NÄYTTELY TAIDEKASVATUKSESTA. Kuva: Lauri Mannermaa

Transkriptio

1 NÄYTTELY TAIDEKASVATUKSESTA Kuva: Lauri Mannermaa

2 UOVUUS KEKSELIÄISYYS INNOSTUS INTOHIMO USKALLUS ROHKEUS OPPIMINEN LEIK I ANARKIA INNOVAATIO YRITYS KOKEILU PELOTTOMUUS NÄKEMYS OIVALLUS KEHITTÄ INEN ETSIMINEN SAAVUTUS LÖYTÖ HEITTÄYTYMINEN HAPUILU VISIO NAURU ITKU AR O MONIPUOLISUUS MONIARVOISUUS KAIPAUS RAKENTAMINEN ELÄMÄ VALO ROHKE S PELOTTOMUUS AJATTELU ILMAISEMINEN ILO KIINNOSTUS KULTTUURI KUVA LUONTO NÄKÖKULMA ONNISTUMINEN OSALLISTUMINEN PANOSTUS RAUHA SANATTOMUUS SIS LTÖ TAIDE TAITO TULKINTA UNELMA VAIHTOEHTO VIESTI VISUAALISUUS VÄLINE YHTEIS LLISYYS YMPÄRISTÖLUOVUUS KEKSELIÄISYYS INNOSTUS INTOHIMO USKALLUS ROHKE S OPPIMINEN LEIKKI ANARKIA INNOVAATIO YRITYS KOKEILU PELOTTOMUUS NÄKEMYS OIVALLUS KEHITTÄMINEN ETSIMINEN SAAVUTUS LÖYTÖ HEITTÄYTYMINEN HAPUILU VISI NAURU ITKU ARMO MONIPUOLISUUS MONIARVOISUUS KAIPAUS RAKENTAMINEN ELÄ Ä VALO ROHKEUS PELOTTOMUUS LUOVUUS KEKSELIÄISYYS INNOSTUS INTOHIMO USK LLUS ROHKEUS OPPIMINEN LEIKKI ANARKIA INNOVAATIO YRITYS KOKEILU PELOTTOMU S NÄKEMYS OIVALLUS KEHITTÄMINEN ETSIMINEN SAAVUTUS LÖYTÖ HEITTÄYTYMINEN

3 KUVIKSEN JATKOKURSSI Näyttely taidekasvatuksesta ANT gallery, Helsinki Kurssilla mukana olleita yhdistää sama koulu, jonka juuret ovat Helsingissä, mutta joka nykyisin toimii Espoonlahden kouluna ja lukiona. Aloin suunnitella tätä näyttelyä, koska tahdoin selvittää kuvataide-oppiaineen todellista merkitystä erilaisille oppilaille. Koko 40-vuotisen työurani ajan minua on turhauttanut oppiaineen huonosta tunnettuudesta seuraava vähäinen arvostus, joka on näkynyt muun muassa sille varatuissa yhä alenevissa tuntimäärissä. Viime kesänä julkistetun peruskoulun tuntijakoa ja tavoitteita pohtineen työryhmän esityksen mukaan aineen kaikille yhteinen viikkotuntimäärä peruskoulun yläluokilla tulisi vähentää kahdesta yhteen tuntiin. Perusopetuksen uudistamisessa ei kuitenkaan päästy lakiehdotukseen saakka, koska sen sisällöstä ja kustannuksista ei päästy yksimielisyyteen. Kokosin ryhmän entisiä oppilaitani eri vuosikymmeniltä ja esitin heille kysymyksen, mitä merkitystä oppiaineeseen liittyvillä tiedoilla ja taidoilla on ollut heidän myöhemmässä elämässään. Tämän näyttelyn työt ovat vastaus tähän kysymykseen. Pidin tärkeänä että mukaan tulee myös muita kuin kuvataidealoilla työskenteleviä, koska koulussakin kuvataidetta on kaikille. Tälle kuviksen jatkokurssille kutsuin kesällä 2009 ensimmäiseksi meteorologin, ja nyt heitä on yhdeksän: diplomi-insinööri, maantieteilijä-kielitieteilijä, valokuvaaja-psykologi, kaksi arkkitehtiä, kuvataiteilija, kuvanveistäjä ja graafikko. Toinen arkkitehdeistä, Maria Laine, on vastannut näyttelyn kokonaissuunnittelusta. Näyttelyn painotuotteet on suunnitellut graafikko Lauri Karmila. Koska näyttelymme on taidekasvatusnäyttely, työt muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikkien työt ovat samanarvoisia. Varsinaista kuvataidetta edustavat vain kolmen ammattitaiteilijan työt. Osa töistä on nyt ympäristössä, jossa niitä ei ole totuttu näkemään. Tämän epätavallisen rinnastuksen kautta kysymme myös, miksi kuvataiteen ja kuvataideopetuksen suhde on yhä vaikea ja ongelmallinen, kun taas kirjallisuus täysin luontevasti liittyy äidinkielen opetukseen. Jälkimmäistä ei pidetä vain kirjailijakoulutuksena, mutta kuvataideopetus nähdään edelleen tarpeellisena vain kuvataiteellisesti lahjakkaille. Se on kuitenkin vahvasti yleissivistävä oppiaine opettaessaan kulttuurin tuntemusta ja arvostamista, kuvanlukutaitoa ja kykyä havaita ja tulkita ympäristöä. Kuvataideopetuksen terapeuttiset mahdollisuudet puolestaan antavat tilaa nuoren ihmisen itsetuntemuksen syventämiselle ja kasvattavat herkkyyttä ymmärtää muita. Yksi kaikille yhteinen oppitunti kuvataidekasvatusta koko vuotiaiden ikäluokalle antaisi mahdollisuuden vain pintaraapaisuun. Syvemmän perehtymisen jääminen valinnaisuuden varaan vähentäisi tasa-arvoa peruskoulussa. Marja Laine kuvataideopettaja Tulikettu - Revontulien synty, saamelaisen kansantarinan kuvitus, oppilastyö, Nora Heinonen, 7. lk, 1984

4 Tarja Laine s. 1957, Marjan oppilaana , arkkitehti, nykyisin valtion virkahenkilö 1 Elämässäni jännittävintä ovat kuusi Afrikassa viettämääni vuotta. En ole koskaan tehnyt taidetta. Olen piirtänyt ilmaistakseni käytännöllisen ajatuksen, harjoitellut voidakseni tehdä niin tai ihan vain hämmästellyt maisemaa, kukkaa tai rakennusta. Vuosien varrelta kansioihini on jäänyt kasa piirroksia: luonnoksia, muistiinpanoja, kopioita suunnitelmista. Niistä syntyi retrospektiivi, jonka tulos oli itselleni yllättävä. Olenkin tehnyt samaa asiaa vuodesta toiseen jäsentänyt todellisuutta ymmärrettäväksi itselleni ja muille! Työni ensimmäinen piirros on kouluajoilta vuodelta 1973 ja uusin tältä syksyltä. Kummallisesti kuvat löysivät paikkansa toistensa lomasta, ja minä ymmärsin enemmän itsestäni. Jukka Nuutilainen s. 1947, Marjan oppilaana , diplomi-insinööri Olen insinööri. Työkseni teen kaikenlaista muuta. Jotain luovantuntuista on aina hyvä olla mukana sellaista joka nousee muun kuin ajattelun kautta. Tuoleja on syntynyt nyt parikymmentä vuotta, ensimmäiset tiuhanlaisesti meditaation sivutuotteina. Nyttemmin ne putkahtelevat harvakseen. Jostain ilmestyy joku alkuidea, sitten vain kädet töihin. Ja lopuksi ihmettelemään että oho oonko mä tehny ton. Kun kysytään, selitän että tuoli esineenä on valkoisen herrarodun valtaistuin, jolta maailma on käsketty nykyiseen malliin. Siksi tuolit on pikkaisen vinksallaan, ei mitenkään kauhean tyylikkäitä, jotenkin surkuhupaisia. Ja useimmiten epämukavia istua, mutta ei se mitään, koska tärkeintä on miltä näyttää. Vai kuinka? Maila Klemettinen s. 1948, Marjan oppilaana , valtiotieteen maisteri, kuvanveistäjä/keramiikkataiteilija 3 Pitkän ja monipuolisen uran tehnyt kuvanveistäjä ja keramiikkataiteilija. Lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä vuodesta 1976 Suomessa ja ulkomailla. Teoksessa Connected Disconnected materiaalit heijastavat töiden teemaa: yhteyttä, erillisyyttä, yksinäisyyttä, läheisyyttä ja samalla ajan ja elämän hetkellisyyttä ja kulumista. Mielestäni taideteos on onnistunut, jos se saa katsojansa, kokijansa oivaltamaan jotain uutta tai näkemään asioita eri tavalla. Mielestäni taideteoksen jättämän jäljen, kriittisenkin, tulisi lopulta johtaa positiiviseen ja elämää kunnioittavaan ajatteluun ja toimintaan. Myös käyttöesine voi herättää ajatuksia. Tai voisiko sanoa, myös funktionaalinen käyttöesine on taideteos? Lauri Mannermaa s. 1965, Marjan oppilaana , psykologian ja taiteen (valokuvataide) maisteri 4 Valokuvaterapian pioneeri, joka on tehnyt alaa tunnetuksi Suomessa työpajojen, kurssien ja kirjallisuuden kautta. Työskentelee nykyisin pääasiassa valokuvaajana. Luova energia on tärkein tekijä sekä ihmisten että kansakunnan hyvinvoinnin kannalta. Luova energia voi purkautua tuhoisasti tai hyvää rakentaen. Jotta pystymme suuntaamaan energian rakentavasti, pitää meidän ymmärtää omia sisäisiä prosessejamme ja tapaamme olla suhteessa muihin ihmisiin. Suorin ja tehokkain tie itsetuntemukseen löytyy luovan tekemisen kautta. Se on paras kanava konkretisoida omaa sisäistä maailmaa hyväksyä hyvän ja pahan olemassaolo itsessä ja vapauttaa energiaa rakentavaan tekemiseen. Valokuvateos Leap of Faith tuo tämän inhimillisen, kaikkia yhdistävän ristiriidan päivänvaloon.

5 Elena Saltikoff s. 1965, Marjan oppilaana , meteorologi, erikoistutkija Minun työni tässä näyttelyssä on kukkapenkki. Se on tyypillinen Olen mukana tässä näyttelyssä muistuttamassa siitä, että 5 oikean elämän kuvistehtävä: valitse värejä ja muotoja, rytmitä ja koulu valmentaa meitä paitsi ammatteihin, myös arkeen. Minäkin sommittele. Rajaehdot ovat haastavat: pihalla pitää olla jotain olen kukkapenkin kanssa tehnyt valintoja, jotka näkyvät yli sadan mielenkiintoista koko kesän, ja kasvien pitää kestää varjoa, kuivuutta ja kaneja. kaikki teemme, blogeissa, powerpointeissa ja ihmisen (ja yhden kanin) ympäristössä joka päivä. Ja niinhän me tarjouslapuissa. Nora Heinonen s. 1971, Marjan oppilaana , maantieteen ja yleisen kielitieteen maisteri, nykyisin valtionhallinnon virkamies Olen viettänyt suuren osan aikuisikääni ulkomailla, mm. Etelä- Virkamiestyössäni ikkuna on päivittäin auki suureen maailmaan, ja kuva ja luovuus tuovat työhön yhtäältä moniulotteisuut- 6 Amerikassa, missä (valo)kuvat ja värit ovat olleet keskeinen elementti uuden maailman ja kulttuurin hahmottamisessa. Kuvat ta, toisaalta tarvittavaa vastapainoa. Luovuus eri muodoissaan ja kädentaidot yhdistävät ihmisiä ja kulttuureita usein enemmän on elämässä välttämätön tasapainon lähde. kuin sanat, ja ne ovat luoneet kanavan kanssakäymiseen esimerkiksi kuvieni alkuperäiskansojen kanssa. 5 7 Marja Laine s. 1936, kuvaamataidonopettaja, taiteen kandidaatti TaiK. Opettanut muita kurssilla mukana olleita. Työni on kooste neljän vuosikymmenen aikana teettämistäni oppilastöistä. En tuo sitä esille taiteena. Lähinnä se on oman työn yhdistyvät oppilaan omaksuma tieto ja oman tekemisen kautta kuvataiteen tarjoamassa viitekehyksessä ja joissa työtä tehdessä 7 tutkimista. Olen oppinut, että kuvallista ajattelua, kuvan kieltä ja koko ajan kehittyvät taidot. Oppilaan kuvallinen ajattelu ja mielikuva halutusta lopputuloksesta ovat työskentelyn ydin. kuvan tekemisen taitoja voi opettaa kaikille. Taiteena eivät ole esillä myöskään oppilastyöt. Ne ovat töitä, jotka ovat syntyneet 6 8 Matti Kujasalo s. 1946, Marjan oppilaana 1960-luvun alkupuolella, kuvataiteilija Oman ikäpolvensa kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia 8 kuvataiteilijoita. Toiminut myös Suomen Taideakatemian koulun ja Kuvataideakatemian rehtorina. Matti Kujasalo on tehnyt pitkän uran abstraktin konstruktivismin parissa. Hänen teoksensa ovat neljän vuosikymmenen aikana rakentuneet ja rakentaneet oman visuaalisen järjestelmän, jonka muotokieli on pelkistetty ja selkeä, mutta jonka syövereihin voi upota arvaamattoman syvälle. [ ] Kujasalon taide koskettaa. Se näyttää, miten järjestys ja kaaos eivät ole toisensa poissulkevia voimia, vaan toisiinsa kietoutuneita ja toisistaan rakentuvia elementtejä. Lähde: Mikko Oranen, Maria Laine s. 1971, Marjan oppilaana , arkkitehti SAFA, ark 1250 Olen osallistunut näyttelyyn muita jatkokurssilaisia vähemmän 9 luovalla tavalla etsimällä jokaiselle yksilölliselle teokselle oman paikkansa galleriassa. Varsinaiseksi teokseksi ei näyttelyn suunnittelua kuitenkaan mielestäni pidä kutsua, koska erilaiset rajoitukset, kuten esim. viime hetken muutokset, gallerian reunaehdot ja niukkaakin niukempi budjetti jättävät omalle näkemykselle hyvin vähän tilaa.

6 Kuva: Lauri Mannermaa LOPPUSANAT Yhtenäiseksi hahmotettu opetussuunnitelma, jossa tiedonala sulautuu toiseen ilman erottavia muureja ja kaikki yhdessä suunnitelmallisesti vaikuttavat psyykkisten voimien vapauttamiseen ja jalostamiseen, samoin kuin orgaanisesti laajenevan ja herkeämättä selkeytyvän ajatusmaailmaan rakentamiseen sellainen opetussuunnitelma on ehkä vain toteuttamiskelvoton didaktinen utopia. Toteuttamiskelvoton niiden erilaisten voimien takia, jotka nykyelämä yksilöön kohdistaa, sen pirstaleisen moninaisuuden takia, joka vaikuttaa kohtalokkaasti myös koulussa. (Naima Jakobson: Teckningen i förhållande till den öfriga undervisningen, 1907) Yllä oleva teksti on kirjoitettu yli sata vuotta sitten ja julkaistu silloisen Piirustusopettajayhdistyksen STYLUS-lehden ensimmäisessä numerossa. Sadan vuoden takaisen visionäärin mukaan on psyykkisten ja pedagogisten voimavarojen tuhlausta, jos hankittujen tietojen monipuoliseen soveltamiseen välineitä tarjoavia oppiaineita ei huomioida. Hän antaa myös ohjeita siitä, miten piirustusopetus voisi tehdä yhteistyötä muiden aineiden kanssa. Naima Jakobson oli edellä aikaansa: Elinkeinoelämän keskusliiton OIVAL- LUS-hankkeen 2020-luvun työelämää ja osaamista hahmottelevan raportin mukaan työt irtautuvat vastedes rutiineista, ja tarvetta on erilaisten osaajien yhteistyölle ja uudenlaiselle kyvylle hakea, hyödyntää ja jakaa tietoa. Kuvataide koulun oppiaineena on jo sinänsä integroivaa yhdistäessään tietoja ja taitoja omaan tekemiseen kuvataiteen tarjoamissa puitteissa. Monimuotoinen nykytaide viitekehyksenä antaa loputtoman runsaat mahdollisuudet myös oppiaineiden väliseen integraatioon. Tällaista integraatiotahan tämä näyttelymmekin edustaa. Ehkä Naiman visio todella voi toteutua, ja Lauri Karmila Elena Saltikoff Matti Kujasalo Maila Klemettinen Nora Heinonen Marja Laine Lauri Mannermaa Tarja Laine Maria Laine Jukka Nuutilainen teemaopetuksen tuloksena syntyy myös aivan uutta ja uudenlaista tietoa.

7 JA KUN MAAILMA ALETAAN NÄHDÄ UUDELLA TAVALLA, ON MAHDOLLISTA, ETTÄ SEN SUHTEEN MYÖS TOIMITAAN UUDELLA TAVALLA. Antero Salminen Graafinen suunnittelu / taitto: Lauri Karmila, Marjan oppilaana