2013 Tilinpäätös. Sisältö

Transkriptio

1 2013 Tilinpäätös Sisältö Hallituksen toimintakertomus Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernitase, IFRS... 9 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Emoyhtiön tase, FAS Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS Emoyhtiön liitetiedot, FAS Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Tasekirjan allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus

2 Hallituksen toimintakertomus 2013 Oras Invest, teollinen omistaja Oras Invest Oy on perheyritys, jolla on 69 vuoden perinteet teollisessa yrittäjyydessä. Oras Invest keskittää omistuksensa sellaisiin teollisiin yrityksiin, joissa sillä on huomattavaa toimialan tuntemusta ja joiden liiketoiminnassa se näkee kehitysmahdollisuuksia. Päämääränä on luoda pitkäaikaista, kestävää arvonnousua. Konsernirakenne Oras Invest -konserniin ovat kuuluneet koko tilikauden ajan emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi 100-prosenttisesti omistettu Oras Oy sekä osakkuusyhtiöt Uponor Oyj (22,6 %), Kemira Oyj (18,2 %) ja Tikkurila Oyj (18,1 %). Oras-konserni on Oras Invest -konsernin alakonserni. Oras-konserni koostuu 100-prosenttisesti omistetuista yhtiöistä kahdessatoista Euroopan maassa, emoyhtiönään Oras Oy. Oras Invest-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu IFRS-periaatteiden (International Financial Standards) mukaisesti. Emoyhtiö Oras Invest Oy:n tilinpäätös on tehty suomalaisten laskentaperiaatteiden (FAS) mukaisesti. Oras Invest -konsernin taloudellinen asema ja rahoitus Oras Invest -konsernin tilinpäätökseen on yhdistelty Oras-konserni alakonsernina (omistusosuus 100 %), ja osakkuusyhtiöt Uponor Oyj, Kemira Oyj ja Tikkurila Oyj pääomaosuus-menetelmällä. Strategiset omistukset Kemira Oyj:ssä ja Tikkurila Oyj:ssä on käsitelty pääomaosuusmenetelmällä lähtien. Niihin kohdistunut arvostusero on siirtymäsäännösten mukaan purettu käyvän arvon rahastosta vuonna Oras-konserni laatii oman konsernitilinpäätöksensä. Tilinpäätös on saatavissa Oras Oy:n pääkonttorista. Nettovarallisuus (Net Asset Value, NAV) oli vuoden 2013 lopussa 776 milj. euroa (617). Nettovarallisuuteen luetaan Uponorin, Tikkurilan ja Kemiran omistusten markkina-arvot sekä Oras-konsernin arvo laskettuna kaavalla EBITDA 8 nettovelat. Omistajan kokonaistuotto (Total Shareholder Return, TSR) tilikaudelta oli 26 % (49 %). Oras Invest -konsernin likvidit rahavarat olivat 95,0 milj. euroa (12,6). Taseen loppusumma oli 698,4 milj. euroa (497,2) ja oma pääoma 315,3 milj. euroa (272,1). Oras Invest Oy:n liikevaihto ja tulos Oras Invest Oy jatkoi patenttimaksujen perimistä Oras Oy:ltä. Patenttimaksut perustuvat kunkin patentin käyttöarvoon. Vuositasolla tästä kertyi liikevaihtoa 0,7 milj. euroa (1,4). Emoyhtiön liikevaihto oli tilikaudella 0,9 milj. euroa (1,7). Oras Invest Oy:n osinkotuotot olivat tilikauden aikana 27,4 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana, Uponor Oyj jakoi osinkoa 0,38 euroa osakkeelta, jolloin Oras Investin osuus Uponorin osingoista oli 6,3 milj. euroa (5,8). Kemira Oyj maksoi osinkoa 0,53 euroa osakkeelta, jolloin Kemiralta saatujen osinkojen yhteissumma oli 15,0 milj. euroa (15,0). Tikkurila Oyj maksoi osinkoa 0,76 euroa osakkeelta, jolloin Tikkurilalta saatujen osinkojen yhteissumma oli 6,1 milj. euroa (5,8). Oras Oy ei jakanut osinkoa (2,6 milj. euroa vuonna 2012), mutta maksoi Oras Invest Oy:lle konserniavustusta 4,6 milj. euroa (6,0). Emoyhtiön tilikauden tulos oli 27,4 miljoonaa euroa (28,1). Taloudellinen asema ja rahoitus Oras Invest Oy:n likvidit rahavarat olivat 0,05 milj. euroa (0,05). Taseen loppusumma oli 635,6 milj. euroa (639,8). Oma pääoma oli 485,0 milj. euroa (459,1) ja maksetut osingot 1,5 milj. euroa. Maksuvalmius vuoden aikana oli hyvä. Tilikauden aikana korollisia velkoja lyhennettiin 26,4 milj. eurolla. Lainat omistajilta lyhennettiin kokonaisuudessaan. Vuoden 2013 päättyessä Oras Invest Oy:n lainasumma oli yhteensä 145,1 milj. euroa (171,5, mistä 157,1 milj. euroa pankkilainoja). Velkojen suhde markkina-arvoisiin sijoituksiin oli 16 % (22 %). Muutokset teollisissa omistuksissa Tilikauden aikana ei ollut muutoksia teollisissa omistuksissa. Tuotekehitys, ympäristö ja työturvallisuus Oras Invest Oy on teollinen omistaja, eikä yhtiöllä ole tuotekehitys- tai ympäristötoimintoja. Teollisten omistusten toiminnot on esitetty osana ao. yhtiöiden tilinpäätöksiä. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia. Näkymät vuodelle 2014 Teollisena omistajana Oras Invest Oy:n näkymät ovat suorassa yhteydessä sen teollisten omistusten tilinpäätöksissään esittämiin ohjeistuksiin. Riskit Oras Investin pääasialliset riskit liittyvät sen pitkäaikaisiin omistuksiin. Koska omistuksissa on kyse huomattavista sijoituksista, jotka keskittyvät tiettyihin teollisuudenaloihin, saattavat muuttuvat markkinaolosuhteet vaikuttaa omistettujen yritysten kannattavuuteen. Tikkurila Oyj on neljäs teollinen sijoitus, ja tämä pienentää teollisuudenaloihin liittyvää riskiä. Oras Investin omistukset ovat yhtiöissä, joiden kotivaluutta on euro. Tästä syystä Oras Investin valuuttariskit ovat välillisiä, ja muodostuvat omistettujen yhtiöiden kansainvälisten operaatioiden kautta. Muuttuvat olosuhteet rahoitusmarkkinoilla saattavat johtaa siihen, että uutta rahoitusta ei ole saatavilla tai sen lainanhoitokustannukset kasvavat. Korkoriskit on katettu johdannaissopimuksilla. Valuuttalainat on täysin katettu valuuttajohdannaisilla. Oras-konsernin normaaliin toimintaan liittyvät teolliset vahinkoriskit ja tuotevastuu on katettu vakuutuksilla. Oras Invest Oy:ssä tai Oras-konsernissa ei ole meneillään riita-asioita, joista voisi syntyä mainittavia korvausvastuita. Oras Invest tilinpäätös

3 Osakkeet Oras Invest Oy:n osakepääoma jakautuu seuraavasti: A osakkeet (1 ääni/osake) Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön voittovaroihin. Yhtiön hallitus, johto ja tilintarkastajat Hallitus: Pekka Paasikivi (puheenjohtaja), Eerik Paasikivi, Kaj Paasikivi, Risto Paasikivi, Vesa Puttonen, Frank Stangenberg- Haverkamp ja Christoph Vitzthum. Toimitusjohtaja: Jari Paasikivi Tilintarkastajat: KHT Heikki Ilkka (Ernst & Young Oy) ja Ernst & Young Oy päävastuullisena tarkastajanaan KHT Minna Toivonen Voittoa koskevat toimenpiteet Hallitus esittää, että Oras Invest Oy jakaa päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 6,90 euroa / osake ja yhteensä euroa. Loppuosa tilikauden voitosta jätetään voittovaroihin. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. ORAS INVEST OY:N TUNNUSLUVUT FAS Liikevaihto milj. euroa 0,9 1,7 1,7 Liikevoitto milj. euroa 0,7 0,1 0,4 Tilikauden tulos milj. euroa 27,4 28,1 34,1 Oma pääoma milj. euroa 485,0 459,1 432,5 Koko pääoma milj. euroa 635,6 639,8 636,4 Oma pääoma/koko pääoma % 76,3 71,8 68,0 Henkilöstö keskimäärin Kassavirta milj. euroa 0,0 0,1 6,7 Oras Invest tilinpäätös

4 ORAS-KONSERNI Liikevaihto 156,7 milj. euroa (2012: 131,1) Omavaraisuusaste 26,1 % (48,7 %) Syyskuun 30. päivänä Hansa Metallwerke AG tytäryhtiöineen siirtyi Oraksen omistukseen. Hansan yksikköjen yhteenlaskettu koko vuoden liikevaihto oli 124,2 milj. euroa Uusi Oras Optima tuoteperhe tuotiin onnistuneesti markkinoille Kokonaismarkkinoiden laskusta huolimatta Oras-konserni saavutti kasvua elektronisissa hanoissa sekä älyhanoissa. Koska yritys kasvatti strategisesti tärkeimpien tuoteryhmien myyntiä, yrityksen strateginen asema vahvistui. Hansan myynnin vaikutus liikevaihtoon oli 28,1 milj. euroa. Vuonna 2013 Oras panosti voimakkaasti tuotekehitykseen ja toi markkinoille uuden Oras Optima -tuoteperheen. Optima-sarja edustaa kokonaisuudessaan erinomaisesti Oraksen hanaosaamista sekä tarjoaa mahdollisuuden vision mukaiseen erilaistamiseen Euroopan hanamarkkinoilla. Hansan myötä konsernin tuotekehitys- sekä materiaali- ja tuotantoteknologiaosaaminen on entisestään vahvistunut ja monipuolistunut. Konsernin liikevoitto oli 8,8 milj. euroa (17,2). Liikevoitto sisältää 4,2 milj. euroa kertaluonteisia Hansan hankintaan liittyviä kustannuksia. Hansan vaikutus liikevoittoon oli 0,7 milj. euroa. Oras-konsernin taseen loppusumma oli 315,9 milj. euroa (88,8). Oma pääoma oli 82,5 milj. euroa (43,2) ja omavaraisuusaste 26,1 % (48,7). Konserniavustus Oras Invest Oy:lle 4,6 milj. euroa on kirjattu omaa pääomaa vähentäen (6,0). Vuoden 2013 lopussa taseeseen sisältyi 69,5 milj. euroa lyhytaikaisia lainoja. Nämä maksettiin kokonaisuudessaan tammikuussa Hansan kauppahinnan allokoinnin yhteydessä taseeseen kirjattiin 25,3 milj. euron liikearvo. Tuottavuuden kehitystoimia jatkettiin tuotantoyksiköissä, ja uusi Optima tuoteperhe oli vuoden merkittävin projekti. Oras-konsernin investoinnit olivat 3,8 milj. euroa (3,7). Päähuomio oli uuden teknologian kehittämisessä. Johdon kehittämisohjelmaa Agile & United jatkettiin yksilö- ja ryhmäcoachingilla. Kolmas HUPO -henkilöstötutkimus tehtiin marraskuussa tuotannon henkilöstön keskuudessa Raumalla ja Olesnossa. Toteutunut indeksi oli 314 (vastaava luku oli 270 vuonna 2012). Oras-konsernin liikevoitto oli 8,8 milj. euroa (17,2), ja liikevoittoprosentti 5,6 % (13,1 %). Tilikauden tulos oli 5,8 milj. euroa (14,0). Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa. ORAS-KONSERNIN TUNNUSLUVUT IFRS Liikevaihto milj. euroa 156,7 131, 1 129,0 Liikevoitto milj. euroa 8,8 17,2 12,4 Tilikauden tulos milj. euroa 5,8 14,0 10,1 Oma pääoma milj. euroa 82,5 43,2 37,1 Koko pääoma milj. euroa 315,9 88,8 85,7 Oma pääoma/koko pääoma % 26,1 48,7 43,2 Henkilöstö keskimäärin Oras Invest tilinpäätös

5 UPONOR KONSERNI Liikevaihto 906,0 (2012: 811,5) milj. euroa Liikevoitto (EBIT) 50,2 (57,7) milj. euroa Rahavirta ennen rahoitusta 67,2 (22,5) milj. euroa Nettovelkaantumisaste 33,7 (45,4) prosenttia Voitto osaketta kohti 0,38 (0,45) euroa Euroopan rakennusmarkkinoiden kehitys jatkui epävarmana lähes koko vuoden Pohjois-Amerikan liiketoimintaympäristö säilyi vahvana läpi vuoden. Yhdyskuntatekniikan kysyntä tärkeimmillä Euroopan markkinoilla pysyi vaisun vertailukauden kaltaisena. Uponorin liikevaihto vuonna 2013 oli 906,0 (2012: 811,5) miljoonaa euroa, mikä on 11,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vertailukelpoinen muutos oli 1,5 %. Euroopan haastava taloustilanne näkyi Talotekniikka Euroopan liikevaihdon epätyydyttävänä kehityksenä. Vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä paikallisen tuotehyväksynnän tilapäinen menetys Ranskassa vahvisti tätä vaikutusta. Talotekniikka Pohjois-Amerikan kasvu jatkui vahvana koko vuoden. Uponor Infran liikevaihto nousi ja oli 261,4 milj. euroa sisältäen yhteisyrityksen liikevaihdon vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Vuonna 2013 Uponorin bruttokatemarginaali laski selvästi, johtuen pääasiassa yhdyskuntatekniikan kasvaneesta osuudesta ja paikallisen tuotehyväksynnän menetyksestä Ranskassa. Raaka-aineiden hintakehitys oli edellisvuotta vakaampaa, mikä vaikutti myönteisesti bruttokatteeseen. Konsernin koko vuoden bruttokate oli 320,1 (310,8) milj. euroa. Konsernin liikevoitto oli 50,2 (57,7) milj. euroa, eli 13,0 % edellisvuotta vähemmän. Liikevoittomarginaali laski vertailukauden 7,1 prosentista 5,5 prosenttiin. Liikevoiton laskuun edellisvuodesta vaikuttivat ennen kaikkea Uponor Infran integraatioon (5,0 milj. euroa) ja hankintaan liittyneet kustannukset (1,7 milj. euroa) sekä Ranskan tuotehyväksynnän menettäminen. Konsernin osakekohtainen tulos oli 0,38 (0,45) euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli 92,1 (32,7) milj. euroa ja rahavirta ennen rahoitusta 67,2 (22,5) milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirtaa paransi käyttöpääoman pieneneminen, mikä johtui siitä, että Uponor Infran uudet yksiköt liitettiin konserniin huippusesongin aikaan, sekä se, että vertailuvuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä maksettiin lisäveroja. Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat yhteensä 33,9 (19,2) milj. euroa eli 14,7 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Nettoinvestointien määrä oli 30,4 (18,1) milj. euroa. Vuoden 2014 aikana Pohjois-Amerikassa ja erityisesti Yhdysvalloissa talouskehityksen odotetaan jatkuvan vahvana, mikä lupaa kohtuullista kasvua myös rakennusmarkkinoilla. Euroopassa markkinatilanteen sen sijaan uskotaan jatkuvan melko tasaisena eikä talotekniikan tai yhdyskuntatekniikan markkinoiden kysynnän odoteta juurikaan kasvavan. Markkinoiden kehitys on jatkossakin epävakaata ja lyhytaikaisen heilahtelun vaara on olemassa. Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,38 euroa / osake, yhteensä 27,8 milj. euroa. UPONOR TUNNUSLUVUT IFRS Liikevaihto milj. euroa 906,0 811,5 806,4 Liikevoitto* milj. euroa 50,2 57,7 35,4 Tilikauden tulos milj. euroa 26,8 32,8 1,6 Oma pääoma milj. euroa 287,7 207,3 209,2 Koko pääoma milj. euroa 661,0 499,4 515,2 Oma pääoma/koko pääoma % 43,5 41,5 40,6 Henkilöstö keskimäärin * jatkuvat liiketoiminnot Oras Invest tilinpäätös

6 TIKKURILA KONSERNI Liikevaihto 653,0 (2012: 670,4) milj. euroa Liikevoitto (EBIT) 71,5 (66,3) milj. euroa Rahavirta investointien jälkeen 66,9 (50,3) milj. euroa Nettovelkaantumisaste 23,4 (40,6) prosenttia Osakekohtainen tulos 1,14 (0,92) euroa Tikkurilan toiminta-alueen talouskasvu jäi vähäiseksi vuonna Kysyntä oli melko vaisua, mikä näkyi vertailukautta pienempinä myyntivolyymeina kaikilla Tikkurilan päämarkkinoilla. Koko vuoden myynnin lasku johtui epävarmasta taloustilanteesta, rakentamisen vähenemisestä, asuntokaupan hidastumisesta ja kuluttajien varovaisesta rahankäytöstä. Lisäksi heikentyneet valuutat laskivat euromääräistä liikevaihtoa. Tikkurila-konsernin vuoden 2013 liikevaihto laski 3 prosenttia vertailukaudesta. Vertailukautta alhaisemmat myyntivolyymit laskivat liikevaihtoa 5 prosenttia. Myyntimixin muutokset ja myyntihintojen korotukset nostivat liikevaihtoa 5 prosenttia. Valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys heikensi liikevaihtoa 2 prosenttia. Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 72,6 (73,7) miljoonaa euroa, mikä vastaa 11,1 (11,0) prosenttia liikevaihdosta. Suhteellinen kannattavuus säilyi vertailukauden tasolla liikevaihdon laskusta ja suuremmista markkinointipanostuksista huolimatta. Kannattavuuden paranemisen taustalla olivat myyntimixin suotuisa kehitys, toiminnan tehostaminen ja raaka-ainehintojen kehitys. Tikkurilan rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvänä. Vahvan rahavirran ansiosta nettovelkaantuneisuus on tilikauden 2013 päättyessä ennätys alhaisella tasolla. Liiketoiminnan rahavirta tammi joulukuussa oli yhteensä 79,2 (65,8) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman määrä oli katsauskauden lopussa 81,1 (90,5) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman alenemiseen vaikutti toisaalta edellistä tilikautta alemmat myyntivolyymit ja liikevaihto sekä toisaalta konsernin omien tehostamistoimien vaikutukset. Rahavirta investointien jälkeen oli katsauskaudella yhteensä 66,9 (50,3) miljoonaa euroa. Rahavirran parantumiseen vaikutti erityisesti vertailukautta alempi investointitaso sekä tuloverojen maksun ajoitus. Nettovelkaantumisaste oli 23,4 (40,6) prosenttia ja sidotun pääoman tuotto (ROCE) 23,5 (21,0) prosenttia. Tikkurila on jo 150 vuoden ajan tarjonnut kuluttajille ja ammattilaisille helppokäyttöisiä ja kestäviä ratkaisuja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen. Tikkurila haluaa olla johtava maaliyhtiö Pohjoismaissa sekä Venäjällä ja muissa valituissa Itä-Euroopan maissa. Tikkurila pyrkii sopivaan tasapainoon kypsien ja kasvavien markkinoiden välillä. Tikkurilan tavoitteena on saavuttaa 1 miljardin euron liikevaihto ja yli 12 prosentin operatiivinen liikevoittomarginaali vuonna Tikkurila on perustettu vuonna 1862 ja sen osake on ollut listattuna NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 2010 lähtien. Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,80 euroa / osake, yhteensä 35,3 milj. euroa. TIKKURILA TUNNUSLUVUT IFRS Liikevaihto milj. euroa 653,0 670,4 643,7 Liikevoitto milj. euroa 71,5 66,3 61,2 Tilikauden tulos milj. euroa 50,1 40,7 35,5 Oma pääoma milj. euroa 208,1 198,9 191,5 Koko pääoma milj. euroa 415,3 433,3 434,5 Oma pääoma/koko pääoma % 50,1 45,9 44,1 Henkilöstö keskimäärin Oras Invest tilinpäätös

7 KEMIRA KONSERNI Liikevaihto 2 229,1 (2012: 2 240,9) milj. euroa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 164,2 (155,5) milj. euroa. Tulos/osake ilman kertaluonteisia eriä 0,70 euroa (0,77). Rahavirta investointien jälkeen 195,7 (71,8) milj. euroa. Kemira-konsernin liikevaihto oli 2 229,1 miljoonaa euroa (2 240,9). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 3 %, johtuen myyntimäärien kasvusta. Myyntihintojen muutokset eivät juuri vaikuttaneet liikevaihtoon. Joidenkin Kemiran taloudelliseen tulokseen vaikuttavien keskeisten valuuttojen kurssit laskivat euroon nähden vuoden 2013 aikana: Yhdysvaltain dollari laski 3 %, Brasilian real 14 % ja Kanadan dollari 7 %. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Kemiran liikevaihtoon oli 2 % eli noin 50 miljoonaa euroa. Kemira toteutti vuonna 2013 kaksi yritysostoa hankkimalla omistukseensa 3F:n ja Soto Industriesin Yritysostojen vaikutus Kemiran liikevaihtoon oli vajaat 20 miljoonaa euroa (alle 1 %). Vuoden aikana Kemiran toiminnan painopiste siirtyi strategian mukaisesti entistä enemmän erikoistuotelinjoihin. Tämä johti useiden perustuotelinjoihin perustuvien liiketoimintojen myyntiin. Näitä olivat elintarvike- ja lääketeollisuuksissa käytettävien kemikaalien valmistus (1. 3.), alumiini- ja saostuskemikaaliliiketoiminta Brasiliassa ( ), kemikaalien jakeluliiketoiminta Tanskassa (kauppa saatettu päätökseen tarkastelujakson päättymisen jälkeen 2. tammikuuta 2014), muurahaishapon ja sen johdannaisten tuotantoon liittyvä liiketoiminta Suomessa (kauppa odotetaan saatettavan päätökseen vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä) sekä muista pienistä peruskemikaaliliiketoiminnoista luopuminen Tanskassa ja Romaniassa. Yritysmyyntien vaikutus Kemiran liikevaihtoon oli 2 % eli noin 50 miljoonaa euroa vuonna Liikevaihdon maantieteellinen jakauma oli seuraava: EMEA 57 % (55 %), Pohjois-Amerikka 30 % (31 %), Etelä- Amerikka 7 % (8 %) ja Aasian ja Tyynenmeren alue 6 % (6 %). Vuoden 2013 huhtikuussa terävöitetyn strategian mukaisesti kehittyneet markkinat ovat edelleen tärkeitä Kemiran kaikille segmenteille, kun taas kehittyvillä markkinoilla keskitytään valikoivaan kasvuun. Paperikoneen märkäpään kemikaaleille tärkeimpiä markkinoita ovat Kiina ja Indonesia. Brasilia ja Uruguay säilyivät edelleen keskeisinä markkinaalueina selluteollisuudessa käytettäville valkaisukemikaaleille. Oil & Mining pyrkii laajentamaan liiketoimintaa valikoiduissa Etelä-Amerikan maissa sekä Lähi-Idässä ja Afrikassa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 6 % ja oli 164,2 miljoonaa euroa (155,5) pääasiassa myyntimäärien kasvusta johtuvan 32 miljoonan euron vaikutuksen ansiosta. Myyntihintojen muutoksilla oli 9 miljoonan euron vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Muuttuvat kustannukset kasvoivat 8 miljoonaa euroa pääasiassa propyleenin ja sähköön liittyvien raaka-aineiden kohonneiden hintojen vuoksi. Kiinteät kustannukset laskivat 11 miljoonaa euroa pääasiassa Fit for Growth -ohjelman mahdollistamien kustannussäästöjen ja muiden tehostamistoimien ansiosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä oli 6 miljoonaa euroa ja ChemSolutions- ja Municipal & Industrial -segmenteissä toteutettujen yritysmyyntien vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä oli 6 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä nousi 7,4 %:iin (6,9 %). Vuonna 2013 liiketoiminnan nettorahavirta nousi 200,3 miljoonaan euroon (176,3) pääasiassa nettokäyttöpääomassa tapahtuneiden myönteisten muutosten ja aiempaa alhaisempien korkomenojen ja maksettujen verojen seurauksena. Vertailujakson rahavirtaan sisältyivät yhteensä 15 miljoonan euron osingot PVO:lta ja yhteisyritys Sachtlebenilta. Rahavirta investointien jälkeen nousi 195,7 miljoonaan euroon (71,8) pääasiassa yhteisyritys Sachtlebenin osakkeiden myynnistä saatujen 98 miljoonan euron, elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoimintojen myynnistä saatujen 80 miljoonan euron ja Brasilian saostuskemikaaliliiketoiminnan myynnistä saatujen 8 miljoonan euron luovutustulojen ansiosta. Italiassa ja Yhdysvalloissa toimivan 3F:n hankinnan vaikutus rahavirtaan oli 59 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 vertailujaksolla rahavirta sisälsi yhteisyritys Sachtlebenin maksaman 27 miljoonan euron pääoman palautuksen. Nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta laski 10,9 %:iin ( : 12,8 %) pääasiassa alentuneiden myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden sekä kasvaneiden ostovelkojen vuoksi. Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,53 euroa / osake, yhteensä noin 81 milj. euroa. KEMIRA TUNNUSLUVUT IFRS Liikevaihto* milj. euroa 2 229, , ,2 Liikevoitto* milj. euroa 164,2 155,5 157,3 Tilikauden tulos* milj. euroa 25,9 22,4 140,3 Oma pääoma milj. euroa 1 125, , ,8 Koko pääoma milj. euroa 2 211, , ,5 Oma pääoma/koko pääoma % 50,9 51,2 51,2 Henkilöstö keskimäärin * jatkuvat liiketoiminnot Oras Invest tilinpäätös

8 Konsernin laaja tuloslaskelma ifrs Oras Invest -konserni (1000 euroa) Liitetieto Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: Osuus osakkuusyhtiön muun laajan tuloksen eristä Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Voitot ja tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista Rahavirran suojaukset Laskennalliset verot muista laajan tuloksen eristä Osuus osakkuusyhtiön laajan tuloksen eristä Muuntoerot Muut laajan tuloksen erät yhteensä Tilikauden laaja tulos Oras Invest tilinpäätös

9 Konsernitase ifrs Oras Invest -konserni (1000 euroa) Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo 9, Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset Muut pitkäaikaiset varat Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Muu sijoitettu pääoma Kertyneet voittovarat Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Laskennalliset verovelat Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Lyhytaikaiset korolliset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä Oras Invest tilinpäätös

10 Konsernin rahavirtalaskelma ifrs Oras Invest -konserni (1000 euroa) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Voitto (tappio) ennen veroja Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Muutokset rahoitusinstrumenteissa Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Realisoitumattomat kurssierot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys( )/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys( )/vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys( ) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Tuotekehitysinvestoinnit Hankitut liiketoiminnat Investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten korollisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten rahoitussaamisten muutos 283 Pääomansijoitus Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos, lisäys(+)/vähennys( ) Rahavarat tilikauden alussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa * * Ks. Liitetieto 29 vastuusitoumukset Oras Invest tilinpäätös

11 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ifrs Oras Invest -konserni (1000 euroa) 2013 Oma pääoma Tilikauden laaja tulos Muutokset muussa sijoitetussa pääomassa Maksetut osingot Siirrot omassa pääomassa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Muu sijoitettu pääoma Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma Tilikauden laaja tulos Muutokset muussa sijoitetussa pääomassa Maksetut osingot Siirrot omassa pääomassa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Kertyneet voittovarat * Yhteensä * Kertyneiden voittovarojen vertailuluvut ja sisältävät IAS 19 Työsuhde-etuudet takautuvan soveltamisen muutosvaikutuksen. Tämän vaikutus oli 589 teur ja johtuu pääasiassa osakkuusyhtiöistä. Oras Invest tilinpäätös

12 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ifrs 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernin perustiedot Oras Invest -konserni on kansainvälinen teollisuuskonserni. Konsernin emoyhtiön, Oras Invest Oy:n, kotipaikka on Rauma ja sen osoite on PL 40 / Isometsäntie 2, Rauma, Suomi. Yritys ei ole listautunut pörssiin. Oras Invest Oy:n y-tunnus on Oras Invest Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Oras Invest -konserniin kuuluu emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi sataprosenttisesti omistettu Oras-konserni sekä osakkuusyhtiöt Uponor Oyj (22,64 %), Kemira Oyj (18,20 %) ja Tikkurila Oyj (18,07 %). Oras-konserni on keskittynyt käyttäjäystävällisten sekä vettä ja energiaa säästävien saniteettituotteiden kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin. Oras-konsernin pääkonttori ja yksi valmistuslaitoksista sijaitsevat Raumalla. Konsernin muut valmistusyksiköt sijaitsevat Saksassa, Puolassa ja Tsekissä. Myyntikonttoreita on Pohjoismaissa sekä useissa Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan maissa. Oras Invest -konserni hankki saksalaisen Hansa Metallwerke AG:n tytäryhtiöineen. Oras Invest -konsernin tuloslaskelmaan sisältyy Hansan tulos alkaen kolmelta kuukaudelta. Laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS- standardeja sekä niiden SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina (teur). Ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laadintaperiaatteissa ole toisin mainittu. Arvioiden käyttö Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti joudutaan tekemään arvioita ja olettamuksia. Nämä vaikuttavat varojen ja velkojen määrään taseessa, vastuusitoumusten esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen käsitykseen, joten on mahdollista, että toteutumat poikkeavat näistä arvoista. Konsernitilinpäätöksen laadintamenetelmä Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on omistuksensa perusteella suoraan tai yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa yli puolet äänivallasta. Tytäryhtiöiksi katsotaan kaikki ne yhtiöt, joiden osakekannan äänimäärästä Oras Invest Oy omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai joissa sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on laadittu samalle raportointijaksolle yhtenäisillä laadintaperiaatteilla kuin emoyhtiön ja konsernin tilinpäätös. Vuoden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt on otettu mukaan siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Myydyt yhtiöt ovat mukana tuloslaskelmassa siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Sen mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, ja se osa hankintahinnasta (hankintamenosta), joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta on liikearvoa. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS -siirtymispäivää ( ) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS -periaatteiden mukaisiksi. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, sisäiset katteet, saamiset, velat, ja konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Mikäli arvonalentumista kirjataan, ei realisoitumattomia tappioita eliminoida. Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on % äänimäärästä tai joissa konserni käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Osuudet osakkuusyhtiöissä on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistuksen mukaisesti ja esitetään tuloslaskelmassa erikseen. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sen kirjanpitoarvon, osuutta ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Hankitun yhtiön nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä, ja se osa hankintahinnasta, joka ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon, on liikearvoa. Osakkuusyhtiöön liittyvä liikearvo sisältyy investoinnin kirjanpitoarvoon, eikä siitä ole tehty poistoja eikä sitä ole testattu erikseen arvonalentumisen varalta. Pääomaosuusmenetelmän käyttöönoton jälkeen on tutkittava, löytyykö merkkejä osakkuusyhtiösijoituksen arvonalentumisesta. Mikäli näin on, arvonalentuminen lasketaan osakkuusyhtiön kirjanpitoarvon ja sen kerrytettävissä olevan rahamäärän erotuksena. Arvonalentuminen Oras Invest tilinpäätös

13 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS kirjataan tuloslaskelman kohtaan osuus osakkuusyhtiön tuloksesta. Valuuttamääräiset erät Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, mikä on konsernin emoyrityksen toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksien valuuttamääräiset erät muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Normaaliin liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina, kun taas rahoitukseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa. Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kuukauden keskikurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tästä aiheutunut muuntoero sekä tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta aiheutuneet muut muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Olennaisten pääomapalautusten yhteydessä realisoituneet muuntoerot tuloutetaan tuloslaskelman kurssieroissa. Historialliset muuntoerot on sisällytetty taseeseen kertyneisiin muuntoeroihin. Oras Invest -konsernissa ulkomaisista liiketoiminnoista sekä osakkuusyhtiön muista laajan tuloksen eristä johtuvat muuntoerot on kirjattu laajan tuloslaskelman eriin. Taseen oman pääoman erä muuntoerot koostuu kyseisistä eristä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettavat toiminnot Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettaviin toimintoihin liittyvät varat muodostuvat sinä hetkenä, kun yksittäisellä suunnitelmalla päätetään lopettaa erillinen merkittävä liiketoimintayksikkö, jonka varat, velat ja taloudellinen tulos voidaan erottaa toiminnallisesti ja rahoituksellisesti. Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat esitetään omalla rivillään konsernin taseessa. Lopetettavien toimintojen tulos esitetään omana rivinään konsernin tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettavat toiminnot esitetään kirjanpitoarvossaan tai markkinaarvossaan, mikäli se on kirjanpitoarvoa alempi. Kyseisistä varoista on lopetettu poistojen kirjaaminen hetkenä, jona ne on määritetty myytävänä oleviksi pitkäaikaisiksi varoiksi tai lopetettaviksi toiminnoiksi. Vuosien 2013 ja 2012 aikana Oras Invest -konsernissa ei ole ollut myytävänä olevia pitkäaikaisia varoja tai lopetettavia toimintoja. Tuloutusperiaatteet Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle sovittujen toimitusehtojen mukaisesti eikä konsernilla enää ole tuotteiden hallintaoikeutta tai todellista määräysvaltaa. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtona esitetään myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisten myyntien kurssieroilla. Tutkimus- ja tuotekehitys Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät. Konsernin tuloslaskelmassa ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuotekehityskulut kirjataan kuluksi, elleivät IAS 38:n mukaiset aktivointikriteerit täyty. Tuotekehityskustannukset aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi, siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka liittyvät tuotekehitysprojektin valmiiksi saattamiseen. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on muutettu kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen tilikauden 2013 aikana. Aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluiksi viiden vuoden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Eläkejärjestelyt Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia. Niissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, minkä jälkeen konsernilla ei ole enää oikeudellista eikä tosiasiallista maksuvelvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi konsernissa on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuja, kuten palvelusvuosipalkkio ja kertamaksuinen bonus eläkkeelle jäätäessä. Nämä järjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisesta eläkejärjestelystä johtuva omaisuuserä tai velka saadaan vähentämällä etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen nykyarvosta eläkejärjestelyyn kuuluvat varat, jotka on arvostettu käypään arvoon. Näin saatu omaisuuserä tai velka on merkitty taseeseen. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyn velvoitteen määrät perustuvat vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa. Velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto sekä nettokorko kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tuloverot Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikausien tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, jotka perustuvat kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettuun verotettavaan tuloon, sekä Oras Invest tilinpäätös

14 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS aikaisempien tilikausien verojen oikaisut, samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Aineettomat hyödykkeet Aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin lasketaan tavaramerkit, patentit, jakelukanavat, aktivoidut kehittämismenot ja ohjelmistojen lisenssit. Aineeton käyttöomaisuus on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot sekä mahdolliset arvonalennukset. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi niiden syntymishetkellä. Kooltaan merkittävien uudistus- ja perusparannushankkeiden menot kirjataan taseeseen silloin, kun on todennäköistä, että yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Käyttöomaisuuden luovutuksista, myynneistä tai käytöstä poistamisista johtuvat voitot ja tappiot lasketaan myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja myyntitappiot liiketoiminnan muina kuluina. Käyttöomaisuuden poistot Käyttöomaisuus esitetään taseessa arvostettuna hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet Rakennukset Rakennelmat Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet 3 25 vuotta vuotta 10 vuotta 3 12 vuotta vuotta Julkiset avustukset Valtiolta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan taseeseen vähentämään niiden hankintamenoa. Arvonalentumiset Omaisuuserien arvoa arvioidaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuneilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvoissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Mahdollista liikearvosta tehtävää arvonalentumista ei peruta. Liikearvosta arvioidaan arvonalentumiskirjauksen tarve vuosittain tilinpäätöstä laadittaessa tehdyt arvonalentumistestaukset eivät paljastaneet arvonalentumisten kirjaamistarvetta. Testauksessa käytetty diskonttauskorko (WACC) oli 8 %. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina kuin rahoitusleasing -sopimuksina. Näiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Oras Invest -konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksia. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuushyödykkeestä myytäessä saatava hinta vähennettynä myyntikustannuksilla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää muuttuvien kulujen lisäksi niille kohdistetun osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Varaukset Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, josta vapautuminen todennäköisesti edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa oikeudellisen menetyksen, ja tämän velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä mm. toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin ja takuukustannuksiin. Varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa ko. kulujen ryhmään. Rahat ja pankkisaamiset Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Oras Invest tilinpäätös

15 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS Konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarat sisältävät myös lyhytaikaiset sijoitukset rahastoihin, jotka on taseessa luokiteltu rahamarkkinasijoituksiksi. Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Johdannaissopimukset, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta, on arvostettu tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Käypä arvo on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja tai arvioitujen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoa. Käyvän arvon muutokset sekä realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät. Myynti- ja muut saamiset Myynti- ja muut saamiset sisältävät myyntisaamisia sekä muita saamisia ja ne ovat arvostettu hankintamenoon. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäiseen laskun summaan. Mikäli on olemassa perusteltu näyttö siitä, että konserni ei saa kaikkia myyntisaamisiaan takaisin kirjataan arvonalennus. Perustelluiksi näytöiksi huomioidaan velallisen taloudelliset vaikeudet, velallisen konkurssi ja maksujen huomattava myöhästyminen. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat pitävät pääosin sisällään sijoituksia pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Alkuperäisen arvostamisen jälkeen myytävissä olevat rahavarat arvostetaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Markkina-arvon muutokset kirjataan laajaan tulokseen käyvän arvon rahastoon. Kun myytävissä olevat rahoitusvarat myydään, käyvän arvon kumulatiivinen muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan yhdessä realisoituneiden myyntivoittojen ja -tappioiden kanssa. Käyvän arvon kumulatiivinen muutos siirretään myös tuloslaskelmaan, kun varoista tehdään arvonalennuskirjaus. Muut kuin pörssiyhtiö sijoitukset, jotka on luokiteltu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, on arvostettu hankintahintaan. Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon. Tämä ryhmä sisältää johdannaisia, joiden arvo on negatiivinen. Muut rahoitusvelat ovat arvostettu käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Liiketoimesta johtuvat menot sisältyvät alkuperäiseen rahoitusvelan arvoon. Muut rahoitusvelat sisältävät sekä pitkä- että lyhytaikaisia korollisia velkoja sekä osto- ja muita velkoja. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni käyttää johdannaissopimuksia vähentääkseen valuutta- ja korkoriskiä. Rahoitusjohdannaisia käytetään suojaustarkoitukseen ja ne kirjataan sekä hankittaessa että myöhemmin jokaisena tilinpäätöspäivänä taseeseen käypään arvoon. Niihin rahoitusjohdannaisiin, jotka täyttävät IAS 39 -standardin mukaiset vaatimukset, sovelletaan suojauslaskentaa. Suojausohjelma dokumentoidaan IAS 39:n vaatimusten mukaisesti, ja rahoitusjohdannaisten tehokkuus testataan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen olemassaoloaikana. Johdannaiset luokitellaan joko rahavirtojen suojauksiin tai suojauksiin, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta. Suojauslaskentaa on sovellettu uusiin rahoitusjohdannaissopimuksiin vuodesta 2011 alkaen. Suojauslaskennan soveltamisen ulkopuolelle jäävien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Rahavirran suojaukseksi luokiteltujen rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin siltä osin, kun suojaus on tehokasta. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen samoille kausille, joilla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tulokseen. Konserni ei sovella suojauslaskentaa hyödykejohdannaisiin. Maksettavat osingot Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon yhtiökokouksessaan. Uuden ja uudistetun IFRS normiston soveltaminen Konserni on soveltanut seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja alkaen: Muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Oras Invest -konserni on ryhmitellyt laajan tuloksen erät muutoksen mukaisesti. Muutos IAS 19 Työsuhde-etuudet, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksen mukana ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutos vaati takautuvaa soveltamista ja sillä on ollut vaikutusta vertailukauden avaavaan taseeseen sekä vuoden 2012 vertailulukuihin osuuksiin osakkuusyhtiöissä. IFRS 13 käyvän arvon määrittäminen, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta antamalla täsmällisen käyvän arvon määritelmän. Uudistetulla standardilla ei ole ollut oleellista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual improvements), voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Kyseisillä parannuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta raportoituihin lukuihin. Tilikaudella 2014 konsernissa tulee sovellettavaksi seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja IASB:n tulkinnat. Käyttöönottoaikataulu riippuu standardien voimaantulopäivistä. Oras Invest tilinpäätös

16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 10 Konsernitilinpäätös, voimaan Euroopan Unionissa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksissa muissa yhteisöissä, voimaan Euroopan Unionissa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos standardiin IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset ja (Annual improvements), voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Kyseisillä parannuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta raportoituihin lukuihin. Konserni on ennakoinut, että uusilla ja uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole materiaalista vaikutusta raportoituihin lukuihin 2013 eikä tulevien vuosien lukuihin. Oras Invest tilinpäätös

17 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS KONSERNIN LAAJAN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. HANKITUT LIIKETOIMINNAT Yrityshankinnan tulosvaikutus, teur Kirjattu 2013 Koko tilikauden proforma 2013 Liikevaihto Liikevoitto Maksettu vastike, teur Käteisvarat Luovutettu vastike yhteensä Rahana maksettu kauppahinta Hankitut rahavarat Rahavirtavaikutus Koko vuoden proforma kuvaa yrityshankinnan vaikutusta, jos vuonna 2013 hankittu liiketoiminta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen alkaen. Hansa Oras Invest -konserni allekirjoitti sopimuksen saksalaisen Hansa Metallwerke AG:n ja sen tytäryhtiöiden ostamisesta. Hansa kehittää, valmistaa ja markkinoi hanoja ja saniteettituotteita. Sen päämarkkina-alueet ovat Keski-Euroopassa. Omistusoikeus ja määräysvalta siirtyivät Oras Invest -konsernille , josta lähtien Hansa Metallwerke AG tytäryhtiöineen on yhdistetty Oras Invest -konserniin. Hankintamenolaskelma perustuu Hansan konsernitaseeseen , joka on olennaisilta osin laadittu IFRS:n ja Oras Invest -konsernin laskentaperiaatteiden mukaisesti. Hankinnasta aiheutuva liikearvo, teur, edustaa hankittua työvoimaa, tulevia tuotteita ja asiakkaita, maantieteellisia jakelukanavia seka Oraksen ja Hansan toimintojen yhdistämisen tuottamia synergiaetuja. Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin verotuksessa vähennyskelpoinen. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Hansa Metallwerke AG:sta ja sen tytäryhtiöistä maksetusta vastikkeesta ja hankinta-ajankohtana hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista. Hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista kirjatut määrät, teur Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä Varaukset Eläkevelvoitteet Korolliset velat Ostovelat ja muut velat Laskennalliset verovelat Velat yhteensä Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä Liikearvo Hankintaan liittyvät kulut on kirjattu vuoden 2013 konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Hansan liikevaihto, joka sisältyy Oras Invest -konsernin tuloslaskelmaan lähtien oli teur. Samalla ajalla Hansan liiketappio oli 699 teur. Jos Hansa olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut teur ja koko vuoden liikevoitto teur. Tilikauden 2012 aikana ei ole hankittu liiketoimintoja. (1000 euroa) LIIKEVAIHTO Hyödykkeiden myynti Yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot Vuokratuotot 2 3 Muut liiketoiminnan tuotot Yhteensä Oras Invest tilinpäätös

18 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS (1000 euroa) TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖMÄÄRÄ Palkat ja palkkiot Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Yhteensä Henkilömäärä Konsernin henkilökunnan keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Henkilömäärä toimihenkilöt työntekijät Yhteensä POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot Tavaramerkki 295 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Jakelukanavat 399 Aktivoidut kehittämismenot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Vuoden 2013 aikana konsernissa on arvioitu uudelleen aktivoitujen kehitysmenojen taloudellinen vaikutusaika ja tämän vuoksi tuloslaskelmaan on kirjattu kertaeränä 406 teur poistot. 7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Osinkotuotot Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista Korkotuotot Valuuttakurssivoitot 452 Rahoitusomaisuuden käyvän arvon muutokset Muut rahoitustuotot 8 17 Yhteensä Rahoituskulut Korkokulut Rahoitusomaisuuden käyvän arvon muutokset 86 Valuuttakurssitappiot 76 Muut rahoituskulut Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Kemira Oyj ja Tikkurila Oyj on käsitelty osakkuusyhtiöinä lähtien. Tilikaudella 2013 nämä omistukset on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Oras Invest tilinpäätös

19 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS (1000 euroa) TULOVEROT Tuloverot kuluvalta ja edellisiltä vuosilta Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä Verokannan täsmäytys Tulos ennen veroja Osuudet osakkuusyhtiöissä Vero laskettuna Suomen verokannalla (24,5 %) Ulkomaisten yhtiöiden verokantojen vaikutus veroihin Vähennyskelvottomat kulut Verovapaat tuotot Verovapaat osingot Verokantojen muutosten vaikutus 103 Edellisten tilikausien verot Muut erät Yhteensä Efektiivinen verokanta % 13,31 % 8,85 % Oras Invest Oy:lla ja Oras Oy:lla on edellisten tilikausien verotukseen liittyvä avoinna oleva asia. Yhtiöt jatkavat verotuspäätöksiin liittyvää valitusprosessia. Oras Invest tilinpäätös

20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS KONSERNITASEEN LIITETIEDOT 9. LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2013 (1000 euroa) Liikearvo Tavaramerkki Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Jakelukanavat Aktivoidut kehittämismenot Yhteensä Hankintameno Muuntoerot 0 Lisäykset Vähennykset Hankitut liiketoiminnat Muut muutokset 0 Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot 0 Tilikauden poistot Arvonalentumiset 0 Hankitut liiketoiminnat Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista 0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo (1000 euroa) Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aktivoidut kehittämismenot Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno Muuntoerot 5 5 Lisäykset Vähennykset 0 Muut muutokset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot 5 5 Tilikauden poistot Arvonalentumiset 0 Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista 0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Oras Invest tilinpäätös