TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 SEKÄ"

Transkriptio

1 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Julkaisu: C 134 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto: Anu Huotari Jyväskylä 2011

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI keski-suomen liiton tehtävät Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Aktiivinen edunvalvonta miten keski-suomen liitto toimii Poliittinen päätöksenteko Keski-Suomen liiton toimisto Viestintä keski-suomen liiton taloussuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2012 TAVOITTEET, tehtävät JA ARVIOINTI ALUEKEHITTÄMINEN Menestyvä yritystoiminta Osaamisella menestykseen Hyvinvoiva kansalainen Vetovoimainen toimintaympäristö Rahoituslähteet ALUEIDENKÄYTTÖ Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu EDUNVALVONTA JA YHTEISTYÖ MAAKUNNAN TILAN SEURANTA JA ENNAKOINTI TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi Muu toiminnan arviointi TALOUSARVIO Talousarvioasetelma Talousarvio vuodeksi Jäsenkuntien maksuosuudet...22 LIITE 1 Maakuntavaltuuston jäsenet LIITE 2 Tarkastuslautakunnan jäsenet LIITE 3 Maakuntahallituksen jäsenet LIITE 4 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet LIITE 5 Keski-Suomen liiton henkilöstö LIITE 6 Jäsenkuntien maksuosuudet LIITE 7 Keski-Suomen liiton talousarvion käyttösuunnitelma LIITE 8 Käyttötalous tulo-ja menolajeittain sekä kustannusalueittain...32

4

5 Keski-Suomen Liitto ESIPUHE Juuri kun vuonna 2008 alkanut taloustaantuma alkoi hellittää otettaan useissa Euroopan maissa, alkoi talouden taivaalle jälleen kerääntyä synkkiä pilviä. Uusi taloustaantuma ei ole poissuljettu vaihtoehto. Suomessakin ennakoidaan kasvun hiipumista. Vientituotteiden kysyntä vähenee, kun maailmantalouden kasvu laantuu. Vuosien kansantuotteen kasvuennusteet ovat painuneet alle kolmen prosentin. Keski-Suomi selvisi edellisestä talouden taantumasta verrattain hyvin. Rahamarkkinoiden epävarmuus kuitenkin heijastuu meidänkin elinkeinoelämäämme. Investointeja ja kehittämistoimia joudutaan pohtimaan entistä tarkemmin. Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2010 koko maata nopeammin ja myönteinen kehitys jatkui myös alkuvuonna Yritysten liiketoiminta kääntyi kasvuun kaikilla Keski-Suomen seuduilla. Jyväskylän, Jämsän ja Keuruun seuduilla tilanne on hyvä. Äänekosken seudulla tärkeän teollisuuden elpyminen näkyy positiivisina odotuksina. Saarijärven-Viitasaaren seudulla ollaan varovaisen toiveikkaita ja myös Joutsan seudulla on alettu toipua taantumasta. Keski-Suomen työttömyysaste on maan keskiarvoa korkeampi. Se oli elokuun 2011 lopussa 11,4 prosenttia eli 2,7 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Työllisyys on myös kohentunut hitaammin kuin muualla maassa. Toisaalta työvoiman saannissa on ollut vaikeuksia joillakin aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä metalli- ja rakennusalalla. Nuorisotyöttömyys on hiukan vähentynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys puolestaan lisääntynyt. Väestörakenne muuttuu pysyvästi lähivuosina: kun työelämään tulevat ikäluokat pienenevät ja suuret ikäluokat alkavat eläköityä, tulee työvoimasta pula. Poistumapiikki ajoittuu Keski-Suomessa vuosien tienoille. Muutoksen ennakoidaan olevan sekä määrällisesti että suhteellisesti poikkeuksellisen suuri. Koulutuksen ennakointitoimenpiteillä tulee tässä tilanteessa olemaan yhä suurempi merkitys. Keski-Suomi on edelleen väestökasvun maakunta. Viime vuonna väkimäärämme kasvoi noin 850 henkilöllä. Asukkaita on nyt noin Väestökasvu keskittyy Jyväskylän seudulle, muualla väki vähenee tai pysyy entisissä lukemissa. Väestö-, työpaikka- ja yritysmäärän kasvua on tuettava koko maakunnassa, että keskittymiskehitys pysyy aisoissa. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen tavoite on elinvoiman ja hyvinvoinnin lisääminen koko Keski-Suomessa, jolloin saavutetaan myös suurin aluetaloudellinen hyöty. Yhteinen sitoutuminen ja yhdessä tekeminen korostuvat entisestään, kun kohtaamme vuoden 2012 haasteet. Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja. Jyväskylässä Anita Mikkonen maakuntajohtaja 5

6 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI Keski-Suomen visio, Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi, suuntaa Keski-Suomen liiton toimintaa. Toimintaympäristön muutokset vaativat sekä nopeaa reagointia että tavoitteellista pitkän aikavälin suunnittelua. Maakuntasuunnitelma on valtuustokausittain laadittava pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Maakuntavaltuuston keväällä 2010 hyväksymässä maakuntasuunnitelmassa 2030 uudistettiin maakunnan visio ja laadittiin strategiat sen saavuttamiseksi. Visio on Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Tavoitteet on muotoiltu neljään teemaan: Vetovoimainen toimintaympäristö, Menestyvä yritystoiminta, Osaamisella menestykseen ja Hyvinvoiva kansalainen. Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen eri kehittämisohjelmien tavoitteet ja aikatauluttaa toimenpiteet neljälle vuodelle. Maakuntaohjelma on nimetty Keski- Suomen kasvuohjelmaksi. Sen neljä kehittämiskokonaisuutta perustuvat maakuntasuunnitelman neljään teemaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli maakuntabudjetti sisältää välitöntä rahoitusta edellyttävät kehittämiskohteet Keski-Suomessa vuosina Toteuttamissuunnitelmassa sovitaan sekä kansallisen kehittämisrahoituksen että Euroopan Unionin rakennerahastoista saatavan rahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI KEHITTÄMISTOIMENPITEET EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoitttamat hankkeet Yhteinen kehittämistahto Aluehallinto (ELY, AVI) Kunnat ja seudut Yritykset ja järjestöt Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Strateginen suunnittelu ja kehittäminen MAAKUNTAOHJELMA Toteuttamissuunnitelma Strateginen tulossopimus MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTASUUNNITELMA Edunvalvonta Euroopan unioni Valtiovalta Kansalliset järjestöt ja yhteisöt MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO Maakunnan suunnittelujärjestelmä. 6

7 Keski-Suomen Liitto Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä. Keski-Suomessa on kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa: Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta koskeva 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2011, mutta valitusprosessin vuoksi sen täytäntöönpano ajoittunee vuodelle Seuraavat vaihemaakuntakaavat ovat työn alla. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat ovat laajan, pitkäjänteisen yhteistyön ja monipuolisen asiantuntemuksen tulosta. Edunvalvonta on erityisen tärkeää silloin, kun valtakunnassa tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja ja kun aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia. Edunvalvonta edellyttää toimivia suhteita kuntiin ja seuduille Keski-Suomessa, hyviä yhteyksiä valtionhallintoon ja eduskuntaan ja verkottumista valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen sekä muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on myös kansainvälinen yhteistyö. 2. keski-suomen liiton tehtävät Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja. 2.1 Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen Keski-Suomen liitto luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja, kokoaa asiantuntemusta sekä ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa. Maakuntahallituksen ja -valtuuston, maakunnan yhteistyöryhmän sekä muiden asiantuntijaryhmien kautta monipuolinen asiantuntemus kanavoituu maakunnan hyödyksi. Ennakointiselvitykset ja muu maakunnan tilan seuranta antavat kehittämiselle oikean suunnan. Yhteinen kehittämistahto, aito yhteistyö ja keskinäinen luottamus paikallisten ja alueellisten kehittäjien kesken luo uskottavuutta maakunnan etujen ajamisessa, esimerkiksi valtion rahoituksen saamisessa maakunnan kehittämiskohteisiin. 2.2 Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Maakunnan liittojen lakisääteisiä tehtäviä ovat aluekehittäminen ja alueidenkäytön suunnittelu. Keski-Suomen liitolla on alueellinen vetovastuu kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelusta, yhteensovituksesta ja toteuttamisesta yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti. Maakuntaohjelmat ja EU-ohjelmat, joiden perusteella julkinen kehittämisrahoitus suunnataan, ovat aluekehittämisen perustyökaluja. Toimenpiteet ja rahoitussuunnitelmat yksilöidään vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja sen yhteyteen liitetyssä EU-varoja suuntaavassa maakunnan yhteistyöasiakirjassa. 7

8 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Keski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta sekä muusta alueidenkäytön suunnittelusta ja ohjauksesta maakunnassa. Tavoitteena on tasapainoinen aluerakenne. Vuonna 2009 vahvistettiin Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihe maakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Pohjaveden suojelua ja kiviainesten käytön yhteensovittamista koskevan vaihemaakuntakaavan (2. vmk) täytäntöönpanotoimet tehdään valitusprosessin päättymisen jälkeen. Valmisteilla ovat lisäksi turvetta ja soidensuojelua sekä tuulivoimaa koskeva 3. vaihemaakuntakaava sekä 4. vaihemaakuntakaava, joka koskee mm. kaupallisten suuryksiköiden sijoittumista. 2.3 Aktiivinen edunvalvonta Keski-Suomen liiton keskeisiin perustehtäviin kuuluu maakunnan ja sen jäsenkuntien edunvalvonta. Se tarkoittaa mm. osallistumista ministeriöiden alaisten työryhmien työhön ja lukuisia lausuntoja eri tahoille. Maakunnan tärkeimmät hankkeet kootaan vuosittain kärkihankelistaan, jota käytetään vaikuttamisen välineenä valtion budjettivarojen jaossa. Keski-Suomen liiton järjestämät kunnanjohtajakokoukset ja kansanedustajakokoukset noin 8 kertaa vuodessa ovat säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita. Maakuntahallitusten puheenjohtajat vaikuttavat maakuntien kannalta merkittäviin asioihin Suomen Kuntaliiton kautta. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Yhä tärkeämpää on myös kansainvälinen yhteistyö. Länsi-Suomen viisi maakuntaa toimivat yhteistyössä mm. Euroopan unionin suuntaan. Maakunnat pyrkivät vaikuttamaan ennakoivasti kansalliseen aluepolitiikkaan ja erityisesti EU:n alueja rakennepolitiikkaan. Keski-Suomen liitto ylläpitää Brysselissä sijaitsevaa toimistoa yhdessä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaliittojen kanssa. Pirkanmaalla on oma toimisto Tampereen seudun kehittämisyhtiön kanssa. hyvä maakunnan tuntemus aluekehittämisen asiantuntija MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ alueidenkäytön asiantuntija luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja toimivat suhteet kuntiin ja seuduille YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA AKTIIVINEN EDUNVALVOJA ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa kokoaa maakunnan asiantuntemusta kansainvälinen yhteistyö valtakunnalliset verkostot Keski-Suomen liiton perusviestit on tiivistetty viestinnän tavoitekuvaan. 8

9 Keski-Suomen Liitto Kansainvälisiä aluesuunnittelu- ja kehittämishankkeita toteutetaan EU-ohjelmista saatavan osarahoituksen avulla. Kansainvälistä hanketoimintaa, markkinointia ja yhteispalveluja hoidetaan yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi kansainväliseen markkinointiin luotu Human Tech Center -brändi ja kansainvälinen hanketoimisto Projectia, joita käytännössä hoitaa Jykes Oy, ovat tämän yhteistyön tulosta. Keski-Suomen liitto edistää pk-yritysten, oppilaitosten, kuntien ja muiden toimijoiden kansainvälistymispyrkimyksiä. Keskipohjolakomitean työssä tavoitteina ovat itälänsi -liikenneyhteyksien parantaminen, kulttuurija elämyselinkeinojen sekä yrittäjyyden edistäminen sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Keski-Suomen liitossa on Keskipohjola-komitean suomenkielinen kanslia. Keski-Suomen liitto on myös Euroopan alueiden yhteistoimintaorganisaation (Assembly of European Regions, AER) ja Euroopan maakuntien ympäristöja energiajärjestö FEDARENEn jäsen ja sillä on yhteistyösopimukset tai muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa useiden kansainvälisten partnereiden kanssa. 3. miten keski-suomen liitto toimii 3.1 Poliittinen päätöksenteko Maakuntavaltuusto käyttää Keski-Suomen liitossa ylintä päätösvaltaa. Se on poliittisesti edustava elin, johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet kunnallisvaalikaudeksi jokaisesta jäsenkunnasta. Jäsenten on oltava kunnanvaltuutettuja ja heitä valitaan yksi jokaista alkavaa 4000 asukasta kohti. Edustajainkokous valitsee seuraavan maakuntavaltuuston kevättalvella Maakuntahallitus vastaa päätösten toimeenpanosta ja hallinnosta. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen jäsenet kahden vuoden välein. Seuraava valinta tapahtuu maakuntavaltuuston kevätkokouksessa Tarkastuslautakunta arvioi maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lautakunnan toimikausi on sama kuin maakuntavaltuustolla. Nykyisessä maakuntavaltuustossa on 79, maakunta hallituksessa 13 ja tarkastuslautakunnassa viisi jäsentä. Keski-Suomen liiton puheenjohtajisto kokoontuu valmistelemaan asioita tarpeen mukaan, yleensä ennen maakuntahallituksen kokouksia. Maakunnanliiton toimisto toimii maakuntajohtajan johdolla luottamushenkilöhallinnon alaisuudessa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Maakuntahallituksen asettamassa MYRrissä ovat edustettuina kunnat, valtionhallinto sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-varat ja vastaava kansallinen rahoitus kohdennetaan rahoittajaviranomaisille jaettavaksi edelleen hankkeille. 9

10 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Keski-Suomen liiton toimisto Keski-Suomen liiton toimistossa on 37 henkilöä ( ), jotka tekevät yhteensä 34,4 henkilötyövuotta (htv). Organisaatio toimii pääasiallisten tehtäviensä mukaan muodostetuissa tiimeissä. Ne ovat maakuntajohtajan tiimi, aluekehitystiimi, alueiden käytön tiimi ja hallintotiimi. Maakuntajohtaja johtaa toimistoa. Toimiston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtajan lisäksi tiimien vetäjät, yksi henkilöstön edustaja ja maakuntajohtajan sihteeri, joka laatii muistiot kokouksista. Johtoryhmä lisättynä viestintäpäälliköllä muodostaa viestintäryhmän, joka linjaa vuosittain viestinnän toimenpiteet. Henkilöstöstä 27 (25,6 htv) on palkattu kuntien jäsenmaksurahoituksella. Näistä 17 toimii asiantuntijatehtävissä: maakuntajohtajan tiimi 2 htv, aluekehitystiimi 8 htv, alueidenkäyttötiimi 6 htv ja hallintotiimi 1 htv. Lisäksi liittoon on palkattu 10 (9 htv) henkilöä ohjelmien, projektien ja muulla jäsenmaksurahoituksen ulkopuolisella rahoituksella. Näistä yksi henkilö työskentelee oppisopimuksella. Henkilöstömäärä on supistunut viime vuodesta. Koulutusliiketoiminnan projektihenkilöstö siirtyi EduCluster Oy:n palvelukseen. Henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla taloussuunnitelmakauden loppuun. Keski-Suomen liiton henkilöstö työskentelee maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti. Keski-Suomen liiton toiminnassa tärkeitä ominaisuuksia ovat maakunnallisuus, asiakaslähtöisyys, avoimuus, tulos- ja tavoitetietoisuus, taloudellisuus, yhteisvastuullisuus, tasaarvo ja keskinäinen kunnioitus sekä jatkuva kehittyminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Maakunnan kehittämisessä ja liiton toiminnassa otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Toimistossa otetaan käyttöön uusi asianhallintaohjelmisto. Toiminnan tavoitteita ja toimintatapoja suunnitellaan henkilöstön strategiapalavereissa kaksi kertaa vuodessa. Tiimit määrittelevät toimintansa tavoitteet tiimisopimuksissa. Toimistossa kehitetään edelleen työparitoimintaa. 50 aluekehitys 40 alueidenkäyttö hallinto 30 maak.joht Keski-Suomen liiton henkilöstö tiimeittäin ( ) 10

11 Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpalaveri pidetään noin 5 kertaa vuodessa. Henkilöstöä koskevat asiat valmistellaan henkilöstöyhteistyöryhmässä, johon kuuluvat eri henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajat. Työpaikkakokous kokoontuu tarvittaessa. Henkilöstöpolitiikan säännöt, ohjeet ja suunnitelmat on kirjattu henkilöstösuunnitelmaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasaarvosuunnitelma päivitetään lain mukaan kolmen vuoden välein, seuraavan kerran se tehdään vuonna Henkilöstösuunnitelma päivitetään noin kolmen vuoden välein, nykyinen suunnitelma ulottuu vuoteen Keski-Suomen liiton henkilöstöraportti laaditaan keväisin. Raportti sisältää tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työtehtävistä, ikäjakaumasta, työajasta, kouluttautumisesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista. Raportti laaditaan henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi ja toimitetaan tiedoksi mm. maakuntahallitukselle. Henkilöstön työssä jaksamista edistää Parempaa Terveyttä -työhyvinvointiprojekti. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriryhmä LIIKU tukee osaltaan henkilöstön hyvinvointia. YT-lain 4 :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja ja tiimien vetäjät). Näistä apulaisjohtajan virka on täyttämättä. Viranhaltijoiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttö. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole omaa asiantuntemusta naiset 20 miehet virkasuhteiset toistaiseksi määräaikaiset sijaiset 1 Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan

12 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Viestintä Keski-Suomen liiton viestintää ohjaa maakuntahallituksen toukokuussa 2008 hyväksymä viestintästrategia, joka on päivitetty syyskuussa Samaan aikaan tarkennettiin ja yhtenäistettiin Keski- Suomen liiton visuaalinen ilme ja laadittiin graafinen ohjeistus. Viestintästrategia on tarkoitettu Keski-Suomen liiton henkilöstön ja luottamushenkilöiden työkaluksi linjaamaan viestinnän perusteita. Strategiassa kuvataan perusviestit, viestinnän organisointi sekä keinot ja välineet (ks.tavoitekuva sivulla 8). Viestinnän tavoitteet: Keski-Suomen liitosta syntyy vahva, myönteinen mielikuva arvostettuna asiantuntijaorganisaationa, innostavana yhteistyökumppanina ja houkuttelevana työyhteisönä. Keski-Suomen liitto on tunnettu omassa maakunnassa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Keski-Suomen liitosta ja sen toiminnasta, mm. luottamuselinten päätöksistä, keskeisistä suunnitelmista ja hankkeista, kehittämisohjelmista sekä niiden tuloksista ja vaikutuksista maakunnan kehitykseen tuodaan aktiivisesti julki todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa. Yleinen tunnettuus ja asiallisen tiedon tuottaminen Keski-Suomen liiton toiminnasta ja päätöksistä vahvistaa myös maakunnanliiton yhteiskunnallista roolia ja merkitystä. Viestimällä toiminnastamme voimme havainnollistaa, miten Keski-Suomen liitto voi vaikuttaa alue- ja elinkeinopolitiikkaan ja sitä kautta maakunnan menestykseen ja hyvinvointiin. Periaatteina kaikessa viestinnässä, niin kirjoitetussa kuin puhutussa, on aktiivisuus ja ajantasaisuus, luotettavuus sekä selkeys ja ymmärrettävyys. Vuosina viestintää jatketaan tavoitekuvan perusviestien pohjalta. Yhteisökuvaa vahvistaa yhtenäinen visuaalinen ilme, jonka toteutumista graafinen ohjeisto tukee. Viestinnän toimenpidesuunnitelmaa päivitetään vähintään puolivuosittain ja lisäksi tarpeen mukaan. Internetsivustoa päivitetään aktiivisesti ja sivuston vuorovaikutteisuutta pyritään lisäämään mm. blogin ja kommentointimahdollisuuden avulla. Sosiaalista mediaa käytetään tarkoituksenmukaisissa asiayhteyksissä mm. ennakoinnin ja luovan toimialan viestinnässä. Keski-Suomen liiton sähköinen tiedotuslehti Nokankoputuksia toimitetaan kahdesti vuodessa, samoin Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti, joka kertoo EU-ohjelmien vaikutuksista. Tiedotteet medialle ja muille sidosryhmille välitetään pääsääntöisesti sähköpostilla ja julkaistaan Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Tiedotejakeluun kuuluvat maakunnan ja tarpeen mukaan valtakunnalliset tiedotusvälineet sekä tärkeimmät sidosryhmät. Mediasuhteet hoidetaan aktiivisesti. Tieto välitetään viestimille ja sidosryhmille välittömästi, myös ennakoiden. Tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Esitteet ja muu painettu aineisto päivitetään ja pidetään ajantasaisena. Maakunnallisen esitteen suunnittelu aloitetaan Keski-Suomen liitto on esillä eri asiayhteyksissä messu- ym. tapahtumissa. Liitto myös koordinoi vuosittain Keski-Suomen päivän tapahtumat, vastaa päivän visuaalisen ilmeen yhtenäisyydestä ja tuottaa käsiohjelmat ja julisteet. 12

13 Keski-Suomen Liitto 4. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUSSUUNNITELMA Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2012 talousarvion kehykseksi 3,402 miljoonaa euroa. Korotus edelliseen vuoteen on 3,1 prosenttia eli euroa. Korotuksesta kohdistuu Keski-Suomen liiton kiinteään toimintaan euroa ja Keski- Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Kehittämisrahasto vastaa mm. rakennerahastoohjelmien kuntarahoitustarpeeseen ja sieltä voidaan rahoittaa maakunnallisia hankkeita. Vuosien maksuosuudeksi esitetään myös 3,402 miljoonaa euroa ja siirrettäväksi Keski- Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Valtiovarainministeriö osallistui Keski-Suomen liitolle siirtyneiden uusien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen noin eurolla vuosina Vuodesta 2012 lähtien em. summa siirretään kuntien yleisiin valtionosuuksiin ja maksetaan näin ollen suoraan kunnille. milj. euroa 3,5 3 2,5 2 Keski-Suomen Kehittämisrahasto Kiinteä toiminta 1,5 1 0, Jäsenkuntien maksuosuudet Maksuosuudet on deflatoitu kuntien peruspalvelujen hintaindeksillä (2005=100). Lähde: Tilastokeskus Jäsenkuntien maksuosuuden osuus Keski-Suomen kuntien verotuotoista oli vuonna 2006: 0,47 %, 2007: 0,45 %, 2008: 0,4 %, 2009: 0,45 %, 2010: 0,42 % ja 2011: 0, Jäsenkuntien maksuosuus, M 3,402 3,402 3,402 muutos edelliseen vuoteen, % + 3,1 + 0,0 + 0,0 Liiton kiinteä toiminta, M 2,652 2,652 2,652 muutos edelliseen vuoteen, % + 2,0 + 0,0 + 0,0 Keski-Suomen Kehittämisrahasto, M 0,750 0,750 0,750 muutos edelliseen vuoteen, % + 7,1 + 0,0 + 0,0 Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella , Meuroa. 13

14 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2012 TAVOITTEET, tehtävät JA ARVIOINTI 5.1 Aluekehittäminen Keski-Suomen maakuntaohjelman neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö Menestyvä yritystoiminta Klustereihin perustuvaa elinkeinojen kehittämistä jatketaan toimintatapaa uudistaen. Uudistus tehdään yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-joryn) linjausten mukaisesti: julkisella tuella kehitetään jatkossa yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä, kehittämisapparaatti muutetaan yrityslähtöiseksi ja rahoitusta siirretään hankehallinnosta yrityksille. Keski-Suomen liitto on aktiivisesti mukana muutoksenteossa, osallistuu johtoryhmän työhön ja vie uusia toimintatapoja käytäntöön. Konkreettisia toimenpiteitä tulevat olemaan mm. klusterikehittämisen uudistaminen, yrityssetelien käyttöönotto, hankkeiden yritysvaikutusarviointimallin luominen sekä julkisten yrityspalvelujen verkottaminen yhden luukun periaatteen mukaisesti. Yritystoiminnan menestymistä mitataan kahdesti vuodessa ja tuloksista kerrotaan Keski-Suomen Aikajana -julkaisussa. Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylän Paviljonki, Laajavuori, Riihivuori, Revontuli- Häkärinteet, Summassaari ja Peurunka, ja niiden keskinäiseen verkottumiseen. Matkailukeskusten kehittämiseen on tehty laajat yleissuunnitelmat (master plan), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Kehittämistoimien suuntaamista ohjaa Keski-Suomen matkailuhallitus, joka koostuu maakunnan keskeisimpien matkailuyritysten edustajista. Keski-Suomen liitto osallistuu kehittämissuunnitelmien ja Keski-Suomen matkailustrategian 2015 toteutukseen ja seurantaan Osaamisella menestykseen Työelämän osaamis- ja koulutustarpeita arvioidaan jatkuvana prosessina osana Keski-Suomen ennakointitoimintaa. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet esitetään Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -ohjelmassa (www.peda. net/veraja/toimivattyomarkkinat), joka päivitetään vuosittain. Ohjelman toimenpiteet jakautuvat seuraaviin painopisteisiin: nuoret, yrittäjyys, työllistymisen toimintamallit, työhyvinvointi ja ennakointi. Erityishuomiota kiinnitetään osaamisreservin hyödyntämiseen, nuorten koulutuksen nivelvaiheisiin, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yrittäjyyden uusiin muotoihin. Perusopetuksen, aikuiskoulutuksen ja työelämän uudistamista edistetään ennakointimenetelmien avulla. Ennakoivasta työotteesta kehitetään maakunnan kilpailutekijä, jota pilotoidaan luovien alojen ja kulttuurin, hyvinvointialojen ja opetuksen kehittämisessä. Osana ennakointia Keski-Suomen liitto seuraa opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman toteutumista. Keski-Suomen liitto kehittää yhteistyötä ennakointiasioissa Pirkanmaan liiton kanssa. Uusina osaamisalueina vauhditetaan yrittäjyyden ja ilmaisun koulutusta koulutusorganisaatioiden laajana yhteistyönä. Koulutuksen liiketoimintapalveluita ja vientiä vahvistetaan verkostoyhteistyönä sekä osaamista tuotteistamalla. Luovuutta ja kulttuuria tuetaan verkottamalla luovan talouden toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Luovien alojen yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan ja merkitystä alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä vahvistetaan. Kulttuuria edistetään kilpailukykyä ja hyvinvointia vahvistavana tekijänä, ja maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä ja vientiä tuetaan. 14

15 Keski-Suomen Liitto Luovan alan ja palvelualojen yrittäjien siemenrahoitusta jatketaan ja kehitetään. Luovan talouden edistämiseksi perustettu työryhmä arvioi suunnitelmia, kuten maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa luovuuden aluetaloudellisen merkityksen kannalta Hyvinvoiva kansalainen Keski-Suomen liiton käynnistämä ja rahoittama Sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne -selvitys valmistui syksyllä Selvityksen perusteella esitetään maakuntaan parhaiten soveltuva palvelurakennemalli. Mallin soveltaminen ja käyttöönoton arviointi tulevat Keski-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja alan liikelaitosten arvioitaviksi. Selvityksen keskeisenä lähtökohtana on ollut löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli. Samalla on kuitenkin erityisen tärkeää pitää huolta lähipalveluista suurenevilla palvelualueilla, ja ymmärtää, että palveluissa on huomioitava paikalliset olosuhteet ja lähiyhteisöjen merkitys. Selvityksessä esitetään, että Keski-Suomeen muodostettaisiin Jyväskylän kaupungin (vahva kunta) lisäksi kolme sosiaali- ja terveysaluetta: pohjoinen Keski-Suomi, keskinen Keski-Suomi ja eteläinen Keski-Suomi. Mallia perustellaan jo aikaisemmin tehdyllä kunta- ja palvelurakennetyöllä. Mallissa voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluverkkoja mutta samalla hyötyä entistä suurempien alueiden synergiasta. Keski-Suomen liiton käynnistämä ja rahoittama Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020 valmistui kesällä Strategian tavoitteita esiteltiin mm. Suomen Kuntaliiton ja maakuntavaltuuston yhteisseminaarissa lokakuussa Maakunnan toimijat voivat hyödyntää strategiassa esitettyjä valintoja hyvinvointialan kehittämiseksi. Keski-Suomen liitto osallistuu strategian toimeenpanoon käytettävissään olevilla voimavaroilla. Kaikissa selvityksissä on todettu, että hyvinvointialan henkilöstön saatavuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä haaste. Keski-Suomen liitto ennakoi tätä osallistumalla KT Kuntatyönantajien valtakunnalliseen pilottihankkeeseen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa sekä koordinoimalla maakunnallista alan ennakointiryhmää. Valtion viranomaisten palveluiden turvaamiseksi maakunnan eri osissa aloitetaan pilottihanke Yhteispalvelun etäpalvelut Keski-Suomessa. Noin puolet Keski-Suomen kunnista osallistuu pilottiin. Maakunnan liitto toimii koordinaattorina. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa taajamiin asiakaspalvelutiloja, joista palveluneuvojan avustuksella asiakkaat saavat mm. videoneuvottelutekniikalla etäpalveluyhteyden kulloistakin asiaa hoitavaan viranomaiseen Vetovoimainen toimintaympäristö Toimintaympäristön vetovoimaisuutta edistetään maakuntakaavoituksen kautta. Kaavoitus ohjaa esimerkiksi kauppapaikkarakentamista ja virkistyslueita. Myös ilmaston muutoksen hillintä ja maakunnan energia-alan kehittäminen lisäävät vetovoimaa. Maakunnan tavoitteena on saada liikennehankkeita valtakunnalliseen liikennepoliittiseen selontekoon. Aiemmin ne esitettiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan kärkihankkeista merkittävä osa on tieliikenneinvestointeja. Keski-Suomen maakunnallinen ICT-strategia valmistui vuonna Keski-Suomen liiton vastuulle annettiin toimenpiteitä, joilla mm. parannetaan kuntien tietojärjestelmäyhteistyötä palvelujen järjestämisessä, laitteistojen ylläpidossa ja käyttötuessa sekä kehitetään tieto- ja viestintävalmiuksia kunnissa. Uusi tietohallintolaki (634/2011) astui voimaan Maakunnallisen ICT-strategian toimeenpanossa huomioidaan lain velvoitteet julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle, tehostetaan julkisen hallinnon toimintaa ja parannetaan julkisia palveluja. 15

16 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi Keski- Suomen liitto jatkaa Laajakaista kaikille -hankeohjelman toimeenpanoa yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa. Keski-Suomen liiton koordinoima kolmivuotinen hanke päättyy huhtikuussa Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta, jotta laajakaistatukilain mukaista työtä voidaan jatkaa myös vuonna Keski-Suomen liitto edistää omalta osaltaan Keski- Suomen innovaatiokeskittymää. Yhteinen tahtotila tulee varmistaa, eri toimijoiden roolit kirkastaa, innovaatiokeskittymän johtaminen ratkaista, kutsua ja sitouttaa yritykset innovaatioprosessiin sekä valita painopisteet. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet: Yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-Jory) ensimmäiset toimenpiteet yritysrahoituksen uudistamiseksi on toteutettu Keski-Suomessa vuoden 2012 puoliväliin mennessä. Toimivat työmarkkinat -ohjelman toimenpiteet vuodelle 2012 on toteutettu. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne -selvityksen toimenpideesitykset ovat maakunnan kuntien ja alan kuntayhtymien käsittelyssä. Vetovoimaisen toimintaymäpäristön kehittämiskohteita on edistetty neuvotteluissa ministeriöiden kanssa ja esitetty liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. mahdollistaa 6,5 miljoonan euron kehittämistyön. Myönnettävän rahoituksen määrä supistuu noin 40 % vuoteen 2011 nähden, koska EU-rahoitus ja maakunnan kehittämisraha vähenevät. Vain Keski-Suomen Kehittämisrahasto kasvaa. EU-ohjelmista rahoitetaan merkittävä osa maakuntaohjelman toimenpiteistä. Keski-Suomen liiton EU-rahoitus kohdennetaan klustereiden kehittämiseen, yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja innovaatioympäristön vahvistamiseen. Saarijärven -Viitasaaren seudulla on EU-rahoituksessa erityisasema. Maakunnan kehittämisrahaa myönnetään Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmalle, jonka vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Ennakkotietojen mukaan valtion talousarvioesitys leikkaa kilpailukyky- ja koheesio-ohjelman (KOKO) rahoituksen ja vapaan maakunnan kehittämisrahan lähes kokonaan. Keski-Suomen Kehittämisrahastosta tuetaan pienempiä hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, edistävät yhteisten strategioiden toteutumista tai lisäävät maakunnan vetovoimaa. Rahoitusta voidaan myöntää myös uusille avauksille, maakuntakaavoituksessa tarvittaviin selvityksiin ja kansainvälisille EU-hankkeille. Kehittämisrahaston käyttösuunnitelma käsitellään maakuntahallituksessa tammikuussa Keski-Suomen Kehittämisrahasto % Keski-Suomen innovaatiokeskittymän johtaminen ja painopisteet on määritelty yhdessä yritysten kanssa Rahoituslähteet EU-rahoitus % Osaamiskeskusohjelma % Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämis- ja investointihankkeita. Rahoituslähteitä ovat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski- Suomen Kehittämisrahasto. Vuonna 2012 Keski- Suomen liitto voi myöntää tukea noin 3,2 miljoonaa euroa. Kuntien ja yritysten rahoituksen kanssa tuki Maakunnan kehittämisraha % Keski-Suomen liiton myönnettävissä olevat varat vuonna 2012 rahoituslähteittäin (arvio) 16

17 Keski-Suomen Liitto Aluekehittämisen rahoitus on vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Pääosa siitä kanavoituu maakuntaan Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Keski-Suomen liitto ohjaa rahoituksen kohdentumista maakuntaohjelman ja sen vuosittaisten toteuttamissuunnitelmien avulla. Tärkein aluekehittämisen rahoitusta ohjaava yhteistyöelin on maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Yksittäisten hankkeiden yhteensovittamisesta ja arvioinnista vastaa rahoittajien yhteinen hankeryhmä. 5.2 Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoituksen jäsentäminen selkeisiin vaiheisiin helpottaa kaavoitusprosessin hallintaa sekä osallistumisen ja arvioinnin järjestämistä. Keskeisiä vaiheita on viisi: (1) kuulutus kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta, (2) luonnoksen ja valmisteluaineiston nähtäville pano, (3) ehdotusvaiheen nähtäville pano, (4) maakuntavaltuuston hyväksyminen ja (5) ympäristöministeriön vahvistus. Keski-Suomessa on voimassa kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaavan ympäristöministeriö vahvisti ja se sai lainvoiman Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jätkä) koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaavan vahvistuspäätös saatiin ympäristöministeriöstä ja kaava sai lainvoiman Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (Poski) koskee pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kaavasta on tehty yksi valitus KHO:en. 3. vaihemaakuntakaava (Turva) käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä Tuulivoima liitettiin mukaan Kaavan tavoitteena on turvata energiahuollon ja ympäristönsuojelun tarvitsemat turvetuotannon tarpeet Keski-Suomessa ja samalla turvata suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös energiahuollon kannalta keskeiset maakunnalliset tuulivoimapuistojen alueet. Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2012 siten, että maakuntavaltuusto voi sen hyväksyä kevätkokouksessaan. Maakuntahallitus käynnisti 4. vaihemaakuntakaavan (Paikko) laadinnan Kaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja osoittaa puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavassa päivitetään myös virkistysalueet. Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa vaihekaavan teemojen osalta. Kaavan taustaselvitykset tehtiin vuonna Kaava on tarkoitus hyväksyä syysvaltuustossa Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet: Kolmas vaihemaakuntakaava valmistellaan hyväksyttäväksi kevätvaltuustossa Neljäs vaihemaakuntakaava valmistellaan hyväksyttäväksi syysvaltuustossa Muu alueidenkäytön suunnittelu Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on aloitettu kesällä 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Työn erityisiä painopisteitä ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä maakunnan logistisen kilpailukyvyn parantaminen. Suunnittelussa tarkastellaan Keski-Suomen sisäisten liikennetarpeiden ohella myös kytkeytymistä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään sekä alueen kansainvälisiä yhteyksiä. Järjestelmäsuunnittelun tuloksena syntyy Keski-Suomen liikennestrategia 2035, jonka toteuttamisesta tullaan laatimaan aiesopimus. Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean rata yhteyden suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on käynnistää aiempaa yksityiskohtaisempi suunnitteluvaihe vuoden 2012 alussa yhteistyössä Liikenneviraston ja Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen liittojen kanssa. Suunnittelun lähtökohtana olisi nykyisen Tampereen kautta kulkevan yhteyden merkittävä nopeuttaminen siten, että Jyväskylän ja Tampereen välinen osuus rakennettaisiin kokonaisuudessaan kaksiraiteiseksi. 17

18 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Ilmastonmuutokseen varautumista ja sen hillitsemistä edistävä Baltic Climate -hanke päättyy alkuvuodesta Baltic Climate -hankkeessa valmistellun ilmastostrategian jalkauttaminen jatkuu vuonna 2012 tiedotustoimin. Alueellisia toimijoita kannustetaan tutustumaan hankkeessa valmisteltuun tietopakettiin ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta. Keski-Suomen liitto osallistuu Keskipohjolan kuljetuskäytävän (North East Cargo Link, NECL II) kehittämiseen vuosina Kehittämiskohteet ovat infrastruktuuri, kuljetukset ja logistiikka sekä logistiikan informaatiotekniset ratkaisut. Keski-Suomessa tullaan tekemään mm. valtatietä 18 ja siihen kiinteästi liittyvää seututietä 621 koskevia selvityksiä, yleissuunnittelua ja vaikutusten arviointia. Hanke on osa Itämeren maiden ohjelmaa. Keski-Suomessa inventoidaan vuoden 1945 jälkeinen moderni rakennusperintö, jota ei ole systemaattisesti inventoitu ja arvotettu. Hankkeen koordinoi ja pääosin toteuttaa Keski-Suomen museo. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta ja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua erityisesti maakunnallisen maankäytön näkökulmasta. Inventointi toteutetaan koko maakunnan alueella. Se tuottaa tietoa myös maakuntakaavoitukseen ja kuntien kaavaprosesseihin ja palvelee korjausrakentamista ja siihen liittyvää ohjausta ja koulutusta. Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015, Sanoista tekoihin, valmistui vuonna Ympäristöohjelman koordinointivastuu siirtyi aluehallintouudistuksen yhteydessä Keski-Suomen ympäristökeskukselta (nykyinen ELY-keskus) Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus vastaavat ohjelman toteutumisen ensimmäisestä seurannasta vuonna Suomen BirdLife selvittää yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Valtakunnallisen MAALI-hankkeen tuloksia hyödynnetään maakuntakaavojen ja kuntakaavojen valmistelussa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta ja antaa asiantuntija-apua. 5.3 Edunvalvonta ja yhteistyö Keski-Suomen liitto kokoaa vuosittain esitykset maakunnan tärkeimmistä kehittämiskohteista maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Keski-Suomen liitto kuulee maakunnan eri osien esitykset seututilaisuuksissa ja lukuisissa erillisissä neuvotteluissa. Tavoitteena on sisällyttää maakunnallisesti merkittävät kehittämiskohteet suunnitteluasiakirjoihin ja muutenkin edistää maakunnan kaikkien seutujen tasapainoista kehittymistä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan rinnakkain Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossuunnitelman kanssa. Liiton ja ELY-keskuksen edustajat osallistuvat yhdessä ministeriöiden kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin. Liitto toteuttaa voimavarojensa mukaan ja kuntien esitysten perusteella maakunnan elinvoimaisuutta, osaamista ja palvelurakennetta parantavia hankkeita. Keski-Suomen liitto järjestää säännöllisesti kokoukset maakunnan kansanedustajille ja kunnanjohtajille. Menettely mahdollistaa maakunnan kärkihankkeiden esittelyn ja edunvalvonnan valtion tulo- ja menoarviokäsittelyissä. Kansanedustajien käyttöön laaditaan talousarvioaloitteita ja lausuntoja. Keski-Suomen liiton asiantuntijat edistävät maakunnan tavoitteita ja aloitteita lukuisissa valtakunnallisissa työryhmissä ja asiantuntijatapaamisissa. Liitolla on merkittävä rooli valtakunnallisten liikennehankkeiden edistämisessä. Liitto edistää myös valtion palveluiden alueellistamista sekä valtion palveluverkon ja yhteispalvelujen kehittämistä. Keski-Suomen liitto on neuvottelufoorumina kuntarakennetta koskevissa keskusteluissa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toimii maakunnan sisäisenä yhteistyö- ja keskustelufoorumina. Se toteuttaa maakunnan strategisia linjauksia, ohjaa aluekehittämisrahoitusta ja sovittaa yhteen maakunnan kehittämisen toimenpiteet. EU:n rakennerahastojen ohjelmayhteistyötä tehdään Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Keski-Suomen liitto koordinoi ja osin hallinnoi Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaa. Tehtävään kuuluu ohjelman seurantakomitean, sen sihteeristön ja ohjausryhmän valmistelua sekä maakuntien välistä ohjelmayhteistyötä, resurssien jakoa ja viestintätoimia. 18

19 Keski-Suomen Liitto Koordinaatiotyö tehdään EAKR-ohjelman rahoituksella. Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosiota koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Keski-Suomen liitto osallistuu aktiivisesti maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin. Kansainvälisessä yhteistyössä Keski-Suomen liitto hyödyntää Länsi-Suomen Allianssin (WFA) Brysselin toimiston palveluja. Liitto saa toimistolta tietoa maakunnan kannalta keskeisistä asioista ja painotuksista ja koordinoi tiedonvälitystä Brysseliin mm. maakunnan koulutusorganisaatioilta ja kehittämisyhtiöiltä sekä valtion aluehallinnosta. Vuoden 2012 keskeisin yhteistyökysymys on tulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelu. Keski-Suomen liiton lähtökohta on maakunnan aseman turvaaminen ohjelmavalmistelussa. Maakunnan etua ajetaan myös kansainvälisissä hankkeissa mm. yhteistyössä oppilaitosten ja kehittämisyhtiöiden kanssa, Keskipohjolakomitean toiminnassa ja erillisten kansainvälisten yhteistyösopimusten kautta. 5.4 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Keski-Suomen tilan seuranta ja ennakointi on aktiivista ja jatkuvaa. Seurannassa tarkastellaan Keski- Suomen kehitystä kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä sekä arvioidaan seutujen ja kuntien asemaa ja tulevaisuuden näkymiä. Maakunnallisessa työnjaossa maakuntaliittojen vastuulle kuuluu pitkän aikajänteen ennakointi. Temaattisesti seurannassa tarkastellaan väestöä, taloutta, koulutusta ja osaamista, työmarkkinoita sekä yritystoimintaa. Keski-Suomen liitto myötävaikuttaa maakunnallisen tietopalvelusivuston (www.keskisuomi.info) rakentumiseen ennakoinnin työvälineeksi vuoden 2012 aikana. Aikajana-julkaisussa esitetään aluetalouden ja kärkiklustereiden tuoreinta suhdannetietoa ja luodaan katsaus talouden ja tuotannon näkymiin. Ensimmäinen uuden julkaisukauden raportti valmistuu kevättalvella Kansallisten ennakointiprosessien lisäksi Keski- Suomen liitto on mukana maakunnallisessa ennakointityössä, jossa määritetään toimintamuotoja monitahoiselle ja vuorovaikutteiselle ennakoinnille sekä maakunnallisella että seudullisella tasolla. Maakunnallisen ennakointijärjestelmän suunnittelusta vastaa erillisprojekti, jonka ohjausryhmätyöhön liiton asiantuntijat osallistuvat myös jatkossa. Hyvinvointialojen ennakointia tehdään valtakunnallisessa pilottihankkeessa sekä koordinoimalla alan ennakointiryhmää. 5.5 Toiminnan vaikuttavuuden arviointi Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi Kuntaliiton suosituksen ( ) mukaan valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista. Keski-Suomen liiton toiminnan arviointijärjestelmä on seuraava: Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa. Em. suosituksen mukaan valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Tarkastuslautakunnan tehtävä on kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta, joiden ohjeet se on hyväksynyt. Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla sekä maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella. Tilintarkastaja tarkastaa hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Asiakastyytyväisyys mitataan asiakaskyselyllä parillisina vuosina; seuraavan kerran vuonna

20 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Muu toiminnan arviointi Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki (SOVA-laki) ohjaa ympäristövaikutusten arviointia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä. Vaihekaavojen ympäristövaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maakuntakaavoituksen ja aluekehittämisen arvioinnissa on keskeisesti mukana maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä). Se arvioi myös EU-tavoiteohjelmista rahoitettavat hankkeet, joilla on merkittäviä ympäristö- ja/tai tasa-arvovaikutuksia. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisilla mittareilla. Länsi-Suomen maakuntien liitot arvioituttavat EUohjelmatyön yhteistyössä. Keski-Suomen liiton rahoittamien hankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan ja arvioidaan vuosittain. Raportti sisältää EU:n, maakunnan kehittämisrahan ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankkeet. EU-hankkeiden yrittäjyys- ja maaseutuvaikutukset arvioidaan tarvittaessa. 6. talousarvio Talousarvioasetelma Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Liiton toimisto on laatinut vuoden 2012 käyttösuunnitelman Suomen kuntaliiton tililuettelomallin mukaisesti. Talousarvion tuloslaskelmaosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja -kulut, rahoitustuotot ja kulut, poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista, satunnaiset tuotot ja kulut sekä tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron lisäys/vähennys, varausten lisäys/vähennys ja rahastojen lisäys/vähennys. Tuloslaskelma päättyy tilikauden ylitai alijäämään. Käyttötalousosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja kulut kustannusalueittain ja paikoittain. Kustannusalueet ovat pääosin liiton organisaation mukaisia osastoja. Toimiston yhteiset kustannukset on kirjattu kustannuspaikkaan 9999 yhteiskustannukset. Talousarvion käyttötalousosassa on käytetty seuraavia kustannusalueita ja paikkoja: luottamushenkilöhallinto (maakuntavaltuusto, tarkastuslautakunta ja maakuntahallitus), maakuntajohtajan tiimi, hallinto, alueidenkäyttö, aluekehitys ja yhteiskustannukset. Aiemmasta käytännöstä poiketen, on liiton ulkopuolisella rahoituksella toimivat projektit budjetoitu yhdelle tulosalueelle. Näille projekteille perustetaan kustannuspaikkoja seurannan tarpeen mukaan. Rahoitusosaan on koottu rahoituslaskelmaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Investointiosassa esitetään käyttöomaisuusinvestoinnit, rahoitusosuudet investointimenoihin ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Investointiosaan on budjetoitu taloussuunnitelmakaudella 0 euroa. Toimintatuottoja ovat myyntituotot (=jäsenkuntien maksuosuudet), maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut tuotot. Toimintakuluja ovat henkilöstökulut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset ja muut kulut. 20

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 SEKÄ

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 SEKÄ TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2013 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu:

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 Maakuntavaltuusto 14.11.2012 1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Euroalueen talouden vaikeudet Kuntatalouden kireä tilanne Elinkeinojen kehittämisen

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2009 2011

Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2009 2011 taloussuunnitelma2009_kansi_valtpage 1 18.11.2008 13:26:41 Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2009 2011 C M Y CM MY CY CMY K sekä Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry Iitin kunta Pöytäkirja 2/2014 1 Iitti-tiimi 17.02.2014 Aika Maanantai 17.02.2014 klo 16:00-16:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Alestalo Riitta Haara Teuvo Lumppio

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot