Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet Tapaustutkimuksia ja politiikkanäkökulmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet Tapaustutkimuksia ja politiikkanäkökulmia"

Transkriptio

1 Tekesin katsaus 286/2011 Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet Tapaustutkimuksia ja politiikkanäkökulmia Ville Valovirta, Mika Nieminen, Antti Pelkonen, Petra Turkama, Tuija Heikura, Juho Lindman, Sam Inkinen ja Jari Kaivo-oja

2 10

3 Ville Valovirta, Mika Nieminen ja Antti Pelkonen, VTT Petra Turkama, Tuija Heikura ja Juho Lindman, Aalto-yliopisto, CKIR Sam Inkinen ja Jari Kaivo-oja, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet Tapaustutkimuksia ja politiikkanäkökulmia Tekesin katsaus 286/2011 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminta uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kalleheikki Kannisto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Talouskriisin keskellä on entistä tärkeämpi löytää näkymiä Suomen elinkeinoelämän uudistumiseen, pitkän aikavälin kilpailukykyyn ja kasvuun. Tekesin Strateginen tieto -yksikön rahoittaman innovaatiotutkimuksen tulokset luovat näkymiä Suomen mahdollisuuksiin, haasteisiin, kansainväliseen asemaan ja kehitykseen. Tutkimustulosten keskeisiä hyödyntäjiä ovat innovaatiopolitiikan tekijät ja asiantuntijat sekä elinkeinoelämä. Käsillä olevan julkaisun esille nostama tematiikka on mitä ajankohtaisin juuri nyt. Elinkeinoelämämme pitkän aikavälin kasvu on perustunut vahvojen perinteisen alojen nopeaan tuottavuuskehitykseen. Perinteisten toimialojen, kuten metsä- ja kemianalojen, rinnalle kehittyi 1990-luvulla menestyvä Nokia-vetoinen tieto- ja viestintäklusteri ja teol lisuusrakenne diversifioitui useille muillekin aloille. Kiristyvän kansainvälisen kilpailun ja globalisaation seurauksesta Suomen vahvat klusterit ovat kuitenkin murenemassa ja tarve uusien kasvualojen ja -lähteiden löytämiselle on suuri. On odotettavissa, että Suomen tulevaisuuden kilpailukyky entistä selvemmin nojautuu useimpien innovaatioiden ja alojen luoviin kombinaatioihin. Samanaikaisesti niin kutsutut maailmanlaajuiset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen, sekä haastavat että luovat uusia mahdollisuuksia Suomenkaltaiselle pienelle avotaloudelle. Tätä taustaa vasten Alankomaista liikkeelle lähtenyt sosioteknisen muutoksen lähestymistapa tuo uusia ja tärkeitä näkökulmia myös Suomen innovaatiopolitiikan tueksi. Kyseistä lähestymistapaa on sovellettu Alankomaiden lisäksi joissakin muissa maissa konkreettisina innovaatiopoliittisina ohjelmina ja sitä on kehitetty eteenpäin monesta eri näkökulmasta. Tematiikka on myös ajankohtainen Suomen uudistuvassa innovaatiopolitiikassa, jossa korostuu systeemisyys ja laaja-alaisuus. Sosioteknisen muutoksen aikaansaannin ja hallinnan tueksi tarvitaan kuitenkin vielä syvempää ymmärrystä systeemitason muutosten ja innovaatioiden ajureista, esteistä ja mahdollisuuksista. Käsillä oleva raportti luo katsauksen sosiotekniseen muutokseen ja innovaatioita käsittelevään kirjallisuuteen, selventää ansiokkaasti lähestymistapaan liittyviä keskeisiä käsitteitä, analysoi lähestymistavan avulla muutosprosesseja liikenne-, terveydenhuollon-, ja rakennus sektorilla sekä tarkentaa millä tavalla innovaatiopolitiikan tulisi vieläkin paremmin vahvistaa Suomen elinkeinoelämän systeemitason kehitystä. Tekes haluaa esittää kiitokset tutkimusta ja raporttia laatineille tutkijoille ja hankkeeseen muutoinkin myötävaikuttaneille henkilöille. Toivomuksemme on, että raportti kannustaa jatkotutkimuksiin ja -keskusteluihin. Christopher Palmberg Tekes 5

6 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä...8 Summary Johdanto...10 Ville Valovirta & Antti Pelkonen 1.1 Miksi systeemisen muutoksen näkökulma on ajankohtainen juuri nyt? Systeemiset innovaatiot toimintamallien muutos ja innovaatiopolitiikan keinot -tutkimushanke Systeeminen innovaatio: katsaus käsitteen keskeisiin sisältöihin...14 Mika Nieminen, Ville Valovirta & Antti Pelkonen 2.1 Innovaatiojärjestelmätutkimus Systeemiset innovaatiot liikkeenjohtamisen tutkimuksessa Sosiotekninen muutos Lähestymistapojen keskinäinen täydentävyys Systeeminen innovaatio kolmella toimialalla Älyliikenteen monipalvelumalli systeemisen innovaation aihiona...22 Antti Pelkonen & Ville Valovirta Älykkään liikenteen monipalvelualusta systeemisenä innovaationa...23 Monitoimijaisen systeemisen innovaatioaihion kehittämisen haasteita...24 Älyliikenteen monipalvelualusta ja sosioteknisen muutoksen malli Rakennettu ympäristö systeemisen innovaation haasteena...26 Tuija Heikura & Juho Lindman Suomalainen rakennettu ympäristö...26 Rakennettu ympäristö ja systeeminen innovaatio...27 Johtopäätökset Oulun Omahoito systeemisen muutoksen aihiona...31 Mika Nieminen Omahoitomallien taustaa...31 Oulun omahoito: prosessi...32 Toimijat ja toiminta...33 Valtakunnalliset kytkennät ja muita vastaavia hankkeita...33 Miten eteenpäin?...34 Systeeminen tulkinta

7 4 Kohti systeemistä innovaatiopolitiikkaa...37 Ville Valovirta 4.1 Systeemisen innovaatiopolitiikan perusteet Vuorovaikutuksen ja instituutioiden puutteet Riittämätön infrastruktuuri Lukkiutuminen ja siirtymäpuutteet Systeeminen innovaatiopolitiikka on luonteeltaan laaja-alaista Kysyntälähtöiset innovaatiopolitiikan välineet Markkinoiden luominen ja järjestelmäsiirtymien suuntaaminen Systeemisen innovaatiopolitiikan välineet ja yhdistelmät Tulevaisuuden kehityssuuntia Lopuksi...45 Antti Pelkonen Kirjallisuus...48 Liite 1 Sektorikohtaisten tulevaisuusworkshoppien keskeiset havainnot...53 Sam Inkinen & Jari Kaivo-oja Tekesin katsauksia

8 Tiivistelmä Systeemisen muutoksen näkökulma on erittäin ajankohtainen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Talouden rakennemuutokset sekä niistä nouseva tarve uusien kasvualojen löytymiselle, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat suuria ajankohtaisia haasteita. Näihin haasteisiin vastaaminen ei onnistu yksittäisten pienten parannusten avulla, vaan tarvitaan järjestelmiä uudistavia systeemitason muutoksia. Yhteiskunnan ja talouden systeemisen muutoksen edistäminen onkin nostettu keskeiseen asemaan suomalaista innovaatiopolitiikkaa toteuttavien toimijoiden linjauksissa. Systeemisellä muutoksella viitataan laaja-alaiseen toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutuksen samanaikaiseen muutokseen, joka luo edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle tarjoten yrityksille mahdollisuudet menestyvään liiketoimintaan globaaleilla markkinoilla. Myös innovaatiopolitiikkaa tulisi viimeisimpien linjausten mukaan toteuttaa systeemisen lähestymistavan avulla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan systeemistä muutosta ja systeemisiä innovaatioita sekä teoreettisesti tutkimuskirjallisuuden perusteella että empiiristen tapaustutkimusten kautta. Tutkimuksessa luodaan tiivis katsaus systeemistä muutosta ja systeemisiä innovaatioita sekä niiden ominaispiirteitä ja dynamiikkaa koskevaan kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Tarkasteltavat tutkimussuuntaukset ovat innovaatiojärjestelmien tutkimus, liikkeenjohdon ja teknologiajohtamisen tutkimus sekä sosioteknisten järjestelmien muutos. Empiirisesti systeemisiä innovaatioita ja muutosta analysoidaan kolmella toimialalla: tietoyhteiskuntapalvelut, rakennettu ympäristö ja terveydenhuolto. Kullakin näillä kolmella toimialalla systeemisyyden merkitys on keskeinen muun muassa digitalisoitumisen, kasvavien käyttäjävaatimusten, globalisoitumisen ja sen aiheuttaman arvoverkkojen hajaantumisen sekä palvelujen ja teknologian yhteen nivoutumisen myötä. Tietoyhteiskuntapalvelujen ja terveydenhuollon alueilla systeemistä muutosta tarkastellaan tapaustutkimusten kautta: tietoyhteiskuntakehityksen osalta tutkimuskohteena on älykkään liikenteen monipalvelumalli ja terveydenhuollon alueella sähköisiä palveluja kehittävä Oulun Omahoito -konsepti. Rakennetun ympäristön osalta tarkastellaan toimialaa kokonaisuutena systeemisen muutoksen esteiden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä ymmärrystä tästä ajankohtaisesta ilmiöstä, sen taustoista ja tulevaisuudennäkymistä. Lisäksi tutkimuksessa pyritään identifioimaan tapoja, joilla systeemisten innovaatioiden syntymistä ja kehittymistä voidaan edistää. Millaista on innovaatiopolitiikka, joka ottaa huomioon innovaatiotoiminnan systeemisen luonteen ja pyrkii vaikuttamaan sosioteknisten järjestelmien muutoksen suuntaan ja nopeuteen? 8

9 Summary Systemic change is a highly topical issue both in Finland and internationally. Climate change, aging of the population, advancing sustainable development as well as structural transformations in the economy and the related need to find new growth areas are current grand challenges. Responding to these challenges is not possible through individual small-scale reforms but calls for system-level changes. Promoting systemic change in the economy and society has indeed gained a central position in the guidelines of Finnish innovation policy. Systemic change here refers to a large-scale transformation that concerns structures, operational models and their interaction providing preconditions for future wellbeing and sustainable development as well as opening up business opportunities at global markets. According to the latest guidelines, the systemic approach should also be extended to the implementation of innovation policy. This study examines systemic change and systemic innovations both theoretically on the basis of research literature and empirically through case studies. It provides a concise review of the international literature related to systemic change, systemic innovations and their characteristics and dynamics. In this respect, the study reviews the following three research strands: innovation system research, business and innovation management studies and research on the change of sociotechnical systems. Empirically systemic innovations and systemic change are analysed in three fields: information society and ICT-based services, built environment and health care. In each field, the issue of systemic change is central due to digitalisation, growing user needs, globalisation and related dispersion of value chains as well as the increasing integration of technology and services. In the fields of information society and health care systemic change is analysed through case studies. With respect to the information society, the study focuses on the area of intelligent transport and in particular on the efforts to develop an integrated service platform enabling the provision of a multitude of intelligent transport services through a single device. In terms of health care, the object of study is the development of Oulu self-care concept which aims to develop digital services and to bring about a transformation in the health care service provision. In the area of built environment, the study looks at the industry as a whole with a particular focus on the existing barriers to systemic change. The aim of the study is to increase understanding of this very topical issue as well as to shed light on the related future perspectives. In addition, the study aims to identify ways through which the emergence and development of systemic innovations can be promoted. How to develop innovation policy that takes into account the systemic nature of innovation and aims to influence the direction and pace of the change of socio-technical systems? 9

10 1 Johdanto Ville Valovirta & Antti Pelkonen Pyrkimys vauhdittaa yhteiskunnan ja talouden systeemistä muutosta on nostettu keskeiselle sijalle suomalaista innovaatiopolitiikkaa toteuttavien toimijoiden linjauksissa (esim. Valtioneuvosto 2008). Systeemisellä muutoksella viitataan laaja-alaiseen toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutuksen samanaikaiseen muutokseen, joka luo edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle tarjoten yrityksille mahdollisuudet menestyvään liiketoimintaan globaaleilla markkinoilla (esim. Tekes 2011). Myös innovaatiopolitiikkaa tulisi viimeisimpien linjausten mukaan toteuttaa systeemisen lähestymistavan avulla (OPM & TEM 2009). Systeemisen muutoksen näkökulma on erittäin ajankohtainen sekä Suomessa että laajemmin Euroopassa ja globaalistikin. Suomi on keskellä merkittäviä haasteita. Maan talouden kolmesta tukijalasta metsäteollisuus ja ICT-klusteri ovat rakennemuutosten kourissa. Globalisaation edetessä useiden teollisten toimialojen volyymit pienenevät entisestään, ja taloudesta on katoamassa suuri määrä työpaikkoja. Keskeinen kysymys tällöin on, miten ja mistä uutta kasvua ja työpaikkoja voidaan tulevaisuudessa luoda. Uutta Nokiaa Suomeen ei todennäköisesti tule, vaan tarvitaan uusia kestävän kasvun toimialoja (Eloranta ym. 2010). Samalla valtiontalouden kestävyysvaje sekä julkisen sektorin tuottavuuden nostaminen ovat myös keskeisiä lisähaasteita. Suomen onkin katsottu elävän tässä suhteessa nyt etsikkoaikaa: jos uusia kasvun lähteitä ei löydy, nopean taantumisen riski velkaantumisen, heikon tuottavuuden ja kasvavan työttömyyden kautta on suuri (Nurmio & Turkki 2010). Talouden systeemisen muutoksen haastetta lisää se, että tulevaisuuden talouden tulisi olla yhä enemmän kestävän kehityksen periaatteisiin ja vihreään kasvuun perustuvaa. Suuret globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen korostavat systeemisen muutoksen tärkeyttä. Haasteisiin on pystyttävä vastaamaan, mutta samalla ne voivat avata uusia mahdollisuuksia. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu, elinkeinorakenteen monipuolistaminen sekä globaaleihin haasteisiin vastaaminen ovatkin tuoreen hallituksen painopistealueita yhdessä julkisen talouden tasapainottamisen kanssa (Valtioneuvosto 2011). Näihin haasteisiin vastaamiseksi eivät yksittäiset pienet parannukset riitä, vaan tarvitaan järjestelmiä uudistavia systeemitason muutoksia. Mutta mistä systeemisessä muutoksessa tarkemmin ottaen on kyse? Mitä ovat systeemiset innovaatiot? Missä määrin laajavaikutteisia muutoksia on syytä pyrkiä suuntaamaan? Eikö markkinoiden omalakinen kehitys ohjaa yrityksiä kohdistamaan kehityspanoksiaan sinne, missä on tunnistettuja tarpeita ja kysyntää? Ja kun systeemistä muutosta ryhdytään edistämään, voidaanko sen suuntaa ylimalkaan ohjata? Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä sekä innovaatiopolitiikan että yleisen yhteiskuntapolitiikan kannalta. Tässä raportissa tarkastellaan systeemistä muutosta ja systeemisiä innovaatioita eri näkökulmista sekä teoreettisesti tutkimuskirjallisuuden perusteella että empiiristen tapaustutkimusten kautta. Tarkoituksena on ennen kaikkea hahmottaa ja lisätä ymmärrystä tästä ajankohtaisesta ilmiöstä, sen taustoista ja tulevaisuudennäkymistä. Lisäksi tutkimuksessa pyritään identifioimaan tapoja, joilla systeemisten innovaatioiden syntymistä ja kehittymistä voidaan edistää. Tässä suhteessa tutkimuksen taustalla on näkemys siitä, ettei systeemisiä innovaatioita koskevassa kirjallisuudessa politiikkatoimenpiteiden roolia ole tähän mennessä täsmällisesti tarkasteltu. 10

11 1.1 Miksi systeemisen muutoksen näkökulma on ajankohtainen juuri nyt? Voidaan kysyä, miksi systeemisen muutoksen näkökulma on noussut voimakkaasti esiin juuri nyt? Taustalla vaikuttaa useita tekijöitä, joiden yhteisvaikutuksena tietoisuus verkottuneen liiketoiminnan luonteesta sekä teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen yhteen kietoutumisesta on kasvanut. Ensimmäinen selvästi tunnistettava tekijä on innovaatiotutkimus, jonka piirissä on kyetty selvemmin jäsentämään innovaatiotoiminnan dynamiikkaa ja luonnetta. Erityisesti teknologisen kehityksen kasautuvasta ja polkuriippuvaisesta luonteesta seuraava lukkiutuminen tiettyihin sosioteknisiin rakenteisiin on ollut keskeinen näkökulma. Tästä seuraavat rakenteelliset ongelmat näkyvät hitaina siirtyminä uusiin ratkaisuihin, joka voi ilmentyä jäykkyytenä eri tasoilla: yritykset, toimialat ja valtiot saattavat jäädä vanhentuneen teknologian vangeiksi, mikä ei yhteiskunnan kannalta tarkastellen ole optimaalista. Systeemisen muutoksen ja systeemisen innovaation käsitteet ovat tarjonneet hyödyllisen näkökulman käsitellä laajoja toimijaverkoston ja sosioteknisen järjestelmän tasolla tapahtuvia uudistuksia. Näiden näkökulmien myötä on alettu paremmin ymmärtää ja jäsentää muutoksen systeemisiä piirteitä. Näitä näkökulmia on omaksuttu myös innovaatiopolitiikan ja innovaatiotoiminnan organisoinnin käyttöön. Innovaatiotutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan yksin riitä selittämään näkökulman esiin nousua, sillä monet tutkimuksen keskeisistä havainnoista on tehty jo klassisessa teknologian tutkimuksessa ja 1980-luvuilla. Systeemisen muutoksen näkökulman esiinnousu 2010-luvun alussa liittyy myös suurelta osin sosiaalisessa, taloudellisessa ja teknisessä kehityksessä tapahtuviin muutoksiin. Merkittävät yhteiskunnalliset ongelmat, teknologinen kehitys ja globaalin toimintaympäristön dynamiikka ovat nostaneet esiin haasteita, joihin vastaaminen edellyttää uudenlaisia ratkaisumalleja. Systeemisen muutoksen näkökulma avaa tähän lupaavia näköaloja. Vaikeudet vastata merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin perinteisin keinoin ovat nostaneet esiin tarpeen pohtia innovaatiotoiminnan roolia järjestelmätason muutoksessa uudella tavalla. Ilmastonmuutoksen, väestön ikääntymisen ja globaalin talouden muutokset asettavat paineita järjestelmätason eli systeemisten uudistusten aikaansaamiseksi. Hiilineutraali yhdyskunta, arjen tietoyhteiskunta, älykäs kaupunki ja vanhenevan väestön itsenäinen suoriutuminen ovat esimerkkejä visioista, joilla toimijoita pyritään ohjaamaan kohti toivottua kokonaisvaltaista muutosta vallitsevissa ajatteluja toimintamalleissa sekä rakenteissa. Näitä laajoja ongelmia eivät yksittäiset toimijat tyypillisesti kykene ratkaisemaan. Ne edellyttävät organisaatioiden, toimialojen, politiikkasektorien sekä yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä sekä lisääntyvissä määrin myös kansainvälistä yhteistyötä. Erityisen ongelmalliseksi nähdään rakenteellisen muutoksen hitaus. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Sosiotekniset järjestelmät, kuten energia, liikenne ja terveydenhuolto, ovat taipuvaisia lukkiutumaan vallitseviin toteutusmalleihin. Suuriin haasteisiin vastaamiseksi on kyettävä kiihdyttämään muutoksen vauhtia ja avaamaan järjestelmätason lukkiutumia. Tarvitaan uudistumisprosesseja, jotka luovat yksittäisten tuoteja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia, lainsäädännöllisiä sekä käyttäytymismallien muutoksia. Käynnissä oleva teknologinen muutos lisää keskinäisriippuvuuksien määrää, kun aiemmin erillään kehittyneet teknologiat konvergoituvat. Tuotteiden kompleksisuus ja niissä tarvittavien osaamisten kirjo kasvaa alati. Tieto- ja viestintäteknologioiden läpikäyvä vaikutus taloudessa ja yhteiskunnassa lisää teknologisia riippuvuussuhteita. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat myös tuotannon globaalin hajauttamisen erikoistuneista osista koostuviksi arvoverkostoiksi. Viimeisimpänä trendinä vaikuttaa informaatioteknologian niin sanottu jokapaikkaistuminen, jossa komponentteja ja järjestelmiä integroidaan fyysisiin tuotteisiin ja rakennettuun ympäristöön (ubiikkiteknologiat). Tämä lisää tuotteiden ja infrastruktuurien välistä teknologista kytkeytyneisyyttä. Ollaan mahdollisesti etenemässä kohti tulevaisuutta, jossa valtaosa fyysisistä esineistä ja ihmisen luomista rakenteista on kytkeytynyt internetiin massiiviseksi sensoriverkoksi, joka tuottaa tietoa olosuhteista ja on ohjattavissa digitaalisesti. Näiden älykkäiden järjestelmien avulla pyritään lisäämään prosessien toimivuutta ja ohjattavuutta. Digitaalinen murros mahdollistaa uudenlaisia organisointitapoja, jotka perustuvat avoimiin ja joustaviin rakenteisiin. Laajamittaisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää laajoja 11

12 arvoverkkoja, jotka koostuvat eri toimialojen yrityksistä sekä toimintaympäristöstä ja infrastruktuurista vastaavista julkishallinnon organisaatioista. Esimerkkeinä on mainittu muun muassa älykäs sähköverkko, sähköajoneuvot sekä laajat ympäristöteknologiahankkeet (Hernesniemi 2010). Yhteistä niille on se, että muutosta on likimain mahdoton toteuttaa yksittäisten yritysten tai toimijoiden voimin, sillä kehitys edellyttää toisistaan riippuvaisten osatekijöiden yhtäaikaista muutosta. Esimerkiksi sähköajoneuvojen käyttöönotto on riippuvaista sähkön latausasemista, joiden kehittäminen edellyttää toimivien palveluliiketoiminnan konseptien kehitystä. Systeemisen muutoksen tarpeen taustalla on myös nähty se, että talouden ja teknologian dynamiikan muuttuessa organisatoriset ja sosiaaliset toimintamallit eivät ole kehittyneet vastaamaan tietoyhteiskunnan tarpeita. Tästä johtuen on peräänkuulutettu radikaaleja yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutoksia, jotka paremmin vastaisivat jälkiteollisen ajan informaatiotalouden logiikkaa (esim. Schienstock & Hämäläinen 2001; Hämäläinen & Heiskala 2004; European Commission 2011). Myös innovaatiotoiminnan ja -dynamiikan on havaittu muuttuneen edellä kuvattujen trendien myötävaikutuksessa. Digitaalisesti verkottunut yritystoiminta nojautuu lisääntyvissä määrin avoimen kehitystyön logiikkaan eli niin sanotun avoimen innovaation malliin. Tieto- ja viestintäteknologian alalla toimivat ja sitä hyödyntävät yritykset pyrkivät rakentamaan ympärilleen kehittäjäyhteisöjä, joista muodostuu liiketoiminnallisia ekosysteemeitä. Niissä sekä kumppanit että käyttäjät osallistuvat tuotteiden ja palveluiden kehitystyöhön. Arvoa luodaan toisiinsa kytkeytyneiden toimijoiden verkostoissa, jotka tyypillisesti rakentuvat veturiyritysten teknologia-alustojen määrittämiin puitteisiin. (vrt. Inkinen & Kaivo-oja 2009) Myös kuluttajien alati kasvava vaatimustaso ajaa kohti entistä kokonaisvaltaisempien liiketoimintakonseptien muodostamista, missä palveluilla on lisääntyvä rooli. Käytettävyys, esteettisyys, elämyksellisyys ja loppukäyttäjien hyödyt vievät myös osaltaan suuntaan, jossa yksittäisten toimijoiden on yhä vaikeampi vastata näihin haasteisiin yksin. Verkottunut ja systeeminen liiketoimintaympäristö vahvistuu myös tämän trendin myötä. 1.2 Systeemiset innovaatiot toimintamallien muutos ja innovaatiopolitiikan keinot -tutkimushanke Tämä julkaisu on syntynyt osana Tekesin rahoittamaa tutkimushanketta Systeemiset innovaatiot toimintamallien muutos ja innovaatiopolitiikan keinot (SIP). Hankkeen ovat toteuttaneet VTT:n Innovaatiotutkimus, Aalto-yliopiston Center for Knowledge and Innovation Research (CKIR) -tutkimuskeskus sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus vuosina VTT on toiminut hankkeen koordinaattorina. Käsillä olevan raportin tarkoituksena on muodostaa tiivis katsaus systeemisiin innovaatioihin tehdyn tutkimustyön pohjalta. Tutkimuksen eri osakokonaisuuksia on raportoitu laajemmin muissa yhteyksissä (esim. Nieminen ym. 2011; Lovio & Kivisaari 2010; Kaivo-oja 2010a, 2011a, 2011b; Inkinen 2011a, 2011b). Tutkimushankkeen toteutus jakaantui neljään laajaan työosuuteen, jotka muodostavat myös tämän raportin keskeisen sisällön: Ensinnäkin tutkimuksessa luotiin laaja katsaus systeemistä muutosta ja systeemisiä innovaatioita sekä niiden ominaispiirteitä ja dynamiikkaa koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Katsauksessa tarkasteltiin kolmea keskeistä tutkimussuuntausta, jotka ovat innovaatiojärjestelmien tutkimus, liikkeenjohdon ja teknologiajohtamisen tutkimus sekä sosioteknisten järjestelmien muutos (ks. tarkemmin Nieminen ym. 2011). Katsauksen keskeiset johtopäätökset on esitetty luvussa 2, ja sen ovat kirjoittaneet Mika Nieminen, Ville Valovirta ja Antti Pelkonen VTT:stä. Tutkimuksen toisessa osakokonaisuudessa keskityttiin tutkimaan systeemisiä innovaatioita empiirisesti kolmella toimialalla. Tutkimuskohteiksi valittiin tietoyhteiskuntapalvelut, rakennetun ympäristön toimiala sekä terveydenhuoltosektori. Kullakin näillä kolmella toimialalla systeemisyyden merkitys on keskeinen muun muassa digitalisoitumisen, kasvavien käyttäjävaatimusten, globalisoitumisen ja sen aiheuttaman arvoverkkojen hajaantumisen sekä palvelujen ja teknologian yhteen nivoutumisen myötä. Samalla keskeiset yhteiskunnalliset haasteet kuten kestävä kehitys ja vanheneva väestö aiheuttavat uudistumistarpeita. Näihin aloihin liittyvä osaaminen ja teknologia (mm. cleantech, hyvinvointiteknologiat) ovat myös tulevaisuuden Suomen kansantalouden potentiaalisia kas- 12

13 vualoja (esim. Eloranta ym. 2010; Tekes 2011; 2008). Tietoyhteiskuntapalvelujen ja terveydenhuollon alueilla systeemistä muutosta tarkasteltiin tapaustutkimusten kautta: tietoyhteiskuntakehityksen osalta tutkimuskohteena oli älykkään liikenteen monipalvelumalli ja terveydenhuollon alueella sähköisiä palveluja kehittävä Oulun Omahoito -konsepti. Rakennetun ympäristön osalta on tarkasteltu toimialaa kokonaisuutena, ja tarkastelun kohteena ovat olleet etenkin systeemisen muutoksen esteet toimialan sisällä. Kunkin sektorin analyysit ovat perustuneet dokumenttianalyysiin sekä avainhenkilöiden haastatteluihin. Näiden analyysien keskeiset havainnot on esitetty luvussa 3. Antti Pelkonen ja Ville Valovirta (VTT) ovat vastanneet älykkään liikenteen tapaustutkimuksesta, Mika Nieminen (VTT) terveydenhuollon tapaustutkimuksesta sekä Tuija Heikura ja Juho Lindman (CKIR) rakennettua ympäristöä koskevasta tarkastelusta. Kolmannen laajan kokonaisuuden muodostivat kolme tulevaisuustyöpajaa, joissa hahmotettiin systeemisen muutoksen haastetta ja sen merkitystä lähitulevaisuudessa. Työpajat järjestettiin syksyllä Ne järjestettiin sektorikohtaisesti kullakin kolmella tutkimuksen kohteena olleella toimialalla. Kuhunkin workshoppiin kutsuttiin keskeisiä asiantuntijoita ja vaikuttajia keskustelemaan mahdollisimman avoimessa ja vuorovaikutteisessa ilmapiirissä systeemisen innovaatiotoiminnan haasteista, mahdollisuuksista ja ongelmakohdista eri toimialoilla ja sektoreilla. Terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden workshoppiin osallistui 12 asiantuntijaa, tietoyhteiskuntapalveluiden työpajaan osallistui 13 asiantuntijaa ja rakennetun ympäristön työpajaan 17 asiantuntijaa. Huolimatta ihmisten kiireisistä aikatauluista saatiin workshoppeihin mukaan kattavasti eri toimialojen keskeisiä toimijoita ja asiantuntijoita. Workshoppien alustusten sekä syntyneen keskustelun fokus kohdistui järjestelmätason muutoksiin sekä systeemisen innovaation käsitteeseen ja mahdollisuuksiin tilanteessa, jota ovat viime vuosina luonnehtineet dramaattisetkin murrokset, turbulenssit ja ketteryyden vaatimus sekä toisaalta näköpiirissä olevat maailmanlaajuiset markkinat, mahdollisuudet ja uudet, alati muuttuvat innovaatioiden ekosysteemit. Niin tutkimusryhmältä kuin osallistujilta saadun palautteen perusteella workshopit onnistuivat hyvin. Erityisen ilahduttavaa oli se, että asiantuntijoiden lisäksi eri sektorien kannalta relevanteista strategisen huippuosaamisen keskittymistä eli SHO- Keista (SalWe Oy, Tivit Oy, RYM Oy) oli aktiivinen edustus paikalla. Tivitin kohdalla workshop johti vastavierailuun ja dialogin jatkumiseen toimitusjohtaja Reino Paajasen kutsumana Espoossa joulukuussa Tulevaisuustyöpajojen organisoijina toimivat Sam Inkinen ja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Työpajojen keskusteluja ja havaintoja on hyödynnetty empiirisissä analyyseissä sekä tutkimuksen johtopäätöksiä muodostettaessa. Työpajojen keskeisiä havaintoja on tiivistetysti esitetty liitteessä 1, jonka ovat laatineet Sam Inkinen ja Jari Kaivo-oja. Tutkimuksen neljännessä osakokonaisuudessa analysoitiin innovaatiopolitiikan keinoja systeemisten muutosten edistämisessä ja luotiin johtopäätöksiä tutkimuksen eri osioiden tulosten pohjalta. Nämä tarkastelut on esitetty luvuissa 4 ja 5. Luvussa 4 käsitellään kansainväliseen tutkimustietoon perustuen, millaista on innovaatiopolitiikka, joka ottaa huomioon innovaatiotoiminnan systeemisen luonteen ja pyrkii vaikuttamaan sosioteknisten järjestelmien muutoksen suuntaan ja nopeuteen. Luvun on kirjoittanut Ville Valovirta VTT:ltä. Luvussa 5 vedetään yhteen tutkimuksen eri osakokonaisuuksien tuloksia ja esitetään tutkimuksen johtopäätöksiä systeemisten muutosten ja systeemisten innovaatioiden edistämisestä. 13

14 2 Systeeminen innovaatio: katsaus käsitteen keskeisiin sisältöihin Mika Nieminen, Ville Valovirta & Antti Pelkonen Tässä luvussa tarkastellaan sitä, miten systeemisyyttä sekä systeemisten innovaatioiden ja muutoksen luonnetta on eri tutkimusperinteissä tarkasteltu. Systeemisyyden luonnetta voidaan lähestyä kolmen tutkimussuuntauksen kautta. Ensimmäinen niistä koskee innovaatiojärjestelmien tutkimusta. Se pohjautuu pitkälti institutionaaliseen ja evolutionaariseen taloustieteeseen sekä tieteen ja teknologian sosiologiaan. Toinen tutkimussuuntaus on liikkeenjohdon sekä teknologiajohtamisen tutkimus, jossa näkökulmana on yrityksen liiketoiminnan ja tuotekehityksen organisointi. Kolmas tutkimussuuntaus, sosioteknisten järjestelmien muutos, on näkökulmista laajin ja se pyrkii käsitteellistämään yhteiskunnallisen ja taloudellisen muutoksen luonnetta sekä luomaan käsitteitä kokonaisvaltaisten siirtymien hallintaan. Seuraava taulukko kiteyttää näiden tutkimusperinteiden erilaiset tulokulmat systeemisyyteen. Taulukko 1. Eri tutkimusperinteet ja systeemisyyden näkökulma. Tutkimussuuntaus Innovaatiojärjestelmien tutkimus Liikkeen- ja teknologiajohtamisen tutkimus Sosioteknisten järjestelmien muutos Keskeiset lähestymistavat Kansallisten, alueellisten ja sektoraalisten innovaatiojärjestelmien, teollisten ja teknologisten järjestelmien sekä klusterien ja innovaatioiden ekosysteemien tutkimus. Innovaatio-prosessin organisoinnin tutkimus, modulaaristen järjestelmien ja kompleksisten tuotejärjestelmien tutkimus. Sosioteknisen muutoksen teoria sekä systeemisen muutoksen suuntaamisen teoria (transition management). Keskeiset teoreettiset lähtökohdat Instituutioiden merkitys taloudelliselle toiminnalle on suuri. Kilpailuetu syntyy moninaisuuden, selektion ja erikoistumisen kautta. Teknologinen tieto syntyy vuorovaikutteisissa oppimisprosesseissa. Autonomisten ja systeemisten teknologisten innovaatioiden erottelu, standardien merkitys riippuvuussuhteessa olevien teknologioiden kehittämisessä. Systeemisen muutoksen monitasomalli (toimintaympäristön, regiimin ja niche-tason vuorovaikutus johtaa muutokseen), pienet muutokset johtavat askeleittain suuriin järjestelmätason siirtymiin. Systeemisyyden luonne Systeemisyys toimijoiden ja institutionaalisten tekijöiden välisenä vuorovaikutuksena ja keskinäisriippuvuutena. Systeemisyys monimutkaisina riippuvuussuhteina teknologisten osien, osajärjestelmien ja komponenttien välillä. Systeemisyys järjestelmän funktionaalisten osien dynaamisena vuorovaikutuksena. 14

15 2.1 Innovaatiojärjestelmätutkimus Innovaatiojärjestelmätutkimukseen voidaan katsoa kuuluvan useita systeemikäsitteistöä hyödyntäviä tutkimussuuntauksia, joilla on eriävässä määrin yhtymäkohtia toistensa kanssa. Innovaatiojärjestelmätutkimus kietoutuu pitkälti kansallisia innovaatiojärjestelmiä (national innovation system) koskevan tutkimusperinteen ympärille (esim. Lundvall 2007). Tämän lähestymistavan ohella innovaatiojärjestelmätutkimuksen perinteisessä ytimessä ovat myös alueellisia innovaatiojärjestelmiä (Asheim ym. 2011; Cooke 2001) sekä sektoraalisia innovaatiojärjestelmiä (Malerba 2005) koskevat tutkimussuuntaukset. Näillä kolmella tutkimussuuntauksella on yhteinen teoreettinen tausta evolutionaarisessa ja institutionaalisessa taloustieteessä, joka keskittyy teknologian muutoksen tutkimiseen ja jossa korostetaan teknologisen muutoksen kontekstisidonnaista luonnetta, instituutioiden merkitystä sekä toimijoiden epätäydellistä tietoa ja rajoittunutta rationaalisuutta. Näiden lisäksi järjestelmäkäsitteistöä käyttäviä tutkimussuuntauksia ovat muun muassa paikallisia teollisia järjestelmiä koskeva tutkimus (Saxenian 1996), teknologisia järjestelmiä koskeva tutkimus (Markand & Truffer 2008; Carlsson ym. 2002), porterilainen klusteritutkimus (Porter 1998) ja innovaatioiden ekosysteemien tutkimus (Tobias ym. 2006). Innovaatiojärjestelmätutkimuksen tai innovaatiotutkimuksen sys - teemilähestymistavan voidaan katsoa perustuvan kolmeen käsitteelliseen perusajatukseen (Smith 2000, 80). Ensimmäinen keskeinen ajatus on se, että taloudellinen toiminta pohjautuu pitkälti institutionaalisiin tekijöihin. Instituutioilla viitataan tässä sekä lainsäädäntöön perustuviin että sosiaalisesti määrittyviin pelisääntöihin (esim. tavat). Institutionaalisessa taloustieteessä näiden pelisääntöjen keskeisiksi funktioiksi perinteisesti nähdään epävarmuuden vähentäminen taloudellisessa toiminnassa, konfliktien ja yhteistyön hallitseminen sekä kannusteiden luominen. Systeemilähestymistavoissa nähdään, että erilaiset institutionaaliset järjestelyt tai rakenteet johtavat erilaiseen taloudelliseen toimintaan ja tuloksiin. Usein käytettyjä erotteluja instituutioiden tarkastelussa ovat erottelut formaalien ja epäformaalien instituutioiden (esim. tavat, rutiinit), regulatoristen instituutioiden (formaalit pelisäännöt, joita sanktioidaan: lait, sopimukset, normit), normatiivisten instituutioiden (arvot, vastuut jne.) ja kulttuuris-kognitiivisten instituutioiden (odotukset, visiot, mentaaliset mallit jne.) välillä (Coenen & Díaz López 2009, 7 8). 1 Toinen keskeinen lähtökohta systeemilähestymistavoissa on näkemys siitä, että yritysten kilpailuetu on seurausta moninaisuudesta (variety) ja erikoistumisesta. Tämä saa aikaan polkuriippuvuutta, joka puolestaan vahvistaa järjestelmänomaisuutta (Smith 2000, 80). Kolmas keskeinen perusta on se, että teknologinen tieto syntyy ja sitä kehitetään vuorovaikutteisessa oppimisprosessissa. Teknologinen tieto on yleensä luonteeltaan hajautunutta eri toimijoiden kesken ja näin ollen toimijoiden täytyy olla vuorovaikutuksessa jollain tapaa, jotta tietoa voidaan soveltaa. Innovaatiojärjestelmätutkimuksen lähtökohta on siis se, että yritykset eivät innovoi eristyksissä vaan vuorovaikutuksessa ja myös riippuvuussuhteissa ympäristönsä kanssa. Vuorovaikutussuhteita ja riippuvuuksia on monella tasolla: Yrityksen sisällä. Usein menestyksekäs innovaatio perustuu vuorovaikutukseen ja monisuuntaiseen palautteeseen yrityksen sisällä erilaisten osaamisalueiden kuten markkinointi, rahoitus, tuotekehitys jne. välillä. Yritysten välillä. Usein menestyksekkäät yritykset ovat avoimia ympäristölleen. Keskeistä on vuorovaikutus esimerkiksi asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Eräs keskeinen johtopäätös yritysten välisten suhteiden merkityksestä on se, että yhä useammin yritysten väliset suhteet eivät ole suoria markkinasuhteita, vaan niissä tehdään yhteistyötä ja ne vaikuttavat yritysten teknologian kehittämiseen ja oppimiseen. Yritysten ja muiden organisaatioiden, kuten esimerkiksi yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, välillä. Laajemmin sosiaalisen, kulttuurisen, institutionaalisen ympäristön ja tekijöiden kanssa. Keskeistä on institutionaalinen ja organisatorinen ympäristö, joka vaikuttaa yritysten toi- 1 Vaikka instituutioiden merkitystä korostetaan systeemilähestymistavoissa, instituutioiden käsittelyä tässä tutkimuksessa on kuitenkin pidetty edelleen diffuusina ja hajanaisena (esim. Doloreux & Parto 2005; Edquist 2005, 186). 15

16 mintaan. Systeemiteorioiden mukaan innovaatiot syntyvät tässä järjestelmässä/verkostossa ja niiden perusargumentti on, että tämän järjestelmän ominaispiirteillä on merkittävä vaikutus yritysten innovaatiotoimintaan ja sen muotoihin (Smith 2000, 74, 92 93). Innovaatiojärjestelmätutkimuksessa systeemisyydellä viitataan siis pitkälti toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen, keskinäisriippuvuuteen, vuorovaikutteiseen oppimiseen sekä institutionaalisen ympäristön merkitykseen. Tässä mielessä tulkinta systeemisyydestä nousee sosiaalisesti määrittyneeltä perustalta. Innovaatiojärjestelmätutkimuksen tulkinta systeemisyydestä eroaakin esimerkiksi liikkeenjohtamisen kirjallisuudessa käytetystä systeemisyyden käsitteestä, jossa systeemisyys on pitkälti teknisesti määrittynyttä (ks. luku 2.2 alla). Innovaatiojärjestelmätutkimuksen systeemisyyden käsite on kuitenkin jossain määrin epämääräinen. Pelkkä vuorovaikutus ja toimijoiden keskinäisriippuvuus ei välttämättä sinänsä tee toiminnasta vielä systeemistä (vrt. esim. Asheim & Gertler 2005, 299). Voidaankin kysyä, riittääkö keskinäisriippuvuus tekemään yhteistyöstä (tai verkostoista) systeemin? Kuinka voimakasta keskinäisriippuvuuden ja vuorovaikutuksen tulee olla, jotta voidaan puhua systeemistä (Cooke ym. 1997, 476; myös Borrás 2004). Tässä mielessä voidaan myös ajatella, että järjestelmät voisivat olla empiirisesti enemmän tai vähemmän systeemisiä, ja näin ollen systeemisyys sinänsä on viime kädessä empiirinen kysymys. Yleisesti ottaen systeemin käsite innovaatiojärjestelmätutkimuksessa onkin pitkälle metafora. Voidaan toisaalta kuitenkin myös kysyä, onko järjestelmä tai systeemi liian vahva metafora ja olisiko pikemminkin syytä puhua verkostoista? Tähän suuntaan viittaa se, että käytännössä eri tutkimussuuntauksissa usein järjestelmä määritellään verkoston termiä käyttämällä. Huomionarvoista on myös se, että näissä innovaatiojärjestelmiä koskevissa tutkimustraditioissa ei käytetä juurikaan systeemisen innovaation käsitettä sinänsä, vaan puhutaan nimenomaan innovaatiotoiminnan systeemisestä mallista (innovaatio prosessina, ei lopputulemana). Systeemisyyden näkökulmasta innovaatiojärjestelmätutkimusten ongelmaksi voidaan nähdä se, että ne ovat lähteneet pikemminkin operationaalisesta kuin käsitteellisestä näkökulmasta (Cooke ym. 1997, 478). Tutkimusten pääpaino on ollut kuvauksissa toimijakategorioista (valtio, yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset) ja niiden vuorovaikutuksesta instituutioiden ja politiikan kanssa (Liu & White 2001). Systeemitason tarkastelu ja systeemitason selittävät tekijät jäävät tällöin vähälle huomiolle, koska pääasiallinen kiinnostus kohdistuu eri toimijoiden rooleihin sekä instituutioiden ja politiikkojen merkitykseen. Innovaatiojärjestelmätutkimuksen näkökulmasta systeemisyys on pitkälti toimijoiden ja institutionaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja keskinäisiä riippuvuuksia. 2.2 Systeemiset innovaatiot liikkeenjohtamisen tutkimuksessa Systeemisen innovaation käsitettä on käytetty liikkeenjohdon ja teknologiajohtamisen tutkimuskirjallisuudessa 1980-luvulta lähtien. Käsitteen ensimmäisiä käyttäjiä oli David Teece, joka erotti toisistaan kahden tyyppiset innovaatiot: autonomiset ja systeemiset (Teece 1984, 1988). Autonominen innovaatio on tuote tai komponentti, joka voidaan ottaa käyttöön muuttamatta muiden tuotteiden tai komponenttien luonnetta. Innovaatio on näin ollen itsenäinen eli autonominen. Systeeminen innovaatio sitä vastoin edellyttää huomattavia muutoksia muihin komponentteihin, tuotteisiin tai osajärjestelmiin. Osien välinen keskinäisriippuvuus on suuri. Tästä johtuen innovaation suunnittelussa ja kaupallistamisessa tarvittavan koordinaation määrä kasvaa merkittävästi. Systeemisen innovaation käsitettä on käytetty analyyttisenä välineenä jäsennettäessä innovaatioprosessin organisointitapoja. Kehitettävän innovaation luonteella on nähty olevan merkittävä vaikutus siihen, miten innovaatioprosessi on syytä organisoida. Keskeisenä argumenttina on pitkään esitetty, että systeemisen innovaation korkeat koordinointikustannukset, hiljaisen tiedon merkittävä rooli sekä riskit puoltavat vertikaalisesti integroitua liiketoimintamallia (Teece 1984; Langlois 1992; Chesbrough & Teece 1996). Integrointi parantaa tiedonkulkua ja investointisuunnitelmien koordinointia. Se myös parantaa kustannusten ja hyötyjen arviointia. 16

17 Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen kiihtyessä ja teknologioiden konvergoituessa on myös käynyt ilmeiseksi, että tuotteet, teknologiat ja palvelut linkittyvät toisiinsa yhä tiiviimmin. Innovaatiot ovat lisääntyvissä määrin luonteeltaan systeemisiä, eikä yksittäisillä yrityksillä ole enää mahdollisuutta hallita kokonaisia arvoketjua (de Laat 1999; Maula ym. 2006). Tieto- ja viestintäteollisuuden rakenteen muututtua samaan aikaan horisontaaliseksi, on de Laatin mukaan ainut toimiva mahdollisuus verkottua horisontaalisesti. Alliansseista ja verkostoista tulee vallitseva tapa organisoida myös innovaatiotoimintaa. Systeemisen innovaation taustalla vaikuttaa teknologian ja tuotteiden kompleksisuus, joka synnyttää systeemisiä piirteitä. Kompleksisuuden määrä on kaiken aikaa kasvussa tuotteiden ja teknologian monimutkaistuessa (Pavitt 2004). Keskeinen tapa hallita kompleksisuutta on rakentaa järjestelmistä modulaarisia eli jakaa kokonaisuus pienempiin osiin, joiden välinen vuorovaikutus on määritelty standardoitujen rajapintojen ja kokonaisarkkitehtuurin avulla. Modulaarinen järjestelmä näin ollen vähentää merkittävästi osien välisten riippuvuussuhteiden määrää ja tekee niistä ennakoitavia, mikä parantaa mahdollisuuksia hallita kompleksisuutta (Langlois & Robertson 1992; Langlois 1999). Modulaarinen järjestelmä on tehokas autonomisten innovaatioiden tuottajana, mutta kankea kun muutos on systeeminen. Modulaarinen järjestelmä lukitsee tietyt rajapintamääritykset, joiden muuttaminen vaatii pelisääntöjen uudelleen muodostamista (Langlois & Robertson 1992, 1993; Langlois & Garzarelli 2008). Modulaariset järjestelmät ovatkin taipuvaisia lukkiutumiseen. Systeemisiä innovaatioita koskeva tutkimus on myös yhteydessä ns. kompleksisia tuotejärjestelmiä (CoPS) koskevaan tutkimukseen. Merkittävä osa teollisuustuotteista on luonteeltaan suuria ja kompleksisia tuotejärjestelmiä, jotka ovat pääomaintensiivisiä ja joita valmistetaan yksittäiskappaleina tai pienissä erissä. Tällaisia ovat muun muassa lentosimulaattorit, matkapuhelinverkot, lentokoneet, sähköntuotantojärjestelmät ja rautatiet (Davies 1997; Davies & Brady 1998). Kompleksisia tuotejärjestelmiä koskevat innovaatiot ovat luonteenomaisesti systeemisiä, sillä niissä vallitsee monimutkaisia riippuvuussuhteita osien, osajärjestelmien ja komponenttien välillä. Uuden komponentin tai rajapintoja välittävän teknologian valinta edellyttää sitoutumista standardiin. Uuden systeemisen innovaation tulee olla yhdenmukainen olemassa olevan järjestelmän kanssa. Myös tulevien investointien tulee olla yhdenmukaiset valitun standardin kanssa (Davies & Brady 1998). Innovaatiotoiminnan systeemisiä piirteitä on tutkittu myös toimialakohtaisessa tutkimuksessa. Erityisesti rakentamisen innovaatiotoimintaa on pyritty jäsentämään systeemisen innovaation käsitteen avulla. Johtuen rakennus- ja kiinteistöalan arvoketjujen pirstoutumisesta pitkiksi toimittajaketjuiksi on alaa muuttavilla innovaatioilla luonteenomaisesti systeemisiä piirteitä. Viimeaikaisissa tutkimuksissaan Chesbrough ja Teece ovat nostaneet esiin myös avoimen innovaation mallin, joka täydentää ja laajentaa systeemisen innovaation näkökulmaa. Avoin innovaatio pohjautuu lähtökohtaisesti monipuoliseen verkostoyhteistyöhön. Kun kehitettävä innovaatio on luonteeltaan systeeminen, on yhteistyö tarpeellista toimittajien ja asiakkaiden lisäksi myös täydentävien tuotteiden valmistajien sekä useissa tapauksissa myös suorien kilpailijoiden kanssa (Maula ym. 2006). Liikkeenjohtamisen tutkimuksessa systeemisyys ymmärretään monimutkaisina riippuvuussuhteina teknologisten osien, osajärjestelmien ja komponenttien sekä ympäröivien infrastruktuurien ja toimintaympäristön välillä. 2.3 Sosiotekninen muutos Systeemisyys on usein innovaatiokirjallisuudessa itsestään selvä näkökulma, jota ei pysähdytä miettimään (Ahrweiler 2010, 7 8). Tästä poiketen systeemiteoriasta lähtökohtansa ammentava sosioteknisen muutoksen teoria on luonteeltaan analyyttis-teoreettinen tutkimusta ohjaava käsitteistö. Teoria saa käytännöllisen sovelluksensa niin sanotussa systeemisen muutoksen suuntaamisteoriassa (transition management). Frank W. Geelsin kehittämä sosioteknisen muutoksen malli (esim. Geels 2002, 2004, 2006; Geels & Kemp 2007; Geels & Schot 2007; Schot & Geels 2007) kuvaa muutosta yhdestä järjestelmästä toiseen, mitä innovaatiojärjestelmäkirjallisuuden piirissä ei ole juurikaan tehty. Malli korostaa toimijoiden, resurssien, institutionalisoitujen käytäntöjen ja sääntöjen välistä monimutkaista vuorovaikutusta muutoksen lähteenä. 17

18 Geelsin lähtökohtana muutoksen kuvaamisessa on jokin olemassa oleva suhteellisen stabiili sosiotekninen toimintamalli. Sosiotekninen toimintamalli, regiimi, on itsestäänselvyyksiksi muodostuneiden toimintatapojen, tulkintakehysten ja ongelmanratkaisumallien muodostama kokonaisuus. Sosiotekniset regiimit muodostuvat olennaisilta osiltaan erilaisista sääntöjärjestelmistä ja muodostavat valintaympäristön, jossa erilaisia teknologisia tai toiminnallisia mahdollisuuksia otetaan mukaan regiimin piirissä kehitettäväksi tai suljetaan sen ulkopuolelle. Mallin toisen ulottuvuuden muodostaa sosiotekninen toimintaympäristö (landscape), jolla ymmärretään laajoja yhteiskunnallisia kehityskulkuja kuten muun muassa talouden kehitystä, poliittisia muutoksia ja kulttuuria. Regiimin toimintamallit eivät välttämättä ole yhteensopivia muuttuvan toimintaympäristön kanssa, jolloin ympäristöstä kohdistuu regiimiin muutospainetta, mikä puolestaan avaa mahdollisuuksien ikkunan regiimin uudistamispyrkimyksille tai jopa kokonaan uuden sosioteknisen regiimin muodostumiselle. (Geels 2002, 2004) Mallin kolmas ulottuvuus ovat vallitsevan regiimin ulkopuolella tapahtuva uusien teknologioiden ja toimintatapojen kehittely ( niche-innovaatiot ). Näillä kokeiluilla on mahdollista uudistaa regiimiä tai jopa haastaa se. Niche saattaa muodostua esimerkiksi vähän kilpaillusta ja marginaalisesta markkinasegmentistä, tietoisten teknologisten kokeilujen avulla tai julkisen tuen avulla. Vahvistuessaan ja yhdistyessään muihin samansuuntaisiin uudistuspyrkimyksiin näistä saattaa muodostua dominoiva malli, joka voi mahdollisuuksien ikkunan avautuessa muuttaa vallitsevaa sosioteknistä regiimiä. (Schot & Geels 2007) Tasojen linkittymistä toisiinsa voidaan kuvata yksinkertaistaen alla olevan kuvan 1 avulla. On hyvä huomata, että regiimin puitteissakin tapahtuu jatkuvaa uudistumista inkrementaalisten parannusten ja innovaatioiden kautta. Regiimi voi tällöin sulattaa itseensä ulkopuolelta uusia oivalluksia ja teknologioita, mutta muutokset tapahtuvat vallitsevan regiimin määrittelemissä puitteissa. Jos regiimin toiminta ja toimintaympäristön muutos ajautuvat laajempaan yhteensopimattomuuden tilaan, regiimi joutuu kriisiin ja merkittäville muutoksille avautuu mahdollisuuksien ikkuna. Kuva 1. Sosioteknisen muutoksen malli. Lähde: Geels & Schot (2007, 401) Paikallisten käytäntöjen lisääntyvä rakenteistuminen Sosiotekninen toimintaympäristö Sosiotekninen toimintamalli (regiimi) Teollisuus Politiikka Markkinat, käyttäjät Teknologiat Tiede Kulttuuri Toimintaympäristön regiimiin kohdistama paine Uusi regiimi vaikuttaa toimintaympäristöön Odotukset ja verkostot vaikuttavat nicheinnovaatioiden muodostumiseen Elementit yhdistyvät hallitsevaksi malliksi (dominant design) Nicheinnovaatiot Pienet toimijaverkot tukevat uutuuksien syntymistä ja oppimista Aika 18

19 Sosioteknisen muutoksen ymmärtäminen edellyttää kaikkien kolmen tason huomioimista. Geels kutsuu tätä monitasoperspektiiviksi (multi-level perspective). Muutoksessa ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan muutokset ovat tulosta eri tasojen jatkuvasta vuorovaikutuksesta. (Geels & Kemp 2007) Systeemisen muutoksen suuntaaminen (transition management; SMS) on hollantilaisten tutkijoiden kehittämä yhteiskunnallisten uudistusten ohjausstrategia ja menetelmä (esim. Loorbach & Rotmans 2010; Rotmans & Loorbach 2009; van der Brugge & Rotmans 2007; Kemp & Loorbach 2006; van der Brugge & van Raak 2007; Rotmans ym. 2001). Suuntaus kytkeytyy kiinteästi sosioteknisen muutoksen teoriaan. SMS tarjoaa näkökulmia ja välineitä siihen, miten sosioteknisiä regiimejä on mahdollista muuttaa (Smith ym. 2005, 1502). SMS kehitettiin alunperin Hollannissa politiikan suunnittelun avuksi. Virallisena politiikkana se esiintyi ensimmäisen kerran Hollannin ympäristöpolitiikkasuunnitelmassa vuonna (Loorbach & Rotmans 2010, ) Systeemisen muutoksen suuntaamisen keskeisenä ajatuksena on, että pienet muutokset järjestelmässä johtavat laajoihin järjestelmätason muutoksiin pidemmällä jänteellä (Loorbach & Rotmans 2010, ). Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen luomista niche-toiminnalle sekä järjestelmän sisäisen monimuotoisuuden tukemista. Yleiset periaatteet on operationalisoitu konkreettisiksi toimintaohjeiksi, jotka muodostavat toiminnan ja oppimisen jatkuvan syklin (Rotmans & Loorbach 2009, ). Lähtökohtana on uusien avauksien stimuloiminen mikrotasolla ja kytkeminen samaan suuntaan Kuva 2. SMS:n sykli. Lähde: Kemp &Loorbach (2006) Arviointi, seuranta ja oppiminen tähtääviksi kokonaisuuksiksi. Olennaista on mahdollistaa toimijoiden vuorovaikutus, kommunikaatio ja keskinäinen oppiminen. Mitä laajemmin toimijoita toimintaan osallistuu ja sitoutuu, sitä vahvemmiksi muutospolut kehittyvät. Äskettäisessä artikkelissaan Nill ja Kemp (2009) ovat arvioineet, että SMSlähestymistapa soveltuisi erityisesti stimuloimaan radikaaleja teknologisia ja systeemisiä muutoksia sekä kiertämään lukittumia (lock-in) eri sektoreilla. Lähestymistapaa on myös arvioitu kriittisesti (Shove & Walker 2007; Shove & Walker 2010; Heiskanen ym. 2009). Esimerkiksi Shove ja Walker (2007) huomioivat lähestymistavan olevan yhteiskunnallisena ohjelmana luonteeltaan normatiivinen (vrt. Berkhout 2006). Menetelmä on esitelty ikään kuin itsestään selvästi hyviin päämääriin pyrkivänä tavoitteiden muodostamisen ja ohjauksen välineenä. Laajoihin uudistuksiin liittyy kuitenkin väistämättä intressejä ja ideologioita, joita tulisi tuoda esiin ja analysoida. Ongelman hahmottaminen, muutosareenan perustaminen ja visioiden luonti Toimijoiden mobilisointi, hankkeiden toteutus ja kokeilut Koalitioiden ja muutosagendojen kehittäminen Tähän liittyen voidaan kysyä, mitkä ovat ne hallinnolliset välineet ja edellytykset, joilla SMS-menetelmää voidaan käytännössä soveltaa? On esimerkiksi hyvin vaikeata identifioida uusia nousevia kehityskulkuja, arvioida mikä niistä on merkityksellistä ja lopuksi konkreettisesti tukea kehityskulkujen vahvistumista. Sosioteknisen muutoksen teoria näkee systeemisyyden monimutkaisena järjestelmän elementtien välisenä vuorovaikutuksena. Toimintaympäristön, sosioteknisen toimintamallin (paradigman) ja kehittymässä olevien järjestelmän ulkopuolisten innovaatioiden vuorovaikutus (nicheinnovaatiot) mahdollistaa järjestelmän muutoksen. Toimintaympäristön ja -järjestelmän yhteensopimattomuus toimii ajurina joka luo paineita järjestelmän uudistamiseksi sekä uusien innovaatioiden läpimurrolle järjestelmätasolla. 19

20 2.4 Lähestymistapojen keskinäinen täydentävyys Tässä esitellyt kolme lähestymistapaa innovaatiotoiminnan systeemiseen luonteeseen pikemminkin täydentävät toisiaan kuin ovat toisensa poissulkevia. Kullakin lähestymistavalla on omat vahvuutensa, jotka täydentävät kuvaa systeemisten innovaatioiden ja sosioteknisten muutosten luonteesta. Yksinkertaistaen voi todeta, että tarkastellut tutkimussuuntaukset täydentävät toisiaan ainakin seuraavilla ulottuvuuksilla: Makro mikro: Kun innovaatiojärjestelmätutkimus ja sosioteknisen muutoksen teoria operoivat tyypillisesti makrotason järjestelmäkäsitteillä, liikkeenjohdon ja innovaatiojohtamisen sekä sosioteknisen muutoksen suuntaamisen näkökulmat pyrkivät täydentämään näitä mikrotason toiminnan ehdoilla. Teoreettinen operatiivinen: Liikkeenjohdon ja sosioteknisen muutoksen suuntaamisen tutkimussuuntaukset orientoituvat operatiiviseen toimintaan, sen johtamiseen ja ohjaamiseen. Holistinen analyyttinen: Etenkin sosioteknisen muutoksen teoria pyrkii kokonaisvaltaiseen teoreettiseen kattavuuteen. Tätä täydentävät innovaatiojärjestelmäkirjallisuuden empiiris-analyyttiset käsitteet. Dynaaminen staattinen: Systeemisyyteen kuuluu olennaisena elementtinä järjestelmän osien funktionaalinen vuorovaikutus, jonka kuvaus on jäänyt innovaatiojärjestelmäkirjallisuudessa toimijoiden vuorovaikutuksen kuvauksen varaan. Tätä ulottuvuutta voidaan etsiä sosioteknisen muutoksen ja sen suuntaamisen teorioista. Taulukko 2. Keskeisiä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Tarvitsemme kaikkia näkökulmia jäsentämään systeemisyyttä. Käytännössä se, että innovaatiot ja uudistukset nähdään yhä useammin luonteeltaan systeemisinä tarkoittaa muun muassa sitä, että niitä on lähestyttävä useiden eri yhteiskunnallisten ulottuvuuksien ja teknologioiden leikkauspisteinä. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että käytössä on useita toisiaan täydentäviä näkökulmia ja käsitteistöjä innovaatiotoiminnan ja järjestelmässä tapahtuvien muutosten ymmärtämiseksi. Eri tutkimusperinteissä käytetään samankaltaisia käsitteitä kuvaamaan kompleksisia ilmiöitä rinnakkaisilla tavoilla. Koska käsitteiden erot eivät kuitenkaan ole helposti hahmottuvia, alla olevaan taulukkoon on koottu keskeisimpiä englanninkielisiä käsitteitä, niiden taustalla olevia tutkimussuuntauksia sekä esimerkki tavasta määritellä kyseinen käsite. Käsite Tutkimusperinne Esimerkki käsitteen määritelmästä System innovation Sociotechnical system Transition Change in technoeconomic paradigm Systemic innovation Systemic innovation Sosioteknisen muutoksen suuntaamisen tutkimus Sosioteknisen muutoksen suuntaamisen tutkimus Sosioteknisen muutoksen suuntaamisen tutkimus Taloushistoria Liikkeenjohdon tutkimus Juurruttamistutkimus A system innovation is a transition from one sociotechnical system to another. (Geels 2005b, 2) [W]e understand systems at the sectoral level as sosio-technical systems, made up by a cluster of elements, involving technology, science, regulation, user practices, markets, cultural meaning, infrastructure, production and supply networks. This cluster of elements forms a socio-technical system. (Geels & Kemp 2007, 442) Transitions are transformation processes in which society changes in a fundamental way over a generation or more. (Rotmans ym. 2001, 1) Some changes in technology systems are so far-reaching in their effects that they have a major influence on the behaviour of the entire economy. (Freeman & Perez 1988, 47) It is useful to distinguish between two types of innovation: autonomous (or stand-alone ) and systemic. An autonomous innovation is one which can be introduced without modifying other components or items of equipment. The component or device in that sense stands alone. A systemic innovation, on the other hand, requires significant readjustment to other parts of the system. (Teece 1984, 102). Systemic innovation refers to changes in the integrated system of health care practices, services, technologies and organisation that together form a new mode of operation. (Kivisaari ym. 2004, 18) 20

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1

Kommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1 Kommenttipuheenvuoro Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy 10.12.2018 Finlandia-talo 1 Kysymys #1: Kolme tietä talouskasvuun: Halpa työvoima Valtavat luonnonresurssit Innovaatiot ja osaaminen Mikä näistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj Europe needs forerunner cities and city driven regions. Espoo committed to be one of those. SDG 3 Health SDG

Lisätiedot

BothniaTM. Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla. Mona Enell-Nilsson

BothniaTM. Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla. Mona Enell-Nilsson BothniaTM Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla BothniaTM-hanke 1.9.2017-30.6.2019 Rahoitus Pohjanmaan liitto Vaasan kaupunki Vaasan yliopisto www.univaasa.fi/bothniatm 2 BothniaTM-hanke Yhteistyötahot

Lisätiedot

Systeemiset innovaatiot ja sosiotekninen muutos

Systeemiset innovaatiot ja sosiotekninen muutos VTT TIEDOTTEITA 2593 Mika Nieminen, Ville Valovirta & Antti Pelkonen Systeemiset innovaatiot ja sosiotekninen muutos Kirjallisuuskatsaus VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2593 Systeemiset innovaatiot ja

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Lauri Hetemäki Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankkeen seminaari,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 11.12.2013 27.11.2012 Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi 27.11.2012 Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian

Lisätiedot

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Espoon Avoimen osallisuuden malli Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 10.12.2013 Liiketoimintaa ympäristöstä Tilastokeskus Sisältö 1. Haaste 2. Mahdollisuus 3. Ratkaisu Kohti kestävää ympäristöpolitiikkaa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen (Lähde: YM) Keskittymät ovat hyviä Hallitseva uskomusjärjestelmä mutta niillä on rajansa (Sotarauta & Mustikkamäki 2008) Paikallinen pörinä ja globaalit linkit

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa Kuluttajilla on merkittävä rooli monissa kiertotalouden toteutuksissa, mutta heidän merkityksensä ei näy kiertotalouden eurooppalaisissa politiikkaratkaisuissa.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot