Reijo >>9 >>8. kaupunkilehti. Taidetta >>4 Alvar Aalto >>6 Yrityksiä >>10 Lintuja >>17. 4/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reijo >>9 >>8. kaupunkilehti. Taidetta >>4 Alvar Aalto >>6 Yrityksiä >>10 Lintuja >>17. 4/2014 19.4.2014 www.sykkeessa.fi"

Transkriptio

1 Tutustu uuteen blogiimme osoitteessa kaupunkilehti Reijo Juha Sipilä Karhinen >>9 >>8 4/ Taidetta >>4 Alvar Aalto >>6 Yrityksiä >>10 Lintuja >>17

2 2 4/ huhtikuuta /2014 kaupunkilehti Asunto Oy Varkaus CityHomes on savuton kerrostalo Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Tähän on tultu O y Suomi Ab on löytänyt itsensä aivan uudesta tilanteesta. Olemme Kreikan tiellä. Ei ole pitkä aika siitä, kun entinen valtionvarainministeri Katainen ja pian entinen pääministeri Katainen paistatteli talousalan lehtien mallioppilaana. Siinä lienee ongelman ydin. Katainen kavereineen on toteuttanut suurta suunnitelmaa, jossa kansalaiset ovat olleet sivuseikka. Kaikkea raflaavaa olemme saaneet lukea aina vaalien alla, työväen presidentistä ja paremminvointivaltiosta. Uppoavan laivan jättävät ensin rotat. Suomen hallituksen laivan jätti ensimmäisenä vasemmistoliitto ja pian perässä tuli Jyrki. Jyrki ei enää jaksanut. Tai siis Jyrki oli pedannut itselleen mestat Eurooppaan, joista ei ammuta ohi. Politiikka perustuu vapaaehtoisuuteen niin kuin moni muukin asia yhteiskunnassamme. Puhdasta vapaaehtoisuutta ei vain enää oikein ymmärretä. Filosofinen ristiriita tasoa Esa Saarinen. Jyrkin markkinointikoneiston lopetettua hehkutuksensa on alkanut pikku hiljaa sataa faktoja lehdistöstä. Kataisen aikana Suomi on lähes tuplannut valtionvelkansa. Samaan aikaan on puhuttu yhteisvastuusta, kaikkien talkoista sekä tiukasta talouskurista. Sumutuksen keskellä on jäänyt huomaamatta politiikan tosiasiallinen sisältö. Yhteiskuntamme jäsenten välinen tuloero on kasvanut Kataisen häärätessä puikoissa maamme taloushistorian nopeinta tahtia. Keskiluokkakaan ei enää tiedä, mihin loosiin itsensä sijoittaisi. Tässä sitä onkin vappupuheille aiheita. Ennen vappua saamme kuitenkin kohdata hengellisen perinteemme syväsanoman eli synnin ja armon tarinan. Nykypäivänä kuulemme puhetta muutoksesta lähes jokaiselta elämän sektorilta. Kirkkoakin on yritetty muuttaa väkisin läpi 2000-luvun. Jotain on kuitenkin jätetty rauhaan. Pääsiäinen on yksi niistä asioista. Meillä on uskonvapaus. Kun asioita katsoo kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta, näkee Suomen jakautumisen vielä vahvemmin. Meillä on ihmisiä, jotka tekevät liikaa. Meillä on ihmisiä, jotka tekevät liian vähän. Enkä puhu nyt alentuneen työkyvyn omaavista ihmisistä. Tulevaisuudessa elämme jako-yhteiskunnassa. Ydinkysymys tulee olemaan kenelle annetaan ja keneltä otetaan. Katainen kavereineen räpelsi tämän tematiikan ympärillä, mutta nykyhallituksella ei ollut kykyä selvittää asiaa tulevaisuuden näkökulmasta. Kun A:t poistuvat, alamme ajatella jälleen kansakuntana. Kuka tahtoo kantaa tästä muutoksesta tulevan poliittisen vastuun? Bertrand Russell totesi aikanaan, että politiikassa ei aina voi pelata absoluuttisilla totuuksilla. On kuitenkin joitain totuuksia, joilla ei tulisi pelata. Näitä ovat muun muassa itsenäisyys ja vapaus. Nykypäivän poliittista sekamelskaa pystyy erittelemään hiukan tarkemmin lainaamalla menneisyyden kriittistä lehdistötoimijaa Kauko Karea: Vahingollisesti ei koskaan vaikuta totuus, vaan valhe. Totuus ainoastaan vaatii paljon pidemmän ajan levittääkseen puhdistavaa, rakentavaa, kriittistä vaikutustaan yhteiskunnassa. Karen sanojen myötä toivon pääsiäisen puhdistavan elinympäristöäni valheen vaikutuksilta. Toivon tilalle saapuvan aidon keskustelun, jossa kriittisyyttä ei koeta negatiivisena asiana, vaan mahdollisena totuuden juonteena. Varkaudessakin olisi korkea aika ryhtyä puhumaan asioiden oikeilla nimillä. Jatkossa lienee mahdoton tilanne, jossa kaupunginjohdolle ja -hallitukselle tulee täytenä yllätyksenä miljoonien alijäämä. Kuka johtaa kaupunkia, jos tällainen tilanne on mahdollista? Niin Varkaus kuin moni muukin yhteisö Suomessa etsii suuntaa. Vastaukset ovat varmasti lähempänä kuin ihmiset olettavat. On koittanut aika alkaa tehdä töitä yhdessä. Tie on pitkä, mutta se on paljon parempi vaihtoehto kuin ikuisena jatkuva epätietoisuuden tila. Vappuna torilla (Päiviönsaari, klo 18:00) tavataan! Jaakko Ikonen Kannen kuva: Vesa Moilanen Erkki Niskanen osti viime lokakuussa kerrostalon Kommilasta. Silloin ei vielä ollut talon suhteen suunnitelmia valmiina. Kun Niskasen morsian Satu Korhonen kuuli sattumalta radiosta jutun kolmesta savuttomasta kerrostalosta Helsingissä, alkoi mietintä ja pian tuli päätös tehdä Tirmulankuja 3:ssa sijaitsevasta Asunto Oy Varkaus CityHomesista Varkauden ensimmäinen savuton kerrostalo. Tätä päätöstä ei ole tarvinnut katua. Kaikki vuokrattavissa olleet huoneistot menivät välittömästi vuokralle, vaikka Varkaudessa on Niskasen kertoman mukaan ylitarjontaa vuokra-asunnoista. Edelläkävijänä Varkaudessa on Tirmulankuja 3 on Asunto Oy Varkaus CityHomes, jonka hallituksen puheenjohtajana ja isännöitsijänä toimii Erkki Niskanen ja hallituksen toisena jäsenenä Satu Korhonen. Organisaatio on yhtiön hallituksessa pieni ja joustava. Hallituksen kokouksia on pidetty jopa pariskunnan omakotitalon saunan lauteilla Kaura-ahossa. CityHomesissa on 20 huoneistoa, joista lähes kaikki remontin tarpeessa olevat on remontoitu. Kolmannen kerroksen asuntoihin tulee myös sauna. Remonttien yhteydessä asuntoja nykyaikaistetaan vuokralaista kunnioittaen ja varustetaan mm. astianpesukoneilla. Savuttomassa talossa oleva saunallinen asunto viedään suorastaan käsistä, Niskanen toteaa. Kerrostalon pihapiirissä on tupakkapaikka sitä tarvitseville. Taloyhtiön sisällä eikä myöskään parvekkeilla saa tupakoida. Tämä sääntö koskee myös talon asukkaiden vieraita. Jaana Niiranen ja Kuoppakankaalla musiikkiluokkaa käyvä Iina Kilpeläinen ovat tyytyväisiä savuttomaan taloon. Naapurit ovat tosi mukavia ja ollaan kuin yhtä perhettä. Uudessa asunto-osakeyhtiössä tilojen savuttomiksi saattaminen on helpompaa kuin olemassa olevissa taloyhtiöissä. Ollakseen savuton talo, vaaditaan yhtiökokouksen yksimielinen päätös ja kaikkien osakkaiden suostumus sekä yhtiöjärjestyksen muuttaminen, Niskanen toteaa. Asunto Oy Varkaus CityHomesin asuntoja ei ole vielä markkinoitu myytäväksi. Siitä huolimatta yksi esisopimus kaupasta on jo solmittu. Tässäkin tapauksessa talon savuttomuus johti sopimukseen, koska ostajalla oli huonoja kokemuksia entisissä asunnoissa naapurin parveketupakoinnista. Toki asuntoja voidaan myydäkin, jos joku niitä haluaa ostaa. Erkki Niskanen ja Satu Korhonen kertovat, että savuttoman kerrostalon asuntojen vuokrauksessa ei ole ollut vaikeuksia.

3 4/ huhtikuuta 2013 Kaupunkiaarteen Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, Varkaus. Tai sähköpostitse: Vastanneiden kesken arvomme Sykkeessä-sadetakin! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Onnea aarteenmetsästykseen! Ravintola Kippola Tervetuloa laulamaan karaokea lauantaisin klo 21 lähtien! P.S. Tarkista kotisivuiltamme, mitkä lauantait ovat karaokeiltoja! Kangaslammintie 12 Katso nettisivut

4 4 4/ huhtikuuta 2014 Akvarelleja ja grafiikkaa Kulttuurivaihtoa Väinölän huhtikuussa piirustuskilpailulla Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Taidekeskus Väinölän huhtikuun taiteilijoina ovat näyttelyssä Sinikka Hautamäki ja Leena Talvitie. Näyttelyssä kävijä saattaa löytää tunnelmaltaan töissä myös samanlaisuutta. Hautamäen akvarellit ovat sumuisia ja yksityiskohdat peittäviä aiheina maisemia, kukkia, tanssijoita. Nyt maisemat ovat korostuneet ehkä siksi, että sain vuoden 2012 syksyllä tehtäväkseni kuvittaa Saima Harmajan runoista kootun pienen kokoelman. Siinä oli muutamalla sanalla saatu maisematunnelma ja innostuin uudestaan, kertoo Hautamäki, jolla on näyttelyssä mukana myös joitakin runokirjan originaaleja. Toinen pieni, iloinen asia on ollut, kun Paletti Oy on tehnyt parikymmentä vuotta postikortteja minun akvarelleistani, sanoo Sinikka Hautamäki, jonka täitä on ollut Taidekeskus Väinölässä esillä aiemminkin. Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Tänne on kiva ripustaa, tykkään pienistä huoneista tosi paljon. Leena Talvitie sanoo jämähtäneensä grafiikkaan se on hänen käsialaansa. Aiheet lähtevät mielestä. Jotkut asiat törmäävät on rajankäyntiä toden ja epätoden välillä mitä mielessä tapahtuu. Ehkä joskus lähden arjen paradokseista en kuitenkaan kylmällä tavalla, vaan miettimällä. Minulle kuvan tekeminen on kontaktia katsojaan. Joskus tuntuu, että kuva on valmis vasta silloin, kun toinen ihminen on sen kohdannut. Vaikka kuva ei herättäisi samaa ajatusta kuin minulla itselläni, on kommunikaatio joku liikahtaa ja pysähtyy katsomaan. Myös Leena Talvitie kiittelee Väinölän positiivista vaikutelmaa. Alakoulujen piirustusnäyttelyn voittajatyöt On kerroksia ja on aika, jotka ovat mi- tarkastelun kohteena. nulle tärkeitä. Monesti vanhaan rakennukseen on vaikea ripustaa, mutta täällä on ilmaa ja valkoisuutta. Leena Talvitie kertoo, että joskus hänen töittensä aiheet lähtevät arjen paradokseista ei kuitenkaan kylmällä tavalla toteutettuna. Näyttelyn virallisena avaajana toimi kaupunginjohtaja Hannu Tsupari avustajanaan Repokankaan koulun rehtori Anne Suomalainen. Sinikka Hautamäki on tehnyt työuransa taiteen parissa. Näyttelyn akvarelleissa sumuisuus peittää yksityiskohdat. Varkauden kaupungin kaikissa alakouluissa pidetyn piirustuskilpailun töitä ja kilvassa palkittuja on näillä näkymin lähdössä tulevana syksynä ystävyyskaupunki Petroskoihin. Toiveissa on myös, että vastaavasti Petroskoista saadaan aikanaan piirustuskilpailun töitä näytille Varkauteen. Varkaudessa lapset kilpailivat kolmessa sarjassa 1 2-luokkalaiset, 3 4-luokkalaiset ja 5 6-luokkalaiset. Kotimaahamme liittyvät aiheet olivat saaneet aikaiseksi taidokkaita töitä, jotka esittäytyivät yhden päivän ajan Repokankaan koulun liikuntasaliin. Yhteensä kilpailussa oli mukana 94 työtä. Näyttelyn avannut Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari mainitsi, että tärkeintä ja arvokkainta on osallisuus töiden tekemiseen. Piirustuskilpailun raadissa olivat toimineet Riitta Kiuru, Kaarin Oresmaa ja Heli Sutinen. He iloitsivat siitä, kuinka taidokkaasti ja monipuolisesti töissä oli käsitelty Suomen maa-aihetta. Toteuttamisissa oli jokainen käyttänyt omanlaistaan otetta ja töissä oli käytetty erilaisia tekniikoita. Eli varkautelaisissa kouluissa halutaan piirustustunneilla antaa oppia erilaisiin tekniikoihin. Raatilaiset myös iloitsivat värien runsaudesta ja hyvistä sommitteluista. Kilpailussa palkitut: 1 2-luokkalaiset: 1) Nelma Luostarinen (Kuoppakankaan koulu), 2) Iitu Kolehmainen (Lehtoniemen koulu), 3) Elias Rahikainen (Könönpellon koulu). 3 4-luokkalaiset: 1) Camilla Hämäläinen (Lehtoniemen koulu),2) Minka Ropponen (Lehtoniemen koulu), 3) Miro Karhu (Puurtilan koulu). 5 6-luokkalaiset: 1) Anna Rytilahti (Luttilan koulu), 2) Valeria Wikstedt (Luttilan koulu), 3) Mika Miettinen (Repokankaan koulu). Ystävyyskaupunkitoiminnassa on monella tavalla mukana Suomi-Venäjä-seuran Varkauden seudun osasto, jonka puheenjohtaja Juha Koivula kertoi, että Petroskoissa on sovittu pidettäväksi samantyyppinen piirustuskilpailu. Aiheena on oma maa ja lähinnä Karjala. Varkauden alakoulujen piirustuskilpailun puuhamies, nuoriso-ohjaaja Mohamed Hamed visioi, että mahdollisesti ensi vuonna voisi olla vaikka kansainvälinen piirustusleiri ja -kilpailu. Nyt pidetystä kilpailusta ja näyttelystä on hyvä jatkaa. Mutta mitään ei synny, jos ei nähdä vaivaa asian eteen.

5 4/ huhtikuuta Käsityökoululaisten töitä esillä näyttelyssä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Savon Taito-käsityökouluissa on ahkeroitu. Varkauden, Leppävirran ja Joroisten käsityökoulujen työt esittäytyvät näyttelyssä Varkauden Taito Shopissa saakka. Ryhmät kuitenkin jatkavat vielä kevään kuluessa. Jo usean vuoden ajan on toteutettu teemaa Iloa iholle ilman rajoja. Teemoja on käyty läpi liittyen käsiin tai jalkoihin tänä vuonna enemmän päähän, eri kulttuureihin ja yhdessä tekemiseen. Viime syksynä aloitettiin batiikilla eli tehtiin erilaisia huiveja. Aikuisten kanssa tehtiin jopa vaatetuskankaita ja sisustuskankaita, kertoi näyttelynavajaisissa Varkauden Taito Shopin Anni Koponen, jonka mukaan monissa ryhmissä tehtiin huovutustöitä ja isojen töiden välissä pieniä fimomassatöitä. Neulenaulakoilla on opeteltu aloittavilla ryhmillä, on tehty pajutöitä ja kudontaa eli käytetty monenlaisia tekniikoita. Varkaudessa käsityökoulun ryhmiä on ollut alle kouluikäisistä aikuisiin, Leppävirralla ja Joroisissa kouluikäisten ryhmiä. Varkauden Taito Shopin Sointu Laine sanoi kaikkien ryhmien ohjaamisen olevan antoisaa. Käsityökoululaiset ovat saaneet ideoita omaan tekemiseensä myös kerhon ulkopuolella. Fimomassa ja huovutus ovat olleet mieluisia. Kaikki haluaisivat myös kudontaa, mutta jokaisena kautena se ei ole opetusohjelmassa. Perinteisistä tekniikoista himmeleitä tehtiin innolla useassa ryhmässä. Hyvin perinteinen, vanha tekniikka edelleenkin puhuttelee ja innostaa. Kevätnäyttelyn avajaisillan aikana oli erilaisia työpajoja. Oli pääsiäiseen liittyvää ja suklaatikkaripaja nam! Fimomassatyöt ovat olleet suosittuja. Omakuvahenkari ja huivit 7 12-vuotiaiden perusopintojen ryhmästä Joroisista. Savon Taito-käsityökoulun näyttelyavajaisissa ihasteltiin mm. batiikkitöitä.

6 Alvar Aallon kädenjälki esittäytyy näyttelyssä 6 Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen 4/ huhtikuuta 2014 Könönpeltoon rakennettiin mittavasti Alvar Aallon suunnittelemia tyyppitaloja. (Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Osakeyhtiön kokoelma/ivar Ekström.) Näyttelyvieraan ottaa vastaan aaltomainen tunnelma, jonka kruunaa L-jalkainen kolmijalkajakkara. Varkauden entisen sahalaitoksen profiili, Alvar Aallon aaltoileva viiva, sisäinteriööriin liittyvänä sisustuselementtinä toimiva säleseinä ja kolmijalkajakkara ottavat näyttelyvieraan vastaan Varkauden museoiden näyttelyyn, nimeltään varkaus aalto. Näyttely tuo kävijän katsottavaksi ja koettavaksi Alvar Aallon suunnitelmat ja kaavapiirustukset Varkaudessa sekä Aallon Artekille suunnittelemia klassikkohuonekaluja. Näyttely on avoinna saakka. Alvar Aallon kädenjälki näkyy eri puolilla Varkautta. Arkkitehdin kynästä syntyi ja 1940-luvuilla suunnitelmia teollisuusrakennuksia, asemakaavoja ja tavallisten ihmisten asumuksia varten. Osa suunnitelmista toteutui osa jäi toteutumatta. Alvar Aalto aloitti Varkauden tehtaitten suunnittelijana 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti tässä roolissa kymmenisen vuotta. Ystävyyssuhde A. Ahlström Osakeyhtiön omistajapariin, Maire ja Harry Gullichseniin, mahdollisti monipuolisen yhteistyön myös yhtiön kahdella muulla tehdaspaik- kakunnalla, Euran Kauttualla ja Kotkan Sunilassa. Funktionalismin kärkijoukoissa vaikuttanut Aalto tähtäsi suunnittelullaan edistyksellisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan luvulla tärkeäksi tavoitteeksi tuli myös jälleenrakentaminen ja sen järkevä toteutuminen. Ajatellen tilannetta Varkaudessa 1930luvun alussa tehdas oli vastannut asemakaavasta ja yleensäkin ruukkiyhteiskunnan suunnittelusta. Vuokrakasarmit alkoivat olla vanhanaikaisia ja yli 40 % väestä asui hellahuoneessa, joissa ei ollut vesijohtoa, viemäriä ja asunnot olivat pieniä. Myös samantasoisia kaksioita oli ja yli 83 % Varkauden alueen väestöstä asui sellaisissa pienissä asunnoissa, kertoo Varkauden museoiden taidemuseon intendentti Sinikka Miettinen, jonka mukaan 1930-luvulla ihanteeksi tulivat puhtaus, terveellisyys, valoisuus ja tila. Nykyihmisen mittapuun mukaan tilaa ei edelleenkään tullut, mutta tuli omakotitalo-, rivitalo- ja paritaloaate. Näillä lähdet- tiin viemään kehitystä eteenpäin. Valtakunnan mittakaavassa Aalto oli edelläkävijänä elementtirakenteisten pientalojen suunnittelussa. Näitä suunnitelmia toteutti sittemmin Varkauden talotehdas teollisella tuotannollaan. Ensimmäiseksi piti uudestaan asemakaavoittaa Varkautta ja tehdä aluesuunnitelma. Ensimmäiset asemakaavat Alvar Aallon käden kautta valmistuivat eri kaupunginosiin Päiviönsaari, Pirtinniemi, Kosulanniemi, Kommila, Kankunharju ja Savonmäen alue. Alvar Aallon kaavoja ei välttämättä vahvistettu, mutta silti on olemassa Alvar Pelkkä valokuvanäyttely ei olisi ollut riittävä. Näyttelyä taustoitetaan laajamittaisilla teksteillä ja myös Artekin huonekaluilla, joita löytyy Varkauden julkistiloista aika paljon. Intendentti Sinikka Miettinen (kuvassa oik.) ja museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta ovat tehneet suururakan näyttelyn merkeissä. Näyttelyn keskuskuvana on Virkamiesklubin huvila Kinkamo, jossa luonnon ja rakennuksen suhde on tietyllä tavalla täydellistetty.

7 4/ huhtikuuta 2013 Aallon jälki. Esimerkiksi Ahlströminkadun mukaisesti. varren tiivis kerrostaloasutus on sitä ideo Vuonna 1945 Könönpellossa järjestetlogiaa, samaten päätielinjaukset liikenteen tiin valtakunnallisesti iso asuntonäyttely, sujumiseksi, Miettinen jatkaa. jossa esiteltiin asumisihanteita, -ideologiaa, asuntoreformiaatetta sekä myös huonekaluasuntonäyttelyjä ja sisustusratkaisuja. Myös seuraavana Varkauden museoiden museotoimenjohtaja vuonna oli asuntonäyttely, jossa esiteltiin Hanna-Kaisa Melarannan mukaan Aalto- kaikkein vahvimmin A-talojärjestelmää ja näyttelyn eteen tehtiin yllättävän paljon Varkauden talotehtaan toimintaa. perustutkimustyötä. Puhdas valokuvanäytjo vuonna 1934 Varkaudessa oli pidetty tely ei olisi ollut riittävästi. Tietoa tarvittiin nykyaikaiset asuntomessut, tosin esillä oli Alvar Aallon Varkauteen kohdennetuista kolme tyyppitaloa. Ja kaksi vuotta myösuunnitelmista, joista suurin osa liittyi asu- hemmin Ahlström järjesti asuntopäivät. miseen ja työväestön asuinolosuhteisiin Ajankuvana oli omaan kotiin haluaminen. asuntoreformiaatteen myötä. Luttilan alue alkoi aika voimakkaasti täyt Aalto oli pitkään ollut kiinnostunut tyä. standardoimisajatuksesta. Lähtökohtana Alvar Aallon suunnittelemissa tyyppitahänellä oli tuoda rakennusteollisuuteen loissa oli hyvin tarkkaan mietittynä ilmanajatus valmiista elementeistä, joista pystyt- suunnat ja kuinka rakennukset sijoittuivat tiin kokoamaan erityyppisiä kokonaisuuk- tonteille. Myös hänen aluesuunnitelmissaan sia. olennaisena seikkana oli luonnon suhde ra Aallon koko standardointiajattelun kennettuun ympäristöön ja maisemaan. ideana oli pystyä rakentamaan erilaisia ta Taloille oli tyypillistä Alvar Aallon ja lotyyppejä, joita vastaavasti pystyi standar- Varkauden talotehtaan suunnittelutoimisdoidusti ja suunnitellusti laajentamaan ton kädenjälki epäsymmetrinen satulaperheen elämäntilanteen muuttuessa, per- katto, joka jatkuu kuistin yli vinona lappeeheen kasvaessa ja myös taloudellisen tilan- na. Päästiin uuteen ihanteeseen, kun asunteen kohentuessa, kertoo Melaranta, jonka tojen mitat olivat isommat, toteaa Sinikka mukaan Aalto suunnitteli Savonmäkeen Miettinen. tyyppitalosuunnitelmiin perustuvan koekentän. Suunnitelma ei toteutunut Aallon Hieno näyttely suunnitelmien mukaisesti, mutta A. Ahl- Kaikkinensa Aallon kädenjälki on merkitström Osakeyhtiö lähti vahvasti toteutta- tävää Varkaudessa koko itäisen Suomen maan teollista talotuotantoa. osalta. Poikkeuksellisen paljon Varkaudesta Könönpelto oli Aallon standardointia- löytyy myös Aallon suunnittelemia huonejattelun tietynlainen kiteytymä. Könönpel- kaluja, joita on merkittävästi esillä näyttelon suunnitelma oli hyvin yksityiskohtai- lyssä. nen ja tarkkaan mietitty, ja suunnitelma to Alvar Aallon suunnittelemat huonekateutui täysin alkuperäisen suunnitelman lut, Artekin klassikkotuotteet, syntyivät luvun alkupuolella. Uudenaikaisiin, funktionalisiin rakennuksiin eivät käyneet entiset, tummat tyylihuonekalut tai kalustot. Suomalainen huonekaluteollisuus aloitti vientitoiminnan ja Englannissa heräsi kiinnostus, vaikka siellä tunnetusti nojattiin perinteisiin huonekaluissa, Miettinen sanoo. Hanna-Kaisa Melaranta toteaa Alvar Aallon ja Varkauden yhteyden osalta, että teollisten kytkösten ja yksittäisten kohteiden lisäksi kaikkein merkittävintä oli nimenomaan elementtirakenteisten pientalojen valmistuksen käynnistyminen maanlaajuisesti. Puhuttaessa teollisuusrakennuksista, hän nostaa esille Aallon suunnitteleman Varkauden sahan aiemmin palaneen sahalaitoksen rungolle. Silmiinpistävintä oli aaltoileva puuverhous tuttu jo New Yorkin maailmannäyttelyn näyttelypaviljongista vuodelta Teollisen uudistuksen myötä Alvar Aallon suunnittelema saha purettiin vuonna Kyseessä oli arkkitehtonisesti hyvin Näyttelyssä on mukana huonekaluja mm. VarkaudenVirkamiesklubilta, Varkauden kaupungin eri yksiköistä ja Stora Ensolta. merkittävä rakennus, jota matkailijat kävivät vielä vuosia purkamisen jälkeen etsimässä. Edellä kerrottu on vain pieni osa näyttelystä varkaus aalto. Näyttelykierros avaa silmät mitä kaikkea merkittävää Varkaudessa onkaan. Yleisöopastukselle on mahdollisuus lähteä mukaan 8.5. klo 17. Lähdeaineistoina käytetty:

8 8 4/ huhtikuuta 2014 Puheenjohtaja Juha Sipilä: Bioenergian näkymät ovat Suomessa huolestuttavat Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Me suomalaiset olemme metsäläisiä. Usein tämän määritelmän kuulee moitteena tai itsekritiikkinä. Väite kuitenkin pitää paikkansa. Näillä sanoilla avasi kansanedustaja, Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puualan Sidosryhmäpäivä 2014-tilaisuuden Helsingissä Finlandia-talolla. Sidosryhmäpäivän järjestäjinä toimivat Suomen Sahat ry ja Puuteollisuusyrittäjät ry. Suomi ja suomalaiset ovat kasvaneet metsien keskellä ja olemme ponnistaneet vauraaksi, hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi metsien avulla. Itsekin voisin sanoa olevani metsäläinen. Puu on aina ollut intohimoni. Tein ensimmäiseen kotiimme huonekalut puusta mitään ei ostettu, sanoi Sipilä ja tähdensi puun merkitystä läpi historian. Puusta on rakennettu asumukset, tehty tarve-esineet, polttopuilla on lämmitetty torpat ja puuta on myyty eri muodoissa. Terva ja muut vientituotteet sitoivat suomalaiset jo varhain kansainväliseen talouteen ja politiikkaan. Ja sahat ovat olleet keskeinen osa historiaamme. Sipilän mukaan sahateollisuudella on keskeinen asema metsäteollisuuden arvoketjussa niin työllistäjänä kuin nettovientitulojen kerryttäjänä. Pyrkimys alhaisempaan hiilijalanjälkeen ja kestävään kehitykseen tarjoavat sahateollisuudelle pitkän aikavälin mahdollisuuksia. Kuitenkin maailmantaloudessa ja kansainvälisessä politiikassa on epävarmuustekijöitä, jotka saatavat tyrehdyttää kysynnän suotuisan kehityksen. Maailma on siirtymässä fossiilisiin ja halpoihin raaka-aineisiin pohjautuvasta talousjärjestelmästä kohti vähähiilistä, resurssitehokasta ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaan biotalouteen. Tämä kehitys on välttämätöntä, mutta se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden kestävään ja työllistävään kasvuun. Puu on tärkein uusiutuva raaka-aine. Sen monipuoliseen käyttöön ja hyödyntämiseen tarvitaan sekä pieniä että keskisuuria yrityksiä. Ne työllistävät ja tuottavat vaurautta eri puolille Suomea. Vaikka metsäteollisuuden murros jatkuu edelleen, Suomi tulee jatkossakin turvautumaan vih- Puheenvuorossaan puheenjohtaja Juha Sipilä kysyi, mitä pitäisi tehdä, jotta Suomeen saataisiin uusi sellutehdas, ja miten maamme kilpailukykyä voitaisiin nostaa investoinnin onnistumiseksi. reään kultaansa. Puheenjohtaja Sipilä myös kysyi, osaammeko hyödyntää mahtavan luonnonvaramme metsänomistamisessa, energiantuotannossa, teollisessa hyödyntämisessä, virkistyskäytössä ja metsämatkailussa. Keskeistä näissä on toimien pitkäjänteisyys, kestävyys ja kannattavuus. Erilaiset käyttötarkoitukset täytyy pystyä sovittamaan yhteen ja puun eri osat täytyy käyttää tehokkaasti. Sahateollisuus on hyvä esimerkki raaka-aineen tehokkaasta ja monipuolisesta käytöstä. Vaikka metsäteollisuuden murros jatkuu edelleen, Suomi tulee jatkossakin turvautumaan vihreään kultaansa. vasta yksi puupolttoainevoimala on päässyt mukaan syöttötariffijärjestelmään. Ajankohtaisista asioista Sipilä nosti esille myös investoinnit ja kysyi, mitä pitäisi tapahtua, jotta Suomeen saataisiin uusi sellutehdas. Ja miten maamme kilpailukykyä voitaisiin kehittää, jotta investointi onnistuisi? Entä millaisia toimia vaadittaisiin valtion taholta. Yhteistyökumppaneita ja mahdollisia rahoittajia tulisi etsiä myös maamme rajojen ulkopuolelta. Liittyen yleensäkin metsäteollisuuden toimintavarmuuteen, Sipilä totesi raaka-aineen saatavuuden vaikuttavan investointihalukkuuteen. Hänen mukaansa metsätilojen pirstoutuminen ja uudenlaiset metsänomistajat ovat muuttaneet raaka-ainetarjontaa epätasaisemmaksi. Kysymys kuuluukin kuinka saada puuta liikkeelle. Puheenjohtaja Juha Sipilä korosti jokaisen toimijan merkitystä, kun kysytään, miten Suomi selviää notkelmastaan. Mikä on valtion rooli? Jos tarvitaan rahoitusta, niin olen valmis luopumaan osittain valtion ei strategisesta omistuksesta ja siirtämään omistusta uuteen muotoon. Esimerkiksi puun uusiin käyttömahdollisuukketunniementie 1 0, Mikkeli siin ja niitä tekeviin pieniin ja keskisuuriin Hannu Vesanka Ilkka Häkkänen Heikki Laine Kari Lampinen yrityksiin, hän sanoi. lella miljardilla eurolla kivihiiltä. Kivihiili on myrkkyä vaihtotaseelle, se heikentää suomalaisten työllisyyttä ja aiheuttaa huomattavia päästöjä. Hallituksen energiapoliittiset linjaukset ja kivihiilen alhainen maailmanmarkkinahinta uhkaavat koko bioenergiaketjun toimintaa ja näkymiä, sanoi Sipilä, jonka mukaan Suomessa Kivihiili myrkkyä pystyttäisiin lisäämään hajautettua lämpuheenvuorossaan Sipilä nosti pohditta- mön- ja sähköntuotantoa hyödyntämällä vaksi biotalouden ajankohtaisia näkökul- sahojen kapasiteettia nykyistä paremmin mia. Hänen kertomansa mukaan bioener Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun gian näkymät ovat Suomessa huolestuttavat sähkön tuotantotukea on mahdollista saada maahan tuotiin viime vuonna lähes puo- myös puupolttoainevoimaloille. Kuitenkin Yli 2000 autoa ja kaikista vaihtoautoista kauppa onnistuu Mikkelissä! Yli 1 50 autoa Mikkelissä!

9 4/ huhtikuuta Pääjohtaja Reijo Karhinen: Pankkien rooli monipuolistuu ja tuo uusia vaihtoehtoja Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Talous elpyy hitaasti. Korot pysyvät edelleen matalalla synkistelystä ja kriisitietoisuudesta huolimatta. Synkistely on tappanut tämän maan tulevaisuudenuskon sekä yrityksissä että kuluttajien keskuudessa. Taipumuksemme on synkistellä liikaa tilannetta tavalla, josta osittain puuttuu myös perustelut. Paljon hyvääkin on saatu aikaan yhteisöveron lasku, maltillinen palkkaratkaisu, rakennepoliittinen ohjelma ja sote-ratkaisu, totesi OP-Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen puualan sidosryhmäpäivän tilaisuudessa Helsingissä, puhuessaan finanssialan murroksen vaikutuksesta PK-teollisuuden rahoitukseen ja rooliin kasvun veturina. Vaikka pääjohtaja Karhisen mielestä hallituksen toiminta ei taiteellisen vaikutelman näkökulmasta kovin korkeita pisteitä ansaitse, onhan sieltä kuitenkin tullut yhtä sun toista ja vakavaa yritystä. Kun vielä saadaan eläkeratkaisu kohtuullisen lyhyessä ajassa, niin vuodessa on tehty paljon merkittäviä päätöksiä. Meillä olisi edellytyksiä myös puhua positiivisemmin kuin puhummekaan, hän muistutti. Karhisen mukaan talous elpyy USA-lähtöisesti ja siinä on omat hyvät puolensa. Tärkeänä viestinä hän toi esille, että euroalueella ollaan menossa parempaan suuntaan mutta pienillä luvuilla. Hahmotettavissa olevassa tulevaisuudessa korot pysyvät hyvin matalina. Ei ole nähtävissä hetkeä, jossa tapahtuisi oleellista muutosta. Suomen tilannetta historian kautta kuvattaessa Karhinen hahmotti menneisyyttä sotien jälkeiseen aikaan ja myös isoihin kasvunaikoihin. Tästä eteenpäin meidän on ymmärrettävä, että olemme toisenlaisessa maailmassa monia vuosia. Ei ole syytä olettaa, että tulisi voimakkaita kasvunpyrähdyksiä. Hyvä, jos yleensäkin pysytään plussan puolella ja saataisiin talouden perusasiat kuntoon ja sitä kautta voidaan rakentaa parempaa tulevaisuutta meidän jälkeen tuleville sukupolville. Yksi viime vuoden huono viesti Karhisen mukaan oli se, että 90-luvun laman jälkeen ensimmäisen kerran nettoinvestoinnit putosivat miinukselle. Lukujen näkökulmasta hän toi esille myös viime joulukuun, jolloin asuntoluottokanta Suomessa ensimmäistä kertaa 90-luvun jälkeen lähti kuukausitasolla laskemaan. Ajettiin kuin seinään. Kotitalouksilta hävisi usko ottaa asuntoluottoja. Meidän on ymmärrettävä, että olemme toisenlaisessa maailmassa monia vuosia. Ei ole syytä olettaa, että tulisi voimakkaita kasvupyrähdyksiä. Digitalisaatio Finanssialan murroksesta puhuessaan Karhinen totesi tällä hetkellä elettävän voimakkaasti sitä vaihetta kriisien sarjassa, jossa pankkien sopeutustoimet kohtaavat asiakkaat eri muodoissa. Keskeisinä draivereina ovat sääntelyn kiristyminen ja digitalisaation läpimurto. Alan uusi sääntely-ympäristö konkretisoituu vauhdilla ja finanssitoimialalla on edessään digitalisaation vaihe, joka menee itse liiketoiminnan ytimeen ja muuttaa koko toimialan logiikan. Tilannetta kuvastaa, kuinka vuodesta 1995 alkaen, pitkän ajan puitteissa, muutos on kohdannut konttoriverkostoa, verkkopankki on kehittynyt. Ja nyt parissa vuodessa mobiili ottaa ykköspaikan henkilöasiakkaiden pankkiasioinnissa. Tämä murros jättää aika pian jälkensä ja peittää sääntelyn aiheuttaman murroksen. Kaikkien on syytä ymmärtää, että miten valtavan murroksen edessä olemme. Digitalisaatio on iskemässä läpi niin mediassa, vähittäiskaupassa kuin finanssitoimialallakin. Pääjohtaja Reijo Karhinen totesi, että Suomi ei ole sama kuin Eurooppa. On iso ero sääntelyn mielessä finanssialalla, suomalainen pankkijärjestelmä on terve ja rahoituskykyinen. Ja Suomessa ongelmaluottoja on vähän. Yritysluototus ei ole talouskasvun pullonkaula Suomessa. Rahoituksen saatavuus toimii ja pankkien rooli tulee Suomessa säilymään, se monipuolistuu ja tuo uusia vaihtoehtoja. Karhisen mukaan luottolamasta ei ole merkkejä Suomessa, jossa pankkien yritysluottokanta on kasvanut euroalueen nopeinta tahtia. Suomessa yli 80 % luottohakemuksista hyväksytään ja marginaalit ovat keskimääräisiä matalammat. Yritysrahoituksen tarjonta on monipuolistumassa ja vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen korosti, että asenteellisessa ilmapiirissä tulee hyväksyä pankkialan digitalisoituminen, joka on mahdollisuus. Visiona yritysrahoituksesta vuonna 2020 pääjohtaja Karhinen näkee pankkien roolin edelleen keskeisenä. Pankkien taserahoitus on säilynyt yritysten tärkeimpänä velkarahoitusmuotona ja pankkien rooli rahoitusratkaisujen rakentajina ja neuvonantajina on korostunut. Vahvan kassavirran omaava yritys on edelleen vahvoilla. Rahoituksen saatavuus ja hinta ovat entistä riippuvaisempia yrityksen kunnosta. Hukka-Pallon salibandyleiri kesällä 2014! Järjestetään syntyneille viikolla 23 ja syntyneille viikolla 23. Lisätietoja leiristä saa seurasihteeri Mari Nisoselta. Yhteystiedot: tai

10 10 4/ huhtikuuta 2014 Warkaudenportti on saanut Myös miehet ovat uutta yrittäjävoimaa alkaneet käyttää laukkuja Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Kimmo Kaksonen aloitti Neste Oil-, K-Market- ja Motorest-ravintolan yrittäjänä Warkaudenportissa ja haluaa kasvattaa asiakasvirtoja koko taloon ja saada siitä monipuolisen pysähdyspaikan. Nahka pitää pintansa ja on jälleen tullut sille kuuluvaan arvoonsa. Nahka on aina ollut se oikea materiaali. Ja tänä päivänä tuoteselosteiden kautta kerrotaan nahkanvalmistuksessa käytetyistä aineista myrkkyjä ei saa olla. Intia tekee ns. semiparkittua ja aitoa kasvisparkittua nahkaa, jossa on tuoteselosteet. Nahka on materiaalina hyvä, eikä nahkan hinta ole paljoakaan noussut vuosikymmeniin, kertoo Nahkatavara Oy:n yrittäjä Pertti Tolvanen, joka äskettäin palasi kuukauden mittaiselta reissulta Intian nahkateollisuuden parissa. Matkansa aikana hän suunnitteli uusia laukku- ja lompakkomallistoja suomalaiselle Osuuskunta Laukkuketjulle, jonka muodostaa 18 alan yritystä. Laukkuketjulla on ympäri Suomea kaikkiaan 28 liikettä. Intiassa on neljä miljardia lehmää ja isot nahkatehtaat. Kalkutta on nahkateollisuusaluetta, nahkatehtaita on n hehtaaria ja niissä työntekijöitä n Italialaiset ovat myyneet tehtaisiin teknologian, ja tuotannossa työnlaatu on upeaa. Vein neljälle valmistajatehtaalle tietotaitoa Intiaan, jossa on vielä paljon tekemistä. Pertti Tolvanen on ollut nahkan kanssa tekemisissä koko ikänsä. Hänen isoisänsä parkitsi nahkaa Rantasalmella, isä teki rukkasia ja sittemmin käsilaukkuja ja matkalaukkuja yrityksessään, joka parhaimmillaan työllisti n. 150 ihmistä. Teollista tuotantoa Tolvanen on harjoittanut nahkan parissa viime vuodenvaihteeseen saakka käsilaukkujen, lompakoiden ja nahkaisten liikelahjojen tuotannossa. Nahka jatkaa kulkuaan suvussa, ja hänen veljellään on Helsingissä kolme laukkuliikettä ja Mikkelissä yksi liike. Vuonna 1956 perustettu Nahkatavara on Savonlinnan vanhimpia, edelleen toiminnassa olevia kauppaliikkeitä. Savonlinnan lisäksi yrityksellä on liikkeet Lappeenran- Toimintaa kylälle, kehitystä paikkakunnalle, vetovoimaa lisää erilaisten tapahtumien kautta ja samalla lisää ihmisiä käyttämään palvelutarjontaa. Näitä ajatuksia pulppuaa Neste Oil KMarket Warkaudenportin uudelta yrittäjältä, Kimmo Kaksoselta, joka toimii yrittäjänä myös samoissa tiloissa toimivassa Motorest-ravintolassa. Vaikka miehellä on ikää vasta vähän päälle kolme vuosikymmentä, töitä kaupan parissa K-ryhmässä hän on tehnyt toistakymmentä vuotta ja kouluttautunut alalle K-Instituutin ruokakaupan esimiesvalmennuksen ammattitutkinnolla ja kauppiasvalmennuksella. Tykkään touhuta. Tämä on haastepaikka, jossa on mahdollisuuksia. Yritän kehittää paikkaa, saada volyymia kasvamaan ja markkinoida palveluja esimerkiksi laajentaa K-Marketia tilojen puitteissa ja saada valikoimaa isommaksi. Kaupan puolella voisi olla myynnissä tuotteita paikallisilta lähiruokatoimittajilta ja kenties ravintolan lounaslistalla voisi olla pari annosta lähiruokaa, pohtii Kimmo, jonka mukaan Motorest-ravintolan ruokalista on uudistunut ja lounaspöytää on muokattu ja tehty entistä monipuolisemmaksi. Myös kahvileipäpuolta on kehitetty vaihtelevammaksi makeilla ja suolaisilla tuotteilla. Ja nykyisellään ravintolan lounaslista on myös netissä. Kimmo Kaksosen yritys työllistää vajaat parikymmentä henkilöä. Warkaudenportin yritykset järjestävät poistopäivätapahtumia ja Kimmo haluaa aktiivisesti olla toiminnoissa mukana. Rakenteilla on frisbeegolfrata ja toiveiden mukaan frisbeetä päästään heittämään jo toukokuun alkuun mennessä. Piha-aluetta on runsaasti ja Varkauden kaupungilta olen anonut luvan frisbeegolfradalle. Varkauden frisbeegolf-seuran edustajien kanssa on kävelty rata-aluetta läpi ja suunniteltu sitä. Viitostien varrelta ei löydy vastaavaa paikkaa palveluineen, sanoo Kimmo, joka höyrähti frisbeehen viime kesänä. Liikunnallinen yrittäjä harrastaa myös mm. salibandya ja urheilua yleensäkin. Pihatapahtumien puolella Warkaudenportin piha-alueella on 3.5. katusählyturnaus ja koirien match show. Ja muitakin tapahtumia on Kimmolla suunnitelmissa. Hyvä! nassa ja Varkaudessa Warkauden Portissa. Nahkatavara Oy on aina ollut laukkukauppa laukkujen vähittäisliike. Käytännöllinen laukku Nahkatavara Oy:n tuotevalikoiman laukuista ja lompakoista suuri osa on Tolvasen suunnittelemaa. Intia ja Kiina ovat valmistajamaat, joista tuotteet tuodaan myyntiin ilman välikäsiä Osuuskunta Laukkuketjulle, jonka edustajat vierailevat säännöllisesti valmistajamaissa. Ketjun kautta mahdollistuu suurten määrien ja erilaisten mallien valmistuttaminen ja maahantuonti. Pertti Tolvasen mukaan jo usean vuoden ajan trendinä on ollut isot laukut tietysti riippuen kohderyhmästä. Suomalainen nainen tarvitsee tietyntyyppisen laukun. Yritämme muuttaa kansainväliset mallit sopiviksi meidän markkinoillemme. Laukun pitää olla käytännöllinen, siisti, taskuja pitää olla riittävästi, laukkuun pitää mahtua aika paljon tavaraa ja laukun tulee olla kohtuuhintainen. Sitten erikseen käytetään iltalaukkuja, joita nykyisellään menee entistä vähemmän, sanoo Tolvanen, jonka mukaan laukuissa suositaan nyt myös värikkyyttä joskin keväällä ja kesällä ovat muodissa myös vaaleammat värit. Miehet ovat pitkästä aikaa alkaneet käyttää laukkuja. Yleisimpänä on A 5 -kokoinen olkalaukku, ja myös rannelaukut ovat tulossa takaisin. Nahkatavara Oy:n Varkauden myymälä on Osuuskunta Laukkuketjun suurin lompakkomyyjä. Vuodessa lompakoita myydään Varkauden myymälästä kpl. Laukkujen ja lompakoiden lisäksi muut tärkeimmät artikkelit ovat käsilaukut ja matkalaukut, joissa materiaalien kehitys on ollut viime vuosien aikana sangen huimaa. Matkalaukut ovat keventyneet ja kestävyys on parantunut. Nahkatavara Oy:n yrittäjä Pertti Tolvanen esittelee olkalaukkua, joka on valmistettu ns. öljynahkasta. Materiaali kestää usean sukupolven ajan, ja tietyllä tavalla materiaali paranee käytössä. Kuvan laukkuun mahtuu esimerkiksi 15,6 tuuman tietokone.

11 4/ huhtikuuta 2013 Perinteinen kirja pitää edelleen pintansa Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Vuonna 1991 perustettu tarjouskirjakauppa Kirjapörssi avasi ensimmäisen myymälänsä Varkauteen viitostien varteen matkailukeskukseen, nykyiseltä nimeltään Warkaudenportti. Tarjouskirjakauppa avasi tuolloin 34 neliömetrin tiloissa, tällä hetkellä myymälätilaa on noin 250 neliötä. Kirjapörssi-ketjua hallinnoiva Hyvä Markkinointi Oy on Jouko ja Anne Hyvärisen perheyritys. Kaikkiaan Kirjapörssejä on 17 myymälää, uusin avattiin juuri äsket- Kirjapörssi-ketjun myyntipäällikkö Niina Räisänen (kuvassa vas.) ja aluepäällikkö, Varkauden myymälän myymälävastaava Mari Torvinen tähdentävät, että talon kaikille yrittäjille on tärkeää saada matkailijat pysähtymään. Ja paikkakunnan ihmisille Warkaudenportti on sopivan matkan päässä vaikka päivälenkiksi. 11 täin Imatralla. Myymälöistä 13 sijaitsee ABC-liikenneasemilla ja loputkin isojen teiden varrella. Kirjapörssit työllistävät yli 70 työntekijää ja vuosittain niissä myydään yli miljoona kirjaa. Tarjouskirjakauppana Kirjapörssi on erikoistunut myymään kustantajien tarjous- ja jäännöseräkirjoja. Tänä päivänä hyvää kirjaa saa tarjoushintaan. Kustannusalan muutoksesta johtuen valikoimat ovat hyvät. Kustantajille varastoiminen on kallista ja kustantajilla on halukkuutta myydä, kertoo Kirjapörssin myyntipäällikkö Niina Räisänen, joka on toiminut yhtiön palveluksessa 15 vuotta. Kirjat ovat ihania ja kirja-ala on mielenkiintoinen. Suomessa kirja-alalla työskentelee aika pieni joukko ihmisiä. Vuosien saatossa on tullut paljon tuttuja myös kustantajapuolelta, jatkaa Niina, jonka mukaan kirja-alalla on kaikkinensa tapahtunut muutosta ja valitettavasti aika paljon perinteisiä toimijoita eli pieniä kirjakauppoja on lopetettu. Mitä vähemmän toimijoita, sen huonompi tilanne on asiakkaiden kannalta. Uusi lukijakunta sotakirjoilla Kirjapörssin myydyimpinä tuoteryhminä ovat lastenkirjat, kaunokirjat ja harrastekirjat. Kolmikon järjestykseen vaikuttavat vuodenajat ja sesongit. Suurin osa asiakkaista Kirjapörssiin tulee tienpäältä, tukena talousalue. Näin on Kirjapörssin kaikissa myymälöissä. Kilpailu tienvarressa on kiristynyt valtavasti. Aiemmin pysähdyspaikkoja ei ollut Pienillä asioilla saa uutta ilmettä sisustukseen Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Pentik outlet-myymälä Warkaudenportissa ei ole pelkkä keramiikka- ja kahvikuppimyymälä, vaan kansainvälinen sisustusmyymälä valikoimaa on kodin piensisustustavaroista huonekaluihin saakka. Tärkeä merkitys on kuitenkin edelleen upealla kotimaisella keramiikalla, josta kaikki on aikanaan alkanut, korostaa Pentikin Varkauden myymälän myymäläpäällikkö Sari Kainulainen. Pentikillä on yli 80 myymälää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Myymälät viestittävät Pentikin ajatusmaailmaa laadukkaasta ja kokonaisvaltaisesta sisustustyylistä. Myymälöissä on kattava valikoima Pentikin basic-mallistoja ja kausittain vaihtuvia sesonkituotteita. Joka vuosi suunnitellaan uudet mallistot kevään, kesän, syksyn ja joulun sesonkeihin. Pienempiä kokonaisuuksia suunnitellaan ystävänpäivään, pääsiäiseen ja kevään juhlakauteen, kertoo Kainulainen, jonka mukaan matkailijoiden osuus asiakaskunnasta on suuri. Toki meillä on paikallisia, uskollisia kanta-asiakkaita. Asiakaskuntaa tulee paljon myös lähialueilta, kuten Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Kuopiosta. Outlet-puoli on ollut hyvä houkutin. Sesonkeihin liittyen tulevat myös kankaat sointuen samoilla kuoseilla tyynynpäälliset, kaitaliinat, pöytäliinat, servetit. Sisustamisessa jo hyvin pienillä asioilla voi saada uuden ilmeen kotiin vaikkapa vaihtamalla tyynynpäälliset, kynttilöillä sesonkien mukaan. Isoja rahallisia panos- tuksia ei tarvitse tehdä. Sari Kainulainen kertoo, että kaikissa Pentikin uusissa sarjoissa on saatavuustakuu tiettyyn päivämäärään saakka. Ja monet sarjat jatkuvatkin, kun niistä tulee klassikkoja. Pentik Studio -tuotteet ovat keramiikkataidetta kodin sisustukseen ja käyttöön. Tuotteet valmistetaan pieninä sarjoina ja koristellaan käsityönä. Studion taiteilija on Anu Pentik. Kotoisa ilmapiiri Pääsiäissesonki on vallannut Pentikin jo hyvän aikaa ennen pääsiäistä. Kevään edetessä ja kesän saapuessa pihaelämään voi varustautua pienillä ja kevyillä puutarhakalusteilla, rottinkikoriparvekelaatikoilla, riippumatoilla tai vaikkapa kastelukannulla, joka jo itsessään on myös sisustusesine. Kesäksi tulee värikästä, esimerkiksi välimerellinen Palma. Ihanan raikkaat ja puhtaat värit, sopien kesän vihreyteen ja samassa mittakaavassa kuin nykypäivänä, jolloin on paljon kilpailua ja valinnanvaraa. Myös asiakaskunta on tullut vaativammaksi ja tarkemmaksi harkitaan, mitä ostetaan. Kirjojen tuoteryhmissä asiakkaiden ostotottumuksissa on tapahtunut muutoksia. Tällä hetkellä myydään paljon sotakirjoja. 15 vuotta sitten ostajana olivat keskiikäiset ja vanhemmat miehet, nyt on lisäksi tullut uusi sukupolvi. Parikymppiset miehet ostavat sotakirjoja, joille on selkeästi tullut uusi lukijakunta. Keittiökirjoissa haetaan enemmän peruskeittokirjaa, jossa on selkeät ohjeet tavallista ruokaa varten. Ja tietysti pokkarit ovat rajusti nostaneet suosiotaan. Niina Räisäsen mukaan kirja-alalla sähköinen kirja ei ole merkittävästi vaikuttanut perinteisen kirjan suosioon. Ainakin keskiikäiset ihmiset haluavat mieluummin oikean kirjan käsiinsä. Kun aika monet ihmiset työssään käyttävät paljon tietokonetta, vapaa-ajallaan he eivät halua lukea kirjaa sähköiseltä vempeleeltä, vaan haluavat kirjan luettavakseen. Äänikirjojen myynti näyttelee pientä osaa kirjamyynnissä Kirjapörssissä. Suurimpana käyttäjäryhmänä ovat työmatkalaiset. Meillä näkyy, että ihmiset ajavat pitkää matkaa ja haluavat kuunneltavaa. Pitkää matkaa ajettaessa myös lapsiperheillä takapenkkiläisten aika menee mukavasti lasten äänikirjaa kuunnellessa, myyntipäällikkö Niina Räisänen sanoo. Myymäläpäällikkö Sari Kainulainen (kuvassa vas.) ja myyjä Hanna Immonen pääsiäiskattauspöydän äärellä. Molemmat iloitsevat Pentikin kotimaisesta, laadukkaasta keramiikasta ja uusista sarjoista. suomalaiseen luontoon. Lahjalista on Pentikin eräs palvelumuoto ajatellen esimerkiksi häitä, ylioppilasjuhlia tai syntymäpäiviä. Tämän vuoden puolella käynnistynyt Pentik Ystäväklubi on saanut erinomaisen hyvän vastaanoton. Koska Pentik on perheyritys, haluamme olla kodinomainen ja lämmin, kotoisalla ilmapiirillä. Jotta meille olisi mukava tulla ja kiva asioida, ja jotta asiakkaat saisivat meiltä mukavia elämyksiä.

12 12 4/ huhtikuuta 2014 Rengasasioissa kannattaa kuunnella ammattimiestä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Milloin vaihtaa kesärenkaat alle? Tämän vuoden säiden osalta aihe on antanut pohtimista. Lain mukaan nastarenkaat pitää vaihtaa kesärenkaisiin tai Pääsiäismaanantaista viikko eteenpäin. Asian ratkaisee, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Tänä vuonna jälkimmäinen ajankohta ja viimeinen renkaidenvaihtopäivä on ellei keliolosuhteet vaadi talvirenkaidenkäyttöä. Rengasasioissa on tienpäällä valvontatehtävissä ja myös renkaiden myyntipuolella seurannut Lauri Soininen. Työuransa aikana hän toimi 38 vuotta poliisin virkatehtävissä. Tänä päivänä hänen yrityksensä T:mi Auto-Soininen tunnetaan lähinnä rengaskauppiaana ja käytettyjen autojen liikkeenä. Ennen eläkkeelle jääntiään Soininen oli silloisen Itä-Suomen läänin liikenneturvallisuuskeskuksen valvontapäällikkönä. Kahdentoista vuoden ajan hän ehti olla rakentamassa nopeusvalvontakameraverkostoa ja seuraamassa sen kehitystä. Alussa ihmiset suhtautuivat, että ollaan tupsahdettu poliisivaltioon. Kehitys oli kuitenkin toinen. Ihmiset ymmärsivät, että kyseessä on tauti, jonka kanssa pitää oppia elämään. T:mi Auto-Soininen aloitti toimintansa laman kynnyksellä vuonna 1990 Jäppilän Tihusniemessä autovuokrauksen merkeissä. Jo tuolloin Soininen oli työntekijänä yrityksessä vapaa-aikoinaan. Sekä valvontapuolelta että myyntipuolelta katsottuna renkaidenlaatu on huomattavasti parantunut. Mutta talouden taantuman seurauksena renkaat ajetaan nykyisin enempi loppuun. Toisena huonompaan suuntaan menneenä asiana hän näkee muutokset renkaidenvaihtoaikojen määräysten osalta. Suomi on pitkä maa. Kolme vuosikymmentä sitten talvirengasasioissa maa oli jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Eihän talvi ja kesä tule Senaatintorille samaan aikaan kuin Inarissa. Nyt ihmisillä on hämärtynyt renkaidenvaihtoaika keväisin ja syksyisin. Käyttötarkoitus ratkaisee Myönteisenä asiana Soininen näkee ministeriön päätöksen muutaman vuoden takaa. Sen mukaan autonkatsastuksessa havaittu lainvastainen rengas edellyttää uusintanäyttöä eli katsastusmies ei saa antaa pelkästään korjauskehotusta. Rengas- ja vannevalinnoissa ostaja saa neuvot rengaskauppiaalta ja myös autonvalmistajan ohjeistuksia kannattaa huomioida. Netistä renkaita tilattaessa olisi syytä muistaa, miten reklamointi tapahtuu, ja mikä on nettikauppiaan vastuu myydystä tavarasta. Ammattimies myy sellaista rengasta, jota on myynyt ennenkin. Rengaskauppias ei uskalla mennä heikoille jäille ja myydä sekundaa. Pitää katsoa pitkällä tähtäyksellä, sanoo Soininen, jonka mukaan rengasvalinnoissa tulee ottaa huomioon käyttötarkoitukset. Ajetaanko paljon vesikelillä, uraisilla teillä vai halutaanko viimeisen päälle miellyttävä ja äänetön rengas. Jos ottaa huippumukavan ja äänettömän renkaan, sen käyttöikä voi olla lyhyempi. Aina toinen asia lyö toista korvalle. Soininen muistuttaa vesiliirtovaaran lisääntymisestä. Autonvalmistajat ovat suurentaneet moottoritehoja, tarvitaan tehokkaampia jarruja, jarrusylintereitä suurennetaan, jarrulevyn halkaisijaa suurennetaan. Myös vanteen kokoa pitää suurentaa ja renkaanleveys kasvaa vesiliirtovaara lisääntyy. Renkaiden ilmanpaine vaikuttaa ajoturvallisuuteen ja polttoaineenkulutukseen. Tärkeintä on varmistaa, että yleensä renkaissa on samat paineet. Auton ohjekirja ja rengasalan ammattilainen osaa antaa ohjeet. Auto-Soinisen käytettyjen autojen hintaluokka on euroa. Rengassesonkien ulkopuolella yritys tekee myös pienimuotoista autoremonttia, kuten jarrupalojenvaihtoa, niveltenvaihtoa ja vetoakselinkuminvaihtoa. Yritys on työllistänyt nuoria autojen ulko- ja sisäsiivoustöihin aina penkkienpesua myöten. Vireää toimintaa halutaan pitää yllä ja laajentaa toimintoja. Auto-Soinisen tiimi maaliskuun loppupuolella Iiro Laurinen (kuvassa vas.), Lauri Soininen ja Marko Tuohinen. Rengasvalikoimaa oli hallissa runsaasti. Kuvaviltti on sangen mielenkiintoinen kuvatuote. Valokuvaukseen liittyvien palveluiden lisäksi Studio Sariikka myy myös paikallisten käsityöntaitajien tuotteita. Kuvatuotteet antavat runsain määrin mahdollisuuksia Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Valokuvausharrastus, kuuluminen eri valokuvauskerhoihin ja sitten valokuvausalan yritys Riikka Kinnusen unelma toteutui. Hänellä ei ole koskaan kahta samanlaista päivää. Studio Sariikka on saanut Pieksämäellä hyvän vastaanoton. Ihmiset ovat olleet iloisia, että paikkakunnalla saa teetettyä valokuvia, myös dioista ja filmeistä, jopa 120 mm leveistä filmeistä. Päivittäin kehitän filmejä ja valmistan kuvat. Ihmisillä on edelleen käytössä filmikameroita, sanoo Riikka, jolla kuvapalvelujen ja studiokuvausten lisäksi merkittävää osaa yritystoiminnassa näyttelevät kuvatuotteet. Sublimaatiotekniikalla kuvia siirretään mm. laukkuihin, rahapusseihin, esiliinoihin, mukeihin, tuoppeihin ja viltteihin. Yhdeksän kuvaa sisältävä kuvaviltti on saanut sellaisen suosion, että sitä tilataan myös muualta päin Suomea. Syötäviä kuvia Riikka valmistaa kakkuihin vaikkapa ylioppilasjuhliin, häihin, syntymäpäiviin Kuvatuotteisiin kuuluvat myös canvas-taulut ja valokuvatapetit. Vaikka käytössä on nykyaikaiset koneet ja laitteet, työ on paljolti myös käsin näpräämistä. Asiakkaan kanssa Riikka tekee suunnitelmat, sommitelmat ja tekstit tuotetta varten. Ihmiset tuovat päivittäin vanhoja paperivalokuvia ehostettavaksi ja myös painettavaksi mm. kelloihin ja mukeihin. Muistojen Pieksämäki -sarja on muotoutunut mukeihin vanhoista valokuvista. Olisi tosi kiva, jos myös Varkaudesta voisi tehdä Varkaus-sarjan, hän vinkkaa. Uutena tuotteena Riikalla on lahjaksi hyvin sopiva kokonaispaketti. Lahjan saaja tulee studiolle haastatteluun, jonka yhteydessä sovitaan kuvausajankohta. Silloin paikalla ovatkin kampaaja ja meikkaaja, joiden työskentelyn jälkeen otetaan kansiollinen kuvia kohdehenkilöstä. Eli koko paketti samasta paikasta. Studio Sariikka toimii myös galleriatilana. Alakerrassa olevissa tiloissa on saakka esillä Järvi-Suomen Kuvakisan palkittuja kuvia. Järvi-Suomen Kuvakisa on seitsemän kameraseuran välinen, alueen merkittävin valokuvakilpailu. Kuvakisan näyttelyssä on mukana myös Varkauden kameraseuran kuvaajien palkittuja kuvia.

13 4/ huhtikuuta Uudistettu ravintolakokonaisuus näköalapaikalle Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Pirtinvirran varteen, Taipaleentie vierustalla olevassa kiinteistössä avautuu JärviSuomen Nizza ja Cannes. Ravintolakokonaisuus tulee tarjoamaan palveluja vauvasta vaariin -periaatteella. Kiinteistössä on tehty remonttia kuukausikaupalla, jatkuvasti viime elokuussa alimpaan kerrokseen kohdistuneen vesivahingon jälkeen. Alakerta on uudistettu täydellisesti, samoin katutason ravintolatila ja myös terassit ovat läpikäyneet remontin. Katutason katetut terassit saavat myös lasiseinät, yläterassit on varustettu vessoilla ja kalusteet on uusittu. Koko kiinteistön omistaa ja yritystoiminnasta vastaa Juha Koponen, joka on luonut puitteet alan ammattilaisille toimia ja palvella asiakkaita. Kaikkinensa henkilökuntaa tulee työntekijän verran. Katutason eli Ravintola Nizzan liikeidea on täysin uudistettu. Päivittäin on lounas ja iltaisin à la carte-ruokaa saa iltayhdeksään saakka, viikonloppuisin jopa pidempään. Ravintola tarjoaa mm. rivieratyyppistä ruokaa ja myös italialaista ruokaa. Lapset saavat luonnollisesti oman ruokalistansa. Sunnuntaisin ravintola tarjoaa brunssia. Alimman kerroksen Cannes-yökerhoon pääsee oman sisäänkäynnin kautta. Yökerhon musiikkipuolesta vastaa dj ja ravintola Nizzan puolella on suunniteltu kuultavan livemusiikkia ainakin kerran kuukaudessa. Meidän valo- ja äänitekniikka on aivan uusinta tekniikkaa, jollaista Järvi-Suomen Yrittäjä Juha Koponen, ravintopäällikkö Jyri Soininen, ravintolatoimenjohtaja Minna Vänttinen ja keittiömestari Susanna Romppanen odottavat innolla ravintolakokonaisuuden avautumista. Yläterassilta on hulppeat näkymät ja palvelujen äärelle pääsee myös veneellä. alueella ei vielä muualla ole. Asiakaspaikkoja tulee kaikkiaan ja pyrimme myös pysäyttämään tienpäältä turistit. Ja laituriin pääsee veneellä, Juha Koponen muistuttaa. Ravintolakokonaisuus on saanut vetäjäkseen työkaveriporukan Tahkolta. Ravintolantoimenjohtajana toimii Minna Vänttinen, ravintolapäällikkönä Jyri Soininen ja keittiömestarina Susanna Romppanen. Ra- vintolakokonaisuus on valmis olemaan mukana erilaisissa tapahtumissa. Esimerkiksi Vekara-Varkauteen liittyen on tulossa lasten disco. Näköalapaikalla sijaitseva ravintolakokonaisuus avautuu huhtikuun 25. päivänä ja viralliset avajaiset ovat vapunaattona. Vapunaattona ravintola Nizza tarjoaa vappulounasta 11 15, viralliset avajaiset ovat klo Esiintymässä avajaisissa on Ilpo Kaikkonen, sekä Lamourettes tanssiryhmä.lisäksi alakerran täysin uusi yökerho Club Cannes on avoinna klo Hyvät vappubileet on siis luvassa. Ravintola Nizza pyrkii olemaan jatkuvasti ajassa mukana vappubrunssi, äitienpäiväbuffet ja paljon muuta. Odotukset ovat korkealla.

14 14 4/ huhtikuuta 2014 Merkittävä vanhustyön hanke käynnistynyt Varkaudessa Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Vuoden alussa käynnistynyt IkäArvokashanke on lähtenyt kehittämään kolmen vuoden ajaksi arvokasta vanhuutta kuudessa pilottiseurakunnassa. Viime vuoden yhteisvastuuvaroin pyörivässä hankkeessa ovat Savossa mukana Varkauden, Pieksämäen ja Mikkelin seurakunnat. Maaliskuun puolivälissä Varkaudessa pohdittiin aloitusseminaarissa hankkeen sisältöä ja kuinka turvata vanhuksille arvokas elämä. Käytännön toiminnoissa hanketta ovat toteuttamassa seurakunnan diakoniatyö, Kirkkopalvelut ry ja Kehittämiskeskus Tyynelä. Varkaudessa projektityöntekijä Eija Myllymäki ja seurakunnan diakonissa Ellen Väntti jalkautuvat ihmisten tykö. Yksinäisten ja syrjäytyneiden etsiminen, vertaistukihenkilöiden kouluttaminen, vertaistoiminnan rakentaminen sekä tiedon lisääminen arjen ympäristöihin ja ammattilaisten keskuuteen, kiteytti tilannetta Varkauden ev.lut. seurakunnan kirkkoherra Olli Tynkkynen seminaarin avaushartauden yhteydessä. Hankkeen päämääränä on ikääntyneiden huono-osaisuudesta johtuvan eristäytyneisyyden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen omaan elämään, yhteisöihin ja palveluihin. Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen, kun ei ole työelämän ympyröitä. Tutkimuksen mukaan kolmasosa vanhuksista kärsii yksinäisyydestä se on su- rullista hyvinvointivaltiossa. Toisaalta on epämääräinen tilanne, koska syrjäytyneiden ja köyhien vanhusten todellista määrää ei tiedetä, sanoi Kehittämiskeskus Tyynelän va. johtaja Mari Tuomainen, jonka mukaan hankkeen kautta halutaan selvittää ja kuulla, mistä yksinäisyys koostuu, kuulla ihmisten ääntä, puhetta ja kokemuksia. Tuomainen myös totesi, että hankkeella lähdetään haastamaan kumppaneiksi viranomaisten lisäksi myös muita toimijoita arkisesta toimintaympäristöstä niistä toimijoista, jotka ovat normaalisti vanhusten ympäristöissä ja perusarjessa. Läheiset omaiset ja lähimmäiset heitä halutaan haastaa mukaan näkemään, kokemaan, etsimään ja löytämään. Hankkeen kehittämisessä pyritään koko ajan pitämään ikäihmisen ääni kuuluvilla. On lähdetty hakemaan hyvin laajaalaista kumppanuutta ja aitoa yhteistyötä. Kehittämisryhmiin on kutsuttu ikäihmisiä takaamaan hankkeelle jatkuvuutta, kun kehittämisryhmän jäsenet ovat paikkakunnalta, sanoi hankkeen projektikoordinaattori Anu Silvennoinen. Seminaarin johdantopuheenvuorossaan Varkauden vanhuspalveluiden palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen totesi, että elämme hyvin nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa paineet ovat kovat ja euro ratkaisee paljon. Hän korosti puheenvuorossaan tur- Pääkirkon seurakuntasali täyttyi seminaariin osallistujista. Paneelin jälkeen virisi todella vilkas keskustelu siitä, miten turvattaisiin vanhuksille arvokas elämä. vallisuudentunnetta niin kotona kuin palveluasumisessa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Ihmisellä itsellään on oikeus ottaa kantaa asioihin. Oikeus arvokkaaseen elämään on kaikilla. Huomaa ihminen Seminaarin paneelikeskustelun puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäen mukaan ikääntyvien määrän nopea kasvu valtiontalouden ja julkisen sektorin rahoitusvajeen kanssa on hankala yhtälö. On vankka yksimielisyys, että kunnan tulee vastata lakisääteisten palveluiden järjestämisestä ja laadusta, vaikka se ei tuottaisikaan niitä kaikkia itse. Keskeisenä kysymyksenä onkin, muodostuuko yksityisestä hoivasta julkista hoivaa täydentävä vai yhä vahvemmin korvaava palvelu tulevaisuudessa, hän kysyi. Panelisteille Rajamäki esitti pohdittavaksi arvokkaan vanhuuden määritelmää tämän päivän hyvinvointivaltio Suomessa aika lailla epävarman ympäristön ja talou- IkäArvokas-hankkeen aloitusseminaari antoi todella arvokkaita ajatuksia. Ennen seminaarin avausta kuulumisia vaihtoivat Varkauden seurakunnan diakonissa Ellen Väntti (kuvassa oik.), Kirkkopalvelut ry:n projektityöntekijä Eija Myllymäki, kansanedustaja Kari Rajamäki ja Varkauden seurakunnan johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko. den perustan järistessä Suomessa ja koko Euroopassa. Ajatuksia arvokkaan vanhuuden perusmääritelmästä olivat tuottamassa Varkauden sosiaali- ja terveystoimen geriatri Heli Kärtevä, Varkauden seurakunnan diakonissa Ellen Väntti, Keski-Savon oikeusaputoimiston Varkauden toimipaikan yleinen edunvalvoja Sirpa-Liisa Mehtonen, Palveluohjausyksikkö Pasuunan palveluohjaaja Anna Maunula ja Varkauden kaupungin kotihoidon esimies Liisa Korhonen. Pohdinnoissa nousi esille mittava määrä tavoitteita: Arvokas vanhuus olisi sitä, että ikäihmisille annetaan äänivalta omissa asioissaan, heitä kuullaan ja rohkaistaan. Heidät saatetaan tietoisiksi heille kuuluvista etuisuuksista ja että vanhuksen elinympäristö toimii sosiaalisesti ja taloudellisesti. Jokainen elämä ja ikäihminen on arvokas, ja tämän tulisi kaikkien ikäihmisten parissa työskentelevien huomioida. Samoin tuli esille toive, että ihmisen saisi mahdollisimman pitkään toimia tasavertaisena yhteiskunnan ja omien sosiaalisten verkostojensa jäsenenä. Saisi päättää omista asioistaan, vaikuttaa ja saada, mitä ihminen arjessaan tarvitsee, ja näin keskittyä siihen rikkaaseen elämänvaiheeseen, mitä vanhuus on parhaimmillaan. Myös seminaariyleisön parista nousi esille arvokkaita asioita. Sotaveteraani, sosiaalineuvos Aaro Monthan korosti, että jokainen vanhus on yksilö, jonka luonteenpiirteet muuttuvat ikääntyessä, ja myös tunne-elämä köyhtyy. Nykyajan naapuruussuhteet ovat aika heikot ja rajalliset. Ikuisena ongelmana on myös se, että omaiset, sukulaiset ja ystävät ovat poistuneet. Ja vanhuksen on vaikea ilmoittaa tarvitsevansa apua, hän sanoi. Seminaari oli hyvä pinnanraapaisutilaisuus, ja keskustelulle toivottiin jatkoa. Miten syrjäytyminen ja eristäytyminen hoidetaan ja miten vanhukset ihmisarvoisesti löydetään ja heitä kuunnellaan? Paneelin puheenjohtaja Kari Rajamäen sanoin keskustelu antoi kipinöitä sytyttämään suurempaa roihua. Yhteisvastuu ja välittäminen korostuivat. Mutta välittämistä ei voi ulkoistaa eikä langettaa organisaatioille. Ihmisenä on tehtävä työtä ja huomattava toinen ihminen. Tarvitaan yhteistyötä ja ihmisten arjen etulinjasta lähtevää näkökykyä.

15 4/ huhtikuuta ViaDia tarjoaa kuntouttavaa päiväkeskustoimintaa Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Varkauden Vapaaseurakunta on vuoden alussa aloittanut paikallisen diakoniatyön ViaDia Pohjois-Savo ry:n kanssa. ViaDia ry on Vapaakirkon diakoniatyön kattojärjestö. ViaDia tarkoittaa diakonian kautta. Vapaaseurakunta on maaliskuun alussa muuttanut Ahlströminkadun varteen, Päiviönsaaren torin vierustalle. Käytössä on n. 350 neliömetriä, toimintakeskustyyppiset tilat. Tiloissa toimii ViaDia-tori, café sekä Suola ja Valkeus-kirjamyynti. ViaDia Pohjois-Savo ry tuottaa työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa ja vankikuntoutusta. Tavoitteena on tarjota moniammatillista tukea ja sosiaalista osallisuutta erilaisten työllistävien päivätoimintojen avulla. Toiminnalla halutaan lieventää aineellista, hengellistä ja henkistä hätää sekä edistää päihteetöntä elämäntapaa ja elämänhallintaa halutaan auttaa lähimmäistä turvaverkoilla palaamaan yhteiskuntaan. Vapaaseurakunta teki tilaratkaisut ja ViaDia:lle saatiin toimitilaa. Päiväkeskustyyppinen Arki avautuu -hankkeen kautta pyrimme aktivoimaan pitkäaikaistyöttömiä ja toimimaan rikostaustaisten ja päihdeongelmaisten kuntouttavana päiväkeskuksena. Arki avautuu -hanke on EU:n, ESR:n, Varkauden kaupungin ja Vapaakirkon yhteisesti rahoittama, kertoo ViaDia PohjoisSavo ry:n toiminnanjohtaja Pekka Matilai- nen, jonka mukaan kohderyhmälle suunnatut työllistämistoimet ovat käynnistyneet ja toimintamallia kehitetään. ViaDian kirpputori ja kahvio ovat perusasioina toiminnallisuuteen ja ihmisten kohtaamispaikkoina. Tavoitteena on myös saada työllistettyä henkilökuntaa ilmaisen ruokajakelun ja leivänjaon järjestämiseksi. Meillä on vahva osaaminen rikostaustaisten ja päihdekuntoutujien työllistävällä puolella. Ihminen on nostettava takaisin yhteiskuntaan. On helppo moralisoida ja ohjeistaa ihmisiä. Mutta se on turhaa, jos ei pysty kulkemaan rinnalla ja auttamaan. Kun itsellä on tausta, pystyy auttamaan, sanoo Matilainen kertoen avoimesti käyneensä läpi vankilakuntoutuspolun ja saaneensa sitä kautta näkökulmaa ja intohimoa kehittää sydämen kautta ViaDia-toimintaa. Sananjulistaminen vankilassa ei hirveästi auta, jos ei ole tarjota mitään muuta sen jälkeen. Yhteiskunnassa on paljon väliinputoajia. Matilaisen mielestä nyt tarvitaan nimenomaan kolmannen sektorin toimijoita ja matalan kynnyksen toimintaa. Viime vuonna rikostaustaisista työhön kuntoutujista 18 % pääsi opiskelemaan tai avoimille työmarkkinoille meidän kauttamme. Kyseessä ovat ihmiset, joilla perusasiat eivät välttämättä ole kovin hyvin kunnossa heidän tullessaan kuntoutuksen pariin. Varkauden Vapaaseurakunnassa toimivan ViaDia-päiväkeskuksen ohjaaja Harri Miettinen (kuvassa oik.) ja ohjaaja, pastori Veikko Tarvonen kertovat, että ViaDia-torille otetaan lahjoituksina vastaan tavaroita. Torin tuotto käytetään paikalliseen, auttavaan lähimmäistyöhön. Pysyväksi toiminnaksi Matilaisen mukaan ViaDia täydentää kunnan palveluverkostoa tietyn ihmisryhmän osalta. Tehdään työtä, jota muut eivät tee. Rikostaustaisista ihanneasiakas on +45-vuotias mies, jolla on yli 10 vankilakertalaisuutta, vaikea päihdeongelma ja asumisongelmia. Heidän kohdallaan on onnistuttu parhaiten. Heillä on korkein mahdollinen motivaatio päästä irti kierteestä, kun auttamistyö kohtaa heidät. Näistä kavereista löytyy todellisia helmiä. Arki avautuu-hanke on hyvä startti ja valmisteilla olevan Varikko-hankkeen, kuntouttavan päiväkeskushankkeen kautta toiminta jatkuu ensi vuoden alussa. Pyrkimyksenä on hankkeella kehittää toimintaa jäämään pysyväksi paikkakunnalle ja luoda verkostokokonaisuus, jolla saadaan asiakkaille rakennettua mahdollisimman laaja tuki, Pekka Matilainen sanoo. Toiminnanjohtaja Pekka Matilainen kertoo saaneensa asiantuntemusta alalle oman elämänkokemuksensa kautta. Hän kehittää toimintaa koko sydämellään. ViaDia on lapio, jolla Vapaaseurakunta tekee diakoniatyötä.

16 16 4/ huhtikuuta 2014

17 Muuttosorsat 4/ huhtikuuta 2013 Teksti ja kuvat: Harri Miettinen Pullasorsaksi kutsuttu sinisorsa on monelle Varkautelaiselle tuttu Pirtinvirran rannoilta talvellakin. Läpi vuoden sulana virtaava vesi ja ruoan saanti houkuttelevat kymmeniä sorsia jäämään paikallisiksi. Sinisorsa on kuitenkin myös muuttolintu, jonka talvehtimisalueet sijaitsevat mm. Tanskan salmissa ja muualla Länsi-Euroopassa. Olemme vaimoni Sarin kanssa ruokkineet lintuja omalla pihallamme yleensä lähes koko vuoden. Viime talvena tosin emme siemenruokintaa laittaneet kohtalaisen myyrävuoden takia. Siemenet houkuttelevat myös hiiriä ja rottia, joten parempi on, kun eivät talon rakenteisiin tungeksi pakkasten alkaessa. Muutama vuosi sitten pihallemme ilmestyi sinisorsapariskunta. Luottavainen pari oppi helposti saamaan päivittäisen ruoka-annoksensa rappusten edessä olevasta Arabian 24h-sarjan kulhosta. Muutama kesänä ne toivat myös poikasensa pihalle ruokailemaan ja kylpemään vesialtaassa. Rantaan on matkaa 50 metriä, joten se osuus niiden oli käveltävä emonsa perässä. Syksyisin sorsia ei ole enää näkynyt. Viime keväänä eräänä huhtikuun iltana nurmikollemme laskeutui sorsapariskunta. Ajattelimme, että ovatkohan ne samat kuin edellisenä vuonna. Menimme lähemmäs ikkunan luokse ja samalla sorsat nostivat kaulansa pitkiksi. Käden heilautus tervehdykseksi ja terassinoven avaus sai molemmat sorsat juoksuun kohti meitä ja rappusia. Kovasti niillä oli asiaa ja molemmat kaakattivat iloisesti. Sorsat eivät malta odottaa ruokaansa vaan nousevat terassille patsastelemaan. Ensin syö rouva ja sitten herra. Usein ne jäävät syönnin jälkeen kuppinsa Sinisorsapari terassilla. 17 viereen toviksi nukkumaan. Naaras tykkää myös terassin pehmeästä ja lämpöisestä matosta, johon ilta-aurinko sopivasi luo säteensä. Selvästi ne tuntevat olonsa turvalliseksi. Ennen lentoon lähtöä ne venyttelevät ja sukivat itseään. Molemmat niiailevat päätään muutamia kertoja merkiksi ja sitten ampaisevat kohti Haukivettä. Tänä keväänä maaliskuun lopulla sama sorsapari ilmestyi ruokakupille taas. Eipä niitä viime heinäkuun jälkeen ollut näkynytkään. Missä lie siellä Euroopassa talven viettäneet? On hauska seurata, miten tämän kesän pesintä onnistuu. Sinisorsan ikäennätys Suomessa on 19 vuotta. Paljon suurempikokoinen laulujoutsen elää samanikäiseksi. Ilman haaveria sorsista voi tulla siis pitkäaikaisia seuralaisia. Maasto on nyt todella kuivaa, ja pelloille ei taida kosteita paikkoja juuri syntyä. Muuttoaikana vesilintujen ja kahlaajien seuraamisen kannalta se on harmillista. Suurharvinaisuuksia vähän Lokit alkoivat saapua Varkauden Huruslahden jäälle helmikuulla, ja maaliskuun puolen välin jälkeen niitä oli paikallisena jo pitkälti toista tuhatta yksilöä. Luonnon äänimaailma alkaa myös virittäytyä keväiseen tunnelmaan. Talitiaiset ovat laulaneet titityytänsä jo pitkään ja mustarastaan kantava laulu antaa sävelet hämärtyvään iltaan. Menneellä viikolla myös peipot ovat aktivoituneet ja kuuluttavat nyt reviireitään. Seuraavaksi odotellaan lähinnä petolintujen saapumista ja kirjosieppoja pihan pöntöistä sopivinta valitsemaan. Suurharvinaisuuksia alkuvuonna on ollut vähän. Yhtään bongausreissua ei ole vielä tarvinnut tehdä. Porissa pellolla oli yhden Laulujoutsen Joroisissa. illan, paikallisena vasta toisen kerran Suomessa havaittu kaspiantylli. Olisimme voineet käydä sen seuraavana päivänä katsomassa, mutta aamulla lintua ei enää löytynyt. Löytyikin sitten iltapäivällä läheltä Tukholmaa Ruotsin puolella. Siellä sen maan sankarit ovat saaneetkin ihailla sitä nyt yli viikon. Ehkä tylli palaa takaisin Suomeen, vaikka Joroisiin, josta löytyvät alueemme parhaimmat linturetkikohteet.

18 18 Mielipide Eikö ketään varkautelaista enää kiinnosta kehittää Varkautta? Antti Halmetoja Varkauden Päiviönsaari-niminen kaupunginosa alkaa kaupungintalosta ja päättyy SMarketin taloon. Päiviönsaari ollut jämähtäneenä paikoilleen jo 5 10 vuotta. Siwan talo on niin huonossa kunnossa, että hyvä ettei siinä ole jo pieneliöstöä rottia, hiiriä yms. jyrsijöitä. Se homehtuu siis paikoilleen. Kauttaaltaan alueen talojen julkisivut ja ympäristö ovat ala-arvoisessa kunnossa. Päiviönsaaren meno on hiljentynyt viime 4/ huhtikuuta 2014 vuosien aikana huomattavasti. Yleiskuva on todella heikoissa kantimissa. Uimahallista eteenpäin joka toinen liikehuoneisto on tyhjillään. Eikö siis ketään varkautelaista kiinnosta kehittää Varkautta? Jätetäänkö Päiviönsaari oman onnensa nojaan kuten Hotelli Taipale ja sen ympäristö aikoinaan? Minne menevät Varkauden kaupungin varat? Haikuja Mikko Lehtinen Liian kaunista Valo on pelottavaa pimeän jälkeen Pelasin pitkään tietokonepeliä Onkin jo kevät Valo ja varjot kuolleella nurmikolla Jälleensyntymä Keskeneräistä Kevät paljastaa pölyn Antaa vaan olla Lukijakilpailu Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, Varkaus. Tai sähköpostiin: Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme Sykkeessä-sadetakin! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu.

19 4/ huhtikuuta

20 20 4/ huhtikuuta 2014 kaupunkilehti Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. Y: Osoite: Ahlströminkatu 10 B, Varkaus Internet: Julkaisija: VM-lehdet Oy Päätoimittaja: Jaakko Ikonen Toimitus: Vesa Moilanen Myynti: Arja Lehtosalmi, Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Mikkolehtinen.net Painatus: Savon Paino Oy Sykkeessä 5/2014 ilmestyy la Sykkeessä-lehden menovinkkejä Tavoittele unelmaa -näyttely Siilinjärven kunnantalo varkaus aalto Varkauden taidemuseo Järvi-Suomen kuvakisan parhaat näytteillä Studio Sariikka, Pieksämäki ma pe Tahkon Pääsiäisrieha Kuopio, Tahkonrinteet klo Kamppailulajien kokeilu: 5 lajia 5 viikkoa Kuopio, Suumäentien väestönsuoja Viimeiset vieraat -valokuvanäyttely Kuopion museo Ruskateatteri: Patikkaretki Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki klo 19 Muu vaara, musta komedia Satamakulma, Kuopio Pannullinen naurua stand up -kilpailu Soisalo-opiston Kevätruppeema Varkaudessa Soisalo-opistotalo Kameraseurojen Liiton Karsinnat 24.4., 15.5., Olutravintola vuosinäyttely Pannuhuone, Kuopio, VB-valokuvakeskus, Kuopio Finaali 5.6. Ravintola Intro Jiipeenetin toimittajien kevätkurssi Soisalo-opiston Kevätruppeema Joroisissa Urban City Blues Festival Museojunamatka Jonna Tervomaa & Anssi Kela Emmi Vuorinen, grafiikkaa, Kusti Vuorinen, maalauksia Partaharjun toimintakeskus, Pieksämäki Ravintola Puikkari, Kuopio Kuopion musiikkikeskus klo 19 Joroisten kunnanvirasto Pieksämäen Rautatieasema klo 8:24 Taidekeskus Väinölä Soisalo-opiston Kevätruppeema Heinävedellä MaidenFest.fi 2014 Varjentiini ja Pitäjäntupa Ravintola Puikkari, Kuopio klo 22 Risto Räppääjä ja villi kone Warkaudenportin katusählyturnaus Varkauden Teatteri Warkaudenportti Hukka-Pallo tiedottaa Hukka-Pallo järjestää tenniskurssin Jäppilässä viikolla 24 ( ). Ilmoittautumiset ja tiedustelut Kurssin hinta on 80 euroa per osallistuja. Kurssin taso: aloittelijat/kakkostason pelaajat. Keski-Savon alueella etsitään tyttösalibandysta kiinnostuneita vuotiaita. Tavoitteena on perustaa alueemme ensimmäinen tyttösalibandyjoukkue tulevan kauden SSBL:n alaiseen sarjaan. Hukka-Pallon tyttösalibandykoordinaattori: Petriina Jokiniitty,

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014

KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014 KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014.. EDULLISET NÄYTTÖ- JA MATKAKORTIT VARKAUS-KORTTI Kelpaa Varkauden kaupungin alueella. Voimassa 30 päivää ensimmäisestä käytöstä. Rajaton

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi p. 09 5259 0050 info@wulff.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus ja ihanuus on kiinni ennenkaikkea tekijänsä asenteesta!

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Laitinen Eerika. Nissilä Eerika Lundberg Pipsa Kuoppakankaan koulu Paasonen Justiina Henttinen Milla. Rajaniemi Vanessa

Laitinen Eerika. Nissilä Eerika Lundberg Pipsa Kuoppakankaan koulu Paasonen Justiina Henttinen Milla. Rajaniemi Vanessa PÖYTÄKIRJA 1/2013 VARPASET Aika: Torstai 21.3.2013 klo 11.30-12.58 Paikka: Varkauden kaupungintalo, valtuustosali Läsnä: Kainulainen Kimmo puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Heikkinen Anneli

Lisätiedot