Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 2/ Metsän uusi tuleminen. Puukauppa käynnistyi odottavissa tunnelmissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 2/2014 5.9.2014. Metsän uusi tuleminen. Puukauppa käynnistyi odottavissa tunnelmissa"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 2/ KEITELE, KUOPIO, MAANINKA, RAUTALAMPI, SIILINJÄRVI, SUONENJOKI,TERVO, TUUSNIEMI, VESANTO sivu 2 Metsän uusi tuleminen sivu 4 Puukauppa käynnistyi odottavissa tunnelmissa sivu 6 Kaavan katveessa sivu 18 Metsänomistajaviikolla tapahtuu PEFC/

2 2 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Toiminnanjohtajan palsta Metsän uusi tuleminen Metsä on ollut keskeisessä asemassa, kun Suomesta rakennettiin nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota. Puu pitää pinnalla, puulla parempiin päiviin ja Suomi elää metsästä ovat tuttuja iskulauseita menneiltä vuosikymmeniltä. Suomi on ollutkin paperintuotannon jättiläinen, joka takasi työtä ja toimeentuloa useiden vuosikymmenien ajan. Sähköinen tiedonvälitys on mullistanut entiset käytännöt. Tieto kulkee verkoissa nopeasti maailman ääriin. Uutisia sekä kauppojen tarjouksia luetaan kännyköistä ja tietokoneilta. Paperin kulutus on kääntynyt länsimaissa laskuun ja lasku jatkuu. Vieläkin Euroopassa on runsaasti ylimääräistä paperinjalostuskapasiteettia. Kasino- ja kännykkähuumasta innostuneet ovat puhuneet jo auringonlaskun alasta, kun metsästä ja metsätaloudesta on puhuttu. Uskallan olla asiasta toista mieltä. Biotalous on talouden seuraava aalto. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon ja luoda uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Nämä linjaukset sisältyvät valtioneuvoston hyväksymään periaatepäätökseen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla biotaloudessa ja cleantechissä Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan muutu työksi ja toimeentuloksi ilman konkreettisia toimia ja päätöksiä. Nykyiset runsaat metsävarat ja tieverkosto ovat vuosikymmeniä jatkuneen määrätietoisen työn ja siihen liittyvän taloudellisen panostuksen tuloksia. Metsäteitä on rakennettu, soita ojitettu, vajaatuottoisia alueita istutettu sekä taimikoita hoidettu pääasiassa metsänomistajien omalla rahoituksella, mutta myös valtion vahvalla taloudellisella tuella ja ohjailulla. Nyt tarvitaan selkeitä määrätietoisia päätöksiä orastavan biotalouden nousun edistämiseksi. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet ovat olleet lähes poikkeuksetta vääriä. Suunnan pitää muuttua. Metsäteollisuuden ilmoittamat uudet investoinnit tuotantolaitoksiin tarkoittavat toteutuessaan lähes 10 miljoonaa kuutiometriä uutta puunkäyttöä. Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa on heikennetty merkittävästi. Euroopan laidalla sijaitsevan Suomen teollisuudelle EU:n rikkidirektiivi tarkoittaa merkittävää kilpailukyvyn heikennystä ja vääristää kilpailutilannetta myös EU:n sisällä. Erään arvion mukaan rikkidirektiivistä aiheutuisi vuosittain jopa 1,2 miljardin euron eli henkilötyövuotta vastaava lisäkustannus Suomen ulkomaankaupalle. Puun kuljetuksille tärkeä alempiasteinen tieverkko on päässyt pahasti rapistumaan. Ympärivuotisten kuljetusten turvaamiseksi tiestöä täytyy kunnostaa ja rakentaa. Uudet entistä painavammat rekat eivät pysty tuomaan ajateltuja kustannussäästöjä, jos tiet ja sillat eivät kestä niiden liikennöintiä. Tienpidosta on säästetty, mutta säästö on tehty väärässä kohdassa. Täytyy uskaltaa investoida ja panostaa, jos se tuo jatkossa merkittäviä hyötyjä. Energiapolitiikka on onnistuttu ajamaan väärille urille ihan kotikutoisesti. Turpeen veromuutos romahdutti kotimaisen puun ja turpeen käytön lämpölaitoksissa. Isoissa laitoksissa poltetaan nyt enenevässä määrin kivihiiltä. Kotimaisen energiatuotannon varaan investoineet yrittäjät ja energiapuuta myymään oppineet metsänomistajat ovat nyt ihmeissään, kun kysyntää työlle ja kotimaiselle energialle ei enää olekaan. Tämä asia täytyy korjata pikaisesti. On kansantalouden sekä huoltovarmuuden kannalta edullisempaa polttaa puuta ja turvetta kuin kivihiiltä. Seminaareissa ja strategioissa on puhuttu metsäyrittäjyyden edistämisestä. Se on nähty yhdeksi keinoksi maaseudun työllisyyden parantamisessa, puun markkinoille tulon edistämisessä sekä metsien hyvän hoidon tason säilyttämisessä. Valitettavasti seminaaripuheet eivät ole muuttuneet käytännön toiminnaksi. Päinvastoin. Metsätilojen perintö- ja lahjaverotuksen huojennukset olisivat yksi tehokkaimmista tavoista kasvattaa yksityismetsätalouden tilakokoa sekä edistää sukupolvenvaihdoksia. Näitä veroja on nostettu. Myös pääomaveroa on jatkuvasti kiristetty. Tilakoon kasvattamiseksi ja yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi lisämaita ostava metsäyrittäjä ei voi vähentää investointiaan verotuksessa kuin osittain. Nuorten metsien kunnostuksessa sekä energiapuun hankinnassa välttämätön energiapuun korjuutuki on loppumassa ja sen korvaajaksi suunniteltu pienpuun energiatuki (petu) lojuu byrokratian rattaissa. Siinä muutama esimerkki tiedossa olevista korjattavista asioista, jotka ovat jääneet toteuttamatta. Suomessa pitää nyt uskaltaa investoida biotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Säästämisen, leikkaamisen sekä veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Kuopiossa Pekka Sahlman toiminnanjohtaja Tervehdys metsänomistajat! Puheenjohtajan palsta Vaikka keväällä ja alkukesällä näytti, että kesästä tulee kylmä, olemme saaneet kuitenkin nauttia todellisesta hellekesästä. Taimia oli hyvä istuttaa, koska hyttyset eivät kiusanneet. Kävin katsomassa kevään istutuksia ja totesin, että taimet ovat lähteneet erittäin hyvin kasvamaan. Kuten aikaisemmin hiukan arvelinkin, tuli metsämarjasadosta todella huono. Ainoastaan puolukoita näyttää sentään tulevan jonkin verran. Jos sadetta ja lämmintä riittää, saadaan sieniä jonkin verran. Metsänomistajille on tapahtumassa suuri muutos tulevana vuotena Metsänhoitomaksu peritään vielä tämän vuoden aikana mutta tulevaisuudessa metsänhoitomaksu korvataan jäsenmaksuilla. Tarkoituksena on sisällyttää jäsenmaksuun mahdollisimman paljon kiinnostavia etuja. Toivoisinkin kaikkien osallistuvan Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuun, koska näin mahdollistetaan yhteisten etujen paras mahdollinen valvonta EU:n pääkaupungissa Brysselissä, omassa pääkaupungissamme sekä itse metsätiloilla. Puunostajat ovat palanneet kesälomiltansa mutta toistaiseksi näyttää, että puukauppasyksystä ei ole tulossa kovinkaan vilkasta. Toivottavasti maailmankauppa vilkastuisi ja puukauppa alkaisi sen myötä elpyä. Syyskuussa yhdistyksemme järjestää metsänomistajatilaisuuksia yhdistyksen eri alueilla. Toivottavasti mahdollisimman moni metsänomistaja voisi osallistua näihin tilaisuuksiin. Tilaisuuksissa tarjoamme perinteisesti nokipannukahvia ja makkaraa sekä jaamme paljon hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa metsäasioista. Toivotan kaikille metsänomistajille aurinkoisia syyspäiviä sekä antoisia puolukka- ja sieniretkiä! Seppo Helminen Metsänomistajat Pohjois-Savo METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Päätoimittaja Pekka Sahlman Toimitussihteeri Annikki Matilainen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Mihin menee metsänomistajan jäsenmaksu ensi vuonna? Vaikka metsänomistajat ovat hajanainen joukko, heitä yhdistää tarve käyttää ja hyödyntää metsäomaisuuttaan haluamallaan tavalla. Metsänomistajaorganisaation uusi järjestömalli vastaa metsänomistajakunnan tarpeisiin entistä paremmin ja tehokkaammin. Huolehtiminen yksityismetsätalouden harjoittamisen yleisistä edellytyksistä kuulostaa aika epämääräiseltä, mutta kun esimerkkeinä mainitsee metsien kiinteistöveron, puun energiakäytön edistämisen tai vapaaehtoisen metsien suojelun, voi työsarkaa hieman konkretisoida, kertoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Metsänomistajan rahat tehokkaammin käyttöön matalammalla organisaatiolla Lähes kaikki Suomen metsänhoitoyhdistykset ovat liittymässä MTK:n jäseniksi. Yhdistysten ja metsänomistajien tarvitsemat asiantuntijapalvelut voidaan uudessa järjestömallissa toteuttaa tehokkaasti ja pienemmillä kustannuksilla. Jos jokainen yhdistys joutuisi hankkimaan ja kouluttamaan omat asiantuntijansa sertifiointiin, kaavoitukseen, metsien suojeluun, viestintään ja moneen muuhun asiaan, kuluisi rahaa paljon hukkaan eikä joka yhdistykseen riittäisi sitä parasta asiantuntijaa metsänomistajan kysymyksiin vastaamaan. Uudessa järjestömallissa MTK:n metsälinjan asiantuntijoita työskentelee 13 henkilöä ympäri maan. He vastaavat niin metsänhoitoyhdistysten kehittämisestä kuin alueellisen edunvalvonnan hoitamisesta mm. kaavoitusasioissa. Koko maan kattavassa järjestössä on se etu, että yhteisiä resursseja voidaan hyödyntää eri puolilla. Puu kasvaa ja vesi virtaa kohtuullisen samalla tavalla Kouvolassa kuin Juvallakin, joten ei ole väliä, missä päin Suomea vaikkapa puukauppapalveluiden kehittämisestä vastaava asiantuntija istuu, toteaa alueellista järjestömallia valmistellut Hakkarainen. Metsänomistajalle uusi alueasiantuntijamalli ei näy muuten kuin toivottavasti nopeampana tiedonvälityksenä ajankohtaisista asioista sekä tietenkin erilaisten erityisasiantuntemusta vaativien ongelmatilanteiden helpompana hoitumisena. Alueellinen edunvalvonta, tiedonkulku ja verkostoituminen nousivat tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kun pohdittiin Keskusliiton ja tulevan aluemetsäasiantuntijan roolia ja toimenkuvaa. Metsänomistajat logon alla yhdessä eteenpäin Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n metsäedunvalvonnan markkinointia ja kehittämistyötä on jo parin vuoden ajan tehty yhteisen Metsänomistajat logon alla. Metsänomistajat brändi on sateenvarjo, joka yhdistää järjestökokonaisuuden eri tasot, mutta myös metsänomistajalle tae valtakunnalliseen ketjuun kuulumisesta ja siitä, että omasta yhdistyksestä saa laadukasta ja asiantuntevaa palvelua. Metsänomistajat -logon käyttö on herättänyt MTK-järjestön sisällä monenlaisia näkemyksiä. Kahdella eri ilmeellä ja logolla toimiminen kuitenkin puoltaa paikkaansa. Metsänhoitoyhdistyksillä on yli sadan vuoden historia ja tunnettuus taimesta tukkipuuksi logolla. Moni ei kuitenkaan tiedä, että logon omistaa MTK. Metsänomistajat -logo on siis aivan looginen metsäedunvalvontaa yhdistävä tekijä, jolla järjestö näyttäytyy metsänomistajien suuntaan, perustelee Hakkarainen. Maanviljelijämetsänomistajan kannattaa olla jäsen sekä tuottajayhdistyksessä että mhy:ssä Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet saivat keväällä markkinoinnillisen jäsenkortin, jossa kerrottiin pakollisen metsänhoitomaksun poistuvan tämän vuoden jälkeen ja tilalle tulevan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun. Tuplajäsenyydestä MTK:ssa on ollut jonkin verran keskustelua ja kysymyksiä, että kannattaako maanviljelijä-metsänomistajan jäsenmaksua nyt kahta kautta maksaa. Mutta kun molemmilla yhdistyksillä on selkeästi oma roolinsa ja omat etunsa ja palvelunsa, päällekkäisyyttä jää loppujen lopuksi aika vähän. Valtakunnallisesti jäsenetuja tullaan eriyttämään ja kohdentamaan niin, että metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortilla saa metsätalouteen liittyviä jäsenetuja ja MTK-yhdistyksen jäsenkortilla maatalouteen. Valtakunnallisia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi jokainen metsänhoitoyhdistys voi päättää tarjota jäsenilleen paikallisia jäsenetuja, alennuksia metsänhoitopalveluista tai tarjota tiettyjä palveluita pelkästään jäsenille. Yhdistykset päättävät valtuustojen syyskokouksissa kukin oman jäsenmaksunsa perusteista ja suuruudesta, joten jäsenmaksu tulee varmastikin olemaan erisuuruinen eri yhdistyksissä. Pääosin kuitenkin alempi kuin nykyinen verottajan keräämä metsänhoitomaksu. Valmisteilla on sekä tasamaksuun, perusmaksun ja hehtaarimaksun yhdistelmään että hehtaariperusteiseen maksuun perustuvia malleja. Anne Rauhamäki Omistatko metsää? Saatat olla Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus _Pohjois-Savon_OP_Salavarakas_ilmoitus_250x180.indd 1 3/10/14 9:55 AM

4 4 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Puukauppa käynnistyi odottavissa tunnelmissa Vuoden alkupuoliskolla Järvi-Suomen puukauppa on käynyt poikkeuksellisen tasaista tahtia. Tammikesäkuun myyntimäärä oli 7 milj.m³, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kesälomien jälkeen puukauppa on käynnistynyt varsin hitaasti. Kirjanpainajat lisänneet tarjontaa Myrskytuhojen seurauksena lisääntyneet kirjanpainatuhot ovat lisänneet kuusitukin tarjontaa Etelä-Suomessa. Vajaan parin vuoden ajan tällä on ollut suuri vaikutus etenkin Kaakkois-Suomen ja Etelä- Savon puumarkkinoihin. Onneksi alkukesän kylmäjakso hidasti kirjanpainajien lisääntymistä. Tilanne oli selvästi helpompi tänä keväänä kuin vuosi sitten. Elokuussa kauppa käynnistynyt verkkaisesti Kesäkuussa puukauppoja tehtiin jo varsin verkkaisesti ja heinäkuussa kauppa määrät laskivat hyvin alhaiselle tasolle lomakauden ajaksi. Ostajien vahvat varannot näkyvät selvästi kysynnässä. Ostotarjouksia tehdään valikoiden. Mäntytukin kysyntä on kohtalaista, mutta kuusitukin kysyntänäkymät huolestuttavat. Myös kuitupuun tilanne on vaisu. Talviharvennustenkin kysyntä on jo nyt heikkoa. Sahatavaran viennissä epävarmuutta Sahatavaran vuotuinen käyttö kotimaassa on pudonnut kuudesta miljoonasta kuutiometristä puoleen. Sahatavaran tuotantomäärät ovat kuitenkin kasvaneet vientimäärien noustessa. Vielä alkuvuodesta kysyntä oli hyvällä tasolla, mutta nyt kysynnässä on tasaantumisen merkkejä. Varsinkin Japanin ja Kiinan vientimarkkinoilla on hidastumisen merkkejä. Sahatavaran tuotannon ennustetaan nousevan Suomessa tänä vuonna 10,2-10,5 milj. kuutiometriin, mutta lopputuotteen markkinoihin kohdistuu nyt kasvavaa epävarmuutta. Lähivuosina toimintaympäristöön uusi suunta Huhtikuun neljännen viikon positiivinen uutissuma muistetaan vielä pitkään. Metsä Group ilmoitti suunnitelmistaan investoida 1,1 miljardia Äänekoskelle biotuotetehtaaseen, jonka tärkein tuote on havusellu. Toteutuessaan investointi merkitsee 4 miljoonan kuutiometrin lisäkäyttöä havukuitupuulle. Seuraavana päivänä Stora Enso puolestaan uutisoi Varkauden tuotantolaitosten investointipäätöksestä, joka lisää havukuidun käyttöä 1,1 milj. m³. Positiiviseen listaan kuuluu myös pari kuukautta aiemmin julkistettu UPM Kymmenen Kymin sellutehtaan investointipäätös. Kokonaisuutena myös UPM aikoo lisätä kuitupuun käyttöä lähivuosina noin miljoona kuutiometriä. Suunnitelmat ja investointipäätökset merkitsevät sitä, että metsätalouden pahin pullonkaula, kuitupuun kysynnän puute, on helpottumassa. Jos kuitupuun myynti tuntuu tällä hetkellä toivottomalta, saattaa tilanne olla jo parin vuoden päästä aivan toinen. Varsinkin, jos energiajalosteet ja puun energiakäyttöä tuovat vielä lisäkysyntää. Leimikot kannattaa kilpailuttaa Puukaupat kannattaa suunnitella huolella ja varmistaa, että jokaiselle myyntierälle tulee paras mahdollinen ostaja ja hinta. Tukkileimikoissa hintojen lisäksi kannattaa kiinnittää suurta huomiota tukinkatkontaan sekä mitta- ja laatuvaatimuksiin. Myös myynnin ajoittaminen on tärkeää. Pahimpaan ylitarjontaan ei kannata väkisin puuta vängätä. Jos masu on täynnä, ruokahalu on yleensä heikompi. Metsänhoitoyhdistys vaikuttaa jokaisen metsänomistajan puukauppatiliin Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Tämä merkitsee suoraa positiivista vaikutusta raakapuun markkinahintaan. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan parhaimmillaan yli 50 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Usein unohdetaan, että tämä puumarkkinoiden tervehdyttäminen ja hintatasoon vaikuttaminen näkyy kaikkien metsänomistajien puukauppatilissä. Jokaisen metsänomistajan, jolle puun hintataso on tärkeä, kannattaa tukea metsänhoitoyhdistyksen arvokasta toimintaa jäsenyyden kautta. Timo Leskinen, johtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Myyntimäärät viikoittain Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen toimialueella 1000 m Kantohinnat Savo-Karjalan alueella /m Myyntimäärät viikoittain Pohjois-Savossa /2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/ Kuusitukki Mäntytukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Lähde: Metinfo Lähde: Metla Kantohinnat Pohjois-Savossa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 57,8 57,6 43,5 19,3 18,8 18,1 Harvennushakkuu 50,4 50,4 36,7 15,6 15,8 15,1 Ensiharvennus 12,1 12,9 12,9 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Kantohinnat Järvi-Suomessa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 57,8 57,9 45,9 25,2 19,1 18,9 Harvennushakkuu 49,5 49,1 36,7 15,4 15,7 14,5 Ensiharvennus 12,5 13,1 12,8 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta

5 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Koneellista taimikonhoitoa MHY Pohjois-Savo järjesti yhteistyössä Osuuspankin kanssa taimikon koneellisen kitkennän työnäytöksen. Näytös pidettiin elokuun lopulla Suonenjoella Antti Lukkarisen metsässä. Kosteasta kelistä huolimatta paikalle oli saapunut mukavasti metsänomistajia. Kohteella työskenteli hakkuukone, johon oli hakkuupään tilalle asennettu Naarva-perkain. Kitkennästä kertoi asiantuntija Karri Uotila Metlalta. Kuvat: Paula Karhunen Koneellista taimikonhoitoa on Suomessa kehitetty jo noin vuosikymmenen ajan. Koneelliseen taimikonhoitoon siirtymiseen suurimpia syitä on taimikonhoitokustannusten nousu ja hoitamattomien taimikoiden suuri määrä. Myös heikentyvä miestyövoiman saatavuus metsuripulan pahentuessa lähivuosina ohjaa kehittämään uusia menetelmiä. Kitkentä taimikonhoitomenetelmänä Kitkentään soveltuvat parhaiten istutetut kuusen ja kylvetyn männyn taimikot. Kitkentään soveltuvat parhaiten istutetut kuusen ja kylvetyt männyn taimikot. Taimien pituus kitkennän aikaan tulee olla noin metri ja poistettavan vesakon pituus alle kaksi metriä. Kitkentä kannattaa tehdä noin 4 7 vuotta istutuksen jälkeen. Käsiteltävän kuvion tulee olla maapohjaltaan kantava sekä pinta-alaltaan kahdesta hehtaarista ylöspäin. Kitkennässä vesat poistetaan juurineen, jolloin uudelleen vesoittuminen on vähäistä. Useimmiten kitketyillä kohteilla ei tarvita toista tai kolmatta taimikonhoitokertaa, jolloin taimikonhoidon kustannukset alenevat hoitokertojen vähentyessä. Taimikko hyötyy juuristokilpailun vähentyessä. Kitketyn taimikon läpimitan kasvu leikkaamalla tehtyyn taimikonhoitoon verrattuna on 10,2 % suurempi. Ensiharvennus päästään tekemään aikaisemmin hyvän läpimittakasvun takia. Kitketyissä taimikoissa monikäyttöarvo on parempi koska liikkuminen kannottomassa taimikossa on helpompaa. Liikuttaessa taimikossa suurella koneella, osa taimista vaurioituu. Tutkimusten mukaan kitkennässä vaurioituu kuitenkin vain 5 % taimista. Hoidetaan taimikkosi kuntoon! Metsänomistaja, ota yhteyttä alueesi metsäneuvojaan niin selvitetään yhdessä tilasi taimikonhoitotarpeet. Kitkeväkone on jatkossa käytössämme ja metsureita raivaussahatöihin löytyy. Kemera-varoja on myös tälle syksylle saatavilla. Ilkka Koppanen JOKAINEN RETKI ON MAHDOLLISUUS INNOSTUA METSÄN MONIPUOLISUUDESTA. NIINA NUPPONEN METSASAATIO.FI Kahvihetki lämmitti mukavasti. Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäpäivien järjestämiseen ja 4H-liiton metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupan yhteydessä. Teollasi puhut metsänomistajien ja koko metsäalan puolesta. Kitkentänäytös kiinnosti kosteasta kelistä huolimatta. METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA

6 6 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Metsäsertifiointi yhdistyksen kautta jatkossakin Metsänomistajat saavat metsilleen sertifikaatin tulevaisuudessakin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Sertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Metsänhoitoyhdistys järjestää sertifioinnin ryhmäsertifiointina yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai tarvittaessa jopa erikseen omille jäsenilleen. Organisointi muuttuu Metsänomistajajärjestön uudistus lakkauttaa Metsänomistajien Kaavan katveessa Suonenjoen Lintharjua on suojeltu monessa eri vaiheessa ja erilaisin keinoin. Uusin mahdollisia rajoitteita aiheuttava asia on uuden yleiskaavan laatiminen. Lintharju onkin esimerkki alueesta, jolla on hyvin monenlaisia arvoja. Yksityisen metsänomistajan etu on jäänyt vähälle huomiolle. Lintharjun kaavamääräyksissä on esimerkiksi metsän uudistamiseen esitetty maksullista toimenpidelupaa, jonka ei kuulemma pitäisi kuitenkaan estää hakkuita. Potaskaa, sanovat metsänomistajat. Jos hakkuita ei aiota rajoittaa, niin mihin tarvitaan lupamenettelyäkään. Märkä rätti naamalle Hyvin on pystytty Suonenjoen kaupungin kanssa ennen tätä Lintharjun kaava-asiaa asioita sopimaan ja yhdessä pärjäilemään. Toivottavasti edelleenkin, vaikka ympäristötoimi on ulkoistettu Kuopioon, toteaa kaava-alueella maata omistava Antti Lukkarinen. Virkistysreiteistä on tehty kaupungin kanssa sopimukset ja niiden myötä alue on vilkkaassa käytössä. Nyt vaan meinaa yhteistyöstä seurauksena olla se, että metsätaloutta ei pystykään enää taloudellisesti ja järkevästi Liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden puolesta sertifiointia. Jos ja kun alueellista ryhmäsertifiointia halutaan toteuttaa, niin hallinnoijaksi on perustettava uusi yhdistys. Sen työnimi on Kestävän metsätalouden yhdistys, kertoo Järvi-Suomen sertifiointiasioista vastaava aluejohtaja Jukka Hujala. Hujalan mukaan MTK on valmistellut asiaa valtakunnan tasolla eri toimijoiden kanssa. Yksityiskohdat ja kustannusten jako ovat sopimatta, mutta kaikilla tuntuu olevan halu saada aikaiseksi tällainen kustannustehokas toteutus, sanoo Hujala. Tavoitteena on edelleen alueellinen malli, jossa alueita olisi kylläkin vähemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja niiden metsänomistajat olisivat mukana entiseen malliin. Jos yhteinen toteutus muiden kanssa ei onnistu, tekevät metsänhoitoyhdistykset oman toteutusmallinsa. Sertifioinnin vaatimukset uudistuvat PEFC-sertifioinnin vaatimuksia päivitetään viiden vuoden välein toimintaympäristön muutosten vuoksi. Uusittu kriteeristö hyväksyttiin kesällä vaatimuksia valmistelleessa työryhmässä. Jokunen vaatimus poistettiin ja uusia kriteerejä tuli neljä. Ne koskevat metsänhoidon laatuvarmistusta, metsäpalvelujen hankintaa, roskaamista ja muinaismuistojen säilyttämistä. Kansainvälisen PEFC-organisaation pitää vielä hyväksyä muutosesitykset ja tämä prosessi vie aikaa pitkälle ensi vuoteen, toteaa Jukka Hujala. Tarkoitus on ottaa uudet vaatimukset käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Siihen asti mennään entisin ehdoin. Metsänomistajalle suoraan uudistus ei tuo paljon päänvaivaa, mutta metsäorganisaatioiden toimintaan on tulossa tarkennuksia. Reittiviitat kertovat, että metsää on sopimuspohjaisesti käytetty ennenkin virkistykseen. Tarkoituksena ei ole hakata suuria aukkoja, vaan uudistaa metsää pitemmällä aikavälillä. Monipuolinen eri-ikäinen metsä on virkistysarvoltaan hyvä, sanoo Antti Lukkarinen Lintharjun kaava-alueella. Nuoret tammet puskevat jo terhoja Ylätalon pihapiirissä. harjoittamaan, sanoo Lukkarinen. Pelottaa, että hakkuut estetään ja korvauksia ei tule mistään kuntien huonon taloustilanteen vuoksi. Tällä kaava-alueella on muutama kymmenen metsänomistajaa ja heillä jo nyt satakunta hehtaaria uudistuskypsää männikköä, joten siinä jo puhutaan miljoonaluokan puunmyyntitulosta. Oli se vaan melkoinen märkä rätti naamalle, kun kaavaesitys tuli postilaatikkoon. Metsätieteistä tohtoriksi väitellyt Lukkarinen on esittänyt vaihtoehdoksi kaupungin ja maanomistajien välille tehtäviä sopimuksia, joilla vältettäisiin törmäyskurssi ja turha byrokratia. Vielä ei ratkaisuja ole syntynyt. Kolmastoista isäntä talossa Antti Lukkarinen on metsätalousyrittäjä, jonka kunnia-asiana on hoitaa metsät niin hyvin, että voi kylän raitillakin kävellä pystypäin. Taajaman läheisyys on otettu aina huomioon ja metsänhoito on yritetty tehdä maisemaa ja virkistyskäyttöä kunnioittaen. Lehmusta olen suojellut ja elvytellyt ja juuri nyt lähtee istutushaavikko varttumaan nopealla vauhdilla virkistysreitin varteen, kertoo Lukkarinen. Ylätalon pihapiirissä, joka ei ole kaava-aluetta, näkyy, että Lukkarinen on kiinnostunut puulajeista. Moninainen puulajien kirjo pistää silmään. Ehkäpä Suomen pohjoisin hehtaarin tammimetsikkö osoittaa maauskoa uudistamisikään puut ehtivät vasta vuoden päästä tai kenties vieläkin myöhemmin. Sukupolven vaihdos on tehty vaiheittain ja olen ostanut vanhemmiltani lisää metsää Lintharjulta. Metsätalousyrittäjän tulo tulee metsästä, joten sitä on voitava hyödyntää edelleen, tuumaa Lukkarinen mietteliäänä kaavapaperit käsissään. Jos metsänhoitoa ja käyttöä rajoitetaan, on kaupungin korvattava taloudellinen vahinko täysimääräisenä. Metsätaloudessa otan jo huomioon metsälain, Lintharjun hoitosuunnitelman sekä metsäsertifioinnin vaatimukset, joten toimenpideluvat ovat turhia kiemuroita. Metsä ei metsätalouskäytössä häviä se muuttaa muotoaan, mutta ei pysyvästi. Teksti ja kuvat Jukka Hujala Antti Lukkarisen vinkit kaava-asioissa metsänomistajille: seuraa kaava-asioita omalla paikkakunnallasi ja laajemminkin ole aktiivinen ja hanki lisätietoja virkamiehiltä keskustele myös muiden maanomistajien kanssa hae apua MTK:sta ja metsänhoitoyhdistyksestä kerro suoraan päättäjille näkemyksesi muista tehdä kirjallinen muistutus nähtävillä olon aikana muistutus tehoaa parhaiten luonnosvaiheessa älä tee hätiköityjä, epätaloudellisia hakkuuratkaisuja kuin äärimmäisessä hädässä

7 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Metsänhoitoyhdistyksestä apua myös suojelualueen perustamisessa Laatiessani puunmyyntisuunnitelmaa Ida ja Matti Hämäläisen omistamalle Seppälän tilalle, tuli mieleen Idan taannoinen toive luonnonsuojelualueen perustamisesta. Maastokäynnillä sitten havaitsin jotain, mikä saattaisi olla suojelullisesti arvokasta. Niinpä sitten otin asian puheeksi metsänomistajien kanssa. Tarkasteltiin yhdessä suojelualueen rajausta ja sen merkitystä metsätalouden harjoittamiseen. Tein laskelmia mahdollisen korvauksen suuruudesta ja sovimme, että palaamme asiaan hiukan myöhemmin metsänomistajien keskusteltua aiheesta tyttäriensä kanssa. Innokkuutta suojeluun löytyi myös nuoremmasta sukupolvesta ja pian asia eteni seuraavaan vaiheeseen. Rajasin alueen kartalle, arvioin puuston määrän ja otin metsänomistajien valtuuttamana yhteyttä ELY-keskukseen. Esityksemme alueen rajauksesta tuli sellaisenaan hyväksytyksi, samoin puustoarvio. Korvauslaskelmassa puuston osalta käytettiin päivän hintoja, koska olimme jo ennättäneet saada tarjouksen suojelualueen sisältämään leimikkoon. Saimme tarjouksen, ja siinä vaiheessa oli lopullisen päätöksen aika. Päätös syntyi melko helposti, leimikko jäi myymättä, mutta Idan tavoite säilyttää jotain arvokasta tuleville sukupolville toteutui. Monella meistä metsänomistajista on tilallamme jokin sellainen arvokas luontokohde, jota ei haluaisi käsitellä metsätalousmielessä. Se voi olla rehevällä kasvillisuudellaan lumoava lehtolaikku, lähteen ympäristö tai puronvarsi. Jollekin se voi olla karu kallioalue tai vaikkapa vanha metsä runsaine lahopuustoineen. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan apuna selvitettäessä kohteen soveltuvuutta METSO -ohjelmaan. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke METSO on metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jonka avulla metsänomistajat voivat suojella arvokkaita elinympäristöjä. METSOohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Sinulla on mahdollisuus valita erilaisista suojeluvaihtoehdoista omien tavoitteittesi mukaan. Voit suojella metsääsi määräaikaisesti tai myydä kohteesi valtiolle pysyvään suojeluun. Voit myös tehdä sopimuksen yksityisestä suojelualueesta, jolloin alue säilyy omistuksessasi. Vapaaehtoisesti ja verovapaasti Yamaha LM 550 EFI traktorimönkijä (+tk 300 ) Hinta toimituskuluineen Paitsi yksityiset metsänomistajat, myös kunnat ja seurakunnat voivat tarjota kohteitaan METSO-ohjelmaan. Jos tarjottu metsä hyväksytään suojelukohteeksi, korvaa valtio metsänomistajalle kustannukset, joita puuntuotannon tulonmenetyksistä ja luonnonhoidosta aiheutuu. Korvauksen perusteena olevan hinnoittelulaskelman tekee ELY-keskus. - METSO on hyvä vaihtoehto hakkuille toteaa Luonnonsuojelun ylitarkastaja Anne Grönlund Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Suojelusta saa myös hyvän korvauksen, käyvän hinnan joka on verovapaata tuloa. METSO-kohteissa runsaslahopuustoiset kangasmetsät ovat parhaiten edustettuina. Myös kallioalueita on viime vuosina tullut hyvin tarjolle. Edelleen toivomme, että saisimme suojelun piiriin lisää lehtoja ja korpia, Grönlund jatkaa. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan apuna selvitettäessä kohteen soveltuvuutta METSO-ohjelmaan. Kauttamme hoituu kätevästi myös hakemus ELYkeskukseen sekä puustoarvio korvauslaskentaa varten. Yhdessä pohdimme myös suojelun aiheuttamia rajoitteita ja ratkaisua määräaikaisen tai pysyvän suojelun välillä. Vapaaehtoisuus korostuu vielä ELY-keskuksen korvaustarjouksen tultua Sinä päätät tarjouksen hyväksymisestä! Traktorimönkijä kampanjahintaan! Koviin pohjolan olosuhteisiin. Lisävarusteiden avulla räätälöitävissä huolto-, lumi- ja metsätöihin. Hinta sisältää Bronco vinssin! Ari Vesterinen Tervetuloa tutustumaan Private Banking -palveluumme. Soita tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa. Stihl BR 500 -puhallin 529 Stihl MS Volttikatu 5, Kuopio, puh Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14, Stihl FS 460 C 899 Stihl MS 261 C-M 699 Yamaha Center -myymälöistä saat nyt Plussaperuspisteitä tarvikkeista, varaosista ja huollosta.

8 8 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Maatalouden tukibyrokratia voi koskettaa myös kaupunkilaismetsänomistajaa Moni metsätilanomistaja omistaa myös peltoa, mutta on vuokrannut pellot lähiseudun viljelijälle. Vuonna 2006 perustettiin tukioikeuksia, joiden perusteella viljelijä voi saada tukea viljelyksessä olevasta pellosta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen soidensuojelun täydennysohjelma valtakunnallisesti arvokkaista soista toteutetaan kahdessa osassa. Ensin toteutetaan Etelä-Suomi vuoden 2015 keväällä ja Pohjois-Suomi vuoden 2019 aikana. Suojelua tullaan ensisijaisesti toteuttamaan vapaaehtoisin keinoin, mutta ellei sopimusta saada aikaiseksi, niin suojelu tullaan toteuttamaan lunastamalla. Tällainen pakkosuojelu soveltuu heikosti nykykäytäntöön, jolloin suojelua pyritään toteuttamaan vapaaehtoisuuden pohjalta, kuten METSO- ohjelmassa. Kartoitukset loppuun elokuussa, kuuleminen loka/marraskuussa Ohjelmaan ehdotettavat suot ovat tiedossa vasta syyskuun lopulla, jonka jälkeen ohjelmaan valittujen soiden maanomistajille tiedotetaan asiasta. Maanomistajille varataan tilaisuus loka / marraskuussa lausua oma mielipiteensä suojelualueen valinnasta ja siihen liittyvistä rajauksista. Varsinainen kuulemisaika, n. kuukausi, on melko lyhyt. Tämän vuoksi heti, kun maastokartoitus on tehty, olisi hyvä pyytää omasta ELY - keskuksesta kartoitustieoja itselleen. Näin jäisi aikaa paremmin tutustua perusteisiin ja miettiä mitkä ovat omalta kohdalta ne tärkeät asiat, joista mahdollisesti haluaa lausua, jos kohde valitaan suojeluun. Lausuntojen teossa voi kääntyä myös ammattilaisten puoleen. Kuulemisvaiheen aikana voi myös kysyä onko olemassa jotain mallia lausunnon tekoon, vaikkapa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Mikä muuttuu? Yleensä peltoja vuokrattaessa on vuokrasopimuksessa sovittu myös tilatukioikeuksista. Lisäksi tilatukien omistus- ja hallintaoikeuksien siirrosta on pitänyt ja pitää ilmoittaa tukioikeusrekisteriin. Metsänomistajan on helpointa tehdä tämä ottamalla yhteyttä kunnan maaseutuviranomaiseen, joka voi auttaa paperityössä. Tukioikeuksien omistusoikeutta ei enää vuonna 2015 voi siirtää henkilöille, jotka eivät ole aktiiviviljelijöitä. Jos vuokramaiden tukioikeuksien omistus on jo siirretty maanomistajalle tukioikeusrekisterissä, mitään ei tarvitse tehdä. Silloin on tehty tilapäinen hallinnanoikeudensiirto tukioikeusrekisterissä ja tukioikeudet palaavat automaattisesti maanomistajalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Jos tukioikeuksien omistus on vuokralaisella ja se halutaan siirtää maanomistajalle, omistusoikeus on siirrettävä ennen vuoden loppua. Tukioi- Rajauksilla on merkittävä vaikutus korvauksiin Rajauksen ulkopuolisella alueella voi harjoittaa normaalia metsätaloutta. Rajauksilla pyritään turvaamaan vain suon luonnonsuojelulliset arvot, eikä niiden siten tule olla tarpeettoman laajoja. Lisäksi maanomistajan tulee miettiä seikkoja, joista mielestään on saamassa korvauksia. Korvattavia ovat maapohja, taimikot, puusto ja sen odotusarvo, turvearvot ja mahdolliset muut haitat. Muita haittoja voi tulla ennallistamisen vaikutuksista, suota/soita ympäröivän talousmetsän hankaloituneesta käsittelystä, suojelualueen sisään jäävien pienten maa- tai vesialueiden käyttörajoituksista yms. Korvauksiin vaikuttaa myös tapa jolla suojelu tehdään. Metsänhoitoyhdistykset ovat myös apuna korvausarvojen määrittelyssä, etenkin metsää koskevissa arvioinneissa. Neuvottelut suojelun toteuttamisesta käydään tapauskohtaisesti, jokaisen maanomistajan kanssa erikseen. Näin, koska tapaukset eivät ole täysin samanlaisia, jotta voitaisiin tehdä yksi sapluuna. Varmaan valtio pyrkii mahdollisimman yksinkertaisiin ja nopeasti toetuttavissa oleviin malleihin, mutta se ei välttämättä ole omalta kohdalta kaikkea huomioiva. Siksi maanomistajille pyritään järjestämään tilaisuuksia kuulemiskierroksen aikana. Metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajien liitto ovat mukana järjestelyissä ja neuvomassa maanomistajia. Hannu Ripatti Aluejohtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi keuksien siirto voidaan tehdä vain silloin kun vuokrasopimus on katkolla. Jos tukioikeuksien omistus halutaan siirtää voimassa olevan vuokrasopimuksen aikana, on vuokrasopimus katkaistava vähintään yhdeksi yöksi. Tukioikeuksien omistusoikeuden siirto on tehtävä oikeilla lomakkeilla maaseutuviranomaisen luona viimeistään Sen jälkeen tukioikeuksien hallinta siirretään uuden vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraviljelijälle vuokrasopimuksen ajaksi. Yksipuolisesti maanomistaja ei voi irtisanoa vuokrasopimusta, ellei sopimukseen ole kirjattu irtisanomisehtoa ja silloinkin pitää noudattaa laista tulleita irtisanomisaikoja. Maanomistajan pitää käydä vuokralaisen kanssa neuvottelut vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja tukioikeuksien omistusoikeuden siirtämisestä. Maanomistaja voi esim. tarjota vuokralaiselle uutta pitempää sopimusta. Selvitä tukioikeuksien hallintatilanne mahdollisimman pian Jos maanomistaja on aktiiviviljelijä, mitään ei tarvitse tehdä. Jos tukioikeuksien omistusoikeus on jo siirretty tukioikeusrekisterissä maanomistajalle, mitään ei tarvitse tehdä. Pelkkä tukioikeuksien siirtoa Soidensuojelun täydennysohjelma Petri Pajunen koskeva kohta sopimuksessa ei riitä siirtämään tukioikeuksia maanomistajalle. Tukioikeuksien omistus on pitänyt siirtää maanomistajalle myös tukioikeusrekisterissä. Jos tukioikeuksien omistusta ei ole siirretty maanomistajalle, hän voi vapaasti päättää, haluaako hän omistusoikeuden itselleen vai ei. Tämä tukipolitiikkauudistus on voimassa enintään noin 6 vuotta. Tukioikeuksien siirrot tehdään Maaseutuviraston lomakkeella 103B, jonka saat esim. kunnan maaseutuviranomaiselta. Lisätietoja: Lakimies Marica Twerin, MTK, puh Maan hallitus: hehtaaria lisää soita suojellaan Minkälaisia soita: - luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviä soita - suurin osa suojeluun tulevista soista on yksityisten omistamia Suojelusopimukset: Suojelu pyritään toteuttamaan lähtökohtaisesti vapaaehtoisin keinoin. Soidensuojeluohjelmassa suojelu on kuitenkin aina pysyvää. Sopimuksen vaihtoehdot: 1) kauppa on käytännössä tilakauppa valtion kanssa. Tällöin maanomistaja myy koko suokohteensa valtiolle ja korvausta maksetaan puuston ja pinta-alan mukaan 2) yksityinen suojelualue on muuten sama, mutta maapohja jää maanomistajalle, eikä siitä makseta 3) maanvaihdossa maanomistaja ei saa rahaa vaan arvoltaan vastaavan määrän esimerkiksi talousmetsää korvaukseksi. Valtiolla on vain joissain tapauksissa tarjota vaihtomaita. Korvauksen taso: Korvaus määritellään pääosin puuston arvojen perusteella. Avosoilla korvaukset saattavat olla nimellisiä ja erittäin alhaisia. Turvearvo korvataan, mikäli kohteelle myönnettäisiin ympäristölupa turpeen nostolle. Korvauksista voi neuvotella ELYkeskusten kanssa. Kaikissa sopimusmuodoissa maanomistajan saama korvaus on aina verovapaata. Käytäntö: Käytännössä suojelu toteutetaan maanomistajan vastustuksesta huolimatta. Suojelurajausten ulkopuoliseen maankäyttöön suojeluohjelmalla ei ole vaikutusta. Tämä on luvattu ympäristöministeriöstä ja ELY-keskuksista moneen otteeseen. Ei ojitusta, ei hakkuuta: Suojelu tulee heti voimaan valtioneuvoston päätöksellä 2015 alkuvuodesta. Ohjelmaan valituilla soilla toimenpidekielto astuu voimaan heti valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Aikataulu: ELY-keskukset kartoittivat soita Tästä maastoinventoinnista lähetettiin kirjeet kaikille maanomistajille, kenen mailla työtä tehtiin. Lokakuun alkuun mennessä valitaan jatkoon eli kuulemisvaiheeseen valittavat suot. Maanomistajat saavat tämän jälkeen uudet kirjeet, joissa selviää onko hänen kohteensa mukana vai ei. Mielipiteet esiin 2014: Loka-marraskuussa 2014 maanomistajilla on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä suojelualueiden valinnoista ja rajauksista. Tällöin tulee olla tarkkana ja kertoa selkeästi, mitä mieltä suojelusta itse on. Tilaisuudet: Metsänhoitoyhdistykset ja Metsänomistajaliitto Järvi-Suomi pyrkivät järjestämään infotilaisuuksia kuulemisvaiheen aikana. Seuraa viestintää mm. metsänhoitoyhdistysten uutiskirjeissä ja nettisivuilla. ELY-keskuksen kartoitukset: Lisätietoja omasta kohteesta voi kysyä ELY - keskuksesta.

9 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Vahdinvaihto Keiteleellä Kyösti eläkkeelle, Jani jatkaa Vornasen Kyösti on syntyperäinen keiteleläinen; isä oli kotoisin Karjalan Soanlahdelta ja äiti Pielavedeltä. Heinäkuussa 1983 Kyösti tuli Keiteleen metsänhoitoyhdistyksen palvelukseen ja pestiä on jatkunut yhdistyskentällä eläkkeelle asti. Menossa on kolmas metsänhoitoyhdistys, sillä Keitele fuusioitui Sisä-Savon metsänhoitoyhdistykseen vuonna 2003 ja nykyinen metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Kyöstin toimialuetta on ollut lähinnä Pohjois-Keitele, mutta viime aikoina myös osa Keiteleen eteläpäätä. Kyösti aloitti metsäharjoittelut seitsemänkymmentäluvun alussa, oli kesinä 1974 ja 1975 harjoittelijana Keiteleen metsänhoitoyhdistyksessä ja valmistui Pohjois- Savon metsäkoulusta Kuusi vuotta hän toimi metsäntutkimuslaitoksen palveluksessa metsänarviointiosastolla. Kyösti kertoo, että työnkuva on muuttunut melkoisesti hänen aikanaan, on tullut atk, kaikenlainen seuranta, valvonta ja raportointi on lisääntynyt. Metsänomistajien avustaminen puukaupoissa on lisääntynyt ja valtakirjakauppojen osuus kasvanut melkoisesti. Myös metsänomistajakunnassa on tapahtunut rakennemuutosta koko ajan ja osa metsänomistajista on vieraantunut metsistään. Highlights eli kohokohtia Kyöstin uralla ovat olleet Keiteleen Teollisuussahan, nykyisin Keitele Forest, tulo paikkakunnalle mikä vilkastutti puunkäyttöä ja puukauppoja merkittävästi. Myös Manta- ja Unto-myrskyt ovat jääneet Kyöstin mieleen, sillä ne juoksuttivat miestä melkoisesti ja antoivat jälkitöitä moneksi vuodeksi. Metsänhoitoyhdistysfuusiot ovat myös olleet Kyöstistä mielenkiintoisia. Keiteleellä ja myös muualla asuvilla metsänomistajilla metsät ovat olleet hyvässä hyötykäytössä. Hakkuita ja hoitotöitä on tehty paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Ennen sanottiin, että kirves on metsän paras lääke ja tähän sanontaan Kyösti yhtyy edelleen. Hän korostaa kuitenkin, että metsän tuottaminen ei aina ole pelkkää puukauppaa vaan metsä vaatii oikea-aikaista metsänhoitoa ja harvennushakkuita. Vaikka tulevaisuudessa metsänhoitomaksut jäävät pois, niin tarvitaan edelleen metsänhoitoyhdistysten metsänomistajille tuottamia ammattitaitoisia palveluita ja edunvalvontaa. Jättäessään työtehtävänsä seuraajalleen, Rissasen Janille, Kyösti haluaa sanoa pidä hyvää huolta metsänomistajien metsistä ja heidän eduistaan metsässä. Eläkkeelle Kyösti jää hyvillä mielin, koska on saanut olla vielä fyysisesti hyvässä kunnossa. Eläkepäiviin kuuluukin kunnon ylläpitäminen, mikä hoituu omien metsien hoidossa. Kyöstin harrastuksiin kuuluu myös metsästys ja kalastus. Varsinkin Kyöstin kertomia jännittäviä hirvenmetsästysjuttuja allekirjoittanut jää kaipaamaan! Kyösti aikoo viettää eläkepäiviään enemmän mökeillään Nilakan rannalla sekä Lapissa Ivalojoen varrella. Toivotamme Kyöstille onnellisia ja hauskoja eläkepäiviä sekä kiitämme työtoveruudesta ja ahkeroimisesta metsänomistajien hyväksi pitkällä työuralla. Sanelma Nousiainen Kyöstin pitkäaikainen työtoveri Keiteleellä Jani Rissanen yhdistyksen hommiin Olen Jani Rissanen, 23-vuotias metsämies Pohjois-Savosta Tuusniemeltä. Aloitan työni metsäneuvojana Pohjois-Keiteleen alueella syyskuun alussa. Metsätalousinsinöörin opintoni ovat loppusuoralla ja valmistun Mikkelin ammattikorkeakoulusta syksyllä Olen toiminut Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Savon palveluksessa tämän vuoden maaliskuun lopusta saakka. Aikaisempaa työkokemusta minulle on kertynyt Stora Enso Metsästä ja metsäkoneyritys Koneteko Pitkäseltä, joissa olen työskennellyt harjoittelijana ja koulunkäynnin ohella. Viihdyn hyvin metsässä myös harrastuksieni parissa, joista tärkein on metsästys. Minulla on kaksi metsästyskoiraa, suomenajokoira ja jämtlanninpystykorvan pentu, joka kasvaa kovaa vauhtia hirvimetsälle. Käyn myös kuntosalilla ja kalassa, jos ylimääräistä aikaa sattuu jäämään. Hoidan myös perheeni pienen metsätilan metsänhoitotöitä Tuusniemellä. Asun tällä hetkellä Vesannolla ja olen ollut Kyöstin mukana tutustumassa Keiteleen alueen metsänomistajiin elokuun alusta saakka. Aikaa tilakäynneiltä on vienyt Helena-myrsky, jonka tuhojen parissa on kulunut useita työpäiviä. Jatkamme yhdessä Kyöstin kanssa syyskuun loppuun, jonka jälkeen hän jää viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Olen viihtynyt hyvin Keiteleellä ja odotan innolla alueen metsänomistajien palvelua. Toivon, että minuun otetaan rohkeasti yhteyttä kaikissa puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Tavataan viimeistään Keiteleen metsäpäivässä 20. päivä syyskuuta! Jäädessäni vapaalle lämmin kiitos Asiakkaille, Yhteistyökumppaneille, Työtovereille ja Metsänhoitoyhdistykselle. On ollut ilo palvella teitä ja työskennellä kanssanne. Kyösti Vornanen, pian eläkeläinen.

10 10 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Päätoimisto Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ry Minna Canthin katu 11B, Kuopio puh , Hallintopalvelut Metsänhoito Pohjois-S palvele Petäjäkylä Pekka Sahlman Toiminnanjohtaja Tarja Kurenkunnas Toimistonhoitaja Annikki Matilainen Toimistopäällikkö Sulkavanjärvi Metsäkiinteistöjen välitys ja metsätilojen sukupolvenvaihdos Tie- ja ojaasiantuntijapalvelut 20 Keitele Tuovilanlahti Onkivesi 6 Maaninka 7 Pulkonkoski 18 Hamula NILAKKA 17 Talluskylä 5 Hirvilahti S Niinivesi Arto Kosunen Kenttäpäällikkö Pekka Moilanen Tie- ja oja-asiantuntija KEITELE 19 Vesanto Niinivesi Tervo Karttula 3 Lamperila Kuopion tiimi Minna Canthin katu 11B, Kuopio Närhilä 19 Sonkeri Kerkonkoski Virmasvesi Iisvesi 15 Syvänniemi 4 3 Virmaanpää Airakselan asema Haminala Kurkimä Veh Konnevesi Rautalampi Iisvesi SUONENJOKI Lempyy Veli Pirskanen Jari Heikkinen Tiiminvetäjä Merja Hyttinen Myhinpää Suontienselkä Pörölänmäki Suontee Siilinjärvi-Maaninka-tiimi Isoharjantie 4, Siilinjärvi Janne Jaakkonen Metsäsuunnittelija Tila-arviot Hemmo Niskanen Voitto Vauhkonen Janne Rajala 5 6 Tuomo Kärkkäinen 6 Mauri Säisä Tiiminvetäjä LKV ja SPV-palvelut Sampo Y Metsän

11 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ yhdistys avo e Tuusniemi-Riistavesi-Vehmersalmi-tiimi Keskitie 22, Tuusniemi Risto Toivanen Tiiminvetäjä Antti Kakkonen 10 Hannu Havu 9 10 Arto Heikkinen Jukka Väisänen 11 Metsäsuunnittelija LKV ja SPV -palvelut Tila-arviot Rautalampi-Suonenjoki-tiimi Kuopiontie 30, Rautalampi Asemakatu 12, Suonenjoki 8 Pöljä iilinjärvi Toivala Tapani Kinnunen Tiiminvetäjä Juurusvesi 11 Hannu Leinonen Metsäsuunnittelija Tila-arviot Pekka Paananen Ilkka Koppanen Paavo Paananen Risto Paananen Tervo-tiimi Urheilutie 3, Tervo Juha Nuutinen Vartiala Riistavesi hti 2 KUOPIO KALLAVESI Savulahti 10 Hiidenlahti Tuusjärvi Tuusniemi ki masmäki Räsälä Vehmersalmi SUVASVESI Juurikkamäki 9 Juojärvi Mustinlahti Kosula Osmo Hyytiäinen Tiiminvetäjä Matti Tarvainen 17 Mika Lyytinen 16 Metsäsuunittelija Korjuuesimies Tila-arviot Maanmittauslaitos, lupa nro 5/MML/12 Vesanto-Keitele-tiimi Keskustie 7, Vesanto Ari Vesterinen Tiiminvetäjä Kimmo Karhatsu Juha Huttunen Sanelma Nousiainen Metsäsuunnittelija Tila-arviot Kyösti Vornanen jää eläkkeelle Jani Rissanen livainio euvoja Timo Kymäläinen Metsäsuunnittelija Tila-arviot METSÄN- OMISTAJIEN PALVELU- TOIMISTO, HELSINKI Metsälakimies Tuomo Pesälä p Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 Puh (4,01 min + pvm/mpm) Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki puh p

12 12 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 KEMERA-tuen ehdot ja tukitasot heikkenemässä Koneellinen kitkentä on hyvä vaihtoehto runsaasti vesoittuvilla kohteilla. Myös koneellinen kitkentä tulee tuettavien työlajien piiriin. Kestävän metsätalouden rahoituslakia (KEMERA) ollan parhaillaan uudistamassa. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esitteli työryhmässä valmistellun pohjaesityksen Helsingissä pidetyssä kuulemistilaisuudessa. Esitys pitää eduskunnan lisäksi notifioida eli hyväksyttää Brysselissä, joten laki tullee voimaan aikaisintaan EU määrittelee valtion tuet Koko EU:n alueella ovat voimassa hallinnonaloittaiset valtiontuen suuntaviivat sekä erilaiset strategiat ja rakennerahastokausittaiset ohjelmat. Nämä asiakirjat linjaavat, mitä ja minkälaisia ja kuinka paljon erilaisia tukia voidaan maksaa ja mihin tarkoitukseen. Näin siitäkin huolimatta, vaikka tuki olisi kokonaan kansallista tukea. Näistä kesän ja syksyn aikana vahvistettavista valtiontuen suuntaviivoista saattaa tulla vaatimuksena mm. kaikille työlajeille pakollinen ennakkosuunnitelma töiden tekemisen jälkeen tehtävän toteutusselvityksen lisäksi. Myös jonkinasteinen metsäsuunnitelma tai metsävaratiedon olemassaolovelvoite vilahtelee Brysselin luonnoksissa. Tällaista hallinnollista byrokratiaa metsänomistajajärjestö vastustaa. Tuettavat työlajit vähenevät Työryhmä esittää, että lainarahoituksesta luovutaan kokonaan eli rahoitus olisi jatkossa vain suoraa tukea. Samoin tuen ulkopuolelle ovat jäämässä pystykarsinta, pellon metsitys, energiapuun korjuu, kantojen nosto, kokeilu- ja selvitystoiminta sekä vahinkojen korvaus ja korjaaminen. Kulotukseen olisi mahdollista saada tukea jatkossa vain metsätalouden ympäristötuen kautta. Myöskään metsänuudistamiseen luonnontuhojen jälkeen ei olisi enää jatkossa saatavissa valtion tukea, koska markkinoilta on saatavissa vakuutuksia luonnontuhoihin. Vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saisi tukea vain Pohjois-Suomessa. Tuen tasoja voidaan muissakin työlajeissa porrastaa metsälain mukaisilla rahoitusvyöhykkeillä, joita ovat eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi. Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Nuoren metsän hoito ollaan jakamassa kahdeksi eri työlajiksi, taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen. Taimikon varhaishoitoon saisi tukea, jos jäävän puuston keskipituus työn jälkeen on 1-3m ja muut kriteerit täyttyvät. Tukitaso olisi koko maassa 150 /ha. Nuoren metsän kunnostuksen tukitaso olisi koko maassa 200 /ha. Käsittelyn jälkeen puuston painotettu rinnankorkeusläpimitta on oltava alle 16 cm (jäävä puusto siis 3m 16 cm). Tukea myönnetään, kun ensiharvennus ei ole kaupallisesti kannattavaa ja muutkin kriteerit täyttyvät. On siis syytä huomioida, että näitä kahta eri tukea ei ole mitenkään automaattisesti saatavissa kaikille kohteille. Poistuva runkoluku, hankkeen pinta-ala tai aiemmin saatu tuki saattavat estää tuen saannin. Muutos on kuitenkin metsänhoidollisesti hyvä ja kannatettava, koska se kannustaa tekemään hoitotyöt oikeaan aikaan kustannustehokkaasti. Muita huomiota Rahoitettavien hankkeiden minimikoko kasvaa pääsääntöisesti kahteen hehtaariin. Hanke voi kuitenkin koostua useasta kuviosta. Erillisiä suunnittelu- ja toteutusilmoitustukia ei enää maksettaisi lainkaan. Siten toimijat joutuvat jatkossa laskuttamaan suunnittelu- ja muut hallinnolliset työt sekä työjohtokorvaukset metsänomistajilta työ- ja materiaalikustannusten lisäksi. KEMERA-tukea maksettaisiin jatkossa siis osuutena kokonaiskustannuksista (xx %) tai ennakkoon määritetty kokonaiskorvaus (xxx /ha) hehtaarilta. Juurikäävän torjunta-alue laajenisi kuusen osalta koko maahan ja männyn osalta eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Tuen taso tullee olemaan hieman nykyistä korkeampi ja samansuuruinen koko maassa ja jokaisella kohteella. Tukitasot ovat romahtamassa Tukitasot ovat kokonaisuutena alenemassa useammastakin syystä. Tuettavat työlajit vähenevät, ehdot tiukkenevat ja hankkeiden minimikoko kasvaa. Suurin muutos koskee hankkeista toimijoille maksettuja suunnittelu- ja toteutusilmoitustukia, jotka ovat poistumassa kokonaan. Jatkossa nämä kustannukset laskutetaan metsänomistajilta. Vaikka tuen osuus itse työhön laskeekin maltillisesti, niin kokonaistuen määrät alenevat selvästi lähes kaikissa työlajeissa. Metsänomistajien osuus kokonaiskustannuksista niin osuutena kuin euroinakin on siis nousemassa selvästi. Mitä metsänomistajan tulisi nyt tehdä? Ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi. Selvitä oman metsäneuvojasi kanssa, onko jokin lähiaikoina tehtävä hanke ja työlaji poistumassa kokonaan tuen piiristä. Jos on, laittakaa tällainen hanke vireille välittömästi. Tällaisia työlajeja ovat mm. vajaatuottoisten metsien uudistaminen, pystykarsinta ja erityisesti energiapuun korjuu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry

13 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Hirvikanta kasvamassa liian suureksi Hirvikannan säätely on melkoista tasapainoilua metsätalouden vahinkojen, hirvikolareiden ja hyvän metsästysharrastuksen välillä. Ravinteikkailla pohjoissavolaisilla kaskimailla kuusettuminen on hyvin yleistä. Koivikoiden perustaminen on varsin haasteellista siellä, missä hirvet viihtyvät laiduntaessaan tai hirvikanta on pääsyt kasvamaan liian tiheäksi. Tämän on huomannut myös kuopiolainen metsänomistaja, aktiivinen hirvenmetsästystä harrastava metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Helminen. Moni metsänomistaja on kuusettumisesta huolissaan. Hyvälaatuisen koivikon tai männikön kasvatus ei tahdo onnistua siellä, missä hirvet kokoontuvat esim. talvilaidunalueille ja syövät koivikoissa ja männiköissä arvopuiden taimia. toteaa Seppo. Kuusettuminen köyhdyttää puulajistoamme huolestuttavassa määrin. Kaikkia puulajeja tarvitaan metsiimme, sillä markkinat vetävät välillä voimakkaasti vaihdellen eri puutavaralajien välillä. Aktiivimetsästäjänä hirvijahti kiehtoo siinä määrin Helmisen Seppoa, että hän näkee hirvenmetsästyksen tuovan arvokasta vastapainoa monelle suomalaiselle arjen vastapainoksi ja toteaa, että hirvikanta ei pysy kohtuullisena ilman metsästystä. Jahtikauden jälkeen talvehtimaan jäävä hirvien määrä ei saisi ylittää 2,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, jotta laiduntamisen aiheuttamat vahingot metsässä pysyvät kohtuullisella tasolla. Erityisen tärkeää Helmisen mielestä on, että hirvenpyyntilupia on riittävästi käytettävissä, jotta syksyllä, jahdin kestäessä aina joulukuun loppuun, voidaan tihentymäalueilla metsästystä jatkaa vahinkojen minimoimiseksi. Hirvitiheyden seuranta Hirviverotuksen suunnittelu on haasteellista puuhaa, sillä hirvien lisääntymiskyky on erittäin hyvä. Ravinnoksi on runsaasti tarjolla lehtipuuvesakkoa sisältäviä nuoria metsiä ja hirven luontaisia vihollisia on maassamme hirvikantaan nähden suhteellisen vähän! Metsästäjät ilmoittavat metsästysalueensa jäävän hirvikannan jahtikauden päätyttyä ja tekevät päättyneestä jahdista saalisilmoituksen omalle riistanhoitoyhdistykselle. Lisäksi hirvikantaa seurataan jahdin aikana riistantutkimuslaitoksen kehittämällä hirvihavaintokortilla, jossa mm. urosten määrää suhteessa naaraiden määrään pyritään selvittämään. Ongelmallista hirvitiheyden määrittämisessä on se, että hirvet saattavat vaeltaa pitkiäkin matkoja. Pannoituksen avulla on todettu hirvien vaeltavan jopa satoja kilometrejä. Paikallisesti hirvet siirtyvät usein kesälaidunalueilta talveksi tietyille alueille muodostaen suuriakin laumoja. Runsaslumisina talvina ja silloin, kun hirvikanta jää liian suureksi metsästyksen jälkeen talvilaidunalueilla syntyy helposti isojakin tuhoja. Hirvivahinkojen korvaus Jos taimikkosi on hirvien laidunalueella, kannattaa taimikoissa käydä jo talvella tarkastuskäynnillä ja viimeistään laidunkauden päätyttyä keväällä tarkistamassa mahdolliset vahingot. Riistavahinkolain mukaan osa vahingoista on korvauksen piirissä. Myös varttuneen puuston hankausvauriot esim. nuoressa tukkikuusikossa kuuluvat korvattavien vahinkojen piiriin. Vahinkoilmoitus on toimitettava metsäkeskukseen lokakuun loppuun mennessä. Metsäkeskuksen tarkastaja arvioi kaikki kolme vuotta nuoremmat vahingot samaan vahinkoarvioon. Pienin korvattava vahinko on tällä hetkellä 170 euroa per vahinko ja vahinkoalan on oltava vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen. Vahingonkorvauksia maksetaan pyyntilupamaksuvaroista. Metsänhoitoyhdistykseltä saat asiantuntija-apua hirvivahinkoasioissa, muun muassa vahinkoilmoituksen teossa ja tarvittaessa myös arviointitilaisuudessa. Jari Heikkinen Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta.

14 14 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Mättähältä mättähälle- Maanmuokkauksen laadunvalvonta Metsänhoitoyhdistyksen toteuttamien maanmuokkausten työnlaatua seurattiin pitkin kevättä ja kesää. Muokattuun maahan istutetut taimet saavat hyvät eväät ensimmäisille ikävuosilleen. Mätästys vähentää varhaisperkauksen tarvetta, heinittymistä sekä istutuskustannuksia. Laadukkaan maanmuokkauksen jälkeen istutustyö on nopeaa. Istuttajan ei tarvitse päätään raapia, mistä löytäisi hyvän kasvupaikan taimelle. On ollut ilo kiertää tarkastamassa alansa ammattilaisten, metsänhoitoyhdistyksen muokkausurakoitsijoiden työnjälkiä. Tiukalla ammattitaidolla tehdyt muokkaukset, haastavimmillakin kohteilla, antavat istuttajalle mahdollisuuden luoda uudistusalalle täystiheän taimikon, tulevaisuuden tukkimetsän. Laatua tarkkaillaan inventoimalla muokkauskohde koealoittain. Uudistusalalta otetaan koealoja hehtaarimäärän mukaan, vähintään 5 koealaa uudistusalaltaan ja noin 5 koealaa hehtaarille. Artikkelia varten kuvatun uudistusalan maasto vaihteli kivikkoisesta soistuneeseen. Alue muokattiin laikkumätästäen kaivinkoneella. Tältä parin hehtaarin kuviolta koealoja otettiin kahdeksan, jotka jaettiin tasaisesti koko uudistusalalle. Koealojen tuloksista lasketaan muokkausalalle keskitiheys, joka kertoo muokkauksen onnistumisesta. Uudistusalan keskitiheydeksi selvisi 1800 mätästä hehtaarille. Metsänhoitoyhdistyksellä käytettävät metsänhoitosuositusten mukaiset mätästen tavoitetiheydet ovat kuusella 1800 kpl/ha, männyllä 2000 kpl/ha sekä koivulla 1600 kpl/ha. Vaikka alueen maasto oli osittain haastava käsiteltäväksi, onnistuttiin muokkauksessa toivotusti. Oikea muokkaustiheys ei kuitenkaan välttämättä takaa onnistunutta uudistamista. Mättäiden tulee olla taimille kasvupaikaksi sopivia. Mättään rakenne koostuu kaksin kerroin olevasta humuskerroksesta ja pinnalle jää kivennäismaakerros. Mättään halkaisija on noin puoli metriä. Mättäiden oikea koko ja rakenne takaavat taimille parhaat kasvumahdollisuudet. Tehdessä työtä metsänomistajien hyväksi on laadun oltava kohdallaan. Laadunvalvonnan tärkeyttä ei voi väheksyä. Paula Karhunen Kuvat Paula Korhonen Uudistusalalta uuden alku. Onkivapa on kätevä apuväline ympyräkoealoilla. Mättääseen istutettavalla taimella on kaksinkertaisen kunttakerroksen ravinteet hyödynnettävänä. Mättäät jakautuvat uudistusalalle tasaisesti.

15 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Muutos saa voimansa luottamuksesta Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan vuoden 2015 alussa muuttaen merkittävästi metsänhoitoyhdistyksen toiminnan lähtökohtia. Muutokselle on onneksi hyvät lähtökohdat. Lähivuodet muuttavat koko yhdistyksen työkulttuuria. Työkulttuuri eli tapa tehdä työtä on voimakkain toimintaa ohjaava tekijä. Vuosikymmenien aikana muotoutuneet halutut ja ei-toivotut, hyväksytyt ja ei-hyväksytyt, toimintatavat muuttuvat hitaasti. Tätä yhteistä ja osin myös toimihenkilöiden henkilökohtaista tapaa toimia on lähdettävä muuttamaan - säilyttäen kuitenkin toiminnan arvokkaat ja toimivat osat. Toivottavasti tämä yhdistyksessä alkanut muutos näkyy myös metsänomistajille. Muutoksen silmässä ovat metsänomistajat: palvelut on turvattava. Luottamus, asiakastuntemus ja palvelujen asiakkaalle tarkoituksenmukainen laatu ovat asiakastyön kovaa ydintä. Näistä parhaimmalla tasolla ovat metsänomistajien luottamus ja palvelujen laatu. Asiakastuntemusta, yhteydenpitoa ja jäsenten sitouttamista on ehdottomasti parannettava. Luottamus Kaikki metsällinen toiminta lähtee metsänomistajan luottamuksesta. Metsänomistajan on voitava luottaa palvelujen tuottajan haluun auttaa häntä tavoitteidensa saavuttamisessa. Tämä toiminnan perusta ei häviä muutoksessa. Metsänhoitoyhdistyksen omistuspohja ja omistajaohjaus eivät katoa, toimihenkilöiden metsällinen osaaminen ei katoa ja tuttu toimihenkilö ei katoa. Asiakastuntemusta on parannettava Muutoksessa jäsenistä huolehtiminen ja jäsenpalvelujen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Metsänomistaja huomaa muutoksen toivottavasti metsänhoitoyhdistyksen aktiivisuuden lisääntymisenä. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo kehittää toimintaansa sellaiseksi, että toimihenkilöillä olisi yhä enemmän aikaa metsänomistajalle. Metsänomistajan yksilöllinen metsällinen polku nousee yhä tärkeämmäksi. Toimihenkilöiden on yhä tarkemmin tunnettava toimialueensa jäsenet sekä pidettävä jäseniin säännöllisesti yhteyttä. Entäpä jäsenyyden ulkopuolelle jättäytyvät metsänomistajat? Yhtäältä voidaan tuomita vapaamatkustajiksi ja kieltää kaikki yhdistyksen palvelut, toisaalta huomioida alueella metsää omistavina, apua tarvitsevina mahdollisina jäseninä. Laadusta on pidettävä kiinni Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Savon palvelujen laatu on perinteisesti ollut korkealla tasolla. Palveluja käyttäneiden metsänomistajien palaute on ollut asiakastyytyväisyysmittauksissa kiitettävää. Lähivuosina metsänhoitoyhdistyksien tavat tuottaa palveluja muuttuvat, mikä näkyy myös metsäomistajille. Metsäasiantuntijoiden tai -neuvojien toimenkuvissa ja organisaation toiminnassa näemme varmasti muutoksia, mikä on välttämätöntä laadun takaamiseksi myös tulevaisuudessa. Näissä muutoksissa on pidettävä pää kylmänä: metsällinen ammattitaito ja osaaminen eivät katoa, puhutaan enemminkin tavasta tehdä työtä. Ja pidettävä huolta laatua tuottavista ammattilaisista ja heidän jaksamisestaan. Tähän pyritään myös Pohjois-Savon yhteisellä Tekes rahoitteisella New Green Team hankkeella, jossa parannetaan metsähoitoyhdistyksien työskentelyedellytyksiä eli metsänomistajien palvelua. Pasi Pakkala, yliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, Metsätalous T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä! Itä-Suomi Luostaritie Tuusjärvi Puh Fax Metsänomistajat Metsänomistajat POHJOIS-SAVO ETELÄ-KARJALA Tule tutustumaan Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon palveluihin Metsänomistaja-viikoilla Metsänhoitoyhdistykset kautta maan toivottavat metsänomistajat tervetulleeksi Metsänomistaja-viikkojen tapahtumiin. Kahden viikon aikana järjestettävissä tilaisuuksissa esitellään yhdistyksien monipuolista palvelutarjontaa. Kun osallistut tapahtumiin, voit samalla hoitaa oman metsäneuvojasi kanssa vaikka työtilaukset ja keskustella mieltäsi askarruttavista metsätalouteen liittyvistä kysymyksistä. Metsänomistaja-viikolla halutaan muistuttaa metsänomistajia Ota suunnaksi Metsänomistajat! kun suunnittelet puukauppaa. Valmistaudu puukauppaan ajoissa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänomistajat POHJOIS-SAVO Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat Myytävät kohteet: TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ Rautalampi, Toholahti. Metsätila 51,2 ha. Tilalla kattava metsätieverkosto. Kokonaispuusto 3550 m³. Hintanäkemys Tarjoukset mennessä. Arto Kosunen Tervo, Koivulahti. Metsätila 23,3 ha. Maantien varressa oleva tila. Kokonaispuusto 1320 m³. Hintapyyntö Arto Kosunen Vesanto, Särkisalo. Tilan pinta-ala 4,7 ha ja kokonaispuusto 470 m³. Hintapyyntö Arto Kosunen Vesanto, Kuuslahti. Metsätila ma n. 12,0 ha. Kokonaispuusto 900 m³. Hintanäkemys / tarjous. Arto Kosunen Suonenjoki, Herrala. Tila 6,1 ha, soveltuu hyvin tontiksi. Hintanäkemys Arto Kosunen Tuusniemi, Ohtaaniemi. Metsätila 8,0 ha. Tilalla idyllinen mökki, vanha navetta ja ulkosauna. Hintanäkemys Tarjoukset mennessä. Arto Kosunen yhdistyksen kattavasta toiminnasta ja palveluista. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia yhdistyksiä. Paikallisena toimijana metsänhoitoyhdistys tuntee alueen metsät ja paikkakunnan puukaupallisen tilanteen. Osallistumalla ja käyttämällä yhdistyksen palveluita ja asiantuntemusta saat parhaan hyödyn metsästäsi ja enemmän irti jäsenyydestäsi. Metsänomistaja-viikkoja vietetään kaikissa metsänhoitoyhdistyksissä Yhdistykset Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Minna Canthin katu 11 B KUOPIO Minna Kauppi Pekka Sahlman Mauri Säisä LKV, metsät.ins. LKV, metsät.ins. p p alue: Kuopio, alue: Siilinjärvi, Tuusniemi, Paikallinen Ylä- Maaninka Savon alue asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat kautta maan järjestävät erilaisia työnäytöksiä, iltamia, keskustelutilaisuuksia, avoimia ovia ja paljon muuta mielenkiintoista. Kaikki Metsänomistaja-viikkojen tapahtumat löydät valtakunnallisesta tapahtumakalenterista osoitteesta Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Savon tapahtumat löytyvät tästä lehdestä sivulta 18. Olet oikein tervetullut näihin ja muihin metsänhoitoyhdistyksen tapahtumiin. Tervetuloa mukaan! TURVALLINEN METSÄN Arto Kosunen AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ LKV, metsät.ins. p alue: Sisä-Savon kunnat, Kuopio Tervo, Koivujärvi. Hirvijärven rannassa oleva Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh mökki, aitta ja rantasauna. Savilahdenkatu Hp. 5-7, Mikkeli. puh Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Arto Kosunen Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Pekka Sahlman Mauri Säisä LKV, Antti metsät.ins. Kakkonen LKV, metsät.ins. p. LKV metsät.ins. 286 p alue: p. Kuopio, alue: Siilinjärvi, Tuusniemi, Ylä- Maaninka Savon alue: aluetuusniemi, Riistavesi, Vehmersalmi Kuopio, Rytky. Omakotitalotontit. Tiet ja liittymävalmiudet valmiina. Hp /kpl. Arto Kosunen Kuopio, Vehmersalmi, ranta/metsätila. Metsää 34,5 ha, tukkipuuta 3710m³ kuitupuuta 3300 m³. Peltoa 12,5 ha. Tilakeskuksessa asuinrakennus, navetta, konehalli, aitta, maakellari ja leikkimökki. Asuinrakennuksen kokonaispinta-ala 220m². Vesiosuuskunnan vesi. Rannassa 1986 valmistunut vapaa-ajanasunto, jonka pinta-ala 40m². Hp /Tarjous Antti Kakkonen KUVA: MARKUS LAUKKANEN

16 16 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Työmyyrä Minna Kaupin blogi elokuu 2014 Moni työmyyrä odottaa aamukampa kädessä täristen lomaa. Tehdään suuria suunnitelmia, mietitään, mitä sitten on aikaa tehdä ja mitä kaikkea on aikaa olla tekemättä. Hyvin tehdyn työn jälkeen on lupa nauttia. Lomailu on mukavaa, vapauttavaa ja rentouttavaa, mutta kun loma tulee pyytämättä, asia voi olla ihan päinvastoin. Kun työt lähtee alta, eikä edes tiedä kuinka pitkäksi aikaa, silloin loma on varsinkin työmyyrälle pakkopullaa. Pullahan on toki hyvää, mutta jos sitä pakotetaan syömään joka päivä aamusta iltaan, niin ei se enää hääville maistu. Oma suunnistuskausi on ollut yksittäisiä pätkästartteja pakkolomautusten sekä sairaslomien seassa. On ollut jalat kipeänä ja usein koko nainen. Ennätykset loukkaantumis- ja sairastelukierteissä on laitettu ihan uudelle tasolle. Juuri nyt olkapäillä irvistelee vielä pieni peikko, joka pelottelee lopputilillä. Toisin sanoen sillä, että en välttämättä enää voikaan jatkaa suunnistuskengillä metsiköissä kirmaamista. Pahimmassa tapauksessa akillesjänteeni eivät tulekaan sellaiseen kuntoon, että niillä voisi vetää täysillä päivästä ja tunnista toiseen. YT-neuvottelujen tulokset tulevat pikkuhiljaa syksyn aikana. Ensin katsotaan säästytäänkö leikkauksilta, sitten katsotaan kuinka paljon leikataan ja lopulta sitten katsotaan saadaanko hommat kuntoon niin, että on järkevää jatkaa. Tulostason on kuitenkin oltava hyvää, että niin kannattaa tehdä. Kun palkkaa ei tule, työmotivaatiokin laskee vääjäämättä. Kukapa jaksaisi tehdä korvaavia harjoituksia vain siksi, että voisi h-hetken tullen kontata maaliin. Oletettavaa on, että möykkyiset akillesjänteeni kaipaavat pientä puhdistusta, mutta kun ihmisen keho on mitä on, niin on vaikea sanoa, miten palautuminen lähtee käyntiin. Nyt olen yrittänyt lomailla ja pakkolomailla ja miettiä tulevaa. Vaikka on tiedossa, ettei yhdenkään urheilijan ura jatku ikuisesti, niin silti olen huomannut, että kun hampaan kolossa on ihan mielettömiä kuusipuita, sitä faktaa on vaikea lähestyä. Elämä tarjoaa kyllä kaikenlaisia mahdollisuuksia, mutta silloin, kun oma polku on niin kiva, turvallinen ja rakas, siitä on todella paljon vaikeampi luopua. Varsinkin, kun olisi mukava päättää homma tuuletuksiin ja riemunkiljahduksiin, eikä uran surkeimpaan kauteen ja MM-sijoitukseen. Tänä kesänä olen käynyt tähän mennessä yhden kisan kotimaassa ja pari ulkomailla. Maailman cupista sain yhden pronssin ja Minna Kauppi tässä moi! Yksilöurheilijakin tarvitsee rinnalleen hyvät taustajoukot. Metsänomistajan puolta tässä maassa pitää vain ja ainoastaan metsänhoitoyhdistys, josta saat kattavat jäsenedut ja palvelut. Oman metsänhoitoyhdistyksesi palvelut ja yhteystiedot löydät osoitteesta MM-kisat menivät ihan päin Dolomiittien seinämiä. Valmistautuminen meni flunssassa ja palautuminen samoissa merkeissä, mikä väkisinkin on pistänyt naaman happamaksi ja sydämen suruisaksi. Jotenkin on vaan tullut sellainen olo, että viime vuodet olisivat voineet lipua vähän suotuisammissakin tuulissa. Toisaalta taas tiedostan elämän erikoisuudet. Joidenkin siivet katkotaan jo Metsänomistajat Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK ennen kuin he oppivat lentämään. Itse olen kuitenkin saanut liidellä hyvinkin onnellisena, vapaana ja vallattomana jo vuosia. Kunnianhimoisena ihmisenä sitä toivoisi voivansa liitää sieltä, missä vain taivas on rajana. Pakkolomailu, laiskottelu ja epäonnistumiset saavat työmyyrän vain heräämään yhä virkeämpänä. Joka tapauksessa syksy näyttää miten myyrän käy. Jos asiat eivät Minna Kauppi mene kuten toivon, niin sitten on aika löytää myyrälle uusia koloja kaivettavaksi. Muuten haluaisin vielä vähän aikaa vedellä niissä onkaloissa, joissa tiedän olevani hyvä. Onnistuneen työrupeaman jälkeen on sitten oikeasti mukavaa lekotella löhötuolilla ja siristellä silmiä auringossa. Loppukesän aurinkoa kaikille toivotellen, Minna KUVA: MArKUs LAUKKAnen RAHOITUSASIOISSA SINUA PALVELEE AINA PAIKALLINEN SÄÄSTÖPANKKILAINEN - henkilökohtaisesti ja nopeasti. Kysy lisää! Petri Korolainen Konttorinjohtaja , Heli Harle-Koski Rahoituspäällikkö , Harjoittelijana metsänhoitoyhdistyksessä Tämä kesä on hujahtanut ohi nopeasti, kaataen päälle sateen sijaan aimoannoksen metsäistä tietoa. Huhtikuulta elokuun loppuun kestänyt työharjoitteluni Suonenjoki-Rautalampi-tiimissä on tarjonnut aitiopaikan päästä viimeistelemään metsäosaamistani ammattitaidoksi. Opiskelen viimeistä vuotta Mikkelin Ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Olen suonenjokelainen metsäammattilaisen alku jonka elämä pyörii metsän ulkopuolella koira- ja hevosharrastusten ympärillä. Tilakäynnilläkin olet saattanut tavata mukanani hyörineen iloisen saksanpaimenen. Harjoittelu on ollut ihan oikeaa työtä. Ei ole tarvinnut kävellä muiden perässä tai olla kynänteroittajana, vaan on saanut tehdä itse ja muun muassa tuurata lomalla olevia. Eteen on tullut paljon haasteita ja uusia tilanteita joista on saanut oppia. Olen päässyt toimimaan niin puukaupan kuin metsänhoidonkin parissa. Harjoittelun myötä on ollut hienointa huomata löytäneeni todella oman alani. Mukavaa on ollut päästä toimimaan laajasti metsätalouden parissa, erityisesti metsänomistajien kanssa. Jokaisena harjoittelupäivä on saanut lähteä kotiin iloisena miettien, mitä kaikkea uutta oppikaan tänään. Paula Karhunen Mari Järvinen Erja Savolainen Yritysrahoituspäällikkö , Palvelemme ma-pe , muulloin sopimuksen mukaan Kauppakatu 22, Kuopio Puh * * Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

17 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Perinteiset tupaillat metsänomistajille klo Vehmersalmi Op kokoustila, Vehmersalmentie 34, Vehmersalmi klo Siilinjärvi Valtuustosali, Kasurilantie 1, Siilinjärvi klo Keitele Valtuustosali, Äyräpääntie 2, Keitele klo Vesanto Niiniveden Nuorisoseuran talo, Kempinniementie, Niinivesi klo Rautalampi Op kokoustila, Kuopiontie 32, Rautalampi klo Suonenjoki Futuria, Jalkalantie 6, Suonenjoki klo Riistavesi Op kokoustila, Keskustie 20, Kuopio klo Tuusniemi Valtuustosali, Keskitie 22, Tuusniemi klo Kuopio Op pankkisali, Puijonkatu 25, Kuopio klo Helsinki MTK kokoustila, Simonkatu 6, Helsinki klo Maaninka Valtuustosali, Maaningantie 32, Maaninka klo Karttula Eevantalo, Keihäskoskentie 150, Syvänniemi klo Tervo Op kokoustila, Urheilutie 1, Tervo Teemoina mm. puukauppa, jäsenyysasiat, muut ajankohtaiset aiheet. Osuuspankin edustaja mukana tapahtumissa. Tilaisuudet alkavat kahvilla. Tervetuloa joukolla mukaan! Metsänomistajat Metsänomistajat POHJOIS-SAVO ETELÄ-KARJALA Ammattilaiselle metsänhoitoon Agrimarketista SUOJAKYPÄRÄ PRO JONSERED 60,- TURVA- AVOHAALARI BASIC 119,- RAIVAUSSAHA JONSERED FC ,- Omassa yhtiössä sa tuu vähemmän vahinkoja. Välitetään toisistamme. Asiakkaiden 100 %:sti omistamassa yhtiössä keskitytään 100 %:sti asiakkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen. Viime vuonna teimme yli 3000 turvallisuuskartoitusta maatila-asiakkaillemme ja ylpeinä voimme sanoa, että LähiTapiolan asiakkaille käy vähemmän vahinkoja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turvallisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa entistä parempaan MTK:n jäsenetuun. KOMBIKANNU 6 L/2.5 L 39,90 MOOTTORISAHA JONSERED CS ,- Ota yhteyttä ja kysy myös mainiosta korvauspalvelustamme sekä omistajaasiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluista pankki- ja sijoituspalveluista. Vakuutuspalvelut Ajoneuvokorvaukset Omaisuuskorvaukset Henkilökorvaukset Hätäpalvelu (iltaisin ja viikonloppuisin) Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, TOIVALA, p Avoinna ma-pe 8-18, la 9-15 Agrimarket Suonenjoki Lentokentänkatu 2 p Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13 Puheluhinnat: Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

18 18 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Yhteinen toimisto toteutui Metsänhoitoyhdistys on toiminut ns. tiimiorganisaationa koko 2000-luvun. Maaninka ja Siilinjärvi ovat muodostaneet yhden tiimin vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen toimittiin erillisinä tiimeinä. Toimihenkilöitä tiimissä on 6, metsureita 17 ja yrittäjiä 5 8. Tiimillä on ollut toimistot molemmissa kunnissa. Töiden organisoinnin ja tiedonkulun kannalta järjestely on aiheuttanut ongelmia. Yhteisiä tiloja on haettu jo parin vuoden ajan. Keväällä sopivat tilat löytyivät Siilinjärveltä, yrityskeskus Innocumin tiloista Harjamäestä. Vuokrasopimus uusista tiloista solmittiin kesäkuussa ja muuttamaan päästiin elokuun lopulla. Kaikki työpisteet olivat toimintakunnossa 1. päivä syyskuuta alkaen. Metsänhoitoyhdistyksen palvelut säilyvät molemmissa kunnissa ennallaan. Metsänomistajien palvelutarjonnasta vastaavat entiset tutut toimihenkilöt; Maaningalla Tuomo Kärkkäinen ja Voitto Vauhkonen sekä Siilinjärvellä Sampo Ylivainio ja Mauri Säisä. Koko tiimin alueella metsäsuunnittelua tekee Timo Kymäläinen ja toteutuksia hoitaa Janne Rajala. Toimihenkilöt ovat uusiin toimitiloihin tyytyväisiä. Tiedonkulku parani merkittävästi ja yhteisten palavereiden pito helpottuu. Tietoliikenneyhteydet ja niiden nopeus on huippuluokkaa. Uuden toimiston osoite on: Isoharjantie 4, Siilinjärvi (Rakennus S 3) Mauri Säisä Riistaveden toimiston muutto Tuusniemelle Tuusniemi-Riistavesi-Vehmersalmi (mantereen puoli) tiimin Riistaveden toimisto on muuttanut kesän kuluessa Tuusniemelle. Aiemmin kolmen toimiston toiminta on nyt järjestetty saman katon alle. Metsänomistajalle toimiston muutto ei aiheuta palvelutarjonnassa muutosta. Soitto tai sähköposti Arto Heikkiselle, niin palvelu pelaa kuten ennenkin. Jokaisella toimihenkilöllä on oma vastuualueensa metsänomistajan palveluketjussa. Kun työskennellään samalla toimistolla, tämä ketju saadaan toimimaan paremmin. Vaikka sähköinen tiedonkulku onkin nykypäivää, niin joskus tulee mieleen kysymys tai ongelma, joka on hyvä selvittää kasvokkain työkaverin kanssa. Tiimin jäsenten näkeminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja samalla pystyy huolehtimaan myös työtoverista. Jukka Väisänen Tuomo Kärkkäinen ja Sampo Ylivainio tutkimassa myrskytuhotyömaan karttoja uudella toimistolla. Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu Metsäpäivät Metsänomistaja-viikolla klo Kuopiossa, Soisalon saaren puolella, Räsälän kylällä, Puutossalmentien ja Leppävirrantien risteysalueen tuntumassa, Kauppatie 100. Päivän teemana mm. lannoitus (boorinpuutos), laatukoivun kasvatus, runkohinnoittelu (katkonnan vaikutus lopputulokseen) klo Siilinjärvellä, Hamulassa, Koivusaarentie 130. Koneellisen istutuksen työnäytös klo Rautalammilla, Kerkonjoensuun kylässä, Metsäniemen tilalla. Repolantie 250, vasemmalle Metsäniementielle. Ennakkoraivauksen ja hakkuun työnäytös klo Tervossa, Savelan ulkoilualueella, Kangastie 50, opastus Lohitieltä. Ennakkoraivaus työnäytös klo Riistavedellä, Savulahdentien varrella, opastus Joensuun tieltä. Taimikon koneellisen kitkennän työnäytös klo Keiteleellä, Keiteleen kunnan Savolan tilan maastossa, Koiramäentie 170. Taimikon koneellisen kitkennän työnäytös. Tarjoamme nuotiokahvit ja makkarat! Lämpimästi tervetuloa! Metsänomistajat Metsänomistajat POHJOIS-SAVO ETELÄ-KARJALA

19 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Koulutusta metsänomistajille syksyllä 2014 Metsänomistajien metsäopintomatka Unkariin Metsäilta Siilinjärvellä marraskuussa 2014 Tupaillat marras-joulukuussa Metsänomistajat POHJOIS-SAVO Hyvä metsänomistaja, muistathan ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi metsänhoitoyhdistykseen! Metsäno POHJOIS-K Tilaa uutiskirje osoitteesta Pääkaupunkiseudun tapahtumat syksyllä 2014 Ilmoittautumiset ja lisätietoa tapahtumista: tai Palvelutoimisto, puh Haluatko saada metsäomaisuudestasi enemmän irti? Osallistu metsänomistajan talouskoulutukseen syksyllä Mitä: Kolmen päivän kestoisella kurssilla käsitellään metsään liittyviä talousasioita tuoreiden aihepiirien ja sisältöjen avulla. Miksi osallistua: Osallistumalla saat käyttöösi uusia näkökulmia ja helppokäyttöisiä metsään liittyvien talousasioiden seurannan ja suunnittelun työvälineitä, joista on oikeaa hyötyä koulutuksen jälkeenkin. Kenelle: Koulutus sopii kaikille metsän taloudesta kiinnostuneille henkilöille. Koulutuspäivät: la , la ja la , klo Paikka: Simonkatu 6, Helsinki Koulutuksen hinta/hlö: 270,00 EUR + alv 24%. (metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu). Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kati Häkkinen, p tai Kouluttajana Janne Saari, KTM, p Muuta: Ilmoittautumisen jälkeen sinulle lähetetään erillinen kutsu koulutuksesta. Ilmoittauduthan nopeasti, paikkoja rajoitetusti! Paikka: Maisalantie, Mäntsälä Aika: :00 Tervetuloa Mhy Uusimaan ja MTK Mäntsälän järjestämiin iltamiin. Lihakeittotarjoilu ja yhteistyökumppaneiden osastot ovat avoinna klo alkaen ja klo aloitetaan asiaa ja viihdettä sisältävä ohjelma. Loppuilta tanssahdellaan Eki Jantunen ja Mutkattomat- yhtyeen tahdissa. Metsänomistajien Palvelutoimisto järjestää yhteiskuljetuksen pääkaupunkiseudun metsänomistajille. Bussikuljetus lähtee Mikonkadun tilausajopysäkiltä Rautatientorilta klo Paluukuljetus Suurlavalta lähtee klo Ilmoittautuminen iltamiin sekä yhteiskuljetukseen mennessä. Bussikuljetus 50 ensimmäisenä ilmoittautuneelle. Iltamat ja yhteiskuljetus ovat maksuttomia metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja heidän perheenjäsenille. Paikka: Helsinki, Unioninkatu 40, Metsätalo, sali 1 Aika: :00 Kahvitarjoilu: klo Luento: klo Uusi puutavaranmittauslaki tuli kokonaisuudessaan voimaan vuoden alusta. Lain merkittävimpiä muutoksia ovat energiapuun mittauksen sisällyttäminen lain piiriin ja mittausmenetelmien ja tarkkuusvaatimusten ajantasainen määrittely. Asiantuntija Jukka Korri Työtehoseurasta käy läpi lain muutokset ja aluejohtaja Pauli Rintala MTK:sta kertoo puutavaranmittauksesta käytännössä. Ilmoittautuminen mennessä. Paikka: Helsinki, Unioninkatu 40, Metsätalo, sali 1 Aika: :00 Kahvitarjoilu: klo Luento: klo Metsänomistaja on myös kiinteistön omistaja. Illan aikana selviää mitä ovat rasitustodistus ja lainhuuto tai milloin tarvitaan maisematyölupaa. Oikeustieteen yo Juho Tuomi käy läpi metsäkiinteistön omistajan muistilistan asioista, jotka kaikkien metsänomistajien tulee tietää. Ilmoittautuminen mennessä. Paikka: Grangård, Ruohosuontie 3, Rajamäki Aika: :00 Bussikuljetus Helsingistä: klo Vierailun kesto: klo Tervetuloa joulukuusiretkelle Grangårdin tilalle. Joulukuusenkasvattaja Janne Saarinen kertoo meille kuusien kasvatuksesta. Tilalla kasvaa noin joulukuusta, joista 6 ha pelloilla ja 4 ha metsämaalla. Nautimme kodassa tai ulkona nuotiomakkarat kahvin ja glögin kera. Voit halutessasi valita ja kaataa mieleisesi kuusen kotiin vietäväksi. Kuuset maksavat euroa ja ne maksetaan paikanpäällä käteisellä. Järjestämme yhteiskuljetuksen pääkaupunkiseudun metsänomistajille. Joulukuusen voi kuljettaa linja-auton tavaratilassa. Bussikuljetus lähtee Mikonkadun tilausajopysäkiltä Rautatientorilta klo ja paluukuljetus lähtee viimeistään klo Ilmoittautuminen retkelle ja yhteiskuljetukseen mennessä. Bussikuljetus 50 ensimmäisenä ilmoittautuneelle. Retki ja yhteiskuljetus ovat maksuttomia metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja heidän perheenjäsenille. Tietoa Grangårdin tilasta: Meidän viikonloppu- messut Aika: perjantai klo , lauantai klo , sunnuntai klo Paikka: Helsingin Messukeskus, Pasila Messukeskuksessa järjestetään Meidän viikonlopputapahtumakokonaisuus, joka kokoaa viidet messut saman katon alle. Metsämessuilla pääset tutustumaan metsien virkistyskäyttöön, metsänhoitoon ja metsänomistajille tarkoitettuihin tuotteisiin ja palveluihin. Tervetuloa Metsänomistajat- osastolle 6f69. Metsänomistajien lyhytkurssit sekä ammattitutkinto Aika: jatkuva, viikonloppukoulutuksena Paikka: Hyria koulutus, Hyvinkää Soveltuu erityisesti uusille metsänomistajille. Ilmoittautuminen: opintosihteeri Marjukka Immonen, , kouluttaja Tuovi Aalto, fi

20 20 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2014 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennusja perusparannus Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja kiinteistönvälitys Puunkaatoapu sähkölinjojen vierestä ja tonteilta Luonnonhoitopalvelut Metsäpäivät Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien ja siementen välitys, istutus ja siementen kylvö Taimikonperkaus Kunnostusojitus Metsäsuunnitelmien laadinta Asiantuntijapalvelut *Metsäarviot *Metsäveroilmoitukset Metsänomistajien koulutus Nuorten metsäosaamisen edistäminen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Minna Canthin katu 11 B Kuopio puh Y-tunnus

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Kemeralain uudistaminen

Kemeralain uudistaminen Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 2015-2020 Eduskunta hyväksynyt 12/ 2014 Laki notifioitavana EU komissiossa Uudistuksen tavoitteet Kannustavuus Tehokkuus Oikeat työt oikeaan aikaan Järjestelmän

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot