SOS.-DEM. NAISTEN KESKUSLIITON I EDUSTAJAKOKOUS HELSINGISSÄ MAALISKUUN 27. JA 28. PNÄ 1960.

Transkriptio

1 2 SOS.-DEM. NAISTEN KESKUSLIITON I EDUSTAJAKOKOUS HELSINGISSÄ MAALISKUUN 27. JA 28. PNÄ ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kutsuvieraiden tervehdykset 3. Valtakirjojen tarkastajain lausunto ja edustajien valtuuksien hyväksyminen 4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Kokouksen järjestäytyminen Valitaan: a) puheenjohtajat b) sihteerit c) pöytäkirjan tarkastajat d) ääntenlaskijat e) valiokunnat 6. Päätetään pöytäkirjan laajuudesta ja sen painattamisesta 7. Työjärjestyksen ja kokoussääntöjen hyväksyminen 8. Liittotoimikunnan kertomus v Käsitellään säännöt a) ohjesääntö Keskusliitolle b) piirijärjestön säännöt 10. Valitaan Sos.-dem. Naisten keskusliitolle a) puheenjohtaja b) liittotoimikunta c) liittoneuvosto 11. Toimintasuunnitelma 12. Sosialipoliittinen alustus 13. Naisten poliittinen ja taloudellinen kasvatus 14. Ansioäitien ongelmat 15. Naistyöttömyyskysymys 16. Asuntokysymys 17. Nuorisoalustus 18. Naisten sijoittuminen työmarkkinoille 19. Koulu-uudistussuunnitelmat 20. Päätetään retkeilypäivien järjestämisestä 21. Kokouksen lopettaminen

2 SOS.-DEM. NAISTEN KESKUSLIITON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1959 Alustuksia ja esityksiä Sos.-dem. Naisten Keskusliiton I edustajakokoukselle maaliskuun 27 ja 28 pnä 1960 Yleistä Yleismaailmallinen tilanne on pääosaltaan vallinnut v samankaltaisena kuin edellisenäkin vuonna. Erimielisyydet ja toisistaan poikkeavat käsitykset eri maiden välillä ovat monessa yhteydessä aiheuttaneet erittäin jännittyneen ilmapiirin muodostumisen. Varsinkin Saksan yhdistäminen, mutta myöskin tapahtumat Aasiassa kehittyivät niin kriitillisiksi, että pelättiin jo pahinta toisin sanoen sodan puhkeamista. Suurvaltojen välisillä neuvotteluilla saatiin kuitenkin pahin uhka poistetuksi. Eri maiden välisessä yhteistoiminnassa on oman maamme taholta ja etenkin puolueemme aloitteesta korostettu taloudellisen yhteistyön välttämättömyyttä pohjoismaiden kesken. Varsinkin vuoden alkupuolella keskusteltiin sekä neuvotteluissa että sanomalehdistössä aktiivisesti pohjoismarkkinasuunnitelmasta, jonka toteutuminen kuitenkin raukesi suurempien markkina-aluesuunnitelmien astuttua esiin. Ns. Ulkoseitsikkokysymys synnytti syyspuolella vilkasta mielipiteiden vaihtoa niin omassa maassamme kuin muuallakin. Kannanmäärittelyjä Suomen mahdollisuuksista liittyä seitsemän maan muodostamaan vapaakauppaalueeseen esiintyi useiden maiden lehdistössä. Maamme hallitus ei keksinyt selvää linjaa, joten Suomen osalta taloudellisen yhteistoiminnan muodot jäivät edelleenkin avoimiksi. Omassa maassamme Fagerholmin hallituksen alullepanemat teollisuuden laajentamissuunnitelmat ja länsimaissa ilmenneet noususuhdanteet ovat vaikuttaneet talouselämäämme vilkastuttavasta Rakennustoiminta pääsi käyntiin laajemmin kuin edellisenä vuonna ja vajaatyöllisyys väheni tuntuvasti myöskin tekstiiliteollisuudessa, mikä paransi työllisyystilannetta nimenomaan naisten keskuudessa. Noususuhdanteista huolimatta on työttömyyttä varsinkin maaseudulla esiintynyt valitettavan paljon, sillä maatalouden koneellistumisen ja tilojen pienuuden

3 4 takia maatalousammatista irtaantuu vuosittain huomattava määrä muille aloille pyrkivää väestöä. Hallitusvastuu on ollut koko vuoden maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen käsissä, joka on saanut toiminnalleen sivustatukea kommunisteilta ja heidän kanssaan liittoutuneilta simonisteilta.j Toisin sanoen ns. kansanrintamaryhmittymä on johtanut tilanteen demokratian kannalta yhä vaarallisimpiin uomiin. Neuvottelut hallituspohjan laajentamisesta eivät ole johtaneet tuloksiin, jonka lisäksi on eduskunnan työskentelyä vaikeutettu hallituksen taktikoinnilla, kuten jouduttiin toteamaan esim. työttömyysvakuutus- ja Otanmäen terästehdaslakiesitysten käsittelyvaiheissa. Kun eduskunnan arvovalta on kärsinyt hallituksen edesottamuksista, ovat kansanvaltaiset ryhmät päätyneet vaatimukseen uusien valtiollisten vaalien suorittamisesta. Sosialidemokraattisen työväenliikkeen piirissä jouduttiin eräiden järjestöjen kohdalla, kuten nais- ja nuorisoliiton, tekemään ratkaisevat päätökset. Viime helluntaina Lahdessa pidetty nuorisoliiton edustajakokous osoitti yllättävän selvästi, etteivät kansanrintaman piiriin siirtyneet henkilöt kaihda minkäänlaisia, sosialidemokraateille täysin vieraita menettelytapoja saatuaan tilaisuuden jonkun järjestön avainasemien hallintaan. Nuorisoliiton edustajakokouksen tultua laittomaksi, perustivat sosialidemokraattiset nuoret itselleen uuden keskusjärjestön, johon liittyi välittömästi valtaosa nuorten perusjärjestöistä. Kehitys myöskin ammattiyhdistys- ja Työväen Urheiluliikkeessä on sosialidemokraattien käsityksen mukaan menossa kielteiseen suuntaan. Kommunistien ja puolueestamme eronneiden yhteistyö on niissäkin järjestöissä ollut saumatonta ja varsinainen jäsenistö ei ole saanut tilaisuutta mainittujen järjestöjen toiminnan saattamiseen sääntöjen mukaista tarkoitusta vastaavaksi. Vuoden 1959 alkupuolella joutuivat useat Sos.-dem. Naisliiton jäsenjärjestöt toteamaan, ettei niiden jäsenyys ollutkaan liitossa kiistaton, johon vedoten Naisliiton toimihenkilöt lähettivät liitolle suoritettuja verotilityksiä järjestöille takaisin. Samaan aikaan todettiin, että vaikka Naisliiton jäsenyyteen oli liitetty useita kymmeniä uusia perusjärjestöjä, ei sinne hyväksytty kuitenkaan puolueen kannalla olevien yhdistysten alaisia uusia jaostoja siitäkään huolimatta, että niissä oli toiminta päässyt ripeästi käyntiin. Edellä mainittu menettely herätti ihmettelyä ja paheksumista jäsenistön keskuudessa. Ei ollut vaikea arvata, miksi liittotoimikunnan enemmistö oli lähtenyt ja hyväksynyt toimihenkilöiden menettelyt sääntöjen rikkomisen tiellä: olihan Naisliiton edustajakokous lähestymässä. Vaikutti ilmeiseltä, että puolueemme vastaiseen ryhmätoimintaan aktiivisesti osallistunut osapuoli Naisliiton johtohenkilöistä pyrki koko naisliikkeen nimissä tätä tukemaan. Edustajakokouksen

4 koollekutsumista jarrutettiin mahdollisimman pitkälle, vaikka jäsenistö esitti jyrkkäsanaisia vaatimuksia kokouksen koollekutsumisen puolesta niin aikaisin kuin se olisi sääntöjen mukaan käynyt päinsä eli siis jo huhtikuussa v Keväällä pidetyissä piirikokouksissa huipentuivat sääntörikkomukset niissä piirijärjestöissä, joissa virkailijat kuuluivat ns. oppositiopuolueen kannattajiin, sellaiseen mittaan, ettei jäänyt minkäänlaisia sovittelun mahdollisuuksia. Kokousedustajien enemmistöltä nimittäin evättiin edustusoikeus aivan keinotekoisin perusteluin, Mikkelin, Turun etel., Hämeen pohjoisen ia Vaasan it. naispiirijärjestöjen kokouksissa. Piirikokouksissa esille tulleiden rikkomusten, liittotoimikunnassa äänimäärin 4 3 tehtyjen jäsenoikeuksia loukkaavien päätösten ja eräiden Naisliiton johtohenkilöiden puolueesta irrottautumisen takia kokoontuivat 12:n piiritoimikunnan ja piirin alaisen naisjaoston valtuuttamat edustajat toukokuun 4. pnä Helsinkiin neuvottelemaan tilanteen selvittämisestä. Neuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, että a.o. piirijärjestöt lähettivät naisliiton liittotoimikunnalle vetoomuksen, jossa korostettiin seuraavia kiistanalaisia kysymyksiä: "1. Liittotoimikunnan puheenjohtajaksi on välittömästi nimettävä henkilö, jonka jäsenyys Sos.-dem. Puolueessa ja siten myös Sos.-dem. Naisliitossa on riidaton. 2. Liittotoimikunnassa on jäsenoikeudet annettava varajäsenille siinä järjestyksessä kuin liiton edellisen edustajakokouksen suorittaman vaalin tulos edellyttää. 3. Liittotoimikunnan on kokouksessaan tarkastettava perusjärjestöjen jäsenoikeudet ja korjattava laittomuudet siten, että Naisliiton sääntöjen 2 :ää noudatetaan, että jäsenoikeuksia ei ilmene jaostoilla tai yhdistyksillä, joita puolueen jäsen verotilitysten mukaan ei voi olla, toisin sanoen, että tekaistut paperiosastot poistetaan, että tarkoituksellisesti evätyt jäsenoikeudet viivyttelemättä anneaan niille osastoille ja yhdistyksille, jotka on sääntöjen edellyttämällä tavalla perustettu ja jotka ovat toiminnassa ja että jäsenoikeuksia ei rästimaksujen mielivaltaisilla, sääntöjenvastaisilla palauttamisilla evätä. 4. Kaikki liittotoimikunnan kokousten pöytäkirjat, niin myös pidetyn kokouksen pöytäkirja, on luovutettava liittotoimikunnan kaikkien jäsenten luettavaksi. 5. Selvitykset edellä esitettyjen toimenpiteiden suorittamisesta on saatettava piiritoimikuntien tietoon mennessä. Samalla on annettava liittokokouskuluista asiallinen arvio, josta selviää ennakkoon perittävän ja käsityksemme mukaan liian korkean edustajakokous veron tarpeellisuus ja käyttö. Näitä toimenpiteitä odotettessa on piiritoimikunta kehoittanut perusjärjestöjä siirtämään ylimääräisen liittokokousveron 5

5 6 suorittamista. Ellei vaadittuja korjauksia ole määräpäivään mennessä suoritettu ja siten annettu takeita liittokokouksen laillisuudesta, tulee piiritoimikunta ehdottamaan perusjärjestöilleen suhteiden katkaisemista Sos.-dem. Naisliittoon lähtien siksi, kunnes liitto palaa sääntöihinsä perustuvaan toimintaan ja työskentelee jälleen sosialidemokraattisen puolueen rinnalla." Liittotoimikunnan enemmistö ei kuitenkaan reagoinut millään tavalla jäsenenemmistön esittämiin vaatimuksiin, joten k.o. piirit vetosivat puolueneuvostoon, joka sitten pitämässään kokouksessa antoi piirijärjestöille valtuudet organisoida sosialidemokraattisten naisten toiminnan puolueen yhteyteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Niinpä naisten piirijärjestöt lähettivät kesäkuun 24. päivänä edustajansa Helsinkiin, valtuuttaen heidät muodostamaan uuden keskuselimen, jonka nimeksi hyväksyttiin Sos.-dem. Naisten Keskusliitto. Perustamistilaisuudessa oli 12 piirijärjestön lisäksi edustajat myöskin neljän aikaisemmin oppositiossa olleen piirijärjestön alueelta. Keskusliiton perustavassa kokouksessa päätettiin antaa seuraava ohj elma j ulistus: "Yhteiskunnallisessa uudistustyössä ovat sosialidemokraattiset naiset olleet maassamme uranuurtajia ja edelläkävijöitä. Toimiessaan rohkeasti työväestön ja yleensä vähävaraisen kansanosan aseman parantamiseksi on sosialidemokraattinen naisliike saavuttanut vuosikymmenien aikana huomattavia tuloksia ja vaikuttanut lähtemättömästi koko yhteiskuntakehitykseemme. Meillä tämän hetken sosialidemokraattisilla naisilla on vaalittavanamme kunnioitettavat ja velvoittavat perinteet, joiden pohjalta meidän on jatkettava työtä tästä päivästä tulevaisuuteen. Tämän hetken yhteiskunnassa odottavat meitä suuret tehtävät, jotka vaativat ja velvoittavat kaikkia sosialidemokraattisia naisia tarmokkaaseen ja väsymättömään toimintaan. Järjestötoimintamme laajentamiseksi on perustettava uusia sosialidemokraattisten naisten perusjärjestöjä ja tehtävä puolueen periaatteita tunnetuksi kodeissa, työpaikoilla ja kaikkialla niiden ihmisten parissa, joille sosialidemokratian aatteellinen sisältö on vielä vieras. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen yhteydessä omana itsenäisenä ryhmänään toimivat sosialidemokraattiset naiset tavoitteinaan: tehostaa naisissa yhteiskunnallista vastuuntuntoa ja levittää heidän keskuudessaan sosialidemokraattista ajatustapaa; työskennellä sosialidemokratian periaatteiden, menettelytapojen ja puoluepäätösten toteuttamiseksi; osallistua aktiivisesti puolueen kasvatus- ja valistustyöhön toimimalla erikoisesti naisten kasvatus- ja kurssitoiminnan tehostamiseksi; suunnata naisten mielenkiinto myös taloudellisiin kysymyksiin ja

6 saada heidät tietopuolisesti kiinnostumaan naisten kansantaloudellisesti merkittävästä erikoistehtävästä kulutuksen ohjaajana kotitalouksissa; toteuttaa naisten taloudellinen tasa-arvoisuus miesten rinnalla ja tämän saavuttamiseksi työskennellä samapalkkaisuuden, naisten ammattikasvatuksen, naistyövoiman tarkoituksenmukaisen työmarkkinoille sijoittamisen ja työelämästä poissa olleiden ja vanhenevien naistyöntekijöiden työhön sijoittamisen puolesta sekä pyrkiä ohjaamaan yleistä mielipidettä asennoitumaan perheenemännän työhön ammattityönä; antaa tukensa puolueen talous-, maaseutu- ja sivistyspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi ja huomioida tällöin erikoisesti puolueen teollistamisöhjelma ja sen yhteydessä suurten ikäluokkien työhönsijoittaminen; työskennellä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi ja valvoa, että sosialidemokraattien tavoitteet oikeudesta työhön, sairashoitoon, terveydenhoitoon, vapaa-aikaan, asuntoihin ja taloudelliseen turvallisuuteen pysyvän työkyvyttömyyden, vanhuuden, sairauden ja työttömyyden varalta toteutetaan ja että jokaiselle lapselle turvataan oikeus huoltoon ja jokaiselle nuorelle oikeus opetuksen saamiseen kykyjensä mukaan; parantaa vähävaraisen maaseutuväestön elämänolosuhteita; vaikuttaa siihen, että yhteiskunta antaa riittävää tukea perheenhuoltajan asemassa oleville naisille; osallistua työhön vanhusten aseman parantamiseksi; huomioida yksinäisten henkilöiden erikoiskysymykset; toimia siten, että naisten osuus valtiollisessa, kunnallisissa ja järjestöllisissä luottamustehtävissä kasvaa ja että heille annetaan näihin tehtäviin riittävä koulutus; huolehtia edustajiensa kautta, että lainsäädännöllistä tietä pyritään toteuttamaan niitä tavoitteita, jotka kuuluvat sosialidemokraattisten naisten ohjelmaan; laajentaa sosialidemokraattisten naisten järjestötoimintaa uusia yhdistyksiä perustamalla. Yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä lisääntyvään henkiseen ja aineelliseen hyvinvointiin päästään ainoastaan toteuttamalla sosialidemokratian periaatteita. Me sosialidemokraattiset naiset rakennamme turvallista, pelosta ja puutteesta vapaata yhteiskuntaa sosialidemokratian avulla. Me tiedämme, että poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen ja sivistyksellinen demokratia voidaan toteuttaa vain jokaisen kansalaisen aktiivisen harrastuksen ja toiminnan avulla. Me sosialidemokraattiset naiset tahdomme tinkimättömästi puolustaa työväestön ja muun vähävaraisen väestön etuja ja oikeuksia. Tahdomme toiminnallamme rakentaa vapaata ja kansanvaltaista yhteiskuntaa entistä pa- 7

7 8 remmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Kansainvälisessä sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä tahdomme omalta osaltamme rehellisesti toimia sekä taistella kansojen itsenäisyyden, vapauden ja rauhan puolesta. Kutsumme kanssamme työhön ja toimintaan kaikkia naisia, jotka haluavat olla mukana rakentamassa tämän hetken ja tulevaisuuden mailmaa sosialidemokratian avulla." Uuden liiton tultua perustetuksi erosi valtaosa perusjärjestöistä Sos.-dem. Naisliitosta ja liittyi Sos.-dem. Naisten Keskusliittoon. Keskusliiton jäsenyyteen on tähän mennessä hyväksytty 250 perusjärjestöä ja uusia anomuksia tulee jatkuvasti. Myöskin niissä piireissä, joissa viime kevään vuosikokoukset laittomuuksineen aiheuttivat piirijärjestöjen hajoamisen, on perustettu uudet piirien keskuselimet ja perusjärjestöt aivan muutamia lukuunottamatta ovat liittyneet niihin. Liittotoimikunta Sos.-dem. Naisten Keskusliiton perustavassa kokouksessa valittiin yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi Sylvi Siltanen ja muiksi jäseniksi liittotoimikuntaan Anni Flinck, Meeri Kalavainen, Alli Lahtinen, Lempi Lehto, Tellervo Henriksson, Helvi Saarinen, Tyyne Paasivuori, Anni Vallanti ja Ulla Tiilikainen. Työvaliokuntaan ovat kuuluneet Sylvi Siltanen, Meeri Kalavainen, Ulla Tiilikainen ja Tyyne Paasivuori, joista viimeksi mainittu on ollut liiton varapuheenjohtajana. Liittotoimikunta on pitänyt vuoden loppuun mennessä 8 kokousta, joissa on laadittu pöytäkirjan pykäliä 95. Työvaliokunta on kokoontunut kaksi kertaa, pöytäkirjan pykäliä 14. Liittotoimikunnan jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti: Sylvi Siltanen 8, Anni Flinck 6, Tellervo Henriksson 7, Meeri Kalavainen 7, Alli Lahtinen 5, Lempi Lehto 5, Tyyne Paasivuori 7, Helvi Saarinen 7, Anni Vallanti 5 ja Ulla Tiilikainen 6 kertaa. I Liittotoimikunnan alaisuudessa ovat työskennelleet seuraavat jaostot: Opintojaosto. Jäsenet: Anni Vallanti, Helvi Saarinen ja Annikki Saarela-Johansson. Sosiaalijaosto. Jäsenet: Tyyne Paasivuori, Sylvi Siltanen ja Laila Leskinen. Sääntötoimikunta. Jäsenet: Ulla Tiilikainen, Sylvi Siltanen ja Taimi Rinne-Virolainen.

8 Talousjaosto. Jäsenet: Ulla Tiilikainen, Kerttu Hiltunen ja Oili Paananen. Kunnallispäiviä valmisteleva toimikunta. Jäsenet: Anni Flinck, Alli Lahtinen, Tyyne Paasivuori, Lyyli Aalto ja asiantuntijajäsenenä Aatto Väyrynen. Liiton sihteeri on toimensa puolesta osallistunut kaikkien jaostojen työskentelyyn. Liiton toimisto ja toimihenkilöt Liiton toimisto on ollut Sos.-dem. Puoluetoimiston yhtejdessä Ruotsalaisen Työväenliiton entisessä huoneistossa, Paasivuorenkatu 3, neljännessä kerroksessa, huone 12. Raha-asioiden hoito, kirjanpito, monistus ja pääosaltaan postitus on hoidettu puoluetoimistossa. Toimistosta on naisten järjestökentälle lähetetty kirjeitä yhteensä kappaletta. Kiertokirjeitä perus- ja piirijärjestöille on lähetetty kuusi. Liiton palveluksessa ovat olleet Taimi Rinne-Virolainen sihteerinä, Hilja Tiainen järjestösihteerinä ja Ulla Suhonen kenttätoimitsijana. Toimihenkilöistä olivat Taimi Rinne-Virolainen ja Hilja Tiainen puolueen palveluksessa ennen Keskusliiton perustamista. Toimihenkilöiden matkat eri piireihin Vuoden 1959 alkupuolella jakaantuivat toimitsijain matkat siten, että Taimi Rinne-Virolainen matkusti Uudellamaalla, Hämeen pohjoisessa, Joensuun, Kuopion, Oulun ja Vaasan it. piirissä. Hilja Tiainen Et. Hämeen, Lapin, Kainuun, Kokkolan, Mikkelin, Satakunnan, Turun et. ja Vaasan et. piirin alueilla. Heinäkuun alusta on sihteeri tehnyt pääasiassa viikonloppumatkoja eri piireihin, mutta hänen tilalleen kenttätoimitsijaksi siirtynyt Ulla Suhonen on vuoden loppuun mennessä tehnyt matkan Joensuun, Mikkelin, Jyväskylän, Satakunnan, Saimaan ja Kymen naispiireihin, käyden useissa perusjärjestöissä. Hilja Tiainen on vuoden loppupuolella tehnyt myöskin useihin perusjärjestöihin suuntautuvan matkan Hämeen et., Turun et., Vaasan et., Joensuun ja Lapin piirissä. Mainittakoon vielä, että toimitsija Ulla Suhonen tuli liiton palvelukseen , oltuaan sitä ennen Kymen piirin toimitsijana. Liittoneuvosto Liittoneuvostoon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Hämeen eteläisestä piiristä Lyyli Aalto, varalla Tuovi Takatalo, 0

9 10 Hämeen pohjoisesta piiristä Annikki Saarela-Johansson, varalla Alli Peltonen, Joensuun piiristä Impi Karvonen, varalla Emma Ojala, Kainuun piiristä Aila Paasimaa, varalla Anni Nousiainen, Kuopion piiristä Edit Terästö, varalla Edit Paasonen, I Kokkolan piiristä Vuokko Pöyhölä, varalla Ilkka Lassila, Kymin piiristä Sirkka-Liisa Oksanen, varalla Maire Peri, Lapin piiristä Tyyne Arvila, varalla Aune Karjalainen, Mikkelin piiristä Maire Haapasalo, varalla Elbe Kuusela, Oulun piiristä Hanna Ojala, varalla Hilja Leskelä, Saimaan piiristä Siiri Karinen, varalla Jenny Eskelinen, Satakunnan piirstä Aili Eskola, varalla Irja Terho, Uudenmaan ja Helsingin piiristä Laura Suominen, varalle Helvi Lindblom, Turun 1. eteläisestä piiristä Armi Hellgren, varalla Liisa Rantala, Vaasan eteläisestä piiristä Laila Ketola, varalla Katri Iitiä, Vaasan itäisestä piiristä Aune Salama, varalla Kaarina Kitunen. Liittoneuvosto piti kokouksensa marraskuun 16. päivänä, jossa päätettiin lähiajan toimintaan liittyvistä tehtävistä. Kokous antoi myös sosialidemokraattiselle lehdistölle julkilausuman, jossa kiinnitettiin huomiota mm. ajankohtaisiin sisäpoliittisiin kysymyksin ja huolestuneena todettin maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen tekemät, pieniä eturyhmiä suosivat päätökset elintarvikkeiden hintojen korotuksista ja paheksuttiin sitä, ettei hallitus ole aktiivisesti pyrkinyt toteuttamaan maamme teollistamista vuosi sitten Fagerholmin hallituksen alullepanemien suunnitelmien pohjalta. Julkilausumassa todettiin hallituksen politiikan merkitsevän kohtuutonta elintason kaventumista palkansaajaja pienviljelijäväestön keskuudessa. Liittoneuvoston kokous edelleen totesi Sos.-dem. Naisliiton katkaisseen lokakuuta pitämässään edustajakokouksessa lähes 60 vuotta kestäneet siteensä kansanvaltaiseen sosialidemokraattiseen työväenliikkeeseen, josta on osoituksena Naisliiton sääntöjen muuttaminen sellaiseksi, että sen jäsenistö voidaan saada Sos.-dem. Puoluetta vastaan taisteleviin järjestöihin. Edellä olevan johdosta liittoneuvosto halusi erityisesti tähdentää, että Sos.-dem. Naisten Keskusliitto tulee puolueen rinnalla jatkamaan kunniakkaiden perinteiden velvoittamaa työtä kansanvaltaisen sosialismin toteuttamiseksi. Muista liittoneuvoston kokouksessa esillä olleista asioista mainittakoon Ulla Tiilikaisen alustus sääntöehdotuksista, Sylvi Siltasen tilanneselostus, edustajakokouksen ajankohdan määrääminen, koko maata käsittävien

10 kunnallispäivien järjestäminen Lahteen tammikuun 24. pnä I960 ja Sosialistisen Aikakauslehen levikin lisääminen. Yhteistoiminta eri järjestöjen kanssa Yhteistoiminta eri järjestöjen kanssa ei ole ehtinyt vielä kehittyä niin laajaksi kuin mitä se on aikaisemmin sosialidemokraattisilla naisilla ollut, mutta hyvä alku on jo kuitenkin saavutettu. Liittottoimikunnan jäsenet ovat olleet eri järjestöissä ja elimissä seuraavasti: Sos.-dem. Puoluetoimikunnassa Sylvi Siltanen, Meeri Kalavainen. Lempi Lehto ja Tyyne Paasivuori, Sos.-dem. Puolueneuvostossa Lempi Lehto, Sosialistisen Aikakauslehden toimitusneuvostossa Tyyne Paasivuori, Lehtitoimikunnassa Ulla Tiilikainen, samoin puolueen sääntöjä valmistelevassa valiokunnassa, Äitien Lomahuollon ja Kotineuvontaliiton hallituksessa Tyyne Paasivuori, KKn johtokunnassa Tyyne Paasivuori ja KKn Naiset Mukaan toimikunnassa Alli Lahtinen, Työväen Sivistysliiton ja Kansansivistysrahaston toimikunnassa Tyyne Paasivuori, Kotien, Lasten ja Nuorten Puolesta adressirahaston johtokunnassa Sylvi Siltanen ja Tyyne Paasivuori. Kunnianosoitukset ja onnittelut Joukostamme poistuneen veteraanin Lydia Saarikiven hautajaistilaisuudessa edusti Keskusliittoa Tyyne Paasivuori. Työväen Sivistysliiton 40-vuotisjuhlaonnittelut Taimi Rinne-Virolainen, Pajulahden Urheiluopiston 30-vuotisjuhlaonnittelut Tellervo Henriksson, Anni Vallanti ja Taimi Rinne-Virolainen, Sos.-dem. Nuorison Keskusliiton lipun vihkiäistilaisuudessa Lyyli Aalto, Sos.-dem. Raittiusliiton järjestämässä Aino Lehtokosken muotokuvan paljastustilaisuudessa Lempi Lehto. Edellisten lisäksi on Keskusliitto lähettänyt onnittelusähkeen Itävallan sosialidemokraattisten naisten kongressille. Kansainväliset yhteydet Liiton puheenjohtaja Sylvi Siltanen oli heinäkuussa Hampurissa Sosialististen Naisten Kansainvälisen Liiton konferenssissa, jossa mainitun liiton työvaliokunta päätti myöntää edustusoikeuden Suomen osalta Sos.-dem. Naisten Keskusliiton edustajalle, Naisliiton edustajien saa- 11

11 12 dessa vain läsnäolo-oikeuden. Sekä suullinen että kirjeellinen yhteydenpito Internationaalin Naiskomiteaan on tämän tilaisuuden jälkeen ollut vilkasta ja rakentavaa. Pohjaa hyvälle yhteistoiminnalle on pyritty luomaan myöskin pohjoismaiden sisarjärjestöjen kanssa, mutta käytännöllisistä yhteistoiminnan muodoista emme ole vielä ehtineet neuvotella, joten se jää lähitulevaisuuden tehtäviin. Pohjoismaihin samoin kuin Sos.-dem. Naisten Kansainvälisen Neuvoston sihteerille lähetettiin lokakuussa selostus Suomen tilanteesta. Pohjoismaiden sosialidemokraattien yhteiseen kongressiin, mikä pidettiin syyskuun alussa Malmössä, osallistuivat Suomesta Sylvi Siltanen, Helvi Saarinen, Helinä Halava ja Hilja Tiainen. Siellä järjestettyyn juhlaan osallistuivat edellisten lisäksi Meeri Kalavainen ja Ulla Tiilikainen. Aloitteita ja lausuntoja Liittotoimikunnassa on Keskusliiton perustavassa kokouksessa hyväksyttyyn ohjelmajulistukseen perustuen luetteloitu asioita, joista pyritään jättämään eduskunta-aloitteita ja toivomuksia hallitukselle k.o. ongelmien tutkimiseksi. Aloitteet ja esitykset seuraavista kysymyksistä: verovapaan tulorajan kohottaminen; äyrirajan poistaminen perhelisän maksuperusteena; yksinäisille perheenhuoltajille suurempi vähennysoikeus verotuksessa sekä erikoislapsilisälaki; invalidien avustuslakia muutettava niin, että kotona olevat perheenäidit tulevat siitä osallisiksi; laadittava koulutussuunnitelma automatisoinnin takia työttömiksi joutuvia henkilöitä varten; vuokralla asuvien kansaneläkkeensaajien aseman parantaminen: nuorten koulutus avioliittoa varten; naistyöttömyyskysymyksen selvittäminen; vähennysoikeus läheisen omaisen huoltamisen takia. Edellä olevat esitykset merkitsevät pääosaltaan työskentelyä eduskunnassa, mutta toisaalta myöskin perusjärjestöjemme piirissä suoritettavassa valistustyössä, sillä uudistuksiin pääsemisen edellytyksenä on yleisen mielipiteen myönteinen suhtautuminen. Edellisen lisäksi on liittotoimikunta antanut sosialidemokraattisille päivälehdille julkilausuman, jossa kiirehdittiin naisten samapalkkaisuuskysymyksen myönteistä ratkaisua.

12 13 Valistustyö Päätapahtuma valistustyön alalla on Keskusliiton toimiaikana ollut Pajulahden Urheiluopistossa pidetty naisten kurssi, jonka nimikkeenä oli "Mitä tiedämme politiikasta?" Kurssien osanottajat olivat etupäässä piiritoimikuntien jäseniä. Kaikki muut piirit lähettivät edustajansa, paitsi Lapin, Kokkolan ja Vaasan etel. piirin naisjaostot, joiden kohdalla sattui voittamattomia esteitä. Luentojen aiheista mainittakoon mm. historia ja kansanvallan perusteet, Suomen poliittinen ja työväenliikkeen historia, sosiaalinen lainsäädäntö maassamme, kansainvälinen politiikka, ulkomaan kauppa ja teollistaminen, maaseudun kysymykset ja työttömyys, nainen perheenhuoltajana, sosiaalinen turvallisuus ja vastuuntunto, puolueen periaateohjelma ja erilaiset tehtävät järjestöissä. Kirjallisen valistustyön muodoista todettakoon, että opintojaosto on koonnut laajan luettelon aiheita, joita lähetämme perusjärjestöille keskusteluiltojen alustuksiksi. Vuoden loppuun mennessä lähetettiin kentälle seuraavat alustukset: Pirkko Värtinen: Naisen asema teollistuvassa ja teknillistyvässä yhteiskunnassa. Tyyne Paasivuori: Ajatuksia perhekasvatuskysymyksestä. Meeri Kala vainen: Puolueen periaateohjelma. Pirkko Värtinen: Vuorotyö ja perhe-elämä. Suullisen valistustyön suorittamiseen ovat, toimitsijoiden ohella osallistuneet liittotoimikunnan jäsenet kiitettävän aktiivisesti matkustaen eri puolilla maata. Samoin ovat liikkuneet ahkerasti perusjärjestöissä eri piiritoimikuntien jäsenet, mikä on toimitsijavoimien vähyyden takia ollut liittotoimikunnalle mielunen tuki. Keskusliiton toimiston välityksellä ovat eri henkilöt osallistuneet tilaisuuksiin seuraavasti: Ylimääräiset piirikokoukset Vaasan etel. Naispiirin kokouksessa Sylvi Siltanen; Uudenmaan ja Hels. Naispiirin kokouksessa Taimi Rinne-Virolainen; Pohjois-Hämeen Naispiirin kokouksessa Sylvi Siltanen; Kainuun Naispiirin kokouksessa Sylvi Siltanen; Oulun Naispiirin kokouksessa Helvi Saarinen; Saimaan Naispiirin kokouksessa Ulla Tiilikainen; Turun Naispiirin kokouksessa Sylvi Siltanen; Joensuun Naispiirin kokouksessa Hilja Tiainen. Piirijärjestöjen alue-, luento- ja neuvottelupäiviä pidetty seuraavasti: Kuopion länt. Naispiiri Kuopiossa; Vaasan it. Naispilri Elämäjär-

13 14 veliä ja Virroilla; Satakunnan Naispari Porissa kahdesti; Hämeen e;el. Naispari Riihimäellä sekä Tammelassa; Mikkelin Naispiiri Mikkelissä; Kymen Naispiiri Kuusankoskella; Uudenmaan ja Hels. Naispiiri Karkkilassa, Valkossa, Hyvinkäällä, Pitäjänmäellä ja Virkkalassa. Näissä tilaisuuksissa ovat seuraavat liittotoimikunnan jäsenet olleet puhujina ja alustajina: Lempi Lehto, Tyyne Paasivuori, Taimi Rinne- Virolainen, Anni Vallanti, Anni Flinck, Meeri Kalavainen, Sylvi Siltanen ja Tellervo Henriksson. Muita puhetilaisuuksia, johon toimiston kautta on pyydetty puhujia: Jyväskylässä nais.jaost. Anni Vallanti; Jyväskylässä Vanh. Huolto Anni Vallanti; Hämeen et. Sos.-dem. Piirin neuvotteluk. Helvi Saarinen; Nurmeksessa kunnalliset neuv.päivät Hilja Tiainen; Lappeenrannassa Sylvi Siltanen ja Anni Flinck; Helsingissä Suurjuhlassa Messuhallissa Sylvi Siltanen; Tampereella Lempi Lehto; Rovaniemellä Meeri Kalavainen; Jyväskylässä kunn.päiv. Alli Lahtinen; Helsingissä Syöp. säät. keräyst. Sylvi Siltanen. Sosiaalinen toiminta Keskusliiton jäsenjärjestöt ovat edelleenkin osallistuneet Äitien Lomahuollon, Koteja Vanhuksille r.y:n, Ensi Kotien Liiton, Kotiliiton ja Kotineuvontaliiton alaisten perusjärjestöjen toimintaan. Sen lisäksi perustettiin lokakuussa Kotien Puolesta yhdistys, joka toimii Keskusliiton välittömässä läheisyydessä. Kotien Puolesta yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja järjestää lasten kesä virkistystoimintaa, järjestää työ- ym. kotiapua perheenäideille ja vanhuksille sekä organisoida vähävaraisten perheiden avustustoimintaa kummiperhetoiminnan muodossa. Kummiperheiden nimet ja osoitteet on Keskusliiton perusjärjestöille toimitettu liiton toimistosta, koska e.m. yhdistyksellä ei ole vielä omaa toimistoa ja palkattuja toimihenkilöitä. Naisjaostot ja -yhdistykset ovat hankkineet itselleen kummiperheitä lukuisasti ja lähettäneet vaatteita sekä kenkiä sisältäviä paketteja runsain määrin taloudellisten vaikeuksien puristuksessa oleville perheille. Kotien Puolesta yhdistys on perustanut nuorison kanssa yhteisen adressirahaston, jonka valmistamat adressit markkinoidaan pääasiassa Sos.-dem. Naisten Keskusliiton ja Sos.-dem. Nuorison Keskusliiton organisaation puitteissa. Taloudellinen toiminta Kaikkien muiden järjestelyiden ohella on taloudellinen toiminta jäänyt verraten suppeaksi, mutta alustavia suunnitelmia varojen hankki-

14 miseksi on laadittu, jotka esitellään lähemmin toimintasuunnitelman yhteydessä. Ns. kumminlahjakeräys liiton toiminnan rahoittamiseksi on ollut käynnissä perustamistilaisuudesta alkaen ja tuottanut kiitettävän hyvän tuloksen. Myöskin Sos.-dem. Puoluetoimikunta on suhtautunut naisten toiminnan tarpeellisuuteen suopeasti, myöntäen viime kesänä määrärahan, jonka turvin olemme selviytyneet välttämättömistä palkka- ym. menoista. Ottaen huomioon jäsenistön aktiivisuuden, Keskusliittoon liittyneiden toimivien järjestöjen nopeasti kasvaneen lukumäärän ja moitteettomasti sujuneen yhteistyön muiden sosialidemokraattisten järjestöjen kanssa, olemme selviytyneet alkutaipaleemme tehtävistä paremmin kuin mitä ehkä uskalsimme ratkaisuvaiheessa Sos.-dem. Naisten Keskusliiton perustamistilaisuudessa toivoa. Sosialidemokraattinen naisliike saavuttaa tänä vuonna kuudennen vuosikymmenensä merkkipaalun. Tälle taipaleelle mahtuu paljon, uupumattomia ponnistuksia, tunnustettuja saavutuksia, kirveleviä takaiskuja ja rakentamista. Vuosi 1959 merkitsi sosialidemokraattiselle naisliikkeelle vaihetta, jolloin sen oli jälleen määriteltävä kantansa, mille tielle lähdetään, kun Naisliiton johdon ilmeisenä aikomuksena oli liiton alistaminen palvelemaan sosialidemokratialle vieraita pyrkimyksiä. Sosialidemokraattisen naisjärjestön kanta oli kuitenkin selvä: muodostettiin uusi, sosialidemokratian periaatteita ja tavoitteita toteuttamaan sekä kunnioittamaan pyrkivä liitto. 15

15 16 ALUSTUKSIA Sos.-dem. Naisten Keskusliiton I edustajakokoukselle Sääntöluonnos käsiteltäväksi naispiirijärjestön vuosikokouksessa 1 Sos.-dem. Naispiirin Säännöt Yhdistyksen nimi on Sos.-dem. Nais piiri ry. ja kotipaikka. kaupunki. Piirin toivaalipiiri. minta-alueena on Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä naispiirijärjestö. Näissä säännöissä mainituilla puolue-elimillä tarkoitetaan Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ry:n puolue-elimiä. 2. Naispiirijärj eston tarkoituksena on liittää alueellaan yhteen kaikki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen järjestörakenteeseen kuuluvat naisyhdistykset ja naisjaostot, ylläpitää yhteyttä niiden ja puolueen naistoimikunnan välillä, toimia alueensa johtavana naisjärjestönä puolueen ohjelman ja tavoitteiden mukaisessa sosialidemokraattisessa valistus- ja kasvatustyössä sekä työskennellä alueensa naisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja sivistyksellisten olojen parantamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi naispiiri järjestö järjestää kokouksia, valistus- ja juhlatilaisuuksia, neuvottelupäiviä ja järjestökursseja, harjoittaa sosialidemokraattisen kirjallisuuden levitystä sekä julkaisu- ja kustannustoimintaa, johtaa alueensa sosialidemokraattisten naisjärjestöjen valmistautumista yleisiin vaaleihin sekä mahdollisuuksiensa mukaan muutenkin ohjaa ja tukee sanottujen järjestöjen toimintaa. Naispiirijärjestön toiminta ei saa olla ristiriidassa puolueen sääntöjen eikä puolueen toimielinten päätösten kanssa. 3 Naispiirijärjestön jäseneksi pääsee jokainen naispiirijärjestön alueella toimiva puoluetoimikunnan luvalla rekisteröity sosialidemokraattinen naisyhdistys ja mainitulla luvalla rekisteröidyn puolueosaston naisjaosto, jonka naispiiritoimikunta jäseneksi hyväksyy.

16 Naispiirijärjestön jäseneksi voidaan hyväksyä vain sellainen naisyhdistys ja puolueosaston naisjaosto, jonka jäsenet ovat Suomen kansalaisia ja hyväksyvät puolueen tarkoituksen ja periaateohjelman. 4. Pyydettyään asiasta puolueen naistoimikunnan lausunnon naispiiritoimikunta voi erottaa naispiirijärjestosta jäsenjärjestön, joka toimii vastoin naispiirijärjestön tai puolueen toimielinten päätöksiä tai laiminlyö määrätyt maksunsa taikka poliittisesti tai taloudellisesti tukee puoluetta vastustavaa toimintaa. Ennen asian ratkaisemista on erotettavalle järjestölle varattava tilaisuus selityksen antamiseen. Jos järjestö, jonka naispiiritoimikunta on erottanut naispiirijärjestöstä, ei tyydy päätökseen, sillä on oikeus vedota piirikokoukseen toimittamalla piirikokoukselle osoitetun kirjallisen vetoomuksensa naispiiritoimikunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut erottamispäätöksestä naispiiritoimikunnan kirjallisen ilmoituksen. Erotettu järjestö on vailla sääntömääräisiä jäsenoikeuksia erottamispäätöksestä lukien. Erottamispäätös tulee lopullisesti voimaan, ellei mainittua vetoomusta tehdä määrätyssä järjestyksessä tai kun piirikokous on erottamispäätöksen vahvistanut. Ilman puolueen naistoimikunnan suostumusta ei naispiirijärjestön jäsenyydestä erotettua järjestöä voida hyväksyä uudelleen jäseneksi naispiiri j är j estöön. 5. Naispiirijärjestön jäsenenä oleva järjestö ei voi erota naispiirijärjestöstä, jos vähintään kolme jäsenjärjestön jäsentä sitä vastustaa. Naispiiri järj estosta eroavan järjestön on ilmoitettava eroamisestaan kirjallisesti naispiiritoimikunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka valtuutetun välityksellä suullisesti piirikokoukselle. 5. Naispiirijärjestön jäsenjärjestön on suoritettava naispiiri järj estolle kalenterikuukausittain määräytyvä jäsenmaksu, jonka suuruus vahvistetaan piirikokouksessa kahden kokousta seuraavan täyden kalenterivuosipuoliskon ajaksi eteenpäin. Naispiirijärjestön jäsenmaksun yhteydessä kannetaan jäsenjärjestöiltä puolueen naistoimikunnalle menevä maksu. Edellä 1 ja 2 momentissa mainitut naispiirijärjestolle ja puolueen naistoimikunnalle tulevat maksut on tilitettävä kahdesti vuodessa, viimeistään huhti- ja lokakuun loppuun mennessä. 17

17 18 Varsinaisella piirikokouksella on oikeus määrätä jäsenjärjestöjen suoritettavaksi myös kertakaikkinen liittymismaksu sekä eri tarpeisiin naispiirijärjestön tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömiä ylimääräisiä jäsenmaksuja. 7 I. Naispiirijärjestö voi omistaa osakkeita ja muita arvopapereita, hallita ja omistaa kiinteistöjä, harjoittaa kioskikauppaa sekä majoitus-, ravitsemus-, elokuvateatteri- ja kirjakauppaliikettä, vastaanotto avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja ja toimeenpanna arpajaisia ja varainkeräyksiä. Tarvittaessa naispiirijärjestö hankkii toiminnalleen asianomaisen luvan. Ennen kuin naispiirijärjestö päättää kiinteistöjen «rakentamisesta, laajentamisesta tai luovutuksesta taikka muuta huomattavaa taloudellista toimintaa tai yritystä koskevasta asiasta, sen tulee neuvotella siitä puolueen naistoimikunnan kanssa ja käyttää hyväkseen puolueen naistoimikunnan tarpeen mukaan suosittelemaa asiantuntija-apua. Naispiirijärjestön päättävänä elimenä on naispiirijärjestön kokous. Naispiirijärjestön vuosikokousta kutsutaan näissä säännöissä varsinaiseksi piirikokoukseksi ja muita kokouksia ylimääräisiksi piirikokouksiksi. Varsinainen piirikokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa paikassa, jonka edellinen varsinainen piirikokous on määrännyt. Ylimääräinen piirikokous on pidettävä, kun varsinainen piirikokous on niin päättänyt tai vähintään 1/3 naispiirijärjestöön kuuluvista jäsenjärjestöistä sitä tiettyä erityisesti ilmoitettua asiaa varten naispiiritoimikunnalta kirjallisesti vaatii taikka kun naispiiritoimikunta katsoo sen tarpeelliseksi. Kutsut piirikokouksiin laatii naispiiritoimikunta. Kutsu varsinaiseen piirikokoukseen on julkaistava naispiiritoimikunnan hyväksymässä puoluelehdessä vähintään kahdeksan viikkoa ennen kokousta ja ylimääräiseen piirikokoukseen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava esille tulevat asiat. 9. Piirikokousedustajat, joiden toimikausi kestää varanaisesta piirikokouksesta seuraavaan varsinaiseen piirikokoukseen, valitaan jäsenjärjestöittäni ennen sen kalenterikauden loppua, jona toimikausi alkaa. Vaalissa, joka tapahtuu jäsenjärjestöjen kokouksissa, valitsevat jäsen-

18 järjestöt yhden kokousedustajan jokaista jäsenmääränsä alkavaa varsinaisen piirikokouksen lähemmin määräämää jäsenlukua, vähintään 50- ja enintään 100-lukua, kohden sekä saman verran varaedustajia. Piirikokousedustajiksi valittujen henkilöiden nimet ja osoitteet on jäsenjärjestöjen johtokuntien ilmoitettava kirjallisesti naispiiritoimikunnalle ennen vaalia seuraavan tammikuun 5. päivää. Piirikokousedustajien matka- ja kokouspäivärahat suorittaa edustajia lähettänyt järjestö. 10. Piirikokouksessa on jokaisella hyväksytyllä piirikokousedustajalla yksi ääni. Äänestykset tapahtuvat avoimesti. Milloin vähintään 1/10 äänioikeutetuista kokousedustajista niin vaatii, on toimitettava nimenhuutoäänestys. Vaalit toimitetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. 11. Puhe- ja esitysoikeus piirikokouksessa on naispiiritoimikunnan jäsenillä, naispiirijärjestön tilintarkastajilla, puolueen naistoimikunnan edustajalla, piirilehden tai piirilehteä vastaavan puoluelehden edustajalla sekä vaalipiirin alueelta valitulla puolueen kansanedustajalla. Naispiiritoimikunnan esityksestä voi piirikokous myöntää puolueosaston jäsenille oikeuden olla läsnä piirikokouksessa. 12. Varsinaisen piirikokouksen tehtävänä on: 1) valita kokouksen toimielimet ja valiokunnat, 2) käsitellä ja vahvistaa naispiiritoimikunnan laatima toimintakertomus sekä tilintarkastajien antaman lausunnon perusteella tilikertomus päättyneeltä vuodelta. 3) päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä naispiiritoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille, 4) keskustella puolueen eduskuntaryhmän toiminnasta, 5) valita naispiiritoimikunnan puheenjohtaja, 6) valita naispiiritoimikunnan jäsenet, 7) päättää kahden seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana kannettavan jäsenmaksun suuruudesta sekä mahdollisista muista maksuista, 8) vahvistaa vaalityösuunnitelmat yleisiä vaaleja varten sekä päättää muista vaaleja koskevista asioista, 19

19 20 9) puoluekokousvuonna valita tai jättää ylimääräisen piirikokouksen valittavaksi ehdokkaat puolueen naisten valtuuskunnan varsinaisiksi ja varajäseniksi, 10) käsitellä piirilehteä tai sitä vastaavaa puoluelehteä koskevat kysymykset, 11) hyväksyä naispiirijärjestölle talousarvio ja toimintasuunnitelma kuluvaa vuotta varten, 12) valita kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa, 13) päättää naispiiritoimikunnan jäsenille suoritettavista matka- ja kokouspäivärahoista sekä tilintarkastajille suoritettavien palkkioiden maksamisperusteesta, 14) määrätä edustajaperuste seuraavaa piirikokousedustajain vaalia varten, 15) määrätä seuraavan varsinaisen piirikokouksen pitopaikka. 16) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista. 13 S. Esityksiä varsinaiselle piirikokoukselle voi tehdä puolueen naistoimikunta, naispiiritoimikunta ja naispiirijärjestön jäsenjärjestö sekä tällaisen jäsenjärjestön yksityinen jäsen. Esitykset on toimitettava lausunnon antamista varten naispiiritoimikunnalle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta. Naispiiritoimikunnan on toimitettava esitykset lausuntoineen jäsenjärjestölle ja piirikokousedustajille vähintään neljä viikkoa ennen kokousta. Samassa ajassa on naispiiritoimikunnan toimitettava jäsenjärjestöille ja piirikokousedustajille myös naispiirijärjestön toimintakertomus. 14. Naispiirijärjestön täytäntöönpanevana elimenä ja lainmukaisena hallituksena on naispiiritoimikunta, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi varsinaisessa piirikokouksessa vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Naispiiritoimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Naispiiritoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana toimivan lisäksi vähintään kolme muuta jäsentä on läsnä. 15. Naispiiritoimikunnan tehtävänä on: 1) hoitaa naispiirijärjestön hallituksena sen asioita puolue- ja piirikokousten päätösten, järjestön sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti, panna täytäntöön puolue- ja piirikokousten päätökset sekä valmistella piirikokouksissa esille tulevat asiat,

20 2) johtaa ja järjestää vaalitoimintaa sekä vastata alueellaan muunkin valistus- ja järjestötoiminnan käytännöllisestä hoitamisesta naisten keskuudessa, 3) ottaa, neuvoteltuaan asiasta puolueen naistoimikunnan kanssa, naispiirijärjestolle piirisihteeri, 4) ottaa ja erottaa naispiirijärjestön tarvitsemat muut palkatut toimihenkilöt, 5) määrätä naispiirijärjestön toimihenkilöiden tehtävät ja työnjako sekä vahvistaa heidän palkkaetunsa, 6) päättää 17 :n mukaisesti naispiirijärjestön nimen kirjoittamisesta, 7) asettaa apuelimikseen puolueen vahvistamissa ohje- tai johtosäännöissä edellytetyt tai muutoin tarpeellisiksi osoittautuvat toimikunnat ja jaostot, 8) toimittaa puoluetoimistoon naispiirijärjestön toimintakertomukset sekä puolueen naistoimikunnan vaatimat tilastotiedot ja muut kirjalliset selvitykset. 16 i. Naispiiritoimikunnan tiedonannot jäsenjärjestöille toimitetaan ilmoituksella naispiiritoimikunnan hyväksymässä puoluelehdessä tai kiertokirjeellä. 17. Naispiirijärjestön nimen kirjoittavat naispiiritoimikunnan puheenjohtaja, piirisihteeri ja naispiiritoimikunnan tehtävään määräämä naispiiritoimikunnan jäsen tai naispiirijärjestön toimihenkilö, kulloinkin kaksi yhdessä. 18. Naispiirijärjestön tilit päätetään kalenterivuosittain. Päättyneen vuoden tilit ja naispiirijärjestön toimintaa koskevat muut asiakirjat on jätettävä varsinaisen piirikokouksen valitsimille tilintarkastajille viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on suoritettava tilien tarkastus ja annettava niistä naispiiritoimikunnalle varsinaista piirikokousta varten laadittu kirjallinen lausunto viimeistään maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajilla on oikeus suorittaa vuositilintarkastuksen ohella naispiirijärjestön hallinnon, kirjanpidon ja kassan vai von ta tarkastus, milloin he katsovat sen aiheelliseksi. 21

21 Toimitsijoilla, jotka puoluetoimikunnan valtuuttamina neuvojina ja ohjaajina avustavat naispiiritoimikuntia järjestötyötä ja toimistonhoitoa koskevissa käytännön kysymyksissä, on oikeus tehtävänsä puitteissa perehtyä piiritoimiston hoitoon ja asiakirjoihin. Tällaisilla toimitsijoilla on puhe- ja esitysoikeus naispiirtomkunnan kokouksessa. 20. Naspiirijärjeston sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää piirikokouksessa, jos sitä koskeva esitys on tehty 13 :ssä määrätyssä järjestyksessä ja saapuvilla olevien äänivaltaisten kokousedustajien enemmistö päätöstä kannattaa. Milloin sääntöjen muutosesitys aiheutuu siitä, että puoluekokous on hyväksynyt naispiirijärjestöjä varten uudet mallisäännöt, puoluekokous antaa puoluetoimikunnalle valtuudet ottaa esitystä laadittaessa huomioon yhdistysrekisteritoimiston suosittelemat lisäykset tai korjaukset. Ennen kuin sääntöjen muutos voidaan merkitä rekisteriin, puoluetoimikunnan on muutetut säännöt hyväksyttävä. 21. Jos naispiirijärjestö purkautuu tai lakkautetaan, on jäljelle jääneet varat luovutettava puolueelle käytettäväksi naisten keskuudessa suoritettavaan sosialidemokraattiseen valistus- ja kasvatustyöhön. 22. Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräystä, noudatetaan yhdistyslakia. Liittotoimikunta. TOIMINTASUUNNITELMIA Tänä vuonna tulee sosialidemokraattinen naisliike toimineeksi 60 vuotta, mikä on varsin merkityksellinen toiminnan taival ottaen huomioon ne lukuisat saavutukset, jotka ovat jääneet lähtemättöminä aikakirjoihin ja jotka tunnemme myöskin lakeihin perustuvina käytännöllisinä toimenpiteinä. Yhteiskunnallinen herätystyö on ollut naisliikkeen alkuvaiheiden tärkein tehtävä, jonka jälkeen avautuivat mahdollisuudet uudistuksiin maamme sosiaalisen, sivistyksellisen ja taloudellisen elämän aloilla varsinkin vähävaraisten naisten, lasten ja kotien hyväksi.

22 Puolueemme samoin kuin sen rinnalla toiminut naisliikekin on vuosikymmeniä kestäneen toimintansa aikana joutunut kokemaan myös monia vastoinkäymisiä, joista vuoden 1959 tapahtumat nimenomaan naisten ja nuorten lohkolla ovat muistissamme kaikkein tuoreimpina, mutta koska takaiskut eivät ole aikaisemminkaan merkinneet toiminnan pysähtymistä, näyttävät rivimme nytkin eheytyvän toimintakykyisiksi nopeammin kuin olemme uskaltaneet odottaa. Päädyttyämme ratkaisuun, mikä merkitsi uuden keskusjärjestön perustamista, suuntautuvat katseemme luonnollisesti niihin tehtäviin, joiden avulla voimme koota sosialidemokratian lipun alle kaikki yhteisen aatteemme omaksuneet toverit suorittamaan aktiivista valistustyötä kodeissa, työpaikoilla, tuttavien keskuudessa ja kaikkialla kanssaihmisten parissa. Oman edustajakokouksemme jälkeen on kevätkaudella puoluekokous eräs tärkeimmistä puolue-elämässä ilmenevistä tapahtumista. Tuleva puoluekokous tullaan kaikesta päätellen pitämään yksimielisyyden merkeissä, joihin voidaan rakentavassa hengessä syventyä siellä käsiteltäviin tärkeisiin ohjelmakysymyksiin. Tarkastelun kohteiksi tulevat mm. puolueen talous-, sosiaali- ja maaseutupoliittinen ohjelma. Siellä päätetään myös toiminnan päälinjoista kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Ottaen huomioon Keskusliiton järjestövoiman nopean kasvun, puolueen rivien eheytymisen ja nuorison reippaan alkustartin uskomme, että sosialidemokraattien tuleva työ muodostuu tulokselliseksi. Vaalitoiminta Lähitulevaisuuden tehtävistämme on tärkein valmistautuminen ensi syksyn kunnallisvaaleihin. Puolue odottaa juuri naisilta ja nuorilta aktiivisuutta, koska näiden kahden ryhmän onnistuminen vaalivalistustyössä parhaiden takaa sosialidemokraattien menestyksen. Tehtävä varsinkin naisten osalta onkin vaativa, kun palautamme mieliin, että viime kunnallisvaaleissa oli äänestysprosentti vain 62,9. Välinpitämätöntä suhtautumista äänioikeuden käyttämiseen on ilmennyt luvattoman paljon myöskin valtiollisissa vaaleissa, mutta ei kuitenkaan aivan siinä määrin kuin kunnallisvaaleissa. Puolue on asettanut tavoitteeksemme naisten äänestysprosentin nostamisen prosentilla. On ilmeistä, että kunnallisvaalit tulevat olemaan suuntaa antavia 1962 suoritettaville presidentin valitsijamiesvaaleille samoin kuin niitä seuraaville valtiollisillekin vaaleille. Kun tiedämme olevan useita äänestäjiä, jotka antavat kannatuksensa verraten pikaisen harkinnan perusteella kunakin ajankohtana myötätuulessa olevalle poliittiselle ryhmälle, saattaa näin ollen kunnallisvaalien tulos vaikuttaa hyvinkin ratkaisevasti presidentin valitsijamies- ja valtiollisten vaalitulosten muodostu- 23

23 24 miseen. Vaikka emme voinekaan odottaa, että ensi syksynä tapahtuva eri poliittisten puolueiden välinen voimainkoitos johtaisi maamme sisäpoliittisen kriisin selkiintymiseen, on jo pelkästään kunnallisen itsehallinnan toteuttaminen kuntalaisten enemmistöä tyydyttävällä tavalla sellainen kysymys, joka edellyttää sosialidemokraattien eikä suinkaan vähiten naisten aktiivista mukanaoloa kunnallisissa elimissä. Valmistautuminen käytännölliseen vaalivalistustyöhön Sosialidemokraattien vaalimenestyksen turvaamiseksi liittotoimikunta ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: 1. Alustavat toimenpiteet suoritetaan kevättoimintakaudella mahdollisimman valmiiksi. Niitä ovat mm. yhdessä kunnallisjärjestön ja piirijärjestön vaalityöjaostojen kanssa koko kuntaa käsittävän yksityiskohtaisen vaalityösuunnitelman laatiminen. Nimetään jokaisen perusjärjestön yhteyteen 3 5 henkilöä käsittävä vaalityöjaosto, mikäli ei järjestön johtokunta toimi vastaavanlaisena elimenä. Vaalityö jaoston tehtävänä on laatia nimi- ja osoiteluettelot mahdollisimman tarkoin kaikista naispuolisista äänestäjistä ja toimittaa ne joko kunnallisjärjestön tai piirin vaalijaostolle riippuen siitä kumpi hoitaa valistusmateriaalin postittamisen. Jaosto suunnittelee yhdessä toisten paikallisten järjestöjen kanssa koti-iltojen ym. valistustilaisuuksien toimeenpanon siten, ettei mitään väestöryhmää tai kylää jätetä huomioimatta. Niin koti-iltoihin kuin muihinkin tilaisuuksiin kutsutaan osanottajat kirjeillä, kutsukorteilla tai suullisesti, mutta kaikissa tapauksissa mieluummin henkilökohtaisesti, koska pylväsilmoitusten perusteella eivät epäpoliittiset henkilöt tule tilaisuuksiin. Pienet keskustelutilaisuudet on saatava kodikkaiksi, joissa koetetaan herättää osanottajien mielenkiinto oman kunnan kysymyksiin. Paikallisten järjestöjen kiireellisimpiin tehtäviin kuuluu kevätkaudella ehdokkaiden nimeäminen. Ehdokkaiden tunnetuksi tekeminen henkilökohtaisissa yhteyksissä aloitetaan välittömästi, kun tiedetään, ketä sosialidemokraattiset ehdokkaat ovat. Äänestäjien kuljetus vaalipaikalle on niinikään paikallisten elinten järjestettävä ja eräs niistä tärkeimmistä, jonka me sosialidemokraatit olemme muutamia paikkakuntia lukuunottamatta aikaisemmin laiminlyöneet. Niin valistustyön suunnittelussa kuin käytännöllisessä toteuttamisessakin ovat paikalliset järjestöt keskenään kiinteässä yhteistyössä. Naisjaostot ja nuoriso-osastot voivat auttaa toinen toisiaan mainiosti esim. tilaisuuksia järjestettäessä ja koti valistustyössä, mutta yhteyden-

24 pitoa työväenyhdistyksiin ja kunnallisjärjestöihin ei saisi myöskään laiminlyödä. 2. Paikkakunnallisten vaalityöelinten lisäksi pitäisi piiritoimikuntien nimetä vaalityöjaostonsa, joiden tehtävänä on valvoa ja ohjata valistustyönsuunnittelua ja toimeenpanoa koko piirin alueella. Piirin jaostot pitävät jatkuvasti yhteyttä paikkakunnallisiin elimiin ja Keskusliittoon. Sikäli, kun paikallisten ehdokkaiden lisäksi tarvitaan ulkopuolisia puhujia, hankkivat piirien jaostot heitä mahdollisuuksiensa mukaan. Keskusliitto toimittaa piirijärjestölle ajoissa koko maata varten suunnitellun valistusmateriaalin ja tukee mahdollisuuksien mukaan valistustyöstä johtuvien kulujen peittämisessä. Koti-iltojen, keskustelutilaisuuksien ym. äänestäjien keskuudessa suoritettavan henkilökohtaisen valistustyön ohella on koetettava järjestää suuria vaalijuhlia. Niiden toimeenpano on yritettävä keskittää syyskuussa "Kotien messujen" yhteyteen ainakin sellaisten piirijärjestöjen alueilla, jotka aikovat e.m. messut pitää. Messujen yhteydessä voidaan pitää esitelmiä aiheesta: Kuntamme tänään jne. Ympäristöjaostot voivat tehdä retken messupaikkakunnalle ja pyytää mukaansa muitakin kuin vain jäseniä. Mikäli kaikki piirit eivät järjestä messuja, olisi ulkonaisilta puitteiltaan huomattavamman juhlan vietto kuitenkin toivottavaa. Niin messujen kuin suurjuhlien valmisteluissa on yhteistoiminta välttämätöntä perus- ja piirijärjestöjen sekä Keskusliiton välillä. 3. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, suoritetaan v presidentin valitsijamies- ja sen jälkeen valtiolliset vaalit. Liittotoimikunta laatii kunnallisvaaleissa saatujen kokemusten pohjalta edellä mainittujen vaalien lähestyessä yksityiskohtaisen työsuunnitelman. Kaikissa vaaleissa on ehdokasasettelussa pyrittävä keskittämiseen, ettemme vaarantaisi niiden läpimenoa, joilla vähänkin näyttää olevan mahdollisuuksia, mutta on kuitenkin vältettävä jyrkkää karsintaa. Parhain menettelytapa on, että järjestöt pitävät tarpeen vaatiessa asiasta yhteisen neuvottelutilaisuuden. 25 Valistus- ja kurssitoiminta 1. Ulospäin suuntautuvassa valistustyössä on päästävä entistä tehokkaampaan oman toimintamme mainontaan sekä sosialidemokratian aatteellisen sisällön selvittämiseen niiden henkilöiden parissa, joita kaipaamme jäseniksi ja kannattajiksi. Sanomalehtikirjoittelua omista kysymyksistämme olisi harrastettava entistä laajemmin kaikissa sosialidemokraattisissa lehdissä, sillä se on yleisen mielipiteen muodostuksen kannalta ensiarvoisen tärkeätä.