Oulun yliopiston EU-hankkeet. Pohjois-Pohjanmaan EU-hankehaku ja sitä edeltävät haut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun yliopiston EU-hankkeet. Pohjois-Pohjanmaan EU-hankehaku 30.10.2008 ja sitä edeltävät haut"

Transkriptio

1 Oulun yliopiston EU-hankkeet Pohjois-Pohjanmaan EU-hankehaku ja sitä edeltävät haut Painetun elektroniikan ja biomateriaalien tutkimusympäristö HAKIJA: Oulun yliopisto, sähkö- ja tietotekniikan osasto, optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorio, professori Risto Myllylä Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio ja Oulun kaupunki Hankkeen tavoitteena on perustaa ja kehittää painetun elektroniikan, fotoniikan ja biomateriaalien laboratorio laitteistoineen vaihtoehtoisen energian, energiaa säästävien ja halpojen painettavien laitteiden perustutkimukseen. Laboratoriota käytetään opetukseen ja se on hyvä esimerkki opiskelijoille monitieteellisestä tutkimuksesta, joka on harvinaista Oulun yliopistossa ja yleensäkin Suomessa. Laboratorio antaa opiskelijoille mahdollisuuden yhteistyöhön insinööritieteiden lisäksi kemian, fysiikan, biomateriaalien, biolääketieteen ja langattoman teknologian aloilta. Lisäksi yhteistyö Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa tutustuttaa opiskelijat liiketoiminnan perusteisiin kuten yrittäjyyteen ja täten rohkaisee liiketoiminnan käynnistämiseen Oulun alueella. Hankkeessa ehdotettu infrastruktuuri on tärkeä myös Oulun ammattikorkeakoulusta jatkaville opiskelijoille sekä lähialueen yrityksille. Laboratorio täydentää suunniteltua alan peruskoulutusta käytännön suunnittelusta, toteutuksesta sekä uusimmasta kehityksestä tällä kasvavalla ja kiinnostavalla alalla ja siten tuottaa pätevää ja ammattitaitoista työvoimaa halpojen painettavien laitteiden sekä toiminnallisten materiaalien tutkimukseen ja tuotantoon. Lisäksi hankkeen tavoitteena on saada ihmiset innostumaan uudelleen tieteestä ja tekniikasta ja siten välittämään tietoa ja innostusta eteenpäin opiskelu- ja työkavereilleen. Hankkeen avulla he pääsevät mukaan tutkimukseen tieteen etulinjassa, joka osaltaan vahvistaa lahjakkaiden opiskelijoiden saamista opiskelemaan Oulun yliopistoon. Opetusfilosofiana on tutustuttaa opiskelijat tieteeseen ja tekniikkaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, erityisesti maaseudulla ja saada heidät kiinnostumaan alasta. Kansallinen ja kansainvälinen opiskelijavaihto on tärkeä osa tätä hanketta, koska näin Oulun yliopiston opiskelijat saavat uusia ideoita ja tapoja tutkia ja kehittää tätä alaa ja tutustuvat kuinka alalla toimitaan ulkomailla. Opiskelijoille painotetaan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä jos halutaan kehittyä alalla, tehdä tulosta, kehittää Oulun alueen ja Suomen taloutta ja tehdä Oulua tunnetuksi painetun elektroniikan, fotoniikan ja biomateriaalien tutkimuskeskuksena. 1

2 Nanoteknologian työkalut 2 (TNT2) HAKIJA: Oulun yliopisto, johtaja Leila Risteli, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , yritykset ja Oulun kaupunki Nanoteknologian työkalut 2 hankkeessa on tavoitteena kehittää uusia tutkimus-, manipulaatio- ja valmistusteknisiä mikro- ja nanoteknologia komponentteja sekä laitteita. Ne kehitetään ratkaisemaan yhteistyökumppaneiden ongelmia, joita mikro- ja nanoteknologia ovat tuoneet tulleessaan. Hankkeessa selvitetään kaupallista potentiaalia, kehitetään laitteiden elektroniikkaa, ohjelmistoa ja osia, sekä testataan laitteita. Laitteiden joissain tapauksessa pitkälle viedyllä ns. 0-sarajatestauksella pyritään siihen että yliopistolle syntyneet laiteratkaisut ja immateriaalioikeudet ovat tehokkaasti tuotteistettavia. Hankkeen yleistavoitteena on kehittää Oulun yliopiston mikro- ja nanoteknologia-alan poikkitieteellistä hyödyntämistä, tarjoamalla uusia työkaluja. Tavoitteena on kehittää yritysten ja yliopiston välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa uusien yritysten syntyminen Oulun seudulle. Erityisenä tavoitteena tällä hankkeella on saada aikaan mikroteknologisiin ratkaisuihin perustuvia sovelluksia sekä kehitettävien laitteiden myötä syntyvien innovaatioiden kaupallistamista syntyvän yritystoiminnan myötä. Hanke mahdollistaa yliopiston mikro- ja nanoteknologia alan hyödyntämisen ja siitä kautta välillisesti huippuosaamisen kehittymisen. Tämä toteutuu mm. kehitettävien laitteiden täysin uudenlaisina manipulointi- ja analyysitoimintojen mahdollistamina tuotteina ja palveluina. Tämä puolestaan mahdollistaa hankkeen tuottamia sovelluksia hyödyntävien alojen huippuosaamisen ja uusien innovaatioiden syntymisen sekä niiden ympärille edelleen syntyvän uuden spin-off yritystoiminnan. Ideaalina tämä hanke ja sen tulokset toimivat tavallaan innovaatio- ja spin-off yritystoiminnan generaattorina synnyttäen ympärilleen uusia innovaatioita ja niiden mahdollistamaa yritystoimintaa, sitä mukaa kuin hankkeen myötä syntynyttä tekniikkaa ja analyysimenetelmiä otetaan käyttöön eri huippuosaamisen aloilla esimerkiksi tietotekniikassa, biotieteissä, lääketieteessä ja ympäristöalalla. Osaltaan TNT1- hanke on tätä tehnyt, perusrunko ja sovelluksia on kehitetty. TNT2:ssa keskitytään enemmän sovellusten pidemmälle vietävään testaamiseen. TNT1-hankkeessa syntynyttä osaamista hyödynnetään jo yhteistyökumppanien (koti- ja ulkomaalaisia) kanssa tehtävässä työssä. Tämän työn tuloksena syntyy julkaisuja ja tavoitteena on että yhteistyökumppani olisi myös jossain vaiheessa kiinnostunut ostamaan ko. laitteen (spin-off yritykseltä, Oulussa). Tämä puolestaan houkuttelee kansainvälisten yritysten huippuosaamista Oulun seudulle ja uusien yritysten myötä mahdollisesti konsultointitoimintaa, liiketoimintaosaamista sekä pääomia, jotka puolestaan tuottavat työpaikkoja ja hyvinvointia koko seudulle. TNT2- hankkeessa on lähtökohtana käyttäjän ja laitteen käytettävyyden huomiointi. Uusien käyttöliittymien (kuten 3D näytöt) käyttömahdollisuuksia tullaan testaamaan, ja työtä 2

3 tehostavia toimintoja käyttämään. Tällainen on mm. haptinen (voimavaste) 3D kynäohjain, jota käytetään jo soluadheesion mittauslaitteessa. Tavoitteena on aloittaa hankkeen aikana uutta yritystoimintaa, joka valmistaa ja tarjoaa mittaus/analyysipalvelua, perustuen kehitettäviin laitteisiin, joka esim. valmistaa koettimia ja antureita. Hankkeen kehitystyö tulee osaltaan parantamaan ko. tuotteita. Tämä uusi palvelu on ensisijaisesti auttamassa paikallisia ja projektiin osallistuvia yrityksiä. Aloitettavan yrityksen ja mahdollisesti TNT2 hankkeen myötä syntyvien yritysten voidaan olettaa kasvavan yli 10 M liikevaihtoon muutamien vuosien aikana (TNT1:n talouslaskelmat). Nämä teknologiayritykset luovat uusia työpaikkoja, joiden ulkoistaminen kolmansiin maihin on hankalaa. OULUT. Oulu uutta luovuutta tiedosta HAKIJA: Oulun yliopisto, maantieteen laitos, professori Jussi Jauhiainen Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio ja kuntarahoitus Oulun kaupunki Kehittämishanke liittää yhteen Oulun yliopiston, Oulun kaupungin sekä kaupunkiseudun kuntien tavoitteita alueellisen kehityksen, innovaatiotoiminnan sekä osaamisperusteisen työllisyyden vahvistamiseksi. Hanke toteutetaan Oulun yliopiston, Oulun kaupungin sekä Oulun seutuhallituksen yhteistyönä. Hankkeella pyritään sekä pitkäjänteisiin rakenteellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin yliopisto kaupunkiseutu-suhteen syventämisessä että toisaalta edistämään paikallistasolla tutkijoiden, viranhaltijoiden ja esim. poliittisten päättäjien välistä keskustelua nopeasti muuttuvassa tietointensiivisessä, globaalissa toimintaympäristössä. Kehittämishankkeen tavoitteena on vahvistaa Oulun kaupunkiseudun sekä Pohjois- Pohjanmaan kilpailukykyä. Hankkeen sisällölliset ja tuloksiin tähtäävät tavoitteet on esitelty ohessa. Hanke rajataan maantieteellisesti koskevaan Oulun kaupunkia ja Oulun kaupunkiseudun kuntia. Rakenteellisesti kriittisellä kaupunkiseudun analysoinnilla on heijastusvaikutuksia koko maakuntaan. Hanke tuottaa pysyviä toimintamalleja Oulun ja Oulun kaupunkiseudun ja yliopiston sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Hankkeen toimintamalli nojautuu paikallisten ja seudullisten asiantuntijaorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön, jonka keskeisimpiä muotoja ovat tutkimus- ja selvitystehtävät, seminaari- ja kongressitoiminta sekä kriittinen ajatusten ja kehittämismekanismien testaus ajatushautomossa. Muita hankkeen vaikutuskanavia ovat julkaisut, raportit ja esimerkiksi sanomalehtikirjoitukset. Hanke toimii työkaluna Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun sekä Oulun kaupungin välisen yhteistyön syventämisessä. Hankkeella reagoidaan myös lisääntyneisiin vaatimuksiin monipuolisen ja -arvoisen keskustelun lisäämisestä kaupunkiseudulla. 3

4 Hankkeen avulla muodostetaan uusia kehittämistä arvioivia työkaluja kaupungin ja kaupunkiseudun käyttöön. Yksi keskeinen toimenpide on se, että hankkeen toimesta muodostetaan paikallisesti verkostoitunut ajatushautomo (think tank) uusien ja luovien toimintamuotojen synnyttämiseksi ja testaamiseksi. O LUT esiselvityshankkeessa ( ) tarkastelujen kehittämistarpeiden perusteella hankkeelle voidaan rajata kolme sisällöllistä päätavoitteita. Ne ovat: 1. Kaupunkiseudun kehittämisstrategioiden kriittinen tarkastelu, jossa suoritetaan Oulun ja kaupunkiseudun kehitykseen vaikuttavien strategioiden analyysi ja tulkinta. 2. Tutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen lisääminen Oulussa ja kaupunkiseudulla. Tavoite sisältää mm. seuraavat konkreettiset toimenpiteet: Yliopistotutkimuksen alueellisen vaikuttavuutta lisätään tiedonjulkistamisen avulla. Tutkimusten sovellettavuutta parannetaan siten, että tutkijoita rohkaistaan julkaisemaan tutkimustuloksiaan sekä paikallisen median välityksellä että suoraan seudun viranhaltijoiden suuntaan. 3. Alueen kehittämistoimintaa tukevan keskustelukulttuurin uusintaminen. Tavoite sisältää mm. seuraavat konkreettiset toimenpiteet: Verkostomaisen ajatushautomon perustaminen; reaktiivisen ja proaktiivisen asiantuntijapaneelin muodostaminen. Lisäksi hankkeessa on määritelty konkreettiset tulostavoitteet: 1. Kaupunkiseudun sekä maakunnan kilpailukyvyn ja osaamisperusteisen työllisyyden parantaminen. Alueellisesti vaikutukseltaan merkittävä yliopisto vahvistaa sijaintipaikkakunnan kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä. 2. Kaupunkiseutua ja maakuntaa koskeva tutkimustoiminta verkottuu kokonaisvaltaisen mallin avulla. Hanke luo toimintamallin Oulun kaupungin sekä kaupunkiseudun kuntien ja yliopiston tutkijoiden yhteistoiminnan pitkäjänteiselle hyödyntämiselle. Mallia voi hyödyntää koko maakuntaa koskevan kehittämistyön perustaksi. 3. Tutkimusrahoituksen kohdistuminen Oulun kaupunkiseudulle vahvistuu. Syventyvä yhteistyö yliopiston ja kuntaorganisaatioiden välillä synnyttää 3 4 tutkimushankkeita, jotka lisäävät ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kohdentumista seudulle. 4

5 Nanoelektroniikan testaus-, karakterisointi ja kehittämisalustat (NaTeKa) HAKIJA: Oulun yliopisto, Mikro- ja nanoteknologian keskus, Johtaja Janne Remes Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , yritykset ja Oulun kaupunki Pohjois-Suomelle Oulun seudun perinteisesti vahva elektroniikkateollisuus ja yritystoiminta on pitkälti perustunut Oulun yliopiston vahvaan vaikutukseen tutkimuksessa ja alan osaajien koulutuksessa. Pohjois-Suomen alueella toimivien elektroniikkayritysten globalisaatio siirtää merkittävässä määrin tuotantoa halvemman kustannustason maihin. Pohjois-Suomelle olisi ensiarvoisen tärkeää, että suunnittelu- ja tuotekehitysosaaminen pysyisi alueella ja turvaisi työpaikkojen säilymisen sekä mahdollisten uusien yritysten syntymisen. Juuri uudet rohkeat teknologiset avaukset yhdessä toimivan infrastruktuurin kanssa luovat edellytykset uusien yritysten syntymiselle. Kaupallisen hyödyntämisen osalta nanotekniikan voidaan katsoa olevan nyt samassa itämisvaiheessa kuin elektroniikan luvulla. Mikro- ja nanoteknologian hyödyntäminen yrityksissä vaatii tehokasta verkottumista alan keskeisten toimijoiden kesken (tutkimuslaitokset/yritykset) ja tutkimustulosten jalkauttamista yrityksiin. Lisäksi kansainväliseen kärkeen pyrkiminen ja kotimaisten/ulkomaisten huipputukijoiden rekrytointi vaatii nykyaikaisia tutkimuslaitteita ja ympäristöä. Tämän toteuttamiseksi Mikro- ja nanoteknologian -keskus esittää NaTeKa-hanketta, jonka päämääränä on monitieteisen nanotekniikan ja varsinkin nanoelektroniikan t&kedellytysten, infrastruktuurin ja toimijaverkoston parantaminen ja konkreettisen yhteistyön kiinteyttäminen. Hankkeen aikana toteutettavat laitehankinnat parantavat tutkimuslaitosten edellytyksiä palvella elinkeinoelämää ja tukevat osaltaan myös aiempien osaamiskeskusten, verkostojen ja klustereiden lisäksi saatua uutta NM2 osaamiskeskusta (nano- ja mikroteknologiat ja uudet materiaalit). NM2-klusterissa Oulun seutu on kansainvälisesti merkittävä mikro- ja nanotekniikkaan perustuvien järjestelmien kehittäjä ja valmistaja, lippulaivanaan painettu elektroniikka ja optiikka sekä nanoelektroniikkaan liittyvien testaus- ja karakterisointimenetelmien kehitys. Lisäksi erityisenä vahvuutena on nähtävä Oulun seudun perinteisen elektroniikkateollisuuden ja bio/nano-tieteiden osaaminen ja synergiaedut, jotka tukevat uusien, kaupallisesti realististen tuotteiden kehitystä ja saamista markkinoille. Tämän toteuttaminen vaatii kuitenkin ajanmukaisia laitteita sekä toimivaa yhteistyöverkostoa yritysten sekä tutkimuslaitosten kesken 5

6 UbiCity HAKIJA: Oulun yliopisto, Informaationkäsittelyn laboratorio/media team, professori Timo Ojala Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio ja Oulun kaupunki UbiCity-projekti on osa UBI-ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kriittisen massan ylittävällä toimenpidekokonaisuudella jokapaikan tietotekniikan (ubicomp) konkreettista hyödyntämistä tietoyhteiskunnassa. UBI-ohjelma muodostuu neljästä projektista: UbiLife, UbiCity, UbiGo ja UbiValue. UbiCity-projektissaa suunnitellaan ja rakennetaan uusi infrastruktuuri, joka mahdollistaa innovatiivisten sähköisten ubi-palvelujen toteuttamisen ja tutkimisen. UbiCity-hankkeella on kaksi painopistettä: SensorCity ja DisplayCity. SensorCity on Ouluun rakennettava, monia eri teknologioita integroiva sensoriverkko ohjelmistoineen. DisplayCity on Ouluun rakennettava suurten julkisten näyttöjen populaatio ohjausyksikköineen ja ohjelmistoineen. Näytöistä yksi on ulkokäyttöön soveltuva, kooltaan todella suuri näyttö, joka sijoitetaan näkyvälle paikalle ydinkeskustassa. Muut näytöt ovat pienikokoisempia ja ne sijoitetaan sisätiloihin. SensorCity- ja DisplayCity-infrastruktuurit testataan ja demonstroidaan hankkeessa. Rakennettu infrastruktuuri tarjotaan avoimiin standardeihin perustuvan sovellusrajapinnan kautta koko yhteisön käyttöön. Infrastruktuuri mahdollistaa suurten julkisten näyttöjen sekä sensoriverkon tiedon hyödyntämisen innovatiivisten sovellusten ja palvelujen toteuttamisessa alueella. UbiCity-hanke tukee Oulun innovaatiostrategian 4. painopistettä Innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö. SensorCity ja DisplayCity ovat sellaista uutta äly-ympäristön ( smart space ) infrastruktuuria, jota Oulussa ei tällä hetkellä, eikä toki monessa muussakaan paikassa, vielä ole. Ne ovat hyvin konkreettisia uusia kilpailutekijöitä, joista Oulun seutu hyötyy erottuakseen edukseen yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. 6

7 Kaupunki ja vesi Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus (SaKu) HAKIJA: Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, professori Björn Klöve Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoiteohjelma: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , kuntarahoitus: Oulu , Muhos 2 500, Utajärvi 2 500, Turveruukki ja yksityinen rahoitus Yhteistyökumppanit: Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Oulun kaupunki, Muhoksen kunta, Utajärven kunta, Turveruukki Oy, Sanginjoen alueen kalastuskunnat, Oulun Golf Oy Sanginjoen alue on jo tällä hetkellä Oulun seudun merkittävimpiä lähivirkistysalueita ja sen merkitys tulee entisestään kasvamaan kuntaliitoksen ja Oulun kaupungin Hiukkavaaran kasvusuunnan johdosta. Merikosken kalatien mahdollistama vaelluskalojen nousu on tuonut tarpeen selvittää, onko kalatietä lähimmällä Oulujoen sivujokialueella eli Sanginjoella edellytyksiä muodostua yhdeksi vaelluskalojen luonnonpoikastuotantoalueeksi. Molempia mahdollisuuksia uhkaa kuitenkin Sanginjoen veden happamuus. Tämä veden happamuusongelma tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa mikäli kuivat kesät ja runsassateiset syksyt jatkuvat (ilmastonmuutos). Hankkeessa perehdytään Sanginjoen happamuuden syihin, vaikutuksiin ja kunnostusvaihtoehtoihin. Työ jakautuu kolmeen osaan: 1. Valuma-alueen nykytila ja kunnostuksen perusedellytykset. Selvitetään happamuuden taustat, erilaiset kunnostusvaihtoehdot sekä ekologiset kriteerit. 2. Kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden kehittäminen ja sovittaminen Sanginjokeen: Testataan eri kunnostusmenetelmiä ja tutkitaan eri vaihtoehtojen toimivuutta laboratorio ja maasto-olosuhteissa. 3. Toimenpidesuunnitelma: Saatujen tuloksien perusteella esitetään tarvittavat toimenpiteet, niiden priorisointi, kustannukset ja seurantaohjelma. Hankkeen tavoitteena on Sanginjoen vesistön tilan parantaminen sekä verkostojen luominen luonnonvesialan tutkimuslaitosten sekä toimijoiden välillä. Projektin keskeiset tulokset ovat - Happamien ongelma-alueiden sijainti sekä syyt happamaan huuhtoutumaan - Veden pidätysmahdollisuuksien alustava arviointi ja sijainti valuma-alueella - Kokonaisarvio Sanginjoen tilaan kohdistuvista paineista ja ekologisista riskeistä - Suo-ojien vesitalouden säädön vaikutus happamaan huuhtoutumaan - Veden varastointitilavuuden kasvun vaikutus joen ph:n vaihteluun - Eri kalkitusmenetelmien vaikutus joessa - Menetelmien kustannustehokkuus - Kunnostussuunnittelu - Ohjeistus ojitustoimenpiteiden toteuttamisesta 7

8 INFORTE HAKIJA (osatoteuttaja): Oulun yliopisto, tietojenkäsittelyntieteiden laitos, professori Juhani Iivari (päähakija Jyväskylän yliopisto) Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: koko hankkeen budjetti Tavoite ohjelma: valtakunnallinen ESR-ohjelma Hankkeen rahoitusesitys: ESR+valtio , yksityinen rahoitus ja kuntarahoitus : Oulun kaupunki , Jyväskylän kaupunki , muut kunnat (neuvottelut vielä kesken: Turku, Vaasa, Seinäjoki) INFORTE-ohjelma mahdollistaa Suomen oloissa ainutlaatuisen ICT-alan yhteistyömallin toteuttamisen. Hanke tarjoaa kansainvälistä huipputasoa olevaa koulutusta alan yrityksille ja tutkimusta tekeville korkeakouluille. Yksittäisten organisaatioiden olisi mahdotonta järjestää vastaavaa sekä ulkomaisten että kotimaisten huippuasiantuntijoiden toteuttamaa seminaariohjelmaa. Eri puolilla Suomea järjestettävät seminaarit tarjoavat mahdollisuuden koota yhteen samalla kertaa eri aihealueiden asiantuntijat sekä yritys- että tutkimussektorilta. Valtakunnallisen hankkeen osallistujavolyymi puolestaan takaa resurssien kustannustehokkaan käytön, ja mahdollistaa osallistujilleen pääsyn erittäin kattavan kansainvälisen ICT-alan asiantuntijaverkoston osaksi. Ohjelma tukee valtakunnallisten, vaikkakin maantieteellisesti hajautettujen, osaamisklustereiden ja strategisten osaamiskeskittymien kehittymistä saattamalla eri tutkimusalueilla toimivia organisaatioita ja ihmisiä yhteen ja aktivoimalla näiden välistä verkostoitumista, kommunikaatiota ja informaation vaihtoa. Kun mukana on merkittävä määrä alan yritysten edustajia, luovat tilaisuudet erinomaiset puitteet myös aktiiviseen eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Ohjelma tarjoaa ICT-alan yrityksille ja asiantuntijaorganisaatioille mahdollisuuden päästä seuraamaan alan kansainvälistä huippua edustavien asiantuntijoiden ja tutkijoiden esityksiä ja osallistua tilaisuuksien yhteydessä järjestettäviin workshop-tilaisuuksiin, joissa sekä yritysten, että tutkimussektorin edustajat esittelevät toisilleen aihealueeseen liittyvää toimintaansa ja pyrkivät näin luomaan edellytyksiä uuden tutkimusyhteistyön kehittymiselle eri toimijoiden välille (informaation vaihto, sekä kotimainen, että kansainvälinen verkostoituminen ja yhteisten tutkimuksellisten kiinnostusalueiden löytäminen uusien tutkimushankkeiden aiheiksi). Workshop-toiminta mahdollistaa uudenlaisten sosiaalisten verkostojen syntymisen. Kun tieto liikkuu tutkimuslaitosten ja yritysten välillä, syntyy uusia tutkimusprojekteja ja innovaatioita. Uusia innovaatioita pystytään hyödyntämään näin entistä nopeammin. Hankkeeseen osallistuu 15 suomalaista ICT-alan yliopistolaitosta. Osallistujia on mukana noin kymmenestä muusta korkeasteen koulutusta antavasta organisaatiosta (mm. ammattikorkeakoulut), lisäksi mukana on osallistujia useista kymmenistä eri ICT-alan yrityksistä ja tutkimusorganisaatioista. Kaikkiaan mukana on osallistujia noin sadasta eri ICT-alan organisaatiosta. 8

9 Oulun yliopisto, Oulun kaupunki ja Oulun seutu hyötyvät ohjelmasta mm. seuraavilla tavoilla: 1. INFORTE-ohjelmaan osallistuvien OY:n yksiköiden henkilökunnalla (tutkimus- ja opetushenkilöstö, sekä laitoksilla työskentelevät jatko-opiskelijat) on oikeus osallistua INFWEST-koulutustilaisuuksiin ilmaiseksi (teollisuudessa työskenteleviltä jatkoopiskeljoilta peritään kohtuullinen osallistumismaksu yritysrahan kokoamiseksi). INFORTEohjelman koulutustilaisuudet ovat tasoltaan sellaisia, että ne on mahdollista lukea osaksi yliopistollisia jatko-opintoja. 2. Kuntarahoitusen vastineeksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin henkilökunnalla on oikeus osallistua INFORTE-koulutustilaisuuksiin ilmaiseksi. 3. Oulun seudulla toimivilla ICT-alan yrityksillä ja ammattilaisilla on mahdollisuus osallistua INFORTE-ohjelman järjestämiin koulutustilaisuuksiin, joista peritään varsin kohtuullinen INFORTE-ohjelman jäsenmaksu. 4. OY:n osallistuvat yksiköt voivat vaikuttaa hankkeen ohjausryhmän ja tieteellisten johtajien kautta INFORTE-ohjelman seminaaritoimintaan, joita tullaan järjestämään arviolta 50 ohjelman aikana (keskimäärin 2-päiväisiä). Arviolta tilaisuutta tullaan toteuttamaan Oulussa tai Oulun seudulla. 5. INFORTE-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden Oulun yliopistolle ja Oululaisille yrityksille osallistua verkostoon, jossa on mukana kaikki Suomen johtavat yliopistolaitokset ohjelmistotekniikan, tietojärjestelmätieteen, tietoliikennetekniikan, liiketoimintajärjestelmien ja innovatiivisen informaatioteknologian alueilta. 9

10 UbiLife HAKIJA: Oulun yliopisto, Informaationkäsittelyn laboratorio/media team, professori Timo Ojala Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: kansallinen TEKES-hanke Hankkeen rahoitusesitys: TEKES , yksityinen rahoitus ja Oulun kaupunki UbiLife-hankkeessa kehitetään teknologiaa helpottamaan liikkuvan käyttäjän tilanteen tunnistamista, tilanteeseen sopeutuvien ja helppokäyttöisten sovellusten rakentamista sekä älykkään ympäristön resurssien hallintaa. Kehitettävät teknologiat integroidaan ohjelmistoalustaksi, joka tukee uusien, innovatiivisten sovellusten kehittämistä liikkuvalle käyttäjälle. Näissä sovelluksissa langaton päätelaite toimii käyttöliittymänä käyttäjän älykkääseen lähiympäristöön. Tämän ympäristön resursseja (sensoriverkot, näytöt, tulostimet, jne.) otetaan joustavasti käyttöön, kun käyttäjälle kootaan lennossa tilanteeseen sopivia sovelluksia. Nämä sovellukset hyödyntävät myös päälle puettavia laitteita (esim. kiihtyvyysantureita) ja RFID-teknologiaan perustuvaa fyysisestä käyttöliittymästä. Tämän käyttöliittymän graafinen ulkoasu viestii käyttäjälle selkeästi, mikä osa käyttäjän lähiympäristöä toimii fyysisenä käyttöliittymänä ja mitä toiminnallisuutta tämä käyttöliittymä tarjoaa. UbiLifessa tehdään aidossa käyttöympäristössä todellisilla loppukäyttäjillä kokeellista "living lab" -tutkimusta. Projektin haasteena on tulevaisuuden ubiikin yhteiskunnan konkreettinen toteuttaminen ja koestaminen sovellusaluekohtaisilla "proof of concept" - piloteilla. Pilottien teknisessä toteutuksessa hyödynnetään tutkimusprojektin tuottamaa uutta välikerrosteknologiaa ja UbiCity-projektissa rakennettavaa uutta ubi-infrastruktuuria (SensorCity, DisplayCity). PK-yritykset osallistuvat pilottien toteutukseen UbiGo-projektin kautta. Pilottien toimivuutta arvioidaan erilaisilla kenttäkokeilla. Kenttäkokeet tuottavat arvokasta tietoa pilottien teknisestä toimivuudesta ja käytettävyydestä. Pilotit tuottavat myös uutta tietoa kyseisen sovellusalueen erityisvaatimuksista, joihin pyritään vastaamaan iteratiivisen suunnitteluprosessin kautta niin että myös loppukäyttäjät osallistuvat uusien ratkaisujen innovointiin. Hankkeen tulokset helpottavat uusien, edistyksellisten käyttäjän tilanteeseen sopeutuvien sovellusten kehittämistä ja lähiympäristön resurssien hyödyntämistä. Piloteissa käytetään useita uusia eri ihminen-kone-käyttöliittymämodaliteetteja (mobiili, web, suuri näyttö, sensorit) yhdistäviä multimodaalisia käyttöliittymiä. Pilottien suunnittelussa, toteutuksessa ja evaluoinnissa käytetään uusia ratkaisuja. Yksi esimerkki näistä on Mobile UBI Toolkit, joka tukee myös loppukäyttäjien toimesta tapahtuvaa uusien sovellusten innovointia ja kehitystä. Projektin tulosten hyödyntäminen tapahtuu usealla eri tasolla. Pilotit tarjoavat toimivan viitekehyksen teknologian ja osaamisen siirtoon yritysten ja julkisen sektorin kanssa, sekä kypsän lähtökohdan kaupallisten sovellusten kehittämiselle. 10

11 Biopalvelut kilpailukykyisiksi tuotteiksi BRAND BIO OULU HAKIJA: Oulun yliopisto, Biocenter Oulu, tieteellinen johtaja professori Taina Pihlajaniemi Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , kuntaraha: Oulun kaupunki ja laskennallinen muu julkinen rahoitus ja yksityinen rahoitus Globaali liiketoiminta edellyttää vahvaa erityisosaamista sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Suomen perusvoimavara löytyy koulutuksen, tutkimuksen, osaamisen ja luovan pääoman korkeasta tasosta. Oulun seudun merkittävä vahvuus on molekyylilääketieteen, biotieteiden ja biotekniikan korkeatasoinen tutkimus, joka tuottaa vuosittain noin alan kansainvälisen julkaisukynnyksen ylittävää artikkelia. Noin kolmanneksen tutkimuksesta arvioitiin sisältävän kaupallisesti mielenkiintoisia tuloksia (Capgemini 2006). Tästä on kyettävä realisoimaan innovatiivista ja kilpailukykyistä liiketoimintaa. HealthBio tuote tai palvelu syntyy laboratoriossa, ja sen jalostaminen rahoituskelpoisiksi tuoteaihioiksi vaatii runsaasti kokeellista käytännön työtä. Projekti koostuu seuraavista yhteen nivoutuvista osista: 1) Innovaatiojalostus, 2) Kilpailukykyiset biotutkimuspalvelut ja 3) DIAGOT jalostuslaboratorio. Projektissa luodaan yritysten ja tutkimusyksiköiden yhteistyössä kokonaisvaltainen innovaatioiden jalostusympäristö sitä tukevine kilpailukykyisine biopalveluineen ja toimintamalleineen. Tavoitteena on parantaa HealthBio alalla Pohjois-Suomen, erityisesti Oulun seudun, kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä sekä lisätä Oulun seudun tunnettuutta ja houkuttelevuutta yhteistyökumppanina alan sekä koti- että ulkomaisille yrityksille. Tutkimuksesta syntyvien tulosten kaupallistamiseen on olemassa erilaisia palveluja, mutta käytännössä niitä ei tarvita ennen kuin tuloksilla on todistetusti kaupallista arvoa. Tämän todistaminen vaatii innovaatiojalostusta, laboratoriotyötä, jossa osataan huomioida kaupallistamiseen liittyvät vaatimukset mm. viranomaisvaatimukset, laatu- ja dokumentointiasiat, vasta-aineiden, antigeenien sekä muiden työkalujen tuotantoprosessit, teknologiat ja niiden optimointi. Innovaation systemaattiseen jatkokehittämiseen liittyvä osaamisen, palveluiden ja toisaalta resurssien puute aiheuttaa usein sen, että innovaation kehitystyö on liian hidasta sijoittajien näkökulmasta. Projektissa luodaan kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneen kokonaisvaltaisen HealthBio alan innovaatioympäristön toimintamalli tutkimustulosten kehittämisestä rahoituskelpoisiksi tuoteaihioiksi. Toimintamalli sisältää markkinalähtöisten kilpailukykyisten biopalveluiden kehittämisen. Tavoitteena on tuoda kaupallisesti kilpailukykyiset erityispalvelut yritystenkin saataville tukemaan yritysten t&k-toimintaa sekä edistämään tutkimuspalveluvientiä osana yritysten palveluliiketoimintaa. Projekti luo Ouluun uusia yrityksiä, työpaikkoja, tutkimus-yritysyhteyksiä sekä liiketoimintaa. 11

12 Tiede tuotteisiin ja tuotantoteknologioihin SciPro HAKIJA: Oulun yliopisto, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, vararehtori, professori Riitta Keiski Toteuttamisaika: Hankkeen budjetti: Tavoite ohjelma: alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite (EAKR) Hankkeen rahoitusesitys: EAKR+valtio , yksityinen rahoitus ja Oulun kaupunki Oulun alueella on ilmapäästöihin liittyvää osaamista sekä tutkimuksessa että yritystoiminnassa. Erityisesti osaamista on päästömittauksissa ja ympäristökatalyysissä (katalyysi ympäristöteknologiana). Alueen yritykset kokevat ongelmana uusimman tutkimustiedon saatavuuden, kun taas tutkimuslaitoksissa kaivattaisiin tietoa yritysten tutkimusongelmista. Tähän pohjautuen alueella on voimakas tarve tiedon integroimiselle yritysten sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten välillä. Tämän hankkeen (SciPro) tarkoituksena on käynnistää ilmatoimialaan liittyvän osaamiskeskittymän (CEAIC - Centre of Excellence in Air Industry Cluster) toiminta. Osaamiskeskittymä käynnistetään ja sen toimintaa testataan VOC-päästöjen käsittelyyn ja mittaukseen liittyvän tutkimushankkeen avulla. Tällä tavoin SciPro-hanke jakautuu kahteen päätoimintaan: CEAIC-yhteistyöverkoston toiminnan käynnistämiseen ja alkuyhteistyön konkretisoivaan tutkimusprojektiin. Yleisenä tulostavoitteena SciPro-hankkeella on ilmatoimialan CEAIC-yhteistyöverkoston ja osaamiskeskittymän luominen. Hankkeen aikana luodaan myös pohjaa CEAICtutkimuskeskukselle, joka hankkeen päätyttyä ottaa vastuullisen aseman CEAICyhteistyöverkoston ylläpitämisessä. Lisäksi SciPro-hankkeen aikana lisätään perus- ja soveltavaa tutkimustietoa VOC-yhdisteiden poistossa ja mittauksessa. Tutkimustuloksista tehdään kansainvälisiä julkaisuja ja samalla alueen ilmatoimialan osaamisen tunnettuutta edistetään sekä kotimaassa että ulkomailla. CEAIC-toiminnan visiona on tehdä Oulun seudusta kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu sekä ilmatutkimuksen että ilmanpuhdistukseen liittyvän teollisuuden kärkiosaamiskeskus. Vuonna 2013 Oulun seudulla sijaitsee useita huippututkimusta hyödyntäviä yrityksiä ilmanpuhdistuksen alueella. Tiede on tuotu tuotteisiin kilpailuvaltiksi. 12

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot