e-business Research Center RESEARCH REPORTS Marko Seppä (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "e-business Research Center RESEARCH REPORTS 30 2006 Marko Seppä (toim.)"

Transkriptio

1 e-business Research Center Kylmän sodan jännitteiden ja sotatalouden purkautuminen käynnisti teollistumiseen verrattavissa olevan yhteiskunnallinen muutosprosessin. Internet-selaimen läpimurto n. 10 vuotta kaikkine seurauksineen symboloi tätä kenties parhaiten. Teollistumisen tavoin tietoistuminen (tietoyhteiskuntakehitys) etenee eri tahtiin eri maissa, yhteiskunnan eri sektoreilla, eri toimialoilla, erityyppisissä yhteisöissä ja erilaisissa prosesseissa. Uuden liiketoiminnan rakentaminen ideasta yritykseksi ja yrityksestä pääomaksi (from idea to IPO tai Venture-to-Capital eli V2C) on erilaista tietoyhteiskunnassa kuin se oli teollisessa yhteiskunnassa. Uudet liikeideat ovat yhä useammin osaamisintensiivisiä ja yhä harvemmin perinteisessä mielessä pääomaintensiivisiä. Uusi liiketoiminta voi yhä useammin olla syntymähetkestä alkaen globaalia. Venture Capital (VC) -tarjonnan kasvun ansiosta liiketoiminnan rakentaminen ei kaadu myöskään rahan vähyyteen. Tietoyhteiskunnassa onkin VC -sijoittajien (pääomasijoittajien) sijasta pula V2C -sijoittajista (osaamispääomasijoittajista) sitoutuneista ja intohimoisista liiketoiminta-osaajista jotka sijoittavat liikemiesviisauttaan kasvuyritysaihioihin kanssayrittäjinä eli (perustaja)yrittäjien määräaikaisina ja osa-aikaisina omistajakumppaneina. Tämä raportti kokoaa yhteen (määräajaksi perustetun) ebrc:n V2C-tutkimusryhmän tuottamat suomenkieliset tutkielmat. Koska V2Ctutkimuksesta on raportoitu pääosin englanniksi, voidaan tätä raporttia pitää suomenkielisenä johdantona tietoyhteiskuntakehityksen aiheuttamiin muutoksiin kasvuyritystoiminnan dynamiikassa erityisesti kanssayrittäjyyteen nousevana liiketoimintailmiönä. ebrc Tampere University of Technology & University of Tampere P.O.Box 541, FI Tampere, Finland KASVUYRITYSTOIMINNAN MUUTTUVA PELIKENTTÄ: KANSSAYRITTÄJYYDEN KEHKEYTYMINEN RESEARCH REPORTS KASVUYRITYSTOIMINNAN MUUTTUVA PELIKENTTÄ: KANSSAYRITTÄJYYDEN KEHKEYTYMINEN Marko Seppä (toim.)

2 KASVUYRITYSTOIMINNAN MUUTTUVA PELIKENTTÄ: KANSSAYRITTÄJYYDEN KEHKEYTYMINEN Marko Seppä (toim.) ebrc Research Reports 30 Tampere 2006

3 Distribution ebrc Tampere University of Technology and University of Tampere Published by Tampere University of Technology (TUT) and University of Tampere (UTA) Printed edition Electronic edition in ISSN ISSN ISBN X (TUT) ISBN (TUT) (UTA) (UTA) Printed by Cityoffset Oy, Tampere 2006 II

4 ALKUSANAT Vuosi 1995 toi paitsi Suomelle jääkiekon maailmanmestaruuden ja jäsenyyden Euroopan Unionissa myös mm. internet-selaimen kaikkien ulottuville. Kylmän sodan purkautuminen ja teknologian uudet siviilisovellukset olivat avanneet ikkunan tietoyhteiskuntaan ja yrityksille uusia reittejä nopeaan kasvuun. Vuoteen 2000 mennessä mm. Nokia nousi noesta ja tuhkasta yhdeksi maailman arvokkaimmista yrityksistä. Ymmärtääkseen ja edistääkseen tietoistumista tätä teollistumiseen verrattavissa olevaa yhteiskuntamurrosta (ja hyötyäkseen siitä taloudellisesti) Euroopan Unioni laati kunnianhimoiseksi strategiakseen eeurooppa-ohjelman vuosille Samaan aikaan Tampereen kaupunki käynnisti rinnakkaisen etampere-ohjelman, eeuroopan paikallisen pilotin. etampereen osaohjelmana määräajaksi ( ) perustettu virtuaalinen tutkimuskeskus e-business Research Center ebrc lähti omalta osaltaan määrätietoisesti toteuttamaan ohjelman kirjainta ja henkeä: tavoitteenaan lisätä tietoyhteiskunnan liiketoimintaosaamista sekä teoriassa että käytännössä. ebrc:n missiona oli synnyttää yksi tutkimusalansa johtavista toimijoista Euroopassa ja kasata 100 MMk:n (16,8 Me:n) laajuinen hankevolyymi. Onnistuakseen määrällisessä tavoitteessaan ebrc:n projektiorganisaatio kehitti matchmaker-toiminnon erilaisten intressitahojen yhdistämiseksi ja palvelemiseksi. Suurin osa ebrc:n portfolion yli 70 hankkeen toteutuksesta tapahtuikin eri laitoksilla ja muissa kumppaniyhteisöissä ebrc:n projektiorganisaation ulkopuolella. ebrc saavutti määrälliset tavoitteensa ja pyrkimys laadullisiin päämääriin jatkuu etampere-aikana ebrc:n isäntäyliopistoilla perustetuilla TTY:n tiedonhallinnan laitoksella ja TaY:n kauppakorkeakoulussa. Kasvuyritystoiminta oli alusta alkaen keskeisellä sijalla ebrc-projektiorganisaation omalla tutkimusagendalla. Asialle vihkiytyneen tutkimusryhmän syntyhetkenä voidaan pitää Tommi Rasilan ja allekirjoittaneen taustoiltaan sarjayrittäjän ja pääomasijoittajan ( Venture & Capital ) tutkimuksellista ensikohtaamista kesällä Tämä raportti kokoaa yksiin kansiin yliopistorajat ylittäneen Venture-to-Capital (V2C) -tutkimusryhmän suomenkieliset tutkielmat. Koska V2C-tutkimuksesta on raportoitu pääosin englanniksi, voidaan tätä julkaisua pitää jonkinlaisena suomenkielisenä johdantona kasvuyritystoiminnan muuttuvaan dynamiikkaan, erityisesti osaamispääomasijoittamiseen ja kanssayrittäjyyteen nousevina ilmiöinä. Moni taho ja toimija on osaltaan vaikuttanut siihen, että tässä kuvattu tutkimustoiminta on ollut mahdollista. Kaksi on kuitenkin ollut vaikutuksiltaan ylitse muiden. Tampereen kaupungin etampere-ohjelman siemenrahoitus (2001 alkaen) ja KTM:n ja Tekesin yhteisen ProACT-ohjelman kasvurahoitus ( ) tarjosivat sen taloudellisen perustan, jolle myös tässä raportissa julkaistavat Karri Ahosen, Satu Koivulan ja Katja Karhian pro gradu -tutkielmat saattoivat rakentua. Haluan koko V2Ctutkimusryhmän puolesta lämpimästi kiittää kaikkia V2C-matkan mahdollistajia. Luonnollisesti vasta ajan myötä voidaan arvioida V2C-tutkimusryhmään ja koko ebrc:hen vuosina tehtyjen (sekä raha- että osaamis-) sijoitusten tuottoa. Tampereella Marko Seppä III

5 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Marko Seppä Tiivistelmät 9 Karri Ahonen Satu Koivula Katja Karhia Kehittämisestä kasvuun: Tutkimus kasvuyrityksen matkasta kohti nopeaa kansainvälistä kasvua 12 Karri Ahonen Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen kannustaminen 74 Satu Koivula Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudellinen arviointi 133 Katja Karhia IV

6 JOHDANTO Marko Seppä KASVUYRITYSTOIMINNAN DYNAMIIKAN MUUTOS Kylmän sodan purkautumisen jälkeen nopeasti edenneen tietoyhteiskuntakehityksen eli tietoistumisen ansiosta uusi liiketoiminta on yhä useammin luonteeltaan osaamisintensiivistä ei enää (perinteisessä mielessä) pääomaintensiivistä. Tuottavimmat liikeideat perustuvat uuden teknologian, usein tieto- ja viestintäteknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen, mm. digitaalisiin sisältöihin ja sähköisiin markkinointi- ja myyntikanaviin. Ääritapauksena uusi tuote tai palvelu on mahdollista rakentaa ja tarjota markkinoille yhdistämällä toisiinsa avoimeen lähdekoodiin perustuvia maksuttomia ohjelmistoelementtejä. (Hannula et al , Seppä et al ) Tietoistumisen myötä ovat myös yritysten kasvupolut murroksessa. Teollistumisen ajalle tyypillinen suoraviivainen, yksittäisen osakeyhtiön välinearvoa hyödyntävä, laajentumiseen ja listautumiseen perustuva kasvustrategia on yhä harvemmin realistinen. Yhä useampi liikeidea on parhaimmillaan, kun sen toteutus sidotaan ja yhdistetään markkinoilla jo toimivan yrityksen tai yritysverkoston toimintaan. Yrittäjätulon realisointi on täten käymässä monimutkaisemmaksi sekin. Myös yksittäisten osaajien intressit ovat muutoksessa. Post-modernissa taloudessa yhä harvempi motivoituu perinteisistä rahamääräisistä kannustimista. Yhä tärkeämmäksi koetaan työn ympäristövaikutukset, työyhteisön yleinen viihtyisyys ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja tavoitteisiin. Ylipäätään perinteinen kova työnteko ei ole enää entisessä arvossaan. Asiantuntijan vielä voikin ajatella olevan jopa tuottavimmillaan, mikäli saa tehdä töitä väljässä kehyksessä, mutta kasvuyrittäjyyteen liittyy sellaisia vaatimuksia (yksin verkoston kasvattamisen ja vaalimisen osa-alueella), että on vaikea ajatella minkään täysin korvaavan tehtyjen tuntien määrää. (Hannula et al , Kasvio & Anttiroiko 2005, Koivula 2005) Tämän kehityksen seurauksena kasvuyritysaihion edustama sijoittajalupaus saattaa usein nojata aiempaa pluralistisempaan arvomaailmaan. Klassista rahamääräistä tuottoa tavoittelevien sijoittajien kannalta onkin yhä tärkeämpää mutta samalla entistä vaikeampaa varmistaa perustajayrittäjien kasvuhalukkuus ja ennen kaikkea valmius niihin uhrauksiin, joita kansainvälisille markkinoille murtautuminen edellyttää. Koska julkinen talous nojaa yksittäisten yritysten menestykseen, haluaa julkinen sektori yksityisten sijoittajien tavoin uskoa yrittäjien kasvuhaluun ja -kykyyn. Julkisen sektorin ohjausvoima on kuitenkin olematon, mikäli ne osoittautuvat puutteelliseksi. Kun samaan aikaan vain harvat kasvuyritysaihiot jalostuvat (mm. pääomasijoittajien edustaman) ammattimaisen omistajaohjauksen piiriin, on kasvuyritystoiminnassa havaittavissa eräänlainen omistajaohjauksellinen epäjatkuvuuskohta, joka heijastuu osaltaan myös Suomessa syntyneeseen huoleen ja keskusteluun liiketoimintaosaamisesta. (Karhia 2005, Seppä et al ) Keskustelu liiketoimintaosaamisesta on lähtökohtaisesti suomalaista (suomenkielistä) keskustelua, jota on hankala käydä esim. englannin kielellä, ja jonka voidaan sanoa perustuvan Suomen saavuttamaan kehitysvaiheeseen. Suomi on paitsi yksi edistyk- 1

7 sellisimmistä tietoyhteiskunnista, myös yrittäjyyskulttuuriltaan sellainen, jossa nopean kasvun tavoittelu leimataan helposti arvopohjaltaan liian amerikkalaiseksi ja jossa yrittäjyys on muutenkin historiallisista syistä leimallisesti yhden henkilön (tai perheen) enemmistöomistukseen ja ns. kauppiaalliseen varovaisuuteen nojaavaa, varsin maltillista, pienen kotimarkkina- ja kielialueen huomioon ottavaa toimintaa. (Ahonen 2006, Karhia 2005, Kasvio & Anttiroiko 2005, Koivula 2005) Tämän raportin taustalla olevan tutkimuksen perusteella kasvuyritystoiminta on erilaista tietoyhteiskunnassa kuin teollisessa yhteiskunnassa. Tästäkin syystä huoli ja keskustelu liiketoimintaosaamisesta on perusteltua juuri suomalaisena ilmiönä. Yhtaikainen vaatimus yhdessä yrittämisestä (arvoverkkojen punomisesta) ja nopean kasvun määrätietoisesta tavoittelusta on erityisen suuri haaste Suomessa, jossa on toisaalta runsaasti menestyksellisen uuden liiketoiminnan raaka-aineita. Potentiaalista kertovat mm. teknologiainvestoinnit, keksintöjen ja patenttien lukumäärä ja johtamisnäyttönä Nokian onnistuminen nopeassa kasvussa ja nousussa globaaliksi markkinajohtajaksi ja yhdeksi maailman arvokkaimmista yrityksistä. Teollistumisen kultavuosina perinteinen (rahamääräinen) pääoma ja sen omistajat (kapitalistit) olivat talouden keskeisin mahdollistaja. Tarpeellinen työpanos oli helppo määritellä ja mikä tärkeintä mahdollista ostaa rahalla. Suurimmat haasteet liittyivät sisäisten sidosryhmien ja yksittäisten toimintojen johtamiseen sekä työn ja tuotannon sisäiseen organisointiin. Tietoistumisen myötä keskeiseksi haasteeksi on nousemassa ulkoisten sidosryhmien ja verkostojen johtaminen ja ohjaus. Menestyäkseen tietoyhteiskunnassa minkä tahansa yhteisön on saatava sisäiset sidosryhmänsä etulinjassa työntekijät entistä tiiviimmin mukaan tähän toimintaan omistajina (päämiehinä), ei perinteisesti palkollisina (agentteina). KASVUYRITYSTOIMINNAN KÄSITTEELLINEN HAHMOTTAMINEN Teollistumisen ajalle oli ominaista työn ja pääoman vastakkainasettelu, jonka voi sanoa kulminoituneen Kylmäksi Sodaksi kutsuttuun ajanjaksoon. Tämän vastakkainasettelun purkautuminen tietoyhteiskuntakehitykseksi on nopeasti synnyttänyt tilanteen, jossa työ on yhä useammin pääomaa. Yrityksen menestyksen kannalta kriittinen työpääoma (osaamispääoma) on yhä harvemmin (perinteisessä mielessä) rahalla ostettavissa. Tarvittava työpanos on saatavissa vain, mikäli osaamispääoman omistaja saadaan sijoittamaan osaamisensa yritykseen ei vain myymään osaa siitä (hyvänä esimerkkinä tästä ilmiöstä avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöt). Yritys (yrityksen omistajat ja heitä edustava ylin johto) ei ole automaattisesti kykenevä valitsemaan ja kulkemaan menestyksen mahdollistavaa omistuksellista kehityspolkua. Tämä haaste on polttavimmillaan uuden, varsinkin uuteen teknologiaan perustuvan liiketoiminnan kehittämistilanteissa. Perustajayrittäjä sijoittaa kyllä koko osaamisensa perustettavaan yritykseen, mutta se on varsin usein luonteeltaan teknistä (ei liiketaloudellista) osaamista. Teknologiayrittäjä kantaa usein yksin yllä mainitun päämiehen vastuun, minkä seurauksena yritys tekee tärkeitä strategisia valintoja ilman riittävää liikemiesviisautta. Erilaisista hyvää tarkoittavista (usein julkisen sektorin tukemista) asiantuntijapalveluista ei ole pulaa pulaa on yrityksen kyvyssä hyödyntää niitä. Lopputuloksena maamme edustamaan potentiaaliin nähden kovin harva kasvuyritysaihio jalostuu sijoituskelpoiseksi pääomasijoittajan silmin ja pääsee näin (ainakin määritelmänmukaisesti) ammattimaisen omistajaohjauksen piiriin. 2

8 Liiketoimintaosaamisen hankkiminen osaamispääomasijoituksina (ei ostopalveluna maksua vastaan) on muotoutumassa yhdeksi uudeksi mahdollisuudeksi haluttaessa rakentaa kasvuyritysaihio pääomahuollon piiriin. Tämä on kuitenkin erityisen haasteellista paitsi siksi, että ei ole (järjestäytynyttä) tarjontaa, myös siksi, että ei ole (näkyvää) kysyntää. Asia on haasteellinen siksikin, että pääomasijoittajilla on tekemistä osaamispääomasijoittajien roolin hyväksymisessä, saati arvostamisessa, ja julkisella sektorilla omien instrumenttiensa kehittämisessä siten, että ne rohkaisisivat asiantuntijoita osallistumaan kehitettävään liiketoimintaan enenevästi päämiehen (omistajakumppanin) ja vähenevästi agentin (konsultin/neuvonantajan) roolissa. Tämän raportin taustalla olevan tutkimuksen perusteella perustajayrittäjät kiinnostuvat nopeasti osaamispääomasijoituksista, kunhan sellaisia vain tuodaan tarjolle. Tämä tutkimus on pyrkinyt todentamaan nousevaa kysyntää sekä siihen nopeasti vastaamaan syntynyttä tarjontaa. Eksploratiivisen toiminta- ja kehitystutkimuksen hengessä on myös pyritty tuottamaan uusia työkaluja ja viitekehyksiä kasvuyritystoiminnan sidosryhmien, erityisesti Venture-to-Capital (V2C) -toimijoiden käyttöön. V2C on Tampereella syntynyt, kasvuyritystoiminnan muuttuvaa pelikenttää ilmentävä käsite. Käsitteen alkuperä juontuu havaintoihin, joiden mukaan alkava yritystoiminta (pääoman kysyntä) on nopean tietoyhteiskuntakehityksen ansiosta enenevissä määrin osaamisintensiivistä ja pääomasijoitustoiminta (pääoman tarjonta) toimialan voimakkaan kasvun ja institutionalisoitumisen seurauksena enenevissä määrin pääomaintensiivistä. Sekä kysyntä että tarjonta ovat kasvaneet, mutta paradoksaalisesti eri suuntiin. Niiden yhdistämiseksi on havaittu tarvittavan (ja syntyvän) aivan uudenlaisia pelureita: Sepän & Näsin (2001) mukaan Venture-to-Capital (V2C) -toimijoita. Alkuperäisessä merkityksessään V2C viittaa Venture-toiminnan (alkavan yritystoiminnan) ja Capital-toiminnan (Venture Capital -toiminnan) väliin revenneen kuilun ylittämiseen eli kasvuyritysaihion pääomasijoituskelpoisuuden jalostamiseen (yrityksen saattamiseen pääomahuollon piiriin). Laajimmassa merkityksessään se viittaa koko kasvuyritystoiminnan uudistuneeseen hahmottamiseen, uuteen paradigmaan, useiden erilaisten omistajatoimijoiden toimintaan arvoverkkona kasvuyritysprosessissa: liiketoiminnan jalostamisessa ideasta yritykseksi ja yrityksestä pääomaksi. Tuoreimmassa ja tarkimmassa merkityksessään V2C-toiminta viittaa osaamispääomasijoittamiseen (mm. kasvu- ja kanssayrittäjyyteen), erotuksena perinteiselle (rahamääräiselle) pääomasijoittamiselle eli Venture Capital (VC) ja bisnesenkeli-toiminnalle. ebrc:n V2C-tutkimusryhmän tuotannon kruununjalokivet väitöskirjat Rasila (2004) ja Ala-Mutka (2005) avaavat kertaluokaltaan isoimmat ikkunat kasvuyritystoiminnan muuttuvaan pelikenttään. Rasila (2004) tarjoaa ensimmäisen systemaattisen kuvauksen V2C-paradigmasta ja Ala-Mutka (2005) nopean kasvun johtamiseen räätälöidyn viitekehyksen ammattimaisesta yrittäjyydestä. Rasila (2004) peräänkuuluttaa kasvuyritystoiminnan keskeisiltä sidosryhmiltä (yrittäjiltä, V2C-toimijoilta ja VCtoimijoilta) sitoutumista yhteiseen, kohdeyrityksen menestykseen sidottuun ansaintalogiikkaan. Alamutkan (2005) mukaan strategian toteutus on menestyksen kannalta suhteellisesti tärkeämpää kuin suunnittelu, mistä syystä on välttämätöntä saada fokus analysoinnista toimintaan eli jalka jarrulta kaasulle. Harrison et al. (2005) ja Seppä & Jungman (2005) tiivistävät V2C-viitekehystä sitomalla käsitteen osaamispääomasijoittamiseen, mm. kanssayrittäjyyteen, kasvuyrityskentän nousevana ilmiönä. 3

9 Kasvuyritystoiminnan muuttuvaan dynamiikkaan pureutuneen ebrc:n V2Ctutkimusryhmän tutkimuksen taustoja ja keskeisintä sisältöä kokoaa ja esittelee tarkemmin Seppä (2006). Sen sijaan nyt käsillä olevaan raporttiin kootut suomenkieliset V2C-tutkielmat tarkastelevat yrittäjien (kasvuyritysten) erityisiä ja yhteiskunnan yleisiä valmiuksia toimia kasvuyritystoiminnan muuttuvassa pelikentässä. Karri Ahosen tutkimus pureutuu (perustaja)yrittäjän näkökulmaan ja tarkastelee yrittäjän valmiuksia ottaa vastaan ulkopuolista tukea. Osaamispääomaan tai osaamispääomasijoituksiin Ahonen (2006) ei suoraan viittaa, ei myöskään kanssayrittäjiin. Tutkimusaineisto on pääosin kesältä 2004, jolloin tutkimusilmiön käsitteellistäminen ei ollut vielä edennyt näin pitkälle. Ryynänen et al. (2004), jonka toteutukseen ebrc:n V2C-tutkimusryhmä vahvasti osallistui ja joka mm. hyödynsi Ahosen (2006) empiiristä tutkimusta, sen sijaan kiteyttää V2C-toiminnan ja kanssayrittäjyyden yhdeksi keskeiseksi lähitulevaisuuden kehittämisalueeksi elinkeinopolitiikassa. Satu Koivulan pro gradu -tutkimus luotaa syvemmälle niihin yhteiskunnallisiin taustoihin, jotka liittyvät kasvuyritystoiminnan pelikentän muutokseen ja siihen liittyviin haasteisiin Suomessa. Kuten Koivula (2005) osoittaa, edellyttää kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen kannustaminen paljon muutakin kuin yrittäjien kasvuun kannustamista. Siihen liittyy mm. yhteiskunnallisten arvostusten kehys hyvin kokonaisvaltaisesti. Koivula (2005) toteaa päätelmissään, että vaikka julkisia panoksia tarvitaankin kasvuyritystoiminnan vauhdittamiseen edelleen eri muodoissaan, on julkisen sektorin käytännössä mahdotonta itse sijoittaa kanssayrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista (osaamispääomasijoituksina) yrityksiin. Katja Karhian tutkielma tarkastelee Koivulaan (2005) tukeutuen julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudellisia vaikutuksia. Karhia (2005) rakentaa rohkeasti uutta teoreettista viitekehystä julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudelliseen arviointiin. Konseptointi perustuu paitsi kirjallisuusanalyysiin, myös Koivulan (2005) kanssa yhteisen empiirisen aineiston analyysiin. Karhia (2005) herättää keskustelua tai ainakin ajatuksia julkisen sektorin omassa ohjauksessa olevan kasvuresurssien jakelutien osittaisesta ja/tai vähittäisestä korvaamisesta kanssayrittäjäverkoston itsensä ohjaamalla markkinalähtöisellä jakelutiellä. KANSSAYRITTÄJYYDEN KEHKEYTYMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Merkkinä osaamispääomasijoituksiin kohdistuvasta nousevasta kysynnästä ovat aktiiviset ja potentiaaliset kanssayrittäjät alkaneet järjestäytyä toimintansa (ja tarjontansa) kehittämistä varten. Syyskuussa 2005 perustettiin Suomeen tiettävästi maailman ensimmäinen kanssayrittäjien ammatti- ja toimialayhdistys, Suomen kanssayrittäjät SKY ry, 52 perustajajäsenen voimin. Toimialayhdistyksen hyväksymän määritelmän mukaan kanssayrittäjällä tarkoitetaan: osaamispääomaenkeliä (osaamispääomasijoittajaa), joka kasvuhakuisen yrittäjän kutsusta lähtee tämän aktiiviseksi, määräaikaiseksi omistajakumppaniksi yhteisenä päämääränä rakentaa kohteena oleva liiketoiminta yrityksestä pääomaksi synnyttämällä sijoituskelpoinen, ammattimaisesti johdettu yhtiö ja saattamalla se pääomahuollon piiriin menestyksellisen markkinaläpimurron saavuttamiseksi (SKY 2006). 4

10 Sääntöjensä perusteella SKY pyrkii edistämään ja kehittämään kanssayrittäjyyttä sekä pää- että sivutoimisena ammattina ja toimialana. Käytännön toiminnassa korostuvat kasvuyritysaihioiden sparraus ja uusien osaamispääomasijoitusinstrumenttien kehittäminen. SKY on mm. pohjoismaisen CONNECT-verkoston jäsen ja vastaa po. toiminnasta Suomessa. Tässä alun perin University of California at San Diegossa käynnistyneessä toiminnassa on keskeistä erityisten Springboard ( ponnahduslauta ) - tapahtumien järjestäminen pääomahankintaan valmistautuville yrittäjille. SKY vastaa jatkossa myös V2C Forumista, ebrc:n V2C-tutkimusryhmän lanseeraamasta vuosittaisesta kasvuyritystoiminnan sidosryhmätapahtumasta. SKY:n yksittäiset jäsenet ovat myös aktiivisessa roolissa Tampereen teknillisen yliopiston syksyllä 2006 käynnistyvässä osaamispääomasijoitushankkeessa, joka on tiettävästi maailman ensimmäinen kanssayrittäjille suunnattu osaamispääomasijoitusten strukturoitu sijoitusinstrumentti ei rahasto, vaan päästö. SKY perustaa toimintansa yhdistyksen teeseiksi kutsumiensa julistuksellisten huomioiden varaan (ks. liite 1). Kymmenen teesin painoarvoa alleviivaa periaate, jonka mukaan jokaisen yhdistyksen jäseneksi haluavan on allekirjoitettava niiden sisältö. On ilmeistä, että onnistuessaan tavoitteissaan kanssayrittäjät ovat osaltaan täyttämässä kasvuyritystoiminnan pelikenttään syntynyttä omistajaohjauksellista epäjatkuvuuskohtaa. Vaikka varsinaiset näytöt ovat vielä antamatta, näyttää ilmeiseltä, että kanssayrittäjyys jonka taustoja ja kehkeytymistä seuraavaksi esiteltävät Karri Ahosen, Satu Koivulan ja Katja Karhian pro gradu -tutkielmat kukin omasta näkökulmastaan käsittelevät on konkreettinen, lupauksia herättävä uuden aikakauden toimintamuoto liiketoimintaosaamisen sitouttamiseksi kasvuyritysaihioihin. 5

11 LÄHDELUETTELO Ahonen, K (2006): Kehittämisestä kasvuun: Tutkimus kasvuyrityksen matkasta kohti nopeaa kansainvälistä kasvua. Pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Ala-Mutka, J. (2005) Strategic Management of High Growth Ventures - A Ventureto-Capital Framework for Professional Entrepreneurship. Väitöskirja, Tampereen teknillinen yliopisto. Kasvio A. & Anttiroiko A.-V. (toim.) (2005): ecity: Analysing efforts to generate local dynamism in the city of Tampere. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Hannula M., Järvelin A.-M. & Seppä M. (toim.) (2001): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Hannula M., Järvelin A.-M. & Seppä M. (toim.) (2003): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Hannula M., Järvelin A.-M. & Seppä M. (toim.) (2004): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Harrison R., Jungman H. & Seppä M. (2005): From Capital Investors to Knowledge Investors: the Rise of Entrepreneurial Venture-to-Capital. Teoksessa Seppä M., Hannula M., Järvelin A.-M., Kujala J., Ruohonen, M., Tiainen T. (toim.): Frontiers of e- Business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Karhia K. (2005): Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudellinen arviointi. Pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Koivula S. (2005): Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen kannustaminen. Pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Rasila T. (2004) Venture-to-Capital - A New Framework for Growth Venturing and Professional Ownership. Väitöskirja, Tampereen teknillinen yliopisto. Ryynänen L.-M., Lahdenpää M., Seppä M., Wiktorsson C., Heikelä M., Laine S., Oravainen N. & Pesonen P. (toim.) (2004): Kehittämisestä kasvuun. KTM:n julkaisuja 26/2004. Seppä M. (ed.) (2006): From Venture Capital to Knowledge Capital: The Rise of Knowledge Investors. ebrc Research Reports, 29. Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Seppä M., Hannula M., Järvelin A.-M., Kujala J., Ruohonen, M., & Tiainen T. (toim.) (2005): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. 6

12 Seppä M., Hannula M., Järvelin A.-M., Kujala J., Ruohonen, M., & Tiainen T. (toim.) (2006): Frontiers of e-business Research (FeBR) Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Seppä M. & Jungman H. (2005): The concept of the knowledge fund: A new structural solution for the emerging V2C industry. EDGE 2005: Bridging the Gap, Entrepreneurship in Theory and Practice Conference Proceedings. Singapore Management University. Seppä M. & Näsi J. (2001): Playing with the Goose Pushing Entrepreneurs Across the Capital Gap Who, Why, and How? Tutkimuspaperi, IntEnt 2001 Conference Proceedings. Kruger Park, South Africa. SKY (2006): ( ). LIITE 1 Suomen kanssayrittäjät SKY ry:n teesit 1. Suomessa ei synny riittävästi kansainvälisesti menestyviä kasvuyrityksiä tarvitaan yrittäjyyttä korostava, riskinottoa palkitseva innovaatiojärjestelmän uudistus! Julkiset panostukset teknologiaan ja yrityskehitykseen eivät riittävässä laajuudessa muunnu kasvavaksi liiketoiminnaksi, uusiksi vientituloiksi ja liiketoimintaosaamisen laatua ja määrää heijastavaksi yrittäjävarallisuudeksi. menestys edellyttää koko innovaatiojärjestelmän läpäisevää muutosta, jossa arvostusta siirretään teknologiaosaamisesta yrittäjyyden ja riskinoton suuntaan. 2. Fokus on siirrettävä uuden teknologian kehittämisestä toimivan teknologian soveltamiseen! Kansallinen riskinotto kohdistuu liiaksi uuden teknologian synnyttämiseen, missä uutuusarvo ja riskit on helpompi arvioida kuin soveltamisen puolella. lopputuloksena meillä on runsaasti teknologiatyöntekijöitä mutta olemattomasti liiketoimintaosaajia: luovia soveltajia, yrittäjiä, kaupallistajia ja kansainvälistäjiä. 3. Kunniakkaat epäonnistumiset on nähtävä pääomana! Kunniakas epäonnistuminen yksittäisessä kasvuyritysprojektissa pitää ymmärtää korvaamattomaksi liiketoimintaosaamisen lähteeksi yrittäjille ja siten kansalliseksi pääomaksi teräskin karaistaan tulessa. 4. Kasvuyritystoiminta voi perustua vain osaamispääoman sijoittamiseen ei työn ja pääoman! Ajattelua kahlitsee työn (osaamisen) ja pääoman perinteinen vastakkainasettelu. ei ymmärretä, että uudenlaisen (työn+pääoman=) osaamispääoman synnyttäminen olisi avain myös suorittavien työpaikkojen synnyttämiseen. liiketoimintaosaaminen on pääomaa, jota voivat omistaa vain työntekijät eli yksityishenkilöt ja näiden yhteenliittymät, ja jonka sijoittamiseen (yrittäjinä ja vastuullisina omistajina) heitä olisi kannustettava kaikin keinoin. 5. Yrittäjä ei saa olla kasvuyritystoiminnan ainoa yrittäjä! Kasvuyritysten ympärillä on runsaasti konsultteja, neuvonantajia, rahoittajia, viranomaisia ja tutkijoita, mutta aivan liian vähän yrityksiin aidosti omistajina sitoutuvia, yritysten menestykseen oman ansaintansa sitovia ja riittävän kunnianhimoisia yrittäjäkumppaneita, kanssayrittäjiä, joita olisi toisaalta jalostettavissa paitsi ammattimaisista yritysjohtajista myös mm. ensin mainituista ryhmistä. tällä hetkellä resursseja palaa aivan liikaa yritysten ulkopuolella. 7

13 6. Tarvitaan uudenlaisten kasvuyritystoimijoiden ammattikunta ja toimiala! Suomessa on pulaa kasvuyritysprosessiin liittyvästä liiketoimintaosaamisesta, tarkemmin ottaen itsenäisistä liiketoimintaosaajista korporaatioista ja julkisesta sektorista riippumattomista sarjayrittäjistä ja päämiestoimijoista, joiden ammattina ja intohimona on liiketoiminnan ja yritysten kasvattaminen. tällaisen ammattikunnan synnyttäminen edellyttää mm. yhteiskunnallisten arvojen tarkistusta. 7. Riskin minimoinnista on siirryttävä mahdollisuuksien maksimointiin! Menestys kasvuyritystoiminnassa voi perustua vain tuotonmaksimointiin ( jos tavoitteena yksi suurmenestys kymmenestä, yhdeksän on varaa menettää ). riskinminimointistrategia ( tavoitteena olla menettämättä yhtään kymmenestä sijoituksesta ) on tässä mielessä jopa edesvastuuton. vain toiminta päämiehen roolissa, omissa käsissä oleva ansainta, täysi vastuu ja täysi valta, voi synnyttää sellaisen kannustimen ja velvollisuuden, jota tuotonmaksimointistrategia edellyttää. 8. Yritysten kasvuresurssien jakelutie on saatava yrittäjävetoiseksi! Kasvuyritysprosessin kriittisimmän vaiheen (yrityksen elinkelpoisuuden) päätöksentekijä ja pelinrakentaja ei voi olla virkamies tai instituutioiden agentti. yrittäjien, bisnesenkeleiden ja pääomasijoittajien rinnalle tarvitaan julkisen sektorin tarjoamien kasvuresurssien jakelutieksi uudenlainen toimiala ja ammattikunta uudenlaisia, riskinottoa pelkäämättömiä dynaamisia päämiestoimijoita, kanssayrittäjiä. avaimet kehitysresurssien allokointiin on uskallettava siirtää paikallisilta ja kansallisilta viranomaisilta liiketoiminnan ehdoilla ajattelevien vastuullisten omistajatoimijoiden käsiin 9. Kasvuyritystoiminnan on oltava aidosti kansainvälistä tarvitaan kansalliset ja alueelliset rajat rikkovia toimijoita ja toimintamalleja! Menestys kasvuyritystoiminnassa edellyttää kasvuresurssien ja innovaatioiden ylikansallista yhdistämistä! pahimmillaan alueelliset intressit estävät jopa kansallisen voimien yhdistämisen. piilaakson menestys on jo vuosikymmeniä perustunut eri kansallisuuksien kohtaamisiin ja eri puolilta maailmaa peräisin oleviin innovaatioihin, liikeideoihin ja synergioita synnyttäviin kumppanuuksiin mutta kuitenkin ennen kaikkea yrittäjiin. jokainen yritys tarvitsee yrittäjänsä ja jokainen menestys (konkreettiset) työn tekijänsä. 10. Kasvuyritystoiminta edellyttää entistä laajempaa resurssimarkkinaa! Pääoma, tavarat ja työvoima liikkuvat jo suhteellisen joustavasti eu:n alueella hyödyttäen vakiintunutta liiketoimintaa. samaa ei voi sanoa innovaatioista ja uuden liiketoiminnan kasvuresursseista. kasvuyritystoimintaa halvaannuttaa alkuvaiheen kasvuresurssitarjonnan jakautuminen pieniin, työpaikkojen synnyttämistä vanhakantaisesti korostaviin kansallisiin, jopa alueellisiin segmentteihin. kansainvälisesti menestyviä kasvuyrityksiä ei rakenneta alueellisista siiloista, eikä edes kansallisista. niinpä meidän onkin tehtävä työtä luodaksemme suomalaisille kasvuyrityksille entistä laajemman resurssimarkkinan. 8

14 TIIVISTELMÄT Karri Ahonen Kehittämisestä kasvuun: Tutkimus kasvuyrityksen matkasta kohti nopeaa kansainvälistä kasvua Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yrityksen kasvun edellytyksistä ja erityisesti kasvuyrityksen kohtaamista haasteista kansainvälistymisprosessissa. Tutkimuksen osana ovat kehitystyöryhmän löytämät havainnot kasvuyritysten kohtaamista ongelmista markkinoilla. Tutkimuksessa käytetty aineisto jakaantuu kolmeen osaan: kirjallisuuteen, kehitysryhmän havaintoihin ja empiriaan. Kirjallisuusosuudessa esitetään elinkaarimalleja yrityksen kasvusta ja yrittäjien kasvuhalukkuudesta. Kehitysryhmän havainnointi mallintaa yrityksen ja sille suunnatun rahoituksen välille muodostuvan kuilun periaatteet ja haasteet. Empiria-osuudessa tutkijan keräämä haastattelumateriaali käsitellään ja analysoidaan. Tutkimuksen lopputulokseksi osoittautui, että kansainvälistyvät kasvuyritykset pääsääntöisesti tarvitsevat ulkopuolista tukea toimintansa kehittämiseksi. Kansainvälistymisprosessin riittävän rahoituksen turvaaminen on yksi keskeisimmistä haasteista. Onnistuneen kasvun elinehtona on että yrityksille suunnatut kehittämistuet suunnataan oikein ja oikeille yrityksille. Kotimaisiin yrityksiin pitää panostaa muutenkin kuin taloudellisesti, sillä kohdemarkkinoiden tuntemus, kansainvälistymiskokemus ja markkinointiosaaminen ovat arvossaan kotimaisia huipputuotteita ulkomaille vietäessä. Yrityskehitystutkimukseen tulisi panostaa enemmän voimavaroja, jotta löydettäisiin ne kriittiset ongelmakohdat joihin moni pk-yrittäjä kasvun kynnyksellä törmää. Samalla kaiken tämän taustalla tulisi säilyttää tärkeä voimavara, yrittäjyys. Satu Koivula Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen kannustaminen Tutkimuksen taustalla on Suomen taloutta tulevaisuudessa uhkaava kustannuskriisi talouden menojen kasvaessa ja tulojen pienentyessä. Kustannuskriisiä pahentaa osiltaan kasvava työttömyys ja talouden jatkuva globalisaatio. Nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät kasvuyritykset ovat ainakin osittainen ratkaisu Suomen taloutta kohtaavaan ongelmaan. Tämä tapahtuu työpaikkojen luonnin ja verotulojen kasvavan kertymän kautta. Kasvuyrityksen lähtökohtana on joukko potentiaalisia innovaatioita. Suomessa on panostettu sekä yksityisen että julkisen puolen toimesta merkittävästi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Suomen vahvuus ovatkin lukuisat innovaatiot. Uusia innovaatioita 9

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Teollisuussijoitus Oy

Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN KASVUYRITYSTOIMINNAN KANSAN- TALOUDELLINEN ARVIOINTI

JULKISEN SEKTORIN KASVUYRITYSTOIMINNAN KANSAN- TALOUDELLINEN ARVIOINTI TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos JULKISEN SEKTORIN KASVUYRITYSTOIMINNAN KANSAN- TALOUDELLINEN ARVIOINTI Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2005 Ohjaaja: Petri Mäki-Fränti Katja

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Kasvuyritystoiminta LUENTO 2 (30.1.2007) Marko Seppä Teknologialiiketoiminta Taloustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Kasvuyritystoiminta LUENTO 2 (30.1.2007) Marko Seppä Teknologialiiketoiminta Taloustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Kasvuyritystoiminta LUENTO 2 (30.1.2007) Marko Seppä Teknologialiiketoiminta Taloustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Kokonaisuus ja sen osat TEKNOLOGIALIIKETOIMINTA Technology Based Business Tiedekuntien

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/15 1.6.15 1 Päähavainnot /lastoista Q1/15 Suomalaisyrityksiin sijoitettiin ennätyssumma, alkuvaiheen sijoitukset hengähdystauolla Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Yrityksen kassavirta ja riski Riski Kumulatiivinen kassavirta Aika Aikainen kasvu Nopea kasvu

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen ABC

Kansainvälistymisen ABC Kansainvälistymisen ABC BUUSia kansainvälistymisestä 9.4.2015/Ladec Hannu Loponen Leonne Oy/Aikonet Vientitoiminnan lähtökohdat uote Syyt Liikeidea Vientipäätös Vientisuunnitelma Vientitoiminnan eri muodot

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot