen valittu Jonesin mallin mukainen demokraattinen yhteisökuntoutus pyrkii osallistamaan kuntoutujaa mahdollisimman paljon ja tätä kautta tukemaan muiden muassa kuntoutujien aktiivisuutta ja itsenäisyyttä. Tasa-arvo merkitsee sitä, että kaikille pyritään luomaan yhtäläiset edellytykset terveyden saavuttamiseen, ylläpitoon ja suojaamiseen sekä väestöryhmien terveyserot pyritään supistamaan mahdollisimman pieniksi. Solidaarisuus merkitsee sitä, että kannetaan vastuuta muista, erityisesti huonossa asemassa olevista ihmisistä. Omatoimisuuden ja osallistumisen tukeminen säilyttää yksittäisen ihmisen itsemääräämisoikeuden. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 2.)

3 Alkoholin kokonaiskulutus 100-prosenttisena alkoholina oli vuonna 2005 noin 10,5 litraa asukasta kohti. Kymmenesosa väestöstä juo lähes puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on kasvanut. Noin 20 % alkoholia käyttävistä miehistä ja kymmenisen prosenttia naisista juo viikon aikana riskirajan verran tai sitä enemmän. Alkoholin käyttö painottuu voimakkaasti viikonloppuihin. Vaikka Eurooppalaisesta mallista puhutaan julkisuudessa paljon vahva humaltuminen on pysynyt juomatapojen keskeisenä piirteenä. (Österberg 2006.) Laadukas päihdehuolto edellyttää myös vahvaa yhteistä näkemystä sosiaalisesta vastuusta. Koska päihteiden käyttö ja haitat kasautuvat väestössä voimakkaasti, päihdepalveluilla tulisi tavoittaa erityisesti niitä, joiden omat edellytykset ovat heikoimmat. Yksinäiset, keski-ikäiset miehet ovat edelleen merkittävä asiakasryhmä. Myös päihteitä käyttävien nuorten ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden tarpeet tulee ottaa huomioon. (Haavisto 2006.) Ihminen luo viimekädessä itse oman elämänsä. Tämä voi tarkoittaa monia asioita. Ihmisten toimintaan vaikuttamisessa pitäisi aina ottaa huomioon se, että tällainen autonomiapyrkimys on ihmisen yksi keskeinen ominaisuus: hänelle voidaan tarjota tietoa, mahdollisuuksia ja haasteita, mutta ratkaisut ihmiset tekevät itse. Tällaisen autonomian kunnioittaminen tulisi olla keskeistä kaikessa toiminnassa päihdekuntoutuksen alalla. Toisaalta myös vastuu erilaisten päätösten seurauksista tulisi aina korostetusti olla ihmisellä itsellään. Vaikka tätä tulisi tähdentää eri yhteyksissä, se ei saa nousta yleiseksi periaatteeksi silloin, kun henkilöllä ei ole kykyä, tietoja tai mahdollisuutta oman elämänsä ohjaamiseen. Näin asianlaita on esimerkiksi lapsuudessa, nuoruudessa sekä aikuisuudessa, mikäli aikuisen ongelmat ovat päässeet pahasti kasautumaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Kyselyn tavoitteena oli luoda yhteinen käsitys siitä, 1) mitä päihdeongelma tarkoittaa, 2) minkälaisen muutoksen ja toipumiskokemuksen MKK:n henkilökunta toivoisi kuntoutujassa tapahtuvan, 3) millä keinoin ja menetelmin edellä mainitut kokemukset saavutetaan sekä 4) mitkä ovat ne mekanismit käytetyissä menetelmissä, jotka mahdollistavat muutoksen ja toipumiskokemuksen. Kysymykset esitettiin jotta saataisiin pohjaa arviointiasetelman tekemiseksi ja tietoa MKK:n henkilökunnan nykyisistä käsityksistä näihin peruskysymyksiin. Kysymykset valittiin päihdetyön erityistason pe-

4 rustyön näkökulmasta ja ne pyrittiin pitämään mahdollisimman yksiselitteisinä. Kysymysten asettelun perustana oli olettamus päihdetyön merkityksestä asiakkaalle ja päihdetyön perustana olevien käsitteiden määrittely. Kysely jaettiin henkilökunnan palaverissa tammikuussa Heille, jotka eivät olleet paikalla, kysely toimitettiin omaan lokeroon. Kyselyt palautettiin Heinosen lokeroon tai suoraan hänelle. Kyselyjä palautui kaiken kaikkiaan kaksikymmentä jaetusta kolmestakymmenestä. Kyselyt käsiteltiin nimettöminä. Kyselyt analysoitiin laadullisen menetelmän mukaan ja vastauksista pyrittiin nostamaan esiin keskeisiä tekijöitä, joita vastauksissa esiintyi usein tai perustellusti. 3 KYSELYSTÄ NOUSSEITA TEEMOJA 3.1 Mitä tarkoittaa päihdeongelma? Ensimmäisestä kysymyksestä eniten nousi esiin ilmaisuja, jotka koskivat terveyttä. Päihdeongelma koettiin terveyden heikkenemisen edistäjänä. Usein terveyskysymykset jaettiin kahteen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Lisäksi terveysongelmat liitettiin usein sosiaalisiin ongelmiin. Terveyteen liittyvät ongelmat olivat kuitenkin useammin esillä verrattuna sosiaalisiin ongelmiin. Ihmiselle koituu päihteiden käytöstä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. (vastaaja 8) Kyvyttömyyttä käyttää päihteitä hallitusti siten, ettei se vaikuttaisi haitallisesti sosiaaliseen elämään sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. (v2) Hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. (v1) Päihdeongelma koettiin hyvin usein kokonaisvaltaiseksi tai elämän hallinnan (laajaalaiseksi) ongelmaksi. Osassa vastauksista myös määriteltiin mitä päihteet ovat.

5 Päihdeongelma on päihteiden (alkoholi, huumeet, lääkkeet väärinkäytettyinä, liuottimet) hallitsematonta ja kontrolloimatonta käyttöä (v3) Elämänhallintaan liittyvää laaja-alaista ongelmaa... (v14) Päihdeongelma ilmenee asiakkaassa erilaisina elämän- hallinnan puutteina.. (v5) Päihdeongelma nähtiin paitsi päihteiden käyttäjän myös hänen läheistensä tai ympäristön ongelmana. Nämä liitettiin usein sosiaalisien ongelmien syntyyn...on ongelma muun muassa silloin kun joko käyttäjä itse tai hänen läheisensä kokevat käytön olevan ongelmallista (v13) Päihteiden käyttö haittaa omaa ja muiden elämää (v7) Muita ilmaisuja päihdeongelmasta olivat muun muassa ongelman kieltäminen ja välinpitämättömyys, käytön toistuvuus, runsaat määrät tai useat käyttökerrat. Päihdeongelma määriteltiin myös häiriönä tunne-elämän alueella sekä pakonomaisena päihteiden käyttönä. Riippuvuutta käsiteltiin myös päihdeongelman yhteydessä. Käytön lopettaminen tai sen estyminen aiheuttaa ahdistusta/pahaa oloa tai vieroitusoireita (v17) 3.2 Kun yhteisöösi tulee asiakas, minkälaisen muutoksen ja toipumiskokemuksen haluaisit hänessä tapahtuvan Mainiemen kuntoutumisjakson aikana? Muutosta ja toipumiskokemusta tai näiden toteutumisen toivetta kuvaavia ilmaisuja löytyi useimmin alueilta, jotka käsittelivät elämänhallintaa, elämän laatua, vastuuta tai motivaatiota ja muutoshalukkuutta. Myös asiakaslähtöisyys painottui vastauksissa usein.

6 Toivottavaa olisi oppia ottamaan vastuu itsestään ja asioistaan (v2) Parempi elämänhallinta, tasapainoisempi mieli, hyvä olla itsensä kanssa. (v12) Parempi elämänhallinta. (v9) Pysähtyminen omien arvojen äärelle.... rohkaiseminen näkemään oman elämän mahdollisuuksia (v20) Asiakas itse määrittelee omat tavoitteensa kuntoutumisjaksolle ja häntä tuetaan niissä. (v3) Muutos lähtee aina asiakkaasta. (v4) Vastauksissa painottuivat myös arvot ja asenteet sekä raittius ja suunnitelmallisuus. Vastauksissa toivottiin myös sitä, että asiakas alkaisi arvostaa itseään ja että muutokset olisivat ylipäätään positiivisia. Pysähtyisi ajattelemaan ja tekisi edes yhden toteuttamiskelpoisen päätöksen. (v7) Ehkäpä arvoissa ja asenteissa löytyy uusia piirteitä. (v15).. näkyy hänessä eri tavoin, motivoitunut, piristynyt elämän- muutoksen tehnyt (v18) Elämänmuutos kohti päihteettömyyttä (v10).. MKK voisi tarjota mahdollisuuden olla raittiina, edes täällä (v1)..suunnittelematon elämäntapa muuttuu selkeäksi pyrkimykseksi hyvään elämään.. Haluan että asiakas alkaa arvostamaan itseään ja hän huomaa positiiviset muutokset itsessään. (v5)

7 Muita ilmauksia, joita vastauksissa käytettiin olivat esimerkiksi toimintamallit, kyseenalaistaminen, valinnat, prosessi, tuentarve, vertaistuki, yhteisön jäsenyys sekä pysähtyminen, onnistuminen ja hyväksytyksi tulemisen kokeminen. 3.3 Mitkä ovat ne keinot ja menetelmät, joita Sinä ja yhteisösi toteutatte saavuttaaksenne edellä mainitut muutokset ja toipumiskokemuksen? Suurin osa vastauksista käsitteli kysymystä tavalla tai toisella yhteisöllisyyden näkökulmasta, myös vertaistuen merkitys nostettiin selkeästi esiin. Tässäkin kysymyksessä asiakaslähtöisyys painottui selkeästi. Palautteen saamista tai antamista sekä arviointia pidettiin merkittävänä keinona tai menetelmänä muutoksen ja toipumiskokemuksen saamiseksi. Lisäksi esiin nousi vuorovaikutus ja arvot ja asenteet. Asiakas itsehän tekee ne muutokset, mutta häntä tuetaan siihen yhteisöllisyyden avulla. Palautteen antamien ja sen vastaanottamisen opetteleminen on tärkeää, samoin vastuun kantamisen opetteleminen yhteisössä. (v3) Vertaistuki, ryhmät, NA/AA, motivoiva haastattelu, läheisneuvonpito/verkostotyö, tavoitetyöskentely.. (v6) Asiakkaan omat voimavarat tärkeää saada käyttöön. Demokraattisen yhteisökuntoutuksen menetelmiä käyttäen. Periaatteina mm. Yhteisöllisyys; vuorovaikutuksen edistämistä ja jakamista, mahdollisimman suuri vuorovaikutuksen määrä, yhdessä arjessa elämistä & tekemistä, yhteenkuuluvuus vastuullisuus (foorumit).. (v16) Ryhmät, vertaistuki, keskustelut (v11) Vuorovaikutus, jossa asiakas on oman toimintansa keskiössä. (v13)

8 Menetelmänä Jonesin mallin mukainen demokraattinen yhteisökuntoutus, keinona mahdollisimman suuri ja avoin vuorovaikutus. (v19) Olemalla rehellinen asiakkaalle ja tukemalla hänen ajatuksiaan toipumisesta,..... Antamalla vastuuta asiakkaalle omasta toipumisestaan. (v8) Asiakkaan kunnioittaminen ja asiantuntijuuden korostaminen.... Tarvittaessa pysäyttäminen. Ja kaiken pohjana on demokraattinen yhteisökuntoutus foorumeineen, arviointeineen ja palautteenantosysteemeineen. (v20) Vastauksissa käytettiin myös seuraavia ilmaisuja keinoina tai menetelminä: yksilöllisyys, turvallisuus, suunnittelu, arki, tieto, ammatillinen hoito, ymmärrys, kokeilu selvänä elämiseen, totuttelu, tasa-arvo, ratkaisukeskeisyys sekä yhteisymmärrys. 3.4 Mikä käytetyissä menetelmissä on se mekanismi, joka saa aikaan muutoksen ja mihin tämä olettamus näiden menetelmien toimivuudesta perustuu? Olettamuksena menetelmän toimivuudesta useimmin esille nousivat asiakkaiden arvojen ja asenteiden muutos sekä ymmärryksen ja oivalluksen merkitys asiakkaalle itselleen. Usein mekanismina mainittiin asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään sekä vastuun antaminen ja sen ottaminen. Myös näissä vastauksissa heijastui muutoksen laaja-alaisuus sekä ilmaisut muutoksen tarpeellisuudesta sekä vuorovaikutus. Yhteisöllisyydessä mekanismi on ihmisen arvomaailman muutos ja sen vaikutuksesta tapahtuva oman tunnon mekanismin aktivoituminen. Vastuullisuus kasvattaa asiakkaan aktiivisuutta....suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä voimavarojen kartoitus motivoivat asiakasta muutokseen. (v5)

9 Vertaistuki, omat oivallukset, prosessin käynnissä pitäminen. (v9) Menetelmien toimivuus perustuu vuorovaikutukseen, rehellisyyteen, avoimuuteen, itsemme ja toistemme kunnioittamiseen ja tasa-arvoiseen toistemme kohtaamiseen. Mahdollinen muutos tapahtuu asiakkaan omassa ajatusmaailmassa. (v2) Olettamus joidenkin menetelmien toimivuudesta ja muutoksen edesauttajana on näkyvä muutos yksilössä ja hänen toiminnassaan. Toki muutos voisi yksilössä tapahtua vaikka hänen käyttöönsä ei tarjottaisi mitään keinoa eikä menetelmää.. (v6) Vanhoista toimintamalleista saadun palautteen avulla asiakas voi oivaltaa, mihin juuri hänen on omassa toiminnassaan kiinnitettävä huomiota ja mitkä ovat niitä juuri hänelle tuhoisia toimintamalleja. (v3) Motivaation lisääntyminen, vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien näkeminen/löytyminen/saaminen. Palautteen saaminen => mahdollisuus muutokseen, mahdollisuus vaikuttaa omaan kuntoutumiseen & jaksoon. (v1) Luottamus, turvallisuus => itsensä arvokkaaksi kokeminen, kohtaaminen ihminen ihmisenä, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen taustoista riippumatta.... Usko siihen, että oman oivalluksen kautta tapahtuu kasvu ja muutos kantaa hedelmää. Valinnat. Ihmisen saatava palautetta esim. käyttäytymisestään jotta muutos ja kasvua voi tapahtua.....yhteinen kieli, ymmärrys. Yhteisöllisyys on väline, joka mahdollistaa muutoksen ja kasvun. Vertaistuen merkitys myös merkittävä. (v16) Myös ymmärryksen synty muutoksen tarpeellisuudesta. (v14) Muita ilmaisuja olivat esimerkiksi vaihtoehdot, kunnioitus, toisin tekeminen, tasaarvo, aktiivisuus, positiiviset kokemukset, tutkimustieto, hyvät käytänteet, yhteisölli-

10 syys, järjestys elämässä, onnistumisen tunteet, lääkitys, luottamus, valinnan mahdollisuus, jakaminen, avoin mieli ja vuorovaikutuksen laatu. 4 POHDINTA Valtakunnallinen ohjaus tulee ottaa huomioon kehitettäessä Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaa. Päihdehuollon laatusuositukset sekä STAKESin ja Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliset linjaukset ovat osa ohjausjärjestelmää. Myös päihdehuoltolaki ja käypä hoito -suositukset, ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit ja terveyden edistämisen laatusuositukset sekä STAKESin tukimateriaalit ovat se päihdetyön perusta, jolle myös MKK:n toiminta on hyvä pohjautua. Sosiaalipalvelujärjestelmän kehityksessä keskeisiä muuttujia ovat muun muassa palvelutuotannon organisoinnin muutokset, palvelutarpeiden muutokset sekä kehittämisen tulevat rakenteet, osaaminen ja johtaminen (Korhonen, Julkunen, Karjalainen, Muuri & Seppänen- Järvelä 2007). Arvioinnilla on merkittävä osuus tässä toiminnan murroksessa. Tämä kysely tehtiin luotettavan ja tarkastelua kestävän arviointiasetelman saamiseksi Mainiemen kuntoutumiskeskukseen asiakkaiden kuntoutumisen vaikuttavuuden arviointiin. Arvioinnin tehtävä on tehdä näkyväksi Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaa muun muassa asiakkaille, maksajille, jatkohoidon paikkoja suunnitteleville sekä MKK:n henkilökunnalle. Tässä kyselyssä näkyväksi tulivat esimerkiksi asiakaslähtöisyys, yhteisökuntoutuksen menetelmien käyttö, muutoksen tarpeen tiedostaminen, päihdeongelmien laaja-alaisuus sekä motivoitumisen merkitys kuntoutumisen prosessissa. Tältä pohjalta on päädytty siihen että arviointia aloitetaan kehittämään asiakkaassa tapahtuvan muutoksen ja motivaation kautta. Vastauksissa on oletettu että muutos on elämänhallinnan, arvojen ja asenteiden, vuorovaikutuksen ja motivaation kautta koettava prosessi. Asiakkaan kokeman muutosprosessin osana on aika jonka hän on Mainiemessä asiakkaana ja arvioinnin tulee tässä yhteydessä kohdistua nimenomaan tuohon MKK:ssa kuntoutumiseen käytettyyn aikaan.

11 LÄHTEET Haavisto, Kari Päihdehuollon laatusuositukset. Viitattu tuloste tekijän hallussa. Korhonen Satu, Julkunen Ilse, Karjalainen Pekka, Muuri Anu & Seppänen-Järvelä Riitta Arviointi ja hyvät käytännöt sosiaalipalveluissa Asiantuntijoiden pohdintoja tulevasta. Viitattu tuloste tekijän hallussa. jasarja/r16_2007.htm?description=abstract#abstract Sosiaali- ja terveysministeriö Terveys Viitattu tuloste tekijän hallussa. Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden edistämisen suunnitelma vuodelle Viitattu tuloste tekijän hallussa. ource.phx/vastt/tervh/thedi/index.htx.i85.doc+terveyden+edist%c3%a4min en+k%c3%a4sitteen%c3%a4&hl=fi&ct=clnk&cd=3 Österberg, Esa Alkoholin käyttö Suomessa. Viitattu tuloste tekijän hallussa.

12 LIITE: KOOSTE KYSELYSTÄ 1. Mitä tarkoittaa päihdeongelma? Käsitteet tai käsiteryhmät joita käytetty useimmin tai joiden alle voidaan vastaus laittaa: (siinä järjestyksessä, että ylimpänä ovat eniten käytetyt ilmaisut) - terveys tai terveyden menettäminen - hallinta tai hallitsemattomuus (elämänhallinta) - sosiaalinen - kokonaisvaltainen/laaja-alainen - oma sekä muiden ongelma Muita ilmaisuja: kuolema, miten ja miksi käyttää, kieltäminen, välinpitämättömyys, määrä, käyttökerrat, toistuvuus, vieroitusoireet, yhteiskunta, määriteltävä asiakkaan kautta. 2. Kun yhteisöösi tulee asiakas, minkälaisen muutoksen ja toipumiskokemuksen haluaisit hänessä tapahtuvan Mainiemen kuntoutumisjakson aikana? Käsitteet tai käsiteryhmät joita käytetty useimmin tai joiden alle voidaan vastaus laittaa: - elämänhallinta - motivaatio/muutoshalukkuus - asiakaslähtöisyys - arvot/asenteet - raittius - suunnitelmallisuus Muita ilmaisuja: toimintamallit, kyseenalaistaminen, eri vaihtoehdot, valinnat, kohtuukäyttö, prosessi, tuentarve, vertaistuki, yhteisön jäsenyys, onnistuminen, on hyväksytty, pysähtyminen. 3. Mitkä ovat ne keinot ja menetelmät, joita Sinä ja yhteisösi toteutatte saavuttaaksenne edellä mainitut muutokset ja toipumiskokemuksen? Käsitteet tai käsiteryhmät joita käytetty useimmin tai joiden alle voidaan vastaus laittaa: - yhteisöllisyys - asiakaslähtöisyys - palautteen antaminen ja saaminen sekä arviointi - muutos - vuorovaikutus - arvot ja asenteet Muita ilmaisuja: yksilöllisyys, turvallisuus, suunnittelu, arki, tieto, ammatillinen hoito, ymmärrys, totuttelu/kokeilu päihteettömänä olemiseen, tasa-arvo, ratkaisukeskeisyys, yhteisymmärrys 4. Mikä käytetyissä menetelmissä on se mekanismi, joka saa aikaan muutoksen ja mihin tämä olettamus näiden menetelmien toimivuudesta perustuu? Käsitteet tai käsiteryhmät joita käytetty useimmin tai joiden alle voidaan vastaus laittaa: - arvot ja asenteet/ymmärrys/oivallus - muutos - mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja vastuu - vuorovaikutus Muita ilmaisuja: vaihtoehdot, kunnioitus, toisin tekeminen, tasa-arvo, aktiivisuus, positiiviset kokemukset, tutkimustieto, hyvät käytänteet, yhteisöllisyys, järjestys elämässä, onnistumisen tunteet, lääkitys, luottamus, valinnan mahdollisuus, jakaminen, avoin mieli, vuorovaikutuksen laatu.