MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA OHJELMAKAUDELLE NAULAN KANTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA OHJELMAKAUDELLE 2007-2013 NAULAN KANTAAN"

Transkriptio

1 MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA OHJELMAKAUDELLE NAULAN KANTAAN

2 Esipuhe Tämän ohjelman laatiminen on vienyt mietteet lähes vuosikymmenen taakse. Veturin ensimmäisen maaseudun kehittämisohjelman kokoaminen vuonna 1997 oli pioneeriaikaa. Helteinen kesä kului kyläiltojen ja ideariihien merkeissä. EU:iin liittyminen toi maaseutua koskevien muutosten, uhkien ja epätietoisuuden ohella maaseudun asukkaille myös uusia, konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa itse oman kylän ja maaseudun kehittymiseen. Usein sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Tämä on konkreettisesti koettu kolmannen kehittämisohjelman valmistelun aikana. Vuonna 1997 ohjelmaa tehtiin varsin neitseellisissä tunnelmissa. Kyläilloissa puhuttiin ongelmista ja puutteista, uhkista ja uinuvista mahdollisuuksista, jotka odottivat toteuttamista. Lukuisista haaveista ja ideoista tärkeimmät ja toteutuskelpoisimmat koottiin ohjelmaksi. Ohjelman toteuttamisen arkipäivästä, paperityöstä, byrokratiasta ja odottelusta ei vielä ollut tietoa. Toisaalta kokemuksen puute aiheutti myös suunnitteluongelmia esimerkkejä, hyviä käytäntöjä ja omiin ongelmiin sopivia ratkaisumalleja kaivattiin. Tämän ohjelman kokoaminen on kokemuksen vuoksi ollut helpompaa, mutta toisaalta vaatimuksetkin ovat nousseet. Toiminnan perusta on valmiina. Toimintaryhmän toimintatapa on tullut tutuksi, hankesuunnitelmien tekeminen on opittu ja hankkeiden toteutuskaan ei ole osoittautunut ylivoimaiseksi asiaksi. Olemme oppineet, että ongelmille löytyy ratkaisuja, kun pelataan avoimin kortein, yhteistyössä ja jokaisen osaamista kunnioittaen. Jopa hankalaan byrokratiaankin voidaan saada helpotusta ja ymmärrystä. Ja yllättäen byrokratian peikko on usein osoittautunut tarpeelliseksi. Se antaa meille kaikille raamit ja sitä kautta turvallisuuden toimia. Ja viimeistään urakan valmistuminen ja loppumaksun kolahtaminen tilille on ollut paras kiitos ja antanut uskoa työn jatkamiseen. Veturilla on oma roolinsa alueen kehittämistyössä. Vuosien aikana toimintaryhmästä on tullut yksi toimija muiden joukkoon, mikä on näkynyt myös tämän ohjelman tekemisessä. Ohjelmatyötä on tehty alusta asti yhdessä sekä yhteistyökumppaneiden, alueen muiden toimintaryhmien että mm. Pohjois-Savon TE-keskuksen kanssa. Olemme toteuttamassa yhteisiä tavoitteita. Mitä selkeämmin pystymme tähän ohjelmaan kirjoittamaan Veturin roolin, tehtävät ja toiminnan tavoitteet, sitä helpompi ohjelmaa on toteuttaa. Tämä on ollut ohjelman kirjoittamisen punainen lanka. Toisaalta on pyritty rakentamaan mahdollistava ohjelma, joka pystyy reagoimaan myös sellaisiin asioihin, jotka nousevat esille vasta vuoden 2007 jälkeen. Veturin toiminta-alue on perinteistä savolaista maaseutua, jonka vahvuutena on voimakas alkutuotanto mutta alueella on myös halua ja tarve hyödyntää nousevia uusia aloja ja mahdollisuuksia. Alue on perinteisesti ollut yhteistyön seutukunta, jonka kainaloon myös Maaninka on jouhevasti asettunut. Se on yksi merkki siitä, että tärkeää on toiminta, eivät rajat. Tulevaisuudessa nykyisten rajojen merkitys vähenee entisestään. Toimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet ja halu toimia niiden eteen yhteistyössä. Kiitämme kaikkia ohjelmatyössä mukana olleita. Ylä-Savon Veturi ry:n hallituksen puolesta, Jari Mustonen puheenjohtaja Ylä-Savon Veturi ry Taina Väre toiminnanjohtaja Ylä-Savon Veturi ry 1

3 Tiivistelmä Tällä ohjelman tavoitteena on kehittää Veturin toiminta-alueen maaseudun elinvoimaisuutta niin elinkeinojen ja palveluiden, maaseutumaiseman ja kulttuurin kuin sosiaalisen pääomankin kannalta. Ohjelmalla edesautetaan eri ryhmien, kuten maaseudun nuorten, toimintamahdollisuuksien lisäämistä. Ohjelma on koottu paikallisten asukkaiden, yrittäjien, yhdistysten ja muiden toimijoiden kehittämistarpeiden ja ideoiden pohjalta. Toiminta-alueen maaseutu on monien haasteiden edessä. Tällä ohjelmalla pyritään huolehtimaan siitä, että vahvuudet käännetään voitoksi ja mahdollisuudet hyödynnetään. Ohjelman tavoitteiden toteuttamisen työkaluiksi on valittu seuraavat neljä painopistettä: Kyläyrittäjyys toimeentulon ja palveluiden kehittämistä Maaseutuympäristö mahdollisuuksia ja mielikuvia Maalla asuminen yhteisöllisyyttä, kulttuuria ja viihtyisyyttä Nuoriso side tulevaisuuteen Tämän ohjelman kokoamisessa on hyödynnetty kuluvan kauden kokemuksia: mitkä asiat ovat onnistuneet ja tuottaneet tulosta, millaisia virheitä on tehty ja mitä niistä on opittu. Myös ohjelman painopisteet ovat pitkälti edellisen ohjelman mukaiset ja sitä kautta hyviksi todetut. Ohjelmalla pyritään kuitenkin mahdollistamaan myös uusien, innovatiivisten toimintamallien ja ideoiden toteuttaminen. Uutta ohjelmassa on lisäksi elinkeinojen kehittäminen yritysrahoituksen kautta. Veturin ohjelmasuunnittelua ryhmätyönä 2

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Toimintaryhmätyötä vuodesta Toiminta Tavoite 1-ohjelmassa ohjelmakaudella Alueen kuvaus Alue ja sen väestö Alueen työpaikat ja työttömyys Aluetalous Maaseudun erilaistuminen Alustavaa analyysia kyläkartoista Veturin toiminta-alueen SWOT-analyysi Veturin rooli ja tulevaisuuden haasteet Veturin rooli ja tehtävät maaseudun kehittämisessä Veturin toiminnan arviointi ja hyvien käytäntöjen siirtäminen Ohjelmatyöprosessin kuvaus Kokemuksista viisaampana liikkeelle Ohjelmatyö ruohonjuuritasolla Toimintaryhmien kautta painopisteisiin Hankkeista kokemusta ja uutta näkemystä Toimintaryhmien yhteistyö ohjelmatyöprosesissa Kansainvälisyyssuunnitelma tulevalle ohjelmakaudelle Ohjelman arviointi ja täydentäminen vuonna Toiminta-alueen visio 2013 ja ohjelman strategia Ylä-Savon Veturin toiminta-alue - visio vuodelle Ohjelman strategia Veturin kehittämistoiminnan painopisteet ja toimenpide-esitykset Paikallisen kehittämistoiminnan koordinointi Ylä-Savon Veturin toiminta-alue Toimintaryhmän hallinto Kuntien yhteyshenkilöverkosto Toimijoiden tiedottaminen, aktivointi ja koulutus Hankkeiden käsittely- ja päätösprosessi Toimintaryhmän omat kehittämishankkeet Yhteistyö ja verkostoituminen Veturi ja seutukunnallinen kehittämistyö Ylä-Savon aluekeskusohjelma Oppilaitokset ja neuvontaorganisaatiot Alueellinen ja alueiden välinen yhteistyö Yhteistyö Pohjois-Savon toimintaryhmien kesken Ohjelman tavoitteet ja mittarit Hallinnointihankkeen tavoitteet Rahoitettavien hankkeiden tavoitteet Paikalliset kehittämishankkeet ja niihin liittyvät investoinnit Elinkeinojen kehittämiseen liittyvät tavoitteet Tavoitteiden seuranta ja ohjelman riskien arviointi Ohjelman indikatiivinen rahoituskehys 39 3

5 LIITTEET Ohjelmassa mukana olevat liitteet A. Veturin toiminta-alueen rajaus Iisalmen keskusta-alueen osalta B. Ylä-Savon Veturin ohjelmaprosessi ja tilaisuudet C. Tulevaa ohjelmakautta pohjustavat maaseudun kehittämishankkeet D. Rahoitustaulukot / ohjelmien yhteensovitus E. Ylä-Savon Veturin kansainvälisyyssuunnitelma F. Ylä-Savon Veturi ry:n hallituksen kokoonpano ja kuntayhteyshenkilöt G. Ylä-Savon Veturi ry:n menettelytapaohje H. Ylä-Savon Veturi ry:n säännöt I. Ylä-Savon Veturi ry:n tiedotussuunnitelma J. Hankekriteerit K. Pohjois-Savon toimintaryhmien yhteistyösopimus Ohjelman erillinen liiteosa Sopimus yritysneuvonnasta (Ylä-Savon Seutu-YPP) Sopimus yritysrahoituksesta Pohjois-Savon TE-keskuksen kanssa Kuntarahalaskelma Kunnan hallitusten päätökset osallistumisesta ohjelman kuntarahaosuuteen 4

6 1. Johdanto 1.1 Toimintaryhmätyötä vuodesta 1997 Toimintaryhmätyö aloitettiin Ylä-Savossa vuonna 1997, jolloin Paikallisen Omaehtoisuuden Maaseutu Ohjelman (POMO) suunnittelua ja toteuttamista varten perustettiin seuturyhmä, Ylä-Savon Veturi. Seuturyhmä toimi rekisteröitymättömänä ryhmänä Aluekehityssäätiön suojissa vuosina Ylä- Savon Veturi ry rekisteröityi viralliseksi maaseudun kehittämisyhdistykseksi syksyllä Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa maaseudun asukkaita alueensa kehittämiseen, tukea maaseudun säilyttämistä elinvoimaisena, lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja edistää maaseudun toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkottumista. Kantavana ajatuksena Veturin toiminnassa on, että toimintaryhmätyöllä ei niinkään kehitetä maaseutua, vaan autetaan maaseutua kehittymään omaehtoisesti. Lähtökohtana on alhaalta ylöspäin toimiminen, jolloin kehittäminen perustuu paikallisten ihmisten omiin ideoihin ja aktiivisuuteen. Toimintaryhmässä toimii maaseudun asukkaita, maaseudulla toimivia yhdistyksiä ja yrittäjiä, kuntien edustajia sekä koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden edustajia. Toiminta ja tämä ohjelma perustuvat näiden toimijoiden tarpeisiin ja ideoihin sekä kunkin toimijan osaamisen arvostamiseen ja yhteistyöhön. 1.2 Toiminta Tavoite 1-ohjelmassa ohjelmakaudella Kuluneella ohjelmakaudella ( ) Veturi on toteuttanut toimintaryhmätyötä Tavoite 1- ohjelmarahoituksella. Veturi on auttanut kylien kehittämissuunnitelmien ja -hankkeiden valmistelussa ja hoitanut kylähankkeiden rahoituskäsittelyn. Koordinointihankkeen lisäksi toiminta-alueen kylähankkeille on varattu vuosittain rahoitusraami, josta kylähankkeiden toteuttajat ovat voineet hakea rahoitusta kehittämishankkeidensa toteuttamiseksi. Kylähankkeissa on painotettu kylien omista ideoista lähteviä kylien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja kylien viihtyvyyteen liittyviä hankkeita. Kylien innokkuus mm. kyläsuunnitelmien tekemiseen on osoittanut, että maaseudulla on aitoa uskoa kylien tulevaisuuteen ja myös halua työskennellä sen eteen. Toiminta Tavoite 1-ohjelmassa on onnistunut hyvin ja on osoittautunut, että toimintaryhmä voi toimia osana tavoiteohjelmaa. Tämä todettiin myös Veturin ulkoisessa arvioinnissa vuonna Varsinkin tästä näkökulmasta katsottuna korostuu toimintaryhmätyön täydentävä rooli. Yhteistyö Pohjois-Savon TE -keskuksen maaseutuosaston kanssa on ollut joustavaa, käytännöt on mietitty molemmille osapuolille sopiviksi ja työnjaosta on pyritty sopimaan päällekkäisen työn välttämiseksi. Veturin kautta rahoitettavien maaseudun kehittämishankkeiden rahoituspäätösten osalta (mm. tarkoituksenmukaisuusharkinta ja laillisuusharkinta) toimintaryhmän ja päärahoittajan roolit ovat olleet selkeät. Ohjelmakausi toteutettiin kolmen rahoituspäätöksen (Kyläveturi I, II ja III) kautta. Kyläveturi -ohjelman väliarvioinnit on täten tehty kahden vuoden välein ja kehittämisohjelmaan, kustannuksiin ja rahoitukseen on voitu samalla tehdä tarkistuksia tarpeen mukaan. Kuntarahoitusosuus on toteutunut ns. könttäsummana eli Veturi on hakenut ohjelman vaatimat kuntarahaosuudet seuturahana ensin Ylä-Savon Talousalueen liitolta ja organisaatiomuutoksen jälkeen Ylä-Savon Kehitys Oy:ltä vuodesta 2004 lähtien. Veturi on ollut vaikuttamassa myös usean Tavoite 1-hankkeen syntyyn (mm. Kotiinpaluu ETU-hanke, Kylä Kelpaa maaseutuasumismessut 2007 hanke, Ylä-Savon Hippoksen raviradan kunnostushanke, Keiteleen harrastusraviratahanke, Nurmirannan retkisatamahanke ja Sven Dufva kansanooppera 2008 hanke). Kuluvan vuoden aikana on myös rahoitettu useita hankkeita, joiden tavoitteena on maaseu- 5

7 dun kehittämisen tarvitsemien rakenteiden ja osaamisen kehittäminen. Nämä hankkeet toteutetaan ohjelmakausien vaihteessa ja niiden vaikutukset näkyvät pääosin tulevalla ohjelmakaudella. 2. Alueen kuvaus 2.1 Alue ja sen väestö Ylä-Savon Veturi ry toimii Ylä-Savon seutukunnan alueella sekä Kuopion seutukuntaan kuuluvassa Maaningan kunnassa. Ylä-Savon kunnat ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi ja Vieremä. Maaninka on aiemmin kuulunut Ylä-Savon seutukuntaan. Veturin toimintaalue rajoittuu pohjoisessa Oulun lääniin ja lännessä Länsi- Suomen lääniin. Veturin toiminta-alueen kokonaispinta-ala on 8650 km 2, josta maapinta-alaa on 7694 km 2 ja vesialaa 956 km². Alueen saavutettavuus on hyvä. Pääliikenneverkko muodostuu valtateistä 5 ja 27 sekä kantateistä 87, 88 ja Maaningan halkovasta kantatie 77:stä. Alueen läpi kulkee lisäksi Savon rata, jonka matka-ajat nopeutuivat tuntuvasti syyskuussa 2006 oikoradan valmistuttua. Tosin samaan aikaan lakkautettu yöjunaliikenne vastaavasti huononsi saavutettavuutta. Kohtuullisen automatkan päässä alueen eteläpuolella on Siilinjärvellä sijaitseva Kuopion lentoasema ja pohjoispuolella Kajaanin lentoasema. Lähin yliopisto sijaitsee maakuntakeskus Kuopiossa. Lisäksi Kajaanissa toimii Oulun yliopiston hallinnoima Kajaanin yliopistokeskus, jonka alueellisen tehtävän yhtenä kohdealueena on Ylä-Savo. Savonia ammattikorkeakoulun yhtenä sijaintipaikkana puolestaan on Iisalmi. Veturin alueella on yli 8000 kesämökkiä. Niiden lukumäärä on noussut vuodesta 1990 vuoteen 2004 noin 22 %. Maaseudun asuntokantaan verrattuna kesämökkien lukumäärä on jo huomattava maaseudulla sijaitsevien asuntojen ja kesämökkien yhteismäärästä kesämökkien osuus on yli 38%. Taulukko 1. Ylä-Savon Veturin alueen asukasluku /2005 (Väestörekisterikeskus) /2005 Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Maaninka Pielavesi Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä Yhteensä Syyskuussa 2005 alueella asui asukasta. Toiminta-alueen kunnista Iisalmi on ainoa, jossa asukkaita on yli Iisalmen kaupungin asemakaava-alueella asuu ihmistä, joista kaupungin keskustan alueella noin 5000 ihmistä. Veturin toiminta-alueen asukasmäärä on siten noin asukasta. Alueen asukastiheys on 8,3 as/maa-km 2. Väestö on keskittynyt pääasiassa kirkonkylien sekä kaupunkien läheisyyteen. Veturin toiminta-alue on jo pitkään kärsinyt väestötappiosta. Vuodesta 2000 vuoden 2005 syksyyn mennessä väkiluku on laskenut 4,4%, kun koko Itä-Suomen Tavoite 1 -alueella laskua on ollut samanaikaisesti runsaat 2%. Vuodesta 1990 vuoteen 2004 Veturin alueen väkiluku on vähentynyt yli 10% ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan sama kehitys jatkuu väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä yli asukkaalla. Ennusteen mukaan pudotusta tulee siis lähes 17% tämänhetkisestä määrästä. 6

8 Kuva 1. Ylä-Savon Veturin toiminta-alue maaseututyypeittäin. 7

9 Veturin alue on hyvin maaseutuvaltainen, mikä selittää myös voimakkaamman väestökadon Itä- Suomen Tavoite 1 -alueen keskiarvoon verrattuna. Koko Itä-Suomessa asukasluvun väheneminen on kohdistunut voimakkaimmin juuri harvaan asutulle maaseudulle kaupunkiseutujen väestöosuuksien jatkuvasti kasvaessa. Tarkasteltaessa Veturin kuntia maaseututyypeittäin, voidaan nähdä samoin käyneen myös Veturin toiminta-alueen sisällä. Harvaan asutulla maaseudulla väestötappio on ollut -6,1 %, ydinmaaseudulla -4,3 % ja kaupunkien läheisellä maaseudulla (Iisalmessa) -2,4 % vuosien 2000 ja 9/2005 välisenä aikana. Taulukko 2. Veturin toiminta-alueen asukasluku vuosina 2000 ja 9/2005 maaseututyypeittäin /2005 muutos muutos hlöä % Kaup. läh. maaseutu ,4 Ydinmaaseutu ,3 Harvaan as. maaseutu ,1 Yhteensä Ylä-Savon Veturin toiminta-alueen väestömuutokset johtuvat sekä alueen kuntien kärsimästä voimakkaasta muuttotappiosta että syntyneiden ja kuolleiden epäsuhdasta. Viimeisten viiden vuoden aikana alueelta on muuttanut pois lähes 2400 asukasta ja samanaikaisesti kuolleisuus on ylittänyt syntyvyyden yli tuhannella. Vuodesta 1991 vuoteen 2004 alueelta on muuttanut pois keskimäärin 400 asukasta vuodessa (Pohjois-Savon liitto.) Väestön ikärakenne Veturin alueella kuvastaa itäsuomalaista arkea: vuonna 2004 asukkaista noin joka viides oli yli 65-vuotias. Väestön ikärakenteen on ennustettu muuttuvan siten, että vuonna 2030 yli kolmannes alueella asuvista on yli 65-vuotiaita. Vastaavasti vuotiaiden osuus pienenee saman ennusteen mukaan nykyisestä 63 prosentista noin 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. (Kuntaliitto.) Tilastokeskuksen laatimassa tarkastelussa väestön ikääntymiseen perustuva ennuste seutukuntien autioitumisuhasta oli jo vuonna 2000 ykkösohjelma-alueen näkökulmasta hyvin synkkä ja tilanne on kehittynyt edelleen huolestuttavaan suuntaan. Veturin toiminta-alueella Ylä-Savossa tilanne on pysynyt vuosivertailussa samana eli kohtuullisen huonona: asutuista neliökilometriruuduista on 19 24,9 % sellaisia, joissa nuorin asukas on täyttänyt 50 vuotta. Vuonna 2003 huoltosuhde oli Suomessa keskimäärin 1,32 eli sataa työllistä kohti oli noin 132 työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa (lapset, koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet sekä muut työvoimaan kuulumattomat). Pohjois-Savossa huoltosuhde oli maan keskiarvoa huonompi, 1,58. Veturin toiminta-alueen kuntien keskimääräinen huoltosuhde puolestaan oli heikompi kuin koko maakunnassa, 1,73. Eläkkeensaajia oli lähes kolmannes koko alueen väestöstä vuonna 2004, kun koko maassa eläkettä sai noin joka neljäs suomalainen. Veturin toiminta-alueen väestön koulutustaso on maakunnan keskiarvoa alhaisempi. Noin 55% 15 vuotta täyttäneistä on suorittanut jonkin tutkinnon, kun koko Pohjois-Savossa vastaava osuus on liki 61 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä on alueella noin 16 %, koko Pohjois-Savossa taas yli 25 %. 2.2 Alueen työpaikat ja työttömyys Veturin toiminta-alueella on yhteensä työpaikkaa. Toimialoittain tarkasteltuna alueen työpaikoista lähes kolmasosa on yhteiskunnallisissa palveluissa; teollisuuden työpaikkoja on liki 19 %. Maa- ja metsätaloudessa on työpaikkoja edelleen yli 17 % kaikista työpaikoista, vaikka toimialan osuus on ko- 8

10 ko ajan laskenut. Pohjois-Savossa maa- ja metsätaloustyöpaikkojen osuus on runsaat 8 % ja koko maassa enää vain runsaat 4 %. Vuodesta 2000 vuoteen 2003 maa- ja metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet liki 800 kappaleella ja niiden osuus kaikista alueen työpaikoista on laskenut lähes neljä prosenttiyksikköä. Veturin alueella eniten toimialan työpaikat ovat vähentyneet Varpaisjärvellä (yli 25%). Maaningalla maa- ja metsätaloustyöpaikkojen osuus on Veturin alueen suurin (36 %) ja myös muutos on siellä ollut vähäisin (noin 5 %). Veturin alueen ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kunnissa toimialan työpaikkaosuus on lähes 24 %. Vain Iisalmessa, Keiteleellä ja Lapinlahdella maa- ja metsätaloustyöpaikkojen osuus jää alle alueen keskimäärän. Veturin toiminta-alueella on yhteiskunnallisissa palveluissa vajaat 7200 työpaikkaa, joista noin 46 % on Iisalmessa. Vuodesta 2000 vuoteen 2003 yhteiskunnallisten palveluiden työpaikat ovat lisääntyneet 5,5 prosentilla. Kasvu on ollut keskimäärin samanlaista koko Itä-Suomen alueella. Alueen kunnista Iisalmessa toimialan työpaikkojen määrä on kasvanut sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten ja ainoastaan Varpaisjärvellä toimialan työpaikat ovat vähentyneet. Siellä vähennys onkin ollut huomattava, lähes 10 %. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Toimiala tuntematon (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv. (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (F) Rakentaminen (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D) Teollisuus (C) Kaivostoiminta ja louhinta (A-B) Maa- ja metsätalous 0 % Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Maaninka Pielavesi Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä Ylä-Savo Pohjois-Savo KOKO MAA Kuva 2. Työpaikat alueittain toimialan mukaan (%) vuonna 2003 (Tilastokeskus 2005). * Ylä-Savon luvuissa mukana Maaninka luvun aikana myös teollisuustyöpaikkojen määrä on Veturin alueella kasvanut. Tämä kehitys poikkeaa Itä-Suomen Tavoite 1 -alueen yleisestä kehityksestä. Veturin alueella kehitys on ollut myönteisintä Keiteleellä, jossa toimialan työpaikkojen määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2003 peräti 28 %. Myös Kiuruvedellä kasvu on ollut vauhdikasta: siellä teollisuustyöpaikkojen määrä on lisääntynyt noin neljänneksellä. Teollisuuden työpaikkojen supistuminen on ollut pahinta Iisalmessa, jossa 70 työpaikan vähennys on merkinnyt lähes 4 % laskua vuoden 2000 tilanteesta. Kokonaisuudessaan alueella on teollisuudessa noin 4100 työpaikkaa. Veturin toiminta-alueen työttömyys on koko tarkastelujakson ajan ollut maakunnallista keskiarvoa korkeampaa. Vuosien välisen ajan huimista työttömyysluvuista on päästy jokseenkin tasaisesti 9

11 % runsaan 14 % työttömyysasteeseen. Ero maakuntaan verrattuna on pienentynyt tarkastelujakson loppuvaiheissa. Työttömyysaste on alhaisin Maaningalla. Myös Keiteleellä ja Vieremällä on päästy alle 12 prosentin työttömyyteen. Pahinta työttömyys on Sonkajärvellä, missä työttömyysaste on liki 16 % sekä alueen veturikunnassa Iisalmessa, jossa työttömiä on 15,5 % työvoimasta. Vaikka työttömyysaste on alentunut lisääntyneiden työpaikkojen myötä, oma vaikutuksensa on myös väestömuutoksista johtuvalla työvoiman määrän laskulla. Työttömyyden kehitys Veturin toiminta-alue Pohjois-Savo Kuva 3. Ylä-Savon ja Maaningan alueiden työttömien osuus (%) työvoimasta sekä maakunnallinen vertailutieto 2.3. Aluetalous Vuonna 2003 arvonlisäys henkeä kohden oli Ylä-Savossa euroa maakunnallisen keskiarvon ollessa euroa. Vuodesta 1998 vuoteen 2003 Ylä-Savon arvonlisäys asukasta kohden on kasvanut 15,4 %, kun se samanaikaisesti kasvoi Pohjois-Savossa vain 8,5 %. Ylä-Savon alueen vuotuinen arvonlisäys on kasvanut samana aikana vajaat 9 %. Vuotuisella arvonlisäyksellä mitattuna toimialoista suhteellisesti suurin muutos on tapahtunut kotitalouspalvelujen kohdalla toimialan arvonlisäys on kasvanut viiden vuoden aikana yli 230 %! Toiseksi eniten painoarvoaan on kasvattanut puun-, massan- ja paperinvalmistuksen toimiala, jossa samanaikainen arvonlisäyksen kasvu on ollut runsaat 90 %. Myös maa- ja riistatalous ovat kasvaneet selvästi keskimääräistä kasvua paremmin, yli 30 %. Metalliteollisuuden kasvu on ollut noin 30 %. Tarkastelujakson aikana joillakin toimialoilla suunta on ollut heikkenemään päin. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa laskua oli noin 40 %, kalataloudessa vajaat 20 %, hallinnossa ja pakollisessa sosiaalivakuutustoiminnassa runsaat 10 % ja elintarviketeollisuudessa noin 8 %. Vuonna 2003 arvonlisäyksellä mitattuna Ylä-Savon suurin toimiala oli metsätalous. Sen osuus koko seutukunnan arvonlisäyksestä oli yli kymmenesosa. Asuntojen omistus ja vuokraus nousee lähes yhtä suureksi toimialaksi runsaan kymmenesosan osuudellaan. Metalliteollisuus on arvonlisäyksellä mitattuna kolmanneksi tärkein yläsavolainen toimiala. 10

12 2.4 Maaseudun erilaistuminen Maaseudun kolmijaon mukaisessa kuntatyypittelyssä (kuva 1, vuoden 2006 luokittelun mukaan) Iisalmi on kaupunkialue, ydinmaaseutua ovat Lapinlahti ja Maaninka ja muut ovat harvaan asuttua maaseutua. Tämän päivän maaseutua luonnehtii erilaistuminen, joka myös voimistuu koko ajan. Osa maaseudusta on edelleen perinteistä alkutuotannon aluetta. Keskusten läheiset alueet puolestaan ovat houkuttelevia asuinalueita ja keskusten läheisissä ja pääteiden varsilla sijaitsevista kylistä osa on jo ns. asumiskyliä. Kehittämistyön osalta ongelmallisimpia puolestaan ovat kylät, joiden väestömäärä alkaa olla kriittisen toimintakyvyn alarajalla - osa kylistä on jo lähes hävinnyt kartalta. Kehittämistoimenpiteiden paremman kohdentamisen ja kehittämismahdollisuuksien vuoksi kuntajakoon perustuvan kolmijaon lisäksi toiminta-alueen maaseutua voidaan käsitellä vastaavasti kylien erilaistumisen kautta mm. elinkeino- ja ammattijakauman sekä etäisyyden ja asutusrakenteen mukaan. Veturi onkin aloittanut yhteistyössä Pohjois-Savon liiton kanssa Ylä-Savon maaseudun rakenteen ja kylätyyppien selvitystyön. Tavoitteena on paikkatietojärjestelmää hyödyntäen luokitella kylät/maaseutualueita, jotta kehittämistoimenpiteitä voidaan paremmin. Selvitystyötä jatketaan edelleen ja tuloksista toivotaan saatavan eväitä tuleviin kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa kylien toiminnallisia rajoja uudelleen niin että väestöpohja on riittävä Alustavaa analyysia kyläkartoista Maaseututyypittely antaa suhteellisen pelkistetyn kuvan asumisrakenteesta ja se ei sinänsä kerro vielä paljoa yksittäisten alueiden luonteesta - pikemminkin jopa vääristää sitä. Maaseututyypittelyn käyttäminen esimerkiksi yritystuen jakoperusteena on epäoikeudenmukaista kaupungiksi määritellyn Iisalmen sivukylällä sijaitsevalle yrittäjälle. Kartta Veturin toiminta-alueen kylistä tuo hyvin esille kylien sijainnin ja suhteen tieverkkoon. Kartalle on merkitty Veturin alueella toimivat kyläyhdistykset ja kylätoimikunnat. Kylät on merkitty karttaan yksittäisenä pisteenä. Usein yhden kyläyhdistyksen alle on yhdistynyt useampia ns. vanhoja kyliä ja toiminta-alue on siksi varsin laaja. Pisteeksi on valittu kunkin kylän yhteinen kokoontumispaikka tai muu keskeinen paikka (kylätalo, kyläkoulu, laavu, metsästysseuran maja, tms.). Kaikkien kylien osalta yksittäisen pisteen määrittäminen ei anna oikeaa kuvaa alueesta. Lisäksi kannattaa huomata, että jotkut kylien kokoontumispaikat sijaitsevat hieman kauempana varsinaisesta asutuskeskittymästä. Toimivat kyläyhdistykset ja kylätoimikunnat kattavat varsin hyvin Veturin toiminta-alueen. Kartalta niitä löytyy 107 kappaletta: Iisalmesta 12, Kiuruvedeltä 22, Keiteleeltä 7, Lapinlahdelta 9, Maaningalta 11, Pielavedeltä 13, Sonkajärveltä 15, Varpaisjärveltä 7 ja Vieremältä 11. Alueen maaseutumaisimmissa kunnissa toimivien kyläyhdistysten ja -toimikuntien määrä näyttäisi olevan yhdenmukainen suhteessa kuntien kokoon ja asukaslukuun. Lapinlahden asukasluvun huomioiden kylien lukumäärän odottaisi olevan suurempi, mutta asutuksen keskittyminen suhteellisen tiiviisti valtatie-5:n varrelle selittää sen, että kyläyhdistyksissä oleva toimintapotentiaalikin on jokseenkin keskittynyttä. Jos Veturin toiminta-alueen kyläkeskusten verkkoa vertaa esimerkiksi alueen kouluverkkoon, on ero selvä. Muuttoliikkeen suunta ja ikärakenteen muutos kylillä sekä niiden seurauksena tapahtuneet kyläkoulujen oppilasmäärien vähentymiset ovat johtaneet kuntien kouluverkon harventumiseen. Esimerkiksi Sonkajärvellä, jossa on 15 karttaan merkittyä kyläkeskusta, on enää neljä toimivaa kyläkoulua. Toisaalta kyläkeskusverkon tiheys Veturin alueella luo uskoa siihen, että koulujen lakkauttaminen ei sinällään ole ollut este aktiiviselle toiminnalle. Lyhyellä aikavälillä koulujen lakkauttamisen lamauttavaa vaikutusta kylien toimeliaisuuteen ei kuitenkaan liene kiistäminen. 11

13 Kuva 4. Yläsavolaiset kylät (karttaesitys, Pohjois-Savon liitto 2006) 12

14 Kuva 5. osoittaa hyvin sen, miten Veturin toiminta-alueen asutus ja maaseutumaisuus rakentuu: valtatie-5:n varsi ja jossain määrin Iisalmi-Kiuruvesi-tie muodostavat ns. asutuskäytävät, joihin keskustaajamien ulkopuolisen alueen asutus on selvästi keskittynyt hyvät maantieliikenneyhteydet ovat vaikuttaneet ihmisten asuinpaikan valintaan. Kuva 5. Veturin toiminta-alueen asukastihentymät (karttaesitys, Pohjois-Savon liitto 2006) 13

15 Karttapohjaista tarkastelua tullaan kehittämään toimintaryhmän seurannan välineeksi. Veturin rahoittaman toiminnan seurannassa yhtenä kerättävänä tietona olisivat tällöin rahoituksen fyysisen kohdentumisen koordinaatit. Näiden koordinaattien perusteella voidaan kartalle merkitä erilaiset tulokset. Toimintojen sijoittaminen kartalle havainnollistaa toimintaryhmätyön monipuolisuuden ja alueellisen laajuuden. Muodostamalla aikasarjoja kartta-aineistoon voidaan myös visuaalisesti osoittaa kehityksen muutokset. Seuraamalla esim. väestömuutosta ja kehittämistoimenpiteitä voidaan analysoida sitä, onko toimenpiteillä ollut vaikutusta esim. väestöön. Samoin voidaan arvioida, onko aktiivisuudella ollut ainakin välillistä vaikutusta väestötihentymien säilymiseen. 2.5 Veturin toiminta-alueen SWOT-analyysi Veturin toiminta-alueen nelikenttäanalyysia on pohdittu ohjelmatyön aikana useissa vaiheissa. Maaseudun vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia on käyty läpi kyläilloissa, kokouksissa ja muissa palavereissa. Vertailua on tehty valtakunnalliseen maaseudun sekä Veturin edellisen ohjelman SWOT-analyysiin.. Lisäksi Veturin arvioinnin tekijät ovat käsitelleet nelikenttään nostettuja asioita sekä arviointitutkimuksen että tilastoanalyysin perusteella. Pohjois-Savon alueellisessa maaseutuohjelmassa SWOT on tehty elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta. Yhteisölliseen ja paikalliseen kehittämiseen liittyvät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat on analysoitu tarkemmin toimintaryhmien ohjelmissa. Taulukko 3. Veturin toiminta-alueen SWOT-analyysi. VAHVUUDET toimiva maaseudun rakenne puhdas luonto ja turvallinen elinympäristö yhteisöllisyys ja naapuriapu, pitkät perinteet vahva paikallinen omaehtoinen toiminta Asenteet maaseudun kehittämiseen vahva maa- ja metsätalous maatalousyrittäjien asenne ja sitoutuminen maaseudun kehittämiseen uudistuvat luonnonvarat elintarviketeollisuus ja sen arvoketjut/ puhtaus, turvallisuus ja laatu metsäteollisuus, puutuoteteollisuus ja näiden arvoketjut hyvä koulutustarjonta alueen tarpeisiin MAHDOLLISUUDET luonnon, kulttuurin ja perinteiden hyödyntäminen elinkeinoissa ja vapaa-aikana laajentuva bioenergian käyttö ja tuottaminen hevosyrittäjyys elinkeinona ja harrastuksena suunnitelmallisuus ja elinkeinollinen näkökulma kylien kehittämisessä palvelutarpeen monipuolistuminen ja maaseudun monitaitajat pienten yritysten erikoistuminen, verkostoituminen ja ketjutus laajakaistayhteydet ja teknologia maallemuuttajat ja mökkiläiset monikulttuurisuus voimavarana HEIKKOUDET tiestön huono kunto ja julkisen liikenteen vähyys muuttoliike ja väestön ikääntyminen koulutustason alhaisuus/ erikoiskoulutuksen omaavan työnvoiman vähyys työpaikkojen vähyys, yksipuolinen elinkeinorakenne ja erityisesti naistyöpaikkojen puute liiketaloudellisen osaamisen puute yritysten pienuudesta johtuvat kapasiteettija kuljetusongelmat kehittämishankkeiden ja yritysten investointihankkeiden vähäinen ketjutus UHAT infrastruktuuri ja julkinen palvelurakenne heikkenee edelleen muuttoliike maaseudulta jatkuu ja väestörakenne vinoutuu entisestään toimijoiden vähyys ja uupuminen yhteisten tilojen poistuminen kyläkoulun myötä heikentää toimintamahdollisuuksia yrityksille ei löydy jatkajia mikroyritysten kehittäminen unohtuu maatilojen kokonaisuuden hallinta (työn määrä, jaksaminen, liiketoimintaosaaminen) maatalouspolitiikan ja ohjelmatyön monimutkaisuus ja tukiehtojen muutokset monikulttuurisuutta ei osata hyödyntää keskuspainotteinen kehittämispolitiikka 14

16 3. Veturin rooli ja tulevaisuuden haasteet 3. 1 Veturin rooli ja tehtävät maaseudun kehittämisessä Toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehittämistyössä ns. Leader -toimintaa eli tavoitteena on aktivoida paikallista omaehtoista kehittämistoimintaa ja parantaa maaseudun asukkaiden toimeentuloa, elämänlaatua ja elämisen mahdollisuuksia rahoittamalla pienimuotoisia maaseudun kehittämishankkeita. Kahden ohjelmakauden aikana Veturi on vakiinnuttanut roolinsa alueen kehittämistoiminnassa. Monet maaseudun kehittämistyötä tekevät organisaatiot työskentelevät jonkin tietyn asiakasryhmän tai ongelman kanssa. Toimintaryhmä puolestaan katsoo maaseutua kokonaisuutena ja pyrkii huomioimaan kaikkien maaseudulla asuvien ja työskentelevien ihmisten, yritysten ja järjestöjen tarpeet ja mahdollisuudet erityisesti paikallisella tasolla. Veturin tehtävänä onkin maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen ja edunvalvonta. Maaseudun kehittämiseen on käytettävissä runsaasti erilaisia hanke- ja rahoitusmahdollisuuksia. Toimintaryhmä tuo nämä mahdollisuudet lähelle maaseudun asukkaita ja muita toimijoita. Tavoitteena on madaltaa pelkokerrointa byrokratiaa kohtaan ja edistää sitä kautta paikallisen toiminnan kehittämistä. Toisaalta toimintaryhmän toimenpiteet ovat paikallisia ja siten suhteellisen pieniä. Veturin toiminnan lähtökohtana onkin alueen muun kehittämistoiminnan täydentäminen. Maaseudun ja kylien näkyvyyttä ja roolia niin maakunnan kuin seutukunnankin kehittämisohjelmissa ja strategioissa tulee vahvistaa. Kuntarakenteessa tulevina vuosina tapahtuvat muutokset tulevat asettamaan toimintaryhmille uusia haasteita ja vaikuttavat Veturin rooliin ja tehtäviin. Kuntaliitosten uhkana pidetään yleisesti toiminnan keskittymistä ja syrjäisten seutujen jäämistä paitsioon, kun päättäjät etääntyvät syrjäisimpien seutujen ongelmista. Paikallisen toiminnan merkitys tullee silloin kasvamaan. Maaseudun kehittäminen voidaan Veturin toimintaryhmätyön näkökulmasta jakaa kahteen linjaan, toimeentulon kehittämiseen sekä yhteisölliseen kehittämiseen. Käytännössä ne liittyvät tiiviisti toisiinsa. Esim. monimuotoinen maaseutumaisema on maaseudulla asumisen tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä, mutta samalla se on esim. paikallisen matkailuyrittäjän toimintaympäristöä. Veturin rooli maaseudun kehittämisessä on erityisesti: elinkeinojen kehittämisessä ja työmahdollisuuksien lisäämisessä maaseudun palveluiden täydentämisessä ja maalla asumisen tukemisessa osaamisen lisäämisessä ja uusien toimintamallien kehittämisessä sosiaalisen pääoman säilyttämisessä ja yhteistyön rakentamisessa maaseutumaiseman ja maaseutukulttuurin säilyttämisessä ja kehittämisessä maaseudun paikallisessa, suunnitelmallisessa, omaehtoisessa kehittämisessä maaseudun eri ryhmien toimintamahdollisuuksien lisäämisessä sekä maaseudun toimijoiden alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Hyvinvoiva maaseutu tarvitsee työtä ja työntekijöitä, yrityksiä ja palveluita. Elinkeinojen kehittämisessä Veturin tehtävänä on toimia pienten maaseudulla toimivien yritysten kehittäjänä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Varsinkin maaseudun palveluiden täydentäminen on tulevaisuuden haaste, joka sisältää sekä palveluiden säilyttämisen ja kehittämisen että työllistymisnäkökulman. Veturilla on oma tehtävänsä ns. uusien toimintamallien kokeilijana ja juurruttajana. Esim. sopimuksellisuus ja yhteisötalouden mallien rakentaminen ja kokeileminen voi tuottaa maaseudulle mm. uusia keinoja palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on, että osa yhteisötalouden toiminnasta kehittyy varsinaiseksi yritystoiminnaksi. 15

17 Toimintaryhmän toisena tehtäväsarkana on yhteisöllinen kehittäminen eli kylätoiminnan tukeminen. Väestökato ja väen ikääntyminen näkyy sekä kylätoiminnassa että muussakin maaseudun yhdistystoiminnassa. Pienessä kylässä ei riitä tekijöitä esim. kylätalon kunnostukseen ja toisaalta onkin syytä harkita sitä, millaisen väestöpohjan esim. toimiva kylätalo vaatii. Veturissa pyritäänkin paikalliseen kehittämiseen, jolloin toimintaa ei rajata perinteiseen kylään. Paikallisen toiminta-alueen määrittely tapahtuu toiminnan kautta eli se on alue, jonka asukkaat haluavat tehdä yhteistyötä. Veturin tehtävänä onkin tukea kylätoimintaa ja kannustaa uusien toiminnallisten alueiden muodostumista unohtamatta kuitenkaan perinteisten kylien identiteetin merkitystä ja säilyttämistä. Ongelmallista kehittämistoiminta on pienten toimijoiden (sekä yritysten että kyläyhdistysten) kohdalla. Varoja on vähän varsinaiseenkin toimintaan, saati sitten kehittämistyöhön. Kehittämishankkeen etenemisen pullonkaulana on usein myös se, että tiedostetaan ongelma mutta ei tiedetä mistä ratkaisu löytyy. Näitä ongelmia Veturi pyrkii ratkaisemaan tiedottamisen, koulutuksen ja esiselvitysten kautta. Yhtenä pullonkaulana voi olla myös tiedon liikkuminen maaseudun asukkaiden ja viranomaisten välillä. Veturi on tämän ongelman poistamiseksi pestannut avukseen ns. maaseutuajattelijat kuhunkin kuntaan. Maaseutuajattelija toimii yhdyslinkkinä kyläläisten, kunnan ja Veturin välillä. Paikallisen toiminnan edistäjänä Veturin tehtävänä on huomioida kohderyhmien erityiset tarpeet. Yhtenä erityisenä kohderyhmänä ovat olleet ja tulevat edelleen olemaan maaseudun nuoret, joita kannustetaan osallistumaan alueen kehittämistyöhön. Erityistä huomiota kiinnitetään työllistymismahdollisuuksien kehittämiseen, yrittäjyyskasvatukseen ja paluumuuton mahdollisuuksien parantamiseen. Veturin tehtävänä on tarjota nuorille mahdollisuus osallistua ja toimia omien tavoitteidensa mukaisesti - nuorten ehdoilla ja nuorten toimesta. Nuorten lisäksi Veturi pyrkii huomioimaan erikseen maaseudun naiset ja miehet. Ongelmana maaseudulla on sekä toisaalta työmahdollisuuksien puute mutta toisaalta suuri työn määrä ja työuupumus. Sosiaalisen verkoston pienuus ja jaksaminen ovat ongelmia, jotka koskevat sekä naisia että miehiä. 3.2 Veturin toiminnan arviointi ja hyvien käytäntöjen siirtäminen Vuoden 2005 aikana Veturi toteutti laajan toiminnan arviointiprosessin, jonka tavoitteena oli saada objektiivista tietoa kuluvan ohjelmakauden toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta - nostaa esille hyviä kokemuksia ja käytäntöjä sekä kartoittaa uusia kehittämistoimenpiteitä tähän ohjelmaan. Arvioinnin sijoittaminen vuoteen 2005 osoittautui onnistuneeksi. Arviointiin saatiin riittävän paljon toteutettuja hankkeita ja toisaalta arvioinnin tulokset voidaan hyödyntää sekä kuluvan ohjelmakauden loppukirin aikana että tämän ohjelman kokoamisessa. Arviointiprosessi käsitti sekä Kyläveturi I ja II hankkeiden ( ) ulkoisen arvioinnin että hallituksen itsearvioinnin. Ulkoisessa arvioinnissa kyselylomakkeet lähetettiin hanketoimijoiden lisäksi tärkeimmille yhteistyökumppaneille. Lisäksi Veturin hallituksen entiset ja nykyiset jäsenet osallistuivat itsearviointiin. Itsearviointia jatketaan myös varsinaisen arviointiprosessin päätyttyä ja sen tavoitteena on sekä työntekijöiden että hallituksen sitouttaminen ja toiminnan kehittäminen. Seuraavassa muutamia arvioinnin pääkohtia: Arvioinnin mukaan kuluvalla ohjelmakaudella toiminta on ollut laaditun kehittämisohjelman mukaista ja hankkeiden rahoitus tasapuolista ja linjanmukaista. Tavoitteissa on onnistuttu etenkin alueen asukkaiden yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden tukemisessa, asumisviihtyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä sekä ihmisten välisen sosiaalisen kanssakäymisen edistämisessä. Veturin toiminnan katsotaan toteuttaneen hyvin alhaalta-ylöspäin toimintamallia. Asiakaslähtöinen, ruohonjuuritasolla tapahtuva toiminta koetaankin luontevaksi osaksi Veturin tehtävänkuvaa. 16

18 Arviointiraportin mukaan hanke-esitykset ovat nousseet paikallisista tarpeista ja käsitellyt hankkeet on nähty sekä laadullisesti hyviksi että toteuttamiskelpoisiksi. Määrällisesti hanke-esityksiä saisi kuitenkin olla enemmän. Myös hankkeiden jatkuvuuteen on kiinnitetty huomiota ja se saikin kiitosta; suuri osa hankkeista on jatkunut joko erikseen haetulla jatkohankkeella tai toimijan omalla panostuksella ilman hankerahoitusta. Kehittämisohjelman tavoite maaseutukylien asukkaiden osallistuvuuden lisäämiseksi päätöksentekoon on haastava ja arviointiraportin mukaan siihen on päästykin lähinnä vain toimintaryhmän omassa hallintohankkeessa sekä muutamassa suuremmassa hankekokonaisuudessa. Muutenkin suuremmat, useita kyliä tai jopa laajempia alueita yhdistävät hankkeet näyttävät onnistuneen hyvin. Arvioitsijat suosittavatkin, että Veturi panostaisi jatkossa nykyistä enemmän näkyviin, laajempiin hankkeisiin. Tämänkaltaiset hankkeet ylittävät helpommin uutiskynnyksen, joten ne palvelevat myös tiedottamisen tehostajina sekä lisäävät osaltaan Veturin tunnettavuutta. Tällä ohjelmakaudella Veturin kautta ei ole rahoitettu varsinaisia yrityshankkeita. Veturin kautta rahoitetut esiselvitys- ja pilottihankkeet ovat tosin jo nykyiselläänkin välillisesti tukeneet yrittäjyyttä. Vaikka Veturi ei näistä tuloksista varsinaista kunniaa voi ottaakaan, arvioidaan hanketoiminnalla (esim. kylätalojen kunnostushankkeilla) todennäköisesti joissain tapauksissa helpotetun ja nopeutetun yritystoiminnan aloittamista. Kyselyvastausten perusteella hallituksen jäsenten apu hankkeen suunnitteluvaiheessa voisi olla nykyistä tuntuvampaa ja käynnissä oleviin hankkeisiin toivottaisiin pidettävän aktiivisemmin yhteyttä. Kiitosta hallituksen jäsenet saivat varsinkin toimintaan sitoutumisesta. Yhteistyökumppanit näkivät Veturin hanketoiminnan selvästi kriittisemmin kuin hallitusjäsenet. Yhteistyökumppanit toivoivat Veturilta tehokkaampia ratkaisuja etenkin uusien toimintatapojen löytämiseen sekä nuorten mukaan saamiseen. Yksi alue, mihin yhteistyökumppanit toivoivat kehitystä, oli tiedottaminen etenkin käynnissä olevista hankkeista ja niiden tuloksista. Tiedotustoiminnan tehostaminen nousikin yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista myös arvioitsijoiden mielestä. Tämän lisäksi kehotettiin kiinnittämään eritystä huomiota suoraan nuoriin kohdistuvien hankkeiden määrän lisäämiseen sekä uusien toimintatapojen löytämiseen. 17

19 4. Ohjelmatyöprosessin kuvaus 4.1 Kokemuksista viisaampana liikkeelle Ylä-Savon Veturin ohjelmatyö vuosille aloitettiin virallisesti Veturin vuosikokouksessa , jonka yhteydessä pidettiin seminaari Katse tulevaisuuteen Näkymiä uuteen ohjelmakauteen Vuosikokouksen jälkeen ohjelmatyö on ollut esillä jokaisessa hallituksen kokouksessa ja hallituksen jäsenet ovat omalta osaltaan tuottaneet ohjelmaan sisältöä sekä huolehtineet mm. tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien järjestämisestä sekä teemaryhmätyöskentelystä. Ohjelmaprosessi eteni askeleittain kevään, kesän ja syksyn aikana ja ohjelman palaset koottiin yhteen marraskuussa. Ohjelmaluonnos esiteltiin yhdistyksen ylimääräisessä vuosikokouksessa Joulukuun alussa ohjelmaluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle alueen kuntiin ja yhteistyökumppaneille. Sen jälkeen ohjelmaa täydennettiin, käsiteltiin ja hyväksyttiin teemaryhmien ja hallituksen yhteisessä tilaisuudessa Vuoden 2006 vuosikokous pidettiin kyläyrittäjyystyöpajan merkeissä. Toukokuussa 2006 Veturin hallitus käsitteli ohjelman saaman palautteen ja aikataulutti ohjelman täydentämisen. Viimeisen kokouksen hallitus piti , jossa ohjelma täydennyksineen käsiteltiin ja hyväksyttiin. Mukana tilaisuudessa oli myös teemaryhmien jäseniä. Yhtenä lähtökohtana ohjelmatyössä oli ottaa opiksi menneestä eli huomioida kuluneen kahden ohjelmakauden tulokset ja hyvät käytännöt. Veturin toiminnan ulkoinen arviointi vuonna 2005 palveli hyvin myös ohjelmatyötä. Arviointikysymyksissä otettiin huomioon uuden ohjelman tekeminen ja pyrittiin nostamaan esille hyviä käytäntöjä sekä huomioimaan aiemman toiminnan kehittämistarpeet. Vaikka ohjelmatyö virallisesti aloitettiin keväällä 2005, on ohjelman suunnittelu ollut oleellinen osa Veturin jokapäiväistä toimintaa jo sitä ennen. Monet ohjelmaan kirjoitetut kehittämistarpeet ja ideat ovat nousseet esille eri yhteyksissä jo aiempina vuosina. Varsinkin elinkeinojen kehittämiseen liittyvä tarpeet ovat odottaneet uutta ohjelmakautta. Ohjelman kokoaminen onkin ollut enemmän painopisteiden määrittelyä ja uusien toimintatapojen etsimistä sekä toteutettujen hankkeiden ja toimintatapojen arviointia. Mitkä asiat ovat onnistuneet ja tuottaneet tulosta, millaisia virheitä on tehty ja mitä niistä on opittu. Kaaviossa 1 on Veturin kuvattu ohjelmatyöprosessi ja siihen osallistuneet ja seuraavissa kappaleissa on tarkemmin käyty läpi prosessin eri vaiheita. Prosessin aikana järjestetyt tilaisuudet, neuvottelut ja muut toimenpiteet on koottu liitteeseen B. 18

20 Kaavio 1. Veturin ohjelmatyöprosessi pähkinänkuoressa. 4.2 Ohjelmatyö ruohonjuuritasolla Ohjelman koko perusta, maaseudun asukkaiden ja muiden toimijoiden arkipäivän ongelmia, kehittämistarpeita ja toimenpideideoita koottiin ruohonjuuritasolla useissa tilaisuuksissa, kyläilloissa ja hanketilaisuuksissa kevään, kesän ja syksyn aikana vuonna Uuden ohjelmakauden haasteita ja kehittämistarpeita pohdittiin ja ideoitiin kyläkohtaisissa hanketilaisuuksissa ja keskusteluissa. Varsinainen ohjelmatyön kyläkierroskuukausi painottui syyskuuhun, jolloin pidettiin 7 ohjelmatyötilaisuutta eri puolilla toiminta-aluetta. Viimeinen tilaisuus pidettiin marraskuussa. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille ja kutsuttiin koolle paikallislehtien ilmoituksilla sekä hallituksen puskaradion kautta. Kaiken kaikkiaan ohjelma-asioita on pohtinut näissä tilaisuuksissa noin 120 henkilöä. Myös vuonna 2006 pidettiin kyläkierros ohjelman sekä ohjelmakauden viimeisen hankehaun tiimoilta. Samalla kun näissä tilaisuuksissa keskusteltiin viimeisellä rahoituskierroksella rahoitettavista hankkeista, pohdittiin ja ideoitiin myös tulevaa. Näissä tilaisuuksissa oli mukana lähes 50 asukasta. Moni kehittämisidea todettiin toteuttamis- tai kehityskelpoiseksi vuoden 2006 jälkeen. Myös vuoden 2006 alussa järjestettyyn Maallemuutto-hankkeiden ja Veturin yhteiskiertueeseen osallistui lukuisa joukko asukkaita pohtimaan maalla asumiseen liittyviä asioita. Näiden tilaisuuksien sekä muutamien hankkeiden ohjausryhmien tekemä työn osalta ohjelmatyötä teki kaikkiaan lähes 340 henkilöä. 19

21 Taulukko 4. Ohjelmatyöhön osallistuneet Ohjelmatyö ja tilaisuudet Osallistujia Naisia Miehiä Alle 30-v. Kunta ja kyläkohtaiset tilaisuudet teemaryhmää Kyläkierros Maallemuutto hankkeiden yhteisesittäytyminen Hankkeet/OR-kokoukset Näiden lisäksi ohjelmatyötä tehtiin seuraavissa tilaisuuksissa ja kokouksissa Vuosikokous 2005/seminaari Ylimääräinen syyskokous 2005/ ohjelmatyö Vuosikokous 2006/ yrittäjyystyöpaja Hallituksen kokoukset 2005 ja 2006 Yhteensä 4.3 Teemaryhmien kautta painopisteisiin Kylätilaisuuksien ja muiden ideariihien innostamana Veturin hallitus muodosti esille nousseista ideoista jatkosuunnittelua ja syventämistä varten kuusi toimialakohtaista teemaryhmää: maaseutuasuminen, paikallinen kulttuuri, kyläyrittäjyys, uusi teknologia, nuoret ja naiset (kts. liite B). Kunkin teemaryhmän vetovastuussa oli kaksi hallituksen jäsentä, jotka kokosivat teemaryhmään mahdollisimman laajan ja alueellisesti kattavan joukon kunkin alan asiantuntijoita. Teemaryhmissä oli mukana yhteensä 41 henkilöä. Teemaryhmätyön kautta onnistuttiin saamaan mukaan uusia ihmisiä. Ryhmissä oli mukana mm. yhteistyökumppaneita sekä sellaisia henkilöitä, jotka eivät aiemmin ole juuri osallistuneet Veturin toimintaan. Heitä nimenomaan kiinnosti teemakohtainen työskentely ja ideointi. Teemaryhmätyön tavoitteena oli syventää kunkin teeman tämän hetkisiä kehittämistarpeita, löytää uusia ideoita ja antaa mahdollisuus mahdollisimman monelle taholle osallistua ohjelman tekemiseen sekä samalla sitoutua sen toteuttamiseen. Kukin teemaryhmä kokoontui valmisteluvaiheessa 2 kertaa ja teemaryhmien jäsenet osallistuivat myös ohjelmaluonnoksen arviointiin. Useat teemaryhmien esille nostamista asioista ovat olleet työn alla ja painopisteinä jo aiemminkin. Uudempina avauksina useassa ryhmässä esille nousi mm. uuden teknologian tehokkaampi hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä (mm. IT-ala ja bioenergia). Lisäksi tärkeiksi teemoiksi nostettiin työpaikkojen luominen, maaseudun palveluiden kehittäminen ja täydentäminen sekä maaseudulla asumisen ja jaksamisen tukeminen. Teemaryhmien jäseniä osallistui vielä ohjelman viimeiseen käsittelyyn syyskuussa Hankkeista kokemusta ja uutta näkemystä! Monet Veturin rahoittamat joko suunnitteilla tai käynnissä olevat hankkeet luovat rakenteita ja toimintaedellytyksiä tulevia vuosia varten ja niiden vaikutukset näkyvät varsinaisesti vasta tulevalla ohjelmakaudella. Varsinkin yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavat laajemmat hankkeet vahvistavat tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia ja omalta osaltaan viitoittavat uuden ohjelmakauden toimintaa ja tavoitteita. Nämä hankkeet on esitelty liitteessä C. 20

22 4.5 Toimintaryhmien yhteistyö ohjelmatyöprosessissa Ohjelman tekoon valmistautuminen aloitettiin yhteistyössä Pohjois-Savon kolmen toimintaryhmän kanssa. Vuonna 2005 yhteispalavereja pidettiin mm. seuraavien sidosryhmien kanssa: Pohjois-Savon TE-keskus/maaseutuosasto, Pohjois-Savon 4H-piiri, MTK-Pohjois-Savo, Pohjois-Savon metsäkeskus, Kuopion yliopisto, Pro Agria ja Pohjois-Savon ympäristökeskus. Näissä tavattiin iso joukko jo nykyisiä ja mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä jatkettiin Pohjois-Savon kolmen toimintaryhmän hallitusten yhteisillä tapaamisilla ohjelmatyön merkeissä. Hallitusten väliset kokoukset pidettiin ja ja aiheena niissä oli tulevan kauden yhteistyömahdollisuudet. Myös yhteisen Tuluksia -lehden vuoden 2006 numeron teemana oli uusi ohjelmakausi. Näiden tilaisuuksien lisäksi toimintaryhmien työntekijät ovat suunnitelleet tulevaisuutta useassa palaverissa. Yhtenä uutena avauksena pohjoissavolaisesta yhteistyöstä oli Pohjois-Savon maaseutuverkoston ensimmäisen tapaamisen järjestäminen Lisäksi toimintaryhmät järjestivät yhteispalaverin Kalatalouden elinkeinojen kehittämisohjelmasta Palaverissa sovittiin, että asiaan palataan sen jälkeen kun ohjelmasta saadaan lisätietoa. 4.6 Yhteistyö alueellisen maaseutuohjelman suunnittelussa Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelman valmistelun ensimmäinen neuvottelupäivä pidettiin Kuopiossa Pohjois-Savon TE-keskus kokosi suunnitteluryhmän alueellisen maaseutuohjelman rakentamiseen toukokuussa. Veturin toiminnanjohtaja on edustanut ryhmässä alueen kolmea toimintaryhmää. Toimintaryhmien osalta tavoitteena on ollut mm. ohjelmien yhteensovittaminen sekä yhteistyöstä ja työnjaosta sopiminen. Maakunnan ohjelmatyöryhmän ohjelmaluonnos esiteltiin joulukuun alussa ja työtä jatkettiin vuonna Ohjelman ydin, paikallisiin resursseihin perustuva maaseutuyrittäminen, sisältyy myös Veturin ohjelmaan. Veturin painopisteiden ja toimenpiteiden liittyminen Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelmaan kuten myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan tulee esille rahoitustaulukossa (Liite L) Ohjelmien yhteensovittamista jatkettiin yhteispalavereiden merkeissä vuonna Pohjois-Savon TE - keskuksen kanssa on keskusteltu useaan otteeseen Pohjois-Savon toimintaryhmien ohjelmista ja mm. yritysrahoitusmahdollisuuksista. Tavoitteena on, että kaikki kolme ryhmää toimivat tulevalla kaudella samanlaisella rahoituksella. Keskustelussa on pohdittu työnjakoa esim. yritysten koon ja toimialan suhteen. Tavoitteena on selkeä ja joustava yhteistyö ja työnjako, joka helpottaa viranomaisten ja toimintaryhmien työtä, sekä on tasapuolinen ja selkeä tuen hakijalle. Neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnos(sopimus ohjelman erillisessä liiteosassa), jonka mukaan: Toimintaryhmien Maaseutuohjelman mukainen rahoitus toimintaryhmien toiminta-alueella (keskimäärin n / vuosi eli n / toimintaryhmä) - pääsääntöisesti alkavat ja pienet yritykset erityisesti kädentaito-, matkailu- ja palvelualalla - uutta luova ja kokeileva yritystoiminta - ei Annex-I yritykset - yritysryhmähankkeet 4.6 Kansainvälisyyssuunnitelma tulevalle ohjelmakaudelle Kansainvälinen toiminta on yksi Leader-toiminnan periaatteita, mutta Veturin kuten kahden muunkin Pohjois-Savon toimintaryhmän toiminnassa kansainvälinen toiminta on vasta aluillaan. Kansainvälisyyttä lähdettiin kehittämään yhteistyössä Pohjois-Savon kolmen toimintaryhmän yhteisellä Kummeja ja kumppaneita kansainvälistymishankkeella vuonna Tavoitteena on, että uudella ohjelmakaudella kansainvälinen toiminta muodostuu kiinteäksi osaksi Veturin toimintaa. Kansainvälisen toimin- 21

23 nan edistämiseksi laadittu kansainvälisyyssuunnitelma (liite E) tulee toimimaan toimintasuunnitelmana toiminnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Suunnitelman toteuttaminen on jo aloitettu ja siten pohjustettu uudella ohjelmakaudella kansainvälisen toiminnan toteutumista. Veturin rooli kansainvälisessä toiminnassa on toimia tiedottajana, aktivoijana, neuvojana ja rahoittajana. Tehtävänä on kansainvälisten yhteyksien luominen ja ylläpito, hankeideoiden eteenpäin vieminen sekä niiden jalostaminen toimiviksi yhteistyöprojekteiksi. Lisäksi Veturi voi toteuttaa itse kansainvälistä toimintaa kehittäviä hankkeita. Pohjois-Savon toimintaryhmät ovat kirjanneet yhteistyötavoitteisiin myös kansainvälisen yhteistyön. Tässä ohjelmassa kansainvälinen toiminta on esitetty painopisteiden sisällä tavoitteiden ja toimenpide-esitysten muodossa. Tarkoitus on että kansainvälinen yhteistyö on yksi toimintatapa muiden joukossa. 4.7 Ohjelman arviointi ja täydentäminen vuonna 2006 Ohjelmaa on täydennetty vuonna 2006 varsinkin kansainvälistymissuunnitelman, sekä seudullisen yhteistyön ja yritysrahoituksen osalta. Lisäksi yhteensovitusta on tehty Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelman ja Manner-Suomen maaseutuohjelman osalta. Kuntakierros ohjelman esittelyn ja kuntarahaneuvottelujen merkeissä käytiin elo-syyskuussa. Neuvottelut käsittivät useita yksittäisten kunnanjohtajien ja valtuutettujen tapaamisia, asian esittelyä Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallitukselle (seuturaha) sekä esittelyt kuntien kunnanhallituksille. Lisäksi järjestettiin yhteiskokous kaikkien kunnanjohtajien kesken yhteisen linjan löytämiseksi. Neuvotteluja yritysneuvonnan järjestämisestä on käyty sekä Ylä-Savon Kehitys Oy:n kanssa että yksittäisten kuntien kanssa. Sopimukset yritysneuvonnan yhteistyöstä tehtiin syyskuussa. Sopimukset ovat ohjelman erillisessä liitteessä. Hallitus käsitteli täydennetyn ohjelman kokouksessaan Kokouksen alussa järjestettiin ohjelman esittely- ja kommentointitilaisuus sekä kuntien yhteyshenkilöille että teemaryhmien jäsenille. Pohjois-Savon liiton kanssa on jatkettu yhteistyötä erilaistuva maaseutu kylät kartalle teeman osalta. Kartta-aineisto on laadittu yhteistyössä Veturin henkilöstön ja mm. Kyläportti-hankkeen kanssa yhteistyössä ja analyysin kartta-aineiston perusteella on tehnyt TK-Eval. 22

24 5. Toiminta-alueen visio 2013 ja ohjelman strategia Ylä-Savon maaseudulla asumisen edellytykset, työnteko, elämisen laatu ja hyvinvointi riippuvat tulevaisuudessakin monesta asiasta, joihin tämän ohjelman toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan. Tämän ohjelman päämääränä on tukea elämänlaadun ja elämisen mahdollisuuksien parantumista yläsavolaisella maaseudulla, jonka vahvuuksina ovat mm. vahva alkutuotanto, pitkät perinteet, luonto ja yhteisöllisyys, mutta jota rasittavat itäiselle Suomelle tyypilliset ongelmat: väestön ikääntyminen ja väheneminen, infrastruktuurin ja palveluiden heikkeneminen, yksipuolinen elinkeinorakenne ja työttömyys. 5.1 Ylä-Savon Veturin toiminta-alue - visio vuodelle 2013: 5.2 Ohjelman strategia Vetovoimainen maaseutumme koostuu erilaisista kylistä, joiden asukkaat toimivat aktiivisesti sekä oman kylän että koko alueen hyvinvoinnin puolesta. Maaseudun osaajat tekevät yhteistyötä elinkeinojen, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja viihtyvyyden kehittämisessä. Tämän ohjelman kohderyhmänä ja vision toteuttajina ovat kaikki alueen maaseudulla toimivat kyläyhdistykset ja muut yhteisöt, yritykset sekä maaseudun asukkaat, loma-asukkaat sekä kunnat ja muut viranomaiset. Veturin toiminta-alueen maaseudulla on useita vahvuuksia menestymisstrategian valinnan pohjaksi, mutta toisaalta itäsuomalaista maaseutua uhkaavat monet asiat, joiden tiedostaminen on edellytys kehittämistoimenpiteiden suunnittelulle ja tavoitteiden asettelun realistisuudelle. Tämän ohjelman strategiana on vahvuuksiin pohjautuva ja mahdollisuuksia hyödyntävä kehittämisstrategia. Ohjelman toimenpiteillä käytämme vahvuuksiamme avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja vähennämme alueemme heikkouksia, jotta mahdollisuudet voitaisiin muuttaa vahvuuksiksi. Vahvuuksien ylläpitäminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että: Ylläpidetään ja kehitetään maaseudun osaamista ja omaehtoista toimintaa Varmistetaan vahvan maa- ja metsätalouden olemassaolo tulevaisuudessakin ja sen tarjoamat uudet työmahdollisuudet sekä myös nousevat alat Arvostetaan ja hyödynnetään paikallisia ympäristö-, luonto- ja kulttuuriarvoja Huomioidaan erilaistuva maaseutu ja kohdennetaan kehittämistoimenpiteet ongelman ja kohderyhmän mukaan Vahvistetaan paikallista identiteettiä ja osoitetaan suuntaa uusille yhteistyömuodoille Heikkouksien tiedostaminen ja niihin vastaaminen vaatii, että: Kokeillaan rohkeasti uusia malleja ongelmien ratkaisemiseksi (palveluiden täydentämisen, teknologian hyödyntämisen ja uudenlaisen yrittämisen keinoin). Huolehditaan, että maaseudulla on jatkossakin sellaiset rakenteet ja osaaminen, että maaseudun ja kylien toimintakyky säilyy Hyväksytään tosiasiat (mm. väestön ikääntyminen) ja tehdään sen vaatimat muutokset riittävän ajoissa Toimenpiteissä luotetaan sekä laajaan rakenteita kehittävään kehittämistoimintaan että pienten paikallisten hankkeiden toteuttamiseen ja vaikutuksiin. 23

25 6. Veturin kehittämistoiminnan painopisteet ja toimenpide-esitykset Aikaisempien vuosien kokemukset ovat ohjanneet tämän ohjelman strategian valintaa. Samoin painopisteiden määrittelyssä iso merkitys oli edellisten vuosien aikana tehdyllä työllä. Painopisteiden valinnan lähtökohtana ovat maaseudun kolme kulmakiveä: toimeentulo ja palvelut, asuminen sekä ympäristö. Lisäksi nuoriso on nostettu edelleen omaksi painopisteeksi. Seuraavassa esitellään tämän ohjelman kehittämistoiminnan painopisteet perusteluineen sekä toimenpide-esityksiä ja hanke-esimerkkejä. Rahoituskehyksen alustava jakautuminen painopisteittäin on esitetty taulukossa 7. Nämä prosenttiosuudet tarkennetaan sen jälkeen, kun yritysrahoituskäytännöt on tarkemmin sovittu. A. KYLÄYRITTÄJYYS - TOIMEENTULON JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ Maaseudun työmahdollisuuksien säilyminen ja lisääntyminen ovat perusedellytys hyvinvoivalle maaseudulle. Uusia työpaikkoja tarvitaan alkutuotannon oheen. Toisaalta maatilojen koon kasvu luo paineita lisätyövoiman tarpeelle ja siten tarjoaa mahdollisuuksia uusille yrittäjyyden muodoille. Lisätyövoimaa alueelle tulee lähialueilta (Baltia, Venäjä) tuoden mukanaan uusia haasteita mutta myös mahdollisuuksia kehittämistyölle. Myös muissa elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä asioissa huomioidaan kansainvälisen toiminnan mahdollisuudet. Osalle toimijoista se voi tarjota uusia markkinoita ja toisille uusien toimintamallien löytymistä. Myös omien vahvuuksien löytyminen ja vahvistuminen voi olla kansainvälistymisen tulosta. Ikääntyvän väestön hoivapalvelutarve lisääntyy tulevaisuudessa. Varsinkin suurten ikäluokkien ikääntyminen ja eläkkeelle jääminen lisäävät tulevaisuudessa palvelujen kysyntää myös maaseudulla; osa haluaa palata takaisin juurilleen eläkepäivikseen ja he ovat tottuneet hyödyntämään palveluita edellistä ikäluokkaa enemmän. Tämä tarjoaa uusia yritys- ja työmahdollisuuksia esim. maataloustuotannon lopettaville henkilöille, varsinkin naisille. Tukiverkostot, sijaisomaishoitajat ja naapuriapu ei riitä vastaamaan tarpeeseen toimijoiden vähetessä ja vanhetessa. Teknologian kehittyminen avaa koko ajan uusia mahdollisuuksia myös elinkeinojen näkökulmasta. ITvalmiuksien kehittäminen ja hyödyntäminen sekä bioenergian mahdollisuuksien ennakkoluuloton kehittäminen ovat tulevaisuutta myös maaseudulla. PAINOPISTEET Hoivapalveluiden ja muiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen eri ryhmien tarpeisiin Nuorten ja naisten yrittäjyyden edistäminen Alkutuotantoa ja muuta maaseutuyrittäjyyttä tukevien palveluiden kehittäminen Luontoa ja kulttuuria hyödyntävien käsityö-, elintarvike-, matkailu ja muun yrittäjyyden edistäminen ja näiden tarvitsemien rakenteiden kehittäminen IT-osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen TOIMENPIDE-ESITYKSIÄ JA HANKE-ESIMERKKEJÄ Maaseudun palveluiden kehittäminen eri asiakasryhmien tarpeisiin (mm. kotipalvelut, kylätalkkarit, monipalveluyritykset, maatilayrittäjät, hevostallit ) Hoivapalveluiden kehittäminen ikääntyvän väestön tarpeisiin Vapaaehtoistyön roolin selkiyttäminen ja vahvistaminen julkisten palveluiden ja palveluyritysten täydentäjänä Uusien yrittämisen muotojen ja toimintamallien edistäminen (sopimuksellisuus, osuuskuntayrittäjyys) 24

26 Tarvekartoitukset ja esiselvityshankkeet palvelun tarvitsijan ja tuottajan yhteen saattamiseksi Jaksamisen edistäminen varamiesmallin tai lomitusrenkaiden avulla ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Yritysten välinen yhteistyö ja yrittäjien verkostoituminen (yritysryhmähankkeet, yhteisinvestoinnit, markkinointi, tuotekehitys, koulutus) Maaseudun pienyritysten kansainvälinen yhteistyö Työvoimatarpeeseen vastaaminen lähialueyhteistyön avulla ja maahanmuuttajien kotoutuminen osaksi kyläyhteisöä Yrittäjien ja kuntien yhteisesiintymiset messuilla (mm. ELMA messut) Maaseutu- ja luontomatkailun kehittäminen, paikallisen perinteen hyödyntäminen ja tuotteistaminen sekä osaamisen ja markkinoinnin kehittäminen Kyläkoulujen ja kylätalojen kehittäminen tietolaitureina Etätyön edistäminen ja etätyökievareiden perustaminen IT-osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen (ohjelmien käyttö, tiedon haku, verkko-opiskelu, tietoturva-asiat, verkko-opiskelu toimiville yrittäjille) Laajakaistan hyödyntäminen esim. IT-tuki- ja neuvontapalveluiden kehittäminen maaseudun asukkaille ja yrittäjille sekä katvealueongelman ratkaiseminen Matkapuhelin- ym. teknologian hyödyntäminen (varausjärjestelmät, valvonta, hälyttimet jne.) Liikkuvien ja sähköisten palvelujen kehittäminen ja seutuverkon hyödyntäminen Työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutuksen kautta hyödyntäen mm. verkko-opiskelua Ympäristöteknologian hyödyntäminen ja bioenergian käytön edistäminen koulutuksen, esiselvitysten ja pilottihankkeiden kautta (hakkeen käyttö, energiakasvien viljely, puuteollisuusjäte jne.) TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAJIA JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA: Yrittäjät ja yrittäjyyttä suunnittelevat, Ylä-Savon Kehitys Oy ja yritysneuvonta (YPP), Proagria, 4H, oppilaitokset, koulut, kyläyhdistykset ja muut yhteisöt, muut hankkeet, kunnat, asiantuntijat 25

27 B. MAALLA ASUMINEN YHTEISÖLLISYYTTÄ, KULTTUURIA JA VIIHTYISYYTTÄ Maaseutu on perinteisesti ollut asuinpaikka niille, jotka saavat toimeentulonsa alkutuotannosta, mutta tänä päivänä maaseutu on varteenotettava vaihtoehto myös monille taajamassa työskenteleville. Silloin korostuvat mm. maisema-arvot, luonnonläheisyys, puhtaus, turvallisuus ja palvelut. Ns. tarinayhteiskunta korostaa yksilön itsensä toteuttamisen tarvetta. Tähän haaveeseen kuuluu usein vanha talo maalla, tilaa lapsille, hevoselle ja koiralle. Maaseudulla asujien hyvinvointi edellyttää riittävää palveluiden tarjontaa ja saavutettavuutta. Kylien asukkaat ovat usein jo tottuneetkin siihen, että tarvittavat palvelut eivät löydy ihan läheltä. Osalle maaseudun asukkaista palveluiden saavutettavuus on ongelma esim. liikkumisen suhteen ja tähän ongelmaan tarvitaan ratkaisuja. Maaseudun toimiva tieverkko ja tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä sekä maaseudulla työskenteleville ja asuville että sinne muuttoa suunnitteleville. Etäisyyttä tärkeämpi asia asuinpaikan valinnassa on matkaan käytetty aika ja vaivattomuus. Toimivat ja kattavat tietoliikenneyhteydet kuuluvat myös tämän päivän peruspalveluihin. Tämän päivän työelämää kuvaavat kiire ja suuret vaatimukset, myös maaseudulla. Maatilakoon kasvaminen ja sen myötä lisääntynyt työmäärä ja osaamiseen liittyvät vaatimukset aiheuttavat jaksamisongelmia. Muualla työssäkäyvät puolestaan käyttävät vapaa-ajan kotiaskareisiin ja jäävät helposti kyläyhteisön ulkopuolelle. Kun väkeä on vähän, ei ystävää ja kuulijaa välttämättä löydy. Kyläyhteisön tiiviys voi myös johtaa siihen, että vaikeista asioista ei uskalleta puhua eikä naapurin ongelmiin haluta puuttua. Yhteisöjen rooli ja naapuriavun merkitys maaseudun tukiverkostona on edelleen tärkeä, mutta toimijoiden vähyys asettaa sille rajoja. Kolmannen sektorin palveluiden osalta kehittämisessä tulee huolehtia siitä, että toiminta ei vääristä kilpailutilannetta vaan nimenomaan täyttää sen aukon, mikä jää julkisten palveluiden ja palveluyritysten tekemän työn jälkeen. Kaikki kylät eivät enää vastaa perinteistä kyläkäsitystä ja perinteinen yhteisöllisyys ja kylähenki on voinut kadota. Osa kylistä on edelleen enemmän tai vähemmän perinteisiä maatalouskyliä, osa taas on asumakyliä. Osa vanhoista kylistä on jo hävinnyt kartalta ja toiminnallisesti liittynyt naapurikyliin. Toimivan kylärakenteen säilyttäminen on peruslähtökohta kylätoiminnalle ja paikalliselle kehittämistyölle. Tämän muutoksen ymmärtäminen ja hyväksyminen on välttämätöntä uusien toimintatapojen löytämiseksi. Maaseudun ongelmat ovat pitkälti yhteneväisiä eri puolilla Eurooppaa. Tutustumalla vieraaseen kulttuuriin ja heidän ratkaisuihinsa, voidaan hyviä käytäntöjä tuoda omalle kylälle ja alueelle. Samalla arvostus omaa kulttuuria kohtaan usein kasvaa ja identiteetti vahvistuu. Yhteistyön tuloksena syntyy esim. kummikyliä, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kansainvälinen yhteistyö tuo lisäarvoa ja uusia näkökulmia ja yhteistyön kautta voimme viedä tietotaitoa mm. kylä- ja yhdistystoiminnasta sekä hankeosaamisesta. PAINOPISTEET Maaseudun peruspalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen Maalla asumisen tukeminen Yhteisöllisyyden kehittäminen ja identiteetin vahvistaminen, yhteistyön rakentaminen Harrastustoiminnan edellytysten kehittäminen Paikallisen kulttuurin hyödyntäminen ja säilyttäminen Yhteistyön aktivointi alueellisesti ja kansainvälisesti 26

28 TOIMENPIDE-ESITYKSIÄ JA HANKE-ESIMERKKEJÄ Maaseudun peruspalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen sekä edunvalvonta Eri ryhmien tarpeet ja niihin vastaaminen Maaseudun palvelurakenteen tukeminen paikallisilla palvelusopimuksilla liittyen esim. vanhusten huolenpitoon, asuinympäristön hoitoon, tilahuoltoon. Maaseutukampanjat, maallemuuttajien neuvonta ja uusien kyläläisten vastaanotto (Kylä Kelpaa maaseutuasumismessut Ylä-Savossa 2007) Myyntiin sopivien asuinpaikkojen ja autiotalojen kartoitus Maanomistajien ja perikuntien asenteisiin vaikuttaminen Kyläsuunnitelmien laatiminen ja asukkaiden aktivointi Kylätoiminnan hyvien käytäntöjen siirtäminen Kyläaktiivien verkoston kehittäminen jaksamisen tukemiseksi (talkooringit, kyläkummit) Kylä- ja yhdistystoiminnan kehittäminen sekä kyläläisten ja yrittäjien välinen yhteistyö Vapaa-ajan asukkaiden ja nuorten osallistumisen aktivointi Kulttuurivaihto ja eurooppalainen kummikylätoiminta Paikallisen identiteetin ja perinteiden esille nostaminen ja hyödyntäminen (tapahtumat, ohjelmapalvelut, harrastajateatterit, tarinankerronta, kylähistoria, nimistöt, ruokakulttuuri) Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistäminen Kylien toimitilojen kunnostaminen ja kehittäminen monipalvelupisteiksi Laajakaistan katvealueiden ratkaiseminen ja IT- valmiuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Kylien kotisivujen kehittäminen ja tonttipörssit (Kyläportti-hanke ja seutuportaali) Teknologian hyödyntäminen perinteen tallentamisessa ja hyödyntämisessä Maaseudun harrastusmahdollisuuksien kehittäminen (esim. verkko-opiskelun kautta) Ulkoilureitit, kyläpolut, uimarannat ja venevalkamat (kunnostus, turvallisuus, oheispalvelut, monikäyttöisyys) TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAJIA JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA: Kyläyhdistykset, nuorisoseurat, metsästysseurat ja muut yhteisöt, yrittäjät, Proagria, 4H, Lasten arkkitehtuurikoulu Lastu, oppilaitokset, koulut, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon kylät ry, muut hankkeet, kunnat, kummikylät Suomessa tai ulkomailla, asiantuntijat Kyläkuvaa Iisalmen Hernejärveltä 27

29 C. MAASEUTUYMPÄRISTÖ - MAHDOLLISUUKSIA JA MIELIKUVIA Maaseutu on siellä toimivien ja asuvien ihmisten arkielämän ympäristö. Satunnaisesti maaseudulla liikkujalle maaseutu edustaa kulttuuria ja perinteitä sekä tarjoaa rauhaa, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Suomi on eurooppalaisesta näkökulmasta metsäinen maaseutumaa. Kansainvälisen yhteistyön kautta voimme tutustuttaa kumppaneitamme pohjoiseen ympäristöön ja sen tuomiin haasteisiin. Luonnon monimuotoisuus ja paikallisen kulttuuriympäristön säilyttäminen on myös kaikkien EU-maiden yhteinen tavoite, jota kansainvälisen toiminnan kautta voidaan viedä eteenpäin. Maaseutuympäristö muuttuu koko ajan. Osa maaseudusta on yhä aktiivisten maatilojen aluetta. Kasvavat maatilat ja muu maaseudun elinkeinotoiminta sekä säilyttää maaseutumaisemaa että aiheuttaa siihen muutoksia ja joskus ongelmiakin. Osa maaseudusta puolestaan autioituu ja pusikoituu metsä ottaa jälleen maan valtaansa. Maaseutumaisemasta huolehtiminen tarjoaa myös uusia työpaikkoja ympäristön hoitotöiden muodossa niin maatilayrittäjille kuin uusille ympäristöyrittäjillekin. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia sekä toimeentulon että ympäristön kehittämiseksi. PAINOPISTEET Maaseutumaiseman monimuotoisuuden, arvokkaiden maisema-alueiden, perinnemaisemien ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden säilyttäminen(neuvonta, suunnitelmat ja kunnostushankkeet) Maisemanhoito työllistäjänä (sopimusmenettely ja erityisympäristötuki) Ympäristöön ja maisemanhoitoon liittyvä koulutus ja tekemällä oppiminen Ympäristöteknologian hyödyntäminen Maaseutumaiseman ja ympäristön kunnostaminen matkailun näkökulmasta TOIMENPIDE-ESITYKSET JA HANKE-ESIMERKIT Maaseutu- ja kylämaiseman sekä vanhan rakennuskannan säilyttäminen ja kunnostaminen sekä ympäristön kehittämistä edistävät suunnitelmat Perinnerakentamiseen ja -korjaukseen liittyvä koulutus Ympäristökasvatus (koulutus, neuvonta, kilpailut ja kampanjat, esitteet ja oppaat) Kansainväliset (työ)leirit (teemoina mm. rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) Natura-alueiden hyödyntäminen matkailussa Paikalliset ympäristön ja vesistöjen kunnostusselvitykset ja kunnostushankkeet Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyn edistäminen pilottihankkeiden kautta Bioenergian mahdollisuuksien edistäminen esiselvityksin ja pilottihankkeina (kylätalojen lämmitysjärjestelmät) Ongelmallisten maisemakohteiden parantaminen (turvetuotantoalueiden ja soranottoalueiden jälkikäyttö/maisemointi) TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAJIA JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA: Kyläyhdistykset, osakaskunnat, metsästysseurat ja muut yhteisöt, yrittäjät, Proagria, 4H, Lasten arkkitehtuurikoulu Lastu, oppilaitokset, koulut, ympäristökeskus, muut hankkeet, kunnat, asiantuntijat, Pohjois-Savon Kylät ry 28

30 D. NUORISO SIDE TULEVAISUUTEEN Maaseudun muuttoliike koskee etenkin nuoria. Peruskoulun jälkeen suunnataan opiskelemaan suurempiin keskuksiin, mikä onkin luonnollista ja järkevää. Maaseudun kannalta olennaista on se, mihin nuori ammattiin valmistumisen jälkeen asettuu. Lapsena ja nuorena saadut positiiviset kokemukset rakentavat siteen kotiseutuun ja vaikuttavat siihen, millaisena nuori kokee maaseudun ja näkeekö hän sen potentiaalisena asuinpaikkana tulevaisuudessa. Maalla asumisen kynnyskysymyksenä on usein työmahdollisuuksien puute, jolloin itsensä työllistäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Tavoitteena on tarjota nuorille kokemuksia yrittäjyydestä mahdollisuuksista sekä perinteisissä maaseudun ammateissa että myös muilla ammattialoilla. Nuorison osallistuminen yhdistys- ja kylätoimintaan omalla kylällään luo tulevaisuuden kyläläisiä ja vastuuta ottavia aikuisia ja estää omalta osaltaan syrjäytymistä. Lähtökohtana on tarjota nuorille toimintamahdollisuuksia nuorten ehdoilla aikuisten ohjauksessa. Nuoret tulee ottaa mukaan jo toiminnan suunnitteluun ja antaa mahdollisuudet oppimiseen käytännön tekemisen kautta. Nuoret omaksuvat uusia asioita nopeasti ja he voivat toimia opastajina esim. uuden teknologian hyödyntämisessä ja kansainvälistymisessä. Kansainvälinen toiminta on varsinkin nuorille mahdollisuus: kansainvälisyys ja esim. eurooppalaiset virtaukset kiinnostavat. Nuorilla on tarvittavaa kielitaitoa sekä välineet ja osaaminen teknologianhyödyntämiseen kanssakäymisessä. Nuorten osalta kansainvälinen toiminta voidaan nivoa esim. koulun tai harrastuksen yhteyteen. PAINOPISTEET Nuorten yrittäjyyskasvatus ja maaseutu yrittäjyysympäristönä Nuorten aktivointi ja osallistaminen Lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittäminen maaseudulla Kansainvälisyyskasvatus TOIMENPIDE-ESITYKSIÄ JA HANKE-ESIMERKKEJÄ Nuorten yrittäjyyshankkeet (koulutusta, tekemällä oppimista, vastuunottamista) Nuorten hankehautomotoiminta ja toimintatonnit Larppaus osallistamisen ja nuorten aktivoinnin välineenä (esim. maisemalarpit, vuodenaikalarpit) Edellytysten luominen lasten ja nuorten harrastustoiminnalle (nuorisobussit ja kyläkoulut) Nuorten vuorovaikutuksen edistäminen maaseudun ja kaupungin välillä Nuorten ympäristötaide osana maaseutumaiseman kehittämistä ja ympäristökasvatusta Uuden teknologian hyödyntäminen nuorten toiminnassa Kyläportti-hanke / nettifoorumi nuorille /seutukunnallinen verkosto Nuorten hankkeiden välinen yhteistyö Kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen nuorten hankkeissa Vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen (esim. nuorisoneuvostot ja yhdistysten nuorisojaostot) TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAJIA JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA: Kyläyhdistykset, nuorisoseurat ja muut maaseudun yhteisöt, yrittäjät, Proagria, 4H, Lasten arkkitehtuurikoulu Lastu, oppilaitokset, koulut, kuntien vapaa-aika- ja nuorisotoimi, nuorten osallisuus- ja muut hankkeet, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon kylät ry 29

31 7. Paikallisen kehittämistoiminnan koordinointi Ylä-Savon Veturin toiminta-alue Veturin toiminta-alue on sekä pinta-alaltaan ja väestömäärältään yksi maan suurimmista toimintaryhmäalueista. Alueella on pitkät perinteet sekä seutukunnallisesta että kuntaparien välisestä yhteistyöstä. Ohjelman valmistelun aikana on selvitetty toiminta-alueen sopivuus ja mahdolliset muutostarpeet varsinkin Maaningan osalta, mutta tarvetta muutoksiin ei ole esiintynyt. Iisalmen kaupungin keskusta-alue rajataan pois toiminta-alueesta (noin 5000 asukasta, kts. Liite A). Veturin toiminta-alueella on noin 115 kylää. Rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä on näistä vajaa puolet ja lisäksi kylätoimintaa tehdään myös rekisteröitymättömien kylätoimikuntien toimesta. Viimeisinä vuosina perustettujen kyläyhdistysten toiminta-alue on usein ollut perinteistä kylää laajempi. Toimijoiden vähenemisen myötä myös maaseudulla toimivia vanhoja yhdistyksiä on jonkin verran yhdistetty. 7.2 Toimintaryhmän hallinto Ylä-Savon Veturi ry:llä on 338 jäsentä. Henkilöjäseniä on 234, yrittäjäjäseniä 46, yhdistysjäseniä 42. Lisäksi jäseninä on seitsemän alueen koulutus- ja kehittämisorganisaatiota sekä alueen yhdeksän kuntaa. Ylä-Savon Veturi ry:n päättävä elin on yhdistyksen hallitus, joka kokoontuu vuosittain 7-9 kertaa. Hallitus varajäsenineen on valittu kolmikantaperiaatteen mukaisesti ja edustaa toiminta-aluetta tasapuolisesti. Hallituksen kokoonpano on esitetty liitteessä F ja hallituksen sisäiset menettelytapaohjeet liitteessä G. Ylä-Savon Veturi ry piti marraskuussa 2005 ylimääräisen yleisen kokouksen, jossa päätettiin yhdistyksen sääntömuutoksesta. Sääntömuutos koskee yhdistyksen hallituksen jäsenten erovuoroisuutta kolmen toimintavuoden jälkeen sekä yhdistyksen vuosikokousten määrää eli siirtymistä kahden vuosikokouksen käytäntöön. Kahden vuosikokouksen malli palvelee paremmin toiminnan suunnittelua ja toteuttamista sekä helpottaa uusien jäsenten mukaantuloa toimintaan. Toiminnan periaatteisiin kuuluu myös toimintaryhmän itsenäisyys, joka toteutuu mm. siinä, että rahoituslausuntojen tekemisessä toimintaryhmä päättää tuettavien hankkeiden tarkoituksenmukaisuudesta. Tässä asiassa ei ole ollut ongelmia kuluvalla ohjelmakaudella. Yhdistyksen uudet säännöt ovat liitteessä H. Yhdistyksen jäsenmaksuista päätetään syyskokouksessa marraskuussa Ylä-Savon Veturin toimisto sijaitsee Iisalmessa. Toimistossa työskentelee kaksi työntekijää: toiminnanjohtaja ja hankesihteeri. Uuden ohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tavoitteiden mukainen resurssointi (vähintään 2,5 hlöä) sekä hallintorahan että kehittämishankkeiden rahoitusraamin suhteen. Osa kehittämistoiminnan rahoituksesta on tarkoitus haetaan Leader rahoituksen ulkopuolelta. Mikäli toimintaryhmän tehtävät laajenevat tulevalla ohjelmakaudella (esim. hakemuksen ja maksatusten vireille tulo, tiivis yhteistyö yritysneuvonnan kanssa) tullaan toimiston sijaintia miettimään uudelleen. Yhtenä vaihtoehtona on Ylä-Savo Talo Iisalmessa. Toimintaryhmän hallintoraha on toiminnan perusrahoitusta (yhdistyksen työtekijöiden palkkakulut sivukuluineen, ostopalvelut (mm. taloushallinto, asiantuntijapalvelut), tiedottaminen, matkakulut sekä toimitilojen vuokrakulut ja muut toimistokulut, toimijoiden koulutus, tyky-toiminta, toiminnan arviointi sekä yhteistyöstä koituvat kulut). Hallintohankkeen kautta toimintaryhmä huolehtii toimijoiden aktivoinnista, tiedottamisesta, hankeneuvonnasta, maksatusneuvonnasta sekä hankeseurannasta ja toiminnan raportoinnista. 30

32 Ylä-Savon Veturi on tehnyt vuosia yhteistyötä Ylä-Savon Instituutin/Aluekehityssäätiön kanssa. Vuoden 2004 loppuun saakka yhdistyksen toimipaikka oli Sonkajärven Aittokoskella Aluekehityssäätiön tiloissa. Myös taloushallinto on hankittu ja edelleen hankitaan ostopalveluna Aluekehityssäätiöltä. Syytä nykyisen käytännön muuttamiselle ei ole. Toiminnan kannalta on ollut hyvä ratkaisu, että työntekijät ovat voineet keskittyä sisältökysymyksiin ja talousosaaminen on ostettu ulkopuolelta. Nykyisen henkilökunnan osaaminen liittyy mm. hankeosaamiseen (suunnittelu, arviointi, neuvonta), maksatusneuvonnasta saatuun kokemukseen, alueen hyvään tuntemiseen, laajaan yhteistyöverkostoon ja kansainvälisen toiminnan tuntemukseen. Hankeseuranta tulosten ja rahoituksen osalta kuluu ensisijaisesti toiminnanjohtajalle. Ylä-Savossa käytössä oleva yhteinen hankeseurantajärjestelmä (HASE, Ylä-Savon Kehitys Oy) sisältää myös Veturin rahoittamat hankkeet ja rekisteriä käytetään Veturin rahoitusseurannassa. Hankeseurantajärjestelmän lisäksi Veturi on huolehtinut muista toiminnan vaatimista käytännöistä (menettelytapaohje, salassapitosopimukset, työterveyshuolto, jne.). 7.3 Kuntien yhteyshenkilöverkosto Kuntien yhteyshenkilöiden nimeäminen vuonna 2002 vahvisti Veturin toimijaverkostoa. Yhteyshenkilöistä on ollut suuri apu tiedon välittämisessä sekä hankkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Syksyllä 2005 yhteyshenkilöiden verkostoa tarkistettiin henkilövaihdosten vuoksi ja kuntia pyydettiin nimeämään yhteyshenkilöksi kunnan viranhaltija. Samassa yhteydessä nämä kuntien yhteyshenkilöt nimettiin maaseutuajattelijoiksi, joiden tehtävänä varmistaa, että kunnassa on ainakin yksi henkilö, johon voi ottaa yhteyttä kylän asioihin liittyen ja että maaseutu ja kylät otetaan huomioon päätöksenteossa. Uudet maaseutuajattelijat ovat liitteessä F. Maaseutuajattelijat tulevat jatkossa entistä enemmän olemaan mukana mm. hankkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Lisäksi maaseutuasumista ja tulomuuttopalveluita varten on Kylä Kelpaa hankkeen kautta nimetty kuhunkin kuntaan näistä asioista vastaava yhteyshenkilö. Myös tämä verkosto on Veturille tärkeä. 7.4 Toimijoiden tiedottaminen, aktivointi ja koulutus Toimijoiden aktivointi käsittää sekä Veturin toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisen että muun kylätoimintaan liittyvien asioiden edistämisen (kyläsuunnitelmat, yhdistystoiminta, rekisteröityminen, koulutus jne.). Tämä toiminta tapahtuu sekä kylätasolla että yleisissä tilaisuuksissa. Varsinainen hankeneuvonta käsittää hankeideoiden arvioinnin sekä avustamisen hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hankkeen edetessä hankkeiden toteuttajia neuvotaan yksittäisissä ongelmakohdissa ja maksatushakemusten tekemisessä. Lisäksi Veturi koordinoi hankkeiden seurantaa. Neuvontatilaisuudet ovat yleensä hanke- tai yhdistyskohtaisia, mutta joka kevät ja syksy pyritään järjestämään yksi yleinen hankeneuvontatilaisuus. Aktivoinnin osalta arviointi nosti esiin mm. toiveen etsiä tehokkaampia ratkaisuja etenkin uusien toimintatapojen löytämiseen sekä nuorten mukaan saamiseen. Uuden ohjelman valmistelussa merkittävänä resurssina ovat olleet monet toteutetut ja käynnissä olevat laajemmat kehittämishankkeet, joiden avulla on etsitty ja kokeiltu uusia toimintamalleja ja yhteistyötapoja. Aktivoinnin tehostamiseksi pyritään ottamaan käyttöön uusia osallistamismenetelmiä. Veturin kotisivuja kehitetään interaktiivisemmiksi ja nuorten nettifoorumi rakennetaan jo Kyläportti-hankkeen aikana Teemaryhmien työskentely ohjelmatyössä osoitti ns. Focus-ryhmien toimivuuden: tietystä aihepiiristä keskusteleva pieni ryhmä tuottaa konkreettisempia esimerkkejä ja ideoita toteutettavaksi. Toisaalta focus-ryhmiin voidaan kutsua henkilöitä vaikeasti saavutettavista ryhmistä kuten esim. ikääntyvistä ihmisistä. Visiointiharjoitusten hyödyntämistä voidaan käyttää tilanteissa, joissa kyläläisten mieltymykset ja ajatukset halutaan saada esille. 31

33 Tiedottaminen on osa aktivointia. Tiedotustoimintaa tehdään tiedotussuunnitelman mukaan. Tiedottaminen käsittää mm. sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen, hankeoppaat (paperilla ja netissä), esite ym. materiaalin, P-S toimintaryhmien yhteisen tiedotuslehden (TULUKSIA), kunnittaiset ja kylittäiset tiedotus ja aktivointitilaisuudet. Tiedottamisen osalta kehittämistyötä tehdään sähköisen tiedottamisen tehostamisessa sekä hankkeiden ja niiden tulosten levittämisessä. Seutuportaalista kehitetään monipuolinen tiedotuskanava. Myös Veturin kotisivut tultaneen siirtämään samaan paikkaan kylien kotisivujen ja muun maaseutua koskevan sisällön kanssa. Tiedottamissuunnitelma on tämän ohjelman liitteenä I. Toimijoiden koulutuksen tavoitteena on varmistaa riittävä osaaminen paikallisen kehittämistyön toteuttamiseksi sekä jatkuvuuden varmistamiseksi. Koulutus käsittää sekä toimintaryhmien työntekijöiden ja hallituksen jäsenten koulutuksen että toimijoiden koulutuksen tarpeen mukaan. Koulutuksen teemoina ovat mm. hanketoiminta, kylätoiminta- ja yhdistystoimintakoulutus, maaseutuyrittäjyys, maaseutukulttuuri ja -ympäristö sekä kansainvälinen toiminta. Koulutusta toteutetaan sekä yksittäisinä tilaisuuksina että pitempikestoisten yhteishankkeiden avulla ja sen järjestämisessä hyödynnetään oppilaitoksia ja muita asiantuntijoita. Tavoitteena on luoda myös pysyviä maaseudun kehittämiseen tähtääviä opintokokonaisuuksia oppilaitosten ohjelmiin. Koulutukset käsittävät mm: Teemaseminaarit yhteistyössä kehittämis-, neuvonta- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Tiedotuskoulutus sekä uuden teknologian hyödyntämistä tukeva koulutus Kyläsuunnitelmakoulutus esim. yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa Opintomatkat lähelle ja kauemmaskin Avoimuus ja kokemusten levittäminen ja hyödyntäminen 7.5 Hankkeiden käsittely- ja päätösprosessi Yhtenä hallintohankkeen kokonaisuutena on rahoitettavien hankkeiden hakuprosessin toteuttaminen. Hankehaku on jatkuva eli Veturi ottaa vastaan kylähankehakemuksia koko ajan. Hakemusten valmisteluun pystytään tällä tavalla panostamaan enemmän ja käsittelyyn tulevat hankkeet ovat valmiimpia. Tavoitteena on saada rahoitukseen paikallisten, pienten kehittämishankkeiden lisäksi muutamia laajempia rakenteisiin vaikuttavia hankkeita, joiden näkyvyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus on laajempi ja jotka tukevat paikallisten hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Näitä hankkeita tullaan toteuttamaan jo tämän kuluvan ohjelmakauden lopussa ja niiden toiminta jatkuu tulevan ohjelmakauden alkuun. Tavoitteeksi on asetettu myös ns. sateenvarjohankkeet, joiden kautta voitaisiin rahoittaa pieniä kehittämishankkeita toimintaryhmän päätöksellä ilman viranomaisen tavanomaista hankepäätöstä. Tällaisten koordinointihankkeiden avulla voidaan helpottaa pienten hankkeiden eteneminen. Tämän tyyppinen toimintamalli sopisi varsinkin nuorten kehittämisideoiden toteuttamiseen ja nuorten aktivointiin. Näiden toteuttaminen on kuitenkin kiinni lainsäädännöstä. Veturin hankkeiden valmistelu ja käsittelyprosessi on edennyt seuraavasti (vuonna 2006) 1. Hakija ottaa yhteyttä Veturiin hankeneuvontaa varten. Hankeideat ja kehittämistarpeet muokataan yhdessä hankesuunnitelmiksi ja rahoitushakemuksiksi. 2. Hakemukset liitteineen toimitetaan Veturin toimistoon. Jokaiseen hankkeeseen pyritään tutustumaan etukäteen paikan päällä (esim. toiminnanjohtaja sekä ko. kunnan hallituksen jäsen ja yhteyshenkilö). 3. Veturin hallitus käsittelee hakemukset, tekee hankearvioinnin ja antaa hankkeesta lausunnon. Veturi vahvistaa hankekäsittelyn tueksi kriteerit rahoituskelpoisista hankkeista (kts. liite J) 4. Hankehakemukset toimitetaan Veturin lausunnon kanssa TE-keskukseen virallisen rahoituspäätöksen tekemistä varten. Kylähankkeiden tarkoituksenmukaisuuden harkitseminen kuuluu toi- 32

34 mintaryhmälle, ellei kysymyksessä ole toimintaryhmän oma hanke. TE -keskus on sidottu toimintaryhmän esitykseen rahoituksen myöntämisessä, ellei esitetty hanke ole säädösten vastainen. 5. Hankkeiden kuntarahaosuus maksetaan Veturille seuturahasta (Maaningalta kuntarahaosuus suoraan). Veturi maksaa puolestaan kuntaosuuden rahoitettaville kylähankkeille. 6. Hankkeiden raportointi ja maksamishakemukset kulkevat Veturin kautta ja hankkeen toteuttamista tuetaan koko hankkeen ajan. 7. Hankkeet, joita Veturi ei voi rahoittaa, pyritään valmistelemaan tai ohjaamaan muille rahoittajille tai hankevalmistelijoille. Muita rahoituskanavia (esim. ESR) pyritään hyödyntämään entistä enemmän. 8. Ylä-Savon Veturi ry voi esittää rahoitettavaksi vuosittaisesta raamista myös omia kehittämishankkeitaan. Tällaisia hankkeita ovat mm. esiselvitykset. Tällöin tarkoituksenmukaisuusharkinta on TE-keskuksen maaseutuosastolla. Hankkeiden käsittelyprosessia päivitetään ja varsinkin yrityshankkeiden tullaan rakentamaan siten, että hankevalmistelussa ja arvioinnissa on mukana sekä Veturin hallituksen edustajat, seudun yritysneuvontaa tekevät tahot sekä Pohjois-Savon TE-keskus). 7.6 Toimintaryhmän omat kehittämishankkeet Toiminnan kehittämiseksi ja uusien ideoiden eteenpäinviemiseksi toimintaryhmä toteuttaa omia kehittämishankkeita. Tällaisia kehittämishankkeita ovat: Itsearviointiprosessin toteuttaminen ja ulkoinen arviointi Kyläportin eli seutuportaalin maaseutuosuuden ylläpito, päivityksen koordinointi, domain- maksut (vaihtoehtoisesti hallintohankkeessa) Veturin työntekijöiden, hallituksen jäsenten ja yhteyshenkilöiden koulutus ja TYKY-toiminta Seutu- tai maakunnalliset rakenteita, osaamista ja yhteistyötä kehittävät hankkeet Alueiden välisen ja kansainvälisen toiminnan kehittäminen ja osallistuminen eurooppalaisiin maaseudun kehittämistä tukeviin verkostoihin. Tutustumismatkalla belgialaiseen maaseudun kehittämiseen 33

35 8. Yhteistyö ja verkostoituminen Tulevalla ohjelmakaudella yhteistyön ja työnjaon merkitys lisääntyy entisestään sekä seutukunnassa että maakunnassa niin toimintaryhmien kuin muidenkin toimijoiden kesken. Tämän ohjelman kokoamisessa ja tulevassa toiminnassa huomioidaan seutu- ja maakunnallinen ohjelma- ja strategiatyö. 8.1 Veturi ja seutukunnallinen kehittämistyö Tämän ohjelman laatimisessa on pyritty huomioimaan seutukunnalliset kehittämisstrategiat, yhteistyön mahdollisuudet ja toiminnan täydentävyys, vaikkakin ongelmana on ollut ohjelmatyön eriaikaisuus. Ylä- Savon vuonna 2003 valmisteltu seutustrategian päivitystä on tehty vuonna Samalla valmistaudutaan tulevaan tavoiteohjelmakauteen Samoin uusi aluekeskusohjelma koottiin keväällä Veturi osallistui näiden valmisteluun ja neuvotteli mahdollisesta yhteistyöstä. Päivityksen ja ohjelmatyön pohjana on Ylä-Savossa on laaditut strategiat ja ohjelmat: osaamis- ja koulutus- (2003), työllisyys- (2004), kulttuuri- (2003), viestintästrategia (2004), Ylä-Savon seutuverkkosuunnitelma (2004), työllisyysohjelma (2005) ja ympäristöliiketoimintaa edistävä Envitecpolis toimintasuunnitelma (2004). Lisäksi hoivapalveluiden kehittämisohjelma on työn alla. Ylä-Savon Kehitys Oy on seutukunnallinen kehittämisorganisaatio, joka vastaa mm. yrityspalveluista, elinkeinojen kehittämisestä sekä kehittämistyön koordinoinnista. Yritysneuvonta tullaan tulevalla ohjelmakaudella hoitamaan seudullisten yrityspalvelupisteiden kautta (Seutu-YPP). Veturi hyödyntää yritysrahoituksen valmistelun ja neuvonnan osalta seudullista ja kunnallista yritysneuvontaa. Tästä asiasta on neuvoteltu sekä kuntien kanssa että Ylä-Savon Kehitys Oy:n kanssa. Elinkeinojen kehittämisessä, yritysneuvonnassa ja yrityshankkeiden arvioinnissa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä. Veturin hallituksen kokouksessa päätettiin, että Veturi liittyy Ylä-Savon SEUTU-YPP sopimukseen. Sopimus on hakemuksen erillisessä liiteosassa ja se tullaan virallisesti allekirjoittamaan syksyllä Lisäksi Ylä-Savon Kehitys Oy hallinnoi Ylä-Savon seuturahaa ja kehittämishankkeiden kuntarahaosuuksien maksamista ml. Veturin kuntarahaosuudet. 8.2 Ylä-Savon aluekeskusohjelma Ylä-Savon aluekeskusohjelmalla tuetaan seudullisen kilpailukyvyn ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vaikka Veturin toiminta keskittyykin keskusten ulkopuolelle, täydentää Veturi useita aluekeskusohjelman painopisteitä: 1. Osaaminen ja innovaatioympäristöt:veturi tukee uutta luovien ja kokeilevien hankkeiden toteuttamista ja edistää osaamista mm. hanketyön ja kansainvälisen toiminnan osalta. 2. Kehittyvät toimialat: Maaseutuyrittäjyyden edistäminen ja maaseudun hyvinvointipalvelut ovat myös Veturin painopisteenä. Tavoitteena on edistää uusien toimintamallien löytymistä mm. palvelualalla 3. Seudun vetovoima: Veturi on mukana Kylä Kelpaa messuhankkeessa ja edistää monella tavoin maaseutuasumisen markkinointia (mm. Kyläportti hanke). Myös paikallisen kulttuuripääoman säilyttäminen ja hyödyntäminen on tavoitteena. 4. Verkostoituminen: Veturin on mukana E-tyyppien eli maaseutuvaltaisten aluekeskusten yhteistyöverkostossa. Kiinnostava on myös Seutudemokratiaan liittyvä asiat. Toimintaryhmätyöhän vahvistaa nimenomaan seutudemokratiaa tarjoamalla tavalliselle kuntalaiselle keinon vaikuttaa ja kehittää omaa aluettaan. Maaninka kuuluu Kuopion aluekeskusohjelman alueeseen, joten yhteistyötä tullaan tekemään myös Kuopion aluekeskusohjelman kanssa. 34

36 8.3 Oppilaitokset ja neuvontaorganisaatiot Seutukunnan oppilaitokset (Savonia AMK, Ylä-Savon ammattioppilaitos, Ylä-Savon Aikuiskoulutuskeskus, Savon ammatti- ja aikuisopisto) ovat sekä yhteistyökumppaneita että hankkeiden mahdollisia toteuttajia. Yhteistyön tavoitteena on hyödyntää oppilaitosten osaamista ja toisaalta yhteistyö tarjoaa oppilaitosten opiskelijoille käytännön kokemusta maaseudun kehittämistyöstä esim. työharjoittelun ja opinnäytetöiden kautta. Paikalliset yhdistykset ja kehittämis- ja neuvontaorganisaatiot (esim. ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset, 4H-yhdistykset, MTK, Aluekehityssäätiö jne.) ovat sekä kohderyhmää, yhteistyökumppaneita että hankkeiden toteuttajia. Yhteistyön tavoitteena on hyödyntää näiden osaamista ja tukea toisaalta näiden yhdistysten toimintamahdollisuuksien paranemista. Yhteistyötä voidaan tehdä sekä em. toimijoiden paikallisten yksiköiden kanssa ja/tai maakunnallisten piirijärjestöjen kanssa. Käytännössä yhteistyötä tehdään em. organisaatioiden toteuttamien hankkeiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi, maaseudun ongelmien ja tarpeiden esille nostamiseksi ja eri alojen asiantuntijuuden hyödyntämiseksi (mm. VAKKA, Maito-Savo, matkailu-, ympäristöliiketoiminta- ja hyvinvointihankkeet). 8.4 Alueellinen ja alueiden välinen yhteistyö Yhteistyötä tehdään alueen viranomaisten ja muiden toimijoiden, mm. kuntien, Pohjois-Savon TE keskuksen, Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Savon Ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen lääninhallituksen, Pohjois-Savon metsäkeskuksen ja Kuopion yliopiston kanssa. Veturi osallistuu mahdollisuuksien mukaan maakunnalliseen ohjelma- ja suunnittelutyöhön ja huolehtii osaltaan siitä, että maaseutu ja kylät huomioidaan maakuntasuunnitelmassa, maakuntaohjelmassa sekä muissa maakunnallisissa strategioissa. Tavoitteena on lisäksi, että tämän ohjelman toimenpiteitä tullaan rahoittamaan myös muiden kuin TE-keskuksen maaseutuosaston rahoituksella. Pohjois-Savon Kylät ry:n kanssa tehdään yhteistyötä vuonna 2004 päivitetyn Pohjois-Savon kyläohjelman mukaisesti. Yhteistyö painottuu varsinkin kylätoiminnan ja yhteisöllisyyden kehittämiseen, tiedottamiseen, koulutukseen, maalla asumisen edistämiseen ja edunvalvontaan. Toimintaryhmien edustaja on mukana kylien yhteenliittymän hallituksessa. Yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Suomen muiden toimintaryhmien ja SYTY:n kanssa jatketaan. Veturi osallistuu toimintaryhmien valtakunnallisiin koulutuksiin ja tapahtumiin, kansainvälisiin seminaareihin ja verkostoihin sekä yleiseen keskusteluun ja edunvalvontaan maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen osalta. Alueiden välistä yhteistyötä on alustavasti mietitty, mutta yhteistyön muodot selvinnevät myöhemmin. 8.5 Yhteistyö Pohjois-Savon toimintaryhmien kesken Pohjois-Savossa toimii Veturin lisäksi 2 muuta ryhmää. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry toimii Koillis-Savon (Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi) ja Kuopion (Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet) seutukunnissa. Ohjelmakaudella Kalakukko ry on toteuttanut toimintaalueellaan Euroopan Unionin LEADER+ yhteisöaloiteohjelmaa. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry toimii Karttulan, Leppävirran, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon, Pieksänmaan (Jäppilä) ja Vesannon alueella sekä Varkauden kaupungin maaseutualueella. Ohjelmakaudella Mansikka ry on toteuttanut paikallista omaehtoista maaseutuohjelmaa eli POMO+ -ohjelmaa, joka perustuu kansalliseen rahoitukseen. 35

37 Kuluvan ohjelmakauden aikana pohjoissavolaiset toimintaryhmät ovat tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään. Tulevan ohjelmakauden kehittämisohjelmiensa valmistelun yhteydessä ryhmät ovat suunnitelleet yhteistyötyötä mm. kansainvälinen toiminnan kehittämisessä, maaseudun nuorten aktivoinnissa, tiedotustoiminnassa, toimintaryhmätyön arvioinnissa, maalla asumisen ja maallemuuton tukemisessa sekä osaamisen lisäämisessä. Yhteistyön sisältö on tarkemmin kuvattu liitteessä K. 9. Ohjelman tavoitteet ja mittarit 9.1 Hallinnointihankkeen tavoitteet Toimintaryhmän hallinnollisen hankkeen määrälliset tavoitteet on esitetty taulukossa 4. Iso osa tavoitteista on ns. laadullisia tavoitteita. Laadulliset tavoitteiden toteutumista tullaan mittaamaan mm. itsearviointiprosessissa sekä ulkoisessa arvioinnissa. Hallintohankkeen laadullisiksi tavoitteiksi on asetettu mm. uusien toimintamallien sekä verkostojen ja yhteistyömuotojen kehittäminen kylätoiminnan aktivoituminen ja omaehtoisen kehittämisen lisääntyminen sosiaalisen pääoman säilyminen ja lisääntyminen asukkaiden, erityisesti nuorison, osallistuvuuden lisääntyminen paikallisessa kehittämisessä ja päätöksenteossa paikallisen perinteen esille nostaminen, säilyminen ja hyödyntäminen monimuotoisen maaseudun säilyttäminen, ympäristön parantaminen ja asennemuutokset alueiden ja kansainvälisen toiminnan lisääntyminen Taulukko 4. Hallintohankkeen määrälliset tavoitteet. Hallintohanke tavoite/vuosi tavoite/kausi hankkeen aikana työllistyvät 2,5 htv 17,5 htv uusia yhteistyömuotoja/ verkostoja 2 kpl 10 kpl uusia tai päivitettyjä kyläsuunnitelmia 3 kpl 20 kpl maaseudun toimijoiden koulutuksia/koulutuksiin osallistujia 4 kpl/80 hlöä 28 kpl/560 hlöä seminaareja ja muita tilaisuuksia /tilaisuuksiin osallistujia 2 kpl/50 hlöä 14 kpl/350 hlöä opintomatkoja/osallistujia 1 kpl/30 hlöä 7 kpl/200 hlöä nuorten aktivointimallit 1kpl 7kpl maaseudun maisemanhoitosuunnitelmia 1,5 kpl 10 kpl rahoitukseen meneviä kylähankkeita nuorisoon kohdistuvia naiset ja muut erityisryhmät 20 kpl 2 kpl 1 kpl 20 kpl 2 kpl 1 kpl Elinkeinoelämän kehittämishankkeita Yritystuki ja yritysten kehittämishankkeita esiselvitykset ja hankesuunnitelmat muihin rahoituksiin 2 kpl 14 kpl seutukunnallisia yhteistyöhankkeita 1 kpl 7 kpl maakunnallisia yhteistyöhankkeita 1 kpl 7 kpl alueiden välisiä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita 1 kpl 7 kpl 36

38 9.2 Rahoitettavien hankkeiden tavoitteet Paikalliset kehittämishankkeet ja niihin liittyvät investoinnit Rahoitettaville hankkeille asetetut tavoitteet tulevat ohjaamaan hankkeiden rahoituspäätöksiä sekä aktivointityön kohdentamista. Paikallisten kehittämishankkeiden tavoitteet ovat usein laadullisia ja liittyvät mm. toimintatapojen ja yhteistyön kehittämiseen, kylätoiminnan aktivoitumiseen, perinteen esille nostamiseen ja hyödyntämiseen, maaseutuympäristön kehittämiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen, sosiaalisen pääoman kehittämiseen sekä kansainvälisen yhteistyön tuloksiin. Kehittämishankkeiden ja niihin liittyvien investointien määrälliset tavoitteet koko ohjelmakauden tasolla ovat alla olevassa taulukossa. Taulukko5. Paikallisten kehittämishankkeiden määrälliset tavoitteet kaudella Paikallisen kehittämishankkeiden tavoitteet paikallisissa hankkeissa työllistyvät uusia kylien ja toimijoiden yhteistyömuotoja ja verkostoja uusia tai päivitettyjä kyläsuunnitelmia maisemanhoitosuunnitelmia paikallisia koulutuksia, seminaareja ja muita tilaisuuksia opintomatkoja (hyviin käytäntöihin tutustuminen ja yhteistyön rakentaminen) nuorten hankkeet ja nuorten aktivointitoimenpiteet Eri ryhmiin kohdistuvat toimenpiteet (ikäihmiset, nuoret, naiset,miehet jne) esiselvitykset ja hankesuunnitelmat muihin rahoituksiin Paikallisiin kehittämishankkeisiin liittyvät investoinnit Kunnostetut kylätalot tai muut yhteiset toimitilat Kylätalojen lämmitysjärjestelmät ja jätevesien käsittelyjärjestelmät (voi sis. edell.) Kunnostetut virkistysalueet (polut, reitit kodat, laavut, uimarannat, venevalkamat) Kunnostetut kylä-, perinne- ja kulttuurimaisemat Kunnostustarveselvitykset ja suunnitelmat Nuorten toimintamahdollisuuksien kehittämiseen liittyvät pienimuotoiset investoinnit/sateenvarjohankkeen kautta tavoite /kausi 40 hlöä/ 30 htv 20 kpl 30 kpl 5 kpl 100 kpl 10 kpl 10 kpl 5 kpl 5 kpl 30 kpl 10 kpl 14 kpl 20 kpl 7 kpl 20 kpl Elinkeinojen kehittämiseen liittyvät tavoitteet Yrityshankkeiden tavoitteina on sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. Määrällisiä tavoitteita ovat uusien yritysten ja uusien ja säilytettyjen työpaikkojen lisäksi mm. kehittämishankkeiden osallistujamäärät, koulutuspäivät ja syntyneet yhteistyömuodot ja uudet tekniikat. Seurattavat tavoitteet on koottu taulukkoon 6. 37

39 Taulukko 6. Toimintaryhmän yrityshankkeiden tavoitteet ohjelmakaudella Elinkeinojen yleisten kehittämishankkeiden tavoitteet tavoite/ kausi naiset alle 30- vuotiaat Yritysten kehittämishankkeissa työllistyvät Uudet yritysten yhteistyöverkostot, vertaisryhmät jne Teemaseminaarit yms. 24 Opintomatkat ja tutustuminen hyviin käytäntöihin 12 Koulutettujen määrä Yritystoiminnan esiselvitykset, markkinatutkimukset 10 Yritysten investointihankkeiden tavoitteet Uudet yritykset kpl Uudet työpaikat kpl Uudistetut/ säilytetyt työpaikat Tavoitteiden seuranta ja ohjelman riskien arviointi Seurannan lähtökohtana on, että toiminnan tulokset ja vaikutukset saadaan näkyviin ja käsittelyyn ja siten on mahdollista reagoida mahdollisiin jälkeenjäämisiin. Seurattavia asioita ovat esim. nuorten osallistuvuus, kylätoiminnan aktiivisuus, kehittämistoiminnan suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys, yhteistyön kehittyminen, kylien viihtyvyys, ympäristövaikutukset sekä sosiaaliset vaikutukset. Yrityshankkeiden osalta seurataan uusien yritysten syntymistä, työpaikkojen syntymistä ja olemassa olevien yritysten kehittymistä. Seuranta tehdään erikseen miesten, naisten ja nuorten osalta. Seurannan tuottamaa tietoa käytetään itsearvioinnissa ja ulkoisessa arvioinnissa. Toimintaryhmän itsearviointi kohdistuu etupäässä hallintohankkeen tuloksiin, työntekijöiden ja hallituksen jäsenten toimintaan ja sitä suoritetaan säännöllisesti arviointisuunnitelman mukaan. Itsearvioinnista on tarkoitus tehdä prosessi, jossa säännöllisesti arvioinnin kautta pyritään kehittämään toimintaa. Itsearviointi on siten väline työskentelyn kehittämiselle, mutta myös seurantatiedon keräämiselle. Hankearviointi, joka kuuluu rahoitusprosessiin, tehdään sekä ennakkoarviointina (jossa arvioidaan mm. hankkeen sopivuus ohjelmaan ja sen tavoitteisiin) että väli- ja/tai loppuarviointina, jolloin hankkeen tuloksia arvioidaan tarkemmin. Hankkeiden tulostietojen seuranta tapahtuu HASE:n (hankeseurantajärjestelmä) kautta sekä hankekohtaisen raportoinnin kautta. Ulkoinen arviointi suoritetaan mahdollisesti yhteistyössä pohjoissavolaisten toimintaryhmien kanssa kaksi kertaa ohjelmakauden aikana (väliarviointi ja loppuarviointi). Arviointi pyritään tekemään osana maakunnallista ohjelma-arviointia. Hankkeiden arvioinnissa arviointi kohdistuu hankkeiden määrään ja laatuun sekä yleisesti hankkeen toteuttamiseen ja saavutettuihin tuloksiin. Kuluneen ohjelmakauden toiminta Tavoite 1-ohjelmarahoituksella on osoittanut, että paikallista kehittämistoimintaa voidaan toteuttaa em. ohjelman sisällä, joka sinänsä on ollut valtavirtaistamista parhaimmillaan. Ongelmana on ollut lähinnä kohderyhmän toimijoiden epätasa-arvoisuus rahoitusmahdollisuuksien suhteen verrattuna Leader+ -rahoitukseen, jossa yritysrahoitus on ollut mahdollista myös eimaatilakytkentäisille yrityksille. Tulevan ohjelmakauden osalta vastaavaa eroa ei pitäisi olla. Mikäli ohjelma hyväksytään Leader -ohjelmaan, ei kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden sitoutuminen ole ongelma. Myös maakunnallisen yhteistyön tekeminen on ongelmallista, mikäli kolme toimintaryhmää toimivat edelleen erilaisella rahoituksella 38

40 10. Ohjelman indikatiivinen rahoituskehys Leader-hakuun valmistellun ohjelman indikatiiviseksi rahoituskehykseksi julkisen rahoituksen osalta muodostui noin euroa. Tästä kehyksestä 20% kuntaraha osuus oli euroa. Veturin toiminta-alueen kunnat ovat sitoutuneet ohjelmaan pienemmällä summalla (2,5 /asukas eli noin euroa/vuosi). Tämän vuoksi ohjelman indikatiivista rahoituskehystä on sopeutettu siten, että sitoumusten kokoinen kuntarahaosuus on edelleen 20 % koko kehyksestä. Yksityisen rahoituksen osuus on noin 35%. Yritysten kehittämiseen kehyksestä on varattu 45 % ja yhteisöllisiin kehittämishankkeisiin 41%. Toimintarahan osuus kehyksestä on 14%. Kuntien sitoumukset ovat ohjelman mukana olevassa erillisessä liitteessä. Vaikka ohjelman toimenpiteitä on sopeutettu suhteessa rahoitukseen, halutaan kuitenkin korostaa, että alkuperäinen kehys oli paikallisten toimijoiden rakentama ja se pohjautui sekä aiempien vuosien kokemukseen, että tulevaisuuden haasteiden määrään. Sopeuttamisessa ei käytetty juustohöylää vaan pikemminkin kassaraa eli toimenpiteistä leikattiin mm. ympäristöön ja viihtyvyyttä parantavia toimenpiteitä. Elinkeinojen ja palveluiden kehittäminen sekä yhteisten toimitilojen kunnostus haluttiin pitää tärkeimpinä toimenpiteinä. Hallintohankkeen kustannukset ja rahoitus on laskettu vuoden 2005 hallintokulujen perusteella, mutta 2,5 työntekijän resurssin mukaan. Tavoite 1-ohjelmasta rahoitetussa Kyläveturi III hankkeessa on varattu rahoitusta vuosille (1,5 htv vuonna 2007 ja 0,5 htv vuonna 2008), mutta tässä taulukossa on kokonaisrahoituksen tarve. Ohjelman indikatiivinen rahoituskehys on esitetty ohjelman liitteessä D. Rahoitustaulukossa rahoituskehys on esitetty Manner-Suomen maaseutuohjelman ja Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelman mukaisesti sekä vuositasolla että koko ohjelmakauden osalta. Lisäksi rahoitus on esitetty tämän ohjelman painopisteiden mukaisesti siten, että kunkin painopisteen osuus rahoituksesta on arvioitu erikseen yhteisöllisille kehittämishankkeille sekä yritysten kehittämishankkeille. Koska kukin rahoitettava hanke käytännössä toteuttaa useampaa kuin yhtä painopistettä, ei koko kehystä ole jaettu erikseen omiin painopisteisiin. Liitteen D mukainen rahoitus on sopeutettu kuntarahasitoumuksiin. Rahoitustaulukoissa on mukana myös esitys Toimintalinja 2:n osalta sekä esitykset Leader- rahoituksen ulkopuolisesta rahoituksista. 39

41 LIITE A Veturin toiminta-alueen rajaus Iisalmen keskusta-alueen osalta 40

42 LIITE B YLÄ-SAVON VETURIN OHJELMAPROSESSI JA TILAISUUDET Kunnittaiset tilaisuudet Kunta Pvm Osallistujia Naisia Miehiä Alle 30-v. Iisalmi hlöä 9 hlöä 6 hlöä 0 hlöä Kiuruvesi * Lapinlahti hlöä 12 hlöä 4 hlöä 1 hlö ja Maaninka hlöä 8 hlöä 2 hlöä 0 hlöä ja Pielavesi ja Keitele hlöä 3 hlöä 10 hlöä 1 hlö Sonkajärvi hlöä 6 hlöä 7 hlöä 0 hlöä Varpaisjärvi hlöä 2 hlöä 2 hlöä 0 hlöä Vieremä hlöä 10 hlöä 6 hlöä 0 hlöä Yhteensä 87 hlöä 50 hlöä 37 hlöä 2 hlöä Teemaryhmät Teemaryhmä Pvm Osallistujia Naisia Miehiä Alle 30-v. Maaseutuasuminen hlöä 3 hlöä 5 hlöä 2 hlöä ja Paikallinen kulttuuri hlöä 7 hlöä 2 hlöä 0 hlöä ja Kyläyrittäjyys hlöä 3 hlöä 2 hlöä 0 hlöä ja Uusi teknologia hlöä 4 hlöä 2 hlöä 0 hlöä Nuoret hlöä 4 hlöä 2 hlöä 2 hlöä** Naiset hlöä 7 hlöä 0 hlöä 0 hlöä ja Yhteensä 41 hlöä *** 28 hlöä 13 hlöä 4 hlöä *Kiuruveden kuntatilaisuuden korvasi kyläyrittäjyyspäivä, jossa Veturilla oli puheenvuoro. Tilaisuudessa oli noin 30 osallistujaa ** Lisäksi Vieremän nuorisoklubin jäsenet osallistuivat nuorten teemaryhmään kirjallisella kommentilla ** *Veturin työntekijät ovat osallistuneet lähes kaikkiin tilaisuuksiin, mutta heitä ei ole laskettu lukuihin mukaan 41

43 Ylä-Savon Kyläasumishankkeiden yhteinen hankekiertue Kiertueella mukana Päivämäärä Kunta Osallistujia Miehiä Naisia olleet hankkeet yht. Kylä kelpaa asumismessuhanke Kiuruveden kaupungintalo Kyläportti-hanke Pielaveden kunnantalo Kotiinpaluu Etuhanke Ylä-Savon Veturi ry Lisäksi mukana paikkakuntakohtaisesti: Kylänuotta II-hanke / Lapinlahti Kytee II-hanke ja Matkailu ja ympäristö-hanke / Sonkajärvi Parikko-hanke / Pielavesi-Keitele Osallistujia yhteensä Maaningan kunnantalo Hotelli Keiteleranta Vieremän kunnanvirasto Varpaisjärven yläaste Palvelutalo Tuulikannel Sonkajärvei 5.4. Lapinlahden kunnantalo Ylä-Savo talo Iisalmi Kyläkierros 2006 Hankeideoiden käsittely ja tiedotushankehausta vuosille Kunnat Päivämäärä Paikka Osallistujia Miehiä Naisia yht. Pielavesi ja Keitele Säviän koulu Pielavesi Varpaisjärvi ja Lapinlahti Kairisto, Varpaisjärvi Maaninka 2.2. Maaningan kunnantalo Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi 9.2. Koljonvirran leirintäalue ja Vieremä Osallistujia yhteensä Tulevaa ohjelmakautta pohjustavien hankkeiden ohjausryhmän kokoukset v Hanke Ohjausryhmän jäsenet Kokouspäivämäärät Kummeja ja kumppaneita Kyläportti Sari Hyttinen, hankevetäjä Marjatta Kumpulainen, Savonia amk Pekka Kärkkäinen, Pohjois-Savon TE-keskus Reeta Rönkkö, Kalakukko ry Jari Korhonen, Kalakukko ry Pertti Iivanainen, Mansikka ry Pekka Leskinen, Mansikka ry Taina Väre, Veturi ry Marja Kopeli, Savonia amk Matti Reinikainen, hankevetäjä Maija-Leena Kemppainen, Vieremän kunta Risto Korolainen, Vieremän kunta Juha Heiskanen, Vieremän kunta Reijo Voutilainen, Korpijärven kylä (Varpaisjärvi) Ellen Kellberg, Palosenmäen kylä (Vieremä) Maaria Kokkonen, Lapinlahden kunta

44 Asumismessut 2007 Helppi-hanke Kytee II-hanke Kylänuotta IIhanke Teemu Vidgren, Vieremän nuorisoklubi Taina Väre, Veturi ry Ulla Niskanen, hankevetäjä Jaana Paulanne-Sahrio, hankesihteeri Riitta Topelius, Iisalmen kaupunki Leena Pietikäinen, Kiuruveden kaupunki Veli Hynynen, Sonkajärven kunta Kauko Korolainen, Sonkajärven kunta Risto Korolainen, Vieremän kunta Matti Puranen, Pielaveden kunta Eero Ryhänen, Keiteleen kunta Matti Sollo, Lapinlahden kunta Mari Tabell, Varpaisjärven kunta Eero Tikkanen, kaupunginhallitus, Kiuruvesi Pekka Kärkkäinen, Pohjois-Savon TE-keskus Taina Väre, Veturi ry Eija Pajula, Iisalmen kaupunki Marja Niskanen, hankevetäjä Helena Lehtoaro, ProAgria Irja Heikkilä, Alapitkän kyläyhdistys Kaarina Kukkonen, Kotipalveluohjaaja, Iisalmi Jorma Korhonen, kylätalkkariyrittäjä, Vieremä Pirjo Huovinen, hankevetäjä Marja-Liisa Eskelinen, Spr Sukevan osasto Arja Suomalainen, Sonkajärven kunta Mirva Huttunen-Savolainen, Sonkajärven kunta Marja-Riitta Heiskanen, Vänninmäen kylä Raili Partanen, Sonkajärven eläkeläisjärjestöt Taina Väre, Veturi ry Maaria Kokkonen, hankevetäjä Pertti Heikkinen, Mäkikylän kylä Timo Karhunen, Nerkoon kylä Markku Kasurinen, Puolivälin kylä Marita Lähdesmäki, Tölvän kylä Jaana Kesti, Pohjois-Ollikkalan kylä Riku Ollikainen, Karvasalmen kylä Paavo Puustinen, Mäntylahden kylä Merja Koskela, Lapinlahden kunta Taina Väre, Veturi ry Kuka ohjelman on kirjoittanut? Hankesihteeri Kaisa Kuosmanen: - toimi teemaryhmien sihteerinä (pohjateksti painopisteille ja toimenpide-esityksille) - toimi toiminnanjohtajan kanssa kyläiltojen ja muiden tilaisuuksien sihteerinä (pohjateksti painopisteille ja toimenpide-esityksille) - tiedotussuunnitelma ja prosessikaavio - aiemman toiminnan arvointia koskeva kappale mm. TK-Evalin arviointiraportin pohjalta - Liite B ja C Teemaryhmien sihteereinä toimivat myös Jari Mustonen/yrittäjyys ja KaijaLeskinen/teknologia Kansainvälisyyssuunnitelma (Sari Hyttinen, hankesihteeri ja tj) Alueen analyysin tehnyt TK-Eval ostopalveluna. Ohjelmassa analyysi mukana toiminnanjohtajan tiivistämänä. Sirpa Miettinen / harjoittelija: Ohjelman oikoluku v

45 Marko Tanttu ym. /Pohjois-Savon liitto: kartat Kartta-analyysi:TK-Eval ostopalveluna sekä hankesihteeri Ohjelman muiden osien kirjoittamisesta ja osien kokoamisesta tähän muotoon on vastannut toiminnanjohtaja Taina Väre. 44

46 LIITE C TULEVAA OHJELMAKAUTTA POHJUSTAVAT MAASEUDUN KEHITTÄMISHANKKEET: Hanke Kummeja ja kumppaneita Savonia AMK, Iisalmen yksikkö Kyläportti-hanke Vieremän kunta Asumismessut Iisalmen kaupunki (rahoitettu suoraan Tavoite-1 ohjelmasta) Kotiinpaluu ETU hanke Kiuruveden kaupunki (rahoitettu suoraan Tavoite-1 ohjelmasta) Helppi-hanke ProAgria Pohjois-Savo Kytee -hanke (2-vaihe) SPR Sukevan osasto Kylänuotta-hanke (2-vaihe) Lapinlahden kunta Hankkeen tavoitteet Kummeja ja kumppaneita on maakunnallinen maaseudun kansainvälistymishanke, jonka kautta kehitetään toimijoiden kansainvälistymisvalmiuksia, tuotetaan tarvittavaa materiaalia sekä rakennetaan yhteistyöverkosto kansainvälisen toiminnan toteuttamiselle. Hankkeessa Veturille on tehty kansainvälisyyssuunnitelma tulevaisuutta varten sekä aloitettu alueen toimijoiden kanssa yhteistyöhankkeiden valmistelu ja partnereiden etsiminen. Hankkeen tavoitteena luoda sisältöä Ylä-Savon seutuportaaliin ja tehostaa alueemme kylien näkyvyyttä internetissä. Hankkeen puitteissa laaditaan Veturin toimialueen kylille kattava kotisivuverkosto sekä koko alueen yhtenäinen tonttipörssi. Lisäksi yhdessä nuorten kanssa suunnitellaan alueen nuorille nettifoorumi. Asumismessut 2007 on markkinointihanke, jossa luodaan Ylä-Savon kunnille yhtenäinen asumismarkkinointistrategia sekä järjestetään Kyläasumisen Messut Ylä-Savossa kesällä Messuille odotetaan kävijää ja niiden tarkoituksena on houkutella uusia asukkaita Ylä-Savoon sekä tehdä aluetta valtakunnallisesti tunnetuksi. Kotiinpaluu-ETU -hanke on Ylä-Savon kahdeksan kunnan maallemuuttohanke. Hankkeen tavoitteena on edesauttaa kymmenien perheiden koeluontoista tai pysyvää muuttoa Ylä-Savon kuntiin. Etätyö on hankkeen toinen painopistealue. Hankkeelle haetaan jatkoa vuoden 2007 loppuun saakka. Helppi-hankkeen malli on saatu Kuopion kaupungin alueella toteutetusta Jeleppi-hankkeesta, jonka puitteissa toteutettiin laaja kysely maaseudun kiinteistöjen asukkaille ja samanaikaisesti koottiin palveluntuottajia vastaamaan esille nousseeseen kysyntään. Helppi-hankkeen tehtävänä on mm. tiedottaminen; kyselyjen tekeminen alueen vakituisille ja loma-asukkaille; palveluntuottajien kokoaminen ja kouluttaminen; sekä yhteistyöverkostojen luominen. Hanke toimii koko Veturin alueella. Kytee-hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana nousi esille tarve kehittää maaseudulla asuvien vanhusten kotona asumisen tukemiseen sekä toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä toimintoja. Hankkeen kolme tärkeintä toimenpidettä ovat ns. kynkkäysringin kehittäminen, omaishoitajien tukeminen sekä kylätalojen toiminnan kehittäminen. Hankkeen aikana kehitetään ja testataan eri vanhustyön toimijoiden välille yhteistyömalli, joka jää elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hankkeesta saatavia hyviä käytäntöjä voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa alueen kunnissa. Kylänuotta hanke on Lapinlahden kylien kehittämishanke, jonka alle on koottu useita pienempiä toimenpiteitä. Hankkeen puitteissa mm. järjestetään erilaisia koulutuksia ja muita tilaisuuksia, kehitetään kylien välistä yhteistyötä sekä toteutetaan pieniä, kyläkohtaisia hankkeita. Hankkeella on täysipäiväinen hankevetäjä, joka neuvoo ja opastaa kyliä hanketyössä. Vastaavan tyyppisiä hankkeita on aiemmin toteutettu myös Iisalmessa, Sonkajärvellä sekä Pielavedellä. Kokemuksen mukaan tällaisia näitä suurempia sateenvarjohankkeita pyritään toteuttamaan myös tulevalla ohjelmakaudella. 45

47 LIITE E POLKUJA MAAILMALLE YLÄ-SAVON VETURI RY:N KANSAINVÄLISTYMISSUUNNITELMA OHJELMAKAUDELLE Kylien kv-portaat innostus *uhat *mahdollisuudet Tahto osaaminen *perustaitojen hallinta *ohjelmat *tekniikka sovellukset Verkostoituominen *yhteistyö *hankinta, *tuotanto *markkinointi *myynti *uudet työkultturit Sitoutuminen Kansainvälistyminen Yhteistyö Sisältö hyöty Veli-Matti Karppinen 2005 Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. Muumipappa ja meri, Tove Jansson 46

48 1. Kansainvälistyvä maaseutu ja Leader Kansainvälistyminen on ajattelutapa, jossa korostetaan erilaisuuden suvaitsemista, maailmankatsomuksen avartumista ja näin vahvistuvaa oman kulttuurin arvostusta. Kansainvälistymisellä on sekä taloudellista että henkistä merkitystä. Myös alueiden välinen eli Suomen sisäinen yhteistyö ja kokemusten vaihto on tärkeässä roolissa kv-toiminnassa. Leader-toimintaideologiaan kuuluu maaseudun toimijoiden kansainvälinen toiminta ja sen tuoma lisäarvo. Suomi on tunnustettu Leader-toiminnan mallimaaksi ja olemmekin arvostettuja ja haluttuja kumppaneita kansainvälisessä yhteistyössä. Toimintaryhmien tehtävänä on vaikuttaa aktiivisesti kv-verkostoissa. Eurooppalaisia verkostoja ovat mm.: ELARD (Veturi jäsen), ERA ja PREPARE. Osassa näistä verkostoista toimitaan Suomen Kylätoiminta ry:n kautta. Toimintaryhmän tehtävänä on tuoda kansainvälistymisen mahdollisuudet paikalliselle tasolle. Veturin keskeisin tehtävä on toimia tiedottajana, aktivoijana ja neuvojana. Toimintaryhmän työntekijöiden ja hallituksen jäsenten näkemys kansainvälisen toiminnan tuomasta lisäarvosta on tärkeää, mutta yksin heidän kansainvälistymisensä ei tarkoita alueen maaseudun kansainvälistymistä. Avainasemissa ovat nimenomaan maaseudun toimijat tarpeineen ja ideoineen. Tähän suunnitelmaan on koottu Veturin alueen kansainväliset lähtökohdat, edellytykset, esille nousseet ideat ja mahdollisuudet. 2. Kansainvälistymisen pohja on jo luotu Veturin kansainvälinen toiminta on aluillaan. Kuluneella ohjelmakaudella on tehty työtä maaseudun asukkaiden, yhdistysten ja yritysten aktivoimiseksi. Kv-toiminta ei kuitenkaan ole uutta Veturin alueella. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on toteutettu useita maaseudulle ja erityisesti maaseudun naisiin kohdistuneita kansainvälisiä hankkeita: Enrec/Savotar (Naisten resurssikeskushanke , Recite II-ohjelma) Weera (Maaseudun naisten yrittäjyys ja työllisyyshanke , EQUAL). ISKU (Territorial Employment Pact, , EMOTR). Art and agriculture/maaseutu ja taide ( , Kulttuuri 2000 ohjelma) Veturin alueella on lisäksi pieniä paikallisia toimijoita, jotka ovat tehneet yhteistyötä maan rajojen ulkopuolelle. Etenkin esiintyvien kulttuuriryhmien kv-toiminta on ollut vilkasta. Myös ystävyysseura- ja ystävyyskuntatoiminta on aktiivista ja suunnitelmallista. Alueen toimijoilla on kv-suhteita mm. Saksaan, Englantiin, Venäjälle, Viroon, Bulgariaan, Belgiaan ja Unkariin. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Veturin toiminta-alue on varsin pieni, joten toiminnan kehittämisessä tarvitaan alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista. Kansainvälistä yhteistyötä onkin suunniteltu tehtäväksi yhdessä muiden Pohjois-Savon toimintaryhmien kanssa. 47

49 3. Veturin alueen kansainvälisen toiminnan lähtökohdat 3.1. Kiinnostusta kansainvälistymiseen löytyy Pohjois-Savon kolme toimintaryhmää ovat yhdessä rahoittaneet vuosina 2005 ja 2006 Kummeja ja kumppaneita kansainvälistymishankkeen, jonka tavoitteena oli kansainvälistymissuunnitelmien tekeminen, yleinen aktivointi, iduillaan olevien hankkeiden eteenpäin vieminen sekä partnereiden etsiminen. Hankkeelle on suunniteltu jatkoa vuodelle Hanke käynnistyi kyselyllä. jolla selvitettiin maaseudun toimijoiden kiinnostusta ja tarpeita kvyhteistyöhön liittyen. Kyselyssä esille nousivat seuraavat asiat: kummikylätoiminta, teemallinen toiminta ja työleirit. Kiinnostusta on ilmennyt lisäksi mm. maaseudun kummiyritys- eli twin business - toimintaan, kyläkouluyhteistyöhön sekä maaseutumatkailun kehittämiseen. Hankkeen apua toivottiin erityisesti liikkeellelähtöön, innostamiseen, kontaktien luomiseen sekä käytännön hankesuunnitteluun ja toteuttamiseen. Kv-toiminnasta kiinnostuneille on tarjottu konkreettista apua asioiden eteenpäin viemisessä. Osa suunnitelmista on jo edennyt toteutuksen asteelle ja nämä kokemukset toimivat esimerkkinä myös muille. Osa suunnitelmista toteutuu vasta tulevalla ohjelmakaudella mutta se ei yksin riitä Kansainvälinen yhteistyö on haastavampaa kuin oman maan rajojen sisällä tehty alueellinen yhteistyö. Kv-toiminnan riskit on tunnettava ja niitä on pyrittävä välttämään jo toimintaa suunniteltaessa. Alla on esitelty tyypillisimpiä riskejä sekä keinoja niiden ehkäisemiseksi: Hankkeella aloitetun toiminnan riskinä on sen hiipuminen ja loppuminen hankkeen päättyessä. On varmistettava, että yhteistyö perustuu kohderyhmän aitoon tarpeeseen ja haluun toimia kansainvälisesti. Lisäksi on tärkeää, että hankkeen aikana kohderyhmän jäsenet toimivat itse aktiivisesti ja oppivat kv-toiminnan perusteet. Tuloksia ei synny ilman pitkäjänteistä toimintaa ja sitoutumista. Yhteistyö vaatii myös luottamusta ja yhteistyökumppaneiden tuntemista. Valmisteluun, tapaamisiin ja neuvotteluihin tulee varata aikaa ja hankkeet on pääsääntöisesti syytä suunnitella kestoltaan 2-3 vuoden mittaisiksi. Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia yhteistyösuhteita. Kansainväliseen yhteistyöhön vaikuttavat mm. partnereiden kulttuurierot ja erilaiset toimintatavat. Hanketoimintaa hankaloittavat asiat pyritään ennakoimaan ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan järjestämällä koulutuksia sekä tutustumalla ennakolta yhteistyökumppaneihin ja heidän kulttuuriinsa. Kansainvälisessä toiminnassa tarvittavien valmiuksien hankkiminen on tärkeää, jotta toiminta saadaan juurtumaan osaksi maaseutualueiden arkipäivää. Koulutetaan kv-tuutoreita, jotka auttavat maaseudun toimijoita kansainvälisen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä rahoituskysymyksissä. Toimijoiden valmiuksia kehitetään järjestämällä koulutuksia kv-toiminnan perusteista sekä ajankohtaisista teemoista. Kv-toiminnan mahdollisuuksista ei välttämättä tiedetä tarpeeksi. Ulkomaille suuntautuva yhteistyö saattaa vaikuttaa haasteelliselta ja pelottavaltakin. Aktiivinen tiedottaminen on avainasemassa. Konkreettiset esimerkit ja kokemukset auttavat hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kansainvälisen yhteistyön yleisin rajoite, yhteinen kieli, järjestyy tulkin kautta. 48

50 Hankaluuksia saattavat tuottaa myös rahoituksesta ja päätöksenteosta johtuvat aikatauluongelmat. Ohjelmakauden vaihtuessa Leader-ryhmien valinta ja ohjelmien aloittaminen käynnistyy eri maissa eri aikaan. Tämä hidastaa kansainvälisten hankkeiden käynnistymistä ja se on huomioitava jo hankkeita suunniteltaessa. Selvitetään etukäteen partnerimaan rahoitusprosessin kulku ja toimintatavat sekä varaudutaan aikataulullisesti mahdollisiin viivytyksiin.. Hankkeella pitää pystyä kehittämään paikallista toimintaa. Kansainvälisen yhteistyön tuoma lisäarvo on usein hankalasti osoitettavissa ulkopuolisille käytännössä tulokset ovat usein yhteisöllisiä, esim. uusia toimintamalleja tai yhteisiä tapahtumia. Suomen toimintaryhmät kehittävät yhteistyössä indikaattoreita mittaamaan ko. arvoja. 4. Toimijoiden vastuut ja roolit Koska Leader-toimintaan kuuluu kansainvälinen yhteistyö, toimintaryhmän henkilöstöltä edellytetään kansainvälistä ajattelutapaa, näkemystä ja mielellään myös kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä. Riittävä kielitaito on välttämätön yhteistyön rakentamisessa ja suhteiden ylläpitämisessä. Työntekijöiden tehtävänä on: Kv-toiminnan vaatimien edellytysten turvaaminen (rahoitus, hankepäätökset) Suhteiden solmiminen ja ylläpitäminen (partnerihaku, yhteydenpito, seminaarit, vierailut) Tiedottaminen, aktivointi ja koulutusten järjestäminen Avustaminen hankesuunnittelussa, partnerihaussa sekä hankkeiden toteuttamisessa Hallituksen jäsenten tehtävänä on: Linjata toimintaryhmän painopisteitä ja toimintaa myös kansainvälistä toimintaa. Hallituksella tulee olla selkeä näkemys kv-toiminnan merkityksestä ohjelman toteuttamisessa, pitkäntähtäimen tavoitteista sekä sen edellytyksistä alueella. Toimia aktivoijina ja tiedottajina omissa sidosryhmissään. Hallituksen jäsenille tarjotaan koulutusta sekä mahdollisuuksia osallistua kv-toimintaan. Kylätoimijalta kansainvälinen toiminta vaatii: Aitoa innostusta kv-toimintaan Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista Innovatiivisia ideoita ja avointa mieltä Taloudellisia resursseja ja hankeosaamista toiminnan käytännön pyörittämiseen Tämän suunnitelman kannessa on kuva Veli-Matti Karppisen kehittämistä kylien kv-portaista. Niitä voidaan käyttää jäsentämään toimijan kv-valmiuksia. Portaita kiivetään askelmalta askelmalle, yhtään porrasta ei voi jättää välistä. Toiminnan edetessä tukea saa tarvittaessa Veturin työntekijöiltä ja hallituksen jäseniltä. 1. Askelma/innostus: innostus syntyy ideasta tai tarpeesta, kantavuus testataan realistisesti (esim. SWOTin avulla) 2. Askelma/tahto: selvitetään toimijoiden sitoutuminen ja osaaminen kv-toimintaan 3. Askelma/osaaminen: hankitaan kv-perustaidot koulutusten ja opintomatkojen avulla 4. Askelma/sovellukset: hyväksytään uudet toimintatavat ja ideat omaan perustoimintaan 5. Askelma/verkosto: etsitään kv- ja mahdollisesti alueelliset kumppanit, kartutetaan sosiaalisia taitoja kouluttautumalla sekä kanssakäymisessä partnereiden kanssa 6. Askelma/kansainvälistyminen: aloitetaan käytännön yhteistyö kv-partnerin kanssa 49

51 5. Visio 2013 Vahvemmaksi vuorovaikutuksesta VISIO 2013 Maaseudulla toimitaan aktiivisesti ja omaehtoisesti kumppanien kanssa eri puolella Eurooppaa. Kansainvälinen vuorovaikutus on tuonut lisäarvoa maaseudun kehittämiseen ja siitä on tullut luonteva toimintamalli. Kansainvälinen yhteistyö on madaltanut kylien ja alueiden välisiä raja-aitoja ja suvaitsevaisuus on lisääntynyt. Kansainvälisyys on osa Ylä-Savon Veturin toimintaa ja Veturi toimii aktiivisesti mm. eurooppalaisissa maaseutuverkostoissa. Veturi tunnetaan yhtenä alueensa maaseudun yhteisöjen, pienyritysten sekä muiden osapuolten kansainvälistymisen asiantuntijana, kehittäjänä ja neuvojana. 6. Kansainvälistymisen tavoitteet Veturin alueella Kansainvälisen toiminnan yleisenä tavoitteena on kansainvälisyyteen kannustaminen sekä sen rahoittaminen ja toiminnan tuominen osaksi maaseudun toimijoiden arkipäivää. Toiminnan päämäärät voidaan määritellä niin laadullisina kuin määrällisinäkin tavoitteina. Laadullisten tavoitteiden mittaaminen on hankalaa, mutta niiden merkitystä ei pidä vähätellä. Laadullisia tavoitteita Veturin alueella ovat: 1) Maaseudun toimijoiden aktivoituminen ja tarvittavien resurssien hankkiminen (osaaminen, tekniset välineet, jne.) 2) Uusien toimintatapojen löytyminen, yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen 3) Toimivien verkostojen luominen ja luottamuksen rakentaminen kumppaneiden kesken 4) Nuorten osallistaminen ja kansainvälisyyteen kasvu kokemuksen kautta 5) Elinkeinojen ja toimeentulon tukeminen uusien työskentelymallien kautta 6) Työntekijöiden ja hallituksen jäsenten kv-valmiuksien vahvistaminen Määrällisiä tavoitteita mitataan seuraavin kriteerein: 7) Tiedotus- ja aktivointitilaisuudet 9kpl/vuosi (n. 50kpl/kausi) 8) Koulutuksia 3kpl/vuosi (n. 20kpl/kausi) 9) Koulutuksiin osallistujia 25hlöä/vuosi (n. 150hlöä/kausi) 10) Yhteistyöverkostot ja uudet kumppanit 5kpl/kausi 11) Hankesuunnitelmia rahoitukseen 10kpl/kausi 12) Opintomatkoja 10kpl/kausi 13) Nuoriin kohdistuvia hankkeita 4kpl/kausi 14) Uudet hyödynnettävät mallit ja esim. markkinoiden laajentuminen 7. Kansainvälisen toiminnan painopistealueet sekä toimenpiteet Veturin maaseudun kehittämisohjelmassa on neljä painopistettä. Kv-toiminta sisältyy näihin kaikkiin. Seuraavassa kuvataan kansainvälisen toiminnan lähtökohdat kussakin painopisteessä. Lisäksi kunkin painopisteen osalta käydään läpi myös käynnissä olevat ja suunnitteilla olevat hankkeet. 50

52 Kyläyrittäjyys toimeentulon ja palveluiden kehittämistä Elinkeinojen kehittäminen ja yritystoiminnan tukeminen kohdistuu pääasiassa pieniin ja alkaviin yrityksiin, erityisesti matkailu-, käsityö- ja palvelualoilla. Kansainvälisen yhteistyön muotona voi olla mm. verkottuminen, jonka kautta voidaan vaihtaa kokemuksia, löytää uusia toimintatapoja ja pitkällä tähtäimellä edistää kauppaa. Suurten ikäluokkien eläköityminen asettaa haasteita työvoiman saannille. Kansainvälisen työvoiman lisääntyminen on toisaalta mahdollisuus, toisaalta haaste. Monikulttuurisuuden lisääntyminen vaatii suvaitsevaisuutta ja maahanmuuttajien aktiivista kotouttamista alueelle. Käynnistyneitä tai suunnittelun alla olevia hankkeita: Vuonna 2006 aloitettiin yhteistyösuhteiden luominen unkarilaiseen Abauj-alueeseen. Tutustumis- ja neuvottelumatkoilla on keskusteltu yhteistyön mahdollisista teemoista, aikataulutuksesta ja rahoituksesta. Tavoitteena on rakentaa yhteishanke seuraavalle ohjelmakaudelle. Muita esiin nousseita hankeideoita: Maaseutumatkailun tuotteistaminen ja markkinointi, kummiyritystoiminta, Twin Businesses, Benchmarking, Nuorten yrittäjyyskasvatus hanke Maalla asuminen yhteisöllisyyttä, kulttuuria ja viihtyisyyttä Suomi on edelläkävijä yhdistys- ja kylätoiminnassa sekä toimintaryhmätyössä. Näissä meillä on annettavaa myös kansainvälisesti. Toisaalta meillä voi olla oppimista mm. paikallisen identiteetin merkityksestä ja vahvistamisesta. Kuntien välistä ystävyyskuntatoimintaa voidaan soveltaa myös kylätasolle. Veturin tavoitteena on edistää ja aloittaa kummikylätoimintaa. Kylien välinen yhteistyö voi olla myös teemakohtaista. Kulttuuri tullee olemaan usean kansainvälisen hankkeen teema. Käynnistyneitä tai suunnittelun alla olevia hankkeita: Monikulttuuriset työpajat Sonkajärvellä kesällä Vuosina toteutetaan Kansainvälistyvä Pohjois-Pielavesi -esiselvityshanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueen kv-valmiuksia sekä perinteistä Tuuren Sottiisi kansanmusiikkitapahtumaa. Pohjois-Savon toimintaryhmien ja Koillis-Unkarin Abauj alueen välillä on tarkoitus käynnistää hanke tulevan ohjelmakauden alussa. Teemoina ovat mahdollisesti metsästysseuratoiminta ja kyläyhteistyö. Muita esiin nousseita hankeideoita: Teemalliset ystävyyskylähankkeet, ystävyysseuratoiminta esim. kulttuurin tai metsästyksen ympärille, Kyläradio-hanke Maaseutuympäristö mahdollisuuksia ja mielikuvia Ympäristö-teemaan kuuluvat kansainväliset luonto-, maisema- ja työleirit sekä ympäristön, maisemanhoidon ja rakennusperinteen ympärille rakennetut hankkeet. Käynnistyneitä tai suunnittelun alla olevia hankkeita: Vuonna järjestettiin perinnerakentamiseen, ympäristönhoitoon sekä lastenkulttuuriin keskittynyt ChipJob työleiri Lapinlahdella (Kylänuotta II-hanke). 51

53 Muita esiin nousseita hankeideoita: Ympäristö- ja taideleirit, ympäristön hoito (jätehuolto, viemäröinti), vanhat rakennukset ja maisemakohteet, bioenergia ja uusiutuvat energiamuodot Nuoriso side tulevaisuuteen Kansainvälinen toiminta on nuorille luontevaa. Esimerkkejä nuorten kv-toiminnasta ovat mm. kansainväliset taide-, kulttuuri- ja työleirit, erä- ja luontokurssit sekä tapahtumat. Kansainvälisyysteemaan voidaan myös yhdistää yrittäjyys. Kansainvälistä toimintaa voidaan toteuttaa myös kyläkoulujen kautta. Käynnistyneitä tai suunnittelun alla olevia hankkeita: Veturin alueella toteutettu nuorten yrittäjyyteen ja elämänhallintaan perustuva Larppi -hanke, on tarkoitus laajentaa kansainväliseksi. Opiskelijayhteistyötä on tehty Savonia amk:n kanssa. Kv-tuutorikoulutuksesta luodaan pysyvä vapaavalintainen opintokokonaisuus Savonia-amk:n sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston opetusohjelmaan. Muita esiin nousseita hankeideoita: IT:n mahdollisuudet ja nuoret, nuorten kansainvälisyyskasvatus, kv-leirit eri teemoilla 8. Rahoitus Alueiden- ja kansainvälinen toiminta tulee lisääntymään Veturin toiminta-alueella. Kv-toimintaan tarvitaankin nykyistä enemmän resursseja. Tulevalla ohjelmakaudella Veturissa on varattu euron vuosittainen rahoituskehys alueellisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Veturi voi myös itse toteuttaa kansainvälisiä hankkeita. Suurelle osalle toimijoista toimintaryhmien kautta tapahtuva kansainvälistyminen on tunnetuin tapa toimia. Maaseudun kv-kehittämistyöhön rahoitusta voi lisäksi tiedustella mm. seuraavilta tahoilta: Nuorten kv-hankkeet: CIMO, EYF, Allianssi ja KTV Kulttuurihankkeet: Suomen kulttuurirahasto, maakuntarahastot, suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Maaseudun kehittäminen ja pienyritykset: Finnvera ja TE-keskuksen maaseutu- ja yritysosastot 9. Mitä kansainväliseltä hankkeelta edellytetään? Veturi on ohjelmassaan kaudelle määritellyt rahoitettavien hankkeiden kriteerit. Kriteerit ovat pitkälti samanlaiset kuin muillakin hankkeilla. Veturin hankekriteereissä on kansainvälisille hankkeille määritelty lisäksi muutama erityiskriteerit. 52

54 LIITE F Ylä-Savon Veturi ry:n hallituksen kokoonpano ja kuntayhteyshenkilöt Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 8 ja enintään 14 muuta varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallitus pyritään valitsemaan kolmikantaperiaatetta toteuttaen tasapuolisesti yksityisistä henkilöistä ja yritysten ja muiden yhteisöjen sekä paikallisen julkisen hallinnon edustajista valitun hallituksen kokoonpano on seuraava: varsinainen jäsen varajäsen yksit yksit yksit yhd yhd yhd julk julk julk julk Kaija Saarela Iisalmi Leena Huttunen Kiuruvesi Juha Savolainen Keitele Jari Mustonen(pj) Nerkoon Seudun kyläyhdistys ry Lapinlahti Ellen Kellberg Palosenmäen Kyläyhdistys ry Vieremä Kaija Leskinen Oinasjärventien kyläyhdistys ry Sonkajärvi Saila Tikka kunnanvaltuusto Pielavesi Juhani Juvonen kunnanvaltuusto, Maaninka Ahti Kirtola Elinkeinoasiamies Varpaisjärven kunta Ari Hukkanen Vieremän kunnanjohtaja kunnat/rahoittaja yksit yksit yksit yhd yhd yhd julk julk julk julk Pentti Huttunen Iisalmi Raili Kukkonen Kiuruvesi Olavi Ruotsalainen Keitele Markku Kasurinen Mäkikylän Kyläyhdistys ry Lapinlahti Tarja Takkunen Konolanmäen Kyläyhdistys ry Vieremä Timo Räsänen Mansikkavirran kyläyhdistys ry Sonkajärvi Leena Korkalainen kunnanvaltuusto Pielavesi Eija Pietarinen kunnanvaltuusto, Maaninka Mari Tabell maaseutusihteeri Varpaisjärven kunta Erkki Strömmer Kiuruveden kaupunginjohtaja kunnat/rahoittaja Veturin toiminta-alueen kuntayhteyshenkilöt eli maaseutuajattelijat Kunta Yhteyshenkilö Tehtävänimike Iisalmi Eero Pulkkinen maaseutusihteeri Jukka Virtanen kaavoitustutkija Riitta Topelius kehittämispäällikkö Keitele Eero Ryhänen kunnanjohtaja Kiuruvesi Jari Mustonen maaseutuasiamies Lapinlahti Kirsti Tiirikainen johdon assistentti Maanika Heikki Lappalainen maaseutusihteeri Pielavesi Matti Puranen yritysasiamies Hannele Katainen kulttuurisihteeri Sonkajärvi Arja Suomalainen kyläasiamies Varpaisjärvi Mari Tabell maaseutusihteeri Vieremä Maija-Leena Kemppainen kansalaisopiston rehtori 53

55 LIITE G YLÄ-SAVON VETURI RY HALLITUKSEN SISÄISET MENETTELYTAPAOHJEET PÄIVITETTY ALUSTAVASTI VUOSILLE JOHDANTO 54

56 Ylä-Savon Veturi ry on Ylä-Savon seutukunnan ja Maaningan kunnan alueella toimiva toimintaryhmä. Toimintaryhmällä tarkoitetaan oikeustoimikelpoista yhteisöä, jonka tehtävänä on tukea ja toteuttaa omaehtoista maaseudun kehittämistä. Paikallinen toimintaryhmä yhdistää alueensa aktiiviset kansalaiset, kunnat, muut viranomaistahot, yhteisöt ja yritykset työskentelemään alueensa kehityksen ja kehittämisen hyväksi. Toimintaryhmä on itsenäinen toimija, joka laatii kehittämisohjelman, jota toteutetaan alueen toimijoiden kehittämishankkeilla. Ylä-Savon Veturi ry on laatinut toiminta-alueelleen maaseudun kehittämisohjelman ja hakenut Leaderrahoitusta ohjelmakaudelle Päävastuu ohjelman käytännön toteuttamisesta on yhdistyksen hallituksella. Tässä paperissa käydään läpi hallituksen sisäiset menettelytapaohjeet, joista selviävät tärkeimmät työskentelyä ohjaavat asiat. Menettelytapaohjeet selkeyttävät hallituksen toimintaa ja takaavat kaikkien hakijoiden tasa-arvoisen kohtelun. 2. HALLITUKSEN KOKOONPANO Ylä-Savon Veturi ry:n syyskokouksessa valitaan hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 8 ja enintään 14 varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Toimikaudella hallituksessa on ollut 9 jäsentä, yksi kunkin toiminta-alueen kunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi hallitukseen kuuluu Ylä-Savon Kehitys Oy:n työvaliokunnan nimeämä rahoittajan edustaja sekä hänen varajäsenensä. Hallituksen jäsenet edustavat kutakin toiminta-alueen kunnan aluetta noudattaen maa- ja metsätalousministeriön toimintaryhmätyöhön määrittämää kolmikantaperiaatetta. Kolmikantaperiaatteen mukaan: 1. Julkisen tahon edustajia ovat kunnanvaltuutetut, kunnanhallituksen jäsenet, kunnanjohtaja, kunnansihteeri, elinkeinoasiamies, maaseutusihteeri, kunnaninsinööri tai sellaisten oppilaitosten edustajat, jotka ovat mahdollisia tuen hakijoita. Kunnan edustajiksi katsotaan lisäksi sellaisten lautakuntien tai kunnan asettamien toimikuntien puheenjohtajat, joiden tehtäväkenttään kuuluvat maaseudun kehittämisasiat. 2. Yhdistysten ja yrittäjien edustajia ovat organisaatioissa päättävissä asemassa olevat henkilöt kuten rekisteröityjen tai rekisteröimättömien kyläyhdistysten tai kylätoimikuntien hallitusten puheenjohtajat tai jäsenet tai näiden johtavassa asemassa olevat työntekijät. Tähän ryhmittymään kuuluvat myös esimerkiksi maaseutumatkailuyrittäjien edustajat tai 4H - yhdistysten edustajat. Koska toimintaryhmätyön tarkoituksena on paikallisten toimijoiden mukaan saaminen, tulisi edustettavien organisaatioiden olla paikallistasolta. 3. Koska paikallisten ja uusien toimijoiden mukaan saaminen on toimintaryhmätyön periaatteiden mukaista, on hallituksen jäsenistä noin kolmanneksen oltava yksityisiä maaseudun asukkaita, jotka eivät edusta työnsä tai muun asemansa vuoksi paikallista julkista tahoa tai sellaisia yhdistyksiä ja yrittäjäryhmiä, joiden intresseihin kuuluvat paikallisen toimintaryhmän toimialaan kuuluvat asiat. Yksittäisten asukkaiden kiintiöön kuuluvat hallituksen jäsenet eivät siis saa olla kunnan tai muiden paikallisten yhteisöjen esim. yhdistysten sellaisia päättävissä elimissä olevia henkilöitä, joilla on mahdollinen edunsaajan rooli tai jotka toimivat toimintaryhmän toimialaa läheisillä aloilla. Hallituksen toimikausi on yksi vuosi ja sama jäsen voi toimia hallituksessa enintään kolmena perättäisenä vuotena. Kolmikantaperiaatteen ansiosta hallituksen kokoonpano on laajapohjainen ja sen etuna on toimialueen monipuolinen tuntemus ja kontaktiverkosto, joka helpottaa hankkeiden vaikutusten arviointia Hallituksen tulee toimia puolueettomasti alueen maaseudun kehittämiseksi. 55

57 Hallitus voi toimintaansa tukeakseen kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja asettaa työryhmiä valmistelemaan asioita. Työryhmien asettamisessa noudatetaan tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden periaatteita. Keskeisiä asiantuntijatahoja ovat mm. TE-keskusten edustajat eri osastoilta, maakuntaliiton edustajat, koulutus- ja tutkimuslaitosten edustajat ja seutukunnan edustajat. Ylä-Savon Veturi ry:n hallituksen kokouksia pyritään pitämään tasapuolisesti ympäri toiminta-aluetta. Hallituksella on näin mahdollisuus tutustua alueen eri osiin. 3. PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS Ylä-Savon Veturi ry:n hallitus tekee tarkoituksenmukaisuusharkinnan toimintaryhmän alueella toteutettavista hankkeista. Ennen hallituksen käsittelyä hankkeiden hakijat valmistelevat hankkeita toteuttamiskelpoiseen muotoon yhdessä yhdistyksen työntekijöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Hankkeiden suunnitteluvaiheessa ollaan yhteydessä myös aluehallintoon (TE-keskus). Yhdessä mietitään, soveltuuko hanke rahoitettavaksi Veturin kautta vai olisiko sille olemassa jokin muu sopivampi rahoituskanava. Tekemällä yhteistyötä muiden kehittämistyötä tekevien tahojen kanssa vältetään päällekkäinen toiminta ja varmistetaan täydentävyys. Selkeästi jonkun muun alueella toteutettavan kehittämisohjelman piiriin kuuluvia hankkeita ei rahoiteta. Ylä-Savon Veturi ry:n päätöksenteossa noudatetaan seuraavanlaista järjestystä (tarkentuu myöhemmin): 1. Hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen valmistelu Päävastuullinen on hakija sidosryhmineen, toimintaryhmällä avustava rooli 2. Hakija jättää rahoitushakemuksen tarvittavine liitteineen toimintaryhmälle Hakemusta ja lausuntoa valmistellaan hallituksen käsittelyä varten (toiminnanjohtaja tai hankesihteeri) Neuvottelut sidosryhmien ja tarvittaessa asiantuntijoiden kanssa, joilta voidaan tarvittaessa pyytää myös kirjallista lausuntoa hallituskäsittelyyn Hallituksen jäsenen tehtäviin kuuluu toimia oman toimialueensa asiantuntijana 3. Hallituksen käsittely Toiminnanjohtaja toimii esittelijänä Varsinaiset jäsenet osallistuvat päätöksentekoon. Varajäsenillä (jos varsinainen jäsen on paikalla) ja asiantuntijoilla on puheoikeus, mutta ei äänivaltaa Toimintaryhmän hallitus esittää TE-keskukselle hanketta rahoitettavaksi tai rahoittamatta jätettäväksi Päätös tehdään enemmistöpäätöksenä Päätöksenteossa noudatetaan yhdistyslain säädöksiä hallituksen jäsenten ja yhdistyksen työntekijöiden jääviydestä 4. Varsinainen rahoituspäätös Tehdään viranomaispäätöksenä TE-keskuksessa TE-keskus tarkastaa hankkeen säädöstenmukaisuuden Ylä-Savon Veturi ry:n omien hankkeiden osalta TE-keskus tekee myös hankkeen tarkoituksenmukaisuusharkinnan 5. Hankkeen käynnistäminen ja toteutus Päävastuullisena hankkeen hakija, toimintaryhmällä avustava rooli TE-keskuksen viranomaiset ja toimintaryhmä hoitavat yhteistyössä hankkeiden maksatuksen, toteutuksen seurannan, valvonnan ja arvioinnin. 56

58 Sekä toimintaryhmällä että TE-keskuksella on mahdollisuus nimetä edustajansa ohjausryhmään (toimintaryhmä voi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa nimetä hallituksen jäsenistä tukihenkilön hankkeelle) Hanke raportoi toimintaryhmälle toiminnastaan Toimintaryhmä raportoi ohjelmansa kokonaistoteutuksesta TE-keskukselle Yrityshankkeiden osalta toimintaryhmä vastaa tiedottamisesta ja aktivoinnista mutta yrityshankkeiden varsinainen valmistelu ja neuvonta tehdään ao. neuvontaorganisaatioiden toimesta (Vakka-hanke, Ylä-Savon Kehitys Oy, Seutu-YPP, kunnittaiset elinkeinoneuvojat). Ennen hallituksen käsittelyä yrityshankkeet arvioidaan erityisessä asiantuntijaryhmässä, jossa mukana voi olla myös TE-keskuksen edustaja. Hallituksen rooli yrityshankkeissa on sekä tarjota paikallista tuntemusta, että arvioida sitä miten kukin hanke toteuttaa kehittämisohjelman tavoitteita. 4. TUEN MAKSATUS (vastuut tarkentuu myöhemmin) Toimintaryhmä vastaa hankkeiden valinnan lisäksi myös maksatushakemusten tarkastamisesta sekä maksatuksesta kuntarahojen osalta. TE -keskus maksaa EU:n ja valtion osuuden hankkeiden rahoituksesta seuraavasti: Hakija toimittaa EU- ja/tai valtion rahoitusta koskevat maksatushakemuksensa (ennakko-, välitai loppumaksatus) toimintaryhmälle, ei suoraan TE-keskukselle. Toimintaryhmän työntekijät avustavat tarvittaessa maksatushakemusten laatimisessa. Toimintaryhmä tarkastaa, että maksatushakemukset ovat oikein täytettyjä ja että niistä löytyy kaikki tarvittavat liitteet. Toimintaryhmä toimittaa EU- ja valtion rahoitusta koskevat maksatushakemukset edelleen TE - keskukseen. TE -keskus ilmoittaa sekä hakijalle että toimintaryhmälle maksatuspäätöksestään. Veturi hakee kunkin hankkeen kuntarahoitusosuuden Ylä-Savon Kehitys Oy:ltä ja Maaningan kunnalta kuntarahatilille sen jälkeen, kun hanke on saanut rahoituspäätöksen. Veturi maksaa hankkeiden kuntarahoituksen seuraavasti: Hakija toimittaa kuntarahoitusta koskevan maksatushakemuksensa toimintaryhmälle. Toimintaryhmä tarkastaa, että maksatushakemus ovat oikein täytetty. Toimintaryhmä käsittelee kuntarahoituksen maksatushakemukset ja maksaa kuntarahan hankkeelle. Kuntaraha on mahdollista maksaa ennakkona joko kokonaan tai osissa hankkeen edetessä. 5. HANKKEIDEN ARVIOINTI Ennen päätöksentekoa tapahtuvassa arvioinnissa hallitus arvioi hankkeet ja se, miten hyvin ne toteuttavat toimintaryhmän ohjelmaa ja sen tavoitteita. Ylä-Savon Veturi ry:n kehittämisohjelmassa on määritelty kriteerit, jotka kaikkien Veturin kautta rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää. Hankekriteerit ovat erillisenä liitteenä. Arviointi tehdään erillisen ennakkoarviointilomakkeen avulla. 6. TUKITASOT Rahoitettavien hankkeiden maksimitukitasot vahvistetaan myöhemmin. Maksimitukitasot noudattavat samaa linjaa kuin Pohjois-Savon alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa. Enimmäistukitasoja ei kuitenkaan ole tarkoitettu käyttäväksi säännönmukaisesti kaikkien hankkeiden tukitasoina. Hallitus sopii suuntaviivat tukiprosenttien käyttämisestä. Toiminta-alueen kunnat ovat omalla panoksellaan mukana ohjelman rahoittamisessa. 57

59 LIITE H YLÄ-SAVON VETURI RY:N SÄÄNNÖT (Sääntömuutos hyväksytty ) 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Ylä-Savon Veturi ry ja sen kotipaikka on Iisalmi. Yhdistyksen kokouksia voidaan pitää myös muissa toiminta-alueen kunnissa. Yhdistyksen toiminta-alueena on Ylä-Savon seutukunta (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi ja Vieremä) ja Maaninka Kuopion seutukunnasta. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista nimeä Rural Development Association of Upper Savo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa maaseudun asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi, tukea maaseudun säilyttämistä elinvoimaisena sekä lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja edistää maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys osallistuu Euroopan Unionin maaseudun kehittämisohjelmien ja vastaavien kansallisten ohjelmien toteuttamiseen. Yhdistys järjestää koulutusta, kokous- ja esitelmätilaisuuksia, avustaa maaseudun kehittämishankkeiden hakijoita hanketoiminnassa, on yhteistyössä asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden organisaatioiden kanssa ja tekee aloitteita eri viranomaisille. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää maksullisia huvitilaisuuksia, harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa ja toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia. Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja avustuksia sekä omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. 3 Jäsenet Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Jäseneksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt sekä kunnat. 4 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 5 Liittymis- ja jäsenmaksu Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen henkilö- ja yhteisöjäseniltä. 58

60 6 Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 8 ja enintään 14 muuta varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallitus pyritään valitsemaan siten, että toiminta-alue on mahdollisimman hyvin edustettuna. Hallitus pyritään muodostamaan tasapuolisesti yksityisistä henkilöistä, yritysten, muiden yhteisöjen sekä paikallisen julkisen hallinnon edustajista. Hallituksen toimiaika on kalenterivuosi. Hallituksen puheenjohtajaksi, varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi voidaan sama henkilö valita enintään kolmena perättäisenä vuotena. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai heidän toimeksiannostaan toiminnanjohtaja kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan tai toiminnanjohtajan kanssa. Hallitus voi määrätä henkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin. 8 Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle. 9 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksellä on kaksi varsinaista kokousta vuodessa: vuosikokous ja syyskokous. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuun aikana ja syyskokous loka-marraskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, jos yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 59

61 10 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, tai yhdistyksen toiminta-alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. 11 Vuosikokous ja syyskokous Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen esityslista 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Syyskokous Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen esityslista 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus 6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 7. valitaan kaksi tilintarkastajaa, joista vähintään toinen on auktorisoitu ja heille varatilintarkastajat 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosi- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 12 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. 60

62 LIITE I/2s. YLÄ-SAVON VETURI RY:N TIEDOTUSSUUNNITELMA Sisäinen tiedottaminen Kenelle? Mitä? Miten? Milloin? Hallitus - Ajankohtaiset asiat - Hankkeiden eteneminen - Hallinnolliset asiat Hankkeet / hanketyöntekijät Kuntien yhteyshenkilöt Yhdistyksen jäsenet - Tietoa hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja maksatuksista - Ajankohtaiset asiat - Hankevetäjien yhteistyö - Ajankohtaiset asiat - Rahoitusmahdollisuudet - Kunkin kunnan omat hankkeet - Ajankohtaiset asiat - Hankkeiden eteneminen - Kokoukset - Kirjeet - Koulutukset - Hanke-esittelyt kokouksissa - Kyläkokoukset - Koulutukset - Henkilökohtaiset yhteydenotot - Hankevetäjien tapaamiset - Tuluksia-lehti - Jäsentiedotteet - Hanketiedotteet - Www-sivut - Tuluksia-lehti - Pöytäkirjat - Koulutukset - Jäsentiedotteet - Tuluksia-lehti - Www-sivut - Yleiset kokoukset Ulkoinen tiedottaminen Kenelle? Mitä? Miten? Milloin? Rahoittajat - Hankkeiden suunnittelu ja raportointi Maaseudun toimijat Muut Pohjois- Savon toimintaryhmät Suuri yleisö - Rahoitus-mahdollisuudet - Veturin toiminta - Ajankohtaiset asiat - Yhteistyö - Ajankohtaiset asiat - Ajankohtaiset asiat - Hankkeiden eteneminen - Hankeraportit - Yhteispalaverit - Henkilökohtaiset yhteydenotot - Kyläillat - Www-sivut - Tuluksia-lehti - Tiedotusvälineet - Yhteispalaverit - Henkilökohtaiset yhteydenotot - Hallitusten tapaamiset - Tykypäivät - Tiedotusvälineet - Puheenvuorot eri tilaisuuksissa - Tuluksia-lehti - Kirjeet ja kokoukset noin kerran kuussa - Koulutuksia 1-2 kertaa vuodessa - Hankkeen edetessä tarpeen mukaan - Yleiset hanketilaisuudet keväisin ja syksyisin - Hankevetäjien tapaamiset 2-4 kertaa vuodessa - Jäsentiedotteet neljä kertaa vuodessa - Pöytäkirjat noin kerran kuussa - Yhteydenotot kunkin kunnan hankkeita suunniteltaessa - Jäsentiedote neljännesvuosittain - Yleisiä kokouksia 2 kertaa vuodessa - Määräysten mukaan tai tarpeen vaatiessa - Jatkuvasti - Jatkuvasti - Tarpeen mukaan 61

63 Veturin tiedotuskanavat: Www-sivut: Veturin www-sivuilta löytyy mm. tietoa hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta, ajankohtaisista asioista sekä Veturin toiminnasta yleensä. Sivuille tullaan lisäämään entistä enemmän tietoa hallituksen päätöksistä sekä rahoitetuista hankkeista. Sivuja kehitetään interaktiiviseen suuntaan siten, että toimijoilla on nettisivujen kautta mahdollisuus antaa palautetta Veturin toiminnasta sekä mahdollisesti osallistua äänestyksiin tms. Veturin sivut tullaan todennäköisesti siirtämään jatkossa Ylä-Savon seutuportaalin alle siten, että ne löytyvät samasta paikasta kuin alueen kylien sivut sekä muukin alueen kehittäminen. Muutenkin kehitteillä olevaa seutuportaalia tullaan hyödyntämään Veturin tiedotuskanavana. Lisäksi Veturille tullaan tekemään myös englanninkieliset kotisivut. Tuluksia-lehti: Kolmen pohjoissavolaisen toimintaryhmän yhteisen Tuluksia-lehden levikki on n kpl. Lehdessä esitellään käynnissä olevia hankkeita, tiedotetaan toimintaryhmien tarjoamista mahdollisuuksista sekä esitellään alueen maaseutua laajemminkin. Lehden sisältöä pyritään monipuolistamaan ja jatkuvasti kehittämään lukijoilta saatua palautetta kuunnellen. Jäsentiedotteet: Koko jäsenistölle lähetettävien jäsentiedotteiden määrää lisätään neljään per vuosi nykyisen kahden sijaan. Tiedotteissa tullaan entistä enemmän painottamaan käynnissä olevien hankkeiden tilannetta sekä muita ajankohtaisia asioita. Jäsentiedotteet julkaistaan myös Veturin nettisivuilla. Tiedotusvälineet: Alueen tiedotusvälineitä hyödynnetään hanketiedotuksessa. Sanomalehtien ja radion avulla kerrotaan hankkeiden tuloksista sekä ajankohtaisista aiheista. Tavoitteena on hankkeiden kautta profiloida Veturin roolia entistä selkeämmin suurelle yleisölle. Veturin näkyvyyden merkitystä kaikessa hanketiedotuksessa tullaankin korostamaan niin hanketoimijoille kuin tiedotusvälineiden edustajillekin. Koulutukset: Käynnissä oleville hankkeille järjestetään yleisiä koulutuksia joka kevät ja syksy. Koulutusten aiheina ovat maksatukset sekä muu hankkeiden toteuttaminen. Kuntien yhteyshenkilöille sekä uusille hallituksen jäsenille järjestetään perehdytyskoulutukset aina alkuvuodesta. Koulutuksissa käydään läpi Veturin toimintaperiaatteita sekä hankesuunnitteluprosessia. Koulutusten tavoitteena on kehittää eri toimijatahojen tietoisuutta hanketoiminnan käytännöistä ja parantaa siten hankkeiden sujuvuutta alusta loppuun saakka. Hankevetäjien tapaamiset: Veturin hankkeiden palkatuille työntekijöille järjestetään yhteistapaamisia muutaman kerran vuodessa. Tapaamisten tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri hankkeiden välillä sekä tarjota vertaistukea usein yksin työskenteleville hankevetäjille. 62

64 LIITE J HANKEKRITEERIT Hakija Hakijan tulee olla rekisteröitynyt yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen taho Hakijalla tulee olla edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija on sitoutunut hankkeen yksityiseen rahoitusosuuteen. Hankkeen sopiminen ohjelmaan ja sen painopisteisiin Hankkeiden tulee olla etupäässä paikallisia hankkeita: hankkeen aloite tulee paikallisilta toimijoilta, hanke toteutetaan pääasiassa maaseudulla ja hankkeen kohderyhmänä ovat paikalliset ihmiset ja maaseudun toimijat. Myös laajempia esim. kylä- ja kuntarajat ylittäviä yhteistyöhankkeita voidaan rahoittaa. Myös silloin kohderyhmänä ovat paikalliset asukkaat ja maaseudun toimijat. Hanke tukee vähintään yhtä ohjelman painopisteistä ja sopivuus on selvästi todettavissa. Kyläyrittäjyys toimeentulo ja palvelut Maalla asuminen yhteisöllisyys, kulttuuri ja viihtyvyys Maaseutuympäristö mahdollisuuksia ja mielikuvia Nuoriso side tulevaisuuteen Tavoitteet Hankkeen tavoitteet tulee olla määritelty selvästi ja ne tulee olla mitattavissa. Tavoitteiden tulee olla ohjelman mukaisia. Ohjelman yleisinä tavoitteina on: yläsavolaisen maaseudun ja kylätoiminnan aktivoituminen yhteistyön lisääntyminen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääminen nuorten mukaan saaminen maaseudun kehittämiseen elinkeinojen ja palveluiden kehittyminen uusien toimintatapojen löytyminen maaseudun kehittämiseksi Hankkeiden tulee tukea muita alueella toteutettavia hankkeita ja niillä tulee saavuttaa pysyviä vaikutuksia. Tavoitteita arvioidaan sekä ennen rahoituspäätöstä että hankkeen päättyessä. Yrityshankkeita koskevat kriteerit o yrityksellä on olennainen merkitys tulonlähteenä ja edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan o tavoitteena liikevaihdon kasvattaminen ja uusien paikallisten työpaikkojen/-tilaisuuksien luominen o tuotanto tehostuu ja/tai teknologian taso paranee o Toimenpiteitä ei tueta jos ne vääristävät kilpailua ovat yrityksen tai muun toimijan tavanomaista toimintaa Kansainväliset/alueiden väliset hankkeet: Hankkeella pyritään jatkuvan/pidempikestoisen yhteistyön rakentamiseen Hankkeella on yhteistyökumppani vähintään yhdestä EU-maasta Yhteistyöstä on aiesopimus ja hankesuunnitelmassa on toimintasuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelman kaikkien partnereiden osalta. Hanke tuo alueelle isäarvoa ja tuki kohdistuu paikallisille asukkaille Kustannusten arviointi suhteessa tavoitteisiin/tukikelpoiset kustannukset: Kustannukset ovat kohtuulliset ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin Kustannukset ovat tukikelpoisia (mm: hankevetäjän palkkakulut, koulutuksen järjestämiskulut sekä pienimuotoiset investoinnit). 63

65 LIITE K/2s. POHJOIS-SAVON TOIMINTARYHMIEN YHTEISTYÖSUUNNITELMA OHJELMAKAU- DELLE Pohjois-Savon maaseudun kehittämisyhdistykset Kalakukko ry, Mansikka ry ja Veturi ry ovat kehittämisohjelmiensa valmistelun yhteydessä sopineet keskeisistä yhteistyötyöalueista. Tulevalla ohjelmakaudella yhtenäinen Leader -rahoitus edesauttaa yhteistyön toteutumista. Jatkossa yhteistyötä on tarkoitus tiivistää etenkin seuraavassa esiteltyjen teemojen osalta. 1. KOULUTUS Koulutusyhteistyötä pyritään tekemään etenkin hankekoulutuksen osalta. Toimintaryhmien koulutustarpeiden keskeisimmät aihealueet ovat samat (hankesuunnittelu-, hallinto-, raportointi-, tiedotus- ja maksamisasiat). Lisäksi yhteistyössä voidaan järjestää koulutusta tarpeen mukaan eri teemoista (esim. kylätoiminta, maaseutuyrittäjyys ja ympäristöasiat). Koulutuksissa hyödynnetään alueellisia oppilaitoksia ja ulkopuolisia palveluja asiantuntemuksen varmistamiseksi. Koulutuksia toteutetaan esim.. yhteishankkeiden kautta, mutta jatkuvuuden varmistamiseksi keskeisimmät koulutukset pyritään saamaan osaksi oppilaitosten opetustarjontaa. 2. MAALLA ASUMINEN Pohjois-Savossa on ohjelmakaudella toiminut useita paikallisia maalla asumisen ja maallemuuton edistämishankkeita, joiden tavoitteet ja toiminta on ollut pääperiaatteiltaan samanlaista. Maalla asumisen ja paluumuuton edistämiseksi toteutettavia hankkeita ja muita toimenpiteitä pyritään ohjelmakaudella koordinoimaan maakunnallisesti. Yhteistyö säästää resursseja, varmistaa jatkuvuuden ja mahdollistaa tehokkaamman maakunnallisen ja valtakunnallisen näkyvyyden. 3. MAASEUDUN NUORET Maaseudun nuorten aktivoimiseksi mukaan kehittämistoimintaan pyritään luomaan yhdessä ratkaisumalleja ja rakentamaan työkaluja. Erityistä huomiota kiinnitetään työllistymismahdollisuuksien kehittämiseen ja paluumuuton mahdollisuuksien parantamiseen sen jälkeen, kun nuoret ovat opiskelleet itselleen ammatin. Toinen erityinen kohde on ydin- ja harvaanasutun maaseudun nuoret, jotka eivät hyödy kaupunkien läheisillä maaseutualueilla asuvien nuorten tavoin isojen taajamien palveluista ja mahdollisuuksista. Nuorten osallistuminen heille suunnattujen hankkeiden suunnitteluun on ensiarvoisen tärkeää ja käytännön toiminta tulee suunnitella huolella jo pitkien etäisyyksienkin vuoksi. Yhteistyössä lähdetään liikkeelle mm. koulutuksesta ja kansainvälisen toiminnan kehittämisestä sekä yleisesti nuorten kohtaamisja verkostoitumismahdollisuuksien parantamisesta. Lisäksi pyritään edesauttamaan kunnittaisten (ja mahdollisesti maakunnallisen) nuorisovaltuustojen syntymistä. 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pohjois-Savon toimintaryhmät ovat käynnistäneet kansainvälisen yhteistoiminnan vuonna 2005 yhteisellä Kummeja ja kumppaneita hankkeella. Kansainvälisessä toiminnassa pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkälti jo olemassa olevia verkostoja sekä selvittämään yhteistyömahdollisuudet muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Kansainvälisestä yhteistyöstä saatavien hyötyjen alueellinen maksimointi ja hyötyjen saaminen mahdollisimman monelle alueen toimijalle Pohjois-Savossa vaatii pitkäjänteistä työtä. Kaikille kolmelle toimintaryhmälle on laadittu suunnitelmat kansainvälisen toiminnan kehittämiselle vuosina

66 5. TOIMINTARYHMÄYHTEISTYÖ Kalakukko ry:n, Mansikka ry:n ja Veturi ry:n yhteistyö ulottuu erilaisten hankkeiden lisäksi myös käytännön toimintaryhmätyöhön. Ohjelmatyön aikana vuonna 2005 käynnistettiin hallitusten yhteistapaamiset, joita tullaan toteuttamaan 1 2 kertaa vuodessa. Hallitusyhteistyössä päämääränä on hyvien käytäntöjen levittäminen, isoista linjauksista keskustelu sekä ongelmien ratkaiseminen yhteistyössä siis yhteinen oppiminen, kokemusten jakaminen ja uusien ideoiden kehittely. Tätä yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen ohjelmakaudella yhä avoimempaan ja aktiivisempaan suuntaan. Toimintaryhmien henkilöstö on tavannut noin kerran kuukaudessa, jolloin on keskusteltu yhteisistä asioista, uusista ideoista ja hanketyön ongelmista. Lisäksi ryhmät ovat järjestäneet yhteisesti henkilöstön TYKY-toimintaa. Näitä tapaamisia ja yhteistä TYKY-toimintaa tullaan jatketaan tulevaisuudessakin. Lisäksi toimintaryhmät ja TE-keskus käsittelevät yrityshankkeet kuukausittain yhteisessä kokouksessa. 6. TIEDOTUSTOIMINTA Yhteinen tiedotustoiminta on muodostunut lähes perinteeksi Pohjois-Savon toimintaryhmien välillä yhteisen TULUKSIA -tiedotusjulkaisun myötä. Aiemmin lehti on ilmestynyt kaksi kertaa vuodessa, mutta jatkossa se ilmestyy vuosittain loppukesästä/syksyllä. Tiedotusyhteistyötä kehitetään edelleen muun muassa laatimalla kaikkia toimintaryhmiä koskevia lehtikirjoituksia ja kannanottoja. Myös ilmoitusten ja toimintakatsausten osalta yhteistyötä pyritään tiivistämään. Yhteistyötä pyritään kehittämään myös hanketoimijoiden välillä ideoiden saamiseksi, kokemusten vaihtamiseksi ja hyvien esimerkkien ja mallien levittämiseksi laajemmalle alueelle. Lisäksi Pohjois-Savon toimintaryhmät pyrkivät yhdessä tuomaan paikallisten toimijoiden ideoita ja tarpeita esille maakuntatason päätöksentekoon sekä maakunnallisiin ohjelmiin ja strategioihin. Yksi väline tiedottamiselle tulee olemaan Pohjois-Savon Maaseutuverkosto, joka kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa ARVIOINTI Toimintaryhmien kehittämisohjelmien toteuttamisen arviointia varten pyritään rakentamaan yhteinen arviointijärjestelmä, jolloin ryhmien välinen tulosten vertailtavuus paranee. Toimintaryhmien arviointia voidaan kehittää myös siten, että toimintaryhmien ohjelmien arviointi olisi osana alueellisen maaseutuohjelman arviointia. 65

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN (Minulla on unelma...) Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja (haaveileva maaseutuvirkamies) Maaseutuvirasto Kokemuksia tältä

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot