e-business Research Center RESEARCH REPORTS Marko Seppä (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "e-business Research Center RESEARCH REPORTS 30 2006 Marko Seppä (toim.)"

Transkriptio

1 e-business Research Center Kylmän sodan jännitteiden ja sotatalouden purkautuminen käynnisti teollistumiseen verrattavissa olevan yhteiskunnallinen muutosprosessin. Internet-selaimen läpimurto n. 10 vuotta kaikkine seurauksineen symboloi tätä kenties parhaiten. Teollistumisen tavoin tietoistuminen (tietoyhteiskuntakehitys) etenee eri tahtiin eri maissa, yhteiskunnan eri sektoreilla, eri toimialoilla, erityyppisissä yhteisöissä ja erilaisissa prosesseissa. Uuden liiketoiminnan rakentaminen ideasta yritykseksi ja yrityksestä pääomaksi (from idea to IPO tai Venture-to-Capital eli V2C) on erilaista tietoyhteiskunnassa kuin se oli teollisessa yhteiskunnassa. Uudet liikeideat ovat yhä useammin osaamisintensiivisiä ja yhä harvemmin perinteisessä mielessä pääomaintensiivisiä. Uusi liiketoiminta voi yhä useammin olla syntymähetkestä alkaen globaalia. Venture Capital (VC) -tarjonnan kasvun ansiosta liiketoiminnan rakentaminen ei kaadu myöskään rahan vähyyteen. Tietoyhteiskunnassa onkin VC -sijoittajien (pääomasijoittajien) sijasta pula V2C -sijoittajista (osaamispääomasijoittajista) sitoutuneista ja intohimoisista liiketoiminta-osaajista jotka sijoittavat liikemiesviisauttaan kasvuyritysaihioihin kanssayrittäjinä eli (perustaja)yrittäjien määräaikaisina ja osa-aikaisina omistajakumppaneina. Tämä raportti kokoaa yhteen (määräajaksi perustetun) ebrc:n V2C-tutkimusryhmän tuottamat suomenkieliset tutkielmat. Koska V2Ctutkimuksesta on raportoitu pääosin englanniksi, voidaan tätä raporttia pitää suomenkielisenä johdantona tietoyhteiskuntakehityksen aiheuttamiin muutoksiin kasvuyritystoiminnan dynamiikassa erityisesti kanssayrittäjyyteen nousevana liiketoimintailmiönä. ebrc Tampere University of Technology & University of Tampere P.O.Box 541, FI Tampere, Finland KASVUYRITYSTOIMINNAN MUUTTUVA PELIKENTTÄ: KANSSAYRITTÄJYYDEN KEHKEYTYMINEN RESEARCH REPORTS KASVUYRITYSTOIMINNAN MUUTTUVA PELIKENTTÄ: KANSSAYRITTÄJYYDEN KEHKEYTYMINEN Marko Seppä (toim.)

2 KASVUYRITYSTOIMINNAN MUUTTUVA PELIKENTTÄ: KANSSAYRITTÄJYYDEN KEHKEYTYMINEN Marko Seppä (toim.) ebrc Research Reports 30 Tampere 2006

3 Distribution ebrc Tampere University of Technology and University of Tampere Published by Tampere University of Technology (TUT) and University of Tampere (UTA) Printed edition Electronic edition in ISSN ISSN ISBN X (TUT) ISBN (TUT) (UTA) (UTA) Printed by Cityoffset Oy, Tampere 2006 II

4 ALKUSANAT Vuosi 1995 toi paitsi Suomelle jääkiekon maailmanmestaruuden ja jäsenyyden Euroopan Unionissa myös mm. internet-selaimen kaikkien ulottuville. Kylmän sodan purkautuminen ja teknologian uudet siviilisovellukset olivat avanneet ikkunan tietoyhteiskuntaan ja yrityksille uusia reittejä nopeaan kasvuun. Vuoteen 2000 mennessä mm. Nokia nousi noesta ja tuhkasta yhdeksi maailman arvokkaimmista yrityksistä. Ymmärtääkseen ja edistääkseen tietoistumista tätä teollistumiseen verrattavissa olevaa yhteiskuntamurrosta (ja hyötyäkseen siitä taloudellisesti) Euroopan Unioni laati kunnianhimoiseksi strategiakseen eeurooppa-ohjelman vuosille Samaan aikaan Tampereen kaupunki käynnisti rinnakkaisen etampere-ohjelman, eeuroopan paikallisen pilotin. etampereen osaohjelmana määräajaksi ( ) perustettu virtuaalinen tutkimuskeskus e-business Research Center ebrc lähti omalta osaltaan määrätietoisesti toteuttamaan ohjelman kirjainta ja henkeä: tavoitteenaan lisätä tietoyhteiskunnan liiketoimintaosaamista sekä teoriassa että käytännössä. ebrc:n missiona oli synnyttää yksi tutkimusalansa johtavista toimijoista Euroopassa ja kasata 100 MMk:n (16,8 Me:n) laajuinen hankevolyymi. Onnistuakseen määrällisessä tavoitteessaan ebrc:n projektiorganisaatio kehitti matchmaker-toiminnon erilaisten intressitahojen yhdistämiseksi ja palvelemiseksi. Suurin osa ebrc:n portfolion yli 70 hankkeen toteutuksesta tapahtuikin eri laitoksilla ja muissa kumppaniyhteisöissä ebrc:n projektiorganisaation ulkopuolella. ebrc saavutti määrälliset tavoitteensa ja pyrkimys laadullisiin päämääriin jatkuu etampere-aikana ebrc:n isäntäyliopistoilla perustetuilla TTY:n tiedonhallinnan laitoksella ja TaY:n kauppakorkeakoulussa. Kasvuyritystoiminta oli alusta alkaen keskeisellä sijalla ebrc-projektiorganisaation omalla tutkimusagendalla. Asialle vihkiytyneen tutkimusryhmän syntyhetkenä voidaan pitää Tommi Rasilan ja allekirjoittaneen taustoiltaan sarjayrittäjän ja pääomasijoittajan ( Venture & Capital ) tutkimuksellista ensikohtaamista kesällä Tämä raportti kokoaa yksiin kansiin yliopistorajat ylittäneen Venture-to-Capital (V2C) -tutkimusryhmän suomenkieliset tutkielmat. Koska V2C-tutkimuksesta on raportoitu pääosin englanniksi, voidaan tätä julkaisua pitää jonkinlaisena suomenkielisenä johdantona kasvuyritystoiminnan muuttuvaan dynamiikkaan, erityisesti osaamispääomasijoittamiseen ja kanssayrittäjyyteen nousevina ilmiöinä. Moni taho ja toimija on osaltaan vaikuttanut siihen, että tässä kuvattu tutkimustoiminta on ollut mahdollista. Kaksi on kuitenkin ollut vaikutuksiltaan ylitse muiden. Tampereen kaupungin etampere-ohjelman siemenrahoitus (2001 alkaen) ja KTM:n ja Tekesin yhteisen ProACT-ohjelman kasvurahoitus ( ) tarjosivat sen taloudellisen perustan, jolle myös tässä raportissa julkaistavat Karri Ahosen, Satu Koivulan ja Katja Karhian pro gradu -tutkielmat saattoivat rakentua. Haluan koko V2Ctutkimusryhmän puolesta lämpimästi kiittää kaikkia V2C-matkan mahdollistajia. Luonnollisesti vasta ajan myötä voidaan arvioida V2C-tutkimusryhmään ja koko ebrc:hen vuosina tehtyjen (sekä raha- että osaamis-) sijoitusten tuottoa. Tampereella Marko Seppä III

5 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Marko Seppä Tiivistelmät 9 Karri Ahonen Satu Koivula Katja Karhia Kehittämisestä kasvuun: Tutkimus kasvuyrityksen matkasta kohti nopeaa kansainvälistä kasvua 12 Karri Ahonen Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen kannustaminen 74 Satu Koivula Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudellinen arviointi 133 Katja Karhia IV

6 JOHDANTO Marko Seppä KASVUYRITYSTOIMINNAN DYNAMIIKAN MUUTOS Kylmän sodan purkautumisen jälkeen nopeasti edenneen tietoyhteiskuntakehityksen eli tietoistumisen ansiosta uusi liiketoiminta on yhä useammin luonteeltaan osaamisintensiivistä ei enää (perinteisessä mielessä) pääomaintensiivistä. Tuottavimmat liikeideat perustuvat uuden teknologian, usein tieto- ja viestintäteknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen, mm. digitaalisiin sisältöihin ja sähköisiin markkinointi- ja myyntikanaviin. Ääritapauksena uusi tuote tai palvelu on mahdollista rakentaa ja tarjota markkinoille yhdistämällä toisiinsa avoimeen lähdekoodiin perustuvia maksuttomia ohjelmistoelementtejä. (Hannula et al , Seppä et al ) Tietoistumisen myötä ovat myös yritysten kasvupolut murroksessa. Teollistumisen ajalle tyypillinen suoraviivainen, yksittäisen osakeyhtiön välinearvoa hyödyntävä, laajentumiseen ja listautumiseen perustuva kasvustrategia on yhä harvemmin realistinen. Yhä useampi liikeidea on parhaimmillaan, kun sen toteutus sidotaan ja yhdistetään markkinoilla jo toimivan yrityksen tai yritysverkoston toimintaan. Yrittäjätulon realisointi on täten käymässä monimutkaisemmaksi sekin. Myös yksittäisten osaajien intressit ovat muutoksessa. Post-modernissa taloudessa yhä harvempi motivoituu perinteisistä rahamääräisistä kannustimista. Yhä tärkeämmäksi koetaan työn ympäristövaikutukset, työyhteisön yleinen viihtyisyys ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja tavoitteisiin. Ylipäätään perinteinen kova työnteko ei ole enää entisessä arvossaan. Asiantuntijan vielä voikin ajatella olevan jopa tuottavimmillaan, mikäli saa tehdä töitä väljässä kehyksessä, mutta kasvuyrittäjyyteen liittyy sellaisia vaatimuksia (yksin verkoston kasvattamisen ja vaalimisen osa-alueella), että on vaikea ajatella minkään täysin korvaavan tehtyjen tuntien määrää. (Hannula et al , Kasvio & Anttiroiko 2005, Koivula 2005) Tämän kehityksen seurauksena kasvuyritysaihion edustama sijoittajalupaus saattaa usein nojata aiempaa pluralistisempaan arvomaailmaan. Klassista rahamääräistä tuottoa tavoittelevien sijoittajien kannalta onkin yhä tärkeämpää mutta samalla entistä vaikeampaa varmistaa perustajayrittäjien kasvuhalukkuus ja ennen kaikkea valmius niihin uhrauksiin, joita kansainvälisille markkinoille murtautuminen edellyttää. Koska julkinen talous nojaa yksittäisten yritysten menestykseen, haluaa julkinen sektori yksityisten sijoittajien tavoin uskoa yrittäjien kasvuhaluun ja -kykyyn. Julkisen sektorin ohjausvoima on kuitenkin olematon, mikäli ne osoittautuvat puutteelliseksi. Kun samaan aikaan vain harvat kasvuyritysaihiot jalostuvat (mm. pääomasijoittajien edustaman) ammattimaisen omistajaohjauksen piiriin, on kasvuyritystoiminnassa havaittavissa eräänlainen omistajaohjauksellinen epäjatkuvuuskohta, joka heijastuu osaltaan myös Suomessa syntyneeseen huoleen ja keskusteluun liiketoimintaosaamisesta. (Karhia 2005, Seppä et al ) Keskustelu liiketoimintaosaamisesta on lähtökohtaisesti suomalaista (suomenkielistä) keskustelua, jota on hankala käydä esim. englannin kielellä, ja jonka voidaan sanoa perustuvan Suomen saavuttamaan kehitysvaiheeseen. Suomi on paitsi yksi edistyk- 1

7 sellisimmistä tietoyhteiskunnista, myös yrittäjyyskulttuuriltaan sellainen, jossa nopean kasvun tavoittelu leimataan helposti arvopohjaltaan liian amerikkalaiseksi ja jossa yrittäjyys on muutenkin historiallisista syistä leimallisesti yhden henkilön (tai perheen) enemmistöomistukseen ja ns. kauppiaalliseen varovaisuuteen nojaavaa, varsin maltillista, pienen kotimarkkina- ja kielialueen huomioon ottavaa toimintaa. (Ahonen 2006, Karhia 2005, Kasvio & Anttiroiko 2005, Koivula 2005) Tämän raportin taustalla olevan tutkimuksen perusteella kasvuyritystoiminta on erilaista tietoyhteiskunnassa kuin teollisessa yhteiskunnassa. Tästäkin syystä huoli ja keskustelu liiketoimintaosaamisesta on perusteltua juuri suomalaisena ilmiönä. Yhtaikainen vaatimus yhdessä yrittämisestä (arvoverkkojen punomisesta) ja nopean kasvun määrätietoisesta tavoittelusta on erityisen suuri haaste Suomessa, jossa on toisaalta runsaasti menestyksellisen uuden liiketoiminnan raaka-aineita. Potentiaalista kertovat mm. teknologiainvestoinnit, keksintöjen ja patenttien lukumäärä ja johtamisnäyttönä Nokian onnistuminen nopeassa kasvussa ja nousussa globaaliksi markkinajohtajaksi ja yhdeksi maailman arvokkaimmista yrityksistä. Teollistumisen kultavuosina perinteinen (rahamääräinen) pääoma ja sen omistajat (kapitalistit) olivat talouden keskeisin mahdollistaja. Tarpeellinen työpanos oli helppo määritellä ja mikä tärkeintä mahdollista ostaa rahalla. Suurimmat haasteet liittyivät sisäisten sidosryhmien ja yksittäisten toimintojen johtamiseen sekä työn ja tuotannon sisäiseen organisointiin. Tietoistumisen myötä keskeiseksi haasteeksi on nousemassa ulkoisten sidosryhmien ja verkostojen johtaminen ja ohjaus. Menestyäkseen tietoyhteiskunnassa minkä tahansa yhteisön on saatava sisäiset sidosryhmänsä etulinjassa työntekijät entistä tiiviimmin mukaan tähän toimintaan omistajina (päämiehinä), ei perinteisesti palkollisina (agentteina). KASVUYRITYSTOIMINNAN KÄSITTEELLINEN HAHMOTTAMINEN Teollistumisen ajalle oli ominaista työn ja pääoman vastakkainasettelu, jonka voi sanoa kulminoituneen Kylmäksi Sodaksi kutsuttuun ajanjaksoon. Tämän vastakkainasettelun purkautuminen tietoyhteiskuntakehitykseksi on nopeasti synnyttänyt tilanteen, jossa työ on yhä useammin pääomaa. Yrityksen menestyksen kannalta kriittinen työpääoma (osaamispääoma) on yhä harvemmin (perinteisessä mielessä) rahalla ostettavissa. Tarvittava työpanos on saatavissa vain, mikäli osaamispääoman omistaja saadaan sijoittamaan osaamisensa yritykseen ei vain myymään osaa siitä (hyvänä esimerkkinä tästä ilmiöstä avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöt). Yritys (yrityksen omistajat ja heitä edustava ylin johto) ei ole automaattisesti kykenevä valitsemaan ja kulkemaan menestyksen mahdollistavaa omistuksellista kehityspolkua. Tämä haaste on polttavimmillaan uuden, varsinkin uuteen teknologiaan perustuvan liiketoiminnan kehittämistilanteissa. Perustajayrittäjä sijoittaa kyllä koko osaamisensa perustettavaan yritykseen, mutta se on varsin usein luonteeltaan teknistä (ei liiketaloudellista) osaamista. Teknologiayrittäjä kantaa usein yksin yllä mainitun päämiehen vastuun, minkä seurauksena yritys tekee tärkeitä strategisia valintoja ilman riittävää liikemiesviisautta. Erilaisista hyvää tarkoittavista (usein julkisen sektorin tukemista) asiantuntijapalveluista ei ole pulaa pulaa on yrityksen kyvyssä hyödyntää niitä. Lopputuloksena maamme edustamaan potentiaaliin nähden kovin harva kasvuyritysaihio jalostuu sijoituskelpoiseksi pääomasijoittajan silmin ja pääsee näin (ainakin määritelmänmukaisesti) ammattimaisen omistajaohjauksen piiriin. 2

8 Liiketoimintaosaamisen hankkiminen osaamispääomasijoituksina (ei ostopalveluna maksua vastaan) on muotoutumassa yhdeksi uudeksi mahdollisuudeksi haluttaessa rakentaa kasvuyritysaihio pääomahuollon piiriin. Tämä on kuitenkin erityisen haasteellista paitsi siksi, että ei ole (järjestäytynyttä) tarjontaa, myös siksi, että ei ole (näkyvää) kysyntää. Asia on haasteellinen siksikin, että pääomasijoittajilla on tekemistä osaamispääomasijoittajien roolin hyväksymisessä, saati arvostamisessa, ja julkisella sektorilla omien instrumenttiensa kehittämisessä siten, että ne rohkaisisivat asiantuntijoita osallistumaan kehitettävään liiketoimintaan enenevästi päämiehen (omistajakumppanin) ja vähenevästi agentin (konsultin/neuvonantajan) roolissa. Tämän raportin taustalla olevan tutkimuksen perusteella perustajayrittäjät kiinnostuvat nopeasti osaamispääomasijoituksista, kunhan sellaisia vain tuodaan tarjolle. Tämä tutkimus on pyrkinyt todentamaan nousevaa kysyntää sekä siihen nopeasti vastaamaan syntynyttä tarjontaa. Eksploratiivisen toiminta- ja kehitystutkimuksen hengessä on myös pyritty tuottamaan uusia työkaluja ja viitekehyksiä kasvuyritystoiminnan sidosryhmien, erityisesti Venture-to-Capital (V2C) -toimijoiden käyttöön. V2C on Tampereella syntynyt, kasvuyritystoiminnan muuttuvaa pelikenttää ilmentävä käsite. Käsitteen alkuperä juontuu havaintoihin, joiden mukaan alkava yritystoiminta (pääoman kysyntä) on nopean tietoyhteiskuntakehityksen ansiosta enenevissä määrin osaamisintensiivistä ja pääomasijoitustoiminta (pääoman tarjonta) toimialan voimakkaan kasvun ja institutionalisoitumisen seurauksena enenevissä määrin pääomaintensiivistä. Sekä kysyntä että tarjonta ovat kasvaneet, mutta paradoksaalisesti eri suuntiin. Niiden yhdistämiseksi on havaittu tarvittavan (ja syntyvän) aivan uudenlaisia pelureita: Sepän & Näsin (2001) mukaan Venture-to-Capital (V2C) -toimijoita. Alkuperäisessä merkityksessään V2C viittaa Venture-toiminnan (alkavan yritystoiminnan) ja Capital-toiminnan (Venture Capital -toiminnan) väliin revenneen kuilun ylittämiseen eli kasvuyritysaihion pääomasijoituskelpoisuuden jalostamiseen (yrityksen saattamiseen pääomahuollon piiriin). Laajimmassa merkityksessään se viittaa koko kasvuyritystoiminnan uudistuneeseen hahmottamiseen, uuteen paradigmaan, useiden erilaisten omistajatoimijoiden toimintaan arvoverkkona kasvuyritysprosessissa: liiketoiminnan jalostamisessa ideasta yritykseksi ja yrityksestä pääomaksi. Tuoreimmassa ja tarkimmassa merkityksessään V2C-toiminta viittaa osaamispääomasijoittamiseen (mm. kasvu- ja kanssayrittäjyyteen), erotuksena perinteiselle (rahamääräiselle) pääomasijoittamiselle eli Venture Capital (VC) ja bisnesenkeli-toiminnalle. ebrc:n V2C-tutkimusryhmän tuotannon kruununjalokivet väitöskirjat Rasila (2004) ja Ala-Mutka (2005) avaavat kertaluokaltaan isoimmat ikkunat kasvuyritystoiminnan muuttuvaan pelikenttään. Rasila (2004) tarjoaa ensimmäisen systemaattisen kuvauksen V2C-paradigmasta ja Ala-Mutka (2005) nopean kasvun johtamiseen räätälöidyn viitekehyksen ammattimaisesta yrittäjyydestä. Rasila (2004) peräänkuuluttaa kasvuyritystoiminnan keskeisiltä sidosryhmiltä (yrittäjiltä, V2C-toimijoilta ja VCtoimijoilta) sitoutumista yhteiseen, kohdeyrityksen menestykseen sidottuun ansaintalogiikkaan. Alamutkan (2005) mukaan strategian toteutus on menestyksen kannalta suhteellisesti tärkeämpää kuin suunnittelu, mistä syystä on välttämätöntä saada fokus analysoinnista toimintaan eli jalka jarrulta kaasulle. Harrison et al. (2005) ja Seppä & Jungman (2005) tiivistävät V2C-viitekehystä sitomalla käsitteen osaamispääomasijoittamiseen, mm. kanssayrittäjyyteen, kasvuyrityskentän nousevana ilmiönä. 3

9 Kasvuyritystoiminnan muuttuvaan dynamiikkaan pureutuneen ebrc:n V2Ctutkimusryhmän tutkimuksen taustoja ja keskeisintä sisältöä kokoaa ja esittelee tarkemmin Seppä (2006). Sen sijaan nyt käsillä olevaan raporttiin kootut suomenkieliset V2C-tutkielmat tarkastelevat yrittäjien (kasvuyritysten) erityisiä ja yhteiskunnan yleisiä valmiuksia toimia kasvuyritystoiminnan muuttuvassa pelikentässä. Karri Ahosen tutkimus pureutuu (perustaja)yrittäjän näkökulmaan ja tarkastelee yrittäjän valmiuksia ottaa vastaan ulkopuolista tukea. Osaamispääomaan tai osaamispääomasijoituksiin Ahonen (2006) ei suoraan viittaa, ei myöskään kanssayrittäjiin. Tutkimusaineisto on pääosin kesältä 2004, jolloin tutkimusilmiön käsitteellistäminen ei ollut vielä edennyt näin pitkälle. Ryynänen et al. (2004), jonka toteutukseen ebrc:n V2C-tutkimusryhmä vahvasti osallistui ja joka mm. hyödynsi Ahosen (2006) empiiristä tutkimusta, sen sijaan kiteyttää V2C-toiminnan ja kanssayrittäjyyden yhdeksi keskeiseksi lähitulevaisuuden kehittämisalueeksi elinkeinopolitiikassa. Satu Koivulan pro gradu -tutkimus luotaa syvemmälle niihin yhteiskunnallisiin taustoihin, jotka liittyvät kasvuyritystoiminnan pelikentän muutokseen ja siihen liittyviin haasteisiin Suomessa. Kuten Koivula (2005) osoittaa, edellyttää kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen kannustaminen paljon muutakin kuin yrittäjien kasvuun kannustamista. Siihen liittyy mm. yhteiskunnallisten arvostusten kehys hyvin kokonaisvaltaisesti. Koivula (2005) toteaa päätelmissään, että vaikka julkisia panoksia tarvitaankin kasvuyritystoiminnan vauhdittamiseen edelleen eri muodoissaan, on julkisen sektorin käytännössä mahdotonta itse sijoittaa kanssayrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista (osaamispääomasijoituksina) yrityksiin. Katja Karhian tutkielma tarkastelee Koivulaan (2005) tukeutuen julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudellisia vaikutuksia. Karhia (2005) rakentaa rohkeasti uutta teoreettista viitekehystä julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudelliseen arviointiin. Konseptointi perustuu paitsi kirjallisuusanalyysiin, myös Koivulan (2005) kanssa yhteisen empiirisen aineiston analyysiin. Karhia (2005) herättää keskustelua tai ainakin ajatuksia julkisen sektorin omassa ohjauksessa olevan kasvuresurssien jakelutien osittaisesta ja/tai vähittäisestä korvaamisesta kanssayrittäjäverkoston itsensä ohjaamalla markkinalähtöisellä jakelutiellä. KANSSAYRITTÄJYYDEN KEHKEYTYMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Merkkinä osaamispääomasijoituksiin kohdistuvasta nousevasta kysynnästä ovat aktiiviset ja potentiaaliset kanssayrittäjät alkaneet järjestäytyä toimintansa (ja tarjontansa) kehittämistä varten. Syyskuussa 2005 perustettiin Suomeen tiettävästi maailman ensimmäinen kanssayrittäjien ammatti- ja toimialayhdistys, Suomen kanssayrittäjät SKY ry, 52 perustajajäsenen voimin. Toimialayhdistyksen hyväksymän määritelmän mukaan kanssayrittäjällä tarkoitetaan: osaamispääomaenkeliä (osaamispääomasijoittajaa), joka kasvuhakuisen yrittäjän kutsusta lähtee tämän aktiiviseksi, määräaikaiseksi omistajakumppaniksi yhteisenä päämääränä rakentaa kohteena oleva liiketoiminta yrityksestä pääomaksi synnyttämällä sijoituskelpoinen, ammattimaisesti johdettu yhtiö ja saattamalla se pääomahuollon piiriin menestyksellisen markkinaläpimurron saavuttamiseksi (SKY 2006). 4

10 Sääntöjensä perusteella SKY pyrkii edistämään ja kehittämään kanssayrittäjyyttä sekä pää- että sivutoimisena ammattina ja toimialana. Käytännön toiminnassa korostuvat kasvuyritysaihioiden sparraus ja uusien osaamispääomasijoitusinstrumenttien kehittäminen. SKY on mm. pohjoismaisen CONNECT-verkoston jäsen ja vastaa po. toiminnasta Suomessa. Tässä alun perin University of California at San Diegossa käynnistyneessä toiminnassa on keskeistä erityisten Springboard ( ponnahduslauta ) - tapahtumien järjestäminen pääomahankintaan valmistautuville yrittäjille. SKY vastaa jatkossa myös V2C Forumista, ebrc:n V2C-tutkimusryhmän lanseeraamasta vuosittaisesta kasvuyritystoiminnan sidosryhmätapahtumasta. SKY:n yksittäiset jäsenet ovat myös aktiivisessa roolissa Tampereen teknillisen yliopiston syksyllä 2006 käynnistyvässä osaamispääomasijoitushankkeessa, joka on tiettävästi maailman ensimmäinen kanssayrittäjille suunnattu osaamispääomasijoitusten strukturoitu sijoitusinstrumentti ei rahasto, vaan päästö. SKY perustaa toimintansa yhdistyksen teeseiksi kutsumiensa julistuksellisten huomioiden varaan (ks. liite 1). Kymmenen teesin painoarvoa alleviivaa periaate, jonka mukaan jokaisen yhdistyksen jäseneksi haluavan on allekirjoitettava niiden sisältö. On ilmeistä, että onnistuessaan tavoitteissaan kanssayrittäjät ovat osaltaan täyttämässä kasvuyritystoiminnan pelikenttään syntynyttä omistajaohjauksellista epäjatkuvuuskohtaa. Vaikka varsinaiset näytöt ovat vielä antamatta, näyttää ilmeiseltä, että kanssayrittäjyys jonka taustoja ja kehkeytymistä seuraavaksi esiteltävät Karri Ahosen, Satu Koivulan ja Katja Karhian pro gradu -tutkielmat kukin omasta näkökulmastaan käsittelevät on konkreettinen, lupauksia herättävä uuden aikakauden toimintamuoto liiketoimintaosaamisen sitouttamiseksi kasvuyritysaihioihin. 5

11 LÄHDELUETTELO Ahonen, K (2006): Kehittämisestä kasvuun: Tutkimus kasvuyrityksen matkasta kohti nopeaa kansainvälistä kasvua. Pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Ala-Mutka, J. (2005) Strategic Management of High Growth Ventures - A Ventureto-Capital Framework for Professional Entrepreneurship. Väitöskirja, Tampereen teknillinen yliopisto. Kasvio A. & Anttiroiko A.-V. (toim.) (2005): ecity: Analysing efforts to generate local dynamism in the city of Tampere. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Hannula M., Järvelin A.-M. & Seppä M. (toim.) (2001): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Hannula M., Järvelin A.-M. & Seppä M. (toim.) (2003): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Hannula M., Järvelin A.-M. & Seppä M. (toim.) (2004): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Harrison R., Jungman H. & Seppä M. (2005): From Capital Investors to Knowledge Investors: the Rise of Entrepreneurial Venture-to-Capital. Teoksessa Seppä M., Hannula M., Järvelin A.-M., Kujala J., Ruohonen, M., Tiainen T. (toim.): Frontiers of e- Business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Karhia K. (2005): Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudellinen arviointi. Pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Koivula S. (2005): Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen kannustaminen. Pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Rasila T. (2004) Venture-to-Capital - A New Framework for Growth Venturing and Professional Ownership. Väitöskirja, Tampereen teknillinen yliopisto. Ryynänen L.-M., Lahdenpää M., Seppä M., Wiktorsson C., Heikelä M., Laine S., Oravainen N. & Pesonen P. (toim.) (2004): Kehittämisestä kasvuun. KTM:n julkaisuja 26/2004. Seppä M. (ed.) (2006): From Venture Capital to Knowledge Capital: The Rise of Knowledge Investors. ebrc Research Reports, 29. Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Seppä M., Hannula M., Järvelin A.-M., Kujala J., Ruohonen, M., & Tiainen T. (toim.) (2005): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. 6

12 Seppä M., Hannula M., Järvelin A.-M., Kujala J., Ruohonen, M., & Tiainen T. (toim.) (2006): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Seppä M. & Jungman H. (2005): The concept of the knowledge fund: A new structural solution for the emerging V2C industry. EDGE 2005: Bridging the Gap, Entrepreneurship in Theory and Practice Conference Proceedings. Singapore Management University. Seppä M. & Näsi J. (2001): Playing with the Goose Pushing Entrepreneurs Across the Capital Gap Who, Why, and How? Tutkimuspaperi, IntEnt 2001 Conference Proceedings. Kruger Park, South Africa. SKY (2006): ( ). LIITE 1 Suomen kanssayrittäjät SKY ry:n teesit 1. Suomessa ei synny riittävästi kansainvälisesti menestyviä kasvuyrityksiä tarvitaan yrittäjyyttä korostava, riskinottoa palkitseva innovaatiojärjestelmän uudistus! Julkiset panostukset teknologiaan ja yrityskehitykseen eivät riittävässä laajuudessa muunnu kasvavaksi liiketoiminnaksi, uusiksi vientituloiksi ja liiketoimintaosaamisen laatua ja määrää heijastavaksi yrittäjävarallisuudeksi. menestys edellyttää koko innovaatiojärjestelmän läpäisevää muutosta, jossa arvostusta siirretään teknologiaosaamisesta yrittäjyyden ja riskinoton suuntaan. 2. Fokus on siirrettävä uuden teknologian kehittämisestä toimivan teknologian soveltamiseen! Kansallinen riskinotto kohdistuu liiaksi uuden teknologian synnyttämiseen, missä uutuusarvo ja riskit on helpompi arvioida kuin soveltamisen puolella. lopputuloksena meillä on runsaasti teknologiatyöntekijöitä mutta olemattomasti liiketoimintaosaajia: luovia soveltajia, yrittäjiä, kaupallistajia ja kansainvälistäjiä. 3. Kunniakkaat epäonnistumiset on nähtävä pääomana! Kunniakas epäonnistuminen yksittäisessä kasvuyritysprojektissa pitää ymmärtää korvaamattomaksi liiketoimintaosaamisen lähteeksi yrittäjille ja siten kansalliseksi pääomaksi teräskin karaistaan tulessa. 4. Kasvuyritystoiminta voi perustua vain osaamispääoman sijoittamiseen ei työn ja pääoman! Ajattelua kahlitsee työn (osaamisen) ja pääoman perinteinen vastakkainasettelu. ei ymmärretä, että uudenlaisen (työn+pääoman=) osaamispääoman synnyttäminen olisi avain myös suorittavien työpaikkojen synnyttämiseen. liiketoimintaosaaminen on pääomaa, jota voivat omistaa vain työntekijät eli yksityishenkilöt ja näiden yhteenliittymät, ja jonka sijoittamiseen (yrittäjinä ja vastuullisina omistajina) heitä olisi kannustettava kaikin keinoin. 5. Yrittäjä ei saa olla kasvuyritystoiminnan ainoa yrittäjä! Kasvuyritysten ympärillä on runsaasti konsultteja, neuvonantajia, rahoittajia, viranomaisia ja tutkijoita, mutta aivan liian vähän yrityksiin aidosti omistajina sitoutuvia, yritysten menestykseen oman ansaintansa sitovia ja riittävän kunnianhimoisia yrittäjäkumppaneita, kanssayrittäjiä, joita olisi toisaalta jalostettavissa paitsi ammattimaisista yritysjohtajista myös mm. ensin mainituista ryhmistä. tällä hetkellä resursseja palaa aivan liikaa yritysten ulkopuolella. 7

13 6. Tarvitaan uudenlaisten kasvuyritystoimijoiden ammattikunta ja toimiala! Suomessa on pulaa kasvuyritysprosessiin liittyvästä liiketoimintaosaamisesta, tarkemmin ottaen itsenäisistä liiketoimintaosaajista korporaatioista ja julkisesta sektorista riippumattomista sarjayrittäjistä ja päämiestoimijoista, joiden ammattina ja intohimona on liiketoiminnan ja yritysten kasvattaminen. tällaisen ammattikunnan synnyttäminen edellyttää mm. yhteiskunnallisten arvojen tarkistusta. 7. Riskin minimoinnista on siirryttävä mahdollisuuksien maksimointiin! Menestys kasvuyritystoiminnassa voi perustua vain tuotonmaksimointiin ( jos tavoitteena yksi suurmenestys kymmenestä, yhdeksän on varaa menettää ). riskinminimointistrategia ( tavoitteena olla menettämättä yhtään kymmenestä sijoituksesta ) on tässä mielessä jopa edesvastuuton. vain toiminta päämiehen roolissa, omissa käsissä oleva ansainta, täysi vastuu ja täysi valta, voi synnyttää sellaisen kannustimen ja velvollisuuden, jota tuotonmaksimointistrategia edellyttää. 8. Yritysten kasvuresurssien jakelutie on saatava yrittäjävetoiseksi! Kasvuyritysprosessin kriittisimmän vaiheen (yrityksen elinkelpoisuuden) päätöksentekijä ja pelinrakentaja ei voi olla virkamies tai instituutioiden agentti. yrittäjien, bisnesenkeleiden ja pääomasijoittajien rinnalle tarvitaan julkisen sektorin tarjoamien kasvuresurssien jakelutieksi uudenlainen toimiala ja ammattikunta uudenlaisia, riskinottoa pelkäämättömiä dynaamisia päämiestoimijoita, kanssayrittäjiä. avaimet kehitysresurssien allokointiin on uskallettava siirtää paikallisilta ja kansallisilta viranomaisilta liiketoiminnan ehdoilla ajattelevien vastuullisten omistajatoimijoiden käsiin 9. Kasvuyritystoiminnan on oltava aidosti kansainvälistä tarvitaan kansalliset ja alueelliset rajat rikkovia toimijoita ja toimintamalleja! Menestys kasvuyritystoiminnassa edellyttää kasvuresurssien ja innovaatioiden ylikansallista yhdistämistä! pahimmillaan alueelliset intressit estävät jopa kansallisen voimien yhdistämisen. piilaakson menestys on jo vuosikymmeniä perustunut eri kansallisuuksien kohtaamisiin ja eri puolilta maailmaa peräisin oleviin innovaatioihin, liikeideoihin ja synergioita synnyttäviin kumppanuuksiin mutta kuitenkin ennen kaikkea yrittäjiin. jokainen yritys tarvitsee yrittäjänsä ja jokainen menestys (konkreettiset) työn tekijänsä. 10. Kasvuyritystoiminta edellyttää entistä laajempaa resurssimarkkinaa! Pääoma, tavarat ja työvoima liikkuvat jo suhteellisen joustavasti eu:n alueella hyödyttäen vakiintunutta liiketoimintaa. samaa ei voi sanoa innovaatioista ja uuden liiketoiminnan kasvuresursseista. kasvuyritystoimintaa halvaannuttaa alkuvaiheen kasvuresurssitarjonnan jakautuminen pieniin, työpaikkojen synnyttämistä vanhakantaisesti korostaviin kansallisiin, jopa alueellisiin segmentteihin. kansainvälisesti menestyviä kasvuyrityksiä ei rakenneta alueellisista siiloista, eikä edes kansallisista. niinpä meidän onkin tehtävä työtä luodaksemme suomalaisille kasvuyrityksille entistä laajemman resurssimarkkinan. 8

14 TIIVISTELMÄT Karri Ahonen Kehittämisestä kasvuun: Tutkimus kasvuyrityksen matkasta kohti nopeaa kansainvälistä kasvua Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yrityksen kasvun edellytyksistä ja erityisesti kasvuyrityksen kohtaamista haasteista kansainvälistymisprosessissa. Tutkimuksen osana ovat kehitystyöryhmän löytämät havainnot kasvuyritysten kohtaamista ongelmista markkinoilla. Tutkimuksessa käytetty aineisto jakaantuu kolmeen osaan: kirjallisuuteen, kehitysryhmän havaintoihin ja empiriaan. Kirjallisuusosuudessa esitetään elinkaarimalleja yrityksen kasvusta ja yrittäjien kasvuhalukkuudesta. Kehitysryhmän havainnointi mallintaa yrityksen ja sille suunnatun rahoituksen välille muodostuvan kuilun periaatteet ja haasteet. Empiria-osuudessa tutkijan keräämä haastattelumateriaali käsitellään ja analysoidaan. Tutkimuksen lopputulokseksi osoittautui, että kansainvälistyvät kasvuyritykset pääsääntöisesti tarvitsevat ulkopuolista tukea toimintansa kehittämiseksi. Kansainvälistymisprosessin riittävän rahoituksen turvaaminen on yksi keskeisimmistä haasteista. Onnistuneen kasvun elinehtona on että yrityksille suunnatut kehittämistuet suunnataan oikein ja oikeille yrityksille. Kotimaisiin yrityksiin pitää panostaa muutenkin kuin taloudellisesti, sillä kohdemarkkinoiden tuntemus, kansainvälistymiskokemus ja markkinointiosaaminen ovat arvossaan kotimaisia huipputuotteita ulkomaille vietäessä. Yrityskehitystutkimukseen tulisi panostaa enemmän voimavaroja, jotta löydettäisiin ne kriittiset ongelmakohdat joihin moni pk-yrittäjä kasvun kynnyksellä törmää. Samalla kaiken tämän taustalla tulisi säilyttää tärkeä voimavara, yrittäjyys. Satu Koivula Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen kannustaminen Tutkimuksen taustalla on Suomen taloutta tulevaisuudessa uhkaava kustannuskriisi talouden menojen kasvaessa ja tulojen pienentyessä. Kustannuskriisiä pahentaa osiltaan kasvava työttömyys ja talouden jatkuva globalisaatio. Nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät kasvuyritykset ovat ainakin osittainen ratkaisu Suomen taloutta kohtaavaan ongelmaan. Tämä tapahtuu työpaikkojen luonnin ja verotulojen kasvavan kertymän kautta. Kasvuyrityksen lähtökohtana on joukko potentiaalisia innovaatioita. Suomessa on panostettu sekä yksityisen että julkisen puolen toimesta merkittävästi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Suomen vahvuus ovatkin lukuisat innovaatiot. Uusia innovaatioita 9

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus ESIR-seminaari 8.12.2016 Henri Grundsten 1 Tesi lyhyesti MISSIO Sijoitamme yritysten kasvuun ja kehitämme pääomasijoitusmarkkinaa VISIO Olemme kansainvälisesti tunnustettu

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Yrityksen kassavirta ja riski Riski Kumulatiivinen kassavirta Aika Aikainen kasvu Nopea kasvu

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Perusteet ja tavoitteet Tiedotustilaisuus 22.1.2013 Suomi osuustoiminnallisin Maailmassa osuuskuntien jäsenyyksiä miljardi - työllistävät 100 miljoonaa ihmistä - 300

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten ja toimialojen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA Yliopiston hallituksen kokous 18.10.2016. Unifund Jyväskylä Oy:n sijoitusstrategia. Jyväskylän yliopiston hallitus 18.10.2016. SIJOITUSTRATEGIA Unifund Jyväskylä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot