NIINIVEDEN JA SUOSTUNJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN PÄIVITYS. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto..

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vesannon kunta NIINIVEDEN JA SUOSTUNJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN PÄIVITYS Kaavaselostus, luonnos Hyväksytty: Kunnanvaltuusto Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

2 Timo Leskinen, Pasi Ronkainen Kaavaselostus, luonnos II SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Rantaosayleiskaavan päivittäminen ja muutokset Yleiskaavatyössä käytetyt selvitykset Rantaosayleiskaavan toteuttaminen Perustiedot Suunnittelutilanne Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Kallio- ja maaperä Maisema Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja eläimistö Arvokkaat luontokohteet Luonnon- ja kulttuurimaisemat Maanomistus Yhdyskuntarakenne Palvelut Liikenne Kulttuuriympäristö Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tavoitteet MITOITUSPERUSTEET Yleiset mitoitusnormit Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet Järvikohtaiset mitoitusalueet YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET Kaavan rakenne Kokonaismitoitus Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet Matkailualueet Virkistysalueet Maa- ja metsätalousalueet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Timo Leskinen, Pasi Ronkainen Kaavaselostus, luonnos III Vesi-, vesiliikenne- ja venevalkama-alueet Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö Yleismääräykset Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaavan alueella VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleistä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET TOTEUTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN Liitteet: - Liite 1. Kaavakartta ja -määräykset - Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Liite 3. Mitoitusaluejako - Liite 4. Mitoitustaulukko - Liite 5. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio - Liite 6. Muinaisjäännösinventoinnin raportti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 1 (52) VESANNON KUNTA NIINIVEDEN JA SUOSTUNJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN PÄIVITYS 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on hyväksynyt :n kohdalla rantaosayleiskaavojen päivittämisohjelman. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä x.x.xxxx-x.x.xxxx. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä x.x.xxxx-x.x.xxxx. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 1.2 Rantaosayleiskaavan päivittäminen ja muutokset Maanomistajien hakemat kaavamuutokset kohdistuvat alueelle seuraavasti: 1) Rakennuspaikan siirto, Koivula 2) Rakennuspaikan siirto, Honkaselkä 3) Käyttötarkoituksen muutos ja rakennuspaikan laajennus, Rajakallio 4) Rakennuspaikkojen siirto, Hämälä 5) Käyttötarkoituksen muutos, Kivilahti 6) Rakennuspaikan siirto ja laajennus, Kytölä Edellä listattujen muutosten ohella on: Päivitetty kaavan laatimisen jälkeen toteutuneiden rakennuspaikkojen merkinnät uudesta olemassa olevaan Rakentaminen on paikoin toteutunut vähäisesti kaavasta poikkeavasti, kaava on päivitetty vastaamaan olevaa tilannetta näiltä osin. Päivitetty luontokohteiden merkinnät nykyään käytössä oleviksi. Luontoinventointi on myös päivitetty ja uudet kohteet osoitettu kaavassa. Laadittu muinaisjäännösinventointi kaava-alueella ja merkitty muinaisjäännökset kaavaan Luontoinventoinnin ja muinaisjäännösinventoinnin tulosten myötä on joitakin rakennuspaikkoja ollut tarvetta rajata uudelleen tai siirtää. Päivitetty kaavamääräyksiä: Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 2 (52) -Rakennusoikeuden määrä asuin- ja loma-asuinalueilla on vastaava kuin Keitele-Vesijärven rantaosayleiskaavan päivityksessä. -Lisätty AM-alueelle sukupolvenvaihdoksen mahdollistava määräys, eli rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi enintään 1,5 kerroksista asuinrakennusta. Osoitettu arvokkaat rakennussuojelukohteet kaavakartalla Vesannon rakennuskulttuuri-inventoinnin ja maakuntakaavan mukaisesti. Lisätty yleismääräyksiin 100 k-m² rakennusoikeutta sellaisille entisille tilojen talouskeskuksille, jotka ovat nykyisin asuinkäytössä. Tämä siksi, että entiset talouskeskukset ovat voineet suurine talousrakennuksineen ylittää asuntoalueen rakennusoikeuden jo selvästi, mutta alueille halutaan mahdollistaa myös asuinkäyttöä tukevien talousrakennusten rakentaminen. Osoitettu MY-aluevarauksella Hiidensaari, Kärsäsaari ja Pikonsaari maakuntakaavan mukaisesti Osoitettu Sonkari-Tiitilänkylän arvokas maisema-alue maakuntakaavan mukaisesti siltä osin, kuin se tätä kaavaa koskettaa. Osoitettu Sisä-Savon retkeilyreitti kaavassa ohjeellisen ulkoilureitin merkinnällä siltä osin, kuin se kaava-alueella kulkee. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 3 (52) Kuva 1. Kaavan rajaus. Pohjakartta: MML 1.3 Yleiskaavatyössä käytetyt selvitykset Luonto- ja maisemaselvitys on tehty alkuperäisen kaavatyön yhteydessä pääosin kesällä Linnusto, kasvillisuus, eläimistö ja maisema on alueelta inventoitu maastokäynnein. Luonto- ja maisemaselvitys on päivitetty FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n toimesta nyt laadittavan kaavan yhteydessä. Vesannon rakennuskulttuuri-inventointi on tehty vuosien aikana ja täydennetty vuosina Kohteiden kunto on tarkastettu kaavatyön yhteydessä. Pohjois-Savon maakuntakaavatyön yhteydessä on tehty lukuisia selvityksiä. Tämän kaavan aluevarauksiin liittyviä selvityksiä ovat muun muassa kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaiden alueiden ja kohteiden inventoinnit. Muinaisjäännösinventointi laaditaan tämän kaavatyön yhteydessä Mikroliitti Oy:n toimesta. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 4 (52) 1.4 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen Rantaosayleiskaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena. 2 Perustiedot 2.1 Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta: Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto / Pohjois-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriö Niiniveden ja Suostunjärven Pohjois-Savon ympäristökeskus rantaosayleiskaava Rakennusjärjestys Valtuusto hyv Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto / ), joista neljä koskee kaava-aluetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Pohjois-Savon maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois- Savon maakuntakaava Maakuntakaavassa Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaava-alueella on seuraavat merkinnät: Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja: MY1 282, Hiidensaari Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti tärkeät alueet tai kohteet: MA1 531, Laurilan aseaitta MA1 532, Niiniveden meijeriympäristö MA1 655 Sonkari-Tiitilänkylä maisema-alue Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 5 (52) Kyläkeskukset at Niinivesi sekä kohteet: lv 902, retkisatama lv 906, retkisatama Maakuntakaavassa on osoitettu lisäksi tiet, vesireitit sekä muita verkostoja. Kuva 2. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Yleiskaavat Kaavan päivitys koskee Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaavaa, joka on vahvistettu ympäristökeskuksessa Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta kunkin muutoskohteen osalta on kaavaselostuksen kohdassa 5.1. Asemakaavat Ei asemakaavoja alueella. Rakennusjärjestys Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 6 (52) Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Vesannon kunnan rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön rantavyöhykkeellä Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Rakennettaessa rantavyöhykkeelle tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten tulee yleensä olla puupintaisia ja harjakattoisia. Käsittelemättömän, kirkkaan pellin käyttö on kielletty. Rakennuspaikalla, erityisesti rannan läheisyydessä, tulee kasvillisuutta säilyttää rantarakennuksen ja rannan välissä. Puuston harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä ja yli 150 krs-m2:n rakennukset on sijoitettava vähintään 35 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei edellä olevasta vaatimuksesta muuta johdu. Yhden yksikerroksisen, puupintaisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 ja pohjapinta-ala katoksineen enintään 45 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa, mutta kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Yhden, olemassa olevaan asumiseen liittyvän ja rakennusalaltaan enintään 10 m2 grillikatoksen tai huvimajan sekä enintään 20 m² kasvihuoneen, voi rakentaa 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ilman lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Mikäli edellä mainitusta koosta tai etäisyydestä poiketaan, on haettava toimenpidelupa. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden puupintaisen, lämpöeristämättömän venevajan rantaviivasta maalle päin. Venevajan harjakatto tulee olla poikittain rantaviivaan nähden. Sen rakennusala saa olla enintään 40 m2 ja leveys enintään 5 metriä sekä harjakorkeus enintään 3 metriä. Venevajan rakentaminen edellyttää aina vähintään toimenpideluvan. Rakentamisen määrä rantavyöhykkeellä Rantavyöhykkeellä olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m² + 4 % rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 300 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 2-asuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Edellä mainitusta sallitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Rantarakennuspaikat määritellään pääasiassa yleiskaavoissa, joissa rakennusoikeus voidaan määrittää edellä todetusta poiketen. Tällöin noudatetaan yleiskaavan määräyksiä. Jätevesien johtaminen maahan ranta-alueilla. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuol- Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 7 (52) tolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 2.2 Alueiden yleiskuvaus 2.3 Ympäristö Kallio- ja maaperä Maisema Pinta- ja pohjavedet Muutosalueet ovat osin rakennettuja ja osin maa- ja metsätalouskäytössä. Muutosalueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa. Kaava-alueesta on tehty erillinen luonto- ja maisemaselvitys pääosin kesällä 1994 (Knuutinen ja Pakarinen 1994), mikä on ollut lähtöaineistona yleiskaavaa laadittaessa. Arvokkaiden kohteiden nykytila tarkistettiin maastokäynnillä Lisäksi kohteiden rajaus tarkistettiin ja kaavan muutospaikkojen luontoarvot kartoitettiin. Tunnettujen kohteiden lisäksi löydettiin seitsemän uutta luontokohdetta. Alueen kallioperä on pääosin granodioriittia. Eteläosalla kalloperä muuttuu graniitiksi. Kaakkoisosalla kaava-alue rajautuu tonaliittikiveen. Maaperä on valtaosin moreenia. Hienojakoisia maalajeja, savi- ja hiesumaita, on Niinivedenpään ja Hirvilahden seudulla sekä Suostunjärven pohjukassa. Turvemaita on Suostunjärven ojitetut Sutissuon kohdalla. Avokallioita on niukasti. Muinais-Päijänteen rantatörmät ovat Pohjois-Niiniveden koillisrannalla noin 108 mpy. Paikoin alueella on nuoria jäiden työntämiä rantavalleja. Luonteenomaista Niiniveden maisemarakenteelle on selvä luoteesta kaakkoon oleva kallioperän suuntautuneisuus. Erityisesti tämä ilmenee Niiniveden keskija pohjoisosissa maisemassa, missä rantaviiva suora. Saaret keskittyvät alueen eteläosiin. Pohjois-Niiniveden alueen maisemaa luonnehtivat havupuuvaltaiset metsät ja paikoin rantaan ulottuvat pellot. Mäntyvaltaiset metsät ovat vallitsevia. kuusikoita on erityisesti Matolan, Harjunkylän ja Pitkäniemen alueella. Peltojen osuus vähenee etelän suuntaan. Useimpien peltojen ja rannan välissä on kapea lehtipuusto ja vesialueelle pellot näkyvät selvästi vain paikoin. Maisema on myös muuttunut viime vuosikymmenen aikana, kun osa rantapelloista ja -niityistä on metsitetty tai peltoviljely on muuttunut marjan viljelyksi. Muun muassa Tulilahden ja Hiekkalan alueen pellot kasvavat koivua. Suostunjärven maisemaa leimaa rantaa kiertävä saraluhta ja Suostunvuori, joka on paikallisesti arvokas drumliini. Niinivesi ( ) on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi. Niinivesi saa vetensä lännestä Kiesimästä, joka laskee järveen Kerkon- Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 8 (52) jokea pitkin. Myös itäpuolisen, samassa tasossa sijaitsevan Iisveden vedet virtaavat Niiniveteen Vaajavirran, Säynätsalmen ja Putaansalmen lävitse. Niinivesi laskee kaakossa Nokisenkosken kautta Miekkaveteen. Niiniveden vesialtaan pinta-ala on 63 km 2 ja keskivedenkorkeus on 97,9 m mpy. Niinivesi on tyypillinen mannerjään kulkusuunnan mukaisesti muotoutunut luode kaakkosuuntainen järvi. Niinivesi on kirkasvetinen ja karu järvi. Ravinnepitoisuudet ovat alhaiset, rautapitoisuus on erittäin alhainen ja happea on runsaasti. Järven veden kemiallinen tila on hyvä ja ekologinen tila on eriomainen. Suostunjärvi ( ) on matala järvi. Sen keskisyvyys on 1,5 m ja syvin kohta vain 3 metriä. Järven pinta-ala on 197,1 ha. Järven kemiallinen tila on hyvä. Kuva 3. Kaava-alueen kallioperä. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 9 (52) Kasvillisuus ja eläimistö Kuva 4. Kaava-alue maaperä. Metsät ovat valtaosin lehtomaisia (OMT) ja tuoreita (MT) kankaita (kuva 5). Kuivahkoa kangasta (VT) paikoittain ja lehtoja on niukasti. Lehtoa on kapeasti muutamien purojen rannalla ja paikoittain mm. Matolan alueella. Lehdot ovat alueella tuoreita tai saniaislehtoja. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 10 (52) Kuva 5. Kaava-alue kasvupaikat METLA 2014). Kasvillisuudeltaan Niinivesi edustaa kasvillisuudeltaan järviruokojärveä. Karut ja avoimet alueet ovat nuottaruokojärveä ja suojaiset, matalat lahtivedet ulpukkajärveä. Lahdenpohjukoissa ja suojaisilla rannoilla saraikot ja saraluhdat ovat yleisiä, missä valtalajina ovat pullo- ja viiltosara. Muita yleisiä ilmaversoisia ovat mm. järvikorte, ratamosarpio ja rantaluikka. Järvikaislaa on Niinivedellä niukasti, mutta Suostunjärvellä sitä kasvaa runsaasti. Yleisimmät kelluslehtiset ovat ulpukka, vesitatar, uistinvita, järvisätkin ja siimapalpakko. Pohjaruusukekasvit ovat yleisiä. Tavallisia lajeja ovat lahnaruohot, nuottaruoho, hapsiluikka ja äimäruoho. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 11 (52) Matalilla rannoilla on myös rantaniittyä. Laajimmat rantaniityt sijoittuvat Niinivedenpäähän ja Levälahden rannoille. Vähäisesti rantaniittyä on Myllylänlahdella, Tulilahdella ja Niittylahdella. Soita on suhteellisen vähän ja laajimmat suot on ojitettu. Samoin soistuvat kankaat on ojitettu. Luonnontilaiset suot on etupäässä rantaluhtia ja metsäkorte- ja kangaskorpia. Laajimmat luhdat ovat Suostunjärvellä, missä ranta on matala ja valtaosin ranta on saraluhtaa. Leveimmillään luhta on Suostunjärven pohjoispohjukassa. Luhtaa luonnehtivat järvikorte, pullosara ja kurjenjalka. Kelluslehtisiä kasvaa luhdan edustalla runsaana ja paikoin on laajahkosti järvikaislakasvustoja. Kuva 6. Suostunjärven rannat ovat suurelta osin saraluhtaa. Linnusto on Niinivedellä tyypillistä karun vesistön lajistoa. Yleisimmät vesi- ja rantalinnut ovat tukkakoskelo, telkkä, tavi, rantasipi ja kalalokki. Kuikka kanta on myös vahva. Kalalokin lisäksi lokkilinnuista alueella pesivät pikku-, harmaa- ja selkälokki. Vaatelias pikkulokki pesii Mökkisaaressa ja Hepoluodolla. Selkälokilla on pesäpaikka myös Mökkisaaressa, kuten myös Talassaarella ja Hiidensaaren ympäristössä. Vaateliasta vesilinnustoa edustavat myös jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, härkälintu ja silkkiuikku, jotka suosivat reheviä matalia lahtia. Kurki viihtyy myös alueella. Kahlaajista yleisin laji on rantasipi. Pelloilla, rantaniityillä ja luhdilla pesii kuovi. Taivaanvuohi on myös rantapeltojen ja -luhtien laji. Petolinnustoon kuuluu nuolihaukka. Niinivedellä tavataan lähes kaikki maamme sisävesissä esiintyvät kalalajit. Saaliskaloista tärkeimmät ovat muikku, hauki, ahven ja siika. Istutuskaloista tärkein on kuha. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 12 (52) Arvokkaat luontokohteet Niiniveden kaava-alueelta arvokkaita luontokohteista on kirjattu Vesannon alueelle 12 kpl (Knuutinen ja Pakarinen 1994) ja luontoselvityksen päivityksen yhteydessä löydettiin uusia kohteita seitsemän. Kohteen nimen jälkeen suluissa oleva numerointi on sama kuin Niiniveden rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksessä (1994) käytettyyn numerointiin. Kivikylässä on rauhoitettu rantapetäjä luonnonmuistomerkiksi. Maisema- ja luonnonsuojelun kannalta kaikkein merkittävimmät alueet ovat Pohjois-Niiniveden eteläosalla olevat saaret ja luodot. 1. Nälkälahti (V023) Pinta-ala: 1,6 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: Tukkasotka (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Niinivedenpäähän laskevan Kukertajaisjoen suisto on sara-kastikkaluhtaa, jolla kasvavat yleisenä viiltosara, pullosara, luhtakastikka ja rantapalpakko. Ulompana lahdella on korteikkoa ja ruovikkoa. Edustalla on runsaasti kelluslehtisiä. Alue on vesilintujen suosiossa. Lajistoon kuuluvat mm. silkkiuikku ja tukkosotka (Knuutinen ja Pakarinen 1994). Rantametsä on varttuvaa koivikkoa ja mänty-koivusekapuukangasta. Kohteen poikki menee voimalinja. Kukertajaisjokea ja sen suistoa on ruopattu 2000-luvulla. Ruoppaukset eivät ole heikentäneet alueen luontoarvoja. Alueella on myös luonnonmaisemaarvoja. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus ja vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. Kuva 7. Nälkälahti (VO23) ja Mäntyniemi II (VO26). Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 13 (52) 2. Mäntyniemi II (V026) Pinta-ala: 1,6 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: Tukkasotka (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: metsäluhdat (VU) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Mäntylahdella on vyöhykkeinen ranta- ja vesikasvillisuus. Ranta on luhtaista sara- ja pajuluhtaa. Pienialaisesti on myös metsäluhtaa. Lajistoon kuuluvat mm. vehka, myrkkykeiso, säderusokki, kurjenmiekka, luhtalemmikki, pullosara, rantaminttu ja vesitatar. Rantametsä ovat tavanomaista kangasta. Kohde rajautuu taimikkoon ja peltoon. Rehevällä ranta-alueella lepäilee ja pesii sorsalintuja. Knuutinen ja Pakarinen (1994) mainitsevat tukkasotkan ja silkkiuikun. Ranta-alueella on luonnonmaisemallista arvoa. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus ja vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. 3. Levälahden luhta ja Pajusaari (V029-30) Pinta-ala: 4,8 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: Tukkasotka (VU) ja jouhisorsa (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: metsäluhdat (VU) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Levälahden alueella ranta on matalaa. Rehevimmillään luhta- ja rantakasvillisuus on Levälahden pohjukassa ja Pajusaaren ympärillä, missä on saraikkoa ja korteikkoa. Levälahden saraluhtaa reunustaa kapea pensasluhta. Alueella on osittain laidunmaata ja tulva-alaista lehtimetsää. Metsäluhtaa on pienialaisesti. Pohjoisosalla on korteikkoa ja rantaluikkakasvillisuutta. Alueella pesivät kuikka ja pikkulokki. Lisäksi on vaateliasta lajistoa: jouhisorsa, tukkasotka ja lapasorsa (Knuutinen ja Pakarinen 1994). Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus ja vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. 4. Tuliniemen purolehto (V020) Pinta-ala: 1,0 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Lahden pohjaan laskevan puron varressa on saniaislehtoa. Lehtoa luonnehtivat isot saniaiset: kotkansiipi, iso- ja metsäalvejuuri ja hiirenporras. Törmälahdella on luhtaa. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: purojen välitön lähiympäristö ja rehevä lehtolaikku. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 14 (52) Kuva 8. Levälahden luhta ja Pajusaari (VO29-30) ja Tuliniemen lehtopuro (VO20). 5. Hiekkaniemen purolehto Pinta-ala: 0,5 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), havumetsävyöhykkeen kangasmaiden purot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Hiekkaniemen kivinen purolehto on Saikarintien (5460) ja Niiniveden välissä. Puusto on varttuvaa kuusikkoa. Kuusien joukossa on hieman harmaaleppää, koivua ja mäntyä. Puron varressa on kapeasti saniaislehto ja tuoretta lehtoa. Kenttäkerrosta luonnehtivat hiirenporras, metsäalvejuuri, käenkaali, oravanmarja, huopaohdake, mustikka, vadelma, ojakellukka, karhunputki ja metsätähti. Ojasorsimoa kasvaa alajuoksulla. Puron edustalla on saraluhtaa. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: puron välitön lähiympäristö ja rehevä lehtolaikku. 6. Matolan rantapalteet (V014) Pinta-ala: 1,6 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Arvoluokka: - Alueella on hyvin säilyneitä rantapalteita seitsemänä rinnakkaisena kumpuilevana vallina. Nämä nuoret palteet ovat muodostuneet jäiden työntäminä. Palteet ovat tasolla noin 99 m mpy, kun Muinais-Päijänteen rantatörmät ovat tasolla noin 108 mpy. Niiniveden keskivedenkorkeus on 97,9 m mpy. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 15 (52) Kuva 9. Hiekkaniemen purolehto. Kuva 10. Matolan alueen kohteet. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 16 (52) Kuva 11. Matolan alueella on vanhoja rantavalleja. 7. Matolan vanha metsä (V016) Pinta-ala: 1,3 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Vanhat kuusivaltaiset tuoreet kankaat (VU) ja vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat (NT) Arvoluokka: - Metsä on tuoreen ja lehtomaisen kankaan varttunut kuusikko, jossa ilmenee luonnonmetsän piirteitä. Lehtipuuta on niukasti ja puustoa on käsitelty kasvatushakkuin. 8. Matolan lehtolaikku Pinta-ala: 0,1 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Tuoreen lehdon (OMaT) laikku. Puusto on kuusivaltaista ja varttunutta. Laiteella on lehtomaisen kankaan (OMT) soistumia. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: rehevä lehtolaikku. 9. Matolan vanha pelto Pinta-ala: 0,7 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Matolan vanha pelto on metsittynyt ja kasvillisuus on palautumassa lehdoksi. Lehtokasvillisuus on suurruoholehtoa ja tuoretta lehtoa. Puusto on lehtipuu- Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 17 (52) valtaista ja se koostuu harmaalepästä, aliskuusesta ja koivusta. Aluskasvillisuutta luonnehtivat metsäalvejuuri, käenkaali, nurmilauha, metsäkorte, vadelma, mesiangervo ja metsätähti. Kangasmetsien vallitsevassa ympäristössä kohde lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. Peruskartassa vuodelta 1973 alueelle oli merkitty pelto. Kuva 12. Matolan vanha pelto on metsittynyt ja kasvillisuus on lehtoa. 10. Matolan korpi Pinta-ala: 0,4 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Metsäkortekorvet (EN) ja kangaskorvet (VU) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Rannan tuntumassa oleva pienialainen korpikohde, missä kasvillisuus on metsäkortekorpea ja lehtomaisen kankaan kangaskorpea. Puusto on kuusivaltaista. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: yhtenäiset metsäkortekorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkortekasvillisuuden vallitsevuus. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 18 (52) Kuva 13. Matolan korpi. 11. Matoniemen lehto Pinta-ala: 1,0 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Matoniemen eteläpuolella oleva entinen pelto, joka on metsittynyt ja palautumassa korveksi ja lehdoksi. Matalat ojat reunustavat kohdetta. Puusto on varttuvaa ja lehtipuuvaltaista: koivu ja harmaaleppä. Rannalla on tulva-alaista heinävaltaista koivumetsää. Lehtokasvillisuus on tuoretta ja paikoin on soistumia. Kohteen kasvillisuutta luonnehtivat käenkaali, metsäalvejuuri, hiirenporras, nurmilauha, mesiangervo, korpikastikka, suo-orvokki, rönsyleinikki, ojakellukka ja ahomansikka. Pitäjänkartassa vuosilta on alueelle merkitty pelto latoneen. Vanhassa peruskartassa (1973) alue oli pensaikkona. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: rehevä lehtolaikku. 12. Sutiskaarteen korpi ja luhta (5) Pinta-ala: 2,4 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Metsäkortekorvet (EN), Kangaskorvet (VU) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Suostunjärven länsirannalla oleva korpikohde, jonka edustalla on avoluhta. Korpikasvillisuus on metsäkortekorpea ja laiteella kangaskorpea. Ympäröivä kuusikangas on lehtomaista. Metsäkortekorven pinta-ala on 0.2 ha. Korven kasvistoon kuuluvat metsäalvejuuri, mustikka, puolukka, metsäkorte, metsätähti, suo-orvokki, korvenrahkasammal ja okarahkasammal. Avoluhta on noin Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

22 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 19 (52) 20 m leveä ja sitä luonnehtivat pullosara, kurjanjalka, järvikorte ja isokarpalo. Luhdan edustalla kasvaa järvikaislaa. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: yhtenäiset metsäkortekorvet ja vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. 13. Suostunjärven luhta Pinta-ala: 3,1 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Suostunjärven luhta on järven pohjoispäässä. Luhta koostuu pensas- ja avoluhdasta, joka muuttuu tulva-alaiseksi metsäksi. Luhdalla valtalajina ovat järvikorte ja viitakastikka. Muita lajeja ovat mm. pullosara, hieskoivu, tervaleppä. mutasara, raate, suoputki, ratamosarpio ja vehka. Luhdan edustalla on runsaasti kelluslehtisiä. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus ja vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. Kuva 14. Sutiskaarteen korpi ja luhta ja Suostunjärven luhta. 14. Löytylampi Pinta-ala: 6,8 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Metsäkortekorvet (EN), Kangaskorvet (VU) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Löytylampi on suorantainen pieni lampi. Lampea reunustavat sararäme, saraja pensasluhta sekä tulva-alainen koivumetsä. Luhdalla yleisimmät lajit ovat Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

23 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 20 (52) kiiltopaju, pullosara, vehka ja kurjenjalka. Leväosmankäämiä kasvaa paikoin. Laiteella on myös hieman metsäkortekorpea ja kangaskorpea. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus ja vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. 15. Hepoluoto, Nenäsaari, Talassaari ja Nuottasaari (V007) Pinta-ala: 1,3 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: selkälokki (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Arvoluokka: Kansallisesti arvokas (selkälokin pesäpaikka) Kohde on pienten saarin ja luotojen muodostama linnustollisesti arvokas kokonaisuus. Talassaaressa on vakituinen kuikan ja selkälokin pesäpaikka. Hepoluodoilla on todettu Niiniveden suurin pikkulokkikolonia. Laji ei pesi joka vuosi luodolla. Alueella on myös luonnonmaisema-arvoja. 16. Hiidensaari ja Pikosaari (V036) Pinta-ala: 4,0 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: selkälokki (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Arvoluokka: Paikallisesti arvokas - kansallisesti arvokas (selkälokin pesäpaikka) Kohteeseen kuuluvat Hiidensaari, Pikonsaari, Kärsäsaari, Karvaluoto, Honkasaari, Heinäluoto, Heinäluoto, Ykspuinen ja Sikosaari. Alueella pesii kuikka ja uhanalainen selkälokki. Kuikan pesimäreviiri on Hiidensaaren länsipäässä. Alueella on myös luonnonmaisema-arvoja. 17. Hirvilahden luhta (V009) Pinta-ala: 0,9 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Hirvilahden pohjukassa on kastikka-saravaltainen luhta, jonka kasvistoon kuuluvat mm. kurjenjalka, rantakukka, rantapalpakko, vehka, korpikaisla, leveäosmankäämi ja ratamosarpio. Lahdella viihtyvät tavi, sinisorsa ja haapana. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. 18. Mökkisaari (V003) Pinta-ala: 5,8 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: selkälokki (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Arvoluokka: Kansallisesti arvokas (selkälokin pesäpaikka) Mökkisaari on pieni ja alava saari, jota ympäröi luhtaiset saraikot ja ruovikko. Saarella ja sen rannoilla pesivät kuikka, selkälokki ja pikkulokki. Saarella on myös maisemallista arvoa. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

24 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 21 (52) Kuva 15. Mökkisaari. 19. Sahinjoki (V001) Pinta-ala: 1,1 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Sahinjoki laskee Myllylänlahteen. Lahdella on runsas vesikasvillisuus: ruovikkoa, korteikkoa ja runsaasti kelluslehtisiä. Lahti on vesilintujen suosima. Sahinjoki on pitkälti perattu joki, mutta vähän ennen Myllylänlahtea jokivarressa on lehtoa sekä kivikkoinen ja ryteikköinen tervaleppää kasvava kosteikko. Alajuoksulla on suurten saniaisten luonnehtimaa tuoretta ja kosteaa lehtoa. Puusto on pääosin varttunutta kuusta. Sen lisäksi kasvaa raitaa, harmaa- ja tervaleppää. Alajuoksulla on vanhoja patorakenteita ja allasvalleja luvulla nuolihaukka saalisti lahdella. Kohteella on metsäin 10 :n erityisen arvokas elinympäristö: rehevä lehtolaikku. Alkuperäistä rajausta on pienennetty. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

25 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 22 (52) Kuva 16. Eteläosan luontokohteet. Kuva 17. Sahinjoen alajuoksu Luonnon- ja kulttuurimaisemat Luonnonmaisemakohteet: - Nälkölahti. Merkittävä tienvarsimaisema Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

26 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 23 (52) - Mäntyniemi. Vyöhykkeinen vesi- ja rantakasvillisuus. - Hepoluoto, Nenäsaari, Talassaari ja Nuottasaari. Pieniä maisemasta erottuvia saaria. - Mökkisaari. Lehtipuuvaltainen ja luhtarantainen pieni saari. - Tuliniemi-Tervaharju. Tuliniemi ja Tervaharju muodostavat kaksikärkisen niemen. Tervaharjulla kasvaa mäntypuusto. - Hiidensaari ja Pikonsaari. Saaristo on keskeisen Niiniveden hallitseva elementti. Hiidensaari on alle 10 ha kokoinen metsäsaari. Muut saaret ovat pieniä. - Mustikkaharju. Mustikkaharju on drumliinin, jonka kärjessä on mäntyvaltainen rantakallio. Kulttuurimaisemakohteet: - Nurmi, vesialueelta erottuva peltomaisema. - Levälahti, rantalaidunmaata ja edustaa paikon muutoinkin perinteistä kulttuurimaisemaa. - Huuskola, vesialueelta erottuva peltomaisema. - Niemelä, Lehtola ja Harjula, vesialueelta erottuva peltomaisema. Kuva 18. Nälkölahden, Nurmen, Mäntyniemen ja Levälahden luonnonkulttuurija maisemakohteet. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

27 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 24 (52) Kuva 19. Huuskolan sekä Niemelän, Lehtolan ja Harjulan kulttuurimaisemakohteet. 2.4 Maanomistus Kuva 20. Eteläosan maisemakohteet. Kaava-alueen maanomistus on lähes kokonaan yksityisillä maanomistajilla. Muutosalueet ovat myös yksityisessä omistuksessa. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

28 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 25 (52) 2.5 Yhdyskuntarakenne 2.6 Palvelut 2.7 Liikenne Kaava-alueella on useita toimivia maatiloja ja pysyvää asutusta. Asutuskeskittymistä merkittävin on Niiniveden kylä kaava-alueen ja Pohjois-Niiniveden pohjoispäässä. Ranta-alueilla on paikoin tiivistä asuin- ja lomarakentamista. Kokonaisuudessaan kaava-alue on tyypillistä haja-asutusaluetta, josta valtaosa on metsätalouskäytössä. Alueen palvelut haetaan Vesannon ja Tervon keskustaajamista. Osalla Pohjois-Niiniveden itärannasta on lyhyempi matka Tervon taajamaan, muutoin palvelukeskittymistä Vesannon keskustaajama on lähin. Vesannon keskustaajama on lähimmillään noin 7 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta, Tervon keskustaajama puolestaan noin 9 kilometrin etäisyydellä. Keskustaajamista etäisimpiä kaava-alueita ovat Niiniveden länsirannalla kaava-alueen eteläosan alueet, joilta matkaa Vesannon keskustaajamaan on noin 17 kilometriä. Kaava-alueen maanteistä yksi on seututie: Kuopio-Vesanto (551), joka kulkee kaava-alueen pohjoisrajan tuntumassa. Yhdysteitä alueella ovat Niiniveden länsirannan myötäisesti kulkeva Niinivesi-Kempinniemi ja itärannan myötäisesti kulkeva Niinivedenranta. Maantiet näkyvät oheisesta liikenneviraston tienumerokartan otteesta. Molempia rantoja reunustavilta maanteiltä risteää lukuisia yksityisteitä ranta-asunnoille. Kuva 21. Ote tienumerokartasta. Liikennevirasto Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

29 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 26 (52) Kuva 22. Ote liikennemääräkartasta. Liikennevirasto Liikennemäärät (ajoneuvoa/vuorokausi) ovat kaava-alueen yhdysteillä melko pieniä. Seututiellä Kuopio-Vesanto kulkee vuorokaudessa keskimäärin noin 1000 ajoneuvoa. Niiniveden rantoja myötäilevistä maanteillä kulkee vuorokaudessa noin keskimäärin 105 (länsiranta) ja 69 (itäranta) ajoneuvoa. Tekninen huolto Kaava-alueella toimii Niiniveden vesiosuuskunta. Vesiosuuskunnan toimialue käsittää vesijohtoverkoston. Jätevesiratkaisut on toteutettu kiinteistökohtaisesti. Vedenjakelun piiriin on liittynyt suurin osa alueen vakituisista kiinteistöistä ja paljon myös loma-asuntoja. 2.8 Kulttuuriympäristö Vesannon rakennuskulttuuri-inventointi on tehty vuosien aikana ja täydennetty vuosina Seuraavassa on esitetty arvokkaat kohteet kaava-alueella. Numerointi kohteen nimessä vastaa kaavakartan merkintöjä. Alueella on muutamia maakunnallisesti arvokkaita kohteita ja useita paikallisesti arvokkaita kohteita. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet (SR-1) 1. Laurilan aseaitta 2. Niiniveden meijeriympäristö Maakunnallisesti arvokkaat kohteet on osoitettu Pohjois-Savon maakuntakaavan mukaisesti. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 27 (52) Paikallisesti arvokkaat kohteet (SR) 1. Huuskolan kivinavetta (56) 2. Niinivedenpään nuorisoseurantalo (61) 3. Toivola, kesäasunto, navetta, ulkorakennus ja paja (70) 4. Hämälä, maatilan talouskeskus (76) 5. Turula, maatilan talouskeskus (80) 6. Vesannon osuuskaupan myymälä (75a) Paikallisia kohteita on osoitettu Vesannon kunnan inventointien mukaisesti. Edellä luetelluista kohteista muut paitsi Vesannon osuuskaupan myymälä on osoitettu jo alkuperäisessä Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaavassa. Myymälä on kaavan jälkeen tehdyissä inventoinnissa noussut esiin arvokkaana kohteena. Kohteen nimen jäljessä oleva numero vastaa Vesannon rakennuskulttuuri-inventoinnin kohdelomakkeen numeroa. Maisemallisesti arvokkaat alueet (ma) Maakuntakaavan mukaisesti yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue on osoitettu tässä yleiskaavassa. Alue on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi Pohjois-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (2010). Sonkari-Tiitilänkylä Sonkarin ja Tiitilänkylän alueen maisemarakenne ja harva asutusrakenne ovat tyyppiesimerkkejä Rautalammin reitin latvaosien kulttuurimaisemasta. Näennäisesti hajanaisen maisemakuvan takaa paljastuu kerroksellinen kulttuurimaisema. Alueella on myös paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta vanhaa rakennuskantaa. Uhkana maisemakuvalle on elinkeinorakenteen muutoksen aiheuttama rantojen metsittyminen ja pientilojen autioituminen. (Pohjois- Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, 2010) Esihistorialliset kohteet (SM) Muinaisjäännösinventoinnin ovat laatineet Timo Sepänmaa ja Antti Bilund Mikroliitti Oy:stä. Kenttätyöt on suoritettu lokakuussa Muinaisjäännösinventoinnin raportti on liitteenä. Niinivesi (korkeus 97,9 m mpy) on suunnilleen kaakko luode suuntainen pitkä ja kapea järvi. Vesannon kunnan osuus tästä järvestä on noin 18 km pitkä ja leveimmillään vajaat 2 km leveä. Rantaosayleiskaavaan kuului myös Suostunjärven (korkeus 107,5 m mpy) Vesannon puoliset osat. Suostunjärvi on noin 3,8 x 0,8 km laajuinen kaakko luode suuntainen järvi, jonka länsi- ja luoteisrannat ovat Vesannon kunnan puolella. Alue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Varhaisimmassa jääkauden jälkeisessä vaiheessa, alueen ollessa osana Ancylusjärveä, vedenpinta on ollut aluksi korkealla. Ihmisen saapuessa seuduille noin 8000 ekr. vedenpinta on ollut noin m mpy tasolla. Tämän jälkeen vedenpinta on nopeasti laskenut nykyiselle tasolleen ja altaan eteläosassa sen alapuolellekin. Niinivesi on ollut osa Muinais- Päijännettä tämän maksimivaiheessa, noin 5000 ekr. Muinais- Päijänteen korkein ranta tutkimusalueen kaakkoisosassa on noin 104 m mpy ja luoteisosassa noin 107 m mpy. Suostunjärvi ei ole ollut Mui- Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

31 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 28 (52) nais-päijänteen osana. Inventointialueen ranta-alueet ovat korkeustasonsa perusteella potentiaalisia sekä historiallisen, että esihistoriallisen ajan muinaisjäännösten löytymisen kannalta. Inventointialueelta ei kuitenkaan tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maaperältään alue on pääasiassa moreenia. Suuri osa hiekka- ja hietaalueista on raivattu pelloiksi. Muinaisjäännösrekisterissä alueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnissa löydettiin 10 ennestään tuntematonta kiinteää muinaisjäännöstä yhdeksässä kohteessa. Lisäksi muinaisjäännösinventoinnissa löytyi kolme kohdetta, jotka eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohteet on listattu alla olevassa taulukossa ja osoitettu kartalla. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

32 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 29 (52) Muinaisjäännökset kaava-alueella. Mikroliitti Oy Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Voimassa oleva yleiskaava on vahvistettu vuonna 1999, ja on siten tällä hetkellä Vesannon vanhin päivittämätön rantayleiskaava. Vahvistamisesta on kulunut yli 15 vuotta ja päivitys on ajankohtaista suorittaa. Kaavan vahvistamisen jälkeen on tullut tarvetta muuttaa rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta tai on huomattu, että siirtämällä hieman rakennuspaikkoja saadaan rakennuspaikat osoitettua hyvin rakentamiseen soveltuville alueille ilman, että luonnon ja maiseman arvot vaarantuvat. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 30 (52) Kaavamuutoksella korjataan myös muutamia voimassa olevaan kaavaan jääneitä virheitä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Seuraavassa luettelossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: 1. Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat 2. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset 3. Yhdistykset 4. Osakaskunnat 5. Kunnan luottamuselimet 6. Kunnan eri hallintokunnat 7. Viranomaiset (Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Liikennevirasto) Vireilletulosta ilmoitettiin samassa yhteydessä, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 3.3 Tavoitteet Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ajalla x.x-x.x.2015 Valmisteluaineisto oli nähtävillä x.x-x.x Kaavaehdotus oli nähtävillä x.2015 x TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Viranomaisneuvotteluja järjestetään tarvittaessa. Tavoitteena on päivittää Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaava vastaamaan nykytilannetta ja maanomistajien tarpeita. Myös luonto- ja kulttuuriarvojen tilanteen osalta kaava ajantasaistetaan. Uusia rakennuspaikkoja ei ole tavoitteena osoittaa, vaan mitoitusperusteet pysyvät ennallaan. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

34 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 31 (52) 4 MITOITUSPERUSTEET 4.1 Yleiset mitoitusnormit Mitoitusnormit ovat samat kuin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vahvistamassa Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaavassa. Mitoitusnormina loma-asuntojen lukumäärää laskettaessa käytetään pääsääntöisesti "loma-asuntojen lukumäärä/muunnettu rantakilometri". Alle 20 ha saarilla mitoitus voi perustua myös "maapinta-alaan ha/loma-asunto". Rakennusoikeuden kannalta alue jaetaan vyöhykkeisiin: Niiniveden mannerrannat: 6-5 l-as/muun.rantakilometri Suostunjärven mannerrannat: 4 l-as/muun.rantakilometri alle 20 ha:n saarilla pienempi seuraavista mitoitusluvuista: 4 l- as/muunn.rantakilometri tai 1 l-as/ noin 3 ha saaren maa-aluetta seuraavan taulukon mukaisesti: Em. mitoitusperusteita noudatetaan, jos omistusyksikön koko rakennusoikeus osoitetaan omarantaisina rakennuspaikkoina. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisena, lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan em. mitoitusperusteista poiketa. Alle 1 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Maisematekijöiden ja luonnonsuhteiden vaikutus mitoitukseen arvioidaan kunkin saaren osalta erikseen ja ne saattavat pienentää laskennallista rakentamistehokkuutta. Mitoitusnormia ei ole sovellettu kaavamaisesti. Mitoitusperusteiden tulee vaihdella eri alueilla rakentamisen soveltuvuuden, kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden perusteella. Myös maisemalliset seikat tulee huomioida. Mitoitusperusteisiin ja mitoitusperusteiden vaihteluun eri alueiden välillä vaikuttavia seikkoja ovat olleet muun muassa: Kunnan muiden osayleiskaavojen mitoitus Palveluiden saatavuus Yleiset virkistyskäyttötarpeet Infrastruktuurin läheisyys Maisemalliset arvot Rantojen rakennettavuus (suot, jyrkänteet) Metsä- tai kasvillisuustyyppien kulutuskestävyys maatilamatkailuun ja lomakylätoimintaan tarkoitettujen alueiden rakennusoikeus määritellään tapauskohtaisesti Vesistön sietokyky Rakennusjärjestys Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

35 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 32 (52) 4.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet Rakennusoikeuden laskemisessa on käytetty seuraavia periaatteita: Rantaviiva muutettuna Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin mukaisesti. Laskentamalli pyrkii ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luonnontekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Kuva 23. Etelä-Savon seutukaavaliiton malli muunnetun rantaviivan laskemiseen. Tilasta erotetut loma-asuntotontit, tilan alueelle myönnetyt loma-asuntojen rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi. Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännösten voimaantulon jälkeen tilasta loma-asunnon rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Mitoituslaskelmaa tulee pyrkiä noudattamaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Mikäli kuitenkin ranta soveltuu erityisen hyvin rakentamiseen tai on olemassa muu erityinen syy, voidaan kohtuullisuustekijät huomioon ottaen rakennusoikeuden määrää lisätä. Rakennusoikeuden määrää voidaan myös vähentää, jos alueen rannan rakennettavuus on erityisen huono. Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Maanomistusyksikön sisällä lomaasuntojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin: samalle maan- Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

36 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 33 (52) omistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Vahvistetut rantakaavat otetaan huomioon. Mitoituslaskelmalla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen loma-asuntojen laajentamiseen, peruskorjaamiseen ja uudelleenrakentamiseen. 4.3 Järvikohtaiset mitoitusalueet Niinivesi 6 rakennuspaikkaa muunnetulle rantakilometrille - Länsiranta Kukertaisjoesta tilojen Kinnulanmäki 11:26 ja Markkala 11:24 väliselle rajalle. - Itäranta kunnanrajasta tilojen Pulkkila 2:53 ja 2:52 väliselle rajalle. - Alueet ovat kulutuskestävyydeltään kohtalaisia ja rakennettavuudeltaan hyviä. Arvokkaat luontokohteet ovat pienialaisia ja niitä ei ole kuin muutama. Rakennuspaikkojen sijoittelulla luontokohteet voidaan säilyttää. Ranta myös syvenee kohtalaisen nopeasti näillä alueilla. Tiestö, sahkö- ja vesijohtolinjat kulkevat rannan läheisyydessä. 5 rakennuspaikkaa muunnetulle rantakilometrille - Länsiranta tilojen Kinnulanmäen 11:26 ja Markkala 11:24 väliseltä rajalta kunnanrajalle. - Itäranta Kukertaisjoesta tilojen Pulkkila 2:53 ja 2:52 väliselle rajalle. - Alueen rannat ovat kulutuskestävyydeltään heikompaa ja rakennettavuudettaan huonompaa kuin kohdan 1 rannat. - Alueille kohdistuu myös laaja-alaisempia arvokkaita luontokohteita. Rannat ovat paikoitellen alavaa ja ruohikkoista. Rannat ovat myös matalampia kuin 6 alueella. Suostunjärvi 4 rakennuspaikkaa muunnetulle rantakilometrille. - Rantojen heikohkon kulutuskestävyyden ja järven pienen vesimäärän johdosta ranta-alueet eivät kestä tiheää rantarakentamista. - Järvi on syvimmältä kohdaltaan vain 3 metriä. Keskisyvyys järvessä on 1,5-2,0 välillä ja rannat matalia. Länsiranta järvestä on melko alavaa ja paikoin soistunutta. Saaret Saarten rakennusoikeus määritetään pinta-alanormin mukaan. Ainoa rakennusjärjestyksen rakennuspaikalle asettamat vaatimukset täyttävä saari on jakokunnan yhteinen Hiidensaari, joka on selvästi alle 20 ha. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

37 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 34 (52) 5 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen lukumäärä, sijainti, käyttötarkoitus sekä muut aluevaraukset olisi voitu tehdä voimassa olevan yleiskaavan laadintavaiheessa. Kaava ei aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Kaava toteuttaa voimassa olevan rantaosayleiskaavan tavoitteet. Alla on esitelty rakennuspaikkoihin kohdistuvat muutokset ennen ja jälkeen - karttojen avulla. Muutokset ovat pääosin maanomistajien aloitteista lähtöisin. Osassa muutoksia kyseessä on olevan tilanteen tai uusien selvitysten (luontoja muinaisjäännösinventoinnit) mukainen päivitys, vaikkei maanomistajalta olekaan tullut muutospyyntöä. Rakennuspaikkoihin kohdistuvat kaavamuutokset, joita maanomistajat ovat hakeneet: 1. Rakennuspaikan siirto, Koivula Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Rakentamaton rakennuspaikka siirretään pohjoisemmaksi nykyisen rakennuspaikan alueelta tehdyn liito-oravahavainnon vuoksi. 2. Loma-asunnon rakennuspaikan siirto, Honkaselkä Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Kaavamuutoksella loma-asunnon rakennuspaikka siirretään tilan luoteisosaan. Nykyinen paikka on kostea ja keskellä rakennuspaikkaa on oja. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

38 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 35 (52) 3. Käyttötarkoituksen muutos ja rakennuspaikan laajennus, Rajakallio Loma-asunnon rakennuspaikka muutetaan MA-1-merkinnällä rantarakennuspaikaksi, jolle on mahdollista rakentaa asunto joko loma-asumiseen tai ympärivuotiseen asumiseen. Rakennuspaikkaa laajennetaan siten, että olevat sauna ja käymälärakennus tulevat rakennuspaikan piiriin. 4. Rakennuspaikkojen siirto, Hämälä Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Tilan alueen rakentamattomia rakennuspaikkoja siirretään siten, että tilakeskuksen kaakkoispuolelle syntyy kahden rakennuspaikan lomaasuntokortteli ja yksi jäljelle jäävä rakennuspaikka jää tilan luoteisosaan olevan rakentamisen yhteyteen. 5. Käyttötarkoituksen muutos, Kivilahti Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Kaavamuutoksella loma-asunnon rakennuspaikka muutetaan ympärivuotiseen käyttöön. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

39 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 36 (52) 6. Rakennuspaikan siirto ja käyttötarkoituksen muutos, Kytölä Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Kaavamuutosalue on jälkeen kuvassa näkyvistä punaisista rajauksista pohjoisempi. Kaavamuutoksella loma-asunnon rakennuspaikkaa siirretään luoteeseen, sillä oja katkaisee tämän hetkisen rakennuspaikan kahtia. Ojan pohjoispuolella sijaitsee oleva sauna, joka jää uuden rakennuspaikan alueelle. Rakennuspaikka myös muutetaan asuinkäyttöön tarkoitetuksi. Muita muutoksia Muutoksissa on huomioitu kaavasta hieman poiketen toteutuneet alueet. Myös tämän kaavapäivityksen yhteydessä tehtyjen selvitysten vuoksi on tehty muutoksia. On esimerkiksi rajattu uudelleen sellaisia korttelialueita, joilta on löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaikkien korttelien alueella uudelleen rajausta ei ole katsottu järkeväksi, vaan muinaisjäännökset on mahdollista ottaa huomioon rakentamisvaiheessa. Muinaisjäännösten sijainti on osoitettu myös kaava ennen muutosta -kuvassa selkeyden vuoksi. 7. Rakennuspaikkojen siirto, tilat ja Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Kaavamuutoksella osoitetaan tilojen oleva maankäyttötilanne. Rakennuspaikat (yksi A ja yksi RA) ovat vaihtaneet puolia siten, että kauempana rannasta olevan asuinrakennuksen kiinteistö ulottuu nyt rantaan lomaasunnon rakennuspaikan pohjoispuolelta. Loma-asunto on rakennettu kaavan hyväksymisen jälkeen asuinrakennuspaikan kaakkoispuolelle. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

40 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 37 (52) 8. Rakennuspaikan laajennus, tila Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Kaavamuutoksella laajennetaan loma-asuntoalueen korttelia pohjoiseen päin, sillä oleva loma-asunto on rakennettu hieman alkuperäisen kaavarajauksen ulkopuolelle. 9. Rakennuspaikan laajennus ja käyttötarkoituksen muutos, tila Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Kaavamuutoksella osoitetaan rakennuspaikat olevan tilanteen mukaisesti. Itäisempi rakennuspaikka on rakennettu asuinkäyttöön. Se osoitetaan A- 1-aluevarauksella ja laajennetaan rakennuspaikkaa hieman kaakkoon päin. 10. Rakennuspaikkojen uudelleen järjestely, tilat Matola ja Haapio. Tilojen alueelta on löytynyt uusia luontoarvoja ja muinaisjäännöksiä. Rakennuspaikkoja on siirretty siten, että nuo arvot on voitu paremmin huomioida. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

41 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 38 (52) Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen 11. Korttelin uudelleen rajaus muinaisjäännöksen vuoksi, tila Myllypuro Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Halkaistu kortteli kahtia muinaisjäännöksen kohdalla. 12. Rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos, Huvilahti Tilan rakennuspaikka rakennettu ja poikkeusluvalla muutettu pysyvään asuinkäyttöön. Osoitetaan rakennuspaikka MA-1-merkinnällä, joka sallii vaihtoehtoisesti loma-asunnon tai vakituisen asunnon rakentamisen. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen 13. Rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos, tila Koivuranta. Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

42 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 39 (52) Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Tilan rakennuspaikka on poikkeusluvalla muutettu pysyvään asuinkäyttöön. Osoitetaan rakennuspaikka MA-1-merkinnällä, joka sallii vaihtoehtoisesti loma-asunnon tai vakituisen asunnon rakentamisen. 14. Kortteleiden uudelleen rajaus toteutuneen rakentamisen vuoksi, tila /Villelä. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Tilan toteutunut rakentaminen sijoittuu luontevammin pohjoisempaan RA-1/2 - kortteliin. Rakennuspaikka on siirretty ko. korttelin yhteyteen. Samalla eteläisempää korttelia on rajattu tarkemmin kiinteistöjaotuksen mukaiseksi. 15. Korttelin uudelleen rajaus toteutuneen rakentamisen vuoksi, tilat Pihlajarinne, Pihlisranta, Pihlajaranta. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

43 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 40 (52) Oleva tilanne kiinteistöjaotuksen osalta. Karttana ortoilmakuva. (MML) Kaavatilanne on päivitetty toteutuneen kiinteistöjaotuksen ja rakentamisen mukaiseksi. Tilasta 4:39 on alkuperäisen kaavan laatimisen jälkeen lohkottu tiloja niin, että kaksi lohkotilaa varaa koko rannan alueen ja maatilan talouskeskus tilalla 4:43 jää taustamaalle kuivan maan rakennuspaikaksi. Rannan lohkotilat muodostavat rantarakennuspaikat. 16. Kortteleiden uudelleen rajaus muinaisjäännöksen vuoksi, tilat Kytölä (eteläisempi, SM/49) ja Pohjoisranta (pohjoisempi, SM/50) Kaava ennen muutosta (muinaisjäännökset osoitettu havainnollistamistarkoituksessa) Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

44 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, luonnos 41 (52) Kaava muutoksen jälkeen Pohjoisempaa rakennuspaikkaa on rajattu uudelleen siten, että muinaisjäännös ei sijoitu rakennusalueelle. Rakennuspaikka jää silti hyvän kokoiseksi. Eteläisempi muinaisjäännöksistä jää rakennuspaikalle, mutta rakennuspaikkaa on mahdollista hieman laajentaa. Rakentaminen voidaan tehdä niin, ettei muinaisjäännökselle koidu haittaa. Muinaisjäännös (SM/49) sijaitsee noin 11 metrin päässä kiinteistörajasta. Sen kaakkoispuolelle jää vielä noin 60 metriä rakennuskelpoista aluetta. Kahdella muulla tilalla ( ja ) on myös muinaisjäännösalueita rakennuspaikoilla. Niiden osalta ei ole katsottu järkeväksi rajata kortteleita uudelleen. Tilan 3:40 osalta niemi on jo rakentamisaluetta ja laaja MA-1-alue on alkuperäisessä kaavaprosessissa jätetty tarkoituksella väljäksi rakennuspaikkojen sijoittelun jatkosuunnittelun mahdollistamiseksi. Uuden rakennuspaikan on katsottu mahtuvan ainakin ympyrän osoittamaan kohtaan. Tilan 2:53 osalta taas rakennuspaikalla on jo olevaa rakentamista, eikä siirtoa ole järkevää tehdä. Rakennuspaikkaa on mahdollista hieman laajentaa, jolloin rakennusten sijoittelulle enemmän tilaa ja muinaisjäännös voidaan paremmin huomioida. Muinaisjäännöksiä sisältävällä rakennuspaikalla tehtävistä toimenpiteistä on kuitenkin syytä olla hyvissä ajoin yhteyksissä museoviranomaiseen. Mikäli on kuitenkin tarvetta tehdä muinaisjäännöksen kajoamiseen johtavia toimenpiteitä, voi Museovirastolta hakea tutkimuslupaa. Mahdolliset tutkimuskustannukset lankeavat rakennuttajalle. Muinaisjäännökset tilalla (vasen) ja tilalla (oikea). Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx