TASEKIRJA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TASEKIRJA 2013. Kaupunginvaltuuston 4.6.2014 hyväksymä"

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstöraportti Yleinen kaupunkikehitys Yleinen taloudellinen kehitys Ylivieskan kaupungin talouden kehitys Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 69 :n mukainen selvitys Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupungin talouden kehitys vuosina Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Tasetarkastelu Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöstä koskevat tiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitos Pelastuslaitos Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä

3 1. Toimintakertomus 2

4 Kaupunginjohtajan katsaus Ylivieskan kaupungin kasvu jatkui edellisvuosien tapaan; nyt asukasluku nousi vuoden lopussa :aan eli kasvu oli korkeat 1,5 %! Kasvu on jatkunut tasaisesti sitten vuoden Keskimäärin kasvu on tuona ajanjaksona ollut 1,1 prosenttia vuodessa ja yhteensäkin lähes henkilöä. Ja kuluvana vuonna saavutetaan todennäköisesti asukkaan raja. Se tarkoittaa mm. valtuuston koon kasvamista nykyisestä 35:stä 43:een seuraavissa kunnallisvaaleissa. Rahoituksellisesti kasvu on haastavaa. Valtionosuudet ja verotulot laahaavat jäljessä, niinpä perusperheen muuttaessa Ylivieskaan on rahallinen tase positiivinen kaupungin kannalta vasta neljäntenä vuotena. Kaupungin kehityksen kannalta merkittävä päätös oli maakuntakaavan 1. vaihekaavan hyväksyminen maakuntavaltuustossa joulukuussa Vaihekaava ja sen merkinnät turvaavat Ylivieskan kaupan kasvun ja kaupunkirakenteen kehittämisen Savari-ydinkeskusta-Taanila alueella. Ydinkeskustan kehittämiselle loi pohjaa myös vuoden aikana toteutettu kaavarunkotyö, joka sitten hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tulevan suunnittelun pohjaksi tammikuussa Näkyvä muutos oli myös Kassisen alueen asemakaavamuutoksen hyväksyminen, joka johtanee kuluvan kevään aikana rakentamisen aloittamiseen ja aikanaan noin 200 kerrostaloasunnon valmistumiseen keskeiselle paikalle Kalajoen rantaan. Vuoden 2013 tulos muodostui noin euroa positiiviseksi. Tulosta voidaan luonnehtia tyydyttäväksi; aikaisempien vuosien alijäämää sillä ei kateta. Merkittävä tulokseen vaikuttanut tekijä oli ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvu 11,2 %:lla. Suuri yksittäinen osatekijä erikoissairaanhoidossa oli ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin vastuulle. Havaittavissa oli myös yksikköhintojen kasvu ostetussa erikoissairaanhoidossa. Vaikka käyttö osin vähenikin, niin kustannukset nousivat. Erikoissairaanhoidon kustannuskasvua kompensoi verotulojen ennakoitua suurempi kasvu. Se toki on muistettava, että tähän kasvuun myötävaikutti myös verotilitysten kertaluonteinen aikaistus. Investointitahti jatkui korkeana, bruttoinvestoinnit olivat 7,4 milj. euroa. Suurin yksittäinen investointi oli Rannan koulun (1,6 milj. euroa) peruskorjauksen loppuunsaattaminen. Koko vuotta kuvaavana, ehkä merkittävimpinä tekijänä oli syksyllä käynnistetty kuntajakoselvitys. Oulun eteläisen alueella oli pariinkin kertaan yritetty selvittää turhaan yhteisen, laajan sote yhteistoiminta -alueen rakentamista. Tämän epäonnistuttua ja stm:n sote -linjausten tultua julki, Alavieskan, Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan valtuustot päättivät yhteisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä. Tavoite on, että valtuustot voisivat päättää mahdollisen uuden kunnan perustamisesta kuluvan vuoden joulukuussa. Työtä on hankaloittanut valtakunnan tason linjausten puuttuminen ja heikko ennakoitavuus. Viimeisimmät hallitustasoiset linjaukset ovat osaltaan korjaamassa tilannetta. Vuosi on ollut työteliäs ja tapahtumarikas. Kiitän henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kaupungin ja sen asukkaiden hyväksi tehdystä työstä. Terho Ojanperä kaupunginjohtaja

5 Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio

6 5 Poliittiset voimasuhteet valtuustossa Poliittiset voimasuhteet hallituksessa Paikka- Miehiä Naisia Paikka- Miehiä Naisia luku luku Kesk Kesk Kok Kok Sdp Sdp 1 1 PS PS Vas Krist 1-1 Vihr 1-1 Yht Yht Kaupunginvaltuutetut toimikaudella : Puheenjohtaja Juha Pylväs, agronomi, maaseutuyrittäjä, Kesk I varapuheenjohtaja Eero Kippola, veturinkuljettaja, Sdp II varapuheenjohtaja Heikki Jokinen, metallimies, maanviljelijä, Kesk III varapuheenjohtaja Pauli Korpi-Tassi, toimitusjohtaja, Kok Suomen Keskusta Terttu Alanen, lehtori Juha Autio, sairaanhoitaja Markku Autio, työnjohtaja Kaisa Haapakoski, opettaja Jouko Hannula, päätoimittaja, YTM Juha Isokoski, maatalousyrittäjä Markus Jaatinen, lääkäri, palomies Tarja Koutonen, luokanopettaja Samuli Kärkinen, puuinsinööri Kati Marjakangas, yhteisöpedagogi, johtava nuorisotyönohjaaja Kari Mustasaari, yrittäjä Jani Palola, ajoneuvoasentaja Kaija-Maija Perkkiö, hum.kand. Sirkku Vinkka, mielenterveyshoitaja, toiminnanohjaaja Jouko Ylimäki, työnjohtaja Kansallinen Kokoomus Päivi Jaakola, projektipäällikkö Markku Jussila, ylikonstaapeli Karoliina Nevalainen, sairaanhoitaja Antti Rantala, yrittäjä Tapani Uusikylä, Art Director Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Tiina Junttila, perushoitaja, refleksologi Juhani Löfbacka, dataverkkoasentaja Alpo Löytynoja, putkiasentaja Auli Mustikkamaa, vakuutussihteeri Perussuomalaiset Esko Elsilä, yrittäjä Tarmo Hirvelä, autonkuljettaja Juha Liukkonen, varakansanedustaja Teemu Mattila, rakennusmestari Vasemmistoliitto Ahti Törmälä, pintakäsittelijä Vihreä liitto Iina Matikainen, opettaja Suomen Kristillisdemokraatit Ulla Lehtikangas, luottamushenkilö

7 6 Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Kaija-Maija Perkkiö, hum.kand, Kesk. I varapuheenjohtaja Karoliina Nevalainen, sairaanhoitaja, Kok. II varapuheenjohtaja Tarmo Hirvelä, autonkuljettaja, Ps Muut jäsenet Juha Autio, sairaanhoitaja, Kesk Kaisa Haapakoski, opettaja, Kesk. Jouko Hannula, päätoimittaja, YTM, Kesk. Tiina Junttila, perushoitaja, refleksologi, Sdp Markku Jussila, ylikonstaapeli EVP Samuli Kärkinen, puuinsinööri Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Terho Ojanperä. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen jäsenten ja kaupunginjohtajan lisäksi kaupunginhallituksen alaiset johtavat viranhaltijat sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet ja näiden alaiset johtavat viranhaltijat. Kaupunginvaltuuston päätöksiä 2013: Hyväksyttiin asemakaavan muutos Niemenrannan kaupunginosassa Jokilaaksojen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen tarkistaminen Valtiovarainministeriön pyytämä lausunto kuntarakennelaiksi Toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisesta 9.4. Käsiteltiin valtuutettujen tekemät ja valtuuston päätettävissä asioissa tehdyt aloitteet Hyväksyttiin vuoden 2013 tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille, päätettiin kirjata tilikauden alijäämä ,66 euroa oman pääomaan tilikauden yli-/alijäämä tilille sekä hyväksyttiin niiden sitovien määrärahojen ylitykset, joille ei aikaisemmin ole riittävää lisämäärärahaa tai ylitysoikeutta myönnetty Hyväksyttiin Vt 27 kevyen liikenteen järjestelyjen rahoitus Raudaskylän kohdalta Asemakaavan muutos koskien 9. kaupunginosan puistoleikkikenttä- ja yleinen pysäköinnin aluetta Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen muutoksen hyväksyminen Koulupsykologitoiminnan järjestäminen Lukion korjaussuunnitelmien ja korjauksen hyväksyminen Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Myönnettiin vuoden 2013 talousarvioon investointiosan kohtaan investoinnit Talonrakentaminen lukiorakennus euron lisämääräraha.

8 Hyväksyttiin kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjelma Hyväksyttiin Olmalan 1.vaiheen asemakaava, jolla muodostuu Ylivieskan kaupungin 8. kaupunginosan (Männistö) korttelit sekä katu-, puisto-, lähivirkistys- ja vesialuetta. Vahvistettiin verovuoden 2014 tuloveroprosentiksi 21,50%. Kiinteistöveroprosentiksi vahvistettiin: - yleinen 1,10% - vakituinen asuinrakennusten 0,65% - muiden asuinrakennusten 1,15% - voimalaitosten 2,85% - rakentamaton rakennuspaikka 3,00% - yleishyödyllisen yhteisön 0,00% Hyväksyttiin vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin suosituksiin annetut selvitykset Hyväksyttiin asemankaavamuutos koskien Hakalahden (2.) kaupunginosan korttelia 4 sekä lähivirkistys- ja yleisen pysäköinnin aluetta (Kassisen alue) Ylivieskan kaupungin maapoliittinen ohjelma Kiinteistötoimitusmaksujen tarkistaminen Henkilöstöesitykset vuosille Hyväksyttiin vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

9 Henkilöstöraportti Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä oli vuoden 2013 lopussa 1065 henkilöä (975 vuonna 2012). Luvussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt sekä työllistetyt, joita vuoden lopussa oli 13. Vakinaista henkilöstöä oli 495 henkilöä (45,9 %) ja määräaikaista 570(53,5%) Vuosina on henkilöstön määrässä ja myös henkilöstörakenteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia: Vuonna 2008 on henkilöstön määrässä ja myös henkilöstörakenteessa tapahtunut merkittävä muutos. Koko sosiaalitoimen henkilöstö (216 vakinaista ja 68 määräaikaista henkilöä) siirtyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukseen ja vastaavasti Ylivieskan kaupungin palvelukseen, perustettuun Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetaan, siirtyi yhteensä 13 henkilöä Alavieskan ja Sievin kunnista, Nivalan kaupungista sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä. Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitos on sopinut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa vuoden mittaisen sopimuksen ensihoitopalveluiden tuottamisesta Pelastuslaitos toimittaa ensiapupalveluita entisen laajuuden lisäksi myös Raahessa. RASHKY:n vastuulla ollut ensihoitotoiminta (17 henkilöä) siirtyi liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungille/ Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksen johtokunta on lisäksi perustanut ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi vuoden 2012 lopusta 11 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä lisääntyi 79 henkilöllä. Määräaikainen henkilöstö koostuu sijaisista ja tilapäisistä, joihin on myös laskettu puolivakinainen pelastushenkilöstö (292 henkilöä) sekä kansalais- ja musiikkiopistojen sivutoimiset tuntiopettajat (96 henkilöä). Kun edellä mainittuja sivutoimisia palvelussuhteita ei lasketa, kasvoi määräaikaisen henkilöstön määrä 58 henkilöllä 182 henkilöön. Sijaisia näistä oli 49 henkilöä (49 vuonna 2012). Määräaikaiseen henkilöstöön sisältyvät myös pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektin työllistetyt, joita vuoden lopussa oli 7 henkilöä. Työllistettyjä oli kaikkiaan 13 henkilöä. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteessa Ylivieskan kaupunkiin olleiden henkilöiden lukumäärää. Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 586 (517 vuonna 2012) ja osa-aikaisia 479 (91 ilman puolivakinaista pelastushenkilöstöä ja em. sivutoimisia tuntiopettajia). Vakinaisesta henkilöstöstä 37 (7,3%) oli osa-aikaisia (56 v. 2012). Kuukausipalkkaisia oli henkilöstöstä 655 ja tuntipalkkaisia 410 henkilöä (22 ilman em. pelastushenkilöstöä ja tuntiopettajia). Vakinaisesta henkilöstöstä oli virkasuhteessa 272 henkilöä (54,9 %) ja työsuhteessa 223 henkilöä (45,1%).

10 9

11 10

12 11 Henkilöstön määrä toimialoittain (suluissa ) Tehtävä Vakinaiset Määräaikaiset Tilapäiset Sijaiset Työl- listetyt Yhteensä Vuosipalkat (1000 euroa) kokoaik. osaaik. kokoaik. osaaik. kokoaik. osaaik. Yleishallinto (11) (1) (1) (2) (15) (592) Palvelukeskus Heta (19) (3) (1) (23) (718) Palo- ja pelastustoimi (100) (11) (263) (22) (396) (7211) Yleissivistävä koulutus 169 (159) 21 (31) 21 (17) 39 (24) 14 (12) 1 (1) 2 (2) 267 (246) 9291 (8965) Kirjastotoimi (8) (1) (9) (267) Nuorisotoimi (2) (2) (4) (131) Kulttuuritoiminta (2) (2) (4) (132) Musiikkiopiston toiminta 21 (21) 1 (1) 17 (12) 2 (3) (1) 41 (38) 910 (908) Kansalaisopiston toiminta 5 (4) (1) (1) (1) 79 (93) 85 (99) 509 (491) Liikuntapalvelut (1) (7) (2) (1) (1) (11) (245) Tekninen palvelukeskus, Jätelautakunta 96 (95) 8 (14) 14 (5) (3) 6 (5) (2) 9 (6) 133 (130) 3665 (3792) Yhteensä (428) (56) (36) (395) (45) (4) (11) (975) (23452) Pelastustoimen tilapäiset, osa-aikaiset ovat ns. puolivakinaista henkilöstöä, jolle vuoden aikana maksettiin palkkaa sivutoimesta. Kansalaisopiston tilapäiset, osa-aikaiset ovat syyslukukaudella olleet sivutoimiset tuntiopettajat. Henkilöstötilasto ei sisällä palo- ja pelastustoimessa olevia sopimuspalomiehiä eli VPKlaisia, n. 360 henkilöä (vuosipalkat euroa ovat mukana taulukon palkoissa). Vuosipalkat ovat tehtäväalueella vuoden aikana maksetut palkat, mikä ei siis vastaa vuoden lopun henkilöstömäärien mukaista tilannetta. Kaupunki palkkasi vuonna 2013 kesätöihin 50 nuorta kahden viikon ajaksi (52 nuorta vuonna 2012).

13 12 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä yleisimmissä ammattinimikkeissä : Nimike N M Yht. Nimike N M Yht. Luokanopettaja Ylipalomies Lehtori Tuntiopettajat Ensihoitajat Palkkasihteeri Koulunkäyntiavustaja Vast.ravitsemustyöntekijä 9-9 Palomestari Erityisluokanopettaja Palomies Paloesimies Laitoshuoltaja Laitosmies 6 6 Ravitsemustyöntekijä Esiluokanopettaja 5-5 Toimistosihteeri Ulkoilualueiden työntekijä 5 5

14 13 Henkilöstön sukupuoli-, ikä- ja koulutusrakenne Sukupuolijakauma Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2013 lopussa 58,8% (291 naista) ja miesten osuus 41,2% (204 miestä). Vuonna 2004 miesten osuus henkilöstöstä lisääntyi johtuen aluepelastuslaitoksen toiminnan alkamisesta ja sen miesvaltaisesta henkilöstöstä. Naisten osuus väheni edelleen vuonna 2008 naisvaltaisen sosiaalitoimen henkilöstön siirryttyä kuntayhtymän palvelukseen. Ikärakenne Seuraavassa kaaviossa tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakenteen muuttumista viime vuosina. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta (47,8 vuotta v. 2012). Henkilöstön keski-ikä on pitemmällä aikavälillä alentunut palvelussuhteiden vakinaistamisen (mm. koulunkäyntiavustajat) ja pelastuslaitoksen ensiapuhenkilöstön myötä. Koko kunta-alalla vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta vuonna 2012 (47,7 vuotta v. 2011).

15 14 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ja Ikä, vuotta Henkilöstön lukumäärä %-jakauma ikäluokittain v alle , , , ,2 yli ,5 Yhteensä ,0 Keski-ikä 47,9 47,8 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallinnonaloittain ja : Hallinnonala Keskushallinto 52,8 50,8 Palvelukeskus Heta 54,9 54,6 Ruokapalvelut 49,0 48,4 Pelastustoimi 45,1 45,5 Sivistystoimi 46,6 45,9 Tekninen toimi 51,6 53,9

16 15 Alla olevassa kaaviossa on vakinainen henkilöstö sukupuolen mukaan ikäryhmittäin : Koulutusrakenne Vakinaisen henkilöstön koulutusrakenne oli seuraava: Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä % % v Alempi perusaste ,2 2,3 Ylempi perusaste ,6 3,7 Keskiaste ,0 38,8 Alin korkea-aste ,1 11,4 Alempi korkeakouluaste ,8 15,9 Ylempi korkeakouluaste ,1 27,7 Tutkijakoulutusaste 1 1 0,2 0,2 Yhteensä ,0 100,0

17 16 Eläköityminen Vuonna 2013 eläkepäätöksen sai 19 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle viisi ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä. Määräaikaisen kuntoutustukipäätöksen sai neljä kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä. Vuoden aikana alkaneet uudet eläkkeet: Eläkelaji Osa-aikaeläke 2 5 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Määräaikainen kuntoutustuki 1 5 4

18 Kuntien eläkevakuutukselta saadun tiedon mukaan vanhuuseläkeikänsä täyttää vuosina yhteensä 204 henkilöä. 17 Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus mahdollistaa vanhuuseläkkeelle jäämisen joustavasti vuoden iässä: henkilökohtaisessa eläkeiässä, 63 vuoden iässä tai sen jälkeen ennen henkilökohtaista eläkeikää tai omaa henkilökohtaista eläkeikää myöhemmin 68 ikävuoteen saakka.

19 18 Vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 2013 Alkaneet palvelussuhteet 48 Päättyneet palvelussuhteet 28 - eläke 15 - irtisanoutuminen, muu 13 Sairaus- ym. poissaolot Seuraavaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaoloja vuosilta 2013 ja Taulukon päivät ovat kalenteripäiviä. Vuoden 2013 sairauslomista oli työpäiviä Poissaolo Henkilöt Päiviä Henkilöt Päiviä Sairausloma Työtapaturma Tilapäinen hoitovapaa (lapsen sair) Äitiysvapaa Isyysvapaa Vanhempainvapaa Hoitovapaa Kuntoutus Määräaikainen kuntoutustuki Opintovapaa Opiskelu, palkaton (oppisop. tms.) Opiskelu, palkallinen (omaeht.) Kertausharjoitus 1 1 Yksityisasiat Vuorotteluvapaa Luvaton poissaolo Lomautus Palkanmaksun keskeytys (koulunk.avust) Merkkipäivä, lähiomaisen hautaj. yms Poissaolo pakottavista perhesyistä

20 19 Ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön täydennyskoulutuspäiviä kirjattiin vuonna 2013 hallinnonaloittain seuraavasti: Hallintokunta Päiviä Henkilöstömäärän mukainen suhde v:n 2013 päivistä Yleishallinto ,68 Pelastustoimi ,62 Sivistystoimi ,43 Tekninen toimi ,82 Yhteensä Luvuissa ei ole mukana kaikkia uusien ohjelmistojen käyttöönottokoulutuksia. Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät edellisestä vuodesta 223 kalenteripäivällä (2,8%). Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 442 henkilöllä (431:llä vuonna 2012), sairauspoissaolokertoja oli 1181 (1040 vuonna 2012) ja poissaolopäiviä kalenteripäivinä oli (8065 vuonna 2012). Yllä olevan kaavion luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia: päätoimisen henkilöstön määrä väheni vuonna 2008 noin 270 henkilöllä. Sairauslomapäivät sairaana ollutta henkilöä kohti lisääntyivät vain vähän edellisestä vuodesta: vuonna 2013 sairauslomia oli keskimäärin 18,9 kalenteripäivää/sairastanut henkilö kun vuonna 2012 niitä oli 18,7 kalenteripäivää /henkilö. Lyhyitä, 1-3 päivän pituisia, sairauslomia poissaolokerroista oli 61,27% (66,5% vuonna 2012). Enintään 3 päivän pituisia sairauslomia oli 1,41 kertaa/ henkilö (1,14 v. 2012; vuoden lopun henkilöstömäärästä laskettuna). Sairauspoissaolopäiviä kaikista työpäivistä oli noin 4,7% (noin 4,2% v. 2012); työpäivät on laskettu olleen henkilöstömäärän mukaan).

21 kalenteripäiviä 20 Sairauspoissaolot työntekijää kohti hallintokunnittain 2012 ja ,0 27,4 20,0 10,0 18,8 11,7 10,9 10,7 15,0 20,5 11,8 8,9 0,0 Yleishallinto Ruokapalvelut Sivistystoimi Tekninen toimi Pelastustoimi Keskimäärin 12,5 13,3 12,2 pv/henkilö Sairauspoissaolot työntekijää kohti (vuoden lopun henkilöstömäärän mukaan laskettuna) kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna sivistys-ja, teknisellä toimella.teknisen toimen lukuihin vaikuttaa ruokapalveluiden siirtyminen tekniseen toimeen vuoden 2013 alusta. Vuonna 2013 olivat koko henkilöstön sairauspoissaolot keskimäärin työntekijää kohti 16,7 kalenteripäivää (13,3 päivää vuonna 2012). Sairauspoissaoloja henkilötyövuosina laskettuna oli 22,7( 22,1v 2012). Eniten työtapaturmia sattui pelastustoimessa vuonna Kalenteripäiviä oli 253. Työtapaturmat eivät ole mukana edellä olevissa sairauspoissaololuvuissa. Henkilöstön työhyvinvointi Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta painottui henkilöstön oman kunnon ylläpitämisen tukemiseen ja lisäksi tuettiin Ylivieskatalo Akustiikan kulttuuritapahtumia. Työterveyshuollon toimintaan sisältyy myös työkykyä ylläpitävää toimintaa. Vuonna 2013 henkilöstölle järjestettiin yhdessä Kansalaisopiston kanssa tyky-luento Läsnä vai paikalla- kohtaamisen tärkeydestä, josta kertoi FM, kirjailija Aino Suhonen Ylivieskatalo Akustiikassa.

22 21 Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on järjestetty pääosin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kautta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on ostettu alueen kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Työterveyshuollon bruttomenot vuonna 2013 olivat euroa ( euroa v. 2012). Kansaneläkelaitos korvaa 50 % - 60 % työterveyshuollon kustannuksista. Työterveyshuollon kustannukset sisältävät henkilöstön lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Työterveyshuollon henkilöt tekivät vuoden aikana terveystarkastuksia 299 kpl (537 kpl), (suluissa vuoden 2012 vastaavat luvut). Työterveyslääkäreiden vastaanotoille tehtiin 880 käyntiä (936), erikoislääkäreille 55 käyntiä (61), terveydenhoitajien vastaanotoille 756 käyntiä (701) ja fysioterapeutin vastaanotolle 86 käyntiä (87). Laboratoriotutkimuksia tehtiin 2934 kpl (3570) ja kuvantamisia191 kpl (227). Vuonna 2013 työterveyshuollossa määräaikaisissa terveystarkastuksissa käyneiden työntekijöiden oma arvio työkyvystään oli työkykyindeksillä mitattuna 38 pistettä (= keskitasoa; 41,1 pistettä v. 2011). Työkykyindeksin arviointi: hyvä pistettä, keskitasoa pistettä, alentunut 7-27 pistettä. Työkykyindeksissä ei ole mukana koko pelastuslaitoksen henkilöstöä.

23 22 Henkilöstömenot Tuloslaskelmaan kirjattuja palkkoja ja muita henkilöstömenoja maksettiin euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 10,97 %. Henkilöstökulut ja henkilöstösivukulut tuloslaskelman mukaan Vakinaisten viranhaltijoiden kuukausipalkat ,65 Vakinaisten työsuhteisten kuukausipalkat ,72 Tunti- ja urakkapalkat ,45 Sairaus- ja äitiyslomasijaisten palkat ,57 Tilapäisten työntekijöiden palkat ,60 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat ,24 Työllistettyjen palkat ,24 Erilliskorvaukset ,52 Tevin tuntipalkkaisten sairausloma- ja vuosilomapalkat ,32 Luottamushenkilöiden palkkiot ,87 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkiot ,00 Jaksotetut palkat ,93 Asiantuntijapalkkiot 9 122,36 Luentopalkkiot 100,00 Aktivoidut palkat ja palkkiot ,61 Luontoisedut ateriat (sis) ,52 PALKAT JA PALKKIOT , 38 KuEL-maksut ,10 KuEL-eläkemenoperusteinen maksu ,15 KuEL-varhe-eläkemaksu ,64 Muut työeläkemaksut ,12 ELÄKEKULUT ,01 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut ,78 Työttömyysvakuutusmaksut ,30 Tapaturmavakuutusmaksut ,01 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut ,37 Lomarahavarauksen henkilösivukulut Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut ,27 Sairausvakuutuskorvaukset ,53 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,66 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ ,05 Maksettuja lisä- ja ylityökorvauksia kertyi vuonna 2013 yhteensä tuntia ja euroa ilman henkilösivukuluja (15 661t ja euroa vuonna 2012). Vapaana pidettyjä lisä- ja ylityökorvauksia kirjattiin 236 työpäivää (287 pv v. 2012). Eniten lisä- ja ylitöitä teki pelastuslaitoksen henkilöstö.

24 23 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain ja Sopimusala Henkilöstöä sopimuksen piirissä KVTES (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) OVTES (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus TS (Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES (Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus) 23 22

25 24 Virasto-organisaatio Seuraavassa on esitetty voimassa ollut virasto-organisaatio.

26 Yleinen kaupunkikehitys Asukasluku kasvoi vuoden 2013 aikana 215 henkilöllä eli 1,5 %. Vuosina Ylivieskan väkiluku on kasvanut henkilöllä, eli keskimäärin n. 1,1 % vuodessa. Väestönmuutos kuukausittain vuonna 2013 Kuukausi Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Kuntien Kuntien Nettomuutto Maahan- Väestön- Väestön enemmyys välinen välinen muutto muutos määrä kk:n tulomuutto lähtömuutto netto lopussa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä

27 26 Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 11,3 %. Työttömyysaste oli alimmillaan toukokuussa 10,0 % ja korkeimmillaan joulukuussa 13,1 %. Vuonna 2013 valmistui 146 asuinhuoneistoa. Valmistuneiden rakennusten tilavuus oli yhteensä n m³.

28 Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2013 maailmantalouden ja erityisesti Euroalueen talouskehitys oli edellisen vuoden tapaan heikkoa, mutta vuoden loppua kohden taloudessa alkoi näkyä elpymistä. Vuositasolla BKT kasvoi EU:n alueella 0,1 prosenttia, mutta supistui euroalueella. Euroalueen inflaatio hidastui keskimäärin noin 1,5 prosenttiin. Suomen bruttokansantuote supistui noin 1,4 prosenttia vuonna Edellisenä vuonna BKT supistui 1,0 prosenttia, eli Suomen talous on ollut taantumassa jo kaksi vuotta. Tavaroiden ja palvelujen vienti ja yksityinen kulutus supistuivat vuonna Vain julkinen kulutus kasvoi noin 0,8 prosenttia. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Koko kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni noin 0,9 prosenttia ja Suomen ulkomaankaupan vaihtotase oli 1,6 mrd. euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 2,7 mrd. euroa. Työllisyystilanne heikkeni vuonna Koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 8,3 prosenttia. Työttömiä oli keskimäärin henkilöä, mikä oli enemmän kuin vuonna Työllisiä oli vuonna vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2013 työllisyysaste oli 68,5 %, kun se edellisenä vuonna oli 69,0 %. Inflaatio hidastui selvästi edellisvuodesta, kun kuluttajahinnat nousivat keskimäärin vain 1,5 prosenttia vuonna Palkkojen ja muiden ansioitten nousu hidastui noin kahteen prosenttiin. Markkinakorot pysyivät hyvin alhaisella tasolla vuonna Euroopan keskuspankin ohjauskorko oli vuoden lopussa 0,25 % ja lyhyet markkinakorot lähellä nollaa. Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 vuotta) olivat vuoden lopussa noin 1,9 %. Julkisen sektorin rahoitusasema pysyi alijäämäisenä vuonna Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) alijäämä nousi edellisvuoden 1,8 prosentista 2,0 prosenttiin. Julkisen bruttovelan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin. Valtion talouden alijäämä oli edelleen suuri, eli n. 7 mrd. euroa. Kuntien (sis. kuntayhtymät) vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntasektorin taloudellinen tilanne parani edellisestä vuodesta. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 milj. euroa positiivinen. Vuosikate oli negatiivinen yhteensä 36 kunnalla (80 kunnalla v. 2012). Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 2,7 mrd. euroa, mikä on noin 0,9 mrd. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Yhteenlaskettu tilikauden tulos oli ylijäämäinen noin 0,4 mrd. euroa, kun edellisvuonna tulos jäi alijäämäiseksi 0,4 mrd. euroa. Kuntien tulosta paransivat verotuksen kertaerät noin 400 miljoonalla eurolla, mutta myös kuntien menosäästöt ja toimintojen tehostaminen näkyivät parantuneessa tuloksessa. Lainakanta kasvoi edelleen voimakkaasti, eli 1,6 mrd. euroa. Kuntien lainakanta oli vuoden 2013 lopussa lähes 14 mrd. euroa, eli asukasta kohti euroa. Kuntatalouden tilanne on kuitenkin edelleen hyvin kireä johtuen mm. valtionosuusleikkauksista ja verotulojen kasvun hidastumisesta. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista 0,5-1,0 prosenttiin vuonna Vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden 1997, joten vuoden 2013 parantunut tilanne tuo kuntatalouden vain väliaikaisesti keskimääräiselle tasolle ja talouden sopeuttamistoimenpiteitä joudutaan jatkamaan ja tehostamaan tulevina vuosina.

29 Ylivieskan kaupungin talouden kehitys Ylivieskan yleinen kaupunkikehitys jatkui edellisvuosien tapaan myönteisenä vuonna Kaupungin asukasluku kasvoi 215 henkilöllä (+1,5 %) ja oli vuoden lopussa henkeä. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuosina yhteensä henkilöllä, eli keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa. Talouden taantumasta johtuen työllisyystilanne heikkeni myös Ylivieskassa vuonna Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste Ylivieskassa oli 11,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 9,6 %. Joulukuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 875 (vuoden 2012 lopussa 733) ja avoimia työpaikkoja 33 (vuoden 2012 lopussa 44). Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, sillä yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2013 lopussa 164 (vuoden 2012 lopussa myös 164). Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne parani edellisestä vuodesta. Tilivuoden 2013 tulos oli euroa positiivinen ja tilikauden ylijäämäksi muodostui varausten käsittelyjen jälkeen euroa. Tuloslaskelman vuosikate oli euroa positiivinen. Suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa. Vuoden 2013 tulokseen vaikuttivat mm. valtionosuusleikkaukset (vaikutus -2,0 milj. e), verotuksen tilitysmuutokset +0,5 milj. euroa ja Kallion oman toiminnan tasauslasku euroa sekä ostetun erikoissairaanhoidon kalliiden hoitojen tasauslasku euroa. Ostetun erikoissairaanhoidon alkuperäinen määräraha 13,2 milj. euroa kuitenkin ylittyi euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2013 yhteensä 1,7 milj. euron lisäykset käyttötalouden nettomäärärahoihin, joista 1,0 milj. euroa erikoissairaanhoitoon. Käyttötalouden nettomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,1 %. Tuloslaskelman toimintakatteen kasvu oli 4,7 %. Vuoden 2013 tuloveroprosentti oli 21,50, eli 0,50 %- yksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Myös yleistä ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentteja korotettiin 0,05 %-yksikköä vuodelle Verotulojen tilitysten kehitys oli veroprosenttien korotuksista ja kertaluonteisista tilityseristä johtuen hyvä, kasvua 8,6 %. Käyttötalouden valtionosuudet kasvoivat 2,7 % mm. verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kasvun ansiosta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta Ylivieska ei saanut vuonna 2013, kuten ei edellisenäkään vuonna. Viimeksi korotusta on saatu vuonna Kaupungin investointitaso on ollut erittäin korkea viime vuosina ja velkamäärä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2013 bruttoinvestointien kokonaismäärä oli edellisen vuoden tasolla 7,4 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Rannan koulu 1,6 milj. euroa ja kunnallistekniikan rakentaminen 2,9 milj. euroa. Vuonna 2013 kokonaislainamäärä kasvoi 3,6 milj. euroa. Kaupungin taseessa korollisen lainan määrä oli euroa, eli euroa asukasta kohti. Korkomenot olivat euroa ja koko lainakannan keskikorko vuoden 2013 lopussa 0,88 %.

30 29 Tuloslaskelman toimintatulojen ja toimintamenojen toteutuminen vuonna 2013: Verotulot: Vuonna 2013 kertyi verotuloja yhteensä euroa, eli verotuloja kertyi euroa yli vuoden 2013 talousarviotavoitteen. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 8,6 %. Kunnallisveron tilitykset olivat euroa (+8,9 %), yhteisöveron tilitykset euroa (-2,7 %) ja kiinteistöveron tilitykset euroa (+13,7 %). Valtionosuudet: Tuloslaskelman valtionosuudet olivat yhteensä euroa ja valtionosuuksien kokonaismäärä jäi euroa alle vuoden 2013 talousarviotavoitteen. Tuloslaskelmaan kirjattavat valtionosuudet kasvoivat 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2013 valtionosuuksia jouduttiin palauttamaan mm. lukion oppilasmäärän vähentymisen vuoksi. Toimintatulot: Tuloslaskelman toimintatulot, jotka sisältävät myös sisäiset tulot ja maa-alueiden myyntivoitot, olivat yhteensä euroa, eli euroa muutettua talousarviotavoitetta enemmän. Toteutuma-aste oli 100,9 % ja muutos edelliseen vuoteen +15,6 %. Toimintatulojen voimakas kasvu johtuu Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitotoiminnan laajentumisesta vuoden 2013 alusta. Toimintamenot: Tuloslaskelman toimintamenot, jotka sisältävät myös sisäiset menot, olivat yhteensä euroa, eli euroa alle muutetun vuoden 2013 talousarvion. Toteutuma-aste oli 99,1 % ja muutos edelliseen vuoteen +7,8 %. Toimintamenojen voimakas kasvu johtuu Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitotoiminnan laajentumisesta vuoden 2013 alusta. Palvelujen ostoihin Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta varatuissa määrärahoissa toteutui euron säästö muutettuun vuoden 2013 talousarvioon verrattuna, mutta alkuperäinen talousarvio ylittyi eurolla (Kallion oma toiminta ja ostettu erikoissairaanhoito yhteensä). Tuloslaskelman toimintakate Tuloslaskelman toteutunut toimintakate on euroa. Toimintakate, joka kunnissa on aina negatiivinen, alittaa eurolla muutetun vuoden 2013 talousarviotavoitteen. Toimintakatteen toteutuma-aste on 98,3 % ja muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +4,7 %. Tuloslaskelman vuosikate Tuloslaskelman toteutunut vuosikate on positiivinen euroa. Toteutunut vuosikate on 1,3 milj. euroa muutetun talousarvion vuosikatetta parempi, mutta lähellä alkuperäisen talousarvion vuosikatetavoitetta..

31 30 Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Suunnitelman mukaisten poistojen euroa jälkeen tilikauden 2013 tulos muodostui euroa voitolliseksi. Pelastuslaitoksen poistoeron lisäyksen euroa jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Käyttötalousosan ja investointiosan määrärahojen toteutuminen: Tilinpäätöksessä käyttötalousosan toimintamenojen toteutumisaste vuoden 2013 muutettuun talousarvioon verrattuna on 99,2 %, toimintatulojen 100,7 % ja nettomenojen (toimintakate) 98,5 %. Investointien bruttomenojen toteutumisaste on 91,8 %, myyntivoitot sisältävien tulojen 66,9 % ja nettomenojen 107,1 %. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta on esitetty kohdassa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toimintakertomuksessa on esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä erityisesti talouden näkökulmasta. Yleistä Talouden taantuma on jatkunut Suomessa jo yli kaksi vuotta. Kauppatase ja vaihtotase ovat muuttuneet negatiiviseksi ja työllisyys on heikentynyt. Inflaatio ja korkotaso pysynevät matalina myös lähitulevaisuudessa. Työvaltaisen kuntasektorin kustannuskehitys on jatkuvasti ylittänyt kansantalouden kasvuluvut. Kuntien tehtävät ja palvelujen kysyntä ovat kasvaneet samalla kun tuloja on vähennetty valtionosuuksia leikkaamalla. Kuntatalous kuitenkin vahvistui hieman vuonna 2013 kuntien säästötoimenpiteiden ja verotuksen kertaerien seurauksena. Kuntatalous on kääntymässä selvästi heikkenevälle uralle vuonna 2014 heikon verotulojen kehityksen, palvelujen kysynnän kasvun ja uusien valtionosuusleikkausten takia. Kuntaliiton kehitysarvion mukaan kuntatalouden alijäämän ennakoidaan kasvavan noin 2,5 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä, mikäli uusiin toimenpiteisiin ei ryhdytä ja talouskehitys jatkuu hitaana. Julkisen talouden kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:sta, eli noin 9,5 miljardia euroa. Tästä noin puolet kohdistuu kuntien vastuulla olevien palvelujen ja toinen puoli tulonsiirtojen, lähinnä eläkkeiden kestävän rahoituspohjan varmistamiseen. Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi itse koota noin miljardi vuoteen 2017 mennessä samalla kun valtion tulisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä vahvistaa kuntataloutta myös miljardilla eurolla. Peruspalveluohjelman päätöksillä kuntien tehtäviä ja velvoitteita ollaan kuitenkin lisäämässä runsaalla 300 miljoonalla eurolla. Hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kääntämistä supistuvaksi hallituskauden loppuun mennessä sekä valtion talouden alijäämän pitämistä korkeintaan 1 prosentissa BKT:sta. Kun viimeisimpien talousennusteiden perusteella nämä tavoitteet eivät näytä toteutuvan, hallitus joutuu päättämään uusista sopeuttamistoimenpiteistä jo vuoden 2015 budjettivalmistelun yhteydessä.

32 Kuntalain uudistamisen yhteydessä ollaan kiristämässä kuntien ja kuntayhtymien alijäämän kattamisvelvollisuutta. Alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulisi edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tehtävässä taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä seuraavan neljän vuoden taloussuunnitelman ajanjaksona katettaisiin. Muutettua säännöstä sovellettaisiin lain voimantulon jälkeen kertyneisiin alijäämiin. Ennen lain voimaan tuloa kertyneeseen alijäämään sovellettaisiin säädettävää siirtymäsäännöstä pidemmästä kuuden vuoden tasapainotus- ja alijäämän kattamiskaudesta. Kuntalain muutos on tulossa voimaan vuoden 2015 alusta. Ylivieskan kaupungin kehitysarvio Kaupungin väkiluku on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana ja väkiluvun kasvun ennustetaan jatkuvan lähivuosina. Väkiluvun kasvusta johtuen palvelujen kysyntä on kasvava. Kasvun edellytysten turvaaminen on merkinnyt mittavia peruspalvelujen toimitila- ja kunnallistekniikan investointeja. Investointitarvetta on lisännyt koulurakennusten sisäilmaongelmat. Kaupunkikehitykseen myönteisesti vaikuttavia lähivuosien alueellisia investointeja ovat mm. Kokkola-Ylivieska kaksoisraide ja Pyhäjoen ydinvoimalaitos. Uhkia myönteiselle kehitykselle tuovat ammattikorkeakouluopetuksen supistamis- ja keskittämissuunnitelmat ja valtion aluehallinnon työpaikkojen väheneminen Ylivieskassa. Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne on keskeisillä talouden tunnusluvuilla tarkasteltuna heikko tilanteessa Taseessa on kertynyttä alijäämää 7,5 milj. euroa (507 e/asukas), velkaa on 54,7 milj. euroa (3.707 e/asukas) ja omavaraisuusaste on vain16,9 %. Lähivuosina Ylivieskan kaupungin taloudellisen tilanteen arvioidaan pysyvän vaikeana, vaikka talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet pystyttäisiin täysimääräisesti toteuttamaan. Todennäköisesti joudutaan päättämään uusista talouden sopeuttamistoimenpiteistä. Keskeinen asia on rajata toimintakatteen kasvu alle kahden prosentin, joka mahdollistaisi vuosikatteen tason säilymisen suunnitelmapoistoja suurempana. Tavoitteena on taseen 7,5 milj. euron alijäämän kattaminen vuoden 2018 loppuun mennessä. Koulurakennusten ja kunnallistekniikan osalta investointitarve pysyy korkeana ja sen myötä velkamäärä kasvaa. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien ero säilyy suurena, eli noin -40 prosenttina (tilinpäätöksen liitetieto 13). Yleisen korkotason kääntyessä nousuun lainojen korkomenot kasvavat. Valtionosuuksien kasvu on lähivuosina euromääräisesti vähäistä. Valtionosuusleikkausten seurauksena Ylivieskalta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 17,5 milj. euroa vuosien aikana. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi valtionosuusjärjestelmä lisää koelaskelmien perusteella hieman Ylivieskan valtionosuuksien määrää nykyiseen valtionosuusjärjestelmään verrattuna. Oman verorahoituksen merkitys kaupungin taloudessa kasvaa koko ajan. Verotulojen ennustetaan kasvavan Ylivieskassa noin prosentin vuonna 2014 ja sen jälkeen keskimäärin 3-4 prosenttia vuodessa. Kunnallisveron veropohjaa on kavennettu korottamalla vähennyksiä ja kompensoimalla menetyksiä valtionosuuksien kautta. Samalla valtionosuuksia on kuitenkin leikattu. Paine veroprosenttien korottamiseen on toistaiseksi jatkuva. Kuntaliitto on esittänyt kuntien veropohjan laajentamista esim. pääomatuloverojen ja liikenneperusteisten verojen tuottoon. 31

33 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Merkittävä riski on heikon yleisen taloudellisen tilanteen pitkittyminen, jonka seurauksena julkisen talouden kestävyysvaje syvenee, verotulojen kasvu hidastuu ja rahoitusvaje kasvaa. Maan hallitus on päättänyt rakennepoliittisesta ohjelmasta kestävyysvajeen poistamiseksi. Rakennepoliittinen ohjelma sisältää kuntatalouden tasapainottamisen vuoteen 2017 mennessä. Kuntataloutta heikentävinä yleisinä riskeinä ovat mm. valtionosuusleikkaukset ja valtion määräämät uudet velvoitteet (mm. työmarkkinatuen maksuvastuun siirtäminen kunnille) ja niiden kustannusvaikutukset. Vahinkoriskit Kaupungin henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Omavastuu all risks omaisuusvakuutuksissa on pääsääntöisesti euroa. Irtaimisto-, ajoneuvo-, keskeytys- ja vastuuvakuutuksissa omavastuu on määritelty vakuutuskohteittain riskit huomioiden ( euroa). Toiminnalliset riskit Tiukasta henkilöstömitoituksesta johtuvat sijaisuusjärjestelyjen puutteet erityisesti itsenäisissä ja erityisosaamista vaativissa työtehtävissä voivat aiheuttaa riskin tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli ao. viranhaltija on äkillisesti ja pitempään estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Merkittävä riski tulevaisuudessa on ammattitaitoisen henkilökunnan yleinen saatavuus kunnallisen alan useisiin tehtäviin. Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen laajentuminen edistävät tuottavuutta ja helpottavat ja parantavat kuntalaisten asiointia. Samanaikaisesti palvelujen ja toiminnan riippuvuus tietotekniikasta kasvaa ja riskit mahdollisille toimintahäiriöille ja tietomurroille lisääntyvät. Panostuksia tietoturvallisuuteen ja tietotekniikan toimivuuteen joudutaan lisäämään. Tietotekniikkaan liittyviä riskejä on pienennetty ulkoistamalla tietoliikenne-, palomuurija palvelinpalveluja. Samalla tulee varmistaa riittävän osaamisen säilyminen myös omassa organisaatiossa. Rahoitusriskit Kaupungin kokonaisvelkamäärästä 54,7 milj. euroa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on noin 77,5 %, joihin liittyy korkoriski. Yhden prosenttiyksikön nousu koko lainakannan keskikorossa merkitsee n euron lisäystä korkomenoissa. Vaihtuvakorkoisia lainoja on suojattu aktiivisesti koronvaihtosopimuksilla. Korkojen nousun lisäksi riskinä on myös edullisen lainansaannin vaikeutuminen (rahoituslaitosten marginaalien nousu, kuntatodistusten jälkimarkkinoinnin vaikeutuminen).

34 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä hallitukselle, esimiehille ja henkilöstölle. Vastuualueiden ydin- ja tukitoimintojen toimintaprosessit on suunniteltu ja ohjeistettu niin, että sisäinen valvonta toteutuu pääsääntöisesti niissä käytänteissä, joilla johdetaan, suunnitellaan ja ohjataan Ylivieskan kaupungin toimintaa. Näin on varmistuttu toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä siitä, että kaupunki toimii voimassaolevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osaltaan kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta voi tuottaa kuitenkin vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin vastuualueet ovat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä. Arviointikriteereinä ovat soveltuvin osin olleet kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikot. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osa-alueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen - Toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen - Riskienhallinta ja valvontatoimet - Informaatio ja kommunikaatio - Seuranta Arviointi kohdistui myös olennaisiin riskeihin, niiden hallinnan menettelyihin ja toiminnan kehittämismahdollisuuksiin. Kaupunginhallitus esittää vastuualueiden arviointien perusteella sekä omana arvionaan seuraavat kehittämistarpeet ja toimenpiteet. Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet 1. Riskienhallinnan kuvaaminen ja jalkauttaminen osaksi johtamista ja päätöksentekoa 2. Talousarviotavoitteiden (ml. konserninäkökulma) asettamisen, seurannan ja reagointimenettelyiden täsmentäminen 3. Investointihankkeiden suunnittelun riittävä valmisteluaika ja yksityiskohtaisuus sekä kytkentä taloudelliseen liikkumavaraan eri aikajänteillä

35 34 Suunnitellut taloussuunnittelukauden kehittämistoimet 1. Uuden hallintosäännön hyväksyminen, jossa määrätään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, vastuista ja järjestämisestä. Hallintosääntöön perustuvat Tarkemmat menettelytapaohjeet toimeenpanosta ja sen valvomisesta ja raportoinnista. Menettelyjen integrointi johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. 2. Tilinpäätösinformaation parantaminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 3. Kokonaisvaltaisen investointistrategian ja investointihankeohjeistuksen laadinta. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunki on ostanut sisäistä tarkastusta ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Sisäinen tarkastus on järjestänyt koulutusta kaupungin johtoryhmälle sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä osallistunut hallituksen selonteon perustana olevien arviointikriteerien luomiseen ja arviointitulosten analysointiin. Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt johtamis- ja hallintojärjestelmään perustuvan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen. Vuonna 2011 toteutettiin Ylivieskan kaupunkikonsernin riskinhallinnan kehittämishanke, johon sisältyi tärkeimpien riskien kartoitus ja päivitettävä toimenpideluettelo (riskikortit) riskien torjumiseksi vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Tehty kehittämishanke antaa hyvän perustan riskien tunnistamiseen, arviointiin ja jatkuvaan hallintaan. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu uutta hallintosääntöä, jossa määrätään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksesta ja tehtävistä, vastuista ja järjestämisestä. Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden arviointeja suoritetaan, mutta ne eivät ole vielä systemaattisia ja edellyttävät käytännön toimintamallien kehittämistä.

36 Kuntalain 69 :n mukainen selvitys Kuntalain 69 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2013 ylijäämän ,09 euroa kirjaamisen jälkeen taseen kertynyt alijäämä on tilanteessa ,92 euroa, eli 507 euroa/asukas. Ylivieskan kaupunki on ollut kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n mukaisessa arviointimenettelyssä ja laatinut sisäasiainministeriön asettamalle arviointiryhmälle selvityksen ja toimenpideohjelman palvelujen turvaamiseksi. Arviointiryhmä on hyväksynyt kaupungin selvityksen ja toimenpideohjelman Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt arviointiryhmän esityksen. Taloussuunnitelmissa ohjelmaa on tarkistettu ja voimassaoloaikaa jatkettu vuoden 2018 loppuun. Taloussuunnitelmaan sisältyvän talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä toteutuivat mm. veroprosenttien korottaminen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion oman toiminnan menojen kasvun pienentäminen, vesihuoltolaitoksen liiketuloksen parantaminen, Akustiikan toiminnallisen tuloksen parantaminen ja omakatteisuuden nostaminen muissa palveluissa (toteutui mm. liikuntapalveluissa, musiikkiopiston toiminnassa ja yleishallinnossa). Valtuusto on taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä hyväksynyt uuden talouden tasapainottamisohjelman kuntalain 65 :n mukaiseksi toimenpideohjelmaksi taseen alijäämän kattamiseksi Talouden tasapainottamisohjelma on taloussuunnitelman liitteenä nro 2. Ohjelman toimenpiteet sisältyvät taloussuunnitelmaan. Vuosittain tarkistettavalla talouden tasapainottamisohjelmalla varmistetaan talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattaminen. Alijäämän kattaminen vuosina Tilinp. Tilinp. Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn. Suunn Taseen kattamaton alijäämä ,1000 euroa

37 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukaan, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että tilikauden tuloksesta ,36 euroa ja pelastuslaitoksen investointivarauksen/poistoeron lisäyksen ,27 euroa kirjauksen jälkeen muodostuva vuoden 2013 ylijäämä ,09 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä tilille Kaupungin talouden kehitys vuosina Seuraavilla sivuilla on esitetty kaupungin talouden kehitys vuosina keskeisillä talouden tunnusluvuilla tarkasteltuna.

38 37

39 38 VERORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS TOIMINTAMENOJEN KATTAMISEEN Milj. euroa Vuosi Valtion- Muutos Vero- Muutos Verorahoitus Muutos Toiminta- Muutos Erotus osuus % tulot % yhteensä % kate % verorah-toimkate ,7 5,0 24,4 7,5 37,1 6,6 33,8 2,7 3, ,4 20,3 26,8 7,2 42,2 11,6 36,7 3,7 5, ,3-7,1 29,9 11,6 44,2 4,7 38,9 6,0 5, ,9 11,4 30,9 3,5 46,9 6,1 42,1 8,3 4, ,0-6,0 29,4-5,1 44,3-5,4 45,0 6,8-0, ,4 16,2 30,7 4,4 48,1 8,4 48,3 7,4-0, ,0 3,4 31,7 3,4 49,7 3,4 50,2 3,8-0, ,6 8,9 34,7 9,5 54,3 9,3 51,8 3,2 2, ,6 5,1 37,4 7,8 58,0 6,8 53,6 3,5 4, ,1 7,3 40,1 7,2 62,2 7,2 58,4 9,0 3, ,1 13,6 41,3 3,0 66,4 6,8 61,0 4,5 5, ,4 1,2 43,1 4,4 68,5 3,2 63,8 4,6 4, ,7 5,1 45,9 6,5 72,6 6,0 67,5 5,8 5, ,9 4,5 46,0 0,3 73,9 1,8 70,9 4,9 3, ,6 2,7 49,9 8,6 78,5 6,2 74,2 4,7 4,3

40 39

41 40

42 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toimintakertomuksessa esitettävä tuloslaskelma, josta tunnusluvut lasketaan, sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys ( + ) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 26,1 % 23,9 % Vuosikate / Poistot, % 107,6 % 72,5 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

43 42 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen (=verotulot ja valtionosuudet) osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteen tulisi olla vähintään poistojen suuruinen. Tunnusluku lasketaan seuraavasti: Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalennukset Tunnusluvun arvon ollessa 100 % tulorahoitus on riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista nettoinvestointien tasoa. Investointitaso on usein poistoja huomattavasti suurempi, jolloin investointeja joudutaan rahoittamaan myös lainarahoituksella. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Negatiivinen vuosikate merkitsee sitä, että investointien lisäksi toiminta- ja korkomenoja joudutaan kattamaan lainarahoituksella. Useamman vuoden negatiivinen vuosikate merkitsee talouden vakavaa kriisitilannetta ja velkaantumisen voimakasta kasvua. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen vaikuttavia eriä ovat lisäksi satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. Tilikauden yli-/alijäämä. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Kunnilla on kuntalakiin perustuva alijäämän kattamisvelvollisuus, joten ylijäämä käytetään aina ensin taseen alijäämän kattamiseen.

44 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Näiden kolmen rahavirran nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1.,

45 44 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % , ,3 Lainanhoitokate 0,5 0,6 Kassan riittävyys, pv 4,0 2,0 Asukasmäärä INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, %: = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa tilanteen rahavaroilla.

46 45 Vuosikatteen (=omarahoitus) riittävyys nettoinvestointeihin vuosina : Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan nettoinvestointeja vuosina vuotta 2011 lukuun ottamatta. Seurauksena on ollut velkamäärän voimakas kasvu. Nettoinvestoinnit tarkoittaa investointimenoja, joista on vähennetty investointien rahoitusosuudet ja tasearvon mukaiset investointien myyntitulot. Myyntivoitot ovat mukana vuosikatteessa.

47 Tasetarkastelu Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseessa kunnan varat esitetään siten, että edetään vaikeimmin rahaksi vaihdettavista käyttöomaisuuseristä jo likvideinä varoina oleviin eriin. Vastaavalla tavalla esitetään taseen vastattavaa puolen erät edeten sidotuimmista oman pääoman eristä ensin maksettaviin lyhytaikaisen vieraan pääoman eriin. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA e 1000 e A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat 5 8 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

48 47 VASTATTAVAA e 1000 e A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) III Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat 9 13 D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Siirtovelat 0 0 II Lyhytaikainen 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Kuntatodistuslainat Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 16,3 % 17,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 64,4 % 65,1 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , 1000 e Lainakanta , /asukas Lainasaamiset Asukasmäärä

49 48 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötulosta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä+tilikauden yli-/alijäämä Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut korottomat velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

50 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Tilinpäätöksen 2013 kokonaismenot ja tulot: KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT V TULOT Milj. euroa % MENOT Milj. euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 26,3 22,0 Toimintakulut 100,4 85,3 Verotulot 49,9 41,8 - Valmistus omaan käyttöön 0,0 0,0 Valtionosuudet 28,6 24,0 Korkokulut 0,5 0,4 Korkotuotot 0,0 0,0 Muut rahoituskulut 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 0,0 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -0,6-0,5 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,3 1,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 7,4 6,3 Käyttöomais.myyntitulot 0,7 0,6 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaam.lisäykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,1 0,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 9,4 8,0 Pitkäaik.lainojen lisäys 5,0 4,2 Lyhytaik.lainojen vähennys 0,0 0,0 Lyhytaik.lainojen lisäys 8,0 6,7 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 119,3 100,0 Kokonaismenot yhteensä 117,7 100,0

51 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Emoyhteisö Ylivieskan kaupunki Tytäryhteisöt Omistusosuus Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy 100,00 % Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy 100,00 % Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy 100,00 % Vieskan Teollisuustalo Oy 62,54 % Huhmarkallio Oy (ei liiketoimintaa v. 2013) 100,00 % Kiinteistö Oy Jussisato 84,29 % Asunto Oy Raudassato 100,00 % Asunto Oy Ylivieskan Koivulehto 100,00 % Asunto Oy Ylivieskan Koivukallionsato 90,00 % Kuntayhtymät Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 41,72 % Vieskan liikelaitoskuntayhtymä 60,98 % Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 16,96 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky 1,42 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 3,61 % Osakkuusyhteisöt Ylivieskan Linja-autoasemakiinteistö Oy 35,11 % Jokilaaksojen Ravikeskus Oy 31,52 % Jokilaaksojen Eläinklinikka Oy 48,72 % Vesikolmio Oy 25,52 % Kiinteistö Oy Ylivieskan Vesitalo 30,00 % Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty 8 kpl tytäryhteisöjä ja 5 kpl kuntayhtymiä. Konsernitilinpäätöksessä on lisäksi yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen Valtuusto päättää kaupungin omistajapoliittisista linjauksista, jotka on tarkoitettu ohjeeksi kaupungin luottamushenkilöille ja henkilöstölle ja tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista päättää valtuusto.

52 51 Kaupunginhallituksen tehtävänä on nimetä edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin antaa tarvittaessa lisäohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannasta käsiteltäviin asioihin seurata kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tehdä tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä antaa valtuustolle selvitys tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupunkikonsernia ja seuraa kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa hallitukselle. Tärkeimpien tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaksi kertaa vuodessa, tilanteista ja Tytäryhteisöt ovat velvollisia antamaan kaupungille sen pyytämät tiedot ja selvitykset. Tytäryhteisöt järjestävät kirjanpidon yhtenäisesti siten, että tilinpäätöksistä voidaan laatia kaupungin konsernitilinpäätös siitä erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisöille on vuoden 2013 talousarviossa asetettu toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tehtäväalueella Kaupunginhallitus/Elinkeinotoimi, jossa selvitys tavoitteiden toteutumisesta on myös esitetty Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat vuonna 2013 Kuntakonsernissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernivalvonta on järjestetty antamalla ohjeistusta kunnan edustajille tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä, kuulemalla tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien johtoa sekä seuraamalla tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien talouden tilannetta välitilinpäätöstietojen ja tilinpäätöstietojen perusteella. Konsernivalvontaa kehitetään uuden konserniohjeen mukaisesti. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut esitetään seuraavilla sivuilla. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on esitetty kaupungin liitetietojen yhteydessä.

53 52 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 1-1 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -1 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 53,3 % 52,6 % Vuosikate / Poistot, % 118,1 % 98,0 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

54 53 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 1-1 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 4 3 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % ,6 % ,6 % Lainanhoitokate 0,7 0,8 Kassan riittävyys, pv 17 11

55 54 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 7 6 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 8 Muut lainasaamiset 1 2 Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

56 55 VASTATTAVAA e 1000 e OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 0 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 18,5 % 19,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 61,7 % 60,6 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , 1000 e Konsernin lainasaamiset , 1000 e 1 2 Kunnan asukasmäärä

57 1.17. Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu 56

58 57 Toimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tehtävä: 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. KATSAUS VUODEN 2013 TOIMINTAAN Vuonna 2013 ei toimitettu vaaleja. Kaupunginvaltuusto päätti muuttaa äänestysaluejaon kuudesta äänestysalueesta yhteen äänestysalueeseen, jota sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. TUNNUSLUVUT TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Äänestysalueet Äänioikeutettuja TALOUS Vaalit Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot 0 0 0

59 58 Toimielin: 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: 110 Tilintarkastus PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Toiminnalliset tavoitteet talousarviossa Toteutuminen Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan Ylivieskan kaupungin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus ja tuloksellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. Vuosien tarkastuslautakunta kokoontui 6 kertaa vielä vuonna 2013 ja vuosien tarkastuslautakunta kokoontui 6 kertaa. Tarkastuslautakunta on tarkastussuunnitelman mukaisesti seurannut kaupungin hallintokuntien ja konserniyhteisöjen toimintaa kuulemalla vastuuviranhaltijoita ja tekemällä tarkastuskäyntejä. TUNNUSLUVUT TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2012 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastus lautakunnan kokoukset TALOUS Tilintarkastus Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,6 Toimintakate ,6 Poistot 0 0 0

60 59 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 120 Yleishallinto PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieska-konsernia. Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuottaa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävistä. KATSAUS VUODEN 2013 TOIMINTAAN Kaupunginhallituksen ja valtuuston työskentelyssä keskeisellä sijalla vuonna 2013 olivat Kaupunginhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten vaalit ja muut henkilövalinnat Asemakaavamuutosten ja asemakaavojen hyväksyminen uusien pien- ja rivitaloja kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi, mm. Kassisen alue ja Olmalan alue Kiinteistöjen vuokraaminen tuulivoimaloiden käyttöön Kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatiminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavalausunnot Ylivieskan kaupungin maapoliittinen ohjelma Lukion korjaussuunnitelmat ja korjauksesta päättäminen Talouden tasapainottamisohjelma v Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Lausunnot kuntalain kokonaisuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista Kuntajakoselvityksen järjestäytyminen Centrian ammattikorkeakouluopetus Ylivieskan kampuksella Jokilaaksojen pelastustoimen yhteistoimintasopimus TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2013 Toteutuminen 2013 Nykyaikaiset, sähköistä asiointia tukevat tietojärjestelmät. Uusia tietojärjestelmiä käytössä. Uusittu Hetan henkilöstöhallinnon järjestelmiä ja lisätty sähköistä asiointia. Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat. Mm. kotisivujen kuntapalaute käytössä. Saatu asiakaspalaute keskimäärin myönteinen.

61 60 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2013 Toteutuminen 2013 Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon palvelut. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Tehokas palvelutuotanto. Yleishallinnon kustannukset vähintään 10 % alle kuntien keskiarvon. Yleishallinnon nettokustannukset /asukas keskimäärin kunnissa noin 180 e. Ylivieskassa 135 e/asukas (sis. yhteisötuet) v Strateginen tavoite Tavoite 2013 Toteutuminen 2013 Tehokas palvelutuotanto ja tehokkaat palveluprosessit Prosessien mallintaminen koko organisaatiossa aloitettu. Mallintamistyö tehty valmiiksi Palvelukeskus Hetassa. Työ aloitettu, mutta vielä kesken teknisessä toimessa ja keskushallinnossa. Tehokkaasti ja taloudellisesti hoidetut talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut. Palvelukeskus Hetan toiminnan laajentuminen ja kehittäminen (mm. uudet sähköiset palvelut). Ei uusia asiakkaita Palvelukeskus Hetassa vuonna Sähköisiä palveluja laajennettu. Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmä käytössä. Valmisteltu uutta hallintosääntöä, jossa määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksesta, tehtävistä, vastuista ja järjestämisestä. Sopimushallintajärjestelmä otettu käyttöön osassa hallintokunnista ja muissa käyttöönottoprojektit menossa tai alkamassa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2013 Toteutuminen 2013 Henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstön sairauslomapäivät vähentyneet. Koko henkilöstön sairauslomat 16,7 pv/henkilö (13,3 pv/henkilö vuonna 2012). Osaava ja motivoitunut henkilöstö. Vaihtuvuus pieni. Toteutunut pääsääntöisesti.

62 61 TUNNUSLUVUT TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Kv:n päätökset Kh:n päätökset Yleishallinnon nettokustannukset /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa /asukas Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, päivinä Henkilöstö - keskusvirasto 6,8 7,0 7,0 7,0 - ATK-tuki 3,5 3,5 3,5 3,0 - talous- ja velkaneuvonta TALOUS Yleishallinto Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / jälkeen Toimintatulot ,7 Toimintamenot ,4 Toimintakate ,5 Poistot

63 62 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 130 Elinkeinotoimi PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalveluja sekä asiantuntijapalveluja Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy tuottaa kaupungille elinkeinopalveluja, asiantuntijapalveluja, kehittää kiinteistöliiketoimintaa, hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämispalveluja ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. KATSAUS VUODEN 2013 TOIMINTAAN Yleisen taloustilanteen epävarmuudesta huolimatta kaupungissa toimivien yritysten kehitys jatkui myönteisenä. Erityisesti asuntorakentaminen jatkui vilkkaana. Yritysten investoinneissa oli näkyvissä varovaisuutta. Rahoitukseen ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvien neuvontapalvelujen kysyntä kasvoi vuoden aikana. Työpaikkakehitys oli edellisen vuoden tasolla. Vuokrattavien yritystilojen, erityisesti pienempien teollisuus- ja varastotilojen kysyntä väheni vuoden aikana. Yritystonttien kysyntään taloustilanteen epävarmuudella ei ollut negatiivista vaikutusta. YTEK Oy:n hallinnoimien toimistotilojen kysyntä ja käyttöaste pysyivät hyvinä koko vuoden. Yhtiön vuokrattavissa tiloissa tehtiin korjaus- ja saneerausinvestointeja. Kaupungin elinkeinopolitiikassa ja sen vaikuttavuudessa pääpaino on ollut edelleen yritystoiminnan toimintaympäristöjen kehittämisessä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013/YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa. YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet vuodelle 2013 ovat seuraavat: - teknologiakylän kiinteistötoiminta - yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja omistajavaihdosten tukeminen - yrityshautomotoiminnan jatkokehittäminen, koulutus- ja valmennuspalvelut - elinkeino-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen kaupungille - osallistuminen kaupungin markkinointistrategian luomiseen ja toteuttamiseen - osallistuminen toimintaympäristön ennakointiin ja ennakointi-aineiston tuottamiseen Kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus ( euroa) sisältää seuraavien hankkeiden kuntarahoitusosuudet vuodelle 2013: - INNOVETURI / Seudullinen pienyritysten kehittämishanke - EU Direct Funding- hanke (EU-rahoituskanavat) - Avoin RFMedia- tutkimushanke (medialaboratorio) - YLIVETO Vetovoimainen Ylivieskan seutuhanke (mm. yhteismarkkinointija tapahtumat)

64 63 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2013: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 3 kpl - teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 10 kpl - vuokrattavien tilojen käyttöaste 95 % - pienyritysten kehittämishankkeessa mukana 35 yritystä Ylivieskassa - uusyritysneuvonta, kontaktit ja yrityskohtaiset toimenpiteet 200 kpl - yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen Toteutuminen vuonna 2013: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 3 kpl - teknologiaympäristön työpaikkojen nettolisäys 5 kpl - vuokrattavien tilojen käyttöaste 98 % - pienyritysten kehittämishankkeessa mukana 26 yritystä Ylivieskassa - uusyritysneuvonta, kontaktit ja yrityskohtaiset toimenpiteet 294 kpl - Yritystalo Origossa 100,5 m2:n toimistotilojen rakentaminen - yritystonttien markkinoinnissa tehty aktiivista yhteistyötä kaupungin teknisen palvelukeskuksen kanssa - ylläpidetty toimitilarekisteriä vapaista yritystiloista - toteutettu kohdennettu markkinointi kaupan alan toimijoille ja esitelty kaupungin vahvuuksia ja mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan sijoittumiselle - yrittäjien aamiaistilaisuuksia järjestetty 1 kpl yhteistyössä kaupungin ja yrittäjäyhdistyksen kanssa TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013/ YLIVIESKAN VUOKRA-ASUNNOT OY Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen. Tavoitteet vuodelle 2013: - Asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. - Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. - Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 95 % Toteutuminen vuonna 2013: - Yksiöiden ja pienten kaksioiden kysyntä kasvaa syksyä kohti ja asuntojen kysyntä ja tarjonta tasapainossa - Opiskelija-asuntojen kysyntä ja tarjonta on ollut tasapainossa, kesän ja kevään aikana soluasunnoissa vapaita huoneita, opiskelija-asuntoyksiöiden vuokrausaste on ollut kesän aikana hyvä. - Asunnot pidetty hyvässä kunnossa remontoimalla asunnot vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä tarvittaessa. - Kiinteistöjen korjaukset keskittyivät normaalien huoneistoremonttien lisäksi mm. kattojen, räystäsrakenteiden, parvekkeiden ja parvekerakenteiden sekä julkisivujen korjauksiin ja maalauksiin. - Kaikki toiminnan kulut on katettu tulorahoituksella. - Yhtiön asuntojen käyttöaste 92 %, sisältäen opiskelija-asunnot ja remonttia odottavat asunnot

65 64 MUUT TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE Taloustavoitteiden toteutuminen Tavoite vuodelle 2013: Ylivieskan Vuokra- YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolli- Vieskan liikelaitosasunnot Oy suuskiinteistöt Oy suustalo Oy kuntayhtymä Käyttökate-% 40,0 20,0 40,0 20,0 30,0 Omavaraisuus-% 30,0 40,0 20,0 40,0 30,0 Toteutuminen : Käyttökate-% 34,06 16,39 86,17 13,96 27,64 Omavaraisuus-% 31,27 43,33 13,92 53,49 30,40

66 65 TUNNUSLUVUT TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Yritysten lukumäärä Työpaikat Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Työpaikkojen lisäys Työttömyysaste % 9,5 9,6 10,0 11,3 Tilinpäätöksen 2013 tunnuslukujen tiedot on päivitetty Tilastokeskuksen viimeksi julkaistujen tilastojen pohjalta: yritystoimipaikkatiedot vuodelta 2012 ja työpaikkojen lukumäärä vuodelta TALOUS Elinkeinotoimi Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / jälkeen Toimintatulot ,1 Toimintamenot ,0 Toimintakate ,7 Poistot 0 0 0

67 66 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 150 Pelastuspalvelut PALVELUAJATUS Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu nykyään 18 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Selvitys pelastustoimen toiminnallisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta on annettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen johtokunta, Pelastustoimi/Jokilaaksojen pelastuslaitos. Ylivieskan kaupungin osuus pelastuslaitoksen menoista oli 12,86 % vuonna 2013 (10,2 % vuonna 2007, 11,3 % vuonna 2008, 12,5 % vuonna 2009, 12,5 % vuonna 2010, 12,55 % vuonna 2011, 12,77 % vuonna 2012). Kustannukset jaetaan 50 % kuntien asukasluvun ja 50 % kuntien riskien perusteella. TALOUS Pelastuspalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,8 Toimintakate ,8 Poistot

68 67 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 175 Yhteisötuet PALVELUAJATUS Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois- Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut, yhteisöjen avustaminen sekä kylätoiminnan ja kylien kehittämisen avustaminen. KATSAUS VUODEN 2013 TOIMINTAAN Yhteisöjen avustamiseen ja kylien kehittämisen avustamiseen käytettiin euroa, yhteistoimintaosuuksiin euroa, jäsenmaksuihin euroa. Kaupungin verotuskustannusosuus vuonna 2013 oli euroa (määrärahavaraus ylittyi euroa). TALOUS Yhteisötuet Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,5 Toimintakate ,5 Poistot 0 0 0

69 68 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: Sosiaali- ja terveyspalvelut Erikoissairaanhoito (ostettu) Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa ja järjestää Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveyden-huollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kallion strategiset päämäärät: Kallion palvelut - Palvelut järjestetään selkeästi määriteltyinä ja taloudellisesti tuotettuina yhdenmukaisesti koko alueella. - Palvelut ovat monimuotoisia ja palveluketjut toimivat sekä vastaavat ennakoivasti aitoon asiakastarpeeseen. Kallio työyhteisönä - Kallio on hyvin johdettu, osaamista ja asiantuntijuutta arvostava työyhteisö. - Kallio tarjoaa mahdollisuuksia työnjakoon, kouluttautumiseen, vaikuttamiseen ja osallistumiseen sekä mahdollisuuksia edetä urallaan. Kallion rooli alueellaan - Kallio osallistuu laajoihin yhteistyöverkostoihin, rakentaa osapuolia hyödyntäviä kumppanuuksia ja hyvinvointipalvelumarkkinoita sekä vahvistaa alueensa vetovoimaisuutta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palvelujen tuottajilta. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminnalliset tavoitteet on hyväksytty kuntayhtymän vuoden 2013 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Tavoitteiden toteutuminen on esitetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vuoden 2013 toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä.

70 69 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YLIVIESKAN OSALTA VUONNA 2013 Ylivieska Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013, Alkuperäinen Talousarvio 2013, Muutettu Tilinpäätös 2013 TP 2013 / TAM 2013 TP 2013 / TP 2012 Muutos TP2013/TP2012 Toimiala: Vertailutaso Netto Netto Netto Netto % % eur Vastaanottopalvelut ,0 % 4,8 % Suun terveydenhuolto ,8 % 9,4 % Erikoissairaanhoito ,0 % 10,8 % josta ostettu erikoissairaanhoito ,9 % 11,2 % Aikuispsykososiaaliset palvelut ,0 % 1,2 % Hoito- ja hoivapalvelut ,8 % 1,2 % Kuntoutuspalvelut ,2 % 1,4 % Perhepalvelut ,9 % -14,1 % Vammaispalvelut ,4 % -0,6 % Ympäristöterveydenhuolto ,4 % 8,3 % Työterveyshuolto ,9 % -157,5 % Varhaiskasvatus ,2 % 4,9 % Toimeentulotuki ja työllistäminen ,0 % 9,9 % Projektit ,2 % -82,1 % Yhteensä ,0 % 4,1 % TALOUS Sosiaali- ja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % terveyspalvelut talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / 2013 Peruspalveluky Kallio 2013 jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,6 Toimintakate ,6 Poistot Erikoissairaanhoito Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % (ostettu) talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / 2013 Peruspalveluky Kallio 2013 jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,2 Toimintakate ,2 Poistot 0 0 0

71 70 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle Maksaminen tapahtuu kaupungin palveluksesta siirtyneen henkilöstön osalta suoraan Kuntien eläkevakuutukselle ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä (nykyisin Vieskan liikelaitoskuntayhtymä) siirtyneen henkilöstön osalta kuntayhtymän laskutukseen perustuen (peruspääomaosuuden suhteessa, eli 60,98 %). Toimintatulona elatustuen takautumissaatavan korvaus kunnille. TALOUS Muu sosiaali- Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % ja terveydenhuolto talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,5 Toimintakate ,6 Poistot 0 0 0

72 71 Toimielin: 30 MAASEUTULAUTAKUNTA Tehtävä: 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on siirretty uuden maataloushallintoalueen hoidettavaksi alkaen. Uudessa maaseutuhallinto yksikössä ovat Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kaupunki. Yksikköön on liittynyt myös Kärsämäki vuoden 2013 alusta. Uusi yksikkö on ollut tarpeellista muodostaa maaseutuviraston muuttaessa pelto- ja kotieläintukien maksatukseen liittyviä määräyksiä. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tehtäviä ovat uuden yhteistyö alueen Ylivieskan maksuosuuden budjetoinnin valmistelu ja valvonta. KATSAUS VUODEN 2013 TOIMINTAAN Vuoden 2013 huomioitavia asioita oli alueellisen maaseutuhallinnon muutos, missä myös Kärsämäki liittyi viidenneksi kunnaksi Oulaisten, Sievin, Ylivieskan ja isäntäkunta Nivalan muodostamaan alueeseen. Maatiloja yhteistoiminta-alueella oli vuonna kpl ja peltoa noin ha, keskipinta-ala oli 48 ha. EU-hankkeiden ja Leader-toiminnassa näkyi jonkin tukikausien päättyminen 2013/2014 vuosien lopussa. EU-hankkeita oli vähemmän toiminnassa ja Leader-toiminnassa rahoituspäätöksiä tehtiin vain noin puolet aikaisempiin vuosiin verrattuna. Msel-mukaisten lainojen ja avustusten hakeminen on ollut mahdollista koko vuoden, mutta rahoituspäätöksiä on haettu huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Maaseutupalveluiden päätehtäviä olivat edelleen maataloustukiin liittyvät hallintotehtävät ja tukiasioiden käsittely. EU ja kotimaisia suoria tukia maksettiin vuonna 2013 yhteensä ,14. ELY keskuksessa tehtiin Ylivieskaan investointipäätöksiä 5 kpl, korkotuki- ja valtionlainoja 787 t arvosta ja avustuksia ja lisäavustuksia 249 t edestä. Maatiloja Ylivieskassa vuonna 2013 oli 162 kpl, keskipinta-alaltaan 46,17 ha. Peltoa kaupungissamme on ha. Vuodesta 1995 tilat ovat vähentyneet 48 %, mutta keskipinta-ala on kasvanut 94,5 % ja viljelyksessä oleva pinta-ala lisääntynyt 7,58 %. Ylivieskalaisista päätoimisista tiloista suurin osa on maitotiloja. Lypsylehmiä vuonna 2013 oli kpl ( +4,9 % ), maitoa tuotettiin litraa ( + 6,6 % ) ja maitotiloja oli 35 kpl ( - 73 % ) vuoden lopussa. Maaseutuyrittäjille järjestettiin kaupungin taholta 4 eri koulutustilaisuutta vuoden 2013 aikana

73 72 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Toiminnallinen tavoite 2013 Toteutuminen 2013 Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Sukupolvenvaihdosten tekeminen 5 kpl vuodessa. Uuden maataloushallintoalueen toiminnan vakiinnuttaminen. Hankekausi on päättymässä vuonna 2014, osallistuttu vielä toiminnassa oleviin hankkeisiin. Mavin antamia suositus- ja eräpäiviä noudatettu. Tavoitteeseen ei päästy, toteutui vain yksi spv-kauppa. Toiminta on lähtenyt käyntiin, tehtävien eriyttäminen on toiminut suunnitellusti. TUNNUSLUVUT TUNNUSLUVUT TP 2011 TP 2012 TP 2013 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) Maksettavat palkkiot milj. ( kunta + TE-keskus ) ,2 6,2 5,9 Käsitellyt EU-hakemukset Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha Sukupolvenvaihdokset Sähköisen asioinnin maatilat TALOUS Maaseutuelinkeinojen Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % kehittäminen talousarvio muutokset muutosten 2013 Poikkeama 2012 / jälkeen Toimintatulot ,0 Toimintamenot ,2 Toimintakate ,6 Poistot 0 0 0

74 73 Toimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Tehtävä: 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Jokilaaksojen pelastuslaitos järjestää säädösten, asiakkaiden sekä alueensa kuntien edellyttämät palvelut riskiperusteisesti, taloudellisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti. Pelastustoimen palvelut tuotetaan vapaaehtoistoimintaa hyödyntäen ja tukien. Organisoitumisen lähtökohtana on alueella olevan osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä organisaation joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä Pelastuslaitoksen tehtävänä on: pelastustoimen palvelujen tuottaminen, kuten pelastuslaissa ja muissa säädöksissä määrätään o pitämällä yllä jatkuvaa pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, o huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä ja toimimalla alueellaan varautumisen asiantuntijana. edellisen lisäksi erillisiin sopimuksiin perustuen ottaa tehtäväkseen myös muita kuin pelastusalan lainsäädäntöön perustuvia tehtäviä joko sopijakunnilta, niiden yhteenliittymiltä tai muilta yhteisöiltä ja yksityisiltä, silloin kun se pelastuslaitoksen lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. KATSAUS VUODEN 2013 TOIMINTAAN Vuonna 2013 pelastuslaitoksella oli poikkeuksellisen paljon merkittäviä asioita valmisteltavana tai toimeenpantavana. Johtokunta hyväksyi osaltaan Jokilaaksojen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen päivityksen tammikuussa ja lähetti sen alueen kuntiin hyväksyttäväksi. Kaikki alueen kunnat hyväksyivät ja allekirjoittivat uusitun yhteistoimintasopimuksen vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 alussa pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu laajeni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa laaditun ensihoitosopimuksen myötä. Pelastuslaitoksen vastuulla olevien, valmiudessa pidettävien ambulanssien määrä kasvoi heti vuoden alussa neljästä yhdeksään, joista kahdeksan on hoitotasolla ja yksi perustasolla. Loppuvuodesta lisättiin välittömän valmiuden aikaa kolmen ambulanssin osalta ja lisättiin vielä kymmenes ambulanssi (perustasolla) osittaiseen painopisteajat kattavaan valmiuteen. Pelastuslaitoksen ambulanssit suorittivat yhteensä ensihoitotehtävää. Ensivastetoiminta laajeni myös Oulaisten kaupungin alueelle. Koko pelastuslaitoksen alueella ensivastetehtäviä oli 748 kpl. Pelastusjohtaja Vähäsalo erosi pelastuslaitoksen palveluksesta keväällä 2013, mikä käynnisti uuden pelastusjohtajan valintaprosessin. Uusi pelastusjohtaja valittiin elokuussa. Pelastuslaitoksessa valmisteltiin uusi palvelutasopäätös vuosille , jonka johtokunta hyväksyi marraskuun kokouksessaan. Marraskuun lopussa Suomen hallitus julkaisi rakennepoliittisen ohjelman, jossa eräänä uudistuskohteena oli pelastuslaitosten määrän puolittaminen 22:sta 11:ta vuoden 2016 alkuun mennessä. Tämä päätös osaltaan väritti loppuvuoden työtehtäviä.

75 74 Riskienhallinnan vastuualueella lanseerattiin pelastuslaitoksen vetovastuulla ollut, yhteistyössä Liikenneturvan ja Jokilaaksojen poliisilaitoksen kanssa valmisteltu Punainen Liitu liikenneturvallisuuskampanja, jossa kohderyhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Kampanja on tutkimuksen mukaan onnistunut vaikuttavuudessaan hyvin ja se laajenee pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta lähivuosina koko Suomessa pelastuslaitosten liikenneturvallisuustyössä käytettäväksi. Asuinkohteiden omavalvontatoiminta laajennettiin edellisen vuoden pilotoinnin kokemusten perusteella 2013 koko alueelle siten, että noin 10 % alueen omakotikohteista sai postitse omavalvontalomakkeen. Omavalvonnan myötä on asuinkohteiden saavutettavuutta kyetty parantamaan oleellisesti. Pelastuslaitoksen vetovastuulla eri yhteistyötahojen kanssa aiemmin kehitetty alueellinen Turvakanava-nettisivusto otettiin osaksi valtakunnallista sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka osana sitä kehitetään edelleen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen rooli tässä kehitystyössä on merkittävä. Turvallisuusviestinnässä saavutettiin kuntakohtaisesti tarkasteltuna pelastuslaitoksen historian paras vuosi määrällisesti sekä erityisesti tasalaatuisuuden osalta. Pelastustoiminnan tehtävien määrä lisääntyi vuoteen 2012 nähden 27,5 %. Pelastustoiminnan tehtäviä oli yhteensä kpl, mikä käytännössä vastaa lähes normaalien vuosien tehtävämääriä. Lisäys johtui lähinnä ensivastetehtävien, vahingontorjuntatehtävien, maastopalojen, liikenneonnettomuuksien sekä erilaisten tarkastus- ja varmistustehtävien määrien kasvusta. Kevään tulvat työllistivät tavanomaista vuotta enemmän ja erityisesti Pyhäjoen keskustassa tapahtunut jääpatotulva oli poikkeuksellinen. Marras- joulukuussa Eino- ja Seija-myrskyt aiheuttivat yhteensä lähes 180 vahingontorjuntatehtävää. Pelastuslaitoksen vielä rakenteilla oleva tilanne- ja johtokeskus oli käytössä kevään tulvien ja loppuvuoden myrskyjen aikaan osoittaen tarpeellisuutensa. Alueen kuntiin hankittiin ja asennettiin edelleen uusia väestöhälyttimiä. Vuoden 2013 lopussa puuttuu enää muutamasta kunnasta uusi suurtehohälytin. Nämä odottavat paloasemahankkeiden tai paloasemarakennuksen korjausten etenemistä. Lisäksi muutama vanha hälytin odottaa vielä päivitystä. Kehityskeskustelujen toteutumaprosentti jäi 87,4 %:iin. Tavoitteesta jäätiin johtuen lähinnä pitkistä sairaslomista, ensihoidon merkittävästä laajenemisesta sekä lukuisista määräaikaisista työsopimuksista. Pelastuslaitoksen talous toteutui erinomaisesti. Pelastustoimen talousarviomenot ja myös ensihoidon talousarviomenot alittuivat siten että pelastuslaitos voi palauttaa alueen kunnille ja sairaanhoitopiirille historiansa merkittävimmät ylijäämät.

76 75 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Pelastusyksikön toimintavalmiusaika Palotarkastuksen suunnitelmallinen toteuttaminen Turvallisuusviestinnän suunnitelmallinen toteuttaminen Ensihoito Strateginen tavoite Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Ensimmäinen pelastusyksikkö saapuu 90 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä paikalle riskiruudun edellyttämässä toimintavalmiusajassa Palotarkastukset suoritetaan palvelutasopäätöksessä edellytetyllä tasolla uuden valvontasuunnitelman mukaisesti Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintätilaisuuksiin osallistuu vähintään 15 % alueen asukkaista Kyetään toimittamaan ensihoitopalvelut sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla 90 % kiireellisistä tehtävistä 1. pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoiteajassa Valvontasuunnitelman mukaiset tavoitteet saavutetaan Joka kunnassa saavutetaan 15 %:n taso SHP:n kanssa yhdessä sovitun seurantajärjestelmän luominen Koko alue 87 % I-riskiluokka 54 % Ylivieska I-riskiluokka 27 % Raahe I-riskiluokka 72 % II-riskiluokka koko alue 84 % III-riskiluokka koko alue 98 % Yritys ja laitoskohteet 98,9 % Asuinkohteet ja ne joihin ei päästy 93,3 % Omavalvontatoteutuma 75,5 % 21%, yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikissa kunnassa ylitettiin 15% Sairaanhoitopiirille on raportoitu ensihoidon toiminnan ja talouden toteutumista sovitulla tavalla TALOUSNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Palvelutasopäätöksen mukainen palvelutuotanto kyetään toteuttamaan tehokkaasti Strateginen tavoite Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Talousarvion suunnitelman mukainen toteutuma Jatkuva aktiivinen talouden seuranta, raportointi johtokunnalle neljännesvuosittain Talouden ja toiminnan seurantaraportit on käsitelty säännöllisesti johtoryhmässä ja johtokunnassa. Pelastuslaitoksen talousarvio toteutui hyvin. Käyttötalouden netto toteutuma oli ,43 ; (Tot % 95,5 % ). Investointien netto toteutuma oli (Tot 95,6 %, alitus ). Kuntalaskutus oli yhteensä ,43. Pelastuslaitos palauttaa alueen kunnille yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ,57.

77 76 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Valmiussuunnittelu ja varautuminen Strateginen tavoite Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Pelastuslaitoksen omassa suunnittelussa huomioidaan entistä paremmin erityis- ja häiriötilanteisiin varautuminen. Pelastuslaitos toimii alueellansa valmiussuunnittelussa yhteen sovittajana ja koordinoijana. Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteistyötä alueen kuntien kanssa syvennetään. Toukokuussa 2013 on pidetty pelastuslaitosten ja Pohjois- Suomen aluehallintoviraston välinen kokous varautumisen kehittämisestä alueella. Palvelutasopäätöksessä huomioitiin resursointi kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukemiseen. Palvelutasopäätös Palvelutasopäätös vahvistetaan Valmistelun ja käsittelyn aikataulu kyetään pitämään Johtokunta hyväksyi uuden palvelutasopäätöksen HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Henkilöstöjohtaminen Turvallinen ja terveellinen työympäristö Henkilöstön saatavuus Strateginen tavoite Tavoitetaso 2013 Toteutuminen 2013 Kehityskeskustelut käytössä päätoimisen henkilöstön osalla Tavoitteena nolla tapaturmaa Viroissa ja toimissa pätevät ja osaavat henkilöt Kehityskeskustelut käydään 100 % Työsuojelua kehitetään järjestelmällisesti Viroissa ja toimissa 95 % 87,4 % 31 tapaturmaa Pelastustoimen tehtävissä 89,6 % henkilöstöstä on pätevyyden omaavia. Sopimushenkilöstöä riittävästi Paloasemakohtainen tavoitevahvuus toteutuu Ensihoidossa päteviä 100 %. Sopimushenkilöstön hälytysosastojen vaje on 11,5 % tavoitevahvuuteen nähden.

78 77 TILINPÄÄTÖS 2013 TUNNUSLUVUT Pelastustoiminnan ja ensihoidon tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Pelastustoiminnan hälytystehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) YHT Toteutunut toimintavalmiusaika TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TP % 96 % 95 % 90 % 90 % 87 % Pelastustoiminnan hälytystehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) TP 2009TP 2010TP 2011TP 2012TA 2013TP TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Riskienhallinan tunnusluvut Valvontatoiminta Asuinkohteiden yleisten palotarkastusten tavoite TA Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden yleisten palotarkastusten suoritus % 67 % 59 % 68 % 77 % 75 % Asuinkohteiden omavalvonta suoritus % % 76 % Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP Muut valvonnat (asiakirja, ylimääräiset palot. Ym) TP Kaikki valvontasuoritukset yhteensä Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset % 100 % 90,2 % 100 % 99,6% 98,9% Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

TASEKIRJA 2015 Kaupunginhallitus 4.4.2016 Kaupunginvaltuusto 6.6.2016

TASEKIRJA 2015 Kaupunginhallitus 4.4.2016 Kaupunginvaltuusto 6.6.2016 TASEKIRJA 2015 Kaupunginhallitus 4.4.2016 Kaupunginvaltuusto 6.6.2016 1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2. Kaupungin hallinto...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014. Kaupunginvaltuuston 1.6.2015 hyväksymä

TASEKIRJA 2014. Kaupunginvaltuuston 1.6.2015 hyväksymä TASEKIRJA 2014 Kaupunginvaltuuston 1.6.2015 hyväksymä 1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2. Kaupungin hallinto... 4 1.2.1.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot