-1, TEK :30

Transkriptio

1 -1, TEK :30 Kokousaika kello Kokouspaikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Muut saapuvilla olleet Laillisuus ja päätösvaltaisuus Honkala Taimo Palola Jussi Perkkiö Timo Kaikkonen Aimo Korkiakoski Janna Vainio Suvi Vihtari Rauno Päivärinta Miia Pajukoski Merja Huitula Eeva Vuolteenaho Jarmo Vähäsöyrinki Leena Jaakola Vesa Päivärinta Mikko Viio Joel Viitanen Ville Hautala Jouni Aksila Raija pj. 1. vpj. 2. vpj. jäsen Vihtarin varaj. kh:n puh.joht. kh:n 1 varapj. kh:n 2 varapj kh:n edustaja nuorisov.ed. nuorisov. ed esittelijä sihteeri Läsnä x x x x x x poissa poissa x x poissa poissa poissa x poissa poissa x x Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat Asialistan mukaiset :t Pöytäkirjan tarkistus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Eeva Huitula ja Aimo Kaikkonen. Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastustoimitus Taimo Honkala Raija Aksila Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Nivala Allekirjoitukset Allekirjoitukset Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Eeva Huitula Aika ja paikka palvelusihteerin työhuoneessa Aimo Kaikkonen Todistaa: Virka-asema palvelusihteeri Raija Aksila

2 51, TEK :30 Asemakaavan muutos korttelissa 316 Asemakaavan muutos korttelissa 316 tonteilla 6-10 Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Nivalan kaupungin Teollisuuskylässä on vireillä muutamia teollisuusrakentamisen hankkeita. Korttelissa 316 tontilla 6 on jo aloitettu hallin laajentaminen. Seuraavien laajennuksien ja hankkeitten mahdollistamiseksi on tarpeellista muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa. Aloitetaan asemakaavan muutos Teollisuuskylän asemakaavaalueella korttelissa 316, koskien tontteja 6-10 ja niihin liittyviä liikennealueita. Pyydetään tarjous asemakaavan laatimistyöstä ja aloitetaan valmistelevat työt. Teknisen johtajan päätösesitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Kaavan laatijaksi on valittu FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy päivätyllä teknisen johtajan viranhaltijapäätöksellä. Ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta sekä kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arvointimenettelystä osallisille (MRL 62, 63, MRA 30 ). Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

3 51, TEK :30 / Pykälän liite: NIV_kortt 316_OAS_ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NIVALAN KAUPUNKI TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS Oulu/Jaakko Isoherranen Suunnittelun lähtökohdat Nivalan kaupunki käynnistää keskustaajaman alueella asemakaavan muutoksen teollisuuskylän korttelissa 316. Kaavamuutos mahdollistaa teollisuustoiminnan toiminnan kehittämisen. Suunnittelualueen sijainti sekä nykykaavan ja kaavamuutoksen sisältö Kaava-alue sijaitsee keskustaajaman kaakkoisosalla Hopeatien ja Pajatien välissä. Pinta-alaltaan noin 1,2 ha kokoisen suunnittelualueen sijainti on osoitettu liitekartassa. Nykykaavassa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueiksi. Asemakaavamuutoksessa poistetaan kaksi katua ja muutetaan tonttijakoa jonkin verran. Vaikutusten selvittäminen Asemakaavan muutoksen laadintaan sisältyy vaikutusten arviointi, joka kohdennetaan ympäristövaikutuksiin kaupallisiin vaikutuksiin yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin mahdollisiin muihin vaikutuksiin Asemakaavan laatija Suunnittelu tapahtuu Nivalan kaupungin teknisen toimen johdolla konsulttityönä. Suunnittelijakonsulttina toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, vastuullisena kaavan laatijana on arkkitehti Jaakko Isoherranen. Tavoitteellinen aikataulu Kaavaluonnos pyritään saamaan valmiiksi elokuussa Kaavaehdotus pyritään saamaan kaupungin hyväksymiskäsittelyyn lokakuussa Osallistuminen ja vuorovaikutus mahdollisuus osallistua asemakaavan valmisteluun sekä mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä luonnoksesta sekä laatia kirjallinen muistutus ehdotuksesta, johon kunta antaa vastineen. Jos osallinen on tyytymätön laadittuun osallistumis- arviointisuunnitelmaan, hän voi ehdottaa neuvottelujen käymistä suunnitelmasta ELY-keskuksen ja kaupungin välillä. Kaavaluonnoksen ja - ehdotuksen valmistuttua ne ovat nähtävillä Nivalan kunnanvirastossa. Asemakaavan muutoksen laadintatyön aikana ollaan yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan Elyn Ympäristö- ja luonnonvarat- sekä liikennevastuualueisiin sekä alueellisiin sähkö- ja teleyhtiöihin. Tiedottaminen Kaavan vireille tulosta ja valmistelusta tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä ja Nivalan kaupungin ilmoitustaululla ja www-sivuilla Lisätietoja Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Nivalan kaupungin teknisestä toimesta ja suunnittelijakonsultilta. Nivalan kaupunki, tekninen toimi: Maanmitt. tekn. Juha Peltomaa Puh Sähköposti: juha.peltomaa@nivala.fi Osoite: Kalliotie NIVALA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Jaakko Isoherranen, arkkit. YKS 147 Puh Sähköposti: jaakko.isoherranen@fcg.fi Osoite: Hallituskatu D, 7. krs Oulu Asemakaavan muutoksen osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille varataan

4 51, TEK :30 / Pykälän liite: NIV_kortt 316_OAS_ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NIVALAN KAUPUNKI TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS Oulu/Jaakko Isoherranen Punainen yhtenäinen viiva osoittaa asemakaavan muutoksen rajan. Katkoviivalla on osoitettu alue, jolla kaavan muutoksella saattaa olla vaikutuksia.

5 52, TEK :30 Jyrkänrannan asemakaava Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Nivalan kaupungin yleiskaava on vahvistunut muilta, kuin valituksen alaisilta osilta. Yleiskaavassa Jyrkänrannan alue on kaavoitettu kaavamerkinnällä C-1, keskustatoimintojen alue. Alueelle voidaan varata alueita kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asutukselle ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle työpaikkatoiminnolle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle saa kaavoittaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön, kuitenkin siten, että koko kaava-alueelle saa sijoittaa vain yhden päivittäistavarakaupan suuryksikön. Suunnittelumääräyksissä todetaan, että asemakaavoituksella tulee luoda viihtyisiä kaupunkitiloja ja virkistävää kaupunkimiljöötä sekä kehittää nykyistä kaupunkikuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Hyvän kaupunkikuvan kehittämiseksi tulee laatia yleiset periaatteet ja suunnitelmat. Suunnittelualue on voimassaolevassa asemakaavassa puistoaluetta. Aloitetaan asemakaavan muutos Jyrkänrannan asemakaavaalueella liitekartan osittamalle alueelle. Asemakaavoituksen tavoitteena on kaavoittaa alueelle liikerakennuspaikka. Pyydetään tarjous asemakaavan laatimistyöstä ja aloitetaan valmistelevat työt. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Kaavan laatijaksi on valittu FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy päivätyllä teknisen johtajan viranhaltijapäätöksellä. Ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta sekä kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arvointimenettelystä osallisille (MRL 62, 63, MRA 30 ). Teknisen johtajan esitys Päätös Hyväksytään valmistelijan ehdotus.

6 52, TEK :30 Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

7 52, TEK :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_OAS_ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NIVALAN KAUPUNKI JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Oulu/Jaakko Isoherranen Suunnittelun lähtökohdat Nivalan kaupunki käynnistää keskustaajaman alueella asemakaavan muutoksen Jyrkänrannan alueella. Kaavamuutos mahdollistaa liikerakentamisen sijoittumisen alueelle. Suunnittelualueen sijainti sekä nykykaavan ja kaavamuutoksen sisältö Kaava-alue sijaitsee keskustaajaman koillisosalla Haapajärventien (VT 27) ja Jyrkäntien liittymän pohjoispuolella. Pinta-alaltaan noin 1 ha kokoisen suunnittelualueen sijainti on osoitettu liitekartassa. Nykykaavassa alue on osoitettu puisto- ja uimaranta-alueiksi sekä kevyen liikenteen alueeksi. Asemakaavamuutoksessa alueelle johtava kevyen liikenteen väylä muutetaan tonttialueeksi, jonka kautta kuljetaan uimarannalle, Jyrkänrannan puistoon ja kaava-alueen länsipuoliselle asuinrakennukselle. Vaikutusten selvittäminen Asemakaavan muutoksen laadintaan sisältyy vaikutusten arviointi, joka kohdennetaan ympäristövaikutuksiin kaupallisiin vaikutuksiin yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin mahdollisiin muihin vaikutuksiin Asemakaavan laatija Suunnittelu tapahtuu Nivalan kaupungin teknisen toimen johdolla konsulttityönä. Suunnittelijakonsulttina toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, vastuullisena kaavan laatijana on arkkitehti Jaakko Isoherranen. Tavoitteellinen aikataulu Kaavaluonnos pyritään saamaan valmiiksi lokakuussa Kaavaehdotus pyritään saamaan kaupungin hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa Osallistuminen ja vuorovaikutus oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille varataan mahdollisuus osallistua asemakaavan valmisteluun sekä mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä luonnoksesta sekä laatia kirjallinen muistutus ehdotuksesta, johon kunta antaa vastineen. Jos osallinen on tyytymätön laadittuun osallistumis- arviointisuunnitelmaan, hän voi ehdottaa neuvottelujen käymistä suunnitelmasta ELY-keskuksen ja kaupungin välillä. Kaavaluonnoksen ja - ehdotuksen valmistuttua ne ovat nähtävillä Nivalan kunnanvirastossa. Asemakaavan muutoksen laadintatyön aikana ollaan yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan Elyn Ympäristö- ja luonnonvarat- sekä liikennevastuualueisiin sekä alueellisiin sähkö- ja teleyhtiöihin. Tiedottaminen Kaavan vireille tulosta ja valmistelusta tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä ja Nivalan kaupungin ilmoitustaululla sekä wwwsivuilla Lisätietoja Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Nivalan kaupungin teknisestä toimesta ja suunnittelijakonsultilta. Nivalan kaupunki, tekninen toimi: Maanmitt. tekn. Juha Peltomaa Puh Sähköposti: juha.peltomaa@nivala.fi Osoite: Kalliotie NIVALA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Jaakko Isoherranen, arkkit. YKS 147 Puh Sähköposti: jaakko.isoherranen@fcg.fi Osoite: Hallituskatu D, 7. krs Oulu Asemakaavan muutoksen osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin

8 52, TEK :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_OAS_ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NIVALAN KAUPUNKI JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Oulu/Jaakko Isoherranen Punainen yhtenäinen viiva osoittaa asemakaavan muutoksen rajan. Katkoviivalla on osoitettu alue, jolla kaavan muutoksella saattaa olla vaikutuksia.

9 53, TEK :30 Antintien muuttaminen yksisuuntaiseksi kaduksi Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Nivalan kaupunginhallitus on antanut lausunnon Trafin lausuntopyyntöön uudesta ajokoepaikkakuntia koskevasta määräysluonnoksesta. Luonnoksessa perusteluna Nivalan poistamisella ajokoepaikkakuntien joukosta käytetään mm. seuraavia tekijöitä 1) Nivalassa ei voi toteuttaa maantieajoa, 2) kaistanvaihdon mahdollisuuden ja yksisuuntaisen kadun puuttuminen. Lausunnossaan kaupunginhallitus totesi mm, että Nivala tulee järjestämään yksisuuntaisen kadun, missä kaistanvaihto on mahdollista. Tekninen toimi on selvitellyt mahdollisuutta toteuttaa Nivalassa kadun muuttaminen yksisuuntaiseksi. Keskustelujen pohjalta on teollisuuskylässä sijaitseva Antintie tullut parhaaksi vaihtoehdoksi. Muutetaan Antintie yksisuuntaiseksi kaduksi siten, että liikennesuunta on Savenvalajantieltä Hyttitielle. Ennen lopullista päätöstä pyydetään lausunnot Poliisilta, Nivalan autokoululta sekä Antitien varren kiinteistön omistajilta/toimijoilta. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Suppea analyysi Marita Löytty Liikenteen analyysit 1(36) SUPPEA ANALYYSI: KULJETTAJANTUTKINNON AJOKOKEEN SUORITUSPAIKKAKUNNAT JAKELU: TRAFIN SISÄINEN /TARVITTAESSA TRAFIN ULKOPUOLELLE Analyysin taustalla on Trafin sääntelytoimialan liikenteen toimijat osaston 1 pyyntö sen selvittämiseksi, millä paikkakunnilla Suomessa voidaan järjestää kuljettajantutkinnon ajokoe, ottaen huomioon sekä ajokorttidirektiivin että kansallisten säädösten asettamat vaatimukset. Trafin tulee antaa uusi määräys ajokoepaikkakunnista viimeistään lokakuun 2013 alussa, sillä nykyisen määräyksen voimassaolo päättyy Analyysin laatimiseksi olen perehtynyt kuljettajantutkintoja koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ja yhteisön direktiiveihin sekä vuosittain suoritettavien ajokokeiden lukumääriin nykyisillä ajokoepaikkakunnilla. Lisäksi olen selvittänyt nykyisten ajokoepaikkakuntien liikenneympäristön monipuolisuuden, ja pohtinut kokonaisuutta muun muassa liikenneturvallisuuden, ajokoepalveluiden saatavuuden ja tutkinnon vastaanottajien ammattitaidon kannalta. Analyysin ei sisälly lausunnon pyytämistä ja käsittelyä miltään sidosryhmältä (esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö, kuljettajantutkintojen palveluntuottaja ja Autokoululiitto). 1 Trafin organisaatio on muuttunut analyysipyynnön jälkeen. ja Haettu

11 2(36) Sisällys 1. ANALYYSIN RAJAUS KULJETTAJANTUTKINTOIMINTA Kuljettajantutkinto Kuljettajantutkintotoiminnan järjestäminen AJOKORTTIDIREKTIIVIN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET B-luokan ajokoe Kokeen suorituspaikka Yhteenveto MUITA NÄKÖKULMIA AJOKOEPAIKKAKUNTIEN MÄÄRITTÄMISEEN KULJETTAJANTUTKINNON AJOKOKEEN PAIKKAKUNNAT NYKYISIN Ajoneuvohallintokeskuksen määräys Tutkintopalvelusopimus SUORITETTUJEN AJOKOKEIDEN MÄÄRÄ LIIKENNEYMPÄRISTÖKYSELY YHTEENVETO JA EHDOTUKSET PAIKKAKUNNIKSI, JOILLA AJOKOE VOIDAAN SUORITTAA Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteenveto LOPUKSI Liite 1. Vuosina suoritettujen ajokokeiden lukumäärä paikkakunnittain Liite 2. Liikenneympäristöanalyysin kyselylomake

12 3(36) 1. ANALYYSIN RAJAUS Ajokoepaikkakuntia koskevassa voimassaolevassa määräyksessä paikkakuntia ei eritellä koeluokan mukaan (ks. luku 5.1.). Tässä analyysissä tarkastellaan ajokoepaikkakuntia vain B-luokan 2 näkökulmasta. Paikkakuntia tarkastellaan myös vain liikenteessä ajamisen osuuden näkökulmasta. Työhön ei siis sisälly ajokokeiden käsittelytehtävien ja käsittelykokeiden mahdollisiin suorituspaikkoihin liittyvää analyysiä. Jos ajokokeen suorittaminen paikkakunnalla on perusteltua B-luokan ajokokeessa (30 minuuttia liikenteessä ajamista), silloin C- ja D-koeluokkien osalta (45 minuuttia liikenteessä ajamista) ajokoe on toteutettavissa vähintään yhtä monipuolisessa liikenneympäristössä. Paikkakuntien soveltamista B-luokasta myös C- ja D-luokkiin tukee myös direktiivissä Ajotapa liikenteessä kohdat, jotka ovat samanlaiset kaikkien koeluokkien osalta (ks. luku 3.1.). Sen sijaan eroja luokkien välillä on testattavissa erityistoimenpiteissä; esimerkiksi D-luokassa tulee toteuttaa turvallinen pysäköinti linja-auton matkustajien ottamista tai jättämistä varten. A-luokassa liikenteessä ajamisen osuus kestää viisi minuuttia vähemmän kuin B- luokassa, joten B-luokan ajokoepaikkakuntien katsotaan pääsääntöisesti soveltuvan myös A-luokan ajokokeisiin. 2. KULJETTAJANTUTKINTOIMINTA 2.1. Kuljettajantutkinto Kuljettajantutkinnon tarkoituksena on osoittaa, että tutkinnon suorittaja hallitsee kuljettajaopetukseen sisältyvät asiat, kykenee soveltamaan niitä ja toimimaan liikenteessä vastuullisesti (Ajokorttilaki, 52 ). Kuljettajantutkintoon sisältyy teoriakoe ja ajokoe. Ajokokeeseen voi sisältyä erillinen käsittelykoe tai pelkästään käsittelykoe. Ajokokeeseen pääsemisen edellytyksenä on vastaavan luokan teoriakokeen hyväksytty suorittaminen. Ajokokeen aikana tutkinnon suorittaja katsotaan kuljettajaksi. voi antaa tarkempia määräyksiä teoriakokeen, ajokokeen, käsittelykokeen ja ajonäytteen toteuttamisesta. (Ajokorttilaki, 53.) Valtioneuvoston asetuksessa ajokorteista 3 on määritelty, että ajokokeen keston on oltava vähintään 45 minuuttia B- ja BE-luokassa, moottoripyöräluokassa ja kevyen nelipyörän ajo-oikeuden saamiseksi suoritettavassa ajokokeessa, ja vähintään 60 minuuttia kaikissa muissa koeluokissa. Trafin määräyksen mukaan kuljettajantutkinnon ajokokeen 4 kokonaiskesto B- luokassa on 45 minuuttia. Alkukeskustelulle varataan aikaa viisi minuuttia ja loppukeskustelulle kymmenen minuuttia. Liikenteessä ajamisen osuus on 30 minuuttia. C1-, C-, D1-, D-, C1E-, CE-, D1E- ja DE-luokissa 5 ajokokeen liikenteessä ajamisen osuuden vähimmäiskesto on 45 minuuttia. Alkukeskustelu kestää viisi ja loppukes- 2 Ajokorttilaki (386/2011, Haettu ), 4. B-luokka: a) ajoneuvot, joiden kokonaismassa on enintään 3500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksan henkilöä; b) ajoneuvoyhdistelmät, joissa on B-luokan vetoauto ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg; c) ajoneuvoyhdistelmät, joissa on B-luokan vetoauto ja hinattava ajoneuvo, jonka kokonaismassa ylittää 750 kg mutta ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa on enintään 3500 kg. 3 Valtionneuvoston asetus ajokorteista (423/21011). Haettu Kuljettajantutkinnon ajokoe. Määräys. Trafi/11079/ / Maarays_kuljettajantutkinnon_ajokoe_19_01_2013.pdf. Haettu Ks. Ajokorttilaki (386/2011), 4.

13 4(36) kustelu kymmenen minuuttia. Luokissa, joissa on erillinen käsittelykoe (C1E, CE, D1E ja DE), kokeen kesto on 15 minuuttia. A-luokassa liikenteessä ajamisen osuus kestää 25 minuuttia. Käsittelykokeen kesto on 15 minuuttia, ja alku- ja loppukeskusteluiden yhteiskesto 10 minuuttia Kuljettajantutkintotoiminnan järjestäminen Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä vuonna 1998 säädetyn lain 6 mukaan kuljettajantutkintotoiminnasta vastaa Ajoneuvohallintokeskus. Vuoden 2010 alusta lähtien Ajoneuvohallintokeskus (AKE) on ollut osa Liikenteen turvallisuusvirastoa (Trafi), joten vastuu tutkintotoiminnasta on siirtynyt Trafille tulikin voimaan laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta 7. Sen kolmannen pykälän mukaan kuljettajantutkintotoiminnasta vastaa. Edelleen em. lain kolmannen pykälän mukaan järjestää kuljettajantutkintotoiminnan hankkimalla tarvittavia palveluja julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta ja hoitamalla tehtäviä itse. Viraston toimiessa tutkinnon vastaanottajana siitä on voimassa, mitä tutkinnon vastaanottajasta säädetään. Käytännössä Trafia edeltänyt AKE on vuodesta 1999 lähtien hankkinut kuljettajantutkintopalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Kyseessä olevaa lakia on muutettu myös vuoden 2007 alusta lähtien 8. Lain kolmannen pykälän kolmatta ja neljättä momenttia päivitettiin kuulumaan seuraavasti: - Kuljettajantutkintotoimintaa koskevassa sopimuksessa on sovittava alueesta, jolla palvelun tuottaja hoitaa kuljettajantutkintotoimintaa, sekä toiminnan laajuudesta ja ehdoista. - Kuljettajantutkintotoimintaa koskeva sopimus tehdään enintään neljäksi vuodeksi. Sopimuskautta voidaan jatkaa enintään kolmella vuodella saman palvelun tuottajan kanssa aiemmin tehtyä hankintaa vastaavan uuden palveluhankinnan tekemiseksi julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 5 :ssä tarkoitettua suoraa neuvottelumenettelyä noudattaen. Edellytyksenä on, että ensimmäistä hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on ollut maininta mahdollisuudesta jatkaa sopimusta kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä. Käytännössä kuljettajantutkintotoiminta on kilpailutettu maakunnittain. Maakunnittain voimassaolevista Trafin ja palveluntuottajan välisistä tutkintopalvelusopimuksista kerrotaan tarkemmin luvussa AJOKORTTIDIREKTIIVIN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston ajokorteista antaman direktiivin 2006/126/EY 9 liitteessä II määritellään vähimmäisvaatimukset kuljettajantutkinnon ajokokeelle. Direktiivin suomenkielinen käännös on julkaistu Euroopan unionin 6 Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä (535/1998). Haettu Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (1295/2009). Haettu Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (27/2006). Haettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajokorteista (uudelleenlaadittu teksti). Euroopan unionin virallinen lehti L 403/ Haettu

14 5(36) virallisessa lehdessä , samana päivänä alkuperäisen englanninkielisen direktiivin kanssa B-luokan ajokoe B-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa edellytetään toteutettavaksi seuraavat osa-alueet, joista erityisesti kohta 7.4. (Ajotapa liikenteessä) on merkityksellinen tämän analyysin kannalta. Ko. Ajotapa liikenteessä -kohta on samansisältöinen kaikkien koeluokkien osalta (Aluokan osalta kohta 6.3. direktiivin liitteessä II, C- ja D-luokkien osalta kohta 8.3.) 7.1 Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset: Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi; Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen; Sen varmistaminen, että kaikki ovet ovat kiinni; Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, ohjaamon lukitus, kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan BE-luokka); Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan BE-luokka); 7.2 B- ja B1-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet Seuraavista valitaan joukko testattavia toimenpiteitä (vähintään kaksi neljästä kohdasta; yksi näistä on suoritettava peruutusvaihteella): Peruutus suoraan taaksepäin tai peruutus kulman ympäri oikealle tai vasemmalle käyttäen kääntymiseen tarkoitettua ajokaistaa; U-käännös ajo- ja peruutusvaihteita käyttäen; Ajoneuvon pysäköinti (ajoradan suuntaisesti tai vinosti tai suorassa kulmassa ajorataa vastaan eteenpäin tai peruuttamalla tasaisella maalla, ylämäkeen tai alamäkeen); Pysähtyminen jarruttamalla; hätäjarrutus on valinnainen. 7.3 BE-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet Perävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä; tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä; Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille; 10 Directive 2006/126/EC of the European Parliament and of the Council of 20 December 2006 on driving licences (Recast). Official Journal of the European Union L 403/ Haettu

15 6(36) Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten. 7.4 Ajotapa liikenteessä Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen: Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen; Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa; Ajaminen mutkissa; Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen; Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto; Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle 11 saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle; Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan); Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan) 12 : liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä; Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa Kokeen suorituspaikka Lisäksi direktiivin liitteessä II (kohta 11) todetaan ajokokeen suorituspaikasta erikseen seuraavasti: Erityistoimenpiteiden arvioimista koskeva koe voidaan suorittaa erityisellä koeradalla. 13 Jos se on käytännössä mahdollista 14, ajotaidon arvioimiseksi suoritettava kokeen osa olisi suoritettava taajamien ulkopuolisilla teillä, pikateillä ja moottoriteillä (tai vastaavilla) sekä erilaisilla kaduilla (asuinalueilla, 30 ja 50 km/h nopeusrajoitusten alueilla ja taajamien pikateillä), joilla tulisi esiintyä erilaisia kuljettajien kohtaamia vaikeuksia. On myös suotavaa, että koe suoritetaan erilaisilla liikennetiheyksillä. Ajamiseen kuluva aika olisi käytettävä optimaalisesti hakijan arvioimiseen kaikilla mahdollisilla liikenteen osa-alueilla; erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siirtymiseen osa-alueelta toiselle Yhteenveto Ajokorttidirektiivin liitteessä II esitetyt vähimmäisvaatimukset kaikkien koeluokkien ajokokeiden liikenneympäristölle (luvun 3.1. alaviitteissä esitetyt kielenkäännöstarkennukset huomioon ottaen) ovat: 11 Huom! Alkuperäisessä englanninkielisessä direktiivissä on Approach/exit of motorways or similar (if available). Mielestäni kohta tulisi kääntää Moottoritielle tai vastaavalle (jos käytettävissä) saapuminen ja siltä poistuminen. Eli moottoritien tai muun vastaavan tien ajaminen ajokokeen aikana ei olisi välttämätöntä, jos sellaista ei ole käytettävissä. 12 Huom! Alkuperäisessä englanninkielisessä direktiivissä on Special road features (if available). Mielestäni kohta tulisi kääntää Erityiset tiejärjestelyt (jos käytettävissä). Eli ko. erityisien tiejärjestelyiden läpikäyminen ajokokeen aikana ei olisi välttämätöntä, jos sellaisia ei ole käytettävissä. 13 Lause koskee ns. käsittelytehtäviä ja kokeita (esim. BE-luokassa perävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä). Alkuperäisessä englanninkielisessä direktiivissä The part of the test to assess the special manoeuvres may be conducted on a special testing ground. 14 Alkuperäisessä englanninkielisessä tekstissä Wherever practicable.

16 7(36) Liikkeellelähtö pysäköinnin jälkeen liikenteessä pysähtymisen jälkeen Ajotieltä poistuminen Ajaminen suoralla tiellä Vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa Ajaminen mutkissa Tienristeykset risteysalueiden ja liittyminen lähestyminen ja ylittäminen Suunnan muuttaminen kääntyminen oikealle ja vasemmalle kaistan vaihto Moottoritielle tai vastaavalle (jos käytettävissä) saapuminen ja siltä poistuminen liittyminen kiihdytyskaistalta poistuminen hidastuskaistalle Ohittaminen muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista) esteiden, esim. pysäköityjen autojen sivuuttaminen ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan) Erityiset tiejärjestelyt (jos käytettävissä) liikenneympyrät tasoristeykset raitiovaunu-/linja-autopysäkit suojatiet ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa Lisäksi ajotaidon arvioimiseksi suoritettava ajokokeen osa kokonaisuutena olisi suoritettava (jos se on käytännössä mahdollista; alkuperäisessä direktiivissä wherever practicable) - taajamien ulkopuolisilla teillä, - pikateillä 15, - moottoriteillä (tai vastaavilla), ja - erilaisilla kaduilla (eri nopeusrajoitusalueilla), ja erilaisilla liikennetiheyksillä sekä kiinnittäen erityistä huomiota siirtymiseen osa-alueelta toiselle. 4. MUITA NÄKÖKULMIA AJOKOEPAIKKAKUNTIEN MÄÄRITTÄMISEEN Ajokorttidirektiivin asettamien vähimmäisvaatimusten lisäksi ajokokeen suoritusympäristöä tulee tarkastella erityisesti liikenneturvallisuuden kannalta. Ajokokeessa tutkinnon vastaanottajan tulee varmistua siitä, että ajokortin hakija omaa ajoneuvon kuljettamisessa vaadittavat tiedot, taidot ja ajotavan. Ajotavassa tulee korostua turvallisuus, ennakointi ja kyky itsenäiseen ajamiseen. 15 Alkuperäisessä englanninkielisessä tekstissä expressways. Vastannee suomalaista maantietä.

17 8(36) Eurooppalainen ajokortti Suomessa säädösten edellyttämän kuljettajaopetuksen voi suorittaa joko autokoulussa tai opetusluvalla, moottoripyöräluokassa myös harjoitusluvalla 16. Kuljettajaopetuksen aikana oppilaat harjoittelevat pääsääntöisesti siinä liikenneympäristössä, jossa he tulevat suorittamaan myös ajokokeen. Jos oppilaan ajoharjoittelu tapahtuu hyvin yksipuolisessa liikenneympäristössä, hänen ajotaitonsa ja erityisesti kykynsä soveltaa oppimaansa erilaisiin liikennetilanteisiin ja ympäristöihin voivat jäädä vajavaisiksi. Jokaiselle Suomessa ajokortin suorittavalle henkilölle ajokorttiviranomainen (poliisi) myöntää EU-ajokortin, jolla on sallittua kuljettaa ajoneuvoa missä tahansa EU- tai ETA-valtiossa 17. Ajokortin haltija voi myös vaihtaa ajokorttinsa toisen maan ajokorttiin hänen vakinaisen asuinpaikkansa muuttuessa sinne. Pienellä paikkakunnalla Suomen Lapissa suoritetun ajokokeen ja sitä edeltävän ajoharjoittelun pohjalta harva oppilas omaksuu yhtä monipuoliset valmiudet itsenäiseen ajamiseen kuin ikätoverinsa esimerkiksi Pariisissa. Palveluiden saatavuus Liikenneympäristön monipuolisuusvaatimusten lisäksi on otettava huomioon ajokoepalvelujen saatavuus kaikkien kansalaisten kannalta. Myös harvaan asutuilla seuduilla ympäri Suomen palveluja tulee olla hyvin saatavilla. Eduskunnan eri valiokunnissakin on useaan kertaan ollut esillä palveluiden tasapuolisen saatavuuden turvaaminen kaikille kansalaisille ympäri maan. Ruotsissa 18 luonnostellun ajokoepaikkakuntaohjeistuksen mukaan kenelläkään ei pitäisi olla yli sadan kilometrin matkaa lähimpään tutkintotoimipisteeseen. Jos näin olisi, tutkintopaikkakuntaa koskevista vähimmäisvaatimuksista voitaisiin tehdä poikkeus siten, että myös liikenneympäristöltään yksipuolisempaa paikkaa voitaisiin poikkeuksellisesti käyttää ajokokeen vastaanottopaikkana. Tällöin kymmenestä liikenneympäristön vähimmäisvaatimuksesta kahdeksan tulisi kuitenkin täyttyä. Paikkakunnan vähimmäisvaatimuksista poikkeamista etäisyyden perusteella arvioitaessa otetaan huomioon kilometrien lisäksi myös muun muassa julkisten liikenneyhteyksien saatavuus sekä matka-ajan kohtuullisuus. Norjassa 19 voimassaolevan ajokoepaikkakuntaohjeen mukaan 70 prosentilla kansalaisista tulee olla korkeintaan sadan kilometrin tai korkeintaan kahden tunnin matka kuljettajantutkintopalveluihin. Norjalaisten ohjeistuksessa todetaan myös, että eri koeluokkien kokelailla on erilaiset mahdollisuudet saavuttaa ajokoepaikkakunta. Ensimmäistä ajokorttiaan suorittavat kokelaat ovat riippuvaisempia palveluiden saatavuudesta lähiseudulla kuin kokelaat, joilla on jo pohjalla jonkun muun luokan ajooikeus. Suomessa ajokoepalvelujen saatavuus matkallisen etäisyyden kannalta voidaan rinnastaa myös B-luokan kuljettajaopetuksen pakollisen liukkaan kelin harjoittelupaikkojen saatavuuteen. Hyväksyttyjä ajoharjoitteluratoja on koko maassa vain Esimerkiksi Kainuun, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa on käytettävissä vain yksi ajoharjoittelurata. 16 Ajokorttilaki, EU-ajokortti. ent. Haettu Olof Stenlund, Transportstyrelsen. Sähköposti Trafin erityisasiantuntija Sampsa Lindbergille Krav til sted for praktisk førerprøve. Retningslinjer. Vegdirektoratet, juli Statens vegvesen. Norge. 20 Hyväksytyt ajoharjoitteluradat. Trafi. Haettu

18 9(36) Säädösten 21 mukaan perusvaiheen ajo-opetus ajoharjoitteluradalla voidaan korvata hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisella vaihtoehtoisella opetuksella, jos matka autokoululta tai kuntakeskuksesta lähimmälle hyväksytylle ajoharjoitteluradalle ylittää 120 kilometriä. Ajokoepalveluiden saatavuutta voitaisiin siis liukkaan kelin harjoittelupaikkoihin sovelletun logiikan sekä naapurimaiden käytäntöjen mukaisesti haarukoida etäisyyksien suhteen siten, että pääsääntöisesti kaikilla kansalaisilla tulisi olla ajokoepalveluita saatavissa enintään noin sadan kilometrin päässä asuinpaikastaan. Toisaalta Suomessa ajokokeen voi suorittaa millä tahansa paikkakunnalla, jossa palvelua on tarjolla. Siten ajokortin hakija voi osallistua ajokokeeseen esimerkiksi myös naapurimaakunnan toimipisteessä. Palveluiden saatavuutta ei siten voi määritellä pelkästään kansalaisten asuinpaikan perusteella maakunnittain, vaan usealle asiakkaalle lähin ajokoepaikkakunta voi käytännössä löytyä toisesta maakunnasta kuin omasta asuinmaakunnasta. Palveluiden kysyntä ja laatu Vuodessa on keskimäärin noin 250 työpäivää 22. Jos ajokoepalvelulla on paikkakunnalla kysyntää keskimäärin vain noin kerran tai kaksi päivässä (eli paikkakunnalla suoritetaan karkeasti alle 500 ajokoetta vuodessa), on arvioitava, onko palvelua tarpeen säilyttää paikkakunnalla, vai voidaanko asiakas ohjata muutaman kymmenen kilometrin päähän toiselle, isommalle paikkakunnalle, jossa myös palvelulle on runsaampaa kysyntää. Mitä enemmän palvelulle on kysyntää, sitä laadukkaampana sen usein voidaan katsoa säilyvän. Palveluiden kysynnän kautta ajokokeiden mahdollisia suorituspaikkakuntia voidaan siis tarkastella myös palvelun laadun kannalta. Palvelun laadun yhtenä tärkeänä tekijänä on tutkinnon vastaanottajan ammattitaito. Mitä useammin tutkinnon vastaanottaja ottaa vastaan ajokokeen ko. paikkakunnalla, sitä vakaampana hänen ammattitaitonsa säilyy juuri siinä liikenneympäristössä. Joillain paikkakunnilla ajokokeille ei ole kysyntää kuin muutaman kerran kuukaudessa. Sellaisissa tilanteissa tutkinnon vastaanottajan on haastavaa pitää yllä omaa ammattitaitoaan juuri ko. paikkakunnan liikenneympäristön kannalta, koska todennäköisesti hänen pääasiallinen toimipaikkansa sijaitsee toisella, suuremmalla paikkakunnalla, jossa ajokokeiden kysyntä on huomattavasti vilkkaampaa. Raskaiden ajoneuvojen (C ja D + E) koeluokkien osalta Suomessa on jo muutamia vuosia sitten siirrytty käytäntöön, että tutkinnon vastaanottajan tulee ottaa vuodessa tietty vähimmäismäärä ko. koeluokkien ajokokeita vastaan, jotta hänen oikeutensa säilyvät niissä. Käytäntö liittyy ennen kaikkea tutkinnon vastaanottajien ammattitaidon varmistamiseen raskaiden ajoneuvojen ajokoepalveluiden kysynnän ollessa vähäistä. Autokoulujen sijaintikunnat Mahdollisia ajokokeen suorituspaikkakuntia määriteltäessä on otettava huomioon myös autokoulujen sijaintikunnat. Jos paikkakunnalta poistuu mahdollisuus suorittaa ajokoe, se voi tarkoittaa autokoululle ja siten myös oppilaalle suurempia kustannuksia, koska käytännössä oppilaiden kanssa harjoitellaan pääsääntöisesti sillä paikkakunnalla, jossa he myös suorittavat ajokokeen. Toisaalta myös nykyään pieniltä paikkakunnilta käydään ainakin osittain harjoittelemassa ajamista myös lähimmillä suuremmilla paikkakunnilla, sillä ajoharjoittelu jää hyvin yksipuoliseksi, jos se toteutetaan ainoastaan pienen paikkakunnan mahdollisesti hyvinkin yksinkertaisessa liikenneympäristössä. Myös edellä mainitussa pakolli- 21 Valtioneuvoston asetus ajokorteista (423/2011), Haettu Kalenteripäiviä (henkilötyövuositasolla vuodessa on vuosilomapäivät yms. vähennettynä noin 200 työpäivää).

19 10(36) sessa liukkaan kelin harjoittelussa autokouluilta viedään oppilaita hyvinkin pitkien etäisyyksien päähän ajoharjoitteluradoille. Tässä analyysissa ei kuitenkaan voida ennakoida ajokokeiden suorituspaikkakuntia autokouluyritysten eri paikkakunnille sijoittumisen kannalta. Vaikka autokoululupaan on merkitty autokoulun päätoimipaikan sijaintikunta, autokoululuvat ovat nykyisin valtakunnallisia 23. Monilla autokouluilla on yhden luvan nojalla opetustoimintaa useammalla paikkakunnalla. Suomessa on yli 600 autokoulua. Autokouluja voidaan perustaa ja lakkauttaa ja niiden toiminnan pääasiallista toimintapaikkaa muuttaa huomattavasti useammin kuin Trafin on tarkoituksenmukaista päivittää määräystään ajokoepaikkakunnista. Opetuslupaoppilaiden näkökulma Ajokoepaikkakuntien sijaintia ei myöskään voida ajatella pelkästään autokoulujen sijainnin näkökulmasta, sillä osa kuljettajaopetuksesta suoritetaan yksityisellä opetuslupaopetuksella. Siten etäisyyttä lähimmälle ajokoepaikkakunnalle tulisi ajatella jokaisen kansalaisen kotoa käsin, ei autokoulusta käsin. 5. KULJETTAJANTUTKINNON AJOKOKEEN PAIKKAKUNNAT NYKYISIN 5.1. Ajoneuvohallintokeskuksen määräys Trafia edeltänyt Ajoneuvohallintokeskus (AKE) on antanut määräyksen (nro 22/2008) 24 paikkakunnista, joilla kuljettajantutkinnon ajokoe saadaan suorittaa. Määräys on voimassa viisi vuotta; sen voimassaolo päättyy Määräys pohjautuu asetukseen kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä 25. Sen neljännen pykälän mukaan Ajoneuvohallintokeskus määrää ne paikkakunnat, joilla kuljettajantutkinnon ajokoe voidaan järjestää. AKE:n antaman määräyksen mukaan ajokoe voidaan nykyisin suorittaa 103 paikkakunnalla. Uusimaa 11 paikkakuntaa: Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Karjaa, Karkkila, Kerava, Lohja, Tammisaari, Vantaa Itä-Uusimaa (ent.) 26 2 paikkakuntaa: Porvoo ja Loviisa Kanta-Häme 3 paikkakuntaa: Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki Päijät-Häme 2 paikkakuntaa: Heinola ja Lahti Kymenlaakso 3 paikkakuntaa: Hamina, Kotka ja Kouvola Etelä-Karjala 2 paikkakuntaa: Imatra ja Lappeenranta Varsinais-Suomi 4 paikkakuntaa: Loimaa, Salo, Turku ja Uusikaupunki Satakunta 5 paikkakuntaa: Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Pori ja Rauma Pirkanmaa 9 paikkakuntaa: Ikaalinen, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Tampere, Valkeakoski, Vammala 27 ja Virrat 23 Ajokorttilaki, 80. Autokoululupa myönnetään olemaan voimassa toistaiseksi, ja se oikeuttaa autokoulun pitämiseen koko maassa. 24 Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) määräys 22/2008. Paikkakunnat, joilla kuljettajantutkinnon ajokoe saadaan suorittaa Paikkakunnatjoillakuljettajantutkinnonajokoevoidaansuorittaa08.pdf. Haettu Asetus kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä (719/1998). Haettu Itä-Uusimaa yhdistettiin Uusimaahan

20 11(36) Keski-Suomi 6 paikkakuntaa: Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski Etelä-Pohjanmaa 8 paikkakuntaa: Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Nurmo 28, Seinäjoki Pohjanmaa 3 paikkakuntaa: Kristiinankaupunki, Pietarsaari ja Vaasa Keski-Pohjanmaa 2 paikkakuntaa: Kannus ja Kokkola Etelä-Savo 3 paikkakuntaa: Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna Pohjois-Savo 6 paikkakuntaa: Iisalmi, Juankoski, Kiuruvesi, Kuopio, Suonenjoki ja Varkaus Pohjois-Karjala 6 paikkakuntaa: Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu Pohjois-Pohjanmaa 10 paikkakuntaa: Haapajärvi, Kuusamo, Oulainen, Oulu, Nivala, Pudasjärvi, Pulkkila, Raahe, Taivalkoski ja Ylivieska Kainuu 3 paikkakuntaa: Kajaani, Kuhmo ja Suomussalmi/Ämmänsaari Lappi 15 paikkakuntaa: Ivalo, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä, Tornio ja Ylitornio 5.2. Tutkintopalvelusopimus Trafi on solminut marraskuussa 2010 kaikkiin maakuntiin uuden tutkintopalvelusopimuksen kuljettajantutkintojen vastaanottamisesta ja eräiden kuljettajatoimintaan liittyvien palvelutehtävien suorittamisesta 29. Sopimuskausi ja varsinainen palvelutuotanto alkoivat Sopimus on määräaikainen, sen voimassaolo päättyy Tilaajalla on oikeus jatkaa sopimuskautta enintään kolmella vuodella. Valtioneuvoston asetuksen 30 mukaan kuljettajantutkintotoimintaa koskevassa sopimuksessa on sovittava muun muassa toimialueella sijaitsevien toimipaikkojen vähimmäismääristä, niiden sijainnista paikkakuntakohtaisesti sekä palveluajoista. Tutkintopalvelusopimuksen liitteessä numero 1 määritellään palveluverkosto ja palveluiden saatavuus. Liite oli mukana Trafin tarjouspyyntöasiakirjoissa. Sopimuksen mukaan palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että palvelut ovat asiakkaiden saatavilla liitteen mukaisesti. Sopimusehtojen mukaan palveluntuottajalla on oikeus tarjota sopimuksen mukaisia palveluita myös muilla kuin liitteen 1 mukaisilla paikkakunnilla toimialueella, jota sopimus koskee. Sopimuksen mukaan ajokokeita saa kuitenkin vastaanottaa vain Tilaajan hyväksymillä paikkakunnilla. Tutkintopalvelusopimuksen liitteeseen 1 on kirjattu seuraavat paikkakunnat, joilla on tarjottava ajokoepalveluita: Uusimaa: Espoo, Hanko, Helsinki keskusta, Helsinki itä, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Karjaa, Karkkila, Lohja ja Tammisaari Itä-Uusimaa: Porvoo ja Loviisa 27 Vammala on nykyään Sastamalan kaupungin keskustaajama. Vammala oli itsenäinen kunta vuoden 2009 alkuun asti, jolloin siitä muodostettiin yhdessä Mouhijäven ja Äetsän kanssa Sastamalan kaupunki. 28 Nurmo yhdistyi Seinäjokeen vuonna Julkaisematon sopimus kuljettajantukintojen vastaanottamisen järjestämisestä sekä kuljettajatoimintaan liittyvien palvelutehtävien suorittamisesta Valtioneuvoston asetus kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (921/2006). Haettu

21 12(36) Varsinais-Suomi: Loimaa, Salo, Turku ja Uusikaupunki Satakunta: Kankaanpää, Kokemäki, Pori, Rauma ja Huittinen (jossa vain raskaan kaluston ajokokeita) Kanta-Häme: Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki Pirkanmaa: Ikaalinen, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Tampere, Valkeakoski, Vammala ja Virrat. Päijät-Häme: Lahti ja Heinola Kymenlaakso: Kotka/Karhula, Kouvola ja Hamina Etelä-Karjala: Imatra ja Lappeenranta Etelä-Savo: Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna Pohjois-Savo: Iisalmi, Juankoski, Kuopio, Suonenjoki ja Varkaus Pohjois-Karjala: Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu Keski-Suomi: Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Viitasaari ja Äänekoski Etelä-Pohjanmaa: Alajärvi, Alavus, Seinäjoki/Nurmo/Hyllykallio, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua Pohjanmaa: Kristiinankaupunki, Pietarsaari ja Vaasa Keski-Pohjanmaa: Kokkola Pohjois-Pohjanmaa: Haapajärvi, Kuusamo, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pulkkila, Raahe ja Ylivieska Kainuu: Kajaani, Kuhmo ja Suomussalmi Lappi: Ivalo, Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ranua, Rovaniemi, Sodankylä, Tornio ja Ylitornio Käytännössä kuljettajantutkintopalveluiden tuottaja 31 ei tarjoa ajokoepalveluita yhdelläkään muulla paikkakunnalla tutkintopalvelusopimuksen liitteessä määriteltyjen vähimmäispaikkakuntien lisäksi. 32 Lisäksi tutkintopalvelusopimuksissa on määritelty teoriakoe- ja toimistopalveluita tarjottavaksi muutamalle paikkakunnalle (esimerkiksi Nurmijärvi, Anjalankoski, Suolahti, Vähäkyrö ja Muhos). 6. SUORITETTUJEN AJOKOKEIDEN MÄÄRÄ Analyysissa on tarkasteltu myös nykyisillä ajokokeen suorituspaikkakunnilla vuosina suoritettujen ajokokeiden lukumääriä 33. Mukana ovat kaikkien koeluokkien kaikkien yrityskertojen ajokokeet. Kolmen vuoden kaikki suoritetut ajokokeet kattava tilasto kokonaisuudessaan paikkakunnittain on liitteessä numero 1. Paikkakunnista muutama on sellaisia, joilla suoritetaan harvoja ajokokeita vuosittain. Esimerkiksi Uudellamaalla Hangossa, Satakunnassa Huittisilla, Pirkanmaalla Parkanossa, Etelä-Pohjanmaan Lapualla ja Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvellä ajokokeiden kysyntä on selvästi vähäisempää kuin ko. maakuntien muilla paikkakunnilla. Lapin maakunnassa Kittilässä, Muoniossa, Ylitorniossa ja Ranualla ajokoepalveluiden kysyntä on hyvin vähäistä. Pohjois-Karjalan maakunnassa Ilomantsissa ja Kainuun maakunnassa Kuhmossa suoritetaan ajokokeita harvakseltaan. 31 Ajovarma Oy, toimipisteet. Haettu Paitsi Keski-Suomen maakunnan Suolahdelle on kirjattu yksi ajokoe vuonna 2012 ja yksi vuonna Aineiston lähde: Kuljettajantutkintotietojärjestelmä (KULTI), Trafi.

22 13(36) Käytännössä on kuitenkin mahdollista, että kaikilla paikkakunnilla kuljettajantutkintojärjestelmään ei aina ole kirjattu kaikkia suoritettuja ajokokeita oikean tutkintopaikkakunnan koodin alle. 7. LIIKENNEYMPÄRISTÖKYSELY Kuljettajantutkintojen palveluntuottajien nykyisille toimipisteille toteutettiin ajokokeen suorittamista koskeva liikenneympäristökysely huhti-toukokuussa Webropolilla toteutettu kyselylomake on liitteenä numero 2. Kysely koski vain B-luokan ajokokeita, ja vain ajokokeen liikenteessä ajamisen osuuden suorittamista 30 minuutin aikana. 99 toimipisteestä 74 vastasi kyselyyn määräpäivään ( ) mennessä. Vastausprosentti oli siten 75. Helsingistä vastaukset saatiin sekä lähellä keskustaa sijaitsevasta Aleksis Kiven kadun että Itäväylän toimipisteestä. Toimipisteitä tarkastellaan erillisinä vastauksina, sillä niiden liikenneympäristöt ovat erilaiset. Kyselylomakkeessa kaikkien kohtien vastausvaihtoehdot olivat 1= Vähintään yksi paikka, 2 = Ei yhtään paikkaa toimipisteen ympäristössä (30 min liikenteessä ajamisen aikana) tai 3 = Ei yhtään paikkaa koko paikkakunnalla. Viimeisenä kysymyksenä kysyttiin, voidaanko yhden ajokokeen aikana (30 minuuttia liikenteessä) toteuttaa hakijan arvioiminen kaikilla liikenteen osa-alueilla (taajaman ulkopuolinen tie, maantie, moottoritie, 30 km/h alue, 50 km/h alue, 70 km/h alue)?. Kysymyksen tarkoituksena oli selvittää direktiivin liitteen II kohdan 11 hengen mukaisesti (ks. luku 3.2.), voidaanko yhden ajokokeen aikana toteuttaa kaikki osa-alueet. Kysymystä ei kuitenkaan oltu ymmärretty oikein kaikilla tutkintopaikoilla, joten sen tuloksia ei ole käytetty tässä analyysissä. Direktiivin vähimmäisvaatimusten kannalta kyselyn osa-alueista kaista-ajo on kaikkein oleellisin, sillä kaistan vaihto tulee toteuttaa jokaisessa ajokokeessa. Myös vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen ahtaissa paikoissa on vähimmäisvaatimuksena direktiivissä. Moottoritiellä ajaminen ei ole ehdoton vaatimus, jos sellaista tai vastaavaa tietä ei ole käytettävissä. Myöskään esimerkiksi liikenneympyrässä ajaminen ei ole vaatimuksena ehdoton. Seuraavassa esitellään kooste tuloksista asiakokonaisuuksittain. Paikkakunnittain tarkemmalla tasolla tulokset on tarvittaessa saatavissa erillisenä liitteenä. Kevyt liikenne Suojatie; Pyörätie; Koulun tai päiväkodin ohi ajaminen Kaikkia kevyen liikenteen kohteita löytyy vähintään yksi kaikkien paikkakuntien tutkintotoimipisteiden lähiympäristöstä. Risteykset Tasa-arvoinen risteys; Eriarvoinen risteys / päätielle kääntyminen; Eriarvoinen risteys / risteyksen ylittäminen; STOP-risteys / päätielle kääntyminen; STOP-risteys / risteyksen ylittäminen Kaikilla nykyisillä ajokoepaikkakunnilla on sekä tasa-arvoisia että eriarvoisia risteyksiä. STOP-risteyksistä ajamista (päätielle kääntyminen tai risteyksen ylittäminen) ei voida toteuttaa Kemijärvellä, Suonenjoella, Alajärvellä, Mikkelissä, Viitasaarella ja Ivalossa. Liikennevalot Pyöreä valo; Nuolivalo; Lisävihreä

23 14(36) Liikennevalojen osalta yhtään pyöreää liikennevaloa ei ole 23 paikkakunnalla, nuolivaloa 26 paikkakunnalla ja lisävihreää 37 paikkakunnalla. Nopeusrajoitukset 30 km/h; 40 km/h; 50 km/h; 60 km/h; 70 km/h; 80 km/h; 100 km/h; 120 km/h Nopeusrajoituksista 50 km/h ja 60 km/h voidaan ajaa ajokokeen aikana kaikilla tutkintopaikkakunnilla. 30 km/h nopeusrajoitus puuttuu 11 paikkakunnalta ja lisäksi kahdella paikkakunnalla ko. rajoitus on sijaitsee liian kaukana toteutettavaksi 30 minuutin liikenteessä ajamisen aikana. 70 km/h rajoitusalue uupuu 31 paikkakunnalta, ja 15 paikkakunnalla sellainen sijaitsee liian kaukana ajokokeen toteutusalueelta. 80 km/h nopeusrajoitusalueelle ei ehditä kahden paikkakunnan ajokokeissa, vaikka paikkakunnilla sellaisia nopeusrajoitusalueita onkin. Kaikilla muilla paikkakunnilla 80 km/h nopeusrajoitusalueella ajaminen on mahdollista ajokokeen 30 minuutin liikenteessä ajamisen aikana. Sadan kilometrin nopeusrajoitusta ei ehditä toteuttamaan viidellä paikkakunnalla ajokokeen aikana, ja kahdelta paikkakunnalta ko. rajoitus puuttuu kokonaan. Mahdollisuus moottoritienopeuteen 120 km/h puuttuu kokonaan 48 paikkakunnalta, ja lisäksi 12 paikkakunnalla moottoritie sijaitsee niin kaukana, että sinne asti ei ehditä 30 minuutin liikenteessä ajamisen aikana. Kaista-ajo Muun liikenteen sivuuttaminen; Pysäköityjen autojen ohittaminen; Linja-autokaista; Raitiovaunukaista; Kaistan vaihto; Kaksikaistainen yksisuuntainen Muun liikenteen sivuttamismahdollisuudet ovat vajavaiset kahdella paikkakunnalla, Alavudella ja Loviisassa. Sen sijaan pysäköityjen autojen ohittaminen onnistuu kaikilla nykyisillä tutkintopaikkakunnilla. Vähintään yksi linja-autokaista löytyy 13 tutkintopaikkakunnalta. Lisäksi neljällä paikkakunnalla on linja-autokaistoja, mutta niiden vaikutusalueella ei ehditä käymään ajokokeen aikana (Salo, Rauma, Kokkola ja Helsinki Itäväylä). Raitiovaunukaista löytyy Helsingin Aleksis Kiven kadun sekä myös Turun toimipisteen liikenneympäristöstä. Direktiivin vähimmäisvaatimusten edellyttämä kaistan vaihto ei onnistu Alajärvellä, Muoniossa, Nivalassa eikä Loviisassa. Kaksikaistainen yksisuuntainen puuttuu 21 paikkakunnalta, ja lisäksi kolmella paikkakunnalla sellaista ei ole riittävän lähellä ajettavaksi ajokokeen 30 minuutin liikenteessä ajamisen aikana. Maantieajo Ohitetuksi tuleminen; Ohittaminen; Ohituskaista; Ajaminen maantiellä; Ajaminen moottoritiellä; Ajaminen moottoriliikennetiellä; Liittyminen maantielle kiihdytyskaistaa käyttäen; Maantieltä poistuminen hidastuskaistaa käyttäen; Liittyminen moottoritielle kiihdytyskaistaa käyttäen; Moottoritieltä poistuminen hidastuskaistaa käyttäen Ohitetuksi tuleminen ja ohittaminen onnistuvat kaikilla muilla paikkakunnilla paitsi Uudessakaupungissa (on kuitenkin todennäköistä, että siellä kohta on ymmärretty eri tavalla kuin muilla paikkakunnilla; ohittaminen ja ohitetuksi tuleminen eivät sinänsä vaadi erityisiä liikennejärjestelyitä, vaan ne ovat mahdollisia tavallisessa maantieajossa). Ohituskaistaa ei ole käytettävissä 32 paikkakunnalla, ja lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla sellainen sijaitsee liian kaukana, jotta se olisi ajettavissa ajokokeen 30 minuutin liikenteessä ajamisen aikana.

24 15(36) Kuopion toimipisteestä on haasteellista ehtiä maantielle asti ajamaan ajokokeen aikana. Nivalasta ei löydy lainkaan maantietä ajokokeen aikana ajettavaksi. Kaikilla muilla paikkakunnilla maantieajo onnistuu. Maantielle liittyminen kiihdytyskaistaa käyttäen sen sijaan onnistuu vain 42 paikkakunnalla, ja maantieltä poistuminen hidastuskaistaa käyttäen 52 paikkakunnalla. Moottoritiellä ajaminen sen sijaan onnistuu vain 19 tutkintopaikkakunnalla (Imatra, Hämeenlinna, Riihimäki, Jyväskylä, Kotka, Kemi, Nokia, Iisalmi, Kuopio, Heinola, Lahti, Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Lohja, Porvoo, Salo ja Turku), samoin moottoritielle liittyminen kiihdytyskaistaa käyttäen ja sieltä poistuminen hidastuskaistaa käyttäen. Lisäksi Valkeakoskella ja Varkaudessa voitaisiin ajaa moottoritiellä, jos ajokokeeseen käytettävissä oleva aika olisi pidempi. Lisäksi yhdelle paikkakunnalle (Joensuu) on parhaillaan rakenteilla moottoritie, lähitulevaisuudessa sitä voidaan hyödyntää ajokokeen aikana. Moottoriliikennetie löytyy kuudelta paikkakunnalta, ja lisäksi kahdeksalta paikkakunnalta ajokokeen kannalta liian pitkän välimatkan päästä. Yksisuuntaiset Kääntyminen yksisuuntaiselle oikealle; Kääntyminen yksisuuntaiselle vasemmalle; Ajo suoraan yksisuuntaiselle; Kääntyminen yksisuuntaiselta oikealle; Kääntyminen yksisuuntaiselta vasemmalle; Ajo suoraan yksisuuntaiselta Yksisuuntaiselle (oikealle tai vasemmalle) kääntymistä tai yksisuuntaiselta (oikealta tai vasemmalle) kääntymistä ei ole käytettävissä 13 paikkakunnalla: Alajärvi, Imatra, Järvenpää, Kankaanpää, Kokemäki, Mikkeli, Muonio, Nivala, Oulainen, Parkano, Pulkkila, Ranua ja Virrat. Ajo suoraan yksisuuntaiselle sekä yksisuuntaiselta puuttuu lisäksi 16 muulta paikkakunnalta. Erityistoimenpiteet Peruutus ajokaistaa käyttäen kulman ympäri vasemmalle; Peruutus ajokaistaa käyttäen kulman ympäri oikealle; Peruutus ajokaistaa käyttäen suoraan; Pysäköinti etuperin ajoradan suuntaisesti; Pysäköinti etuperin / vinopysäköinti; Pysäköinti etuperin / suorassa kulmassa ajorataan nähden; Pysäköinti takaperin ajoradan suuntaisesti; Pysäköinti takaperin / vinopysäköinti; Pysäköinti takaperin / suorassa kulmassa ajorataan nähden; U-käännös; Mäkilähtö Peruutukset ajokaistaa käyttäen suoraan onnistuvat kaikilla paikkakunnilla. Peruutukset myös kulman ympäri vasemmalle ja oikealle onnistuvat pääsääntöisesti kaikilla paikkakunnilla, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Pysäköinti etuperin ajoradan suuntaisesti onnistuu myös kaikilla paikkakunnilla. Myös pysäköinnit etuperin ja takaperin sekä suorassa kulmassa että vinopysäköintinä onnistuvat pääsääntöisesti lähes kaikilla paikkakunnilla. Ainoastaan vinopysäköinti takaperin on haastavampaa toteuttaa, se ei onnistu 19 nykyisellä ajokoepaikkakunnalla. U-käännöksen toteuttaminen on haasteellista Alavudella ja Alajärvellä. Kaikilla muilla paikkakunnilla se onnistuu. Mäkilähdön teettäminen kokelailla sen sijaan on mahdollista ajokokeen aikana kaikilla paikkakunnilla. Erityiset liikennejärjestelyt Raitiovaunupysäkki; Linja-autopysäkki; Liikenneympyrä / kieroliittymä; Rautatien tasoristeys; Poikkeuskäännös; Vapaa oikea; Vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen ahtaissa paikoissa; Pitkään ylämäkeen ajaminen; Pitkään alamäkeen ajaminen; Määräysmerkit; Kielto- ja rajoitusmerkit

25 16(36) Raitiovaunupysäkki löytyy vain Helsingistä Aleksis Kiven kadun toimipisteen läheisyydestä. Linja-autopysäkki sen sijaan voidaan ohittaa ajokokeen aikana kaikilla ajokoepaikkakunnilla. Liikenneympyrän tai kiertoliittymän kautta ajaminen on toteutettavissa 63 nykyisellä tutkintopaikkakunnalla. Rautatien tasoristeyksen läpi voidaan ajaa 48 paikkakunnalla. Poikkeuskäännös on mahdollista toteuttaa 67 paikkakunnalla, kun taas niin sanottu vapaa oikea löytyy vain 27 paikkakunnan risteyksestä. Vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen ahtaassa paikassa on vähimmäisvaatimuksena direktiivissä. Ahtaassa paikassa kohtaaminen on vaikea toteuttaa kolmella paikkakunnalla. Kouvolassa ahtaaseen paikkaan ei ehditä ajokokeen 30 minuutin liikenteessä ajamisen aikana, Pulkkilasta ja Kemijärveltä ei löydy ahdasta paikkaa koko paikkakunnalta. Pitkään ylämäkeen ja pitkään alamäkeen ajaminen on mahdollista 61 paikkakunnalla. Kymmeneltä paikkakunnalta ei löydy riittävän pitkiä mäkiä ja kolmella paikkakunnalla mäet eivät ole saavutettavissa ajokokeen aikana. Kielto- ja rajoitusmerkkien noudattamista voidaan testata kaikilla tutkintopaikkakunnilla. Sen sijaan määräysmerkkejä ei löydy Ikaalisista, Parkanosta eikä Viitasaarelta. Lisäksi Alavudella määräysmerkkien vaikutusalueelle ei ehditä 30 minuutin liikenteessä ajamisen aikana. 8. YHTEENVETO JA EHDOTUKSET PAIKKAKUNNIKSI, JOILLA AJOKOE VOIDAAN SUORITTAA 34 Ajokoepaikkakuntaverkoston määrittämiseksi analyysissä on käyty läpi ajokorttidirektiivin sekä kansallisten säädösten vaatimukset, toteutettu liikenneympäristökysely nykyisille ajokoepaikkakunnille sekä tarkasteltu paikkakunnilla vuosittain suoritettavien ajokokeiden lukumääriä. Ehdotukset paikkakunniksi esitetään maakunnittain, koska tutkintopalvelut on myös kilpailutettu maakunnittain. Nykytilanteessa liikenneympäristöltään kaikkein monipuolisimmilla paikkakunnilla on jo mahdollista suorittaa ajokoe. Kokonaisuutena ajokoepaikkakuntia ei ole tarpeen lisätä nykyisestä; päinvastoin liikenneympäristön monipuolisuuden ja erityisesti ajokorttidirektiivin vähimmäisvaatimusten näkökulmasta ajokoepaikkakuntien karsiminen tulee kyseeseen. Ajokorttidirektiivin hengen mukaisesti ajokoe olisi suoritettava liikenneympäristön monipuolisuuden lisäksi myös erilaisilla liikennetiheyksillä. Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen liikennetiheydet ovat joka tapauksessa harvoja tai harvahkoja myös kaikkein vilkkaimmissa taajamissa. Direktiivin vähimmäisvaatimukseksi ei voida katsoa moottoritiellä tai vastaavalla ajamista, vaikka direktiivin suomenkielisen käännöksen mukaan moottoritielle tai vastaavalle tulisi ajaa tilanteen mukaan. Englanninkielinen if available tulisi kuitenkin kääntää jos (näitä on) käytettävissä 35. Direktiivin vähimmäisvaatimukseksi ei voida myöskään katsoa eritysjärjestelyitä kuten esimerkiksi liikenneympyröitä, tasoristeyksiä tai raitiovaunu- ja linjaautopysäkkejä, sillä niitä koskee täsmälleen sama käännösongelma kuin edellisessä moottoritietä koskevassa kohdassa. 34 Maakuntien karttojen lähteenä maakuntien, maakuntaliittojen ja maanmittauslaitoksen internet-sivut. 35 Käännösmuoto varmistettu Trafin EU-oikeus-yksikön erityisasiantuntija Leila Iikkaselta. Iikkasen tehtävänä on mm. EU-säädösten suomennosten tarkistukset ja oikaisut.

26 17(36) 8.1. Uusimaa Useiden kuntaliitosten takia yhä useampi kunta on alueeltaan hyvin laaja. Tärkeää on, että maantieteellisesti laajojen paikkakuntien tutkintotoimipisteet sijaitsevat suurimpien taajamien keskustoissa, jotta ajokokeeseen sisältyy luonnollisesti myös taajama-ajoa. Jos toimipiste sijaitsee maantieteellisesti hyvin suuren kunnan pienessä taajamassa, on mahdollista, että 30 minuutin liikenteessä ajamisen aikana ajokokeessa ei lainkaan ehditä paikkakunnan liikenteellisesti kaikkein vilkkaimpaan taajamaan. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi ajokoepaikkakuntaverkosto jää edelleen kattavaksi ympäri Suomen. Vaikka paikkakuntia esitetään karsittavaksi liikenneympäristön yksipuolisuuden ja ajokoepalveluiden vähäisen kysynnän ja siten myös palvelujen laadun takaamisen perusteella, on varmistettu palveluiden saatavuuden säilyminen siten, että karsittavilta paikkakunnilta etäisyys lähimmälle säilytettävälle ajokoepaikkakunnalle on kohtuullinen, vain muutamasta kilometristä muutamaan kymmeneen kilometriin. Kaikkien kansalaisten osalta (lähinnä Lapin maakunnassa) ei välttämättä voida taata, että heidän kotoaan on korkeintaan sadan kilometrin matka lähimpään tutkintotoimipisteeseen. Toisaalta karsittaviksi ehdotettavien Lapin paikkakuntien lähiseudulta löytyy säilytettäväksi ehdotettava paikkakunta sellaiselta etäisyydeltä, että vain käsivarren asukkaiden välimatka lähimpään toimipisteeseen pitenisi noin 80 kilomerillä. Esimeriksi Pohjois-Lapista olisi edelleen yhtä pitkä matka lähimpään toimipisteeseen Inariin. Käytännössä Trafin määräyksessä voisi myös olla mahdollista karsia ajokoepaikkakuntia tässä esitettyä vähemmän, mutta määritellä ajokoepalveluiden paikkakuntakohtainen todellinen, karsittu saatavuus Trafin ja tutkintopalveluiden palveluntuottajan välisissä maakunnittaisissa sopimuksissa. Tämän analyysin perusteella näyttäisi kuitenkin perustellulta yhdenmukaistaa Trafin määräyksen ja tutkintopalvelusopimusten paikkakuntalistat jo pelkästään selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi. Suomessa kuntaliitosten aika tuskin on ohi; vain yhden paikkakuntalistan ylläpito olisi senkin puolesta helpompaa. Trafin antamaa määräystä voitaisiin myös päivittää tarpeen mukaan joustavammin kuin Trafin ja palveluntuottajan välistä, kilpailutettua palvelusopimusta. Trafin ja palveluntuottajan välisissä palvelusopimuksissa sen sijaan voitaisiin ja olisikin tarpeen tarkentaa sitä, missä taajamassa ajokokeen suorituspaikan olisi syytä sijaita. Tämä koskee erityisesti maantieteellisesti hyvin laajoja kuntia, joiden alueella on useita taajamia (entisiä, kuntaliitosta edeltäneistä erillisiä paikkakuntia). Usein taajamista yksi on selvästi muita suurempi, ja myös liikenneympäristöltään monipuolisin. Voimassaolevan määräyksen mukaan Uudenmaan maakunnassa ajokokeen suorittaminen on mahdollista 13 paikkakunnalla: Espoossa, Hangossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Karjaalla, Karkkilassa, Keravalla, Lohjalla, Tammisaaressa, Vantaalla, Porvoossa ja Loviisassa. Helsingissä on jo useiden vuosien ajan ollut tutkintotoimipiste sekä keskustan lähellä Aleksis Kiven kadulla että kaupungin itäpuolella Itäväylällä. Uudenmaan maakunnan ajokoepaikkakunnilla liikenneympäristöt ovat pääsääntöisesti monipuolisia. Kaikilta nykyisiltä tutkintopaikkakunnilta ei tosin saatu vastauksia liikenneympäristökyselyyn; vastaukset puuttuvat Hangosta, Espoosta ja Karjaalta. Kyselyyn vastanneista paikkakunnista liikenneympäristön monipuolisuus jää Loviisassa, Karkkilassa ja Tammisaaressa jonkin verran muita paikkakuntia yksipuolisemmaksi. Kyseisillä paikkakunnilla ei ole yhtään liikennevaloristeystä, eikä niiltä ehditä ajamaan moottoritielle ajokokeen aikana. Loviisassa ei myöskään voida to-

27 18(36) teuttaa kaistan vaihtoa, joka on ajokorttidirektiivissä vähimmäisvaatimus kokelaan ajotavan arvioimiselle liikenteessä. Ajokokeiden kysyntä on kaikkein vähäisintä Hangossa, Loviisassa, Karjaalla ja Karkkilassa. Muilla Uudenmaan maakunnan paikkakunnilla ajokokeita suoritetaan vähintään noin kymmenkertainen määrä vuosittain. Uudellamaalla, kuten kaikissa muissakin maakunnissa on kannatettavaa kannustaa autokouluja harjoituttamaan oppilaitaan ajamiseen mahdollisimman monipuolisissa ja vaihtelevissa liikenneympäristöissä. Harvempaan asutuissa maakunnissa (esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa) välimatkat palveluihin ovat usein moninkertaiset pääkaupunkiseutuun verrattuna. Liikenneympäristön monipuolisuuden ja lähistöllä sijaitsevien, ympäristöltään monipuolisempien paikkakuntien takia Uudenmaan ajokoepaikkakunnista ehdotetaan karsittavaksi Karjaata, Hankoa, Loviisaa ja Karkkilaa. Karjaalta on vain noin 20 kilometrin ja Hangosta noin 35 kilometrin matka Tammisaareen, Loviisasta suunnilleen yhtä lyhyt matka Porvooseen. Karkkilasta voitaisiin käydä ajokokeessa joko Lohjalla (noin 40 km) tai Hyvinkäällä (noin 45 km). Vaikka Tammisaarenkaan liikenneympäristö ei ole monipuolisuudeltaan paras mahdollinen, se on kuitenkin lähiseudun muihin ajokoepaikkakuntiin verrattuna asukasluvultaan suurin ja siten siellä on myös ajokokeiden kysyntää enemmän kuin muilla em. paikkakunnilla. Nykyisten ajokoepaikkakuntien listalla on myös Kerava. Sitä ei kuitenkaan ole kirjattu Uudenmaan tutkintopalvelusopimuksen paikkakuntiin, joten siellä ei myöskään oteta vastaan ajokokeita. Keravan pitämiseksi listalla ei ole ilmennyt tarvetta, joten se ehdotetaan poistettavaksi uudesta määräyksestä. Uudenmaan maakunnan ajokoepaikkakunniksi ehdotetaan Espoota, Helsinkiä, Hyvinkäätä, Järvenpäätä, Lohjaa, Tammisaarta, Vantaata ja Porvoota. Mahdollisista ajopaikkakunnista karsittaisiin Hanko, Loviisa, Karkkila, Kerava ja Karjaa Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maakunnassa ajokokeiden suorittaminen on mahdollista neljässä kaupungissa: Loimaalla, Salossa, Turussa ja Uudessakaupungissa. Varsinais-Suomen kuntarakenne on hyvin tiivis. Maantieteellisesti suhteellisen pienellä alueella on lukuisia pieniä kuntia. Maakunnan alueella on lähes puoli miljoonaa asukasta. Pienissä kunnissa ei kuitenkaan ole mahdollista suorittaa ajokokeita tälläkään hetkellä, vaan ajokoepalveluiden tarjonta keskittyy vain suurimpiin kaupunkeihin.

28 19(36) Varsinais-Suomen ajokoepaikkakunnat ehdotetaan säilyttäväksi ennallaan (Loimaa, Salo, Turku ja Uusikaupunki). Uudenkaupungin liikenneympäristö ei aivan yllä muiden kaupunkien monipuolisuuden tasalle, mutta se täyttää kuitenkin vähimmäisvaatimukset. Turussa suoritetaan vuosittain lähes ajokoetta, Salossa lähes 2000 ja Loimaalla ja Uudessakapungissa lähes 1000 kummassakin Satakunta Satakunnan maakunnassa ajokokeiden suorittaminen on mahdollista Kankaanpäässä, Porissa, Kokemäellä, Raumalla ja Huittisilla. Vuosien ajokoetilaston mukaan Huittisissa ei olisi suoritettu yhtään ainoaa ajokoetta vuonna Vuonna 2011 siellä suoritettiin vielä 77 ajokoetta ja vuonna ajokoetta. Tutkintopalvelusopimuksen mukaan Huittisissa on tarpeen tarjota vain raskaiden ajoneuvoluokkien ajokokeita. Liikenneympäristökyselyyn ei saatu vastausta Huittisten osalta. Maakunnan muista neljästä tutkintopaikkakunnasta Kankaanpään liikenneympäristö jää ajokokeen kannalta kaikkein yksipuolisemmaksi. Kankaanpäässä ei muun muassa ole lainkaan liikennevaloja. Satakunnan maakuntaan ehdotetaan ajokoepaikkakuntina säilytettävän Kokemäki, Pori ja Rauma. Kankaanpäässä ajokokeiden kysyntä jää selvästi muita maakuntien paikkakuntia alhaisemmaksi, ja se ei myöskään liikenneympäristöltään pärjää muille paikkakunnille. Siten ehdotetaan ainakin Kankaanpäätä karsittavaksi. Sieltä on noin 45 kilometrin matka naapurimaakunnan Ikaalisiin, 50 kilometrin matka Poriin tai vajaan 80 kilometrin matka Kokemäelle ajokokeeseen. Huittisten tilanne jää epäselväksi sekä liikenneympäristön että ajokokeiden kysynnän osalta. Vaikka vuoden 2012 tilaston mukaan Huittisissa ei olisi suoritettu yhtään ajokoetta, vielä vuosina 2011 ja 2010 siellä on ollut kysyntää raskaiden ajoneuvoluokkien ajokokeille tutkintopalvelusopimuksen mukaisesti. Ajokokeiden kysyntään vaikuttaa etenkin raskaiden ajoneuvoluokkien kuljettajaopetuksen tarjonta paikkakunnalla; siinä on saattanut tapahtua joko tilapäisiä tai pysyviä muutoksia. Joka tapauksessa Huittisista on vain noin 25 kilometrin matka Kokemäelle, 65 kilometrin matka Poriin ja noin 70 kilometrin matka naapurimaakunnan Forssaan, joten Huittista ehdotetaan karsittavaksi, ja sen sijaan oppilaiden ohjaamista ajokokeeseen ja siten myös ajoharjoitteluun lähialueen suurempiin taajamiin Kanta-Häme Kanta-Hämeen maakunnan nykyiset ajokoepaikkakunnat Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki palvelevat hyvin koko maakunnan asukkaita. Kaikilla paikkakunnilla on vilkas kysyntä ajokokeille: Hämeenlinnassa suoritetaan yli 2000, Riihimäellä ja Forssassa yli tuhat ajokoetta vuosittain.