Oulun yliopiston EU-hankkeet. Pohjois-Pohjanmaan EU-hankehaku ja sitä edeltävät haut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun yliopiston EU-hankkeet. Pohjois-Pohjanmaan EU-hankehaku 30.10.2008 ja sitä edeltävät haut"

Transkriptio

1 Oulun yliopiston EU-hankkeet Pohjois-Pohjanmaan EU-hankehaku ja sitä edeltävät haut Painetun elektroniikan ja biomateriaalien tutkimusympäristö HAKIJA: Oulun yliopisto, sähkö- ja tietotekniikan osasto, optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorio, professori Risto Myllylä Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio ja Oulun kaupunki Hankkeen tavoitteena on perustaa ja kehittää painetun elektroniikan, fotoniikan ja biomateriaalien laboratorio laitteistoineen vaihtoehtoisen energian, energiaa säästävien ja halpojen painettavien laitteiden perustutkimukseen. Laboratoriota käytetään opetukseen ja se on hyvä esimerkki opiskelijoille monitieteellisestä tutkimuksesta, joka on harvinaista Oulun yliopistossa ja yleensäkin Suomessa. Laboratorio antaa opiskelijoille mahdollisuuden yhteistyöhön insinööritieteiden lisäksi kemian, fysiikan, biomateriaalien, biolääketieteen ja langattoman teknologian aloilta. Lisäksi yhteistyö Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa tutustuttaa opiskelijat liiketoiminnan perusteisiin kuten yrittäjyyteen ja täten rohkaisee liiketoiminnan käynnistämiseen Oulun alueella. Hankkeessa ehdotettu infrastruktuuri on tärkeä myös Oulun ammattikorkeakoulusta jatkaville opiskelijoille sekä lähialueen yrityksille. Laboratorio täydentää suunniteltua alan peruskoulutusta käytännön suunnittelusta, toteutuksesta sekä uusimmasta kehityksestä tällä kasvavalla ja kiinnostavalla alalla ja siten tuottaa pätevää ja ammattitaitoista työvoimaa halpojen painettavien laitteiden sekä toiminnallisten materiaalien tutkimukseen ja tuotantoon. Lisäksi hankkeen tavoitteena on saada ihmiset innostumaan uudelleen tieteestä ja tekniikasta ja siten välittämään tietoa ja innostusta eteenpäin opiskelu- ja työkavereilleen. Hankkeen avulla he pääsevät mukaan tutkimukseen tieteen etulinjassa, joka osaltaan vahvistaa lahjakkaiden opiskelijoiden saamista opiskelemaan Oulun yliopistoon. Opetusfilosofiana on tutustuttaa opiskelijat tieteeseen ja tekniikkaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, erityisesti maaseudulla ja saada heidät kiinnostumaan alasta. Kansallinen ja kansainvälinen opiskelijavaihto on tärkeä osa tätä hanketta, koska näin Oulun yliopiston opiskelijat saavat uusia ideoita ja tapoja tutkia ja kehittää tätä alaa ja tutustuvat kuinka alalla toimitaan ulkomailla. Opiskelijoille painotetaan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä jos halutaan kehittyä alalla, tehdä tulosta, kehittää Oulun alueen ja Suomen taloutta ja tehdä Oulua tunnetuksi painetun elektroniikan, fotoniikan ja biomateriaalien tutkimuskeskuksena. 1

2 Nanoteknologian työkalut 2 (TNT2) HAKIJA: Oulun yliopisto, johtaja Leila Risteli, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , yritykset ja Oulun kaupunki Nanoteknologian työkalut 2 hankkeessa on tavoitteena kehittää uusia tutkimus-, manipulaatio- ja valmistusteknisiä mikro- ja nanoteknologia komponentteja sekä laitteita. Ne kehitetään ratkaisemaan yhteistyökumppaneiden ongelmia, joita mikro- ja nanoteknologia ovat tuoneet tulleessaan. Hankkeessa selvitetään kaupallista potentiaalia, kehitetään laitteiden elektroniikkaa, ohjelmistoa ja osia, sekä testataan laitteita. Laitteiden joissain tapauksessa pitkälle viedyllä ns. 0-sarajatestauksella pyritään siihen että yliopistolle syntyneet laiteratkaisut ja immateriaalioikeudet ovat tehokkaasti tuotteistettavia. Hankkeen yleistavoitteena on kehittää Oulun yliopiston mikro- ja nanoteknologia-alan poikkitieteellistä hyödyntämistä, tarjoamalla uusia työkaluja. Tavoitteena on kehittää yritysten ja yliopiston välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa uusien yritysten syntyminen Oulun seudulle. Erityisenä tavoitteena tällä hankkeella on saada aikaan mikroteknologisiin ratkaisuihin perustuvia sovelluksia sekä kehitettävien laitteiden myötä syntyvien innovaatioiden kaupallistamista syntyvän yritystoiminnan myötä. Hanke mahdollistaa yliopiston mikro- ja nanoteknologia alan hyödyntämisen ja siitä kautta välillisesti huippuosaamisen kehittymisen. Tämä toteutuu mm. kehitettävien laitteiden täysin uudenlaisina manipulointi- ja analyysitoimintojen mahdollistamina tuotteina ja palveluina. Tämä puolestaan mahdollistaa hankkeen tuottamia sovelluksia hyödyntävien alojen huippuosaamisen ja uusien innovaatioiden syntymisen sekä niiden ympärille edelleen syntyvän uuden spin-off yritystoiminnan. Ideaalina tämä hanke ja sen tulokset toimivat tavallaan innovaatio- ja spin-off yritystoiminnan generaattorina synnyttäen ympärilleen uusia innovaatioita ja niiden mahdollistamaa yritystoimintaa, sitä mukaa kuin hankkeen myötä syntynyttä tekniikkaa ja analyysimenetelmiä otetaan käyttöön eri huippuosaamisen aloilla esimerkiksi tietotekniikassa, biotieteissä, lääketieteessä ja ympäristöalalla. Osaltaan TNT1- hanke on tätä tehnyt, perusrunko ja sovelluksia on kehitetty. TNT2:ssa keskitytään enemmän sovellusten pidemmälle vietävään testaamiseen. TNT1-hankkeessa syntynyttä osaamista hyödynnetään jo yhteistyökumppanien (koti- ja ulkomaalaisia) kanssa tehtävässä työssä. Tämän työn tuloksena syntyy julkaisuja ja tavoitteena on että yhteistyökumppani olisi myös jossain vaiheessa kiinnostunut ostamaan ko. laitteen (spin-off yritykseltä, Oulussa). Tämä puolestaan houkuttelee kansainvälisten yritysten huippuosaamista Oulun seudulle ja uusien yritysten myötä mahdollisesti konsultointitoimintaa, liiketoimintaosaamista sekä pääomia, jotka puolestaan tuottavat työpaikkoja ja hyvinvointia koko seudulle. TNT2- hankkeessa on lähtökohtana käyttäjän ja laitteen käytettävyyden huomiointi. Uusien käyttöliittymien (kuten 3D näytöt) käyttömahdollisuuksia tullaan testaamaan, ja työtä 2

3 tehostavia toimintoja käyttämään. Tällainen on mm. haptinen (voimavaste) 3D kynäohjain, jota käytetään jo soluadheesion mittauslaitteessa. Tavoitteena on aloittaa hankkeen aikana uutta yritystoimintaa, joka valmistaa ja tarjoaa mittaus/analyysipalvelua, perustuen kehitettäviin laitteisiin, joka esim. valmistaa koettimia ja antureita. Hankkeen kehitystyö tulee osaltaan parantamaan ko. tuotteita. Tämä uusi palvelu on ensisijaisesti auttamassa paikallisia ja projektiin osallistuvia yrityksiä. Aloitettavan yrityksen ja mahdollisesti TNT2 hankkeen myötä syntyvien yritysten voidaan olettaa kasvavan yli 10 M liikevaihtoon muutamien vuosien aikana (TNT1:n talouslaskelmat). Nämä teknologiayritykset luovat uusia työpaikkoja, joiden ulkoistaminen kolmansiin maihin on hankalaa. OULUT. Oulu uutta luovuutta tiedosta HAKIJA: Oulun yliopisto, maantieteen laitos, professori Jussi Jauhiainen Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio ja kuntarahoitus Oulun kaupunki Kehittämishanke liittää yhteen Oulun yliopiston, Oulun kaupungin sekä kaupunkiseudun kuntien tavoitteita alueellisen kehityksen, innovaatiotoiminnan sekä osaamisperusteisen työllisyyden vahvistamiseksi. Hanke toteutetaan Oulun yliopiston, Oulun kaupungin sekä Oulun seutuhallituksen yhteistyönä. Hankkeella pyritään sekä pitkäjänteisiin rakenteellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin yliopisto kaupunkiseutu-suhteen syventämisessä että toisaalta edistämään paikallistasolla tutkijoiden, viranhaltijoiden ja esim. poliittisten päättäjien välistä keskustelua nopeasti muuttuvassa tietointensiivisessä, globaalissa toimintaympäristössä. Kehittämishankkeen tavoitteena on vahvistaa Oulun kaupunkiseudun sekä Pohjois- Pohjanmaan kilpailukykyä. Hankkeen sisällölliset ja tuloksiin tähtäävät tavoitteet on esitelty ohessa. Hanke rajataan maantieteellisesti koskevaan Oulun kaupunkia ja Oulun kaupunkiseudun kuntia. Rakenteellisesti kriittisellä kaupunkiseudun analysoinnilla on heijastusvaikutuksia koko maakuntaan. Hanke tuottaa pysyviä toimintamalleja Oulun ja Oulun kaupunkiseudun ja yliopiston sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Hankkeen toimintamalli nojautuu paikallisten ja seudullisten asiantuntijaorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön, jonka keskeisimpiä muotoja ovat tutkimus- ja selvitystehtävät, seminaari- ja kongressitoiminta sekä kriittinen ajatusten ja kehittämismekanismien testaus ajatushautomossa. Muita hankkeen vaikutuskanavia ovat julkaisut, raportit ja esimerkiksi sanomalehtikirjoitukset. Hanke toimii työkaluna Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun sekä Oulun kaupungin välisen yhteistyön syventämisessä. Hankkeella reagoidaan myös lisääntyneisiin vaatimuksiin monipuolisen ja -arvoisen keskustelun lisäämisestä kaupunkiseudulla. 3

4 Hankkeen avulla muodostetaan uusia kehittämistä arvioivia työkaluja kaupungin ja kaupunkiseudun käyttöön. Yksi keskeinen toimenpide on se, että hankkeen toimesta muodostetaan paikallisesti verkostoitunut ajatushautomo (think tank) uusien ja luovien toimintamuotojen synnyttämiseksi ja testaamiseksi. O LUT esiselvityshankkeessa ( ) tarkastelujen kehittämistarpeiden perusteella hankkeelle voidaan rajata kolme sisällöllistä päätavoitteita. Ne ovat: 1. Kaupunkiseudun kehittämisstrategioiden kriittinen tarkastelu, jossa suoritetaan Oulun ja kaupunkiseudun kehitykseen vaikuttavien strategioiden analyysi ja tulkinta. 2. Tutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen lisääminen Oulussa ja kaupunkiseudulla. Tavoite sisältää mm. seuraavat konkreettiset toimenpiteet: Yliopistotutkimuksen alueellisen vaikuttavuutta lisätään tiedonjulkistamisen avulla. Tutkimusten sovellettavuutta parannetaan siten, että tutkijoita rohkaistaan julkaisemaan tutkimustuloksiaan sekä paikallisen median välityksellä että suoraan seudun viranhaltijoiden suuntaan. 3. Alueen kehittämistoimintaa tukevan keskustelukulttuurin uusintaminen. Tavoite sisältää mm. seuraavat konkreettiset toimenpiteet: Verkostomaisen ajatushautomon perustaminen; reaktiivisen ja proaktiivisen asiantuntijapaneelin muodostaminen. Lisäksi hankkeessa on määritelty konkreettiset tulostavoitteet: 1. Kaupunkiseudun sekä maakunnan kilpailukyvyn ja osaamisperusteisen työllisyyden parantaminen. Alueellisesti vaikutukseltaan merkittävä yliopisto vahvistaa sijaintipaikkakunnan kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä. 2. Kaupunkiseutua ja maakuntaa koskeva tutkimustoiminta verkottuu kokonaisvaltaisen mallin avulla. Hanke luo toimintamallin Oulun kaupungin sekä kaupunkiseudun kuntien ja yliopiston tutkijoiden yhteistoiminnan pitkäjänteiselle hyödyntämiselle. Mallia voi hyödyntää koko maakuntaa koskevan kehittämistyön perustaksi. 3. Tutkimusrahoituksen kohdistuminen Oulun kaupunkiseudulle vahvistuu. Syventyvä yhteistyö yliopiston ja kuntaorganisaatioiden välillä synnyttää 3 4 tutkimushankkeita, jotka lisäävät ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kohdentumista seudulle. 4

5 Nanoelektroniikan testaus-, karakterisointi ja kehittämisalustat (NaTeKa) HAKIJA: Oulun yliopisto, Mikro- ja nanoteknologian keskus, Johtaja Janne Remes Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , yritykset ja Oulun kaupunki Pohjois-Suomelle Oulun seudun perinteisesti vahva elektroniikkateollisuus ja yritystoiminta on pitkälti perustunut Oulun yliopiston vahvaan vaikutukseen tutkimuksessa ja alan osaajien koulutuksessa. Pohjois-Suomen alueella toimivien elektroniikkayritysten globalisaatio siirtää merkittävässä määrin tuotantoa halvemman kustannustason maihin. Pohjois-Suomelle olisi ensiarvoisen tärkeää, että suunnittelu- ja tuotekehitysosaaminen pysyisi alueella ja turvaisi työpaikkojen säilymisen sekä mahdollisten uusien yritysten syntymisen. Juuri uudet rohkeat teknologiset avaukset yhdessä toimivan infrastruktuurin kanssa luovat edellytykset uusien yritysten syntymiselle. Kaupallisen hyödyntämisen osalta nanotekniikan voidaan katsoa olevan nyt samassa itämisvaiheessa kuin elektroniikan luvulla. Mikro- ja nanoteknologian hyödyntäminen yrityksissä vaatii tehokasta verkottumista alan keskeisten toimijoiden kesken (tutkimuslaitokset/yritykset) ja tutkimustulosten jalkauttamista yrityksiin. Lisäksi kansainväliseen kärkeen pyrkiminen ja kotimaisten/ulkomaisten huipputukijoiden rekrytointi vaatii nykyaikaisia tutkimuslaitteita ja ympäristöä. Tämän toteuttamiseksi Mikro- ja nanoteknologian -keskus esittää NaTeKa-hanketta, jonka päämääränä on monitieteisen nanotekniikan ja varsinkin nanoelektroniikan t&kedellytysten, infrastruktuurin ja toimijaverkoston parantaminen ja konkreettisen yhteistyön kiinteyttäminen. Hankkeen aikana toteutettavat laitehankinnat parantavat tutkimuslaitosten edellytyksiä palvella elinkeinoelämää ja tukevat osaltaan myös aiempien osaamiskeskusten, verkostojen ja klustereiden lisäksi saatua uutta NM2 osaamiskeskusta (nano- ja mikroteknologiat ja uudet materiaalit). NM2-klusterissa Oulun seutu on kansainvälisesti merkittävä mikro- ja nanotekniikkaan perustuvien järjestelmien kehittäjä ja valmistaja, lippulaivanaan painettu elektroniikka ja optiikka sekä nanoelektroniikkaan liittyvien testaus- ja karakterisointimenetelmien kehitys. Lisäksi erityisenä vahvuutena on nähtävä Oulun seudun perinteisen elektroniikkateollisuuden ja bio/nano-tieteiden osaaminen ja synergiaedut, jotka tukevat uusien, kaupallisesti realististen tuotteiden kehitystä ja saamista markkinoille. Tämän toteuttaminen vaatii kuitenkin ajanmukaisia laitteita sekä toimivaa yhteistyöverkostoa yritysten sekä tutkimuslaitosten kesken 5

6 UbiCity HAKIJA: Oulun yliopisto, Informaationkäsittelyn laboratorio/media team, professori Timo Ojala Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio ja Oulun kaupunki UbiCity-projekti on osa UBI-ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kriittisen massan ylittävällä toimenpidekokonaisuudella jokapaikan tietotekniikan (ubicomp) konkreettista hyödyntämistä tietoyhteiskunnassa. UBI-ohjelma muodostuu neljästä projektista: UbiLife, UbiCity, UbiGo ja UbiValue. UbiCity-projektissaa suunnitellaan ja rakennetaan uusi infrastruktuuri, joka mahdollistaa innovatiivisten sähköisten ubi-palvelujen toteuttamisen ja tutkimisen. UbiCity-hankkeella on kaksi painopistettä: SensorCity ja DisplayCity. SensorCity on Ouluun rakennettava, monia eri teknologioita integroiva sensoriverkko ohjelmistoineen. DisplayCity on Ouluun rakennettava suurten julkisten näyttöjen populaatio ohjausyksikköineen ja ohjelmistoineen. Näytöistä yksi on ulkokäyttöön soveltuva, kooltaan todella suuri näyttö, joka sijoitetaan näkyvälle paikalle ydinkeskustassa. Muut näytöt ovat pienikokoisempia ja ne sijoitetaan sisätiloihin. SensorCity- ja DisplayCity-infrastruktuurit testataan ja demonstroidaan hankkeessa. Rakennettu infrastruktuuri tarjotaan avoimiin standardeihin perustuvan sovellusrajapinnan kautta koko yhteisön käyttöön. Infrastruktuuri mahdollistaa suurten julkisten näyttöjen sekä sensoriverkon tiedon hyödyntämisen innovatiivisten sovellusten ja palvelujen toteuttamisessa alueella. UbiCity-hanke tukee Oulun innovaatiostrategian 4. painopistettä Innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö. SensorCity ja DisplayCity ovat sellaista uutta äly-ympäristön ( smart space ) infrastruktuuria, jota Oulussa ei tällä hetkellä, eikä toki monessa muussakaan paikassa, vielä ole. Ne ovat hyvin konkreettisia uusia kilpailutekijöitä, joista Oulun seutu hyötyy erottuakseen edukseen yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. 6

7 Kaupunki ja vesi Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus (SaKu) HAKIJA: Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, professori Björn Klöve Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoiteohjelma: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , kuntarahoitus: Oulu , Muhos 2 500, Utajärvi 2 500, Turveruukki ja yksityinen rahoitus Yhteistyökumppanit: Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Oulun kaupunki, Muhoksen kunta, Utajärven kunta, Turveruukki Oy, Sanginjoen alueen kalastuskunnat, Oulun Golf Oy Sanginjoen alue on jo tällä hetkellä Oulun seudun merkittävimpiä lähivirkistysalueita ja sen merkitys tulee entisestään kasvamaan kuntaliitoksen ja Oulun kaupungin Hiukkavaaran kasvusuunnan johdosta. Merikosken kalatien mahdollistama vaelluskalojen nousu on tuonut tarpeen selvittää, onko kalatietä lähimmällä Oulujoen sivujokialueella eli Sanginjoella edellytyksiä muodostua yhdeksi vaelluskalojen luonnonpoikastuotantoalueeksi. Molempia mahdollisuuksia uhkaa kuitenkin Sanginjoen veden happamuus. Tämä veden happamuusongelma tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa mikäli kuivat kesät ja runsassateiset syksyt jatkuvat (ilmastonmuutos). Hankkeessa perehdytään Sanginjoen happamuuden syihin, vaikutuksiin ja kunnostusvaihtoehtoihin. Työ jakautuu kolmeen osaan: 1. Valuma-alueen nykytila ja kunnostuksen perusedellytykset. Selvitetään happamuuden taustat, erilaiset kunnostusvaihtoehdot sekä ekologiset kriteerit. 2. Kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden kehittäminen ja sovittaminen Sanginjokeen: Testataan eri kunnostusmenetelmiä ja tutkitaan eri vaihtoehtojen toimivuutta laboratorio ja maasto-olosuhteissa. 3. Toimenpidesuunnitelma: Saatujen tuloksien perusteella esitetään tarvittavat toimenpiteet, niiden priorisointi, kustannukset ja seurantaohjelma. Hankkeen tavoitteena on Sanginjoen vesistön tilan parantaminen sekä verkostojen luominen luonnonvesialan tutkimuslaitosten sekä toimijoiden välillä. Projektin keskeiset tulokset ovat - Happamien ongelma-alueiden sijainti sekä syyt happamaan huuhtoutumaan - Veden pidätysmahdollisuuksien alustava arviointi ja sijainti valuma-alueella - Kokonaisarvio Sanginjoen tilaan kohdistuvista paineista ja ekologisista riskeistä - Suo-ojien vesitalouden säädön vaikutus happamaan huuhtoutumaan - Veden varastointitilavuuden kasvun vaikutus joen ph:n vaihteluun - Eri kalkitusmenetelmien vaikutus joessa - Menetelmien kustannustehokkuus - Kunnostussuunnittelu - Ohjeistus ojitustoimenpiteiden toteuttamisesta 7

8 INFORTE HAKIJA (osatoteuttaja): Oulun yliopisto, tietojenkäsittelyntieteiden laitos, professori Juhani Iivari (päähakija Jyväskylän yliopisto) Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: koko hankkeen budjetti Tavoite ohjelma: valtakunnallinen ESR-ohjelma Hankkeen rahoitusesitys: ESR+valtio , yksityinen rahoitus ja kuntarahoitus : Oulun kaupunki , Jyväskylän kaupunki , muut kunnat (neuvottelut vielä kesken: Turku, Vaasa, Seinäjoki) INFORTE-ohjelma mahdollistaa Suomen oloissa ainutlaatuisen ICT-alan yhteistyömallin toteuttamisen. Hanke tarjoaa kansainvälistä huipputasoa olevaa koulutusta alan yrityksille ja tutkimusta tekeville korkeakouluille. Yksittäisten organisaatioiden olisi mahdotonta järjestää vastaavaa sekä ulkomaisten että kotimaisten huippuasiantuntijoiden toteuttamaa seminaariohjelmaa. Eri puolilla Suomea järjestettävät seminaarit tarjoavat mahdollisuuden koota yhteen samalla kertaa eri aihealueiden asiantuntijat sekä yritys- että tutkimussektorilta. Valtakunnallisen hankkeen osallistujavolyymi puolestaan takaa resurssien kustannustehokkaan käytön, ja mahdollistaa osallistujilleen pääsyn erittäin kattavan kansainvälisen ICT-alan asiantuntijaverkoston osaksi. Ohjelma tukee valtakunnallisten, vaikkakin maantieteellisesti hajautettujen, osaamisklustereiden ja strategisten osaamiskeskittymien kehittymistä saattamalla eri tutkimusalueilla toimivia organisaatioita ja ihmisiä yhteen ja aktivoimalla näiden välistä verkostoitumista, kommunikaatiota ja informaation vaihtoa. Kun mukana on merkittävä määrä alan yritysten edustajia, luovat tilaisuudet erinomaiset puitteet myös aktiiviseen eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Ohjelma tarjoaa ICT-alan yrityksille ja asiantuntijaorganisaatioille mahdollisuuden päästä seuraamaan alan kansainvälistä huippua edustavien asiantuntijoiden ja tutkijoiden esityksiä ja osallistua tilaisuuksien yhteydessä järjestettäviin workshop-tilaisuuksiin, joissa sekä yritysten, että tutkimussektorin edustajat esittelevät toisilleen aihealueeseen liittyvää toimintaansa ja pyrkivät näin luomaan edellytyksiä uuden tutkimusyhteistyön kehittymiselle eri toimijoiden välille (informaation vaihto, sekä kotimainen, että kansainvälinen verkostoituminen ja yhteisten tutkimuksellisten kiinnostusalueiden löytäminen uusien tutkimushankkeiden aiheiksi). Workshop-toiminta mahdollistaa uudenlaisten sosiaalisten verkostojen syntymisen. Kun tieto liikkuu tutkimuslaitosten ja yritysten välillä, syntyy uusia tutkimusprojekteja ja innovaatioita. Uusia innovaatioita pystytään hyödyntämään näin entistä nopeammin. Hankkeeseen osallistuu 15 suomalaista ICT-alan yliopistolaitosta. Osallistujia on mukana noin kymmenestä muusta korkeasteen koulutusta antavasta organisaatiosta (mm. ammattikorkeakoulut), lisäksi mukana on osallistujia useista kymmenistä eri ICT-alan yrityksistä ja tutkimusorganisaatioista. Kaikkiaan mukana on osallistujia noin sadasta eri ICT-alan organisaatiosta. 8

9 Oulun yliopisto, Oulun kaupunki ja Oulun seutu hyötyvät ohjelmasta mm. seuraavilla tavoilla: 1. INFORTE-ohjelmaan osallistuvien OY:n yksiköiden henkilökunnalla (tutkimus- ja opetushenkilöstö, sekä laitoksilla työskentelevät jatko-opiskelijat) on oikeus osallistua INFWEST-koulutustilaisuuksiin ilmaiseksi (teollisuudessa työskenteleviltä jatkoopiskeljoilta peritään kohtuullinen osallistumismaksu yritysrahan kokoamiseksi). INFORTEohjelman koulutustilaisuudet ovat tasoltaan sellaisia, että ne on mahdollista lukea osaksi yliopistollisia jatko-opintoja. 2. Kuntarahoitusen vastineeksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin henkilökunnalla on oikeus osallistua INFORTE-koulutustilaisuuksiin ilmaiseksi. 3. Oulun seudulla toimivilla ICT-alan yrityksillä ja ammattilaisilla on mahdollisuus osallistua INFORTE-ohjelman järjestämiin koulutustilaisuuksiin, joista peritään varsin kohtuullinen INFORTE-ohjelman jäsenmaksu. 4. OY:n osallistuvat yksiköt voivat vaikuttaa hankkeen ohjausryhmän ja tieteellisten johtajien kautta INFORTE-ohjelman seminaaritoimintaan, joita tullaan järjestämään arviolta 50 ohjelman aikana (keskimäärin 2-päiväisiä). Arviolta tilaisuutta tullaan toteuttamaan Oulussa tai Oulun seudulla. 5. INFORTE-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden Oulun yliopistolle ja Oululaisille yrityksille osallistua verkostoon, jossa on mukana kaikki Suomen johtavat yliopistolaitokset ohjelmistotekniikan, tietojärjestelmätieteen, tietoliikennetekniikan, liiketoimintajärjestelmien ja innovatiivisen informaatioteknologian alueilta. 9

10 UbiLife HAKIJA: Oulun yliopisto, Informaationkäsittelyn laboratorio/media team, professori Timo Ojala Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: kansallinen TEKES-hanke Hankkeen rahoitusesitys: TEKES , yksityinen rahoitus ja Oulun kaupunki UbiLife-hankkeessa kehitetään teknologiaa helpottamaan liikkuvan käyttäjän tilanteen tunnistamista, tilanteeseen sopeutuvien ja helppokäyttöisten sovellusten rakentamista sekä älykkään ympäristön resurssien hallintaa. Kehitettävät teknologiat integroidaan ohjelmistoalustaksi, joka tukee uusien, innovatiivisten sovellusten kehittämistä liikkuvalle käyttäjälle. Näissä sovelluksissa langaton päätelaite toimii käyttöliittymänä käyttäjän älykkääseen lähiympäristöön. Tämän ympäristön resursseja (sensoriverkot, näytöt, tulostimet, jne.) otetaan joustavasti käyttöön, kun käyttäjälle kootaan lennossa tilanteeseen sopivia sovelluksia. Nämä sovellukset hyödyntävät myös päälle puettavia laitteita (esim. kiihtyvyysantureita) ja RFID-teknologiaan perustuvaa fyysisestä käyttöliittymästä. Tämän käyttöliittymän graafinen ulkoasu viestii käyttäjälle selkeästi, mikä osa käyttäjän lähiympäristöä toimii fyysisenä käyttöliittymänä ja mitä toiminnallisuutta tämä käyttöliittymä tarjoaa. UbiLifessa tehdään aidossa käyttöympäristössä todellisilla loppukäyttäjillä kokeellista "living lab" -tutkimusta. Projektin haasteena on tulevaisuuden ubiikin yhteiskunnan konkreettinen toteuttaminen ja koestaminen sovellusaluekohtaisilla "proof of concept" - piloteilla. Pilottien teknisessä toteutuksessa hyödynnetään tutkimusprojektin tuottamaa uutta välikerrosteknologiaa ja UbiCity-projektissa rakennettavaa uutta ubi-infrastruktuuria (SensorCity, DisplayCity). PK-yritykset osallistuvat pilottien toteutukseen UbiGo-projektin kautta. Pilottien toimivuutta arvioidaan erilaisilla kenttäkokeilla. Kenttäkokeet tuottavat arvokasta tietoa pilottien teknisestä toimivuudesta ja käytettävyydestä. Pilotit tuottavat myös uutta tietoa kyseisen sovellusalueen erityisvaatimuksista, joihin pyritään vastaamaan iteratiivisen suunnitteluprosessin kautta niin että myös loppukäyttäjät osallistuvat uusien ratkaisujen innovointiin. Hankkeen tulokset helpottavat uusien, edistyksellisten käyttäjän tilanteeseen sopeutuvien sovellusten kehittämistä ja lähiympäristön resurssien hyödyntämistä. Piloteissa käytetään useita uusia eri ihminen-kone-käyttöliittymämodaliteetteja (mobiili, web, suuri näyttö, sensorit) yhdistäviä multimodaalisia käyttöliittymiä. Pilottien suunnittelussa, toteutuksessa ja evaluoinnissa käytetään uusia ratkaisuja. Yksi esimerkki näistä on Mobile UBI Toolkit, joka tukee myös loppukäyttäjien toimesta tapahtuvaa uusien sovellusten innovointia ja kehitystä. Projektin tulosten hyödyntäminen tapahtuu usealla eri tasolla. Pilotit tarjoavat toimivan viitekehyksen teknologian ja osaamisen siirtoon yritysten ja julkisen sektorin kanssa, sekä kypsän lähtökohdan kaupallisten sovellusten kehittämiselle. 10

11 Biopalvelut kilpailukykyisiksi tuotteiksi BRAND BIO OULU HAKIJA: Oulun yliopisto, Biocenter Oulu, tieteellinen johtaja professori Taina Pihlajaniemi Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , kuntaraha: Oulun kaupunki ja laskennallinen muu julkinen rahoitus ja yksityinen rahoitus Globaali liiketoiminta edellyttää vahvaa erityisosaamista sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Suomen perusvoimavara löytyy koulutuksen, tutkimuksen, osaamisen ja luovan pääoman korkeasta tasosta. Oulun seudun merkittävä vahvuus on molekyylilääketieteen, biotieteiden ja biotekniikan korkeatasoinen tutkimus, joka tuottaa vuosittain noin alan kansainvälisen julkaisukynnyksen ylittävää artikkelia. Noin kolmanneksen tutkimuksesta arvioitiin sisältävän kaupallisesti mielenkiintoisia tuloksia (Capgemini 2006). Tästä on kyettävä realisoimaan innovatiivista ja kilpailukykyistä liiketoimintaa. HealthBio tuote tai palvelu syntyy laboratoriossa, ja sen jalostaminen rahoituskelpoisiksi tuoteaihioiksi vaatii runsaasti kokeellista käytännön työtä. Projekti koostuu seuraavista yhteen nivoutuvista osista: 1) Innovaatiojalostus, 2) Kilpailukykyiset biotutkimuspalvelut ja 3) DIAGOT jalostuslaboratorio. Projektissa luodaan yritysten ja tutkimusyksiköiden yhteistyössä kokonaisvaltainen innovaatioiden jalostusympäristö sitä tukevine kilpailukykyisine biopalveluineen ja toimintamalleineen. Tavoitteena on parantaa HealthBio alalla Pohjois-Suomen, erityisesti Oulun seudun, kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä sekä lisätä Oulun seudun tunnettuutta ja houkuttelevuutta yhteistyökumppanina alan sekä koti- että ulkomaisille yrityksille. Tutkimuksesta syntyvien tulosten kaupallistamiseen on olemassa erilaisia palveluja, mutta käytännössä niitä ei tarvita ennen kuin tuloksilla on todistetusti kaupallista arvoa. Tämän todistaminen vaatii innovaatiojalostusta, laboratoriotyötä, jossa osataan huomioida kaupallistamiseen liittyvät vaatimukset mm. viranomaisvaatimukset, laatu- ja dokumentointiasiat, vasta-aineiden, antigeenien sekä muiden työkalujen tuotantoprosessit, teknologiat ja niiden optimointi. Innovaation systemaattiseen jatkokehittämiseen liittyvä osaamisen, palveluiden ja toisaalta resurssien puute aiheuttaa usein sen, että innovaation kehitystyö on liian hidasta sijoittajien näkökulmasta. Projektissa luodaan kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneen kokonaisvaltaisen HealthBio alan innovaatioympäristön toimintamalli tutkimustulosten kehittämisestä rahoituskelpoisiksi tuoteaihioiksi. Toimintamalli sisältää markkinalähtöisten kilpailukykyisten biopalveluiden kehittämisen. Tavoitteena on tuoda kaupallisesti kilpailukykyiset erityispalvelut yritystenkin saataville tukemaan yritysten t&k-toimintaa sekä edistämään tutkimuspalveluvientiä osana yritysten palveluliiketoimintaa. Projekti luo Ouluun uusia yrityksiä, työpaikkoja, tutkimus-yritysyhteyksiä sekä liiketoimintaa. 11

12 Tiede tuotteisiin ja tuotantoteknologioihin SciPro HAKIJA: Oulun yliopisto, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, vararehtori, professori Riitta Keiski Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , yksityinen rahoitus ja Oulun kaupunki Oulun alueella on ilmapäästöihin liittyvää osaamista sekä tutkimuksessa että yritystoiminnassa. Erityisesti osaamista on päästömittauksissa ja ympäristökatalyysissä (katalyysi ympäristöteknologiana). Alueen yritykset kokevat ongelmana uusimman tutkimustiedon saatavuuden, kun taas tutkimuslaitoksissa kaivattaisiin tietoa yritysten tutkimusongelmista. Tähän pohjautuen alueella on voimakas tarve tiedon integroimiselle yritysten sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten välillä. Tämän hankkeen (SciPro) tarkoituksena on käynnistää ilmatoimialaan liittyvän osaamiskeskittymän (CEAIC - Centre of Excellence in Air Industry Cluster) toiminta. Osaamiskeskittymä käynnistetään ja sen toimintaa testataan VOC-päästöjen käsittelyyn ja mittaukseen liittyvän tutkimushankkeen avulla. Tällä tavoin SciPro-hanke jakautuu kahteen päätoimintaan: CEAIC-yhteistyöverkoston toiminnan käynnistämiseen ja alkuyhteistyön konkretisoivaan tutkimusprojektiin. Yleisenä tulostavoitteena SciPro-hankkeella on ilmatoimialan CEAIC-yhteistyöverkoston ja osaamiskeskittymän luominen. Hankkeen aikana luodaan myös pohjaa CEAICtutkimuskeskukselle, joka hankkeen päätyttyä ottaa vastuullisen aseman CEAICyhteistyöverkoston ylläpitämisessä. Lisäksi SciPro-hankkeen aikana lisätään perus- ja soveltavaa tutkimustietoa VOC-yhdisteiden poistossa ja mittauksessa. Tutkimustuloksista tehdään kansainvälisiä julkaisuja ja samalla alueen ilmatoimialan osaamisen tunnettuutta edistetään sekä kotimaassa että ulkomailla. CEAIC-toiminnan visiona on tehdä Oulun seudusta kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu sekä ilmatutkimuksen että ilmanpuhdistukseen liittyvän teollisuuden kärkiosaamiskeskus. Vuonna 2013 Oulun seudulla sijaitsee useita huippututkimusta hyödyntäviä yrityksiä ilmanpuhdistuksen alueella. Tiede on tuotu tuotteisiin kilpailuvaltiksi. 12

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot