Vuosikertomus 2000 Finnvera Oyj. Vuosikertomus 2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2000 Finnvera Oyj. Vuosikertomus 2000"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2000 Finnvera Oyj Vuosikertomus 2000

2 Finnveran vuosi 2000 Finnveran, kauppa- ja teollisuusministeriön, TE-keskusten ja yrittäjäjärjestöjen kehittämä Pienyritysten kasvurahoitusohjelma (Pikara) aloitettiin helmi-maaliskuussa. Ohjelman tavoitteena on rohkaista ja opastaa pienyrityksiä hallittuun ja suunniteltuun kasvuun. Finnvera Oyj ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj allekirjoittivat lopullisen kauppakirjan Arsenalin elvytettävien asiakkaiden saamisten myynnistä Finnveralle. Saamiset siirtyivät Finnveralle lukien. Finnvera Oyj:n yhtiöjärjestystä muutettiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa siten, että hallitukseen kuuluu vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallituksen jäseneksi nimitettiin apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä. Yhtiön organisaatiota uudistettiin lukien. Finnvera Oyj ja Luxemburgin takuulaitos Office du Ducroire (ODL) solmivat jälleenvakuutussopimuksen. Sopimus mahdollistaa sen, että viejä voi asioida vain toisen maan takuulaitoksen kanssa silloin kun vientikauppaan liittyy toimituksia sekä Luxemburgista että Suomesta. Finnvera Oyj ja Maailmanpankkiryhmään kuuluva Multilateral Investment Guarantee Agency (MIGA) solmivat investointitakuita koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on edistää ulkomaisia suoria investointeja takuujärjestelyin. Finnvera otti käyttöön kolmiportaisen ympäristöluokituksen vientitakuuhankkeiden kokonaisriskien arvioinnissa lokakuussa. Euroopan komissio hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) osallistuu Finnveran rahoitusohjelmien rahoitukseen Itä- ja Pohjois- Suomen tavoitealueella 1 sekä Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2 vuosina Marraskuussa Uudenmaan aluekonttori aloitti toimintansa. Finnvera ja Venäjän Pienyritystukirahasto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Sopimuksella pyritään edistämään osapuolten yhteistyötä pk-yritystoiminnan rahoittamisessa ja kehittämisessä erityisesti Suomen ja Venäjän lähialueilla. Finnvera ja Uusyrityskeskusten yhteistyöjärjestö Suomen Jobs and Society ry allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, uusien yritysten syntymistä ja taloudellista kehitystä sekä parantaa yritystä perustavien asiakkaiden palvelua. Finnveran vuosikertomus 2000 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osavuosikatsaus ajalta julkaistaan Myös osavuosikatsaus on saatavana kolmella kielellä. Julkaisuja voi tulostaa Finnveran Internet-sivuilta osoitteesta tai niitä voi tilata Finnveran tiedotuksesta, puh , faksi ,

3 Sisältö Finnvera lyhyesti 2 n katsaus 4 Toimintaympäristö 6 Liiketoiminta 12 Rahoitus- ja asiantuntijayhteistyö 20 Tilinpäätös 2000 Hallituksen toimintakertomus 23 Konsernin tunnusluvut 31 Konsernin tuloslaskelma 32 Konsernin tase 33 Konsernin rahoituslaskelma 34 Emoyhtiön tuloslaskelma 35 Emoyhtiön tase 36 Emoyhtiön rahoituslaskelma 37 Liitetiedot ja voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 53 Hallintoneuvoston lausunto 53 Tilastoliite 54 Hallinto ja henkilöstö 60 Rahoitustuotteet 66 Neuvottelukunnat 67 Yhteystiedot 72

4 Finnvera lyhyesti Kotimaan liiketoiminta Vastuukanta Toimialoittain Yhteensä Mmk Teollisuus 62 % Liike-elämän palvelut 17 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10 % Matkailu 10 % Maaseutuelinkeinot 1 % Ulkomainen riskinotto Kokonaisvastuut tuotteittain Yhteensä Mmk Ostajaluottotakuut 80 % Luottoriskitakuut 4 % Remburssitakuut 4 % Investointitakuut 5 % Raaka-ainetakuut 7 % Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka aloitti toimintansa , jolloin Kera Oyj sulautettiin ja Valtiontakuukeskuksen liiketoiminta liitettiin Finnvera Oyj:hin. Erityisrahoituspalveluja tarjoamalla Finnvera kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Finnvera toimii myös Euroopan unionin rahoituksen välittäjänä suomalaisille pk-yrityksille. Missio Finnvera Oyj:llä on lain mukaan kolme päätehtävää: pk-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen yritysten kansainvälistäminen ja viennin edistäminen valtion elinkeino- ja aluepoliittisten toimenpiteiden toteuttaminen markkinoita täydentävänä riskirahoittajana. Tehtäviään Finnvera toteuttaa ensisijaisesti rahoituksen keinoin. Finnvera myöntää lainoja yrityksille ja yrittäjille sekä takauksia ja vientitakuita yrityksille ja rahoittajille. Avainluvut Konserni Emoyhtiö Konserni Emoyhtiö Liikevaihto, Mmk 806,1 798,2 681,0 680,5 Liikevoitto tai -tappio, Mmk 231,6 191,9 151,7 150,6 % liikevaihdosta 28,7 24,0 22,3 22,1 Taseen loppusumma, Mmk 7 919, , , ,7 Vastuut kokonaisuudessaan, Mmk , , , ,7 Tuotto-kulu -suhde 2,6 2,6 2,2 2,3 Vakavaraisuussuhde 15,3 16,3 16,4 16,3 Luottotappiot ja maksetut korvaukset (nettokorvaukset), Mmk 148,5 148,5 115,8 115,8 Luotto- ja takaustappiot, Mmk 119,8 119,8 115,8 115,8 Vientitakuutoiminnan tappiot, Mmk 28,7 28,7 0,0 0,0 Erityistakaustappiot, Mmk 0,0 0,0 0,0 0,0 Henkilöstömäärä, keskimäärin Finnveran toimintaa säätelevät seuraavat lait: laki valtion erityisrahoitusyhtiön perustamiseen liittyvistä järjestelyistä 442/1998 laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä 443/1998 laki Valtiontakuurahastosta 444/1998 laki erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta 445/1998 vientitakuulaki 479/62 sekä siihen liittyvät lait 651/85 ja 150/91 laki ympäristösuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista 609/73 valtiontakauksiin liittyvät lait 375/63, 573/72, 1149/91 ja 594/92 Kauppa- ja teollisuusministeriö määritteli syyskuussa 2000 omistaja- ja elinkeinopoliittiset ohjaus- ja valvontakriteerit, joiden pohjalta yhtiön kehitystä seurataan vuoden alusta lähtien. Selvitys Finnvera Oyj:n perustamisesta ja toiminnan aloittamisesta löytyy osoitteesta oyj/esittely/synty Visio Finnvera toteuttaa valtion elinkeinopolitiikkaa erityisrahoituksen keinoin. Finnvera edistää rahoituksen keinoin erityisesti uusien yritysten perustamista ja kansainvälistymistä yhdessä muiden elinkeinopolitiikkaa toteuttavien tahojen kanssa. Finnvera tarjoaa vientitakuutoiminnassa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Strategia Erityisrahoituspalvelujen tarjoaminen kauppaja teollisuusministeriön asettamien omistaja- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti yritysten kotimaan toimintojen, kansainvälistymisen ja viennin kehittämiseen. Palveluja tarjotaan sekä oman valtakunnallisen aluekonttoriverkoston että yhteistyökumppaneiden palvelu- ja jakeluverkoston kautta. Liiketoiminnan hallittu kasvattaminen siten, että itsekannattavuustavoite saavutetaan pitkällä aikavälillä. Kasvua tavoitellaan sellaisilta toimialoilta ja alueilta, joilla on erityistä tarvetta markkinoita täydentävän erityisrahoitusyhtiön palve- 2

5 Finnvera lyhyesti luille. Tällaisia ovat erityisesti palveluelinkeinot ja kasvukeskukset eri puolilla maata. Toimintaa tehostetaan myös aluepoliittisilla kansallisilla tukialueilla ja Euroopan unionin tavoitealueilla Suomessa. Riskirahoitukseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen asiakastarvelähtöinen kehittäminen sekä kilpailukykyisen vientitakuujärjestelmän tarjoaminen Suomessa toimiville yrityksille. Tämä edellyttää henkilöstön osaamis- ja motivaatiotason jatkuvaa vahvistamista koulutusjärjestelmiä sekä palkkio- ja kannustejärjestelmiä kehittämällä. Liiketoiminnan organisointi Finnvera Oyj:n liiketoiminta jakautuu kotimaiseen rahoitustoimintaan ja ulkomaiseen riskinottoon. Finnveran asiakaskunnan kehitystä seurataan asiakasryhmittäin. Asiakasryhmäjako perustuu yritysten henkilöstömäärään. Pk-yksikön toimialueeseen kuuluvat pienyritykset (alle 10 henkilöä työllistävät yritykset) ja pk-yritykset ( henkilöä työllistävät yritykset). Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset kuuluvat kenttäyksikön vastuualueeseen. Suurasiakasyksikkö vastaa viennin rahoitukseen ja ulkomaisiin investointeihin liittyvien poliittisten ja kaupallisten riskien suojaamisesta sekä suuryritysten kotimaiseen riskinottoon liittyvistä päätöksistä. Finnveran tulosvastuullisia yksiköitä ovat aluekonttorit ja suurasiakasyksikkö. Aluekonttoreita ja liiketoimintayksiköitä palvelee neljä tukiyksikköä: kehitysyksikkö, talousja tietohallintoyksikkö, rahoitusyksikkö ja lakiasiainyksikkö sekä esikuntatoimintoina sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja tiedotus. Finnveralla on pääkonttorit Helsingissä ja Kuopiossa. Yrityksen kotipaikka on Kuopio. Aluekonttorit kevat vientitakuu- ja muut rahoitusratkaisut tehdään suurasiakasyksikössä Helsingissä. Finnveralla on aluekonttorit Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Uudellamaalla. Uudenmaan aluekonttori, joka aloitti toimintansa , toimii Helsingin pääkonttorin yhteydessä ja palvelee muualla kuin pääkaupunkiseudulla sijaitsevia uusmaalaisia yrityksiä. Rahoitustuotteet Finnveran erilaiset laina-, takaus- ja takuutuotteet on ryhmitelty rahoituksen käyttötarpeen mukaisesti investointi-, käyttöpääoma-, kehittämis-, pien-, kansainvälistymis- ja vientitakuurahoitusohjelmiksi. Tarkemmat tiedot rahoitustuotteista ja -palveluista osoitteessa ja sivulla 66. Finnvera Oyj:n organisaatio Yhtiökokous Johdon esikunta Tiedotus Riskienhallinta Sisäinen tarkastus Hallintoneuvosto Hallitus Liiketoimintayksiköt Tukiyksiköt Kehitys Talous- ja tietohallinto Lakiasiat Rahoitus Finnveran 16 aluekonttorin ja kenttäyksikön muodostama kenttäorganisaatio vastaa kotimaan rahoitustoiminnasta sekä Euroopan unionin rahoitusohjelmiin sisältyvien rahoituspalvelujen välittämisestä. Aluekonttorit markkinoivat myös vientitakuita asiakasyrityksilleen. Ulkomaista riskinottoa kos- Pk-yksikkö Kenttäyksikkö Talous- ja tietohallintoyksikkö 16 aluekonttoria Talousjohtaja Aarno Järvinen Suurasiakasyksikkö 3

6 n katsaus Finnveran toinen toimintavuosi on osoittanut uuden erityisrahoitusyhtiön löytäneen paikkansa rahoitusmarkkinoilta. Monipuoliset rahoituspalvelut ovat oman aluekonttoriverkostomme ja yhteistyökumppaneidemme toimipisteiden kautta yhä laajemmin asiakkaiden ulottuvilla. Asiakkaamme ovat palvelumme löytäneet ja osanneet niitä myös käyttää. Tästä ovat osoituksena muun muassa takausten ja takuiden osuuden selkeä kasvu. Yhteistyö pankkien ja vakuutuslaitosten kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. Viennin rahoituksessa yhteistyö jatkui sekä koti- että ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa ulkomaisten pankkien suhteellisen osuuden edelleen kasvaessa. Pk-yritysten kansainvälistymiseen soveltuvia rahoituspalveluja on kehitetty Finnveran perustamisesta lähtien. Nämä rahoitustuotteet ovat edelleen EU-komission hyväksyntää vailla. Yrittäjäkunta Suomessa ikääntyy vauhdilla. Finnveran uusi yrittäjälaina, joka tätä kirjoitettaessa on myös notifioitavana EU-komissiossa, on rahoitusväline omistajanvaihdoksen toteuttamiseksi muun muassa sukupolvenvaihdostilanteessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö määritteli Finnveralle syyskuussa 2000 omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja mittarit, joiden avulla vastaisuudessa seurataan Finnveran onnistumista sille asetetuissa tehtävissä. EU monipuolistaa Finnveran alueellisia toimintamahdollisuuksia Jos Finnveran toimintaa tarkastellaan alueellisesta näkökulmasta, on selkeästi havaittavissa, että uusien yritysten perustaminen ja pk-yritysten kasvu painottui viime vuonna edelleen kasvukeskuksiin. Finnveran rooli valtion alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttajana on perustunut erilaisiin, valtion korkotukea sisältäviin rahoitusinstrumentteihin sekä luotto- ja takaustappiokorvaussitoumuksiin. Näiden tukielementtien ansiosta Finnvera, jonka tehtävänä on yritystoiminnan ja yritysten kasvun edistäminen tasapuolisesti eri puolilla maata, on voinut ottaa enemmän riskiä kuin markkinaehtoiset rahoittajat sellaisillakin alueilla, joille muut rahoittajat eivät ole voineet hakeutua. Rahoituspäätöstemme peruskriteereinä ovat kuitenkin aina rahoitettavien hankkeiden ja yritysideoiden elinkelpoisuus ja kannattavuus. Lähivuosina Finnveran rooli aluepoliittisena toimijana saa uusia ulottuvuuksia. Viime vuonna Finnvera, kauppa- ja teollisuusministeriö ja Euroopan komission aluepoliittinen pääosasto sopivat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusohjelmien rahoituksen välittämisestä EU:n tavoitealueille Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Länsi- ja Etelä- Suomessa. Rahoitustoiminta, joka käynnistyy tämän vuoden keväällä, toteutetaan Finnveran pienrahoitus- ja kasvurahoitusohjelmien tuotteilla. Rahoitus on tarkoitettu toimintaansa aloittaville yrityksille, pienyrityksille ja kasvuhakuisille pk-yrityksille. EAKR-rahoituksen myötä Finnveran riskinkantokyky EU:n tavoitealueilla Suomessa kasvaa. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteet yritystoiminnan alueelliseksi edistämiseksi EU-maissa ovat varsin kunnianhimoisia. Finnveran mahdollisuuksia alueellisena elinkeinopolitiikan toteuttajana laajentaa myös yhteistyö TE-keskusten ja Tekesin, Sitran ja Finpron kanssa. Strategiset valinnat Finnveran strategian avainalueiksi määriteltiin syksyllä 2000 kasvu ja kannattavuus. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää, että onnistumme löytämään asiakkaiksemme yrittäjiä ja yrityksiä, joiden tavoitteena on toimintansa kehittäminen ja kasvattaminen. Lisäksi meidän on jatkuvasti voitettava asiakkaittemme luottamus ja toimittava siten, että he ovat tyytyväisiä tuotteisiimme ja palveluihimme. Tämä puolestaan on mahdollista vain asiantuntevan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Tavoitteiden saavuttamiseksi Finnverassa on panostettu sekä strategiseen kehitystyöhön että rahoitusprosessien kehittämiseen. Koko organisaation laajuinen laatuprojekti sekä yhtiön strategisia tavoitteita yksikkötasolla ohjaava Balanced Scorecard - ajattelu luovat osaltaan pohjaa tulevaisuuden kasvulle ja kannattavuudelle. Myös rahoitusprosesseja on selkiytetty ja nopeutettu. Nämä toimenpiteet edesauttavat myös itsekannattavuustavoitteen saavuttamista. Perinteisen vientitakuutoiminnan lisäksi Finnvera pyrkii omalla toiminnallaan rohkaisemaan pkyritysten kansainvälistymistä. Onnistuminen pksektorin kansainvälistymisen rahoittamisessa sekä volyymiltaan jatkuvasti kasvavien, yksittäisten vientitakuu- ja projektirahoitushankkeiden riskien hallinnassa ovat Finnveran tulevista haasteista suurimpia. Kansainvälistymisrahoitukseen ja vientitakuutoimintaan kohdistuvat myös suurimmat kasvuodotukset. Rahoituksen painopisteen siirtyminen lainoista takauksiin jatkuu. 4

7 FINNVERA OYJ:N TOIMITUSJOHTAJA MARKKU MÄKINEN Tulos odotusten mukainen Kulunut vuosi 2000 oli Finnveran asiakaskunnalle hyvä vuosi. Pk-yritysten investointiaste kasvoi ja viennin veto jatkui. Jos tarkastellaan viime vuoden aikana myönnetyn rahoituksen jakautumista eri tuotteiden kesken, voidaan todeta, että Finnveran henkilöstö on osannut asiantuntevasti käyttää yhtiön laajaa tuotevalikoimaa asiakkaille tarjotuissa rahoitusratkaisuissa. Finnveran liiketoiminta kehittyi katsauskauden aikana myönteisesti. Yritysten kotimaan toimintoihin Finnvera myönsi rahoitusta kaikkiaan 4,1 miljardia markkaa, yli 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Takausten ja takuiden osuus myönnetystä kotimaan rahoituksesta oli jo yli puolet. Vientitakuita myönnettiin yhteensä 13,6 miljardia markkaa. Tavoitteet ylitettiin selvästi sekä kotimaan rahoituksessa että vientitakuutoiminnassa. Konsernin toiminnan tulosta, 176,5 miljoonaa markkaa, voidaan vallinneissa suotuisissa suhdanneolosuhteissa pitää kohtuullisena. Edellisen vuoden tulos ilman satunnaiseriä oli 111,1 miljoonaa markkaa. On tosin otettava huomioon, että tulokseen sisältyy 75 miljoonaa markkaa valtion peruskorkotukea, joka asteittain poistuu lähivuosien aikana. Myös luotto- ja takaustappiot olivat ennätyksellisen alhaisella tasolla, pääosin hyvistä suhdanteista johtuen. Tulevaisuuden näkymät Finnveran merkitys suomalaisen yritystoiminnan ja viennin kehittäjänä sekä aluepoliittisena toimijana kasvaa. Yhteistyö muiden rahoittajien ja julkisten, yritystoimintaa edistävien sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden, kuten EU:n kanssa tiivistyy. Vuodelta 1962 peräisin olevan vientitakuulain uudistus, mikäli uusi laki toteutuu kuluvan vuoden aikana hallituksen esityksen mukaisena puitelakina, on Finnveran kannalta hyvä asia. Puitelaki on aiempaa vientitakuulakia joustavampi. Uusien viennin rahoitusriskeiltä suojautumiseen tarkoitettujen rahoitusmuotojen kehittäminen ja saaminen markkinoille nopeutuu, koska ne eivät enää edellytä lainsäätämisjärjestyksen mukaista etenemistä. Vaikka kaikkein nopeimman kasvun aika Suomen taloudessa näyttääkin olevan taittumassa, mitään äkillisiä muutoksia ei liene odotettavissa. Finnveran rahoituksen kysyntä säilynee tänä vuonna ennallaan. Epävarmuus Yhdysvaltojen taloudellisesta kehityksestä heijastunee, joskin viiveellä, myös Finnveran vientitakuutoimintaan ja siten myös osittain pk-sektoriin. Kiitän vuoden 2000 hyvistä aikaansaannoksista asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä. Markku Mäkinen 5

8 Toimintaympäristö Kotimarkkinat Sisämarkkinat Lähialueet Maailmantalous Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus Toimialoittain Yhteensä Mmk Teollisuus 68 % Liike-elämän palvelut 15 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10 % Matkailu 6 % Maaseutuelinkeinot 1 % Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus Teollisuus Yhteensä Mmk Elintarvikkeiden valmistus 5 % TeVaNaKe-valmistus 5 % Puuhun perustuva valmistus 16 % Kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus 7 % Metallituotteiden valmistus 35 % Sähkö- ja elektroniikka 14 % Muu teollisuus 18 % Muuhun teollisuuteen sisältyy mm. paperituotteiden valmistus, viestintäteollisuus, huonekalujen valmistus sekä lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus. Kotimarkkinat Taloudellinen tilanne Suomessa Talouskasvu jatkui Suomessa vuonna 2000 voimakkaana. Kokonaistuotannon kasvu oli 5,7 prosenttia ja vienti kasvoi yli 17 prosenttia. Myös investoinnit lisääntyivät voimakkaasti, noin 5 prosenttia. Keskimääräinen työttömyysaste putosi alle 10 prosentin. Kapasiteetin käyttöaste oli erittäin korkea kaikilla merkittävillä teollisuustoimialoilla; esimerkiksi metsäteollisuudessa se oli lähes koko vuoden selvästi yli 90 prosenttia. Alueiden epätasainen kehitys heijastui myös Finnveran rahoituskysyntään. Eniten rahoitusta myönnettiin kasvukeskuksissa sijaitsevissa konttoreissa. Niissä varsinkin palvelujen ja niin sanotun uuden talouden yritysten osuus oli suuri. Rahoitus kasvoi kuitenkin myös kehitysalueilla. Perinteisen teollisuuden rahoitus jakaantui seutukunnittain tasaisemmin. Talouskasvun arvioidaan hidastuvan lievästi vuonna. Teollisuuden investointien ennustetaan lisääntyvän edelleen hyvän kysyntäkehityksen myötä. Viennissä nopein kasvuvaihe lienee ohi, mikä johtuu Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisesta. Kasvukeskukset erottuvat myös ennusteissa. Tuotannon kasvu ylittää koko maan keskiarvon selvästi Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Myös Pirkanmaalla ja Keski- Suomessa tuotannon kehityksen ennakoidaan olevan hyvin positiivista. Elektroniikan rooli on odotettavassa kasvussa merkittävä. Varsinais-Suomen tuotannon kasvusta elektroniikkateollisuus edustaa reilua puolta ja Pohjois-Pohjanmaallakin lähes puolta koko kasvusta. Koko maassa palvelujen määrän odotetaan kasvavan edelleen voimakkaasti. Kehitys Finnveran asiakastoimialoilla Teollisuusyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi kertomusvuoden aikana 34 prosenttia. Metalli- ja konepajateollisuuden osuus teollisuuden rahoituksesta oli kolmannes. Lisäksi rahoitettiin merkittävästi puuhun perustuvaa valmistusta sekä elektroniikka- ja sähköteollisuutta, jonka rahoitus kasvoi selvästi muita toimialoja enemmän. Tarkemmat toimialakohtaiset tiedot löytyvät osoitteesta oyj/talous Metalliteollisuus Metalliteollisuuden tuotannosta noin 60 prosenttia meni vientiin. Vuoden 2000 aikana kaupantekoa erityisesti EU-alueen ulkopuolelle helpotti euron alhainen kurssi. Metalliteollisuuden yritykset verkottuivat yhä laajemmin tiiviin tuotantoyhteistyön luomiseksi. Vuonna 2000 jo yli 90 prosenttia tuotteista oli suoraan asiakkaiden tarpeisiin suunniteltuja koneita ja laitteita. Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialan kasvu painottui erityisesti tietoliikennelaitteisiin. Kasvua on jonkin verran hidastanut yhä vaikeammaksi käynyt komponenttipula. Sen odotetaan kuitenkin helpottuvan vuoden aikana. Myös materiaalikustannukset ovat nousseet. Toimialan ennustetaan kasvavan myös jatkossa. Kasvu painottunee edelleen tietoliikennelaitteisiin. Tuotannon kasvun odotetaan olevan voimakkainta Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tieto- ja viestintäteollisuus Voimakkaimmin kasvava alue on informaatiosektori. Uusmediatoimialan yritysten liikevaihdon arvioidaan vuonna 2000 ylittäneen miljardin markan rajan. Kasvua edelliseen vuoteen on siten yli 20 prosenttia. Finnverassa tietoteollisuudelle myönnettiin rahoitusta kertomusvuoden aikana 75 miljoonaa markkaa. Kasvua edellisen vuoden myöntämismääriin verrattuna on 150 prosenttia. Viestintäteollisuudessa koko joukkoviestinnän toimitusten arvo on yli 20 miljardia markkaa. Voimakkainta kasvu on ollut graafisessa viestinnässä. Finnverassa viestintäteollisuudelle myönnettiin uutta rahoitusta 74 miljoonaa markkaa. Kasvua edellisen vuoden myöntämismääriin oli 57 prosenttia. Puuhun perustuva valmistus ja rakentaminen Toimiala hyötyi vuonna 2000 myönteisestä suhdannetilanteesta. Tuotannon määrä kasvoi sekä 6

9 Luottamus ja rehellisyys Lunastamme asiakkaiden, omistajien, sidosryhmien ja työtovereiden luottamuksen sanoilla ja teoilla, rehellisyydellä ja työtovereiden arvostuksella.

10 Toimintaympäristö Kotimarkkinat Sisämarkkinat Lähialueet Maailmantalous Kotimaan liiketoiminta Vastuukanta Toimialoittain Yhteensä Mmk Teollisuus 62 % Liike-elämän palvelut 17 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10 % Matkailu 10 % Maaseutuelinkeinot 1 % Kotimaan liiketoiminta Vastuukanta Teollisuus Yhteensä Mmk Elintarvikkeiden valmistus 7 % TeVaNaKe-valmistus 5 % Puuhun perustuva valmistus 19 % Metallituotteiden valmistus 31 % Sähkö- ja elektroniikka 11 % Muu teollisuus 27 % Muuhun teollisuuteen sisältyy mm. paperituotteiden valmistus, viestintäteollisuus, huonekalujen valmistus, kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus sekä lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus. puutuoteteollisuudessa että rakentamisessa. Toimialan näkymiä pidetään edelleen kohtuullisen hyvinä. Rakentamisen kasvuvauhti tulee ennusteiden mukaan vaimenemaan. Valmistaloteollisuudessa niin näyttäisi jo tapahtuneenkin. Sisämarkkinat Euroopan unionin alueen taloudellista kehitystä leimasivat kuluneen vuoden aikana euron arvon heikkeneminen ja erot jäsenmaiden talouskehityksessä. Suomessa kasvu oli alueen voimakkaimpia, mutta myös inflaatio oli korkea. Vaikka kovimman kasvuvaiheen uskotaan olevan ohi, arvioidaan alueen talouskasvun jatkuvan ja olevan vuonna noin 3 prosentin tasolla. Euron vahvistuminen ja Yhdysvaltojen talouskehityksen nopea hidastuminen loppuvuodesta 2000 nostanevat euroalueen kasvunopeuden vuonna ohi Yhdysvaltojen kasvun. Euroopan komissio pyrkii yrityspoliittisen ohjelmansa mukaisesti parantamaan varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Yritystoimintaan voidaan kannustaa ja sitä voidaan kehittää muun muassa myöntämällä yrityksille lainoja ja takauksia, riskipääomaa tai yritystoiminnan alkuvaiheen rahoitusta ja ns. siemenrahoitusta. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa vuosiin ajoittuvan yritys- ja yrittäjyysohjelman (MAP), joka on kohdistettu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Finnveralle ohjelma on merkittävä, sillä se avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia Euroopan investointirahaston (EIF) kanssa. Ohjelma mahdollistaa mikro- ja kehityslainojen takaukset, yritysten tietotekniikkainvestointien rahoittamisen sekä vastatakauksen pääomasijoitustakaukselle. Lähialueet Finnveran tavoitteena on pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen muun muassa Suomen lähialueilla. Tämän vuoksi yhtiöllä on Pietarissa oma edustusto suomalaisten pk-yritysten riskirahoitustarpeiden kartoittamiseksi alueella. Edustustolla on keskeinen rooli vuosina 2000 toteutettavassa kauppa- ja teollisuusministeriön lähialuehankkeessa, Luoteis-Venäjän pk-rahoitusprojektissa (Luvera). Marraskuussa 2000 järjestettiin pk-yrityksille tarkoitettu rahoitus- ja juridiikkaklinikka, jossa asiantuntijat vastasivat yritysten kysymyksiin. Finnvera ja Venäjän Pienyritystukirahasto allekirjoittivat marraskuussa yhteistyösopimuksen, jolla pyritään edistämään yhteistyötä pk-yritystoiminnan rahoittamisessa ja kehittämisessä Suomen ja Venäjän lähialueilla. Venäjän Pienyritysrahasto käsittää 56 aluerahaston verkoston Venäjällä. Toistaiseksi Finnveralla on ollut eniten yhteistyötä Pietarin aluerahaston kanssa. Maailmantalous Maailmantalous kasvoi vuonna 2000 keskimääräistä nopeammin, alustavien arvioiden mukaan noin 5 prosenttia. Kasvun veturina toimi Yhdysvallat, jonka talouskasvu ylsi 5 prosenttiin. Euroopan unionin talouskasvu jäi 3,3 prosenttiin. Raakaöljyn tynnyrihinta oli hetkellisesti yli kolminkertainen vuoden 1998 lopun pohjalukemiin verrattuna. Korkeimmillaan raakaöljystä maksettiin noin 33 US-dollaria tynnyriltä. Loppuvuonna öljyn hinta laski nopeasti ja vuonna hinnan oletetaan tasaantuvan noin 25 dollariin tynnyriltä. Öljyn korkea hintataso vuonna 2000 näkyi öljyntuottajamaiden vaihtotaseiden ylijäämänä ja tuojamaiden vaihtotaseiden alijäämänä. Myös inflaatiopaineet maailmantaloudessa kasvoivat. Optimistiset arviot maailmantalouden näkymistä synkkenivät vuoden 2000 lopulla. Yhdysvaltojen keskuspankki (FED) laski ohjauskorkoaan talouskasvun hidastumisen pelossa. Japanin talouden vaikeudet jatkuivat. Deflaatiota pelätään edelleen ja maan pankkisektori on heikossa kunnossa. Talouskasvua odotetaan nyt EU:n alueelta. Maailmantalouden näkymien heikkeneminen johtanee pääoma- ja rahoitusvirtojen suuntautumiseen OECD-alueelle nousevien markkinoiden kustannuksella. Niille suuntautuneet yksityiset nettopääomavirrat jäivät vuonna 2000 ennakoitua huomattavasti alhaisemmalle tasolle. 8

11 Toimintaympäristö Kotimarkkinat Sisämarkkinat Lähialueet Maailmantalous Aasia elpyi, mutta kasvu epävarmaa Aasian nousevien markkinoiden elpyminen ja maksutaseiden tasapainottuminen jatkui vuonna Talouskasvu oli keskimäärin 7,3 prosenttia eli vuoden 1997 talouskriisiä edeltävällä tasolla. Talouskasvun nopeutumisesta ja ulkoisen maksuvalmiuden kohentumisesta huolimatta markkinoiden luottamus ei täysin palautunut: valuuttojen ulkoinen arvo heikkeni ja pörssikurssit romahtivat. Etelä-Korean 9 prosentin talouskasvusta huolimatta pörssikurssit putosivat 50 prosenttia. Alueelle suuntautui 39 prosenttia nouseville markkinoille kohdistuneista suorista investoinneista, vaikka poliittinen epävakaus vähensi Filippiinien, Thaimaan ja Indonesian houkuttelevuutta sijoituskohteena. Aasian talouskasvun odotetaan hidastuvan vuonna Yhdysvaltojen talouskasvun taituttua ja öljyn suhteellisen korkean hintatason vuoksi. Aasian kansantaloudet ovat huonosti valmistautuneita hidastuvaan kasvuun: talouksien elvytyspaketit, pankkien pelastusoperaatiot ja sosiaaliturvamenojen kasvu käänsivät budjetit alijäämäisiksi ja paisuttivat valtionvelkaa kahtena edellisvuonna. Yritys- ja rahoitussektorin heikkous vaivaa kansantalouksia vielä vuosia. Riskeistä huolimatta Aasian nousevia markkinoita voidaan edelleen pitää maailman nopeimmin kasvavana alueena. Aasian maat olivat Finnveran vientitakuilla katettavan viennin kärkimaita. Suurimmaksi markkinaksi nousi Filippiinit. Viiden suurimman vastuumaan joukkoon mahtuivat Aasian maista myös Thaimaa, Kiina ja Indonesia. Takuukysyntä kohdistui pääosin tietoliikennehankkeisiin. Ulkomainen riskinotto Kokonaisvastuut maaluokittain Yhteensä Mmk Maaluokka 1 11 % Maaluokka 2 7 % Maaluokka 3 17 % Maaluokka 4 27 % Maaluokka 5 23 % Maaluokka 6 12 % Maaluokka 7 3 % 1 paras, 7 huonoin Ulkomainen riskinotto Finnveran maaluokitus Erinomainen maksukyky 2 Hyvä maksukyky 3 Riittävä maksukyky 4 Kohtalainen maksukyky 5 Välttävä maksukyky 6 Heikko maksukyky 7 Erittäin heikko maksukyky 7 Vain lyhyen maksuajan takuita 7 Takuita ei myönnetä 9

12 Toimintaympäristö Kotimarkkinat Sisämarkkinat Lähialueet Maailmantalous Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut alueittain Yhteensä Mmk Aasia 39 % IVY 1 % Keski- ja Itä-Europpa 4 % Latinalainen Amerikka 27 % Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 16 % Teollisuusmaat 13 % Latinalainen Amerikka investoi Latinalaisessa Amerikassa takuukysyntä voimistui vuonna 2000 etenkin Brasiliassa ja Meksikossa, mikä heijastaa maiden suotuisia kasvunäkymiä. Meksikossa maata 71 vuotta hallinneen Institutionaalisen Vallankumouspuolueen valta päättyi rauhallisesti. Eniten poliittista kuohuntaa oli Andimaissa Perussa, Kolumbiassa ja Venezuelassa. Pahoin velkaantunut Argentiina joutui turvautumaan Kansainvälisen valuuttarahaston mittavaan tukipakettiin, jonka pitäisi taata maan ulkoinen maksukyky ainakin vuodeksi. Latinalaisessa Amerikassa on edelleen investointitarpeita suomalaisen teollisuuden kannalta tärkeillä tietoliikenne-, metsä- ja energiasektoreilla. Tämä pitää myös tulevaisuudessa yllä vientitakuiden kysyntää. Latinalaisen Amerikan maat tukeutuvat investointivetoiseen kasvuun, minkä seurauksena 43 prosenttia nouseville markkinoille kohdistuneista suorista investoinneista suuntautuu tälle alueelle. Merkittävin investointien kohdemaa on Brasilia. Venäjällä kasvu jatkui Venäjän talouden vuonna 1999 alkanut kasvu jatkui nopeana vuonna Kansantuote kasvoi poikkeukselliset 7 prosenttia. Kasvua vauhdittivat sekä tuontia syrjäyttävän kotimaisen tuotannon kasvu että raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen korkea taso. Kotimaisella sektorilla merkittävää oli investointien lähes 18 prosentin kasvu ja teollisuustuotannon nousu kaikilla tuotannonaloilla. Julkinen talous kohentui kasvaneiden verotulojen myötä; sekä valtion että alueiden yhteenlasketut budjetit olivat ylijäämäisiä. Myös ulkoinen sektori tervehtyi: valuuttavarannot olivat vuoden 2000 lopulla yli kaksinkertaiset vuoden alkuun nähden ja vaihtotaseen ylijäämä yli 30 miljardia dollaria. Finnvera alkoi jälleen vuonna 2000 myöntää takuita Venäjälle. Takuuvastuut kasvoivat lyhyen maksuajan luottoriskitakuissa. Keskipitkän maksuajan kauppojen takuukysyntä vilkastui pitkin vuotta. Keskipitkää maksuaikaa vaativat rahoitusjärjestelyt etenevät Venäjällä edelleen suhteellisen hitaasti, joten uusia ostajaluottotakuita ei tullut voimaan vuonna Turkkiin takuita energia- ja tietoliikennetoimialoille Keskisessä Itä-Euroopassa ja Lähi-idässä vientitakuukysyntä kohdistui edellisvuosien tavoin erityisesti energia- ja tietoliikennesektoreille Turkkiin. Marras-joulukuussa 2000 Turkin pankkisektori ajautui luottamus- ja likviditeettikriisiin, joka ravisteli koko maata. Turkki turvautui kriisin ratkaisussa Kansainvälisen valuuttarahaston apuun. Rahoituspaketin ehtona oli Turkin hallituksen lupaus tehostaa talouden uudistusohjelman toteutusta. Itä-Euroopan maat jatkoivat ponnistelujaan EU-jäsenyyden saavuttamiseksi edellisvuotta suotuisammissa olosuhteissa. Afrikan maiden luottokelpoisuus heikko Vientitakuiden kysyntä Afrikan maihin ylittää Finnveran takuutarjontamahdollisuudet. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alueen maiden luottokelpoisuus on edelleenkin heikko, vaikka talouskasvu onkin parantunut. Vuoden 2000 loppuun mennessä 18 Afrikan maata pääsi Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin koordinoiman, maailman köyhimmille maille suunnatun velanalennusohjelman HIPC:n toteutusvaiheen alkuun. Ohjelman tavoitteena on alentaa köyhimpien maiden ulkomainen velka tasolle, joka mahdollistaa investoinnit esimerkiksi opetukseen ja sosiaalisektorille. Laajemmat aluekohtaiset katsaukset vuoden 2000 kehityksestä löytyvät osoitteesta: oyj/talous 10

13 Asiakashyöty Asiakkaillemme tuotettu hyöty varmistaa toimintamme tuloksellisuuden ja luo edellytykset kannustavalle asiakaspalautteelle, jonka pohjalta kehitämme toimintaamme edelleen.

14 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus asiakasryhmittäin Yhteensä Mmk Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset 26 % henkilöä työllistävät yritykset 62 % Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset 12 % Kotimaan liiketoiminta Vastuut asiakasryhmittäin Yhteensä Mmk Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset 31 % henkilöä työllistävät yritykset 57 % Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset 12 % F innvera Oyj edistää rahoitustoiminnallaan pienten yritysten kehitystä ja kasvua, pkyritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä kaikkien yritysten viennin kehittymistä. Finnvera myöntää lainoja yrityksille ja yrittäjille sekä takauksia ja vientitakuita yrityksille ja rahoittajille. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Finnveran liiketoiminta jakautuu kotimaan rahoitustoimintaan ja ulkomaiseen riskinottoon. Kotimaan rahoitustoimintaa toteutetaan 16 aluekonttorissa, joista uusin, Uudenmaan aluekonttori, aloitti toimintansa marraskuun alussa Pääosa rahoituspäätöksistä tehdään aluekonttoreissa. Kaikki ulkomaista riskinottoa koskevat vientitakuuratkaisut sekä suurasiakkaita koskevat kotimaiseen riskinottoon liittyvät rahoitusratkaisut tehdään suurasiakasyksikössä Helsingissä. Kotimaan rahoitustoiminta on organisoitu asiakasyritysten henkilöstömäärän mukaan. Tämän jaottelun pohjalta seurataan liiketoiminnan kehittymistä. Pien- ja pk-yritysten tuotteiden ja rahoituspalveluiden kehittämisestä vastaa pk-yksikkö. Yksikkö vastaa myös yritysten terveyttämisestä. Vähintään 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä, kuntasidonnaisista kiinteistöyhtiöistä sekä pääomasijoitusyhtiöistä vastaa kenttäyksikkö. Yksikön vastuulla on myös Finnveran kautta kanavoituvien Euroopan unionin rahoitusohjelmien rahoituksen välittäminen Suomessa sekä pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyvien rahoituspalvelujen kehittäminen. Kenttäyksiköllä on operatiivinen vastuu aluekonttorien toiminnasta. Yksikön ohjauksessa toimivat myös toimialaseurannasta vastaavat toimialapäälliköt. Finnveralla on edustustot sekä Brysselissä että Pietarissa. Brysselin edustustossa seurataan Euroopan unionin toimintaa Finnveran ja sen asiakkaiden näkökulmasta ja pidetään yhteyttä riskirahoitusalan järjestöihin. Pietarin edustusto pitää yhteyttä Luoteis-Venäjän viranomaisiin ja alueen yrityksiin, erilaisiin kehittämisorganisaatioihin ja rahoittajiin sekä selvittää pk-yritysten rahoitustarpeita alueella. Rahoitustuotteet Finnvera on markkinoita täydentävä rahoittaja, joka tarjoaa yrityksille niiden rahoitus- ja vakuustarpeisiin sopivia rahoitusratkaisuja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Finnveran laina-, takausja takuutuotteet ryhmiteltiin vuonna 2000 rahoituksen käyttötarpeen mukaisesti investointi-, käyttöpääoma-, kehittämis-, pien-, kansainvälistymis- ja vientitakuurahoitusohjelmiksi. Vientiä harjoittaville yrityksille ja niiden rahoittajille Finnvera tarjoaa vientitakuita, joilla voidaan ratkaista viennin rahoitukseen ja ulkomaisiin investointeihin liittyvien poliittisten ja kaupallisten riskien suojaamistarve. Finnveran vientitakuut ovat luonteeltaan vakuutustyyppisiä. Pien- ja naisyrittäjälainojen ylärajaa nostettiin kesäkuussa markasta markkaan. Myös pienyritystakauksen yläraja päätettiin nostaa puoleen miljoonaan markkaan. Finnveran kautta suomalaisyrityksille ohjautuu myös Euroopan unionin rahoitusta, sillä Finnvera toimii Joint Venture Initiative (JEV) -rahoituksen välittäjänä. Joint Venture Programme (JOP) sen sijaan päättyi vuoden 2000 aikana myös Phare-maiden osalta. Lokakuussa 2000 allekirjoitettiin Euroopan komission aluepoliittisen pääosaston, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Finnveran kesken aiesopimus Finnveran osallistumisesta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen välityksestä Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämässä selvityksessä, jossa suomalaisia erityisrahoituslaitoksia vertailtiin Ranskassa, Norjassa, Saksassa ja Kanadassa toimiviin vastaaviin laitoksiin, Finnvera todettiin toiminnaltaan tehokkaaksi sekä vakuusvaatimuksiltaan ja rahoituksen hinnoittelultaan kohtuulliseksi erityisrahoituslaitokseksi. Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Yhtiön strategian mukaisesti kotimaan rahoituksen painopiste on siirtynyt lainoista takauksiin. Yhteistyö käytännön rahoitustoiminnassa pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden rahoittajien kanssa on edelleen laajentunut ja kehittynyt myönteisesti. Finnvera on ollut mukana kehittämässä kaup- 12

15 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto pa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluvien julkisten yritysrahoitus ja -palveluorganisaatioiden yhteistyömuotoja. Toimijoiden rooleja yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemisessa on selvitetty. Samoin teetettiin selvitys yhteisen yritysportaalin rakentamiseksi. Finnvera allekirjoitti puitesopimuksen yhteistyöstä Uusyrityskeskusten yhteistyöjärjestön Jobs and Society ry:n kanssa vuoden lopulla. Kotimaan rahoitustoiminta Finnvera myönsi vuonna 2000 riskirahoitusta yritysten kotimaan toimintoihin kaikkiaan 4,1 miljardia markkaa (3,1 mrd. mk), jossa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 30 prosenttia. Teollisuusyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi 34 prosenttia 2,8 miljardiin markkaan (2,1 mrd. mk). Metalli- ja konepajateollisuuden osuus teollisuuden rahoituksesta oli kolmannes. Lisäksi rahoitettiin merkittävästi puuhun perustuvaa valmistusta sekä elektroniikka- ja sähköteollisuutta. Liike-elämän palvelujen rahoitus kasvoi edellisvuodesta 29 prosenttia, kaupassa ja kuluttajapalveluissa 28 prosenttia ja matkailussa 11 prosenttia. Myönnettyjen takausten määrä nousi 55 prosenttia edellisvuodesta 1,8 miljardiin markkaan (1,2 mrd. mk). Takuita kotimaan toimintoihin myönnettiin 368 miljoonaa markkaa (268 Mmk). Lainoja myönnettiin 1,9 miljardia markkaa (1,7 mrd. mk). Investointi- ja käyttöpääomalainojen osuus oli 1,3 miljardia markkaa (1,2 mrd. mk). Elinkeinopoliittisia, korkotuettuja erityislainoja myönnettiin pk-yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 564 miljoonalla markalla (524 Mmk). Tästä pienlainoja alle viiden hengen yrityksille oli 168 miljoonaa markkaa (152 Mmk) ja naisyrittäjälainoja 98 miljoonaa markkaa (95 Mmk). Pien- ja naisyrittäjälainojen hakemusten määrä on jonkin verran laskenut, mutta markkamäärät ovat kasvaneet, koska lainojen yläraja nostettiin markkaan ( mk) vuoden 2000 aikana. Pk-yritysten ympäristöinvestointeihin tarkoitettujen ympäristölainojen kysyntä kasvoi edelleen. Niitä myönnettiin 144 miljoonalla markalla (108 Mmk). Pienyritystakausten käyttö kasvoi 38 miljoonaan markkaan (24 Mmk). Pienyritystakauksissa Finnvera ja pankki jakavat riskin yleensä puoliksi. Arsenal-SSP Oyj:ltä Finnveralle siirtyneiden runsaan 450 elvytettävän yrityksen saamisten ja pankkitakausten nimellisarvo oli noin 1 miljardi markkaa. Uusia asiakkaita yli Rahoitusta myönnettiin yritysten kotimaan toimintoihin yritykselle, joista oli uusia asiakkaita. Toimintansa aloittavia yrityksiä oli Kaikkiaan Finnveralla oli vuoden lopussa yhteensä noin asiakasta (24 000). Asiakasmäärät kasvoivat kaikissa Finnveran aluekonttoreissa. Eniten rahoitusta myönnettiin Tampereen aluekonttorissa, 655 miljoonaa markkaa, Turussa 506 miljoonaa markkaa ja Helsingin aluekonttoreissa 489 miljoonaa markkaa. Rahoitetuissa hankkeissa arvioidaan syntyvän yli uuttaa työpaikkaa. Niistä noin puolet on syntynyt pienissä, alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Rahoituksen avulla yrityksissä toteutettujen kokonaishankkeiden määrä oli 10,4 miljardia markkaa. EU:n aluerahoitus käynnistyy Osana aluepolitiikan tehostamista Finnvera aloittaa maaliskuussa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea sisältävien lainaohjelmien käytön Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitealueella 1 sekä Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2. Tänä vuonna näitä korkotuettuja lainoja on tarkoitus myöntää pk-yrityksille yhteensä noin 700 miljoonaa markkaa. Euroopan investointirahaston (EIF) kasvutakauksia myönnettiin viime vuonna 573 miljoonaa markkaa. Pienyritykset (alle 10 henkilöä työllistävät yritykset) Finnveran asiakkaana oli vuoden 2000 lopussa alle 10 hengen yritystä. Uusia pienyritysasiakkaita tuli vuoden aikana (4 152), ja niistä (2 743) oli toimintaansa aloittavia yrityksiä. Kotimaan liiketoiminta Asiakasmäärät Yhteensä kpl Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset 84 % henkilöä työllistävät yritykset 14 % Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset 2 % Kotimaan liiketoiminta Uudet asiakkaat Yhteensä kpl Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset 82 % henkilöä työllistävät yritykset 17 % Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset 1 % Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus Yhteensä Mmk Lainat 46 % Takaukset 45 % Takuut 9 % 13

16 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto Kotimaan liiketoiminta Asiakkaat riskiluokittain A1 0,1 % A2 1,9 % A3 8,6 % B1 14,2 % B2 51,9 % B3 14,7 % C 8,6 % Kotimaan liiketoiminta Vastuut riskiluokittain A1 1,5 % A2 3,4 % A3 23,0 % B1 25,1 % B2 34,5 % B3 10,1 % C 2,4 % 14 Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus alueittain 2000 yhteensä Mmk 1999 yhteensä Mmk Lainat 2000 Takaukset 2000 Takuut 2000 Lainat 1999 Takaukset 1999 Takuut Helsinki Pienyrityksiin kohdistuvat vastuut olivat vuoden 2000 lopussa yhteensä miljoonaa markkaa (2 734 Mmk). Rahoitusta pienyrityksille myönnettiin vuonna 2000 yhteensä miljoonaa markkaa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 162 miljoonaa markkaa. Lainojen osuus oli 706 miljoonaa markkaa (639 Mmk). Takausten ja takuiden osuus oli yhteensä 346 miljoonaa markkaa (250 Mmk). Myönnetystä rahoituksesta 54 prosenttia suuntautui palveluyrityksille. Pienyritysten rahoituksessa kuluttajapalveluiden, kaupan ja matkailun toimialojen suhteellinen osuus on suurempi kuin keskimäärin Finnveran rahoituksessa. Vuoden vaihteen tilanteeseen verrattuna teollisuus kuitenkin kasvatti suhteellista osuuttaan myös pienyritysten rahoituksessa. Kysytyimpiä tuotteita olivat erityislainat ja kasvutakaukset, ja alle 6 henkilöä työllistävissä yrityksissä naisyrittäjä- ja pienlainat. Naisyrittäjälainoja ja pienlainoja myönnettiin vuoden aikana yhteensä 266 miljoonaa markkaa (247 Mmk). Näiden tuotteiden suhteellinen osuus oli 25 prosenttia liiketoiminta-alueen yrityksille myönnetystä kokonaisrahoituksesta. Pk-yritykset ( henkilöä työllistävät yritykset) Finnveralla oli vuonna 2000 asiakkaana henkilöä työllistäviä yrityksiä yhteensä (2 724). Asiakaskunta kasvoi vuoden 2000 aikana 32 prosenttia. Uusia asiakassuhteita solmittiin 733 (486) ja niistä toimintaansa aloittavia yrityksiä oli 297 (197). Pk-yrityksille myönnetystä rahoituksesta 77 prosenttia suuntautui teollisuuteen. Teollisuusyrityksistä metalliteollisuuden sekä puunjalostusteollisuuden osuus rahoituksesta oli suhteellisesti suurin. Pk-yrityksien kokonaisvastuut olivat vuoden 2000 lopussa yhteensä miljoonaa markkaa (4 231 Mmk). Rahoitusta pk-yrityksille myönnettiin yhteensä miljoonaa markkaa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 606 miljoonaa markkaa. Lainojen osuus oli miljoonaa Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Uusimaa Vaasa Ahvenanmaa

17 Liiketoiminta Rahoitustuotteet ja -palvelut Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto Arvostettu edelläkävijä Finnvera on markkinoita täydentävä erityisrahoittaja, joka kehittää ja tuo markkinoille uusia innovaatioita ja niihin perustuvia rahoitusratkaisuja.

18 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto markkaa (948 Mmk) ja takausten ja takuiden osuus miljoonaa markkaa (975 Mmk). Finnveran rahoituksen avulla pk-asiakasryhmään kuuluvat yritykset toteuttivat yhteensä miljoonan markan arvoiset kokonaishankkeet (4 300 Mmk). Kysytyimpiä tuotteita olivat investointi- ja käyttöpääomatakaukset, joita vuoden aikana myönnettiin yhteensä 874 miljoonaa markkaa (617 Mmk) sekä investointi- ja käyttöpääomalainat, joita myönnettiin yhteensä 664 miljoonaa markkaa (637 Mmk). Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset Vähintään 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä Finnveralla oli asiakkaanaan vuoden 2000 lopussa 404 (376), missä oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 prosenttia. Uusia asiakassuhteita solmittiin vuoden aikana 42 yrityksen kanssa. Kokonaisvastuiden määrä oli viime vuoden lopussa noin 1 miljardi markkaa (864 Mmk). Asiakkaille myönnettiin viime vuoden aikana vakuuksia ja rahoitusta yhteensä 510 miljoonaa markkaa, missä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 217 mmk eli 74 prosenttia. Myönnetystä määrästä lainoja oli 85 miljoonaa markkaa, takauksia 321 miljoonaa markkaa ja takuita 104 miljoonaa markkaa. Takausten määrä lähes kolminkertaistui vuoteen 1999 verrattuna. Rahoitusta myönnettiin runsaimmin yritysjärjestelyiden, investointien ja käyttöpääoman rahoitukseen sekä maantieteellisesti eniten Porin, Turun, Lahden ja Tampereen aluekonttorin toimialueilla. Toimialoista suurimmat olivat puunjalostus-, metalli- ja elektroniikkateollisuus sekä kiinteistöliiketoiminta. Lähiajan näkymät Talouskasvun hidastumisesta huolimatta pkyritysten riskirahoitustarpeet säilynevät vuoden 2000 tasolla. Käyttöpääomatarpeiden rahoituksen osuuden kokonaisrahoituksesta arvioidaan lisääntyvän. Ulkomainen riskinotto Finnveran yhtenä tehtävänä on viennin edistäminen ja suomalaisten viejien kilpailukyvyn turvaaminen. Tämän vuoksi Finnveran on pystyttävä tarjoamaan suomalaisyrityksille vähintään samantasoiset järjestelyt vienti- ja projektirahoitusriskien kattamiseksi kuin Suomen pääkilpailijamaissa. Tavoitteena on myös asiakasyritysten investointien edistäminen myöntämällä investointitakuita. Finnveran ulkomaisesta riskinotosta vastaa 16 Kotimaan liiketoiminta Rahoituskannan maakunnittainen jakautuminen / väestöosuus, % Rahoituskanta , % Väestöosuus % Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa

19 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto suurasiakasyksikkö, jolla oli vuoden päättyessä asiakkaanaan yhteensä 240 vientiyritystä ja rahoittajaa. Vientiyrityksistä pk-yritysten osuus oli kolmannes. Finnveran ulkomaisen riskinoton kokonaisvastuut olivat vuoden 2000 lopussa 12,9 miljardia markkaa, josta vientitakuiden osuus oli 12,1 miljardia markkaa ja raaka-ainetakuiden (tuontitakuiden) osuus 0,8 miljardia markkaa. Vastuukanta oli kasvanut vuoden aikana lähes 5 miljardilla markalla. Kokonaisvastuukannasta kolmannes oli takuutarjouksina, jotka tulevat voimaan, mikäli niiden kohteena olevat vientikaupat ja rahoitusjärjestelyt toteutuvat. Ostajaluotto-, remburssi- ja luottoriskitakuilla katetun viennin arvo oli lähes 2,5 miljardia markkaa. Ulkomaisen riskinoton perimät takuu- ja käsittelymaksut olivat yhteensä 192 miljoonaa markkaa, josta tilikaudelle kohdistettiin maksutuloja 62 miljoonaa markkaa. Loput 130 miljoonaa markkaa kohdistetaan tuleville vuosille takuiden maturiteetin mukaan. Ulkomaiseen riskinottoon liittyen maksettiin Finnveran ensimmäiset korvaukset 7,9 miljoonaa markkaa. Ne kaikki koskivat toteutuneita kaupallisia riskejä. Lisäksi tehtiin 23 miljoonan markan korvausvaraus Indonesian metsäteollisuussektoriin liittyvien riskien johdosta. Finnvera on hoitanut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti lähtien palkkiota vastaan ns. vanhaa, Valtiontakuurahaston takaus- ja takuuvastuukantaa. Hallinnointipalkkiota rahastolta perittiin yhteensä 15,3 miljoonaa markkaa. Tästä ulkomaisen riskinoton osuus oli 6,8 miljoonaa markkaa ja kotimaisen rahoitustoiminnan 8,5 miljoonaa markkaa. Vanhan vastuukannan suuruus ja jakautuminen esitellään tarkemmin tilastoliitteessä sivuilla Riskinoton maantieteellinen jakautuminen Finnveran ulkomaisen riskinoton 12,9 miljardin markan kokonaisvastuista Aasian osuus oli 40 prosenttia eli 5,2 miljardia markkaa ja Latinalaisen Amerikan 31 prosenttia eli 4,0 miljardia markkaa. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osuus oli 12 prosenttia, samoin teollisuusmaiden 12 prosenttia eli 1,5 miljardia markkaa. Suurimmat yksittäiset vastuumaat olivat Aasiassa Filippiinit, Latinalaisessa Amerikassa Meksiko, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa Turkki ja teollisuusmaissa Ranska. Finnvera sai ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia vuoden 2000 aikana kaikkiaan 335 kappaletta. Uusia takuita myönnettiin 9,9 miljardilla markalla eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (9,8 mrd. mk). Aasian osuus myönnetyistä takuista oli 39 prosenttia eli 3,9 miljardia markkaa (2,3 mrd. mk), Latinalaisen Amerikan 27 prosenttia eli 2,7 miljardia markkaa (2,6 mrd. mk), Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan 16 prosenttia eli 1,6 miljardia markkaa (2,5 mrd. mk) ja teollisuusmaiden 13 prosenttia eli 1,2 miljardia markkaa (1,6 mrd. mk). Yksittäisistä maista suurimman kiinnostuksen kohteina olivat Filippiinit, Ranska, Meksiko ja Thaimaa. Kappalemääräisesti takuita myönnettiin eniten Egyptiin, Turkkiin, Argentiinaan, Brasiliaan, Venäjälle ja Algeriaan. Suurimmat takuut Finnvera myönsi tietoliikenne- ja voimalatoimialoille. Takuita tuli voimaan vuoden 2000 aikana 8 miljardia markkaa (3,4 mrd. mk), mikä on 135 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Takuilla katetaan 49 maahan liittyviä poliittisia ja/tai kaupallisia riskejä. Vastuumäärältään eniten takuita tuli voimaan Filippiineille, Ranskaan, Turkkiin, Kiinaan ja Meksikoon. Voimaan tulleista takuista tietoliikennetoimialan osuus oli 5,8 miljardia markkaa, puunjalostusteollisuuden runsas 600 miljoonaa markkaa ja voimantuotannon lähes 400 miljoonaa markkaa. Merkittävimmät toteutuneet hankkeet olivat tietoliikennetoimialalla. Suurimmat voimaan tulleet takuut olivat ranskalaisen matkapuhelinoperaattori Société Française de Radiotéléphonen (SFR) laitehankintoihin liittyvien Nokia Networks Oy:n suomalaisten toimitusten vakuudeksi myönnetyt ostajaluottotakuut. Takuut kattavat syndikoitujen, yhteensä 320 miljoonan euron suuruisten pankkiluottojen kaupallisista riskeistä 70 ja 60 prosenttia. Filippiinien, Turkin ja Meksikon johtavien matkapuhelinoperaattoreiden luotoille myönnetyt, ja jo osittain voimaan tulleet takuut olivat yhteensä 3,4 miljardia markkaa. Näistä huomattavin takuu myönnettiin filippiiniläisen Globe Telecom Inc.:n matkapuhelinverkon laajennuksen rahoi- Ulkomainen riskinotto Kokonaisvastuut alueittain Yhteensä Mmk Aasia 40 % IVY 1 % Keski- ja Itä-Eurooppa 3 % Latinalainen Amerikka 31 % Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 12 % Saharan eteläpuolinen Afrikka 1 % Teollisuusmaat 12 % Ulkomainen riskinotto Voimaan tulleet takuut alueittain Yhteensä Mmk Aasia 42 % IVY 1 % Keski- ja Itä-Eurooppa 2 % Latinalainen Amerikka 8 % Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 21 % Teollisuusmaat 26 % 17

20 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut Yhteensä Mmk Ostajaluottotakuu 81 % Remburssitakuu 13 % Luottoriskitakuu 6 % Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut ostajien toimialojen mukaan Yhteensä Mmk Tietoliikenne 57 % Puunjalostusteollisuus 17 % Voimantuotanto 16 % Muut 10 % tukselle. Project Finance International Yearbook valitsi hankkeen vuoden 2000 merkittävimmäksi Aasian tietoliikennehankkeeksi. Finnvera osallistui hankkeeseen suurimpana yksittäisenä riskinottajana takaamalla Nokia Networks Oy:n suomalaisten toimitusten rahoittamiseksi järjestettyä 145 miljoonan US-dollarin suuruista osuutta. Syndikoitu kokonaisrahoitusjärjestely oli yhteensä 280 miljoonan US-dollarin suuruinen. Riskinoton painopiste suurhankkeissa Takuut kohdistuivat pääasiassa OECD:n teollisuusmaiden ulkopuolella sijaitseviin suurhankkeisiin, joissa usein toteutuu riskinjako kaupallisten rahoittajien ja riskinottajien sekä muiden maiden valtiollisten vientitakuu- ja -luottolaitosten kanssa. Hankkeet toteutetaan joko yritysriskinä tai projektiriskinä. Projektiriskit liittyvät hankkeisiin, joissa lainanhoito tapahtuu investoinnin tuottamilla kassavirroilla ja joissa vakuusjärjestelyillä on tärkeä merkitys. Myös suurtelakoiden alusrahoitushankkeet ovat suurasiakasyksikön vastuulla. Alusrahoituksen kysyntää rajoittivat kuitenkin kertomusvuonna laivaluottojen korkoja ja luoton pituutta koskevat OECD:n tiukat säännökset. Finnvera antoi telakkateollisuuden vientihankkeisiin ehdollisia rahoitus- ja vastatakuutarjouksia yhteensä 2,2 miljardia markkaa ennakkomaksujen ja käyttöpääomaluottojen vakuudeksi. Näistä tarjouksista tuli vuonna 2000 voimaan 250 miljoonaa markkaa. Pk-yritysten vientiin liittyviä takuita myönnettiin 102 miljoonaa markkaa (295 Mmk). Määrä on kolmannes edellisenä vuonna myönnetyistä. Lasku johtui pääosin siitä, että pankit hakivat lähes 190 miljoonaa markkaa edellisvuotta vähemmän remburssitakuita. Pk-yritysten viennin takaamista rajoittavat lisäksi EU-säännöt, joiden vuoksi Finnvera voi taata alle kahden vuoden riskiajalla tapahtuvaa vientiä vain OECD:n teollisuusmaiden ulkopuolisiin maihin. Valtaosa pk-yrityksille tärkeistä vientikohteista sijaitsee nimenomaan teollisuusmaissa. Puolet pk-yrityksille myönnetyistä vientitakuista liittyi Aasiaan suuntautuvaan vientiin. Tärkeimmät takuutuotteet Ulkomaisen riskinoton tärkein takuumuoto on vientikaupan rahoittajalle myönnettävä ostajaluottotakuu, joka suojaa rahoittajaa luotonsaajaan tai luotonsaajan maahan liittyviltä riskeiltä. Ostajaluottotakuun osuus kokonaisvastuista oli vuoden 2000 lopussa noussut jo 80 prosenttiin eli 10,3 miljardiin markkaan. Muita tärkeitä takuutuotteita ovat remburssin vahvistajapankille myönnettävä remburssitakuu, viejälle myönnettävä luottoriskitakuu ja suomalaiselle sijoittajalle myönnettävä investointitakuu. Vuoden 2000 aikana tehtiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kehitysmaihin suuntautuvia korkotukiluottoja koskeva lakiuudistus, joka tuli voimaan vuoden alusta. Korkotukiluottoja voivat nyt järjestää kaikki Euroopan talousalueella toimivat luottolaitokset. Finnvera toimii korkotukiluottojen takaajana ja sen roolin odotetaan uudessa kilpailutilanteessa korostuvan. Vientitakuuhankkeiden ympäristöriskien arviointi Kesällä 2000 Finnveran hallitus päätti vientitakuutoiminnan uusista, aiempaa selkeämmin määritellyistä ympäristöperiaatteista, joiden mukaan hankkeiden ympäristövaikutukset ovat osa hankkeen kokonaisriskiarvioita. Taattavat hankkeet luokitellaan kolmeen riskiluokkaan (A, B, C) sen mukaan, kuinka merkittäviä potentiaalisia ympäristövaikutuksia niillä arvioidaan olevan. Lähiajan näkymät Viennin kannalta merkittävien tietoliikenne- ja voimantuotantotoimialojen sekä puunjalostusteollisuuden koneiden ja laitteiden kysynnän arvioidaan jatkuvan melko vilkkaana, joskin useissa maissa talousnäkymät ovat heikentyneet USA:n talouskasvun hidastumisen seurauksena. Maailmantalouden kasvun hidastuminen heijastui vuoden 2000 lopulla myös pääomaliikkeisiin, jotka jäivät odotettua alhaisemmalle tasolle. Tämän seurauksena riskit ovat kasvaneet monissa vientitakuutoiminnan kohteena olevissa nousevissa talouksissa. 18

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011 1 KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö Finnveran palvelut 2 Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Elokuu 2016 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen

Lisätiedot

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 16.5.2 Luottamuksellinen

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. 1 8.11.2016 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 8.11.2016 Luottamuksellinen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Finnveran uudet rahoitusinstrumentit

Finnveran uudet rahoitusinstrumentit Finnveran uudet rahoitusinstrumentit Jukka Suokas, sidosryhmäpäällikkö, Finnvera TEM Toimialojen rahoitusseminaari 11.5.2016 Ajankohtaista Finnverasta Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera omistajanvaihdosten

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto Finnveran palvelut vientiin ja kansainvälistymiseen 2 Yrityksen omat rahoitustarpeet Venäjän viennissä Vientitakuut Venäjälle Saatavien

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Heidi Nousiainen, rahoituspäällikkö Puh. 029 460 2761, heidi.nousiainen@finnvera.fi 1 14.11.2016 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE Pörssi-ilta 25.3.2013, Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Vuosi 2012 lyhyesti KONE lyhyesti myynnin ja henkilöstön jakautuminen vuonna 2012 Liikevaihto liiketoiminnoittain, yhteensä 6,3 miljadia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016 Pk-yritysbarometri Syksy 2016 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Finnveran rahoituksella eteenpäin. Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun

Finnveran rahoituksella eteenpäin. Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun Finnveran rahoituksella eteenpäin Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun 19.4.2011 Finnvera 2 Edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, muutoksiin, kasvuun

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Strategia pähkinänkuoressa Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-,

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot