TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 SEKÄ"

Transkriptio

1 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Julkaisu: C 134 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto: Anu Huotari Jyväskylä 2011

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI keski-suomen liiton tehtävät Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Aktiivinen edunvalvonta miten keski-suomen liitto toimii Poliittinen päätöksenteko Keski-Suomen liiton toimisto Viestintä keski-suomen liiton taloussuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2012 TAVOITTEET, tehtävät JA ARVIOINTI ALUEKEHITTÄMINEN Menestyvä yritystoiminta Osaamisella menestykseen Hyvinvoiva kansalainen Vetovoimainen toimintaympäristö Rahoituslähteet ALUEIDENKÄYTTÖ Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu EDUNVALVONTA JA YHTEISTYÖ MAAKUNNAN TILAN SEURANTA JA ENNAKOINTI TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi Muu toiminnan arviointi TALOUSARVIO Talousarvioasetelma Talousarvio vuodeksi Jäsenkuntien maksuosuudet...22 LIITE 1 Maakuntavaltuuston jäsenet LIITE 2 Tarkastuslautakunnan jäsenet LIITE 3 Maakuntahallituksen jäsenet LIITE 4 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet LIITE 5 Keski-Suomen liiton henkilöstö LIITE 6 Jäsenkuntien maksuosuudet LIITE 7 Keski-Suomen liiton talousarvion käyttösuunnitelma LIITE 8 Käyttötalous tulo-ja menolajeittain sekä kustannusalueittain...32

4

5 Keski-Suomen Liitto ESIPUHE Juuri kun vuonna 2008 alkanut taloustaantuma alkoi hellittää otettaan useissa Euroopan maissa, alkoi talouden taivaalle jälleen kerääntyä synkkiä pilviä. Uusi taloustaantuma ei ole poissuljettu vaihtoehto. Suomessakin ennakoidaan kasvun hiipumista. Vientituotteiden kysyntä vähenee, kun maailmantalouden kasvu laantuu. Vuosien kansantuotteen kasvuennusteet ovat painuneet alle kolmen prosentin. Keski-Suomi selvisi edellisestä talouden taantumasta verrattain hyvin. Rahamarkkinoiden epävarmuus kuitenkin heijastuu meidänkin elinkeinoelämäämme. Investointeja ja kehittämistoimia joudutaan pohtimaan entistä tarkemmin. Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2010 koko maata nopeammin ja myönteinen kehitys jatkui myös alkuvuonna Yritysten liiketoiminta kääntyi kasvuun kaikilla Keski-Suomen seuduilla. Jyväskylän, Jämsän ja Keuruun seuduilla tilanne on hyvä. Äänekosken seudulla tärkeän teollisuuden elpyminen näkyy positiivisina odotuksina. Saarijärven-Viitasaaren seudulla ollaan varovaisen toiveikkaita ja myös Joutsan seudulla on alettu toipua taantumasta. Keski-Suomen työttömyysaste on maan keskiarvoa korkeampi. Se oli elokuun 2011 lopussa 11,4 prosenttia eli 2,7 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Työllisyys on myös kohentunut hitaammin kuin muualla maassa. Toisaalta työvoiman saannissa on ollut vaikeuksia joillakin aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä metalli- ja rakennusalalla. Nuorisotyöttömyys on hiukan vähentynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys puolestaan lisääntynyt. Väestörakenne muuttuu pysyvästi lähivuosina: kun työelämään tulevat ikäluokat pienenevät ja suuret ikäluokat alkavat eläköityä, tulee työvoimasta pula. Poistumapiikki ajoittuu Keski-Suomessa vuosien tienoille. Muutoksen ennakoidaan olevan sekä määrällisesti että suhteellisesti poikkeuksellisen suuri. Koulutuksen ennakointitoimenpiteillä tulee tässä tilanteessa olemaan yhä suurempi merkitys. Keski-Suomi on edelleen väestökasvun maakunta. Viime vuonna väkimäärämme kasvoi noin 850 henkilöllä. Asukkaita on nyt noin Väestökasvu keskittyy Jyväskylän seudulle, muualla väki vähenee tai pysyy entisissä lukemissa. Väestö-, työpaikka- ja yritysmäärän kasvua on tuettava koko maakunnassa, että keskittymiskehitys pysyy aisoissa. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen tavoite on elinvoiman ja hyvinvoinnin lisääminen koko Keski-Suomessa, jolloin saavutetaan myös suurin aluetaloudellinen hyöty. Yhteinen sitoutuminen ja yhdessä tekeminen korostuvat entisestään, kun kohtaamme vuoden 2012 haasteet. Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja. Jyväskylässä Anita Mikkonen maakuntajohtaja 5

6 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI Keski-Suomen visio, Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi, suuntaa Keski-Suomen liiton toimintaa. Toimintaympäristön muutokset vaativat sekä nopeaa reagointia että tavoitteellista pitkän aikavälin suunnittelua. Maakuntasuunnitelma on valtuustokausittain laadittava pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Maakuntavaltuuston keväällä 2010 hyväksymässä maakuntasuunnitelmassa 2030 uudistettiin maakunnan visio ja laadittiin strategiat sen saavuttamiseksi. Visio on Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Tavoitteet on muotoiltu neljään teemaan: Vetovoimainen toimintaympäristö, Menestyvä yritystoiminta, Osaamisella menestykseen ja Hyvinvoiva kansalainen. Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen eri kehittämisohjelmien tavoitteet ja aikatauluttaa toimenpiteet neljälle vuodelle. Maakuntaohjelma on nimetty Keski- Suomen kasvuohjelmaksi. Sen neljä kehittämiskokonaisuutta perustuvat maakuntasuunnitelman neljään teemaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli maakuntabudjetti sisältää välitöntä rahoitusta edellyttävät kehittämiskohteet Keski-Suomessa vuosina Toteuttamissuunnitelmassa sovitaan sekä kansallisen kehittämisrahoituksen että Euroopan Unionin rakennerahastoista saatavan rahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI KEHITTÄMISTOIMENPITEET EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoitttamat hankkeet Yhteinen kehittämistahto Aluehallinto (ELY, AVI) Kunnat ja seudut Yritykset ja järjestöt Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Strateginen suunnittelu ja kehittäminen MAAKUNTAOHJELMA Toteuttamissuunnitelma Strateginen tulossopimus MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTASUUNNITELMA Edunvalvonta Euroopan unioni Valtiovalta Kansalliset järjestöt ja yhteisöt MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO Maakunnan suunnittelujärjestelmä. 6

7 Keski-Suomen Liitto Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä. Keski-Suomessa on kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa: Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta koskeva 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2011, mutta valitusprosessin vuoksi sen täytäntöönpano ajoittunee vuodelle Seuraavat vaihemaakuntakaavat ovat työn alla. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat ovat laajan, pitkäjänteisen yhteistyön ja monipuolisen asiantuntemuksen tulosta. Edunvalvonta on erityisen tärkeää silloin, kun valtakunnassa tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja ja kun aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia. Edunvalvonta edellyttää toimivia suhteita kuntiin ja seuduille Keski-Suomessa, hyviä yhteyksiä valtionhallintoon ja eduskuntaan ja verkottumista valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen sekä muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on myös kansainvälinen yhteistyö. 2. keski-suomen liiton tehtävät Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja. 2.1 Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen Keski-Suomen liitto luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja, kokoaa asiantuntemusta sekä ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa. Maakuntahallituksen ja -valtuuston, maakunnan yhteistyöryhmän sekä muiden asiantuntijaryhmien kautta monipuolinen asiantuntemus kanavoituu maakunnan hyödyksi. Ennakointiselvitykset ja muu maakunnan tilan seuranta antavat kehittämiselle oikean suunnan. Yhteinen kehittämistahto, aito yhteistyö ja keskinäinen luottamus paikallisten ja alueellisten kehittäjien kesken luo uskottavuutta maakunnan etujen ajamisessa, esimerkiksi valtion rahoituksen saamisessa maakunnan kehittämiskohteisiin. 2.2 Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Maakunnan liittojen lakisääteisiä tehtäviä ovat aluekehittäminen ja alueidenkäytön suunnittelu. Keski-Suomen liitolla on alueellinen vetovastuu kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelusta, yhteensovituksesta ja toteuttamisesta yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti. Maakuntaohjelmat ja EU-ohjelmat, joiden perusteella julkinen kehittämisrahoitus suunnataan, ovat aluekehittämisen perustyökaluja. Toimenpiteet ja rahoitussuunnitelmat yksilöidään vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja sen yhteyteen liitetyssä EU-varoja suuntaavassa maakunnan yhteistyöasiakirjassa. 7

8 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Keski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta sekä muusta alueidenkäytön suunnittelusta ja ohjauksesta maakunnassa. Tavoitteena on tasapainoinen aluerakenne. Vuonna 2009 vahvistettiin Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihe maakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Pohjaveden suojelua ja kiviainesten käytön yhteensovittamista koskevan vaihemaakuntakaavan (2. vmk) täytäntöönpanotoimet tehdään valitusprosessin päättymisen jälkeen. Valmisteilla ovat lisäksi turvetta ja soidensuojelua sekä tuulivoimaa koskeva 3. vaihemaakuntakaava sekä 4. vaihemaakuntakaava, joka koskee mm. kaupallisten suuryksiköiden sijoittumista. 2.3 Aktiivinen edunvalvonta Keski-Suomen liiton keskeisiin perustehtäviin kuuluu maakunnan ja sen jäsenkuntien edunvalvonta. Se tarkoittaa mm. osallistumista ministeriöiden alaisten työryhmien työhön ja lukuisia lausuntoja eri tahoille. Maakunnan tärkeimmät hankkeet kootaan vuosittain kärkihankelistaan, jota käytetään vaikuttamisen välineenä valtion budjettivarojen jaossa. Keski-Suomen liiton järjestämät kunnanjohtajakokoukset ja kansanedustajakokoukset noin 8 kertaa vuodessa ovat säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita. Maakuntahallitusten puheenjohtajat vaikuttavat maakuntien kannalta merkittäviin asioihin Suomen Kuntaliiton kautta. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Yhä tärkeämpää on myös kansainvälinen yhteistyö. Länsi-Suomen viisi maakuntaa toimivat yhteistyössä mm. Euroopan unionin suuntaan. Maakunnat pyrkivät vaikuttamaan ennakoivasti kansalliseen aluepolitiikkaan ja erityisesti EU:n alueja rakennepolitiikkaan. Keski-Suomen liitto ylläpitää Brysselissä sijaitsevaa toimistoa yhdessä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaliittojen kanssa. Pirkanmaalla on oma toimisto Tampereen seudun kehittämisyhtiön kanssa. hyvä maakunnan tuntemus aluekehittämisen asiantuntija MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ alueidenkäytön asiantuntija luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja toimivat suhteet kuntiin ja seuduille YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA AKTIIVINEN EDUNVALVOJA ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa kokoaa maakunnan asiantuntemusta kansainvälinen yhteistyö valtakunnalliset verkostot Keski-Suomen liiton perusviestit on tiivistetty viestinnän tavoitekuvaan. 8

9 Keski-Suomen Liitto Kansainvälisiä aluesuunnittelu- ja kehittämishankkeita toteutetaan EU-ohjelmista saatavan osarahoituksen avulla. Kansainvälistä hanketoimintaa, markkinointia ja yhteispalveluja hoidetaan yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi kansainväliseen markkinointiin luotu Human Tech Center -brändi ja kansainvälinen hanketoimisto Projectia, joita käytännössä hoitaa Jykes Oy, ovat tämän yhteistyön tulosta. Keski-Suomen liitto edistää pk-yritysten, oppilaitosten, kuntien ja muiden toimijoiden kansainvälistymispyrkimyksiä. Keskipohjolakomitean työssä tavoitteina ovat itälänsi -liikenneyhteyksien parantaminen, kulttuurija elämyselinkeinojen sekä yrittäjyyden edistäminen sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Keski-Suomen liitossa on Keskipohjola-komitean suomenkielinen kanslia. Keski-Suomen liitto on myös Euroopan alueiden yhteistoimintaorganisaation (Assembly of European Regions, AER) ja Euroopan maakuntien ympäristöja energiajärjestö FEDARENEn jäsen ja sillä on yhteistyösopimukset tai muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa useiden kansainvälisten partnereiden kanssa. 3. miten keski-suomen liitto toimii 3.1 Poliittinen päätöksenteko Maakuntavaltuusto käyttää Keski-Suomen liitossa ylintä päätösvaltaa. Se on poliittisesti edustava elin, johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet kunnallisvaalikaudeksi jokaisesta jäsenkunnasta. Jäsenten on oltava kunnanvaltuutettuja ja heitä valitaan yksi jokaista alkavaa 4000 asukasta kohti. Edustajainkokous valitsee seuraavan maakuntavaltuuston kevättalvella Maakuntahallitus vastaa päätösten toimeenpanosta ja hallinnosta. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen jäsenet kahden vuoden välein. Seuraava valinta tapahtuu maakuntavaltuuston kevätkokouksessa Tarkastuslautakunta arvioi maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lautakunnan toimikausi on sama kuin maakuntavaltuustolla. Nykyisessä maakuntavaltuustossa on 79, maakunta hallituksessa 13 ja tarkastuslautakunnassa viisi jäsentä. Keski-Suomen liiton puheenjohtajisto kokoontuu valmistelemaan asioita tarpeen mukaan, yleensä ennen maakuntahallituksen kokouksia. Maakunnanliiton toimisto toimii maakuntajohtajan johdolla luottamushenkilöhallinnon alaisuudessa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Maakuntahallituksen asettamassa MYRrissä ovat edustettuina kunnat, valtionhallinto sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-varat ja vastaava kansallinen rahoitus kohdennetaan rahoittajaviranomaisille jaettavaksi edelleen hankkeille. 9

10 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Keski-Suomen liiton toimisto Keski-Suomen liiton toimistossa on 37 henkilöä ( ), jotka tekevät yhteensä 34,4 henkilötyövuotta (htv). Organisaatio toimii pääasiallisten tehtäviensä mukaan muodostetuissa tiimeissä. Ne ovat maakuntajohtajan tiimi, aluekehitystiimi, alueiden käytön tiimi ja hallintotiimi. Maakuntajohtaja johtaa toimistoa. Toimiston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtajan lisäksi tiimien vetäjät, yksi henkilöstön edustaja ja maakuntajohtajan sihteeri, joka laatii muistiot kokouksista. Johtoryhmä lisättynä viestintäpäälliköllä muodostaa viestintäryhmän, joka linjaa vuosittain viestinnän toimenpiteet. Henkilöstöstä 27 (25,6 htv) on palkattu kuntien jäsenmaksurahoituksella. Näistä 17 toimii asiantuntijatehtävissä: maakuntajohtajan tiimi 2 htv, aluekehitystiimi 8 htv, alueidenkäyttötiimi 6 htv ja hallintotiimi 1 htv. Lisäksi liittoon on palkattu 10 (9 htv) henkilöä ohjelmien, projektien ja muulla jäsenmaksurahoituksen ulkopuolisella rahoituksella. Näistä yksi henkilö työskentelee oppisopimuksella. Henkilöstömäärä on supistunut viime vuodesta. Koulutusliiketoiminnan projektihenkilöstö siirtyi EduCluster Oy:n palvelukseen. Henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla taloussuunnitelmakauden loppuun. Keski-Suomen liiton henkilöstö työskentelee maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti. Keski-Suomen liiton toiminnassa tärkeitä ominaisuuksia ovat maakunnallisuus, asiakaslähtöisyys, avoimuus, tulos- ja tavoitetietoisuus, taloudellisuus, yhteisvastuullisuus, tasaarvo ja keskinäinen kunnioitus sekä jatkuva kehittyminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Maakunnan kehittämisessä ja liiton toiminnassa otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Toimistossa otetaan käyttöön uusi asianhallintaohjelmisto. Toiminnan tavoitteita ja toimintatapoja suunnitellaan henkilöstön strategiapalavereissa kaksi kertaa vuodessa. Tiimit määrittelevät toimintansa tavoitteet tiimisopimuksissa. Toimistossa kehitetään edelleen työparitoimintaa. 50 aluekehitys 40 alueidenkäyttö hallinto 30 maak.joht Keski-Suomen liiton henkilöstö tiimeittäin ( ) 10

11 Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpalaveri pidetään noin 5 kertaa vuodessa. Henkilöstöä koskevat asiat valmistellaan henkilöstöyhteistyöryhmässä, johon kuuluvat eri henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajat. Työpaikkakokous kokoontuu tarvittaessa. Henkilöstöpolitiikan säännöt, ohjeet ja suunnitelmat on kirjattu henkilöstösuunnitelmaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasaarvosuunnitelma päivitetään lain mukaan kolmen vuoden välein, seuraavan kerran se tehdään vuonna Henkilöstösuunnitelma päivitetään noin kolmen vuoden välein, nykyinen suunnitelma ulottuu vuoteen Keski-Suomen liiton henkilöstöraportti laaditaan keväisin. Raportti sisältää tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työtehtävistä, ikäjakaumasta, työajasta, kouluttautumisesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista. Raportti laaditaan henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi ja toimitetaan tiedoksi mm. maakuntahallitukselle. Henkilöstön työssä jaksamista edistää Parempaa Terveyttä -työhyvinvointiprojekti. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriryhmä LIIKU tukee osaltaan henkilöstön hyvinvointia. YT-lain 4 :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja ja tiimien vetäjät). Näistä apulaisjohtajan virka on täyttämättä. Viranhaltijoiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttö. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole omaa asiantuntemusta naiset 20 miehet virkasuhteiset toistaiseksi määräaikaiset sijaiset 1 Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan

12 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Viestintä Keski-Suomen liiton viestintää ohjaa maakuntahallituksen toukokuussa 2008 hyväksymä viestintästrategia, joka on päivitetty syyskuussa Samaan aikaan tarkennettiin ja yhtenäistettiin Keski- Suomen liiton visuaalinen ilme ja laadittiin graafinen ohjeistus. Viestintästrategia on tarkoitettu Keski-Suomen liiton henkilöstön ja luottamushenkilöiden työkaluksi linjaamaan viestinnän perusteita. Strategiassa kuvataan perusviestit, viestinnän organisointi sekä keinot ja välineet (ks.tavoitekuva sivulla 8). Viestinnän tavoitteet: Keski-Suomen liitosta syntyy vahva, myönteinen mielikuva arvostettuna asiantuntijaorganisaationa, innostavana yhteistyökumppanina ja houkuttelevana työyhteisönä. Keski-Suomen liitto on tunnettu omassa maakunnassa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Keski-Suomen liitosta ja sen toiminnasta, mm. luottamuselinten päätöksistä, keskeisistä suunnitelmista ja hankkeista, kehittämisohjelmista sekä niiden tuloksista ja vaikutuksista maakunnan kehitykseen tuodaan aktiivisesti julki todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa. Yleinen tunnettuus ja asiallisen tiedon tuottaminen Keski-Suomen liiton toiminnasta ja päätöksistä vahvistaa myös maakunnanliiton yhteiskunnallista roolia ja merkitystä. Viestimällä toiminnastamme voimme havainnollistaa, miten Keski-Suomen liitto voi vaikuttaa alue- ja elinkeinopolitiikkaan ja sitä kautta maakunnan menestykseen ja hyvinvointiin. Periaatteina kaikessa viestinnässä, niin kirjoitetussa kuin puhutussa, on aktiivisuus ja ajantasaisuus, luotettavuus sekä selkeys ja ymmärrettävyys. Vuosina viestintää jatketaan tavoitekuvan perusviestien pohjalta. Yhteisökuvaa vahvistaa yhtenäinen visuaalinen ilme, jonka toteutumista graafinen ohjeisto tukee. Viestinnän toimenpidesuunnitelmaa päivitetään vähintään puolivuosittain ja lisäksi tarpeen mukaan. Internetsivustoa päivitetään aktiivisesti ja sivuston vuorovaikutteisuutta pyritään lisäämään mm. blogin ja kommentointimahdollisuuden avulla. Sosiaalista mediaa käytetään tarkoituksenmukaisissa asiayhteyksissä mm. ennakoinnin ja luovan toimialan viestinnässä. Keski-Suomen liiton sähköinen tiedotuslehti Nokankoputuksia toimitetaan kahdesti vuodessa, samoin Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti, joka kertoo EU-ohjelmien vaikutuksista. Tiedotteet medialle ja muille sidosryhmille välitetään pääsääntöisesti sähköpostilla ja julkaistaan Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Tiedotejakeluun kuuluvat maakunnan ja tarpeen mukaan valtakunnalliset tiedotusvälineet sekä tärkeimmät sidosryhmät. Mediasuhteet hoidetaan aktiivisesti. Tieto välitetään viestimille ja sidosryhmille välittömästi, myös ennakoiden. Tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Esitteet ja muu painettu aineisto päivitetään ja pidetään ajantasaisena. Maakunnallisen esitteen suunnittelu aloitetaan Keski-Suomen liitto on esillä eri asiayhteyksissä messu- ym. tapahtumissa. Liitto myös koordinoi vuosittain Keski-Suomen päivän tapahtumat, vastaa päivän visuaalisen ilmeen yhtenäisyydestä ja tuottaa käsiohjelmat ja julisteet. 12

13 Keski-Suomen Liitto 4. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUSSUUNNITELMA Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2012 talousarvion kehykseksi 3,402 miljoonaa euroa. Korotus edelliseen vuoteen on 3,1 prosenttia eli euroa. Korotuksesta kohdistuu Keski-Suomen liiton kiinteään toimintaan euroa ja Keski- Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Kehittämisrahasto vastaa mm. rakennerahastoohjelmien kuntarahoitustarpeeseen ja sieltä voidaan rahoittaa maakunnallisia hankkeita. Vuosien maksuosuudeksi esitetään myös 3,402 miljoonaa euroa ja siirrettäväksi Keski- Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Valtiovarainministeriö osallistui Keski-Suomen liitolle siirtyneiden uusien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen noin eurolla vuosina Vuodesta 2012 lähtien em. summa siirretään kuntien yleisiin valtionosuuksiin ja maksetaan näin ollen suoraan kunnille. milj. euroa 3,5 3 2,5 2 Keski-Suomen Kehittämisrahasto Kiinteä toiminta 1,5 1 0, Jäsenkuntien maksuosuudet Maksuosuudet on deflatoitu kuntien peruspalvelujen hintaindeksillä (2005=100). Lähde: Tilastokeskus Jäsenkuntien maksuosuuden osuus Keski-Suomen kuntien verotuotoista oli vuonna 2006: 0,47 %, 2007: 0,45 %, 2008: 0,4 %, 2009: 0,45 %, 2010: 0,42 % ja 2011: 0, Jäsenkuntien maksuosuus, M 3,402 3,402 3,402 muutos edelliseen vuoteen, % + 3,1 + 0,0 + 0,0 Liiton kiinteä toiminta, M 2,652 2,652 2,652 muutos edelliseen vuoteen, % + 2,0 + 0,0 + 0,0 Keski-Suomen Kehittämisrahasto, M 0,750 0,750 0,750 muutos edelliseen vuoteen, % + 7,1 + 0,0 + 0,0 Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella , Meuroa. 13

14 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2012 TAVOITTEET, tehtävät JA ARVIOINTI 5.1 Aluekehittäminen Keski-Suomen maakuntaohjelman neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö Menestyvä yritystoiminta Klustereihin perustuvaa elinkeinojen kehittämistä jatketaan toimintatapaa uudistaen. Uudistus tehdään yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-joryn) linjausten mukaisesti: julkisella tuella kehitetään jatkossa yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä, kehittämisapparaatti muutetaan yrityslähtöiseksi ja rahoitusta siirretään hankehallinnosta yrityksille. Keski-Suomen liitto on aktiivisesti mukana muutoksenteossa, osallistuu johtoryhmän työhön ja vie uusia toimintatapoja käytäntöön. Konkreettisia toimenpiteitä tulevat olemaan mm. klusterikehittämisen uudistaminen, yrityssetelien käyttöönotto, hankkeiden yritysvaikutusarviointimallin luominen sekä julkisten yrityspalvelujen verkottaminen yhden luukun periaatteen mukaisesti. Yritystoiminnan menestymistä mitataan kahdesti vuodessa ja tuloksista kerrotaan Keski-Suomen Aikajana -julkaisussa. Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylän Paviljonki, Laajavuori, Riihivuori, Revontuli- Häkärinteet, Summassaari ja Peurunka, ja niiden keskinäiseen verkottumiseen. Matkailukeskusten kehittämiseen on tehty laajat yleissuunnitelmat (master plan), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Kehittämistoimien suuntaamista ohjaa Keski-Suomen matkailuhallitus, joka koostuu maakunnan keskeisimpien matkailuyritysten edustajista. Keski-Suomen liitto osallistuu kehittämissuunnitelmien ja Keski-Suomen matkailustrategian 2015 toteutukseen ja seurantaan Osaamisella menestykseen Työelämän osaamis- ja koulutustarpeita arvioidaan jatkuvana prosessina osana Keski-Suomen ennakointitoimintaa. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet esitetään Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -ohjelmassa (www.peda. net/veraja/toimivattyomarkkinat), joka päivitetään vuosittain. Ohjelman toimenpiteet jakautuvat seuraaviin painopisteisiin: nuoret, yrittäjyys, työllistymisen toimintamallit, työhyvinvointi ja ennakointi. Erityishuomiota kiinnitetään osaamisreservin hyödyntämiseen, nuorten koulutuksen nivelvaiheisiin, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yrittäjyyden uusiin muotoihin. Perusopetuksen, aikuiskoulutuksen ja työelämän uudistamista edistetään ennakointimenetelmien avulla. Ennakoivasta työotteesta kehitetään maakunnan kilpailutekijä, jota pilotoidaan luovien alojen ja kulttuurin, hyvinvointialojen ja opetuksen kehittämisessä. Osana ennakointia Keski-Suomen liitto seuraa opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman toteutumista. Keski-Suomen liitto kehittää yhteistyötä ennakointiasioissa Pirkanmaan liiton kanssa. Uusina osaamisalueina vauhditetaan yrittäjyyden ja ilmaisun koulutusta koulutusorganisaatioiden laajana yhteistyönä. Koulutuksen liiketoimintapalveluita ja vientiä vahvistetaan verkostoyhteistyönä sekä osaamista tuotteistamalla. Luovuutta ja kulttuuria tuetaan verkottamalla luovan talouden toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Luovien alojen yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan ja merkitystä alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä vahvistetaan. Kulttuuria edistetään kilpailukykyä ja hyvinvointia vahvistavana tekijänä, ja maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä ja vientiä tuetaan. 14

15 Keski-Suomen Liitto Luovan alan ja palvelualojen yrittäjien siemenrahoitusta jatketaan ja kehitetään. Luovan talouden edistämiseksi perustettu työryhmä arvioi suunnitelmia, kuten maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa luovuuden aluetaloudellisen merkityksen kannalta Hyvinvoiva kansalainen Keski-Suomen liiton käynnistämä ja rahoittama Sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne -selvitys valmistui syksyllä Selvityksen perusteella esitetään maakuntaan parhaiten soveltuva palvelurakennemalli. Mallin soveltaminen ja käyttöönoton arviointi tulevat Keski-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja alan liikelaitosten arvioitaviksi. Selvityksen keskeisenä lähtökohtana on ollut löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli. Samalla on kuitenkin erityisen tärkeää pitää huolta lähipalveluista suurenevilla palvelualueilla, ja ymmärtää, että palveluissa on huomioitava paikalliset olosuhteet ja lähiyhteisöjen merkitys. Selvityksessä esitetään, että Keski-Suomeen muodostettaisiin Jyväskylän kaupungin (vahva kunta) lisäksi kolme sosiaali- ja terveysaluetta: pohjoinen Keski-Suomi, keskinen Keski-Suomi ja eteläinen Keski-Suomi. Mallia perustellaan jo aikaisemmin tehdyllä kunta- ja palvelurakennetyöllä. Mallissa voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluverkkoja mutta samalla hyötyä entistä suurempien alueiden synergiasta. Keski-Suomen liiton käynnistämä ja rahoittama Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020 valmistui kesällä Strategian tavoitteita esiteltiin mm. Suomen Kuntaliiton ja maakuntavaltuuston yhteisseminaarissa lokakuussa Maakunnan toimijat voivat hyödyntää strategiassa esitettyjä valintoja hyvinvointialan kehittämiseksi. Keski-Suomen liitto osallistuu strategian toimeenpanoon käytettävissään olevilla voimavaroilla. Kaikissa selvityksissä on todettu, että hyvinvointialan henkilöstön saatavuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä haaste. Keski-Suomen liitto ennakoi tätä osallistumalla KT Kuntatyönantajien valtakunnalliseen pilottihankkeeseen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa sekä koordinoimalla maakunnallista alan ennakointiryhmää. Valtion viranomaisten palveluiden turvaamiseksi maakunnan eri osissa aloitetaan pilottihanke Yhteispalvelun etäpalvelut Keski-Suomessa. Noin puolet Keski-Suomen kunnista osallistuu pilottiin. Maakunnan liitto toimii koordinaattorina. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa taajamiin asiakaspalvelutiloja, joista palveluneuvojan avustuksella asiakkaat saavat mm. videoneuvottelutekniikalla etäpalveluyhteyden kulloistakin asiaa hoitavaan viranomaiseen Vetovoimainen toimintaympäristö Toimintaympäristön vetovoimaisuutta edistetään maakuntakaavoituksen kautta. Kaavoitus ohjaa esimerkiksi kauppapaikkarakentamista ja virkistyslueita. Myös ilmaston muutoksen hillintä ja maakunnan energia-alan kehittäminen lisäävät vetovoimaa. Maakunnan tavoitteena on saada liikennehankkeita valtakunnalliseen liikennepoliittiseen selontekoon. Aiemmin ne esitettiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan kärkihankkeista merkittävä osa on tieliikenneinvestointeja. Keski-Suomen maakunnallinen ICT-strategia valmistui vuonna Keski-Suomen liiton vastuulle annettiin toimenpiteitä, joilla mm. parannetaan kuntien tietojärjestelmäyhteistyötä palvelujen järjestämisessä, laitteistojen ylläpidossa ja käyttötuessa sekä kehitetään tieto- ja viestintävalmiuksia kunnissa. Uusi tietohallintolaki (634/2011) astui voimaan Maakunnallisen ICT-strategian toimeenpanossa huomioidaan lain velvoitteet julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle, tehostetaan julkisen hallinnon toimintaa ja parannetaan julkisia palveluja. 15

16 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi Keski- Suomen liitto jatkaa Laajakaista kaikille -hankeohjelman toimeenpanoa yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa. Keski-Suomen liiton koordinoima kolmivuotinen hanke päättyy huhtikuussa Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta, jotta laajakaistatukilain mukaista työtä voidaan jatkaa myös vuonna Keski-Suomen liitto edistää omalta osaltaan Keski- Suomen innovaatiokeskittymää. Yhteinen tahtotila tulee varmistaa, eri toimijoiden roolit kirkastaa, innovaatiokeskittymän johtaminen ratkaista, kutsua ja sitouttaa yritykset innovaatioprosessiin sekä valita painopisteet. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet: Yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-Jory) ensimmäiset toimenpiteet yritysrahoituksen uudistamiseksi on toteutettu Keski-Suomessa vuoden 2012 puoliväliin mennessä. Toimivat työmarkkinat -ohjelman toimenpiteet vuodelle 2012 on toteutettu. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne -selvityksen toimenpideesitykset ovat maakunnan kuntien ja alan kuntayhtymien käsittelyssä. Vetovoimaisen toimintaymäpäristön kehittämiskohteita on edistetty neuvotteluissa ministeriöiden kanssa ja esitetty liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. mahdollistaa 6,5 miljoonan euron kehittämistyön. Myönnettävän rahoituksen määrä supistuu noin 40 % vuoteen 2011 nähden, koska EU-rahoitus ja maakunnan kehittämisraha vähenevät. Vain Keski-Suomen Kehittämisrahasto kasvaa. EU-ohjelmista rahoitetaan merkittävä osa maakuntaohjelman toimenpiteistä. Keski-Suomen liiton EU-rahoitus kohdennetaan klustereiden kehittämiseen, yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja innovaatioympäristön vahvistamiseen. Saarijärven -Viitasaaren seudulla on EU-rahoituksessa erityisasema. Maakunnan kehittämisrahaa myönnetään Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmalle, jonka vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Ennakkotietojen mukaan valtion talousarvioesitys leikkaa kilpailukyky- ja koheesio-ohjelman (KOKO) rahoituksen ja vapaan maakunnan kehittämisrahan lähes kokonaan. Keski-Suomen Kehittämisrahastosta tuetaan pienempiä hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, edistävät yhteisten strategioiden toteutumista tai lisäävät maakunnan vetovoimaa. Rahoitusta voidaan myöntää myös uusille avauksille, maakuntakaavoituksessa tarvittaviin selvityksiin ja kansainvälisille EU-hankkeille. Kehittämisrahaston käyttösuunnitelma käsitellään maakuntahallituksessa tammikuussa Keski-Suomen Kehittämisrahasto % Keski-Suomen innovaatiokeskittymän johtaminen ja painopisteet on määritelty yhdessä yritysten kanssa Rahoituslähteet EU-rahoitus % Osaamiskeskusohjelma % Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämis- ja investointihankkeita. Rahoituslähteitä ovat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski- Suomen Kehittämisrahasto. Vuonna 2012 Keski- Suomen liitto voi myöntää tukea noin 3,2 miljoonaa euroa. Kuntien ja yritysten rahoituksen kanssa tuki Maakunnan kehittämisraha % Keski-Suomen liiton myönnettävissä olevat varat vuonna 2012 rahoituslähteittäin (arvio) 16

17 Keski-Suomen Liitto Aluekehittämisen rahoitus on vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Pääosa siitä kanavoituu maakuntaan Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Keski-Suomen liitto ohjaa rahoituksen kohdentumista maakuntaohjelman ja sen vuosittaisten toteuttamissuunnitelmien avulla. Tärkein aluekehittämisen rahoitusta ohjaava yhteistyöelin on maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Yksittäisten hankkeiden yhteensovittamisesta ja arvioinnista vastaa rahoittajien yhteinen hankeryhmä. 5.2 Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoituksen jäsentäminen selkeisiin vaiheisiin helpottaa kaavoitusprosessin hallintaa sekä osallistumisen ja arvioinnin järjestämistä. Keskeisiä vaiheita on viisi: (1) kuulutus kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta, (2) luonnoksen ja valmisteluaineiston nähtäville pano, (3) ehdotusvaiheen nähtäville pano, (4) maakuntavaltuuston hyväksyminen ja (5) ympäristöministeriön vahvistus. Keski-Suomessa on voimassa kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaavan ympäristöministeriö vahvisti ja se sai lainvoiman Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jätkä) koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaavan vahvistuspäätös saatiin ympäristöministeriöstä ja kaava sai lainvoiman Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (Poski) koskee pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kaavasta on tehty yksi valitus KHO:en. 3. vaihemaakuntakaava (Turva) käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä Tuulivoima liitettiin mukaan Kaavan tavoitteena on turvata energiahuollon ja ympäristönsuojelun tarvitsemat turvetuotannon tarpeet Keski-Suomessa ja samalla turvata suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös energiahuollon kannalta keskeiset maakunnalliset tuulivoimapuistojen alueet. Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2012 siten, että maakuntavaltuusto voi sen hyväksyä kevätkokouksessaan. Maakuntahallitus käynnisti 4. vaihemaakuntakaavan (Paikko) laadinnan Kaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja osoittaa puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavassa päivitetään myös virkistysalueet. Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa vaihekaavan teemojen osalta. Kaavan taustaselvitykset tehtiin vuonna Kaava on tarkoitus hyväksyä syysvaltuustossa Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet: Kolmas vaihemaakuntakaava valmistellaan hyväksyttäväksi kevätvaltuustossa Neljäs vaihemaakuntakaava valmistellaan hyväksyttäväksi syysvaltuustossa Muu alueidenkäytön suunnittelu Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on aloitettu kesällä 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Työn erityisiä painopisteitä ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä maakunnan logistisen kilpailukyvyn parantaminen. Suunnittelussa tarkastellaan Keski-Suomen sisäisten liikennetarpeiden ohella myös kytkeytymistä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään sekä alueen kansainvälisiä yhteyksiä. Järjestelmäsuunnittelun tuloksena syntyy Keski-Suomen liikennestrategia 2035, jonka toteuttamisesta tullaan laatimaan aiesopimus. Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean rata yhteyden suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on käynnistää aiempaa yksityiskohtaisempi suunnitteluvaihe vuoden 2012 alussa yhteistyössä Liikenneviraston ja Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen liittojen kanssa. Suunnittelun lähtökohtana olisi nykyisen Tampereen kautta kulkevan yhteyden merkittävä nopeuttaminen siten, että Jyväskylän ja Tampereen välinen osuus rakennettaisiin kokonaisuudessaan kaksiraiteiseksi. 17

18 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Ilmastonmuutokseen varautumista ja sen hillitsemistä edistävä Baltic Climate -hanke päättyy alkuvuodesta Baltic Climate -hankkeessa valmistellun ilmastostrategian jalkauttaminen jatkuu vuonna 2012 tiedotustoimin. Alueellisia toimijoita kannustetaan tutustumaan hankkeessa valmisteltuun tietopakettiin ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta. Keski-Suomen liitto osallistuu Keskipohjolan kuljetuskäytävän (North East Cargo Link, NECL II) kehittämiseen vuosina Kehittämiskohteet ovat infrastruktuuri, kuljetukset ja logistiikka sekä logistiikan informaatiotekniset ratkaisut. Keski-Suomessa tullaan tekemään mm. valtatietä 18 ja siihen kiinteästi liittyvää seututietä 621 koskevia selvityksiä, yleissuunnittelua ja vaikutusten arviointia. Hanke on osa Itämeren maiden ohjelmaa. Keski-Suomessa inventoidaan vuoden 1945 jälkeinen moderni rakennusperintö, jota ei ole systemaattisesti inventoitu ja arvotettu. Hankkeen koordinoi ja pääosin toteuttaa Keski-Suomen museo. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta ja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua erityisesti maakunnallisen maankäytön näkökulmasta. Inventointi toteutetaan koko maakunnan alueella. Se tuottaa tietoa myös maakuntakaavoitukseen ja kuntien kaavaprosesseihin ja palvelee korjausrakentamista ja siihen liittyvää ohjausta ja koulutusta. Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015, Sanoista tekoihin, valmistui vuonna Ympäristöohjelman koordinointivastuu siirtyi aluehallintouudistuksen yhteydessä Keski-Suomen ympäristökeskukselta (nykyinen ELY-keskus) Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus vastaavat ohjelman toteutumisen ensimmäisestä seurannasta vuonna Suomen BirdLife selvittää yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Valtakunnallisen MAALI-hankkeen tuloksia hyödynnetään maakuntakaavojen ja kuntakaavojen valmistelussa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta ja antaa asiantuntija-apua. 5.3 Edunvalvonta ja yhteistyö Keski-Suomen liitto kokoaa vuosittain esitykset maakunnan tärkeimmistä kehittämiskohteista maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Keski-Suomen liitto kuulee maakunnan eri osien esitykset seututilaisuuksissa ja lukuisissa erillisissä neuvotteluissa. Tavoitteena on sisällyttää maakunnallisesti merkittävät kehittämiskohteet suunnitteluasiakirjoihin ja muutenkin edistää maakunnan kaikkien seutujen tasapainoista kehittymistä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan rinnakkain Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossuunnitelman kanssa. Liiton ja ELY-keskuksen edustajat osallistuvat yhdessä ministeriöiden kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin. Liitto toteuttaa voimavarojensa mukaan ja kuntien esitysten perusteella maakunnan elinvoimaisuutta, osaamista ja palvelurakennetta parantavia hankkeita. Keski-Suomen liitto järjestää säännöllisesti kokoukset maakunnan kansanedustajille ja kunnanjohtajille. Menettely mahdollistaa maakunnan kärkihankkeiden esittelyn ja edunvalvonnan valtion tulo- ja menoarviokäsittelyissä. Kansanedustajien käyttöön laaditaan talousarvioaloitteita ja lausuntoja. Keski-Suomen liiton asiantuntijat edistävät maakunnan tavoitteita ja aloitteita lukuisissa valtakunnallisissa työryhmissä ja asiantuntijatapaamisissa. Liitolla on merkittävä rooli valtakunnallisten liikennehankkeiden edistämisessä. Liitto edistää myös valtion palveluiden alueellistamista sekä valtion palveluverkon ja yhteispalvelujen kehittämistä. Keski-Suomen liitto on neuvottelufoorumina kuntarakennetta koskevissa keskusteluissa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toimii maakunnan sisäisenä yhteistyö- ja keskustelufoorumina. Se toteuttaa maakunnan strategisia linjauksia, ohjaa aluekehittämisrahoitusta ja sovittaa yhteen maakunnan kehittämisen toimenpiteet. EU:n rakennerahastojen ohjelmayhteistyötä tehdään Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Keski-Suomen liitto koordinoi ja osin hallinnoi Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaa. Tehtävään kuuluu ohjelman seurantakomitean, sen sihteeristön ja ohjausryhmän valmistelua sekä maakuntien välistä ohjelmayhteistyötä, resurssien jakoa ja viestintätoimia. 18

19 Keski-Suomen Liitto Koordinaatiotyö tehdään EAKR-ohjelman rahoituksella. Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosiota koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Keski-Suomen liitto osallistuu aktiivisesti maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin. Kansainvälisessä yhteistyössä Keski-Suomen liitto hyödyntää Länsi-Suomen Allianssin (WFA) Brysselin toimiston palveluja. Liitto saa toimistolta tietoa maakunnan kannalta keskeisistä asioista ja painotuksista ja koordinoi tiedonvälitystä Brysseliin mm. maakunnan koulutusorganisaatioilta ja kehittämisyhtiöiltä sekä valtion aluehallinnosta. Vuoden 2012 keskeisin yhteistyökysymys on tulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelu. Keski-Suomen liiton lähtökohta on maakunnan aseman turvaaminen ohjelmavalmistelussa. Maakunnan etua ajetaan myös kansainvälisissä hankkeissa mm. yhteistyössä oppilaitosten ja kehittämisyhtiöiden kanssa, Keskipohjolakomitean toiminnassa ja erillisten kansainvälisten yhteistyösopimusten kautta. 5.4 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Keski-Suomen tilan seuranta ja ennakointi on aktiivista ja jatkuvaa. Seurannassa tarkastellaan Keski- Suomen kehitystä kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä sekä arvioidaan seutujen ja kuntien asemaa ja tulevaisuuden näkymiä. Maakunnallisessa työnjaossa maakuntaliittojen vastuulle kuuluu pitkän aikajänteen ennakointi. Temaattisesti seurannassa tarkastellaan väestöä, taloutta, koulutusta ja osaamista, työmarkkinoita sekä yritystoimintaa. Keski-Suomen liitto myötävaikuttaa maakunnallisen tietopalvelusivuston (www.keskisuomi.info) rakentumiseen ennakoinnin työvälineeksi vuoden 2012 aikana. Aikajana-julkaisussa esitetään aluetalouden ja kärkiklustereiden tuoreinta suhdannetietoa ja luodaan katsaus talouden ja tuotannon näkymiin. Ensimmäinen uuden julkaisukauden raportti valmistuu kevättalvella Kansallisten ennakointiprosessien lisäksi Keski- Suomen liitto on mukana maakunnallisessa ennakointityössä, jossa määritetään toimintamuotoja monitahoiselle ja vuorovaikutteiselle ennakoinnille sekä maakunnallisella että seudullisella tasolla. Maakunnallisen ennakointijärjestelmän suunnittelusta vastaa erillisprojekti, jonka ohjausryhmätyöhön liiton asiantuntijat osallistuvat myös jatkossa. Hyvinvointialojen ennakointia tehdään valtakunnallisessa pilottihankkeessa sekä koordinoimalla alan ennakointiryhmää. 5.5 Toiminnan vaikuttavuuden arviointi Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi Kuntaliiton suosituksen ( ) mukaan valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista. Keski-Suomen liiton toiminnan arviointijärjestelmä on seuraava: Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa. Em. suosituksen mukaan valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Tarkastuslautakunnan tehtävä on kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta, joiden ohjeet se on hyväksynyt. Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla sekä maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella. Tilintarkastaja tarkastaa hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Asiakastyytyväisyys mitataan asiakaskyselyllä parillisina vuosina; seuraavan kerran vuonna

20 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Muu toiminnan arviointi Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki (SOVA-laki) ohjaa ympäristövaikutusten arviointia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä. Vaihekaavojen ympäristövaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maakuntakaavoituksen ja aluekehittämisen arvioinnissa on keskeisesti mukana maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä). Se arvioi myös EU-tavoiteohjelmista rahoitettavat hankkeet, joilla on merkittäviä ympäristö- ja/tai tasa-arvovaikutuksia. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisilla mittareilla. Länsi-Suomen maakuntien liitot arvioituttavat EUohjelmatyön yhteistyössä. Keski-Suomen liiton rahoittamien hankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan ja arvioidaan vuosittain. Raportti sisältää EU:n, maakunnan kehittämisrahan ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankkeet. EU-hankkeiden yrittäjyys- ja maaseutuvaikutukset arvioidaan tarvittaessa. 6. talousarvio Talousarvioasetelma Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Liiton toimisto on laatinut vuoden 2012 käyttösuunnitelman Suomen kuntaliiton tililuettelomallin mukaisesti. Talousarvion tuloslaskelmaosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja -kulut, rahoitustuotot ja kulut, poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista, satunnaiset tuotot ja kulut sekä tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron lisäys/vähennys, varausten lisäys/vähennys ja rahastojen lisäys/vähennys. Tuloslaskelma päättyy tilikauden ylitai alijäämään. Käyttötalousosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja kulut kustannusalueittain ja paikoittain. Kustannusalueet ovat pääosin liiton organisaation mukaisia osastoja. Toimiston yhteiset kustannukset on kirjattu kustannuspaikkaan 9999 yhteiskustannukset. Talousarvion käyttötalousosassa on käytetty seuraavia kustannusalueita ja paikkoja: luottamushenkilöhallinto (maakuntavaltuusto, tarkastuslautakunta ja maakuntahallitus), maakuntajohtajan tiimi, hallinto, alueidenkäyttö, aluekehitys ja yhteiskustannukset. Aiemmasta käytännöstä poiketen, on liiton ulkopuolisella rahoituksella toimivat projektit budjetoitu yhdelle tulosalueelle. Näille projekteille perustetaan kustannuspaikkoja seurannan tarpeen mukaan. Rahoitusosaan on koottu rahoituslaskelmaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Investointiosassa esitetään käyttöomaisuusinvestoinnit, rahoitusosuudet investointimenoihin ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Investointiosaan on budjetoitu taloussuunnitelmakaudella 0 euroa. Toimintatuottoja ovat myyntituotot (=jäsenkuntien maksuosuudet), maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut tuotot. Toimintakuluja ovat henkilöstökulut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset ja muut kulut. 20

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja

Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2012

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2012 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2012 Maakuntavaltuusto 9.11.2011 1 Liikennepoliittinen selonteko KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAAN VAIKUTTAA ENNEN KAIKKEA: Uusi hallitusohjelma Kuntarakenneuudistus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 SEKÄ Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS 20.11.2015 KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS Maakuntavaltuusto 20.11.2015 KESKI-SUOMEN STRATEGIA JA VISIO 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot