Uusmaalainen. Maailman viljasato uuteen ennätykseen. Tilavalvonnat aikataulussaan. Uudenmaan arvokkaat maisemat inventoinnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusmaalainen. Maailman viljasato uuteen ennätykseen. Tilavalvonnat aikataulussaan. Uudenmaan arvokkaat maisemat inventoinnissa"

Transkriptio

1 M Itella Posti Oyj Uusmaalainen MTK-Uusimaan tiedotuslehti 2013 Maailman vilsato uuteen ennätykseen Tilavalvonnat aikataulussaan Hyviä urakointimahdollisuuksia tie- kiinteistöhoidossa Uudenmaan arvokkaat maisemat inventoinnissa

2 Puheenjohtan palsta Jäsenyys puntarissa Tuottajärjestön jäsenyys on aina ollut minulle ikään kuin itsestään selvyys, joten en ole syvällisemmin miettinyt, mitä MTK minulle tarjoaa jäsenmaksun vastineeksi. On siis syytä pysähtyä puntaroimaan, mitä MTK:n edunvalvonta, jäsenpalvelut jäsenedut antavat meille tuottajille. MTK:lla edelleen vahva rooli edunvalvonnassa Aloitetaan edunvalvonnasta, joka mielestäni on tärkein jäsenyyden kriteeri. Tänä päivänä tässä globaalissa maailmassa meillä sovelletaan yhteistä EU:n maatalouspolitiikkaa tuottahinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla milloin ylöspäin, milloin alaspäin. Tuottahintoihin ei mikään mahti voi suoraan puuttua, mutta moneen muuhun asiaan on pitkäjänteisellä järjestötyöllä onnistuttu vaikuttamaan niin paikallis-, maakunta-, valtakunta kuin aina EU:n tasolle asti. Meillä ei olisi näin kattavaa maatalouden tukijärjestelmää, jos MTK ei olisi aikanaan ollut siitä neuvottelemassa. MTK:n asiantuntevan edunvalvonnan ansiosta maatalouden tuet ovat kokonaisuudessaan pysyneet melko vakaana. Kansalliseen maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen on ollut aina järjestön keskeisiä tehtäviä. Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti euroissa mitattuna. Maataloustuet ovat nousseet EU:hun liittymisen myötä merkittävään asemaan tuottajien tulonmuodostuksessa. Jos MTK olisi maataloustukineuvotteluissa valtion EU:n kanssa pärjännyt huonommin, niin tuet voisivat olla jopa 10 % pienemmät, mitä ne ovat tällä hetkellä. Meidän kasvinviljelytilalla se olisi tarkoittanut yli euroa vähemmän/vuosi tämä kaikki olisi pois siitä viivan alle jäävästä tulosta. Tai otetaan yksi esimerkki kansalliselta tasolta. Vanhasen hallituksen aikana MTK sai neuvoteltua energiaveron palautuksen tuottajille. Nykyhallituksen leikkauksenkin jälkeen tänä syksynä maksettu energiaveron palautus meidän tilalla oli noin euroa. Me tuottat taistelemme tkuvasti kannattavuuden rajoilla. On sanomattakin selvää, että vedenpinnan yläpuolella pysyäksemme tällaiset euromäärät ovat enemmän kuin tarpeen. Tietoa, opastusta, koulutusta vain jäsenille Menestyäksemme yritystoiminnassamme me tuottat tarvitsemme tkuvasti ankohtaista tietoa, koulutusta neuvontaa. MTK välittää päivittäin tietoa jäsenilleen lehtien, internet-sivujen, jäsenverkko Repun, maan toiseksi suurimman sanomalehden Maaseudun Tulevaisuuden uudistuneen jäsenlehden Mainion kautta. Paikallisyhdistykset Tuottaliitot järjestävät monia koulutus- neuvontatilaisuuksia. MTK:n jäsen saa neuvonta- asiantuntiapua mm. EU-tuki-, vero- lakiasioissa sekä sosiaaliturvaan että työnantavelvoitteisiin liittyvissä kysymyksissä. Jäsenpalveluista monia on vaikea mitata euroissa. Lisäksi monet jäsenpalvelut ovat kokonaan ilmaisia tai vähintäänkin hinnaltaan edullisia MTK:n jäsenille vain jäsenille. Jäseneduilla jäsenmaksu helposti takaisin Tuntuu siltä, että tämän päivän maailmassa jäsenyyttä missä tahansa yhteisössä mitataan koko an enemmän eurojen mukaan. Kuinka paljon minulle on jäsenyydestä hyötyä euroissa? Siksi erilaisten jäsenetujen merkitys näyttää koko an kasvavan. Meidän tilan jäsenmaksu on MYEL-työtulon perusteella jäsenmaksukatossa, eli 280 euroa vuodessa. Tilalta on tällä jäsenmaksulla MTK:n jäseniä lisäkseni vaimoni An vanhempani, yhteensä neljä jäsentä. Katsotaanpa minkälaisia jäsenetu olen saanut euroilla mitattuna. Toivosen tilan jäsenmaksu 280 Käytetyt jäsenedut mm. 150 maatilavakuutusten alennus LähiTapiola 120 polttoöljy diesel alennukset St1, Neste, Teboil 385 Valtra traktoribonus esim. polkupyörän muodossa 150 lomareissujen alennukset SokosHotels, HolidayClub ym. 200 Nurmijärven yhdistyksen kesämökin käyttö Tämän jäsenyyspohdinnan lopputulemaksi voisin tiivistää, että jäsenmaksu tulee monella tapaa moneen kertaan takaisin etuina, palveluina euroina niin jokaiselle erikseen kuin kaikille yhdessä. Syysterveisin Kallepekka Toivonen MTK-Uusimaan pj 2 Uusmaalainen

3 Sisällysluettelo 2 Pääkirjoitus 4-5 Yli puolet palovahingoista aiheutuu sähkövioista maatiloilla 6-7 Aluskasvit oiva tapa parantaa maanrakennetta hyödyntää biologista typensidontaa 8-9 Uudenmaan maatilavalvonnat sujuneet hyvässä hengessä viisi prosenttia kokotilavalvonnassa 10 Siementuotanto vaihtoehtona Tie- kiinteistöhoidossa hyviä urakointimahdollisuuksia maatalousyrittäjille Maatalousyrittäjän hyvinvointipäivä Haikon kartanossa Asiaa rentoutumista Yhdistysten vuosi Maailman vilsato uuteen ennätykseen 20 Uudenmaan liitto valmistautuu seuraavan maakuntakaavan laadintaan 21 Uudenmaan maisema-alueille tunnustusta Jäsenmatkalaiset Tšekin maatalouteen tutustumassa Jurtti kiinnostaa jälleen tänä vuonna jo 70 uutta sopimusviljelijää Jokamiehenoikeudet mahdollisuus ulkoilla luonnossa 28 Kotimainen öljy- valkuaisrehutuotanto vaakalaudalla 29 Menossa mukana 30 Paperilomakkeisiin tottuneella on kynnys vaihtaa sähköiseen viljelijätukihakuun 31 Aitomaku nettisivustolle haetaan lisää uusmaalaisia tuottajia 32 Ruokavisassa Uudenmaan ylä-koululaiset kisaavat ruuan vastuullisuudesta 33 Eerikki Vilnen Huomenta Suomessa: Hallituksen neuvottelutaktiikka tukineuvotteluissa on murheellinen 33 Uusi nuorisoasiamies esittäytyy: Niina Mayer 35 MTK-Uusimaan johtokunta maataloustuottain yhdistysten puheenjohtat sihteerit Yhdistysten syyskokoukset 2013 MTK-Uusimaan syyskokous Simonkatu 6A Helsinki puh toim.joht. agr. Jaakko Holsti järjestöagrologi Martti Mäkelä järjestöassistentti Tuula Kerko-Ervasto maaseutunuorten asiamies Niina Mayer Kannen kuva: Maisemakuva njoen laaksosta Kuvaa: Maria Henttala MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus: Päätoimitta Jaakko Holsti Julkaisi: MTK-Uusimaa Lehden toteutus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Newprint, Raisio 2013 Uusmaalainen 3

4 Oletko ostamassa myymässä? METSÄTILAA TAI MAATILAA Yli puolet pa aiheutuu säh Metsätiloista hyvä kysyntä Nyt myynnissä esim: Karkkila Vaskijärvi 19,6 ha, /tarjous Loh Vasarla 5,1 ha, /tarjous Loh Skraatila 7,97 ha metsätila, jolla useita talousrakennuksia, /tarjous Katso esitteet kaikki myyntikohteet: Metsätilojen välitystä yli 20 vuoden kokemuksella. Mariankatu 8 A 10, Lahti Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, min ( sis. alv 24 %) Turvallinen metsän ammattilainen välittää Maatilatoimintojen tärkein energialähde on sähkö. Ilman sähköä nykyinen maatila ei voi toimia. Sen vuoksi maatiloille on nykyisin omat varavoimakoneet sähköenergian saatavuuden varmistamiseksi. Normaalitilassa jännitteellinen sähkö on aina läsnä ilman, että käyttäjä sitä tiedostaa työkiireiden keskellä. Sähkön siirtoon kulutukseen tarkoitettu johtimia, rasioita mittareita laitteita on sijoitettuna tiloihin, joissa on vaativat olosuhteet, kuten kylmyys, kuumuus, kosteus, kaasu mekaaninen rasitus. Halpa sähkölaite ei välttämättä sovellu eläintilojen vaativiin olosuhteisiin Sähköviat ovat syynä noin 60 prosentissa maatilojen tuotantorakennusten paloissa. Merkittävä syy sähkölaiteiden rikkoutumisiin syntyvään vahingon uhkaan on edullisten tuotantotiloihin soveltumattomien sähkölaite- valaisinmateriaalien käyttö, kertoo Juhani Savolainen LähiTapiolasta. Eläintilojen tkuva kosteuden kaasujen kuormitus aiheuttaa jo muutamassa vuodessa sähkölaitteiden ennenaikaisia rikkoutumisia, lohkeilu, syöpymiä kosketushäiriöitä. Syntyvät puutteet 4 Uusmaalainen

5 lovahingoista kövioista maatiloilla viat aiheuttavat korkean tapaturma palovahinkoriskin tilalla. Maatiloilla tapahtuvissa palovahingoissa vahinkomäärät nousevat miljooniin euroihin niissä menetetään sato tuotantoeläimiä. Palovahingoista selviäminen lupaprosessien läpikäynti, uuden tuotannon ylös ajo vie maatilayrittäjältä vuosia, kertoo Savolainen. Jotta isoilta vahingoilta vältyttäisiin tiloilla tulisi olla laitteistojen säännöllinen huolto-ohjelma. Huoltokorukset puhdistukset pitäisi tehdä ennen kuin sähkölaite rikkoutuu tai on aiheuttanut palovahingon. Vahingon jälkeen korus ei saisi kohdistua vain rikkoutuneeseen laitteeseen vaan myös muiden laitteiden toimivuus yhteensopivuus pitäisi samalla varmistaa. Tilapäiset sähköviritykset lisäävät vahinkoriskiä Vahinkoriski kasvaa huomattavasti, jos tuotannossa tarvittavia sähkölaitteita, kuten toimimattomia korasioita tai lisälämmitystä, pyritään korvaamaan tilapäisillä irtokaapeleilla siirrettävillä valaisimilla sekä lämpöpuhaltimilla. Vaarana on myös, että nämä korusviritykset jäävät pitkiksi ajoiksi toimittamaan kiinteän asennuksen tehtävää. Kun tähän vielä lisätään irrallisten sähköjohtojen yliajot, siirrettävien valaisimien sekä sähkölaitteiden siinnit kulkuväylillä lisälämmittimien käyttö rehunkäsittelytiloissa vahinkoriski on jo melkoinen, huomauttaa Savolainen. Sähköasennussuunnitelma pitäisi tehdä kerralla kuntoon Tuotannon laajentumisen toimintojen muutosten myötä sähköasennukset usein tehdään monivaiheisesti. Jos sähkötöitä tehdään vaiheittain ilman kokonaissuunnitelmaa täydennyksiä tilan sähköpiirustuksiin, kokonaisuus ei ainakaan sähköturvallisuuden kannalta ole paras mahdollinen. Vaikka suorittamistaan sähköasennuksista on lain mukaan sähköliikkeen tehtävä käyttöönottopöytäkirt yli 35 ampeerin sulakekoon kohteista huolehdittava varmennustarkastuksien toteutumisesta, liian usein ne jäävät kuitenkin tekemättä. Hyvin hoidetut käyttöönotto- varmennustarkastukset sekä säännölliset sähkölaitteiden huollot lisäävät paloturvallisuutta huomattavasti. Lain mukaan maatilayrittäjää velvoitetaan sähkölaitteiden haltina huolehtimaan sähkölaitteiden (yli 35 A) määräaikaistarkastuksista 15 vuoden välein. Juhani Savolainen riskipäällikkö LähiTapiola Uusmaalainen 5

6 Jarkko Hovi Aluskasvit oiva tapa parantaa hyödyntää biologista typen Apila aluskasvina. Sadonkorjuun jälkeen pelto jää yleensä ilman eroosiolta suoavaa kasvipeitettä typpeä huuhtoutuu valumavesien mukana. Yksipuolisessa vilnviljelyssä pellolle ei jätetä muuta kasvimateriaalia kuin oljet muut puintitähteet, jolloin maan eloperäinen aines vähenee. Aluskasvit kasvavat yhdessä satokasvin kanssa mutta jätetään kasvamaan sen korjuun jälkeen. Soveltuu kerääjäkasvien viljelyyn typen sidontaan Suomessa, missä kasvuaika sadonkorjuun jälkeen on usein lyhyt. Helpoin tapa aloittaa aluskasvien viljely on kylvää niiden siemenet viljelykasvin kanssa yhtä aikaa. Ne soveltuvat lähes kaikille kevätkylvöisille kasveille. Uudellamaalla voitaisiin siis lisätä kerääjäkasvien viljelyä nykyisestä alle hehtaarista jopa hehtaariin! Aluskasvit pidentävät kasvipeitteistä aikaa pelloilla, jonka seurauksena eroosio ravinteiden valuminen vesistöihin vähenevät. Samalla juuristo parantaa maan rakennetta lisää maahan orgaanista ainesta. Syysmuokkaus helpottuu kun pelto kantaa paremmin. Viljelijähavaintojen mukaan sängelle jätetyn pellon muokkaus on keväällä helpompaa lohkolla, mihin on kylvetty aluskasvi edellisenä vuotena. Italianraiheinästa on saatu hyviä kokemuksia viljelykokeissa Uudellamaalla (RaHa-hanke). Suomen oloissa yksivuotisena kasvina italian raiheinä kuolee talven aikana, jos lohkon jättää kasvipeitteiseksi talven yli. Käytettäessä typensitokasve, kuten puna- tai valkoapilaa, saadaan kerääjäkasvista lannoitushyötyä seuraavalle vuodelle. Uusituilta RaHa-hankkeen sivuilta (www. ymparisto.fi/raha) löytyy runsaasti esimerkkejä valokuvineen kerääjäkasvien viljelystä. Aluskasvien valintaan vaikuttaa se, mitä edellä mainittu hyötyjä niiden viljelyllä ennen kaikkea tavoitellaan. Kun tavoitteet ovat selvillä, on helpompi valita sopivat kasvit säätää menetelmä tarkoituksenmukaiseksi. Hyvän aluskasvin ei tulisi kilpailla liikaa Aluskasvien hyötyjä Sitovat typpeä ilmasta (palkokasvit) Ylläpitävät maan rakennetta Lisäävät maan multavuutta Kilpailevat rikkakasvien kanssa Lisäävät maan mikrobitoimintaa Voivat pienentää kasvitauti- tuholaispainetta Parantavat maan muokkautuvuutta Lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä Keräävät liukoista typpeä maasta Aluskasvien siemenmäärä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /kg Siemenkustannus /ha Valkoapila Puna-apila , Persianapila , Italianraiheinä , Timotei , Muut monivuotiset heinät esim. nurminata , Uusmaalainen

7 maanrakennetta sidontaa satokasvin kanssa. Tavoitteena on, että aluskasvi kasvaisi voimakkaasti sadonkorjuun jälkeen peittäen maanpinnan keräten tehokkaasti liukoista typpeä maasta tai sitoen sitä ilmasta. Aluskasve voidaan viljellä myös seoksina. Seoksessa heinäkasvit keräävät maan liukoista typpeä talteen samalla kun apilat sitovat ilmakehän typpeä, parantaen aluskasvin lannoitusvaikutusta. Kari Koppelmäki Lisätieto: Kari Koppelmäki Uudenmaan ELY-keskus RaHa (Ravinnehuuhtoutumien hallinta) hanke Italian raiheinän juuristo parantaa maan rakennetta sadonkorjuun jälkeen. TUTUSTU SOPIMUSVILJELIJÄN ETUIHIN VERKKO- SIVUILLAMME! VALITSE LUOTETTAVA KUMPPANI Ryhdy Raisioagron sopimusviljelijäksi, niin saat kumppaniksesi suomalaisen vilkaupan asiantuntin. Sopimusviljely on varma vaihtoehto viljojen öljykasvien tuotannolle markkinoinnille. Ota yhteyttä asiakkuusvastaaviimme! shop.raisioagro.com Rehut, vilt, tuotantopanokset -tarvikkeet. Uusmaalainen 7

8 Uudenmaan maatilavalvonnat sujuneet hyvässä hengessä viisi prosenttia kokotilavalvonnassa Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on tänä vuonna reilut tukea hakenutta maatilaa. Niistä 210:lle tehdään pintaalaperusteisten tukien kokotilavalvonta, maaseutuyksikön päällikkö Jussi Ylitalo kertoo. Tarkastukset ovat hänen mukaansa sujuneet hyvässä hengessä, vaikkakin aikataulusta ollaan vuoteen 2012 verrattuna hieman jäljessä. Osaltaan tähän on vaikuttanut esimerkiksi Maaseutuviraston valvontaotokseen valikoituneiden tilojen keskipinta-alan kasvu. Kokotilavalvontojen tilakäynnit on kuitenkin tarkoitus saada tehtyä lokakuun loppuun mennessä valvonnat kuitattua valmiiksi Maaseutuviraston antaman takaran puitteissa. Kokotilavalvontojen jälkeen aloitetaan lohkorekisterin pintaalojen LFA- sekä ympäristötuen ehtojen ristiintarkastusten selvittely. Eläinpalkkiovalvonnat on tavoite saada valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Valvonnasta johtuvat seuraamukset ovat pysytelleet viime vuosien tasolla. Tänä vuonna tyypillisiä virheitä ovat olleet kasvinsuojeluun, hukkakauraan erilaisiin viljelemättömiin aloihin liittyvät puutteet. Ympäristötukien seuraamuksia annetaan eniten vilvuustutkimuksista. Ylitalo muistuttaa vilvuustutkimuksiin liittyvästä taannehtivasta sanktiosta: Tukia peritään takaisin siitä saakka kun vilvuustutkimus on puuttunut. Lisäksi on huomioitava, että mahdollista lannoitusvalvontaa ei tutkimusten puuttuessa voida tilalle tehdä tästä aiheutuu vielä lisäseuraamus. Tilatietojen antasaistus tukiasioinnin valtuutuslomake palautettava ! Maatilojen tiedot päivitetään Maaseutuviraston tietojärjestelmien uudistuksen yhteydessä. Samalla uudistetaan myös viljelijöiden verkkoasiointipalvelu Vipun käyttöoikeudet, jotka päättyvät Vuoden 2014 alusta lähtien sähköisen tukihakemuksen voivat tehdä vain tilat, joiden ensisiisella viljelijällä on päivitetyt asiointioikeudet Vipuun. Valtuutettu viljelijä saa oikeuden allekirjoittaa yksin kaikki viljelijätukiasiointiin liittyvät asiakirt sekä asiointioikeudet Vipu-palveluun. Viljelijät saivat syyskuun lopulla Maaseutuvirastolta kirjeen, jonka mukana oli lomake numero 455 Maatilan tietojen antasaistus valtuutus viljelijätukiasiointiin sekä täyttöohjeet. Jotta tukihaku sujuu vuonna 2014, viljelijöiden on palautettava maatilatieto koskeva lomake huolellisesti täytettynä mennessä joko palautuskuoressa tai henkilökohtaisesti kuntaan. Uudistus koskee sekä paperilomakkeella tukea hakevia että sähköisiä hakijoita. Lisätieto saa oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, ryhmäpäällikkö Jarmo Kitula neuvoo. Sähköinen viljelijätukien haku on yhä suositumpaa Kitulan mukaan sähköisen tukihaun suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä keväänä suurin osa Suomen maatiloista teki sähköisen tukihakemuksen Vipu -palvelussa; määrä oli noin 56 % Suomen maatiloista. Sähköisten hakemusten osuus oli pienin Uudellamaalla, Etelä-Savossa Lapissa. Myös näillä alueilla kuitenkin jo yli 40 prosenttia viljelijöistä teki hakemuksensa sähköisesti. Yleisintä sähköinen haku oli useamman viime vuoden tapaan Pohjois-Savossa Ahvenanmaalla. Näillä alueilla noin 73 prosenttia hakemuksista tehtiin sähköisesti. Maaseutuviraston keväällä 2013 viljelijöille neuvojille tekemien palautekyselyiden mukaan viljelijöiden verkkoasiointipalvelu Vipu on hyödyllinen, helppokäyttöinen, nopea sisällöltään selkeä sovellus. Vipun käyttäjät kiittelivät palautteessa erityisesti Vipuneuvon hyödyllisyyttä mahdollisuutta tehdä sähköisiä karttakoruksia. Kitula uskoo, että positiiviset tulokset kannustavat uusimaalaisia viljelijöitä tkossa ottamaan sähköisen asioinnin mahdollisuudet käyttöön viljelijätukien hakemisessa. 8 Uusmaalainen

9 Jaakko Holsti Orimattilan maaseutuhallintoalueelta positiivista viljelijäpalautetta Maaseudun kehittämisohjelman viimeinen vuosi menossa Maaseudun kehittämisohjelma on päättymässä viimeisiä tukipäätöksiä tehdään ELY-keskuksissa. Uudenmaan ELY-keskus on kanut tällä ohjelmakaudella 25 miljoonaa euroa maaseudun EU-raho. Etenkin maatalouden rakennetuet yritysten investointituet ovat olleet suosittu maaseudun toimijoiden kesken. Tukea on saanut mm. rakentamishankkeisiin, kone- laiteinvestointeihin yritystoiminnassa välttämättömän irtaimiston hankintaan. Ryhmäpäällikkö Maria Konsin-Palva muistuttaa ohjelmasta yritysrahoitusta saaneita, että tuettavien toimenpiteiden toteutusaika päättyy viimeistään , jolloin siis rahoitettu toimenpide pitää olla valmis. Maksua kannattaa hakea mahdollisimman nopeasti, mieluiten heti toimenpiteen - kuten rakentamisen tai konehankinnan valmistuttua jälkeen ruuhkien välttämiseksi. Toteutusan päättymistä ei siis tarvitse jäädä odottamaan, vaan maksua voi hakea myös useassa erässä! Maatalouden rakennetuissa toteutusaikaa on pari kuukautta enemmän, asti. Seuraava ohjelmakausi pyörähtää käyntiin sen valmistelu on par aikaa vauhdissa. Mitään radikaale muutoksia uuteen ohjelmaan ei ole tulossa, mukana pysyvät pääsääntöisesti samat tukimuodot. Vielä on epävarmaa, koska seuraavan rahoituskauden tukipäätöksiä käytännössä päästään tekemään, sillä moni asia on vielä valmisteluissa kesken. Nuoren viljelijän aloitustuen maatalouden rakennetuen haut tkunevat ensi vuonna entiseen malliin, koska väliaika ohjelmakausien välissä pyritään rahoittamaan kansallisin varoin. Uudenmaan ELY-keskus maaseutuyksikkö Kuntien maaseutuhallinnon uudistuksessa Orimattilan kaupunki teki sopimuksen yhteistoimintaalueen muodostamisesta yhdessä Myrskylän, Pukkilan Iitin kuntien kesken. Sopimuksen mukaisesti yhteistoiminta-alueen hallinnoivana kuntana on toiminut Orimattilan kaupunki vuoden 2013 alusta alkaen. Orimattilan kaupungin palvelukseen siirtyi yhteistoimintakunnista 5 henkilöä alkaen. Me palvelemme alueen viljelijöitä maaseutuhallinnon paikallisissa viranomaistehtävissä. Toimimme kolmen Elykeskuksen alueella. Yhteistoiminta-alueemme on varsin maatalousvaltaista niinpä esim. v alueellamme on n. 910 aktiivitilaa, peltoa n ha maatalouteen liittyviä tukia myönnetään n. 33 milj.euroa vuodessa. Maataloustoimistojen toimintaan tuli hyvin vähän muutoksia aikaisempaan toimintaan verrattuna. Nykyiset kuntakohtaiset toimipisteet palvelun muoto ovat säilyneet lähes ennallaan. Palvelujen saatavuus on parantunut parantuu koko an, kun asiakkaat vähitellen oppivat käyttämään koko alueen palvelu. Palvelupisteitä lisää Asiakkailtamme olemme saaneet palautetta, jossa on oltu tyytyväisiä paikallisten toimipisteiden säilyttämisestä alueella. Osa on myös kokenut positiivisena palvelupisteiden määrän lisääntymisen, kun yhteisiä toimipisteitä on nyt neljä. Sähköisen asioinnin lisääntyminen on vähentänyt asiointia toimistolla, mutta sähköinen tukihaku ei lyhyellä aikavälillä poista tarvetta asioida myös perinteisesti viranomaisen luona. Uudistuksen muutokset näkyvät enimmäkseen meidän viranomaisten työssä. Haasteellisinta uudistuksessa on ollut lain vaatima tehtävien (tallennus, tallennuksen tarkastus, hallintoviranomaistehtävät, maksaviranomaistehtävät takaisinperintä) eriyttäminen viidelle henkilölle. Tämä tarkoittaa käytännössä, että yhden tilan tukihakemuksen käsittelyyn vaaditaan viisi henkilöä tästä ylläpidetään an tasalla olevaa kirllista hallinto- valvontajärjestelmän kuvausta. Meidän alueella työntekijät liikkuvat eri palvelupisteiden välillä tehtävien eriyttämisen vaatimalla tavalla. Viranomaisten tiimi vahvistui Positiivisena asiana näen, että me viranomaiset emme enää tee työtä yksin tukiviidakon keskellä kunnissa vaan olemme tiimi, jossa saamme apua tarvittaessa toinen toisiltamme. Sähköinen asiointi lisääntyy koko an tämän myötä myös meidän viranomaisten toimintatapojen on tarvittaessa uudistuttava uusien palvelumuotojen rinnalla. Olemme pyrkineet pyrimme yhdistämään kuntien erilaisetkin toimintatavat keräämään yhteen näistä tavoistamme parhaat käytännöt, jotta voimme toimia entistä tehokkaammin yhteisen maaseudun hyväksi. Toimintatapojen henkilöstön osaamisen erilaisuus on yhteistoiminta-aluetta kehittävä voima, joka mahdollistaa myös uudistuksen alueella. Minna Elosuo maaseututoimenjohta Orimattila Uusmaalainen 9

10 Siementuotanto vaihtoehtona M onet Suomen kasvinviljelijöistä tuottavat vain perinteistä massatavaraa. Leipävil, mallasohra, öljykasvintuotanto vaikkapa sokerijuurikas ovat jo erikoistuneen tilan tuotantoa, jossa panostusta osaamista tarvitaan. Yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla siementuotanto. Siementuotanto on pitkäjänteistä sopimustoimintaa. Siinä vaaditaan puhtautta, tarkkuutta taitoa. Se on haastava laji, mutta myös palkitseva. Siementuotanto on perinteistä viljelyä kannattavampaa. Sadosta maksetaan vähintään keskimääräinen perushinta, johon lisätään siemenlisät laadusta riippuen. Viljelijä saa usein kantasiemenen markkinahintaa halvemmalla. Siementuotanto tarjoaa mahdollisuuden myös uusien sertifioitujen lajikkeiden viljelyyn samalla tilakohtaisiin kokeiluihin laadukkaalla siemenellä. Ja markkinointi on taattu. Se on merkittävä etu tämän päivän markkinatilanteessa. Kolmannes Uudenmaan pelloista Hukkakauran valtaamaa Siemenviljelytilan suurin uhka on hukkakaura. Sitä ei aloittelevalla tilalla saa olla. Evira on myöntänyt poikkeuslupia vakiintuneille siementuottajille esimerkiksi maan ostotilanteessa, jossa jokin uusista peltolohkoista on hukkakauraluettelossa. Siemenviljelijän on syytä seurata myös lähinaapureiden lohko, sillä hukkakaura leviää sieltäkin erittäin helposti. Vaikka Suomen hukkakaura-asetus on varmaankin maailman tiukin, niin valitettavasti hukkakaura on yleistynyt yksipuolisen vilnviljelyn seurauksena maamme parhailla viljelyalueilla. Esimerkiksi Uudellamaalla saastuneita pelto on jo yli 30 %. Tämä johtuu osittain myös paremmasta tilastoin- Kattavat arviointipalvelut Kiinteistöihin ympäristöön liittyvät lakiasiat Maatilojen lakiasiat Maantie- lunastuskorvausarvioinnit MTK-jäsenalennus Keskuskauppakamarin rekisteröimä kiinteistönarviointiyhteisö Helsinki 10 seinäjoki puhelin arviointikeskus.fi oulu nista aikaisempaa herkemmin tehtävistä ilmoituksista. Perusongelma on kuitenkin olemassa. Keski-Euroopassa käyneet ovat varmasti havainneet mitä tapahtuu, kun hukkakaura villiintyy teiden varsille pelloille. Sertifioidun siemenen käyttö edelleen vähäistä Suomen tiukka hukkakauralaki kaupan ankara vastuu takaa sertifioidun siemenen hukkakaurattomuuden. Silti sertifioidun siemenen käyttöaste on Suomessa alle 30 %. Tätä ostohaluttomuutta on tutkittu viimeksi kansallisessa siemenstrategian työryhmässä. Siellä kartoitettiin sertifioidun siemen kulurakenne yritettiin keksiä keino siemenen hinnan alentamiseksi menekin lisäämiseksi. MTK:ssa siemenasioita hoitavan Jukka Peltolan johdolla sektorille laadittiin valtakunnallinen siemenstrategia. Tähän liittyy varsin mittava hanke siemenviljelijöiden lisäämiseksi. Suomen perusongelma on siinä, että siemenen hinta verrattuna siitä saatavan sadon arvoon on liian suuri. Muualla Euroopassa on eri tilanne. Sato on kaksinkertainen siemenmäärät Suomea alhaisemmat. Uusmaalainen Kotimaista lostusta tarvitaan Ulkomaiset siemenet eivät ole parhaimmillaan Suomen vaativissa kasvuolosuhteissa. Siksi kotimainen lostus siemenviljely ovat aivan erityisen tärkeässä asemassa kasvintuotannon kehittymisen tkuvuuden kannalta. Hyviä esimerkkejä lostuksesta ovat nykyiset monitahoiset ohrat. Aikaisemmin ne olivat sadoiltaan heikompia kuin kaksitahoiset. Ne olivat myös lakoherkkiä poudanarko. Nykyiset monitahoiset ohrat ovat edelleen kasvuajoiltaan aikaisia, mutta peittoavat hyvin usein kaksitahoiset satoisuudellaan. Laon tautien kesto ovat parantuneet merkittävästi. Jalostuksen, teollisuuden, pakkaamoiden viljelijöiden yhteistyöllä pystytään kehittämään yhä paremmin Suomen tarpeisiin olosuhteisiin sopivia lajikkeita. Niissä ovat suomalaisen kilpailukykyisen kasvinviljelyn menestyksen avaimet. Kimmo Hovi eteläisten liittojen vilvaliokunnan pj Orimattila

11 OSTA TYÖKONEET ENNAKKOON NYT K-MAATALOUS KORPISAARIT Tomi Korpisaari kauppias Puh Y N N O O K K A N N E T E E N O K OSTA T YÖ OSTA TYÖKONEET ENNAKKOON Lapinjärv Tomi Korpisaari kauppias Puh Tomi Korpisaari kauppias Puh K-maatalous Nurmijärvi Hannu Kuisma Vilkauppa Ilkka Lampinen Korpisaari PALVELEE NYT ELLA ALUE ENTISTÄ LAAJEMMALLA Tervetuloa kaupoille! Nurmijärvi Hannu Kuisma Nurmijärvi Vilkauppa K-MAATALOUS Nurmijärvi a Ilkka Lampinen Gun-Maj Wahlstedt Hämeenlinn Hannu Kuisma NOPEAN PÄÄTTÄJÄN TyökoneetETU! Tuotantotarvikkeet, Lapinjärvi Gun-Maj Wahlstedt Jukka Käki K-MAATALOUS JEMM A A L Ä T S I Nurmijärvi ENT K-MAATALOUS a Tervetulloe! kaupoil Tomi Korpisaari kauppias Puh Vilkauppa Vilkauppa tuotantotarvikk Brne Österholm Lauri Männikkö ÄJÄN ETaUrv! osp: OPEAN PÄÄTT Pornainen N un PALKITSEMME NOPEAT Ed Tuotantotarvikkeet, Työkoneet Vilkauppa Vilkauppa Tuotantotarvikkeet, Työkoneet Vilkauppa Tomi Korpisaari Lauri Männikkö Lauri Männikkö Ilkka Lampinen kauppias Gun-Maj Wahlstedt Jukka Käki Brne Österholm Jukka Käki Brne Österholm Puh LEE NYT E V L A P i r a iskia Nurmijärvi rpimä ELLA E s KoRiih U u L o l LapinjärviPornainen A a älä t nts A Mä a Nurmijärvi L a AL K-m K-MAATALOUS Lapinjärvi ENNAKKO-OSTAJAT 539,- alv.) Ostaessasi työkoneen, jonkasp:kauppapornainen (sislapinjärvi summa ennakkomyyntihinnoin on vähintään ,- alv 0% arvo Edun 539,- Pornainen Päättämällä kaupan Yhteishintaan OPEAT ME Npäälle mennessä, SEMkaupan K-MAATALOUS PALKITsaat US Vilkauppa Työkoneet Vilkauppa Työkoneet Tuotantotarvikkeet TALO K-MAA T AJA Kaso PKA44E O-OSTTyökoneet alv.) työtantotarvikk N KKpaloturvakaapin Esa Hyvämäki Tuotantotarvikkeet, linna Työkoneet ENVilkauppa Tuotantotarvikkeet (sisvilkauppa Vilkauppa Työkoneet eenvilkauppa HämTimo Tomi Korpisaari pa up Tomi Korpisaari ka Tomi Korpisaari työtantotarvikkeet ka Esa Hyvämäki Lauri Männikkö Bengt Aspelin Koskela Petteri Perttola koneen, jon Markku Kostiainen i työ ssas tae kauppias Timo Koskela Petteri Perttola OsWahlstedt Markku Kostiainen Ilkka 324 Lampinen kauppias Nurmijärvi Jukka Käki Bengt Aspelin Brne Österholm kauppias Gun-Maj noin on hin yynti (09) 2034 (09) om Hannu Kuisma Puh. Puh ennakk a Puh summ US US LO LO(09) noudettavissa alv 5290% 0124 Paloturvakaappi K-maatalouksista alkaen. i AATA(09) (09) MAATA K- rv (09) K-M 0,jä.00 in 15 p n a tää L Työkoneet Timo Koskela Markku Kostiainen Kumisaapas, musta (09) (09) Kontio Classic vähin Vilkauppa Työkoneet kaupan Mäntsälä Yhteishintaan ättämällä Lapinjärvi Pätyötantotarvikkeet Mäntsälä Lapinjärvi Nurmijärvi Esa Riihimäki Hyvämäki e SP:pä Lapinjärvi Lapinjärvi ällpornainen an up ka at sä, sa nnesaspelin LOUS me Petteri Perttola Bengt TA Pornainen in K-MAA ap ka SP: va lotur pa 44EBondioli Akaksi so PK i Laippa US Ka Teräketjuöljy Hakki, 6-koon levykytkin ijärv8553 rm(09) A TALO u imäki RiihTuotantotarvikkeet LOKAKUUN KÄRKITARJOUKSET N Riihimäki K-M teräketjua Mäntsälä linkoakseli, K-Agro 3 alkaen. 10 litraa Kirje 6/2013. Osoitelähde: K-maatalous asiakasrekisteri. Laippa 13 Laadukas kierrätysöljystä Paloturvakaappi noudettavissa K-maatalouksista Ristikon keskeltä Vetolenkki 56 DL, valmistettu teräketjuöljy. Mäntsälä ristikon keskelle Työkoneet Vilkauppa Vilkauppa Myymälämyynti Vilkauppa Tuotantotarvikkeet, Vilkauppa Vilkauppa Työkoneet, Vilkauppa Työkoneet Työkoneet Vilkauppa Tuotantotarvikkeet, Työkoneet Vilkauppa min. Työkoneet Vilkauppa Tuotantotarvikkeet Tuotantotarvikkeet, 1,3 mm, ketjuko Vilkauppa Tuotantotarvikkeet, Työkoneet Vilkauppa vilkauppa Tomi Korpisaari hevostarvikkeet Kiristysremmi Lauri Männikkö heistinnau työtantotarvikkeet LauriLauri Männikkö Esa Hyvämäki Lauri Männikkö Männikkö 86 cm max. 130 cm T E S Ilkka Lampinen Taru Lukka Lappalainen Juhani Mikkola 0,325 K Nurmijärvi Jukka Käki Noora Brne Österholm Markku Koskelainen Ilkka Lampinen U Timo Koskela Petteri Perttola Bengt Aspelin kauppias Gun-Maj Wahlstedt Nurmijärvi Gun-Maj Wahlstedt JukkaJukka Käki Käki Brne Österholm O Markku Kostiainen Ilkka Lampinen Yleislaatu J tk Nurmijärvi Gun-Maj Wahlstedt Jukka Käki in Brne Österholm Ilkka Lampinen R Nurmijärvi Gun-Maj Wahlstedt Brne Österholm ky A Pekka Kaartinen vy IT le K Mika Korhonen ha. Kestävä ulkopoh, joka ei R Puh Hannu on Ä Hannu Kuisma ko K Kuisma Teho 64 hv (09) N li Hannu Kuisma U io Hannu Kuisma Puh U nd Bo CST LOK AK (09) (09) , ki kerää likaa. Useita koko ro H529ak Ag ljy Ristikko: 30,2 x 91,4 Kuö li, tj se ke ak rä k-maatalous.fi ko Te lin i ks ka eltä Levykytkin Laippa litraa kesknm tikon1200 Ris Nurmijärvi Pornainen Hämeenlinna Vilkauppa Nurmijärvi SP:st Riihimäki Mäntsälä SP: Nurmijärvi Pornainen 10 Myymälämyynti Pornainen usta Pornainen SP: ualapinjärvi ä SP: tjnurmijärvi e min.työkoneet, ke ljy 1 3/4 sksp: sö ke ty terä on rä tik er ris ki Kumisaapas, m as vilkauppa jy. hevostarvikkeet Laaduk cmtuotantotarvikk 13 x. öl 13 a ma tju c ke ipp si rä La cm as te 86 istettumikkola Taru Lukka Noorakk Lappalainen Markku Koskela Kontio Cl valmjuhani 56 DL, i en tol n hv Ve aa Pekka Kaartinen lk 64 Teho Mika Korhonen YlePuh. tu alaise o /pren k2617 islaa tju ke,,4 SuomVilkauppa Myymälämyynti mm x Työkoneet, 1, as , Ristikko: 4423 teltu kumisaap suunni 46 CST vilkauppa hevostarvikkeet Nm ,/pkt Suomalaiseen lkaan suunniteltu kumisaapas. Riihimäki n 1200 kytki3815 Levy689 Kirist mi heistinnaujuhani Mikkola /astia Taru936 Lukka Noora Lappalainen ysrem Markku Koskelainen k-maatalous.fi ei 500 Pekka Kaartinen, joka 4 3/ Etu -21 % oh 1 op Mika Korhonen ulk Puh vä ,49 /l stä. Ke Vilkauppa Vilkauppa Työkoneet Työkoneet Työkoneet Työkoneet, kuivurit Myymälämyynti Maatalouskoneiden, Vilkauppa Työkoneet Tuotantotarvikkeet Vilkauppa Työkoneet Työkoneet, Vilkauppa Vilkauppa Työkoneet Tuotantotarvikkeet Tuotantotarvikkeet Työkoneet 003 Vilkauppa Tuotantotarvikkeet ha Vilkauppa Tuotantotarvikkeet, Vilkauppa Vilkauppa Työkoneet Vilkauppa Vilkauppa Työkoneet Tuotantotarvikkeet ko ko pienkoneet a työtantotarvikkeet traktoreiden pui Esa Hyvämäki eit Hinta ilman K-Plussa-korttia 59,90 vilkauppa hevostarvikkeet Us työtantotarvikkeet. Esa Hyvämäki /kpl työtantotarvikkeet Lauri Männikkö työtantotarvikkeet Esa Hyvämäki Esa Hyvämäki Kostiainen kerää likaa Hämeenlinna SP: varaosat Timo Koskela Petteri Perttola BengtAsko Aspelin Jaakko Perttula Harri Aaltonen Myllymäki Jorma Niemi mureiden varaosat Markku K-MAATALOUS KORPISAARI Hämeenlinna Nurmijärvi Hannu Kuisma (09) Ilkka Lampinen (09) Gun-Maj Wahlstedt (09) Taru Lukka Noora Lappalainen Juhani Mikkola Koskela Markku Koskelainen Petteri Perttola Bengt Aspelin Markku Kostiainen Timo Koskela Perttola Bengt Aspelin Markku Kostiainen Koskela Jukka Käki Timo 592Timo Brne Österholm Petteri Perttola Petteri Bengt Aspelin Markku Kostiainen Pekka Kaartinen Ari Laine Mika Korhonen Pekka Paanen k-maatalous.fi (09) (09)Puh (09) (03) (03) (03) (03) (03) (09) (09) (09) (09) (03) (09) (09) , Lapinjärventie 14 A 00 Nurmijärvi , Okkalantie925 K-MAATALOUS Mäntsälä KORPISAARI 3800, Maisalantie 17 Lapinjärvi 925 Riihimäki tia (rehuissa Riihimäki , Teollisuuskatu Mäntsälä SP: Hämeenlinna /as SP: Riihimäki SP: sis. Mäntsälä Mäntsälä Nurmijärvi 6r Pornainen SP: 0100, , Mestarintie 8 Hinnat alv 24% 14%) ovat voimassa Riihimäki SP: Mäntsälä SP: Nurmijärvi , Okkalantie Riihimäki Mestarintie 8 /p /pkt /kpl asti tai 1,4 niin9kauan Pornainen , Kirkkotie 197 l kuin varattu erä riittää, ellei toisin mainita. Riihimäki , Teollisuuskatu 6 / Hämeenlinna , Luukkaankatu 4 Hämeenlinna Pornainen , Kirkkotie 197 Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan , Luukkaankatu 4 Lapinjärvi , Lapinjärventie 14 A Mäntsälä , Maisalantie 17 Etu -21 % njärventie 14 A K-Plussa-korttia 59,90 K-MAATALOUS pisaari.fi , Lapi Kirje 6/2013. Osoitelähde: K-maatalous asiakasrekisteri. 46 k-maatalous.fi K-MAATALOUS Lapinjärvi 04 I R A A ntie 17 la IS sa ai P M, R 00 O 38 K 9 68 S Työkoneet, kuivurit Tuotantotarvikkeet Vilkauppa Maatalouskoneiden, tsälä 019Män estarintie 8 00, M K-MA ATAL36O70U, Ok 01 traktoreiden pui9 kalantie rvoo kotie Hinta ilman ovat voimassa a. (rehuissa 14%) ellei toisin mainit nat sis. alv 24n%kuin varattu erä riittää, taa Hin Myymälämyynt n. 6/13 Vilkauppa Myymälämyynti hin KIRJE Työkoneet, Vilkauppa kuivurit Myymälämyynti Työkoneet, Tuotantotarvikkeet Vilkauppa ua Maatalouskoneiden, Työkoneet, Myymälämyynti i tai niin ka Työkoneet, Vilkauppa Työkoneet Vilkauppa Vilkauppa Myymälämyynti ast eivät sisälly Vilkauppa Työkoneet Tuotantotarvikkeet Työkoneet, lut ku tus mi vilkauppa hevostarvikkeet toi pienkoneet pienkoneet vilkauppa puihevostarvikkeet traktoreiden olliset hevostarvikkeet vilkauppa hd Ma vilkauppa työtantotarvikkeet hevostarvikkeet Esa Hyvämäki Taru Lukka Noora Lappalainen Juhani Mikkola Markku Koskelainen varaosat Po TaruMikkola Lukka NooraNoora Lappalainen Mikkola rkjuhani Jaakko Perttula Harri Aaltonen Asko Myllymäki Jorma Niemi mureiden varaosat Työkoneet, kuivurit Tuotantotarvikkeet Vilkauppa Aspelin Maatalouskoneiden, Markku Koskelainen Ki Taru Lukka Noora Lappalainen Juhani 09-8 Timo 2, Markku Koskelainen Petteri Perttola Bengt Taru Lukka Lappalainen Juhani Mikkola i2617 Markku Kostiainen Markku Koskelainen 66 rv varaosat u PekkaKoskela Kaartinen 75 ijä at Jaakko Perttula Harri Aaltonen Asko Myllymäki Jorma Niemi mureiden varaosat -4 Pekka Kaartinen Mika Korhonen sk rm 00 Puh uu Pekka Kaartinen Mika Korhonen Nu Ari Laine 04 lis Pekka Kaartinen Mika Korhonen Pekka Paanen n Mika Teol Puh. 760Korhonen Puh ne Puh pienkoneet 0,6716 ai (09) rn traktoreiden pui Po (03) tu Ari Laine i (03) 6650 (03) (03) (03) (03) ka Pekka Paanen an (09) 6712 Riih im (09)äk ukka mureiden varaosat varaosat Jaakko Perttula Harri 03 Aaltonen Asko Myllymäki Jorma Niemi , Lu 13(03) (03)k-maatalous.fi Pekka (03) Ari Laine (03) (03)k-maatalous.fi k-maatalous.fi k-maatalous.fi eenlinna Häm (03) Paanen 6/ E KIRJ Hämeenlinna (03) , Mestarintie 8 (03) (03) (03) Mäntsälä Hämeenlinna (03) (03) Hämeenlinna Riihimäki SP:Nurmijärvi Hämeenlinna , Okkalantie.fi us lo ta aa Pornainen , Kirkkotie 197 Riihimäki , Teollisuuskatu 6 Hämeenlinna , Luukkaankatu 4 Lapinjärvi , Lapinjärventie 14 A Mäntsälä , 2 Maisalantie , Mestarintie 8 Nurmijärvi , Okkalantie Tomi Korpisaari , Mestarintie6 8 Nurmijärvi , Okkalantie 2 Pornainen Riihimäki , Teollisuuskatu , Kirkkotie 197 kauppias OUS AATAL M K K-MAATALOUS KORPISAARI Kirje 6/2013. Osoitelähde: K-maatalous asiakasrekisteri. K-MAATALOUS KORPISAARI K-MAATALOUS KORPISAARI K-MAATALOUS Pornainen , Kirkkotie 197 Riihimäki , Teollisuuskatu 6 Puh A Hämeenlinna , Luukkaankatu 4 Lapinjärvi , Lapinjärventie Hämeenlinna , Luukkaankatu 4 Lapinjärvi , Lapinjärventie 14 A Mäntsälä , Maisalantie 17 Työkoneet, kuivurit Tuotantotarvikkeet Vilkauppa Maatalouskoneiden, Työkoneet, kuivurit Tuotantotarvikkeet Vilkauppa Vilkauppa Maatalouskoneiden, Vilkauppa 3800, Myymälämyynti Työkoneet, kuivurit Tuotantotarvikkeet Maatalouskoneiden, Työkoneet, Työkoneet, kuivurit Tuotantotarvikkeet Vilkauppa Maatalouskoneiden, Mäntsälä Maisalantie 17 pienkoneet traktoreiden puipienkoneet traktoreiden pui pienkoneet vilkauppa hevostarvikkeet Harri Aaltonen Noora Lappalainen (03) Asko Myllymäki Juhani Mikkola (03) Jorma Niemi Taru Lukka Puh (03) K-MAATALOUS KORPISAARI Hämeenlinna Nurmijärvi , Okkalantie 2 Riihimäki , Teollisuuskatu 6 Hämeenlinna , Luukkaankatu 4 Mäntsälä , Maisalantie 17 Vilkauppa traktoreiden pui- pienkoneet traktoreiden puivaraosat Lapinjärvi mureiden varaosat varaosat Jaakko Perttula HarriPerttula Aaltonen Asko Myllymäki Jorma NiemiNiemi mureiden varaosat varaosat Jaakko Aaltonen Myllymäki Jorma Niemi mureiden varaosat varaosat Markku Koskelainen Jaakko Harri Aaltonen Harri Asko Myllymäki Asko Jorma mureiden varaosat AriPerttula Laine PekkaKorhonen Paanen Ari Laine Pekka Paanen Mika Ari Laine Pekka Paanen Ari Laine Pekka Paanen (03) (03) (03) (03) (03)(03) (03)(03) (03)(03) (03)(03) (03)(03) (03) (03) (03) (03) (03) (03) K-MAATALOUS K-MAATALOUS KORPISAARI K-MAATALOUS KORPISAARI K-MAATALOUS KORPISAARI k-maatalous.fi K-MAA , Mestarintie 8 Nurmijärvi 0100, Mestarintie 8 8Mestarintie , Okkalantie 2 2Okkalantie , Nurmijärvi , , Mestarintie Nurmijärvi , Okkalantie Pornainen , Kirkkotie 197Riihimäki 662,662, Kirkkotie ,260, Teollisuuskatu 6 Teollisuuskatu Pornainen , Riihimäki , Pornainen Kirkkotie 197Kirkkotie 197 Riihimäki Teollisuuskatu 6 Pornainen Lapinjärvi , Lapinjärventie Hämeenlinna 14 AHämeenlinna Lapinjärvi , Lapinjärventie 14 Lapinjärventie A14 A , Luukkaankatu 4 Lapinjärvi 0720, 14 A Hämeenlinna 660, Luukkaankatu , Lapinjärventie , Luukkaankatu 4 Lapinjärvi Mäntsälä , Maisalantie 17 Mäntsälä , Maisalantie 17 Mäntsälä , Maisalantie 17 Tuotantotarvikkeet, Uusmaalainen Vilkauppa Työkoneet Lauri Männikkö asiakasrekisteri. Jaakko Perttula Pekka Kaartinen (03)

12 Tie- kiinteistöhoidossa urakointimahdollisuuksia Tuoreen kyselyn mukaan tie kiinteistöhoitoyritykset arvostavat Uudellamaalla maatalousyrittäjien koneurakoinnin ammattitaitoa haluavat lisätä palveluiden ostoa heiltä. Myös kaupunkien kuntien kokemukset viljelijöiden koneurakoinneista ovat pääosin positiivisia ne tkossa teettävät yhä enemmän töitä alihankkijoilla. Töiden kirjo on laa kaikille halukkaille yleensä löytyy sopivaa tekemistä. Palveluiden ostat toivovat urakoitsijoilta aktiivisuutta yhteydenotto, jotta töistä päästään neuvottelemaan sopimaan. Viime elokuussa järjestettiin Urakka-hankkeen toimesta Vihdissä Pukkilassa iltatilaisuudet, joissa koneurakoitsit pääsivät tapaamaan keskustelemaan tie- kiinteistöhoidon urakointimahdollisuuksista palveluiden ostajien kanssa. Tilaisuuksissa toimintaansa työkohteitaan esittelivät tie- kiinteistöhuoltobisneksen neljä suurta toimia; Destia Oy, YIT Rakennus Oy, ISS Palvelut Oy Lassila & Tikano Oyj. Tilaisuuksissa keskityttiin Uudenmaan työkohteisiin, mutta kysyntää alihankkijoista on yritysten mukaan ympäri Suomen. Ensi talven lumityöt ovat jo sovittu, mutta uusia työtilaisuuksia tulee tkuvasti ammattitaitoisista urakoitsijoista on aina kysyntää. Urakka-hankkeessa tehdyssä viljelijäkyselyssä pahimpana koneurakoinnin laajentamisen kehittämisen esteenä nähtiin töiden kausiluonteisuus. Erityisesti kasvinviljelytiloille sopivat maatalouden sesonkien puolesta hyvin talvikauden tie- kiinteistöhoitotyöt. Maatalousyrittäjällä kilpailuetu Maatalousyrittäjillä on merkittäviä kilpailuetu tarjota palveluitaan tie- kiinteistöhoidon alihankintoihin. Ensinnäkin he ovat jo val- Koneurakointiyrittäjä Tapio Toivanen Vihdistä. miina lähellä hoidettavia kohteita heillä on erittäin hyvä paikallistuntemus niin työkohteista kuin sen käyttäjistä. Etenkin lumen auraus on kätevintä, jos työn voi aloittaa melkein kotipihalta. Nykyaikainen traktorikalusto soveltuu hyvin II III luokkien tienhoitotöihin lisäksi useat maatalousyrittäjät pystyvät toimittamaan teiden ylläpidossa käytettävää soraa tai mursketta. Liikenneympäristön kiinteistöalueiden viherhoitotöiden asiantuntemus on viljelijöillä jo valmiiksi hallussa, mikä on selvä kilpailuetu muihin koneyrittäjiin verrattuna. Urakointitöitä laidasta laitaan Tie- kiinteistöhoitoalan ostettavien urakointitöiden kirjo on laa. Viljelijän onkin hyvä miettiä, mitä urakointitöitä mihin aikaan hän pystyy parhaiten yrityksille tai julkiselle sektorille tarjoamaan. Lumen aurauksen poisajon sekä teiden pihojen hiekotuksen lisäksi talvikaudella tehtäviä töitä ovat muun muassa polanteiden tasaus lumivallien madallus keväällä. Erityisesti taamissa kevyen liikenteen väyliä on paljon niiden talvikauden hoitotyöt tehdään pääsääntöisesti traktorikalustolla. Aurausviitoitusten pystytys työllistää muutaman urakoitsin syksyllä samoin keräys keväällä. Sorateitä hoidetaan kesäkaudella lanauksin, sorastuksin pölynsidonnalla. Liikenneympäristön hoitotöitä ovat muun muassa pientareiden niitot, raivaukset, liikennemerkkityöt, aitatyöt, päällystepaikkaukset siltojen hoitotyöt. Tienvarsien pusikoiden raivaukset silppuavalla tai murskaavalla lait- 12 Uusmaalainen

13 hyviä maatalousyrittäjille teella onnistuvat vähäisin muutoksin metsän hoidossa raivauksiin käytetyllä kalustolla. Kaivinkoneyrittäjillekin löytyy urakointimahdollisuuksia tienhoidossa. Vuosittain kunnostetaan pitkiä pätkiä teiden avo-ojitusta, uusitaan tierumpu keväällä kortaan routavaurioita. Tie- kiinteistöhoidon urakointipalveluita voi lähteä tarjoamaan ilman traktoriakin. Esimerkiksi liikenneympäristön kiinteistöalueiden viherhoitotöihin kuuluu useita käsityötä vaativia töitä kuten nurmikoiden, puiden istutusten hoitoa. Liikenneympäristön hoitoon kuuluvat myös liikennemerkkien oikaisut pesut, levähdys- paikoitusalueiden siivoukset jätehuolto. Kiinteistöjen piha-alueilla osa lumitöistä hiekotuksesta on kätevintä tehdä käsityönä. Urakoitsijoilta vaaditaan aktiivisuutta Koneurakoitsin kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä yrityksiin päin ilmoittaa yhteystietonsa oman halukkuutensa olla mukana tarjoamassa palveluita. Tarjouspyyntöjen aikatauluista saa tietoa parhaiten suoraan firmojen yhteyshenkilöiltä. Alihankintasopimukset räätälöidään tehdään jokaisen yrittäjän kanssa erikseen. Sopimusten pituus vaihtelee työn sen tarjoan mukaan. Sopimus voi olla vain yhden talven kattava tai samalla voidaan sopia kahden tai kolmen vuoden töistä. Kuntien kaupunkien sekä seurakuntien tekemät alihankintasopimukset ovat pääsääntöisesti yli vuoden mittaisia. URAKKA-hanke kehittää urakointipalveluita Uudellamaalla toteutettavan URAKKA- hankkeen päätavoitteena on tuottaa koneurakoitsijoiden käyttöön ratkaisumalle taloudellisesti järkeviin koneinvestointeihin töiden organisointiin. Lähtökohtina ovat urakointimahdollisuuksien kartoitus tieto asiakkaiden tarpeista sekä toisaalta urakoitsin omat resurssit tavoitteet. Hankkeen tuloksista hyötyvät sekä koneurakoitsit että urakointipalveluiden ostat. Hanketta toteuttavat yhteistyössä TTS Työtehoseura, MTK-Uusimaa ruotsinkielinen tuottaliitto NSP. Hanketta rahoittaa Uudenmaan Ely-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Eerikki Kaila TTS Uuden sukupolven yrittäjät arvostavat konkreettisia hankkeita Yrittäjätapaamiset, joita Urakka-hanke järjesti tämän vuoden elokuussa, olivat hyvin konkreettisia hyödyllisiä, sanoo koneurakointiyrittäjä Tapio Toivanen Vihdin Nummelasta. Itse hän osallistui Nummelassa järjestettyyn tilaisuuteen kertoo saaneensa tapaamisen kautta useita tarjouspyyntöjä uskoo saavansa uusia tarjouskyselyjä tkossakin. Tapion mielestä on hienoa, että Urakka-hanke on näin käytännön tasolla ryhtynyt toimimaan, jotta koneurakoitsit urakointipalveluiden ostat pääsivät yhdessä tapaamaan keskustelemaan alan asioista. Lisäksi Tapio on mielenkiinnolla seurannut Urakka-hankkeen koulutuspäivien ankohtaisia teemo, joita hän pitää hyvin tärkeinä. Marraskuussa tulossa oleva koulutuspäivä Kannattaako laatuun satsata? vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta haasteelliselta näinä hintakilpailuaikoina, Tapio toteaa. Yrittäjyys käytännön yritystoiminta vaati tkuvaa omaan osaamisen parantamista tietää maanviljelijän poika, joka aktiivisesti seuraa oman toimialansa kehittymistä. Koneurakointi PT- Koneet Oy:ssä vaihtui vetovastuu Tapion isän, Pentti Toivasen perustama Koneurakointi PT- Koneet Oy aloitti toimintansa maatilan yhteydessä 1985 Vihdin Nummelassa, Vesikansan kylässä, joka on edelleen yrityksen kotipaikka. Vuoden 2012 alussa yrityksen vastuu siirtyi Pentin kolmelle lapselle. Pentti Toivanen viljelee edelleen noin 100 hehtaarin luomutilaansa. Hän on halukas siirtämään maatilan lapsilleen esimerkiksi käyttäen maatila-yhtymämallia, jolloin vanhaisäntäkin voisi vielä olla mukana maataloustöissä. PT- Koneessa työskentelee tällä hetkellä kolmen oman perheen jäsenen lisäksi kolme ulkopuolista työntekijää. Työntekijöihin kuuluu myös Tapio Toivasen äiti omistajiin kuuluva sisko, jotka hoitavat talouspuolta laskutusta. Yrityksessä työskentelee myös timpuri aliurakoitsi joka aa tarvittaessa yrityksen kuorma-autoa. Yrityksen konekanta koostuu mm erikokoisista telakaivinkoneista kaivurikuormaajista. Teiden katujen sekä kiinteistöjen ympärivuotista kunnossapitoa varten on useita erikoisvarusteita. PT- Koneet keskittyy pääasiassa verkostorakentamiseen kuten kaukolämpö-, tietoliikenne- muihin kunnallisteknillisiin töihin maanrakennustöihin sekä teiden että katujen kunnossapitoon. Yritys pystyy tarjoamaan kattavasti palvelu rakennusliikkeille, kaupungeille, kunnille, tiekunnille sekä yksityisille henkilöille. Christer Gustafsson Urakka-hanke MTK-Uusimaa Uusmaalainen 13

14 Maatalousyrittäjän hyvinvointi asiaa rentoutumista Monien tutkimusten mukaan maatalousyrittäjiä kuormittavat eniten työn sitovuus, taloudelliset huolet epävarmuus. Isot investoinnit ovat kasvattaneet riskejä erikoistuminen sekä erilaiset paperityöt tarkastukset ovat lisänneet työmäärää. Myös ihmissuhteisiin voi liittyä monenlaisia ongelmia. Koska maatalousyrittäjällä ei ole palkansaajien tavoin työyhteisöä tukenaan, hän voi helposti jäädä ongelmineen yksin. Tutkimusten mukaan ihminen kokee itsensä sitä terveemmäksi, mitä enemmän hänellä on sosiaalista pääomaa. Sosiaalista pääomaa kasvattavat sosiaaliset suhteet, yhdistystoiminta, luottamustoimet yhteisöllisyys. Sosiaalisen pääoman yhteys koettuun terveyteen säilyy, vaikka muiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden kuten iän, sukupuolen pitkäaikaisen sairauden vaikutukset vakioidaan. Hyvinvointipäivän yhtenä tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä kasvattaa sosiaalista pääomaa. Päivä tarjoaa mahdollisuuden arjesta irrottautumiseen keskusteluun myös toisten yrittäjien kanssa. ssa Haikon Kartanossa pidettävä hyvinvointipäivä tarjoaa maatalousyrittäjille konkreettista apua, olipa mieltä painava asia iso tai pieni. Päivän aikana on tilaisuus keskustella psykologi Pirkko Lahden kanssa luottamuksellisesti maksutta. Ratkaisu elämäntilanteeseen voi löytyä keskustelusta, eri vaihtoehdoista tai yrittäjän johdattamisesta avun lähteille. Psykologi Pirkko Lahdella on pitkä kokemus paljon tietoa erilaisista auttamismahdollisuuksista. Pirkko Lahden mietteitä hyvän elämän edellytyksistä voit lukea oheisesta artikkelista. Hyvinvointipäivän aikana voi ottaa selvää myös omasta sosiaaliturvasta. Paikallinen Mela-asiamies Monica Oljemark neuvoo tai häneltä voi halutessaan varata an, jos asia sitä vaatii. Paikalla on myös lomituksen asiantunti. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Melan, MTK-Uusimaan Lähitapiolan kanssa. Oheisena Hyvinvointipäivän tarkempi ohjelma. Mela tukee maatalousyrittäjän Maatilayrittäjän määräaikaishuolto maanantaina Haikon kartano, Haikkoontie 114, 9.30 Kahvi 9.50 Tilaisuuden avaus, järjestöagrologi Martti Mäkelä Tuottan puheenvuoro, maatalousyrittäjä Kallepekka Toivonen Arjessa ksaminen, psykologi Pirkko Lahti Tauko Ankohtaista LähiTapiolasta Ankohtaista lomituksesta, asiantunti Marketta Ahlstén Ruokailu Melan työhyvinvointityö arpaiset, asiantunti Sirpa Havu Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella psykologin sosiaaliturvan asiantuntijoiden kanssa. Mukana myös Mela-asiamies Monica Oljemark yhdistysten vuoden alueasiamies Tui Rantalainen. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuden lopuksi osallistujilla on mahdollisuus käyttää Haikon kylpylän sauno, HyvänOlon altaita Fitness Studiota 15 e/hlö (norm. 20 e). Ilmoittaudu viim YHTEISTYÖSSÄ hyvinvointia muun muassa kamalla aiheeseen liittyvää tietoa julkaisemalla esitteitä, tietokortte videoita. Mela-turva on maatalousyrittäjän sosiaaliturvan perusta. Jokaisen yrittäjän etu on huolehtia oman sosiaaliturvansa riittävyydestä oikeasta tasosta. Tule mukaan rentoon menoon leppeään tunnelmaan! Vakuutus- hyvinvointiyksikkö/ Sirpa Havu 14 Uusmaalainen

15 päivä Haikon Kartanossa Jaakko Holsti Hyvinvointipäivän asiantuntit vasemmalla Sirpa Havu Melasta psykologi Pirkko Lahti. Hyvän elämän edellytykset Ihmiset hakevat elämältään turvallisuutta. Turvallisuus on sekä taloudellista että sosiaalista turvallisuutta. Rahaa pitää olla kohtuullisesti, niin että se ei tuota päivittäistä ahdistusta. Raha ei tee hyvää mieltä, mutta se tuo mahdollisuuksia. Sosiaalinen turvallisuus on ihmisiä ympärillä. Me kaikki haluamme olla osa verkostoa, heimoa tuntea, että meitä arvostetaan meitä kuullaan yhteisössä. Huolehdi lähiverkostostasi Yksinäisyys on aina osin omaa syytä, kun ei ole lähtenyt liikkeelle pyydettäessä. Toisaalta yksinäisyyttä voi tulla ikääntymisen myötä, kun tutut ympäristöstä kuolevat. Omasta lähiverkostosta on pidettävä huolta ottaa yhteyksiä. Puhun usein arkunkantajista: Ihmisen arkun hautaan kantaa kuusi ihmistä. Missä ovat kantasi, jos sinulla on vaikea elämän tilanne. Huolehdi heistä silloin, kun menee hyvin kun tarvitset heitä, saat heidät tueksesi. Mieti myös kenen arkunkantaksi itse asetut. Etsi positiivisia asioita Hyvään elämään kuuluu kohtalainen terveys. Juuri kukaan ei ole täysin terve. Iän myötä erilaiset kroonisetkin sairaudet lisääntyvät. Tärkeää on, että ei jää sairautensa vangiksi, vaan pyrkii raamaan kivun näkee samalla positiivisia asioita. Jokaisessa päivässä on taatusti onnenhetki kaunis hymy, iloinen tervehdys, lapsen ilo jne. Etsi se. Harrasta työn vastapainoksi Harrastukset rakentavat ihmistä. Yhteiskunnan tulee tarjota harrastuksia, mutta itse tulee ne etsiä toimia. Erilaisten asioiden yrittäminen tuo avaruutta omaan persoonaan. Nuku riittävästi Mieli tarvitsee enemmän unta kuin keho. Unessa aivot lepäävät alitajunta työstää vaikeaksi koettu asioita, mutta myös hyviä asioita. Jokainen uni on viesti itselle, myös painainen. Syö hyvillä mielin Älä syyllisty kaloreista. Nauti hyvästä ruoasta syömisestä Syöminen on symbolisesti elämän tkamista. Tee itsellesi päivärytmi Työssä ollessa päivärytmi onkin itsestään selvästi olemassa. Päivärytmi myös kantaa vaikeiden tilanteiden yli. Liiku itsellesi terveyttä Kävely juokseminen ovat psyyken hoidon kannalta parhaita liikuntalaje. Kävellessä atukset kirkastuvat, paha olo haihtuu ahdistuskin katoaa tai lientyy. Muista tuki-ihmisiäsi! Huolehdi heistä! Pirkko Lahti, Psykologi Uusmaalainen 15

16 Yhdistysten vuosi Itä-Uudenmaan yhdistykset kokoontuivat suunnittelemaan helmikuun alussa Yhdistysten Vuoden tapahtumia. Tuusulan seudun yhdistyksen johtokunta talkoili pääsiäisen tienoilla Sahrakalliolla puunkaatotalkoiden merkeissä, kuvassa Markku Tatti, Esa Heikkilä Arto Hanelius. Taustalla yhdistyksen omistama Sahrakallion rantahuvila. Sahrakallion lisäksi Tuusulan seudun MTY:n jäsenet voivat vuokrata Himoksella olevaa mökkiä. MTK-Myrskylä järjesti 2 päivä toukokuuta 2013 ensi kertaa Myrskylän koululaisille tutustumispäivän maatalouteen Hannele Kaj Sjölundin, Arolan kartilalla. Samassa yhteydessä oppilaille koululle ettiin MTK:n julkaisema Maatilan Antimet-esite. Koulun oppilaat opetta kuuntelevat tarkasti emäntä Hannele Sjölundin esitystä yrittävät ratkaista kiperiä visailutehtäviä. MTK-Lohn Maatalouspäivänä Lohnsaaren koulu tutustui Kaj Klingen opastuksella puimurin salaisuuksiin. Mukana kuvassa Länsi-Uusimaan-lehden kuvaa Teemu Vestovuo oppilaat Alma, Eemil, Jimi Jori. Mäntsälän MTY on hankkinut Vierumäeltä kaksion kokoisen lomaosakkeen, jota jäsenet voivat vuokrata huokeaan hintaan. Lomaosakkeen tupaantuliaistunnelmissa vasemmalta Pekka Nummela, Mikko Kuisma, Antti Nikula Mar Laine. Kevään aikana maataloustuottain- sekä metsänhoitoyhdistykset koivat kuntapäättäjäoppaita valtuuston jäsenille virkamiehille. Oppaassa kerrotaan mm., miten päättäjien tulisi huomioida lähiruoka, ympäristö- maapolitiikka kunnan päätöksenteossa. Mäntsälässä oppaat ettiin huhtikuun valtuuston kokouksessa. Kuvassa vasemmalta Pekka Nummela (MTK- Mäntsälän pj.), Antti Nikula (kuluttavastaava), Esa Siikaluoma (kunnan hallintojohta), Jarmo Sulopuisto (MHY-Uusimaa), Esko Kairesalo (kunnanjohta) Anna Helin (valtuuston pj.). 16 Uusmaalainen

17 Yhdistysten vuosi Itäiset tuottayhdistykset (Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pornainen,, Pukkila) järjestivät heinäkuussa yhteisen virkistäytymispäivän n Emäsalon Seikkailulaaksossa. Päivään sisältyi leikkimielistä kisailua, joissa mitattiin mm. tuottajien kirkkovenesoutu- sekä erätaito. Toivottavasti kirveen heittotaito ei oteta tositoimiin. Päivän kruunasi upea ilma, makkaranpaisto leppoisa yhdessäolo. Lisää kuvia tekstein n reppu-sivuilta. MTK-Helsingin jäseniä lähdössä Kunnolla elämänlaatua - hankkeen sauvakävelyopastukseen 4.6. Töölönlahdella. Okealla Kondis kohilleen yrityksen ohat Kati Laine Teukka Niskanen. MTK-Vihti oli mukana Vihtipäivien wuosisatamarkkinoilla, joissa kävijöitä oli noin Yhdistyksen ständillä vierailleet osallistuivat tietovisaan saivat matkaan herneitä naiset auringonkukan. Visailijoiden kesken arvottiin kävelysauvat. Kuvassa teeman mukaisesti pukeutuneena Mar Niemi (vasemmalla), Eerikki Vilnen Tui Trochel. MTK-Nurmijärvi järjesti viidennen syysretkensä Portugaliin. Viiden päivän reissun aikana käytiin mm. Quinta Velhan vuohitilalla, Jose Maria da Fonsecan muscato-viinitilalla, sihgtseeing-illallisella laivalla Lissabonin edustalla Conpanhia das Leziriaksen tilalla, jossa on viininviljelyä, oliivitarho, korkki-tammimetsiä, kilpahevosia riisin viljelyä. Mukana matkalla oli yhteensä 28 henkilöä. Tänä vuonna MTK-Nurmijärven jäsenmatka suuntautuu Tsekkeihin. Lissabonin lähellä Quinta Velhan vuohitilalla päästiin kokeilemaan vuohenjuuston tekemistä. An Toivonen esittelee ylpeänä tekemäänsä juustoa, kun Tar Myyrinmaalla on työ vielä kesken. MTK on nimennyt v yhdistysten vuodeksi. Vuoden teeman mukaisesti maataloustuottain yhdistyksissä on järjestetty mm. koululaisille tutustumiskäyntejä maatiloille, pellonpiennartilaisuuksia, elomarkkinoita saunailto. Keväällä lähes jokainen yhdistys luovutti järjestön tekemän kuntapäättäjäoppaan oman kuntansa valtuuston jäsenille. Tällä aukeammalla on muutamia kuvia tapahtumista eri puolilta Uuttamaata. Uusmaalainen 17

18 Maailman vilsato Maailman vilntuotanto kasvoi suurimmaksi koskaan, mutta silti viln varastotasot kasvavat vasta viime kautta edeltävälle tasolle. Kevään 2014 kylvöjä kannattaa alkaa suunnitella ajoissa, jotta pystytään tuottamaan sitä vila, jota markkinat kaipaavat. Vanhan sanonnan mukaan markkinat eivät ole kenenkään puolella tai ketään vastaan vaan ne ovat samat kaikille. Viljojen hintojen vaihtelu kuuluu normaaliin markkinoiden toimintaan. Maailman vilntuotanto saavuttaa uuden ennätyksen satokaudella 2013/14, 1930 miljoonaa tonnia. Suurta tuotannon lisäystä selittävät pohjoisen pallonpuoliskon hyvin onnistuneet sadot tärkeillä tuotantoalueilla EU:ssa, USA:ssa Kanadassa sekä Venäjällä Ukrainassa. Eteläisellä pallonpuoliskolla satonäkymät eivät sen sian ole yhtä hyvät, mm. suuressa vilntuottamaassa Argentiinassa vilsato on kärsinyt epäedullisista säistä. Myös Kiina joutuu tuomaan suuren määrän vila kuluvalla satokaudella, koska sen oma sato ei riitä kattamaan valtavan väestön kulutusta. Myös Suomen vilsato kasvaa edellisestä kaudesta tonnilla 3,9 miljoonaan tonniin. Euroopan vehnäsato laadukas Maailman vehnän satoennustetta on nostettu pohjoisen pallonpuoliskon sadonkorjuun edetessä. Lokakuun alkupuolella vehnän hinta on kuitenkin vahvistunut johdannaiskaupassa (esim. Ranskan Euronext/Matif-futuurit), mutta fyysisen viln ostat ovat edelleen varovaisia odottavat mihin suuntaan hinnat alkavat kehittyä. Eurooppalaista vehnää on laivattu runsaasti EU:n ulkopuolelle, samoin vienti on ollut aktiivista Mustan meren maista. Vehnänhinto ovat vahvistaneet mm. Ukrainan Venäjän vaikeudet syysvehnän kylvöissä, joiden arvellaan selvästi jäävän viime vuotta pienemmiksi. Keväällä nyt kylvämättä jääville pelloille laitetaan kevätvehnän sian etupäässä maissia, ohraa öljykasve eli odotettavissa olisi, että näiden maiden vehnäala jää tätä vuotta pienemmäksi. Euroopassa vehnäsato on myös laadukasta, myllykelpoisen osuus on 72 %. Suomen vehnäsato on n tonnia myös se on laadultaan hyvää josta riittää kotimaan käytön jälkeen vietävää n tonnia. Lopullinen vientimäärä riippuu paljon satokauden vilmarkkinoista, minkään viln vienti ei ole koskaan automaatio vaan edellyttää yhteisen näkemyksen löytämistä myyjiltä ostajilta. Ohraa runsaasti vientiin Ohrasato on Euroopassa suuri myös Suomen ohrasato kasvoi edellisvuodesta tonnilla 1,8 miljoonaan tonniin. Käytännössä viime keväänä koettua ohran alijäämätilannetta ei tulla näkemään Suomessa tällä kaudella ohraa riittää kotimaan käytön lisäksi runsaasti myös vientiin. Vienti on haettava EU:n ulkopuolelta, sillä eurooppalaiset rehuohramarkkinat ovat melko tukkoiset suuresta sadosta johtuen. Ohra on laadukasta: se on hehtolitrapainoltaan 68-kiloista mallasohra yli 70-kiloista. Valkuaisen määrä on ollut mallasohrassa keskimäärin 10,6 % se on jyväkooltaan viime kautta hieman suurempaa. Kauran hinta alamäessä Myös kauraa tuotettiin EU:ssa aiempaa enemmän. Suomessa tuotettiin reilu 1,2 miljoonaa tonnia, joka on n. 15 % EU:ssa tuotetusta kokonaismäärästä. Viimeisen vuosikymmenen aikana kauran vienti on muuttunut paljon, mutta se on edelleen Suomen tärkein vientivil. Vielä 2000-luvun alussa suurin osa kaurasta päätyi USA:n rehumarkkinoille, mutta nykyisin valtaosa kaurasta viedään keskieurooppalaisiin kauramyllyihin suurimon raaka-aineeksi. Näillä käyttäjillä 18 Uusmaalainen

19 uuteen ennätykseen on pääosin samat laatuvaatimukset kuin kotimaankin suurimokäytössä siksi viln laatu on tärkeä asia; kauran laatuun kannattaa siksi panostaa nykyiset lajikkeet antavat hyvän satovasteen mm. kasvinsuojeluaineille. Kauran hinta on laskenut tämän satokauden alussa merkittävästi siihen on olemassa muutama syy ylitse muiden. Parista aiemmasta vuodesta poiketen Ruotsin kaurasato muodostui sekä määrältään mutta etenkin laadultaan hyväksi se on ottanut asemiaan takaisin eurooppalaisilla loppukäyttäjillä. Myös toisessa suuressa kauramaassa Iso-Britanniassa kaurasato kasvoi merkittävästi, joten markkinoilla on tällä hetkellä runsas tarjonta. Myös Atlantin takana Kanadassa kaurasadosta näyttää tulevan erinomainen sekä määrältään että laadultaan Kanadan kaura päätyy suurimmaksi osaksi Yhdysvaltojen markkinoille. On huomattava, että maailman vilmarkkinoilla pienen tuotteen, kuten kauran, vaihtelut suuren kysynnän ylitarjonnan välillä voivat olla merkittäviä. Siksi laadukkaan kauran tuotantoon kannattaa panostaa edelleen myös kesällä 2014, sillä emme vielä tiedä, miten kaurasato onnistuu EU:ssa Pohjois-Amerikassa tämä vaikuttaa suoraan hinnanmuodostukseen. Mitä kylvöön vuonna 2014 Uudellamaalla lukuisat viln käyttömuodot ovat lähellä, mm. valtaosa Suomen leipävehnästä uhetaan usealla myllyllä kohtuullisen rahtimatkan päässä. Samoin mallasohran käyttö on keskittynyt Uudenmaan lähialueille. Edelleen vientisatamia on tarjolla lukuisia, joista tärkeimmät ovat Naantali Loviisa. Tavoitteena on kylvää sitä vila, jota markkinat kysyvät. Ensi kaudellakin markkinoita on laadukkaalle myllyvehnälle sekä kotimaassa että viennissä, samoin hyvälle mallasohralle. Elintarvikekauran käyttö on vahvaa sekä kotimaassa että myös viennissä mm. Loviisan kautta. Rehuohraa kannattaa kylvää vain viljelysopimuksia vastaan, sillä rehuohran käyttöpaikko on alueella rajoitetusti vientinäkymin vaikuttavat mm. Mustan meren maiden ohrasadon onnistuminen. Neonikotinoidien eli öljykasvien peittausaineen käyttökiellosta huolimatta öljykasvit ovat varteenotettava vaihtoehto myös ensi kevään kylvöihin tasapainottamassa vilntuotantoa viljelykiertoa. Ensi kauden vilmarkkinoiden tilanteesta ei voi sanoa vielä mitään varmaa, sillä niihin vaikuttavat monet Suomesta suomalaisten toiminnasta riippumattomat tekijät. Lähtökohtaisesti voi kuitenkin sanoa, että hyvälaatuiselle käyttötarkoituksen mukaiselle villle on aina helpompi löytää markkinoita kuin juuri kauppakelpoisuuden vähimmäisvaatimukset täyttävälle tavaralle. Ilkka Pekkala vilkaupan tuotepäällikkö Rautakesko Oy Maanomistailta Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea MTK-Uusimaa järjestävät alueen maatalousyrittäjille maanomistaillan Gårdskullan kartanossa, Siuntiossa. Ohjelma: Maapolitiikka- kaavoitusasiat: Markku Tornberg, MTK Hyödyke- korkoriskien hallinta: Timo Jaakkola, Nordea Ankohta klo 18 Tapahtumaan vapaa pääsy Ennakkoilmoittautumiset mennessä: tai Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Uusmaalainen 19

20 Uudenmaan liitto valmistautuu seuraavan maakuntakaavan laadintaan Maaseutu nousemassa laasti esille kaavassa Loppuvuodesta käynnistyy Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaavan suunniteltu sisältö koskettaa myös maaseutua. Kaavan teemojen valinnasta käydään syksyn aikana keskustelua. Vahvimmin esille nousseita aiheita ovat viherrakenne, kulttuuriympäristöt, vapaa-an asuminen palvelut, tuulivoima, logistiikka elinkeinot. Maakuntakaava tehdään yli kuntarajojen koko Uudenmaan 26 kunnan alueelle. Valmistuttuaan tämä yleispiirteinen, pitkän aikavälin maankäyttösuunnitelma tulee ohamaan kuntien yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Kaavalla on siis vaikutuksensa siihen, millaiseksi uusmaalainen maaseutu tulevina vuosikymmeninä kehittyy. Vaihekaavasta puhutaan siksi, että nyt käsitellään vain tiettyjä maankäyttömuoto täydennetään jo hyväksyttyjä maakuntakaavo. Viime maaliskuussa hyväksytty parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana oleva 2. vaihemaakuntakaava määritteli Uudenmaan kasvun suunnat, liikennejärjestelmän, kaupan palveluverkon maakunnan kyläverkon. Lukuisat selvitykset pohjustavat kaavatyötä Uusmaalainen maaseutu on elinvoimainen voimavaroiltaan monipuolinen. Siinti metropolimaakunnassa antaa monia mahdollisuuksia tulevaisuudelle; kuluttat ovat lähellä tuotteille palveluille on laat markkinat. Perinteisen maa- metsätalouden lisäksi valtte ovat erikoistuotteet, matkailu sekä erilaiset harrastus- virkistyspalvelut. Muun muassa näiden taaman ulkopuolisten elinkeinojen laajuus merkittävyys kartoitetaan, kun kaavateemoista tehdään selvityksiä tulevien kaavaratkaisujen pohksi. Uudenmaan laajimman maankäyttömuodon eli maa- metsätalouden toimintaedellytykset otetaan kaavatyössä huomioon. Selvitykset eri ilmiöiden nykytilasta kehityssuunnista antavat meille kaavoittajille tarpeellista tietoa kaavan merkintöjen suunnittelulle. Hyödynnämme työssä tuoretta paikkatietoaineistoa uusimpia analyysimenetelmiä, kertoo kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka Uudenmaan liitosta. Paikan päällä tehtävät maastotyöt täydentävät kaavan tietopoha. Kartoitukset ajoittuvat kesään Selvitysvaiheen tulokset tavoitteet kootaan kussakin teemassa kehityskuviksi. Tarkoituksena on arvioida vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia etsiä keino maakunnan sen alueiden elinvoimaisuuden kestävän kilpailukyvyn tukemiseksi. Kehityskuvissa maaseutu sen kehittäminen on tietenkin myös mukana, muistuttaa Mansikka. Tällä kaavakierroksella tarkastellaan edellisiä kattavammin maakunnan viherrakennetta, eli kasvullisia alueita niiden muodostamaa verkostoa kokonaisuutena. Yhtenä kaavan tavoitteena on turvata viherrakenteen ihmisille tarjoamat hyödyt myös tulevaisuudessa muun muassa välttämällä maa- metsätalousalueiden pirstomista. Virkistys- suojelualueet sekä muu ekologinen verkosto päivitetään osana viherrakennetta. Myös maakunnallisesti arvokkaat Mikä maakuntakaava? Kartalla esitetty lakisääteinen pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta alueidenkäytöstä. Yleispiirteisin kaava, ohje kuntien kaavoitukselle muulle alueidenkäytön suunnittelulle. Sovittaa yhteen valtakunnalliset maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudulliset tavoitteet. Tehdään kokonaiskaavana kaikista aluesuunnittelun kysymyksistä yhtäaikaisesti tai vaihekaavana valittujen aiheiden tai alueiden osalta. Laaditaan maakunnan liitossa, ympäristöministeriö vahvistaa. Jos päätöksestä valitetaan, korkein hallinto-oikeus tekee lopullisen päätöksen kaavan lainvoimaisuudesta. Vahvistettavaan kaava-aineistoon kuuluvat kaavakartta sekä kaavamerkinnät -määräykset. Selostuksessa perustellaan esitellään kaavan ratkaisu. kulttuuriympäristöt määritellään. Kulttuuriympäristöihin sisältyvät viljelymaisemat ovat osa kasvullista ympäristöä siten myös tukevat viherrakennetta. Maakuntakaavassa kulttuuriympäristöt nähdään niin matkailun vetovoimatekijänä kuin uusmaalaisen maaseutuasumisen identiteettitekijänä, mutta myös osana maaseudun monipuolisia elinkeino, kertoo maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen. Kaavatyötä kannattaa seurata kommentoida Uudenmaan liiton kaavoittajilla on edessään kolme vuoden työrupeama kaavan valmistelussa. Mukana työssä on laa joukko kuntien asiantuntijoita muiden tahojen osaajia. MTK:n metsänomistajien liiton edustat ovat mukana kaavan asiantuntiryhmissä tuomassa maaseutuelinkeinojen näkökulmaa valmisteluun. Kaikki kiinnostuneet voivat seurata työn etenemistä Uudenmaan liiton verkkosivuilla osoitteessa fi/4vaihemaakuntakaava. Tuleviin kaavaratkaisuihin kannattaa myös ottaa kantaa. Kaavatyö käynnistyy joulukuussa, jolloin kaikki halukkaat voivat kommentoida osallistumis- arviointisuunnitelmaa. Siinä kerrotaan kaavan tavoitteet, mitä kaavassa käsitellään kuinka vaikutuksia arvioidaan myös se, miten kaavan laadintaan voi osallistua. Luonnoksena kaava on tulossa nähtäville vuoden 2015 alussa. Silloin pääsee tutustumaan jo varsinaisiin kaavaratkaisuihin, joista Uudenmaan liitto toivoo mielipiteitä. Viranomaisten yksityishenkilöiden palautteen perusteella valmistelu tkuu ehdotusvaiheeseen. Kaavatyön päätöksistä vastaavat maakuntahallitus maakuntavaltuusto. Hallitus oha tiiviisti kaavan valmistelua. Maakuntavaltuusto saa kaavan hyväksyttäväkseen arviolta vuoden 2016 lopussa. Tämän jälkeen kaava matkaa ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Uudenmaan liitto 20 Uusmaalainen

21 Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan maisemaalueille tunnustusta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet edustavat Suomen maaseudun parhaimmistoa. Koko maan 156 alueesta yksitoista siitsee Uudellamaalla. Valtakunnallisesti arvokkaiksi määritellyt maisema-alueet on tarkistettu Uudellamaalla kuluneena kesänä. Inventoidut alueet ovat leimallisesti laajo maaseudun viljely- kulttuurimaisemia, joiden arvot ovat ihmisen aikaan saamia. Alueet edustavat Suomen maisemien parhaimmistoa. Työ on osa ympäristöministeriön käynnistämää koko maan kattavaa tarkistusinventointia. Valtioneuvosto tekee päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista kun koko Suomi on inventoitu, arviolta vuonna Edellinen päätös on kahdenkymmenen vuoden takaa. Alueraukset kommentoitavina lokakuun aikana Voimassa oleviin maisema-alueiden rauksiin on maastokäyntien perusteella tulossa tarkistuksia monin paikoin. Maisema on muuttunut rakentamisen, elinkeinotoiminnan umpeenkasvun myötä. Rauksiin on pyritty sisällyttämään kunkin arvokkaan maiseman ydinalue, kertovat inventoit Matleena Muhonen Mari Jaakonaho Uudenmaan ELY-keskuksesta. Inventoit muistuttavat, että raukset ovat suuntaa-antavia, eikä niitä ole tarkoitus tulkita pikkutarkasti. Paikallistuntemus on työssä onnistumisen kannalta arvokasta. Maisema-alueiden rauksiin toivotaan nyt asukkaiden, kyläyhdistysten muiden paikallisten toimijoiden mielipiteitä. Palautetta voi antaa Uudenmaan liiton verkkosivujen karttapalvelussa lokakuun an (www.uudenmaanliitto.fi). Uusiakin arvoalueita tunnistettu Kirkkonummen Porkkalanniemeä siihen liittyvää saaristoa esitetään nyt uudeksi arvoalueeksi. Porkkalan maisema-arvo ovat polveilevan tien peltoaukeiden vaihteleva pienipiirteinen maisema, vanha kyläasutus, kaunis ulkosaaristo sekä monipuolinen rakennettu kulttuuriympäristö. Toisena mahdollisena uutena alueena tutkitaan Raaseporin Bromarvia. Toiselle salpausselälle sijoittuva alue edustaa Uudenmaan varhaisinta maanviljelyskulttuuria. Harjumaastossa olosuhteet viljelylle ovat olleet poikkeuksellisen suotuisat. Seudun kylistä, kartanoista tiloista useat tunnetaan jo 1300-luvulta. Maisema muuttuu eikä sitä voi museoida Maanomistat ovat kyselleet, aiheutuuko arvokkaiden maisemaalueiden rauksista maankäytön rajoituksia. Maankäyttö- rakennuslaki sekä muu erityislainsäädäntö lupamenettelyt edellyttävät maiseman kulttuuriympäristöjen huomioimista maankäytön suunnittelussa jo nyt. Tilanne ei ole siltä osin muuttumassa. Maisema-arvot yhteensovitetaan muun maankäytön kanssa. Arvokkaat maisemat ovat syntyneet vuosisatojen aikana maaseudun monipuolisen elinkeinotoiminnan myötä, eikä kehitystä ole tarkoitus pysäyttää. On tärkeää, että maaseutu säilyy asuttuna, kehittyy elinkeinon harjoittaminen on siellä tkossakin kannattavaa. Muutokset voivat myös tuoda oman kulttuurikerroksensa maisemaan. Elinkeinonharjoittajille maisema-alueen statuksesta voi olla hyötyäkin. Valtakunnallisen maisemaalueen status voi auttaa esimerkiksi maaseudun tukimuotojen kohdentamisessa näille alueille, toteaa ylitarkasta Kirsi Hellas ELY-keskuksesta tkaa, että parhaiten näistä alueista huolehditaan pitämällä ne asuttuina viljeltyinä. Nyt on tärkein aika vaikuttaa Inventointi toteutetaan Uudenmaan liiton Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Työtä oha asiantuntiryhmä, jossa ovat edustat muun muassa alueen kunnista maatalouden tuottajärjestöistä. Raukset viimeistellään lokakuussa saatavan palautteen pohlta loppuvuoden aikana. Tämän jälkeen asiaa käsittelee ympäristöministeriö. Nyt on siis tärkein vaikuttamisen aika. Valtioneuvoston päätöstä saataneen odottaa vielä pari vuotta. Tämän jälkeen tarkistetut alueet merkitään maakuntakaavoihin, mahdollisesti jo Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaan. Kristiina Rinkinen maakunta-arkkitehti Uudenmaan liitto Uusmaalainen 21

22 Jäsenmatkalaiset Tšekin maa MTK-Uusimaan historian ensimmäinen ulkomaille suuntautunut jäsenmatka tehtiin viime huhtikuussa Euroopan sydämeen Tšekinmaahan. Ankohta oli tarkkaan harkittu; kevään tukihaku infot oli takana kylvövalmistelut vasta edessä. Vielä oli hetki aikaa irtautua arjesta nauttia aurinkoisesta Tšekinmaasta. Valitettavasti vain osuimme vuosisadan kylmimpään kevääseen Keski- Euroopassa. Aurinko ei juuri paistanut lämpötila oli jotakuinkin nollassa eli kelit olivat kotoisat. Mutta tämän emme antaneet häiritä vaan keskityimme näkemään kokemaan muutamassa päivässä mahdollisimman paljon. Tšekki on yksi entisen kommunistiblokin vauraimpia menestyneimpiä maita. Sen vaurauden poh löytyy jo 1300-luvulta, jolloin maan pääkaupungista Prahasta kasvoi yksi Euroopan merkittävimmistä kaupungeista. Tämä uskomattoman pitkä pääosin vauras historia näkyy vahvasti katukuvassa. Ei ole ihme, että Praha on yksi eniten matkailijoita houkuttelevista eurooppalaisista pääkaupungeista. Kaupunki lumoaa tällä keskiaikaisella, hyvin säilyneellä arkkitehtuurillaan. Prahan vanha keskusta kuuluu oikeutetusti Unescon maailmanperintökohteisiin. Yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä on 520 m pitkä Kaarlen silta 1300-luvulta, jolloin Praha oli jo yliopistokaupunki. Prahan Uusmaalaiset Steflin tilalla Etelä-Böömissä. linna on kaupunki kaupungissa, jossa on palatse, useita kirkko luostari. Byrokratia maatalouspolitiikan vihertyminen ahdistavat Tšekissäkin Emme keskittyneet Prahassa yksinomaan nähtävyyksiin vaan tapasimme paikallisten tuottajärjestöjen sekä paikallisen Mavin eli maaseutuviraston edustajia. Näissä tapaamisissa saimme pikakattauksen maan maataloudesta, jonka ohus osin hallinta on menneessä historiassa hyvin vahvasti liittynyt politiikkaan. Kommunismin kaatuminen 1989 merkitsi myös maataloudelle uutta aikaa; suurista kollektiivitiloista valtion tiloista alettiin siirtyä takaisin perheviljelmiin toisaalla uusosuuskuntiin. Muutos oli raju käytännössä maan maatalous taantui vuosikymmeneksi; esim. kotieläintuotanto supistui jopa 35 %. Vuosituhannen vaihteessa uudenlainen maatalousyrittäjyys alkoi löytää uomaansa tuotanto oli taas kasvussa. Lisää lääkettä maatalouden elpymiseen antoi osin maan EU-jäsenyys vuonna 2004, joka toi tullessaan investointi- tuotantotuet. Uusi aika oli koittanut aktiivisille, asioista perillä oleville viljelijöille. Maan vuokraus myös myynti kasvoi voimakkaasti, maataloutta alettiin jälleen tosissaan kehittää. Tämä kehittämistie on kantanut nyt hedelmää tuottajärjestön edustan mukaan viljelijät ovat siirtymässä Tšekin varakkaiden joukkoon. Mutta myös heitä ahdistaa EU:n maatalouspolitiikan w w w. a a r r e l e h t i.f i 22 Uusmaalainen

23 talouteen tutustumassa monimutkaisuus, byrokraattisuus sekä sen vihertyminen. Varmaankin antoisin maatila vierailukohteistamme oli Marek Steflin tila Etelä-Böömissä. Noin 540 ha:n tilaa hoitaa veljekset perheineen sekä työntekijöineen. Pellosta 340 ha on vuokramaata, jonka keskimääräinen hinta on noin 60 /ha. Tilalla oli 20 vuotta sitten 30 ha peltoa veljekset ovat ostaneet maata lisää 170 ha. Nykyinen pellon hintataso Böömin alueella on noin 4000 /ha. Tila muodostuu kahdesta tilaosasta, joista kartila on luomutuotannossa. Tällä hetkellä Stefleillä on 80 nautaa he viljelevät nurmen ohella ennen kaikkea ohraa pienemmässä mittakaavassa myös perunaa. Isäntä oli tyytyväinen yrityksensä menestykseen kertoi tuoton edelleen parantuneen EU-jäsenyyden myötä. Tuotantokustannukset pyritään pitämään tiukasti kurissa täten konehankinnat ovat painottuneet käytettyihin koneisiin, joiden huoltoon sen sian panostetaan. Tila on käyttänyt runsaasti EU:n investointitukea mm. näihin konehankintoihin. Keskimääräinen ohrasato on 4500 kg parhaimmillaan on päästy jopa 8000 kg satoon noin typpikilon fosforikilon lannoitustasoilla. Stefl laskeskeli tilan saaman tuen summaksi 450 /ha. Menestyneen maatalouden rinnalla tila harjoittaa koneurakointitoimintaa mm. leikkuupuimureillaan sekä paalaimillaan. Suuri osa urakoinnista tehdään naapurimaan, Slovakian, puolella. Urakointi tuo tilan tuloista reilut puolet, totesi yritteliäs Marek Stefl suomalaisvierailleen. Jaakko Holsti MTK-Uusimaa RAKKAUDESTA SUOMALAISEEN MAITOON! Osuuskunta Tuottain Maito Uusmaalainen 23

24 Jurtti kiinnostaa jälleen tänä vuonna jo 70 uutta sopimus Sokerijuurikkaasta maksettava hinta sitä kautta viljelyn kannattavuus on viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi parantunut. Tuoreimpien kannattavuuslaskelmien mukaan sokerijuurikkaan tuotto on selkeästi parempi kuin villla. Sucros tuottajärjestöt yhteistuumin hakevat nyt kampanlla uusia sopimusviljelijöitä myös Uudellemaalle. Sucros Oy viljelyttää sokerijuurikasta vuosittain vaan hehtaarin pinta-alalla. Juurikkaat lostetaan sokeriksi Säkylässä. Viljelyvuodelle 2013 tuli mukaan jo lähes 70 uutta sopimusviljelijää, mutta lisää voidaan ottaa taas ensi kaudelle. Parantuneiden viljelyehtojen ansiosta sokerijuurikas on herättänyt uutta kiinnostusta viljelijöiden keskuudessa, sillä tämä on suurin uusien viljelijöiden määrä vuosikymmeniin. Miksi sokerijuurikkaan viljelijäksi? Sokerijuurikas on erinomainen esikasvi monille muille peltokasveille, sitä kautta parantaa näiden satotaso. Sokerijuurikas sopii viljelykiertoon hyvin myös siksi, että työhuiput, erityisesti kylvö korjuu, eivät osu päällekkäin muiden peltotöiden kanssa. Sokerijuurikkaan sopimusviljely perustuu MTK/SLC:n Sucroksen väliseen, sokerijuurikkaan viljelyehto hinto koskevaan toimialasopimukseen. Tämän sopimuksen mukaisesti Sucros ostaa kaikki tuotetut juurikkaat myös siinä tapauksessa, että sato yllättää positiivisesti juurikasta tulee enemmän kuin mitä viljelysopimuksessa on määritelty. Toimialasopimus varmistaa myös sen, että jo kylväessäsi tiedät, paljonko sadostasi maksetaan milloin saat rahat tilillesi. Sokerijuurikkaan hinta vuodelle 2014 jo vahvistettu MTK/SLC Sucros ovat sopineet sokerijuurikkaan hinnasta jo tulevalle viljelyvuodelle. Parantuneen markkinatilanteen ansiosta hintaa on voitu korottaa merkittävästi jo kahtena vuotena peräkkäin. Vakiolaatuisen sokerijuurikkaan (sokeria 16 %) hinta on kiintiön täyttyessä n. 40 euroa tonnilta ilman kuljetuskorvausta. Kun mukaan lasketaan 5-vuoden keskimääräisen sokeripitoisuuden (16,4 %) tuoma lisähinta sekä leikekorvaus, nousee hinta 24 Uusmaalainen

25 viljelijää PARHAAT KONTTORIPALVELUT Sinua lähellä Meillä voit hoitaa ihan kaikkia pankkiasioita JOKAISENA AUKIOLOHETKENÄ. Lämpimästi tervetuloa! Sammatti Karloh Pusula Saukkola Loh Karkkila Nummela Loh as Virkkala Kirkkonummi Soita tai tule käymään! Karloh Karkkila Kirkkonummi Loh Lohn Asema Nummela Pusula Sammatti Saukkola Virkkala Yrityspankki Palvelemme ma pe klo ke aina klo asti kaikissa raha-asioissa. n. 41,20 euroon tonnilta. Sucros maksaa myös kuljetuskorvausta, joka kattaa n. 80 % puhtaan juurikkaan kuljetuskustannuksista aina 150 kilometrin etäisyydellä tehtaasta. Tämän ylittäviltä matkoilta kuljetuskorvausta maksetaan 150 km:n mukaisesti. Juurikkaan kokonaishinnasta n. 2/3 maksetaan viljelijöille käyntikauden aikana kuukausittain toimitettujen juurikasmäärien mukaan, n. 1/3 ns. lopputilityksen yhteydessä 30. huhtikuuta. Kuljetuskorvauksesta 90 % maksetaan käyntikaudella 10 % lopputilityksessä. Tukea koneinvestointeihin Sucros tukee investointe sokerijuurikkaan kylvö- nostokoneisiin sekä puhdistuskuormaajiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Sucros voi antaa takauksen 25 % osuudelle em. koneen hankintahinnasta. Sucros on varautunut antamaan yhteensä enintään 0,5 milj. euron takaukset. Takaus koskee myös koneita, jotka on hankittu käytettynä joko Suomesta tai ulkomailta. Juurikkaan viljelyn aloittaminen Sucroksella on hallussaan vapaata kiintiötä ettavaksi viljelyn aloittaville. Mikäli olet kiinnostunut sokerijuurikkaan viljelyn aloittamisesta, niin ota yhteyttä Sucroksen viljelykonsulentteihin. Heiltä saat apua viljelyn aloittamiseen liittyvissä käytännön asioissa. Viljelyn aloittaminen ei edellytä minkään yrityksen osakkeiden omistamista, eikä viljelijän käyttöön luovutettavasta sokerikiintiötä peritä maksua. Sokerijuurikkaan viljelyn aloittaminen ei välttämättä vaadi investointe, vaan esimerkiksi kylvö- nostotyöt on mahdollista teettää urakoitsilla. Sucroksen viljelykonsulenteilla on käytössään lista eri alueiden urakoitsijoista. Sucroksen viljelykonsulenttien yhteystiedot: Markus Anttila Marika Muntola Petri Suvanto Markus Sjöholm Tero Tanner Viljelypäällikkö, Sucros Oy Uusmaalainen 25

26 Martti Mäkelä Maisemakuva Kukkiajärven Rautajärven lahdelta Pälkäneen Luopioisista Jokamiehenoikeudet mahdollisuus ulkoilla luonnossa J okamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta liikkua Suomen luonnossa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen halti. Tulkintana oikeuksista osuvampi olisi, Mahdollisuus ulkoilla luonnossa kerätä luonnonantimia aiheuttamatta haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeudet ovat laajimmat Pohjoismaissa, joissa vapaa liikkuminen luonnossa marstaen sienestäen on tärkeä osa kulttuuria. EU-maissa oikeudet ovat huomattavasti ratummat oikeuksien sisältö vaihtelee. Suomessa jokamiehenoikeudet koskevat sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Yleinen käytäntö on, että toisen omistamassa metsässä saa liikkua kerätä luonnonantimia. Rikoslakiin on erikseen kirttu tärkeimmät niistä luonnontuotteista, joiden kerääminen on sallittu. Vesilakiin on kirttu kaikkien oikeus kulkea vesillä jäällä sekä oikeus käyttää vesialuetta tilapäisenä ankkuroitumispaikkana. Yleensä lainsäädännöllä rajoitetaan sellaista toimintaa, joka vahingoittaa luontoa tai tuottaa häiriötä kanssaihmisille. Tärkeimpiä jokamiehenoikeuksia raavia säädöksiä ovat luonnonsuojelulaki, luonnonsuojeluasetus, rikoslaki, laki rikoslain muuttamisesta, pelastuslaki, jätelaki, maastoliikennelaki vesiliikennelaki. Jokamiehenoikeudet kiertueen järjestivät yhteistyössä MTK Suomen Latu. Kiertueen aikana järjestettiin parikymmentä tilaisuutta. Uudellamaalla tilaisuudet olivat Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa Laurean tiloissa Hyvinkäällä. Kiertueen aiheena oli ympäristöministeriön julkaisu Jokamiehenoikeudet toimiminen toisen alueella. Aiheina olivat mm. jokamiehenoikeudenluonne ydin, maankäytön vaikutus jokamiehenoikeuteen, jokamiehenoikeudet erilaisten harrastusten toimintojen näkökulmasta, sekä kysymyksiä keskustelua. Keskustelussa kysymykset pohutuivat useasti tapahtuneisiin pulmatilanteisiin, miten jokamiehenoikeuksia oli käytetty tulkittu eri tilanteissa. Tilaisuuksissa asiaa esittelivät asiantunti Anne Rautiainen Suomen Ladusta johta Markku Tornberg MTK:sta. Oheisena on Markku Tornbergin laatima taulu Mitä jokamiehenoikeus on ei ole ilmestynyt jokamiehenoikeuksia esittelevä opas Jokamiehenoikeudet toimiminen toisen alueella on ladattavissa netistä: -sivulta Martti Mäkelä MTK-Uusimaa 26 Uusmaalainen

27 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeutta on: lan, hiihtäen pyöräillen luonnossa yksityistiellä liikkuminen satunnainen ratsastaminen luonnonmarjojen sienien poimiminen luonnonvaraisten, rauhoittamattomien kukkien pienimuotoinen poimiminen maahan pudonneiden kuivien risujen oksien, lehtien neulasten, käpyjen pähkinöiden kerääminen tilapäinen oleskelu tai yöpyminen toisen maalla onkiminen pilkkiminen onkimatojen kaivaminen niin, ettei siitä jää pysyviä jälkiä eikä aiheudu vahinkoa rauhoittamattomien simpukoiden kotiloiden sekä niiden kuorien kerääminen surviaissääsken toukkien kerääminen vesistön pohsta veneily, uiminen, sukeltaminen peseytyminen vesistössä tilapäinen ankkuroituminen maihinnousu lukuunottamatta erityiseen käyttöön otettu alueita jäällä liikkuminen veden lippoaminen vesistöstä tai luonnonlähteestä suunnistaminen kalliokiipeily niin, ettei kallioon kiinnitetä kiinteitä kiinnikkeitä eikä sammalta tai jäkälää vaurioiteta kaivoskivennäisten lkaisin etsiminen Jokamiehenoikeudella ei saa: haitata maanomistan maankäyttöä kulkea pihamaalla puutarhassa tai muulla kotirauhan suoamalla alueella salakatsella tai kuvata kotirauhan suoamalla alueella olevia (myös vesialueelta) kulkea julkisrauhan suoamalla alueella (esim. tuotantorakennusten läheisyydessä) kulkea viljelyksessä olevilla pelloilla kulkea pellon suokaistalla tai -vyöhykkeellä niin, että pinta rikkoontuu kulkea laitumella silloin, kun siellä on kara kulkea taimikoissa silloin, kun taimet ovat niin pieniä, että niitä on vaikea havaita ne voivat tallautua kulkea alueella, jossa ulkoili voi häiritä metsänhakkuuta kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita poimia raako marjo ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta ottaa sammalta tai jäkälää kerätä muurahaisten munia tehdä nuotiota toisen maalle kulkea erikseen perustetun lintujen tai karhujen katselupaikan lähistöllä häiritä kotirauhaa esim. oleskelemalla liian lähellä asumuksia tai meluamalla roskata luontoa hiihtää erikseen perustetulla merkityllä ns. ensilumen ladulla aa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa aa koiravalkolla (koska käytännössä edellyttää moottorikelkalla tehtyä uraa) harjoittaa ohttua tai toistuvaa ratsastusta asettaa kiinteitä suunnistusraste tehdä geokätköä niin, että kätköllä kävijät aiheuttavat haittaa tai häiriötä tai maaston kulumista häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä poikasia pitää haaskaa ripustaa linnunpönttöjä tai keinopesiä harrastaa lennokkien lennättämistä, väri- tai muovikuulasotia tahallaan häiritä eläimiä kulkea vesialueella kesämökin tai laiturin lähistöllä (kotirauhan piirin suo) kalastaa tai metsästää ilman asianomaisia lupia liikkua alueella, jossa ulkoili voi häiritä kalastusta tai metsästystä tehdä luontoinventointe, jos tiedoista muodostetaan henkilötietolain tarkoittama rekisteri käyttää toisen maata ilma-alusten nousu- laskupaikkana harrastaa kaikenlaista järjestettyä toimintaa Markku Tornberg, johta, MTK, Uusmaalainen 27

28 Kotimainen öljy- valkuaisrehutuotanto vaakalaudalla Olli Knaapisen upea kevätrapsipelto heinäkuisena iltana Raaseporin Pohn pitäjässä. Tänä vuonna saimme korta hyvän laadukkaan öljykasvisadon. Uudet rapsilajikkeet Smilla, Proximo Majong omaavat hyvän sadontuottokyvyn. Kevätrypseistä Aurea CL, Cordelia Eos olivat tasaisen varmo mutta eivät kuitenkaan kevätrapsien veroisia. Syysrapsin suosio nousussa MTK:n öljykasviosto on suositellut viljelijöitä kokeilemaan rapse paremman sadon vankan laonkestävän kasvuston takia. Syysrapsista on tulossa uusi kasvilaji pelloillemme. Viljelijät ovat innokkaana ottaneet tämän uuden lajikkeen vastaan. On arvioitu, että tänä syksynä rapsia on kylvetty noin ha. Onnistuessaan siitä voidaan saada jopa kg/ha. Kestävän kehityksen öljykasviala on omavarahankkeen mukaan ha. Viljelypinta-ala oli nyt vain ha. Tämä kehitys vaarantaa oman öljynpuristamoteollisuutemme tulevaisuuden. Miksi viljelyala laskee vuodesta toiseen, kun samanaikaisesti tuotamme vila liikaa? Asiaa voitte kommentoida sivustoillamme. Neonikotinoidien kielto voimaan joulukuussa Rypsin rapsin peittauksessa käytettyjen neonikotinoidien kielto saattaa entisestään pienentää öljykasvien viljelyalo. EU:n muutoksenhakukomitean tekemä päätös on väliaikainen, jota komissio tarkastelee uudelleen kahden vuoden kuluttua. Neonikotinoidien kiellon syinä olivat mehiläisten kuolemat Euroopassa muuallakin. Nyt tiedämme, että mehiläistuhot ovat aiheutuneet muista syistä kuin peittausaineista. Öljykasviviljelijöillä ammattitaitoisilla mehiläistarhaajilla on aina ollut hyvät välit kumpikin tarvitsevat toisiaan. Kielto astuu voimaan joulukuun alussa, eikä korvaavia peittausaineita ainakaan vielä ole. Neonikotinoidien kielto voi varsinkin viileänä keväänä johtaa useampiin ruiskutuskertoihin näin ollen kohonneisiin viljelykustannuksiin. MTK:n öljykasviosto on hakenut siirtymäaikaa, jotta varastossa olevat peitatut siemenet voitaisiin käyttää ensi keväänä. Tällä hetkellä siirtymäan saanti näyttää epätodennäköiseltä. Öljy- valkuaiskasveille tarvitaan erillinen hehtaaripalkkio Parhaillaan neuvotellaan kansallisten tukien tkosta. MTK:n öljykasviosto on vedonnut tukineuvottelijoihin, että öljy- valkuaiskasveille (rypsi, rapsi, härkäpapu, herne) suunnattaisiin erillinen merkittävä hehtaaripalkkio. Viljelijät tarvitsevat nyt positiivisia signaale, jotta edes osittain voimme taata kotimaisen valkuaisrehutuotantomme. Pentti Ervasto MTK:n öljykasvioston puheenjohta Karloh/Loh Omassa yhtiössä sa tuu vähemmän vahinko. Välitetään toisistamme. Asiakkaiden 100 %:sti omistamassa yhtiössä keskitytään 100 %:sti asiakkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen vaurastumiseen. Viime vuonna teimme yli 3000 turvallisuuskartoitusta maatilaasiakkaillemme ylpeinä voimme sanoa, että LähiTapiolan asiakkaille käy vähemmän vahinko kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turvallisuuskartoitus oikeuttaa sinut tkossa entistä parempaan MTK:n jäsenetuun. Ota yhteyttä kysy myös mainiosta korvauspalvelustamme sekä omista-asiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluista pankki sijoituspalveluista. Puheluhinnat: Palveluntarjoat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy 28 Uusmaalainen

29 Menossa mukana Liiton syyskokouksessa 2012 ettiin MTK:n valtuuskunnan myöntämät kultaiset ansiomerkit (vasemmalta) Markus Eerolalle, Helena Holmille, Liisa Marimolle, Kallepekka Toivoselle Olli Uusi-Eskolalle sekä MTK:n ansiomerkit Ei Koski-Sipilälle, Jari Kupsulle, Tapani Koskelalle Ar Seppälälle. Maaseutunuoret Tarton matkalla. Eteläisten liittojen maaseutunuorten Tarton matka lokakuun alussa sai poikkeuksellisen suuren suosion lähes sata nuorta tutustui paikalliseen maatalouteen. Monipuolisissa matkakohteissa tutustuttiin Tarton maatalousyliopistoon sekä kahteen suomalaisomistuksessa olevaan maatilaan. Vierailukohteissa tuli hyvin esiin Viron maatalouden erityispiirteet kehitys viime vuosikymmeninä. Matkan kruunasi NSP:n nuorten isännöimä Octoberfest. Yhdistysten puheenjohtat sihteerit sekä liiton johtokunta Uudenmaan maataloustuottajien säätiön hallitus tutustuivat kesäretkellään Valion Riihimäen meijerin toimintaan Herajoella. Kuvassa saadaan selvitystä jugurttilinn toiminnasta. Kestävän maatalouden toimikunnan retkeilyllä oli mukana Uudenmaan Ely-keskuksen ympäristöpuolen johtoa Mäntsälässä. Retken teemana olivat metsätalouteen liittyvät vesiasiat. Maastokohteilla esiteltiin mm. miten vesiensuojeluasiat toteutetaan käytännön metsätaloudessa sekä keskusteltiin metsään liittyvistä asioista. Rakennekalkituksen pellonpiennarpäivä (RaHa-hanke) veti syyskuun alussa väkeä Pernaan. Uusmaalainen 29

30 Paperilomakkeisiin tottuneella on kynnys vaihtaa sähköiseen viljelijätukihakuun Paperilomakkeisiin tottuneella on kynnys vaihtaa sähköiseen viljelijätukihakuun. Tottumus paperisten lomakkeiden käyttöön on tärkein syy olla hakematta tukia sähköisesti. Tieto ilmenee Maaseutuviraston tekemästä asiakastyytyväisyyskyselystä, joka kohdistui viime vuonna maataloustukien valvonnassa olleille tiloille. Valvontakäynnille kokonaisuudessaan annettu kouluarvosana on 8,38, kun se vuonna 2010 oli 8,42. Toiseksi yleisimpänä syynä sähköisen haun käyttämättömyyteen viljelijät mainitsevat sen, että he haluavat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tarkistavan tukihakemukset niiden jättövaiheessa. Vuonna 2012 noin 45 prosenttia viljelijöistä jätti tukihakemukset sähköisesti. Kunnan palvelut saavat kiitosta Tukihakuun liittyvistä asioista viljelijät arvostavat eniten kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelu tukihakulomakkeiden esitäyttötietojen oikeellisuutta. Heikoimpina asioina viljelijät kokevat päätukihakuoppaan eläintukien hakuoppaiden selkeyden. Kokonaisuudessaan tukihakuun liittyvien asioiden saamat kouluarvosanat ovat nousseet. Tukihaun kouluarvosanojen keskiarvo on 7,90, kun se vuonna 2010 oli 7,82. Selkeimpinä viljelijät kokevat edelleen tilatuen luonnonhaittakorvauksen hakumenettelyt, kun taas eläinten hyvinvoinnin tuki täydentävät ehdot koetaan haasteellisimpina järjestelminä. Erityisen vaikeana viljelijät kokivat eläinten hyvinvoinnin tuen, sillä sen saama arvosana on ainoa, joka laski jonkin verran verrattuna vuoteen Tukivalvonnoista saatavilla tietoa yhä paremmin Kyselyn tulosten mukaan tukivalvonnoista on saatavilla paremmin tietoa kuin aikaisempina vuosina. Vastanneista 79 prosenttia koki, että tukivalvonnoista on saatavilla riittävästi tietoa, kun edellisessä kyselyssä vastaava luku oli 70 prosenttia. Tukivalvontoihin liittyen vastaat pitävät tärkeimpänä tietolähteenä hakuopasta tukihakemusten täyttöohjeita sekä ammattilehtiä. Valvontatilanteeseen liittyvistä asioista valvojien käyttäytymisen asianmukaisuus saa edelleen korkeimmat arvosanat (9,00). Lisäksi valvojien maatalouden asiantuntemuksesta, valvontasäädösten tuntemuksesta valvontamenetelmistä kertomisesta annetut arvosanat nousivat vuoteen 2010 verrattuna. Vastaajista 78 prosenttia kokee saaneensa riittävät perusteet tuen leikkaamiselle tai sanktionnille, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 70 prosenttia. Suuri osa vastanneista (81 prosenttia) tosin pelkää edelleen rikkovansa tukiehto vahingossa. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy teki kyselyn Maaseutuviraston toimeksiannosta. Mavi Työelämän taita Parhaat opit Saaren kartanosta sinulle Maaseutuyrittäjä, Eläintenhoita, Maarakenta, Puutarhuri. Sekä pk- että yk-pohinen koulutus. Muista hakea yhteishaussa! AMMATTIOPISTO Maaseutuyrittäjä Eläintenhoita Maarakenta Puutarhuri Maarakennuskoneenkuljetta AIKUISOPISTO Maatilatalouden perustutkinto, eläintenhoita maaseutuyrittäjä Tuotantoeläinten hoidon hyvinvoinnin ammattitutkinto Maatalouskoneasentan ammattitutkinto Viljelijän EU-kurssi Puutarhatalouden perustutkinto Opiskelupaikkana toimii Saaren kartano. Tutustu hae: Opinto-oha p Opintosihteeri p Koulutusassistentti p Keuda - Työelämän taita 30 Uusmaalainen

31 aito maku Aitomaku nettisivustolle haetaan lisää uusmaalaisia tuottajia Uudenmaan tuottajilla pienillä elintarvikeyrityksillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä omaa näkyvyyttään kuluttajien suuntaan hyödyntämällä maksutonta sähköistä markkinointikanavaa, Valtaosa sivuilla kävijöistä asuu Etelä-Suomen alueella, mikä tekee aitomaku.fi -sivuston hyväksi kanavaksi erityisesti uusmaalaisille tuottajille. Sivustolla on nyt mukana reilu 100 alueen elintarvikeyritystä, paikallistuottajille osallistumismahdollisuus on ollut viime keväästä lähtien. Yhä useampi kulutta toivoo voivansa ostaa elintarvikkeita suoraan tuottajilta. Samaan aikaan kuluttajilla on kasvava tarve saada tietoa elintarvikkeiden tuotannosta tarinoista tuotteiden takana. Se, että nyt sivuille kerätään myös aktiivisesti tuottajia, jotka myyvät tuotteitaan suoraan tilalta, toivottavasti helpottaa kuluttan tuottan kohtaamista kertoo Uudenmaan Aito maku -aluetoimi Ritva Jäättelä. Aitomaku.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu monipuolinen tietolähde. Sivuilta voi etsiä elintarvikealan yrityksiä tuottajia tuoteryhmän, paikkakunnan tai tuotantotavan (luomu) mukaan. Hakupalvelu sijoittaa kohteet kartalle. Tällä hetkellä aitomaku.fi -palvelussa on yli 1800 elintarvikealan yritystä. Mobiiliversiolla lisää teho Sivuston mobiiliversio avattiin kesällä se on heti lunastanut käyttäjien odotukset. Jo kolmasosa käynneistä tulee mobiilisivun kautta, hehkuttaa tuottayhteistyön koordinaattori Johanna Mattila. Sivuston kävijämäärä on huimassa nousussa. Tänä kesänä ohitettiin jo koko viime vuoden kävijämäärä, esimerkiksi heinäkuussa kävijöitä oli Jatkossa sivusto muuttuu entistäkin kattavammaksi, kun sinne tämän ensi vuoden aikana entistä aktiivisemmin kerätään myös suoraan tiloilta kuluttajille, keittiöille tai kaupoille myyvien tuottajien tieto. Sivustolle pääsee mukaan tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Uudenmaan Aito maku yhteistyössä ovat mukana MTK- Uusimaa, Laurea ammattikorkeakoulu Aito maku II -hanke. Lisätieto: Ritva Jäättelä Laurea ammattikorkeakoulu On aika nostaa tuottat esiin Atriassa meillä on tulevaisuus Atria-tuotemerkillä myydyissä tuotteissa liha on 100-prosenttisesti suomalaista. Atrian Perhetilan broileri, naudan arvo-osat nyt myös osa sianlihatuotteista on jäljitettävissä tuotantotiloille asti. Näin kulutta tietää, mitä ostaa. Jäljitettävyydessä on tulevaisuus - Atria haluaa tuoda tuottat esiin. Itikka Lihakunta tarjoavat jäsenilleen rahanarvoisia etu Atria-ketjun vahvuudet: Luotettavan markkinakanavan, tuottavat rehuratkaisut ostoskanavan netissä kellon ympäri. AtriaNauta AtriaSika ovat vahva kumppani arjen työssä. ~ 110 vuotta ~ Lisätietoa Uusmaalainen 31

32 Jussi Ulkuniemi Pidä metsästäsi huolta kuten muustakin omaisuudestasi. Paikallinen osuuspankkisi tarjoaa kattavat sijoitus- vakuutuspalvelut myös metsänomistalle. Työn ilo on iso ilo! Ruokavisassa nuoret pääsevät pohtimaan sitä, mitä on työn ilo ruoka-alan työntekijöille. Ruokavisassa Uudenmaan yläkoululaiset kisaavat ruuan vastuullisuudesta Ruokavisa on yläkoululaisille suunnattu uusi ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, joka tutustuttaa nuoret ruokaketjuun pellolta pöytään, lisää ruuantekijöiden arvostusta sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina. Ruokavisa koostuu verkossa tehtävästä osaamiskilpailusta siihen liittyvästä verkko-oppimateriaalista sekä loppukilpailusta. Sen takana ovat Ruokatieto, MTK Kotitalousopettajien liitto. Ruokavisa on käynnissä toista vuotta elää pilottivaihettaan. Mukana visassa on kolme maakuntaa: Uusimaa, Etelä-Savo Varsinais-Suomi. Loppukilpailuun kutsutaan paras luokka jokaisesta maakunnasta. Se järjestetään ELMA-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 22. marraskuuta Ruokatiedon osastolla. Loppukilpailussa joukkueet kisaavat erityisesti käytännön taidoissa, heidän tehtävänään on valmistaa näytöskeittiössä kolmen ruokalajin päivällinen. Tämän vuoden teemoina Ruokavisassa on tuoteturvallisuus työhyvinvointi. Oppilaat pääsevät pohtimaan muun muassa sitä, miten omavalvonta elintarvikealan yrityksissä toimii, mikä on kylmäketju minkälaista on työskennellä elintarvikealan yrityksissä. Näkökulma on myös oppilaan omassa elämässä: miten ksaa koulutyössä miten valmistaa turvallisesti ruokaa omassa kotikeittiössä. Ruokavisan pohna on ruuan vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta, jotka ovat ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu paikallisuus. Sallaroosa Häme p Uusmaalainen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Koneurakoinnin mahdollisuudet Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen

20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Sähköinen asiointi 2014

Sähköinen asiointi 2014 1 Alkava & Ylikoski Sähköinen asiointi 2014 Tukihakukoulutus Tampere 13.2 / Oulu 19.2. Piia Ylikoski & Jani Alkava Maaseutuvirasto / Tietohallinto-osasto 2 Alkava & Ylikoski 3 Alkava & Ylikoski Uutta 2014

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Sähköinen asiointi 2014

Sähköinen asiointi 2014 1 Sähköinen asiointi 2014 Piia Ylikosken & Jani Alkavan Maaseutuvirasto / Tietohallinto-osasto Aineistosta muokannut Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka 2 Koulutusmateriaalia http://www.mavi.fi/fi/oppaat-jalomakkeet/sivut/viljelijatukihakukoulutus-2014.aspx

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat

Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat EU-avustajakoulutukset 19-26.3.2013 8.3.2013 AJANTASAISTUS = ilmakuvien päivitystä Ajantasaistusta tehdään peruskarttalehtineljännes kerrallaan, kuntarajoista riippumatta

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatuki 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 3.10.2014 P Pethman Haikula

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa!

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa! MESTARIT Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja insinöörit AMK Jäsenlehti n:o 4-2015 Toukokuun kuukausikokous Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00 Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA Tervetuloa!

Lisätiedot

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2 25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 UUDENMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Uudenmaan kuntajohtajakokous AIKA 22.11.2012 klo 08:30-10:00 PAIKKA Finlandia-talo, Elissa-Sali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

TILA TILALTA, KÄRMÄLÄ

TILA TILALTA, KÄRMÄLÄ TILA TILALTA, KÄRMÄLÄ a Viitasalo Maarit ja Olli, Valpperintie 25 Tila 7 17, yhteensä 4 eri lohkoa Lohko 1 160 m peltoa, käyttörajoitus (paineviemäri) 1, 160 viljelyhaittakorvaukset, kylvetty syysvehnä

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA sivu ELINKEINOLAUTAKUNTA 4/2012 0. Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA sivu ELINKEINOLAUTAKUNTA 4/2012 0. Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN KOKOUSAIKA Keskiviikko 9.5. klo 19-20.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki

Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki Tukihaku 2014 Aikataulut Viimeinen hakupäivä on 30.4. ja muutospäivä 16.6. Hakuopas on jo julkaistu mavi.fissä Tukihakumateriaali on tiloilla maaliskuun loppuun

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot