eisfo-uutiset 2/06 TERVETULOA ARTEMIS - SEMINAARIIN

Transkriptio

1 TERVETULOA ARTEMIS - SEMINAARIIN ARTEMIS teknologiayhteisö kokoaa yhteen sulautettujen järjestelmien alueella toimivan teollisuuden, pk-yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja Euroopan julkiset toimijat. Eräs sen ydintavoitteista on määritellä tälle alalle yleinen strateginen tutkimusagenda, joka on riittävän houkutteleva myös investoijille siihen sitoutumiseksi. ARTEMIS kokoaa hankkeille tarvittavan kriittisen massan ja koordinoi tutkimuspanostuksia, tekee aloitteita sekä kehittää ja soveltaa yhdenmukaista ja integroitua eurooppalaista sulautettujen järjestelmien tutkimus ja kehitys strategiaa. Yrjö Neuvo esitelmöi aiheesta Hämeen ammattikorkeakoulun sulautettujen järjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskuksen, Forssan elektroniikkaklubin ja Elektroniikkainsinöörien seuran Forssan osaston toteuttamassa ARTEMIS seminaarissa Neuvon esitelmän otsikkona on "ARTEMIS- teknologiayhteisö ja EU:n 7. puiteohjelman sulautettujen järjestelmien strateginen tutkimusagenda". ARTEMIS tutkimusagenda on keskeisimpiä alan kehittämistoiminnan tiekarttoja. Sitä tuetaan myös valmisteilla olevalla kansallisella Ubicom TEKES ohjelmalla, jonka visiossa todetaan: Entistä halvempien laitteiden toiminnallinen älykkyys kasvaa sulautetun älyn ansiosta, ja laitteet kykenevät muodostamaan keskenään viestiviä yhteisöjä. Tulevaisuuden älykkäät vaatteet, liikkuvat huolto- ja valvontarobotit, kännykät, lemmikkikoirarobotit, rannekellot ja kodinkoneet ovat monimutkaisia sulautettuja järjestelmiä, jotka tietoliikenneverkon avulla viestivät keskenään. Langattoman tai langallisen tietoliikenneverkon avulla näistä laitteista muodostuu älykäs yhteisö joka on tietoinen ympäristöstään ja kykenee mukautumaan ympäristön vaatimuksiin. Tavarat ja laitteet aistivat, laskevat ja kommunikoivat. Ubicom ohjelman valmistelusta vastaava johtava teknologia-asiantuntija Oiva Knuuttila kertoo omassa puheenvuorossaan Ubicom ohjelman tavoitteista ja sovellusmahdollisuuksista keskittyen erityisesti uusiin kiinnostaviin logistisiin sovellusmahdollisuuksiin. Näiden alustuspuheenvuorojen jälkeen asian käsittelyä syvennetään eri alojen edustajista muodostetussa asiantuntijapaneelissa, jota stimuloidaan julkisen sanan ja yleisön tekemillä kysymyksillä. Tervetuloa pidettävään ARTEMIS-seminaariin business-suomen painopisteeseen. Seminaari on maksuton, mutta ennakkorekisteröinti tarvitaan tilaisuuden ennakkojärjestelyjen oikeaa mitoittamista varten. Elektroniikkainsinöörien seuran Forssan alaosasto Antti Aaltonen Puheenjohtaja GSM Antti.Aaltonen@da-design.fi Raimo Rintamäki Sihteeri GSM Raimo.Rintamäki@hamk.fi Raimo.Rintamaki@hamk.fi Sivu 1 (8)

2 GLOBAL WORKFLOW 2007 TEEMAKSI UBICOM VERKOSTOT Sulautetut järjestelmät ovat erikoistietokoneita, joita käytetään laajoista järjestelmistä autojen, kodinkoneiden, kommunikointi- ja ohjauslaitteisiin. Elektroniikan ja ohjelmistotekniikan jatkuva kehitys sekä kuluttajien vaatimusten kasvu lisäävät näiden ympäristöömme integroituneiden näkymättömien komponenttien määrää. Jo nyt niitä on kaikkialla ympäristössämme; autoissa, sairaalalaitteissa, lentokoneissa, tehtaissa, sähköverkossa, olohuoneissamme ja työpaikoillamme. Kannamme niitä joka päivä mukanamme kännyköissä, avaimissa, älykorteissa, elektronisissa peleissä, ja kämmenmikroissa. Sulautetut järjestelmät liittävät tietojenkäsittely- ja kommunikointiominaisuuden tuotteisiin varustaen ne uusilla toiminnoilla ja luovat lisäarvoa myös perinteisille tuotteille. Jo nyt 90 % tietojenkäsittelylaitteista on sulautettuja järjestelmiä, ja nykyisellä kasvuvauhdilla sulautettujen ohjelmoitavien komponenttien määrä kasvaa 16 miljardiin vuoteen 2010 mennessä (melkein kolme sulautettua laitetta jokaista maapallon ihmistä kohti), ja yli 40 miljardiin 2020 mennessä [1]. Mutta vääjäämättömän sulautettujen järjestelmien määrällisen kasvun myötä myös vuorovaikutuksen, standardisoinnin, salauksen ja turvallisuuden teknologiset haasteet kasvavat. Sulautetut järjestelmät ovat tärkeä tuotedifferoinnin ja käyttäjäystävällisyyden mahdollistaja. Ne mahdollistavat helpon tuotekustomoinnin useille eri kielille ja mieltymyksille. Samalla kun muut maailman taloudet johtavat perus-it-sektoria ja dominoivat kulutuselektroniikassa ja PC-markkinoilla, Eurooppa on kehittänyt vahvuuksiaan sulautetuissa järjestelmissä. Etulyöntiasema ja markkinadominanssi on saavutettu innovatiivisilla ja laadukkailla toiminnoilla mm. teollisuusautomaatiossa, telekommunikaatiossa, lääketieteellisissä järjestelmissä ja energia-alan automaatiossa. Näillä sektoreilla turvallisuus ja luotettavuus ovat kriittisiä tekijöitä. Sulautettujen järjestelmien joka paikan tietotekniikkasovellukset mahdollistavat uusien yhteiskunnan laajuisten sovellusten esiinnousun vaikuttaen kaupunkien, alueiden tai koko maanosien alueella energiantuotantoon, ympäristöön ja sosiaalisten hyvinvointiin. Alan kehitys ei siten ainoastaan vahvista talouttamme vaan vaikuttaa suoraan myös yhteiskuntamme elämänlaatuun. Komponentteihin ja laitteisiin sulautetut älykkäät toiminnot ovat avaintekijöitä teollisten tuotantoprosessien kehityksen käynnissä olevassa vallankumouksessa suunnittelusta valmistukseen ja jakeluun. Tämä ei koske vain sulautettujen järjestelmien sovelluskohteita vaan myös sulautettujen järjestelmien itsensä suunnittelua, tuotantoa ja ylläpitoa. Sulautettujen järjestelmien suutarin on välttämättä korjattava myös omat kenkänsä. Jotta sulautetuilla järjestelmillä voidaan vaikuttaa Euroopan kilpailukykyyn, on ne suunniteltava, tuotettava ja ylläpidettävä kilpailukykyisellä tavalla. 1 ARTEMIS STRATEGIC RESEARCH AGENDA, by ARTEMIS SRA WG, S% pdf Raimo.Rintamaki@hamk.fi Sivu 2 (8)

3 Sulautettujen järjestelmien suunnittelusta ja tuotannosta katsotaan tulleen eurooppalaisen IT-teollisuuden pääasiallinen veturi ja kasvualusta pk-yritysten, globaalien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkostoille. ARTEMIS SRA (sulautettujen järjestelmien strateginen tutkimusagenda) tarkastelee näitä innovaatio-, suunnittelu- ja tuotantoketjuja kokonaisuutena ja tukee tarvittavien turvallisten ja luotettavien menetelmien sekä työkalujen kehitystä. Koska sulautettujen järjestelmien sovelluskohteet fragmentoituvat kaikille toimialoille, tarvitaan suuri joukko pk-yrityksiä loppusovellusten toteuttajiksi. Pk-yritykset ovat siten luonnollinen ja tärkeä kehitettävän suunnittelu-, tuotanto- ja ylläpitoympäristöjen käyttäjäjoukko. Ubicom-idean realisoimiseksi välttämätön koneiden, laitteiden ja rakennetun ympäristön älykkyyden ja kommunikointikyvyn kasvutarve edellyttää myös uudelle tasolle vietyä moniteknistä CAD/CAM-integraatiota. Tämä asettaa siten suuria haasteita myös uuden suomalaisen tuotantoajattelun kehittämiseen tähtäävälle SISU ohjelmalle ja FOFverkostolle. Samoin tekninen kehitys asettaa suuria haasteita myös kaikille Ubicomteknologian sovellusalueille. Esimerkiksi hyvinvointiteknologian sovelluksiin on jo tarjolla tai kehitteillä runsaasti erilaisia teknisiä apuvälineitä (älylattioita, älyvaatteita, senioripuhelimia, turvarannekkeita jne.). Toimivan tietojärjestelmän on kyettävä vastaanottamaan tapahtumatietoja sekä laitos- että kotiympäristöistä, sen on kyettävä käsittelemään tietoja selektiivisesti monen toimijan muodostamissa verkostoissa ja sen on kyettävä jakamaan tiedot tehokkaasti ja selektiivisesti selkeinä viesteinä kaikkiin tarvittaviin paikkoihin. Kevään GWF2006-seminaarin teema, CAD/CAM-integraatio, on osoittautunut hyvin ajankohtaiseksi erityisesti uusien Ubicom-teknologioiden teollisen tuottamisen mahdollistajana. Siksi on hyvin tärkeää syventää edelleen tutkimusta juuri tällä alueella. Yhtä tärkeää on myös paneutua ongelmakenttään konkreettisten sovellusten ratkaisujen kautta. Uusien suunnittelu- ja tuotantomenetelmien testaukseen tarvitaan konkreettisia testituotteita ja toimivia yhteistyöverkostoja. Ensivuoden GWF2007-seminaarin suunnittelu käynnistyy heti ARTEMIS- seminaarin jälkeen. Alustavasti teemaksi on valittu Ubicom-verkostot. Kaikki seminaarin toteuttamiseen liittyvät ideat ja ehdotukset luentojen aiheiksi ovat tervetulleita. Raimo Rintamäki Yliopettaja, Tietotekniikan koulutusohjelma Sivu 3 (8)

4 FORSSAN ELEKTRONIIKKAKLUBI YRITYSTEN VERKOTTAJANA Reilun vuoden Forssan seudulla on toiminut elektroniikka-alan yhteen liittymä Elektroniikkaklubi. Elektroniikkaklubin tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyöstä alueella toimivien yritysten, oppilaitosten ja julkisten tahojen välillä. Forssan seudulta löytyy erittäin korkea tasoista ja monipuolista elektroniikkaosaamista niin yrityksistä kuin oppilaitoksista. Klubitoiminnan kautta on mahdollista jakaa tietoa ja kokemusta sekä kehittää ja laajentaa osaamista yhdessä. Klubitoiminnalla on suuri merkitys uusille sekä perustettaville elektroniikka-alan yrityksille. Klubin kautta uudet yritykset pääsevät nopeammin mukaan seutukunnalla tapahtuvaan toimintaa ja saavat tuotteensa ja palvelunsa esille. Tämä luo nopean polun myös kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Klubin tämän hetken toiminta painottuu kuukausitapahtumiin, joissa tutustutaan yrityksiin ja keskustellaan yhdessä ajankohtaisista asioista. Kuukausitapahtumissa on ollut tämän lisäksi erittäin hyviä esityksiä muun muassa rahoituksesta, koulutuksesta sekä uudistuvista tuotantotekniikoista. Klubitoiminta on ollut myös erittäin hyvä linkki oppilaitosten ja yritysten välillä. Elektroniikkaklubi ja sen jäsenyritykset osallistuvat myös EISFO:n toimintaa muun muassa yritysvierailujen ja luentojen muodossa. Antti Aaltonen Puheenjohtaja, Forssan elektroniikkaklubi BIFEEL CENTRE - ELEKTRONIIKKATOIMIALAN KEHITTÄMINEN Forssan Seudun kolmea vahvaa toimialaa bio- ja ympäristö-, elektroniikka- sekä elintarviketeollisuutta kehitetään Bifeel Centre -liiketoimintakonseptin avulla. Sen toimintaajatuksena on kehittää alueellisia toimialaklustereita sekä synnyttää rajapintayhteistyön kautta uutta liiketoimintaa Forssan Seudulle. Bifeel Centre kokonaisuutta hallinnoidaan Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy aluekeskusohjelman kautta. Valtioneuvosto palkitsi Bifeel Centre kokonaisuuden parhaana alueellisena kehityskäytäntönä Suomessa vuonna Elektroniikkatoimialalla on merkittävä rooli Forssan seudun elinvoimaisuuden kehittymisessä. Seudun elektroniikka- ja ICT- alan yritysten liikevaihto on lähemmäs 50 milj. ja ne työllistävät lähes 500 henkilöä. Forssan seutu on valtakunnallisestikin merkittävä elektroniikka-alan keskittymä, sillä väkilukuun suhteutettuna talousalue sijoittuu informaatiosektorin työpaikkojen vertailussa kuudennelle sijalle heti vahvojen yliopistovetoisten seutujen jälkeen. Yritysten toimiala ja sovellutusosaaminen tuotekehityksestä valmistukseen on laajaa: julkisen liikenteen informaatiojärjestelmät, ajoneuvojärjestelmät, metsäkoneautomaatio, elektroniikan alihankinta, testauslaitesuunnittelu, sulautettujen järjestelmien ja elektroniikan suunnittelu, olosuhdetestaus jne Raimo.Rintamaki@hamk.fi Sivu 4 (8)

5 Parhaat tulokset toimialakohtaisen ja toimialojen rajapinnoissa liikkuvan huippuosaamisen kehittämisessä saadaan yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kehittämisyhtiöiden yhteistyöllä. Toimialan kehittämisessä painotetaan klusteriajattelua, sen sisäisen toiminnan aktivoimiseksi ja tehostamiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii yritysvetoisen Elektroniikkaklubi toiminnan käynnistäminen Forssan seudulla vuonna Toiminnasta on syntynyt vakiintunut käytäntö Forssan Seudulle, mitä muutkin toimialat ovat ruvenneet hyödyntämään. Esa Sairanen Business opportunity manager, Bifeel Centre ELEKTRONIIKAN KOULUTUS JA TUTKIMUS FORSSAN SEUDULLA Elektroniikka-alan koulutusta järjestetään Forssan seudulla sekä keskiasteen oppilaitoksissa (Forssan ammatti-instituutti, Forssan aikuiskoulutus) että Hämeen ammattikorkeakoulussa. Keskiasteen oppilaitoksissa koulutuksen painopiste on elektroniikka-alan suorittavissa ja työnjohtotehtävissä. Korkea-asteella keskitytään erityisesti suunnittelu- ja projektinhallinta-valmiuksien kehittämiseen. Lisäksi oppilaitokset palvelevat elinkeinoelämää tarjoamalla elektroniikkaan liittyviä huolto-, ylläpito-, korjaus- ja kehittämispalveluita. Hämeen ammattikorkeakoulussa elektroniikka kuuluu keskeisenä osa-alueena tietotekniikan koulutusohjelman opetusohjelmaan. Koulutus- ja tutkimustoiminta niveltyvät saumattomasti yhteen Sulautettujen järjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskuksessa, johon tietotekniikan koulutusohjelman lisäksi kuuluvat logistiikan ja hoitotyön koulutusohjelmat sekä osaamiskeskittymä InnoForss. Koulutus- ja tutkimuskeskuksen teknologinen ydinosaaminen rakentuu sulautettujen järjestelmien ympärille sovelluskohteiden ollessa mm. logistiikassa, hyvinvointiteknologiassa, bio- ja elintarvikealalla sekä muilla seudun painopistealoilla. Sulautettujen järjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskuksen periaatteiden mukaisesti opiskelijat voivat suorittaa huomattavan osan opinnoistaan käytännönläheisten projektien ja tutkimushankkeiden parissa. Lisäksi pyritään edistämään jo opiskelun aikana tapahtuvaa innovaatio- ja kehittämistoimintaa, joka joidenkin opiskelijoiden kohdalla saattaa johtaa oman yritystoiminnan käynnistämiseen. Yritystoiminnan harjoittelu opiskeluaikana on mahdollista oppilaitokseen perustetun starttihautomon puitteissa, jossa opiskelijat voivat mm. laatia liiketoimintasuunnitelman, tehdä markkina-analyysejä ja kehittää omaa liikeideaansa. Koulutus- ja tutkimuskeskuksen yhteydessä toimii elektroniikan tutkimus- ja koulutustehdas Eleforss, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää elektroniikkaan liittyviä uusia menetelmiä ja innovaatiota. Eleforssin palveluihin kuuluvat mm. elektroniikan prototuotanto ja piensarjat, lyijyttömän juottamisen tutkimus sekä tärinä-, lämpöshokki-, RF- ja EMC-testaus. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdään kiinteässä yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa Sivu 5 (8)

6 EU:n 7. puiteohjelmaan liittyvä sulautettujen järjestelmien strateginen tutkimusagenda AR- TEMIS SRA toimii tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisenä tiekarttana. Elektroniikan tutkimustoiminnassa painopisteinä ovat erityisesti ydinosaamisen vahvistaminen ja uusien avainteknologioiden tuntemuksen lisääminen. Mobiilin tietotekniikan sovellusalueella KTkeskus pyrkii toimimaan systeemi-integraattorin roolissa edistämässä langattoman teknologian käyttöön perustuvien sovellusten kehittämistä ja sen varaan perustuvia uusia innovaatiota. Sulautettujen järjestelmien suunnittelu- ja tuotantoympäristöjen integraation kehittäjänä sekä kansainvälisten toimijoiden ja pk-sektorin verkottajana KT-keskus pyrkii yhdessä BifeelCentren kanssa osaksi puiteohjelmassa kuvattua uutta Centres of Excellence (CoE s) verkostoa. Jari Mustajärvi Head of IT and Computer Science Research & Education HAMK University of Applied Science LOGISTIIKAN JA HYVINVOINTITEKNOLOGIAN TUTKIMUS Kaikkiin alueella vahvana toimiviin teollisuuden aloihin liittyy oleellisena kilpailutekijänä logistiikkatoimintojen tehokkuus, ja siksi niiden kehittäminen nykytekniikkaa ja -osaamista hyödyntäen on ensiarvoisen tärkeää. Sulautettujen järjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (KT-keskus) tietotekniikan hyödyntäminen myös logistisiin ja liiketoiminnallisiin ongelmanratkaisuihin on keskeinen toiminta-alue. Tietotekniikka on työkalu, jota oikein käyttämällä päästään kiinni tehokkaisiin ja taloudellisiin sovelluksiin logistiikan ja liiketoiminnan toimintoja kehitettäessä. Logistiikan ja liiketoiminnan kentällä tietotekniikan tehokas käyttö perustuu teollisuuden alan hyvään tuntemukseen, kokonaisuuksien hallintaan ja syy seuraus-suhteiden ymmärrykseen. Siksi tarvitaan tutkimusta, joka yhdistää alojen ammattilaisia sekä teollisuuden aloilta että eri oppialoilta, kuten tässä tapauksessa logistiikan ja tietotekniikan aloilta. Sulautettujen järjestelmien KT-keskuksen tutkimuksen painopiste onkin eri alojen osaamisen yhdistäminen ns. poikkitieteellisessä tutkimustoiminnassa palvellen toimialueen teollisuuden tarpeita. Kehitteillä oleva hanketoiminta tähtää nimenomaan alueella toimivan teollisuuden - sekä uusien aloittavien yritysten että jo toimivien yritysten - liiketoimintaosaamisen parantamiseen. Tutkimustoiminnassa tavoitteena on havainnollistaa yritysten nykyistä toimintaa sekä löytää menetelmiä kehittää toimintaa edelleen. Logistinen osaaminen mahdollistaa yritysten toimintojen kuvaamisen sekä kokonaisuuksien hahmottamisen eri osaprosesseista. Näistähän liiketoiminta muodostuu. Tutkimustoiminnassa pyritään ottamaan huomioon alojen erityistarpeet kuten esimerkiksi elintarviketeollisuuden toimitusvaatimukset että elektroniikkateollisuuden kehitysnopeus. Vaikka tavoitteena on osaamisen kasvattaminen, ovat keinot tavoitteen saavuttamiseen useimmiten teknologiaa hyödyntäviä Raimo.Rintamaki@hamk.fi Sivu 6 (8)

7 Hanketoiminnassa pyritään osallistumaan muiden organisaatioiden kanssa yhdessä isompiin julkisella rahoituksella toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi omaa palvelutoiminnan luonteista yrityskohtaista kehittämistyötä kasvatetaan ja osaamisaluetta laajennetaan nykyistä paremmin koko logistisen kentän kattavaksi. Yllä mainittua tutkimuksen painopistettä sovelletaan vastaavalla tavalla myös terveydenhuollon sektorilla. Alueen terveydenhuollon tutkimustoiminta on vilkasta ja Sulautettujen järjestelmien KT-keskuksen vahvuus tutkimustoimintaan osallistuvana organisaationa on tuo yllä mainittu poikkitieteellisyys, jossa ongelmakenttä voi hyödyntää sekä hoitoalan ammattitaitoa että tekniikan alan työkaluja tietotekniikan ja logistiikan osaamisen kautta. Hyvinvointiteknologia on termi, jonka puitteissa tällaista tutkimusta tehdään. Tavoitteena onkin toteuttaa käytännönläheistä, julkista sektoria hyödyntävää hyvinvointiteknologian tutkimustoimintaa samalla kehittäen sekä KT-keskuksen omaa että julkisen sektorin osaamista alalla. Yleisosaaminen hyvinvointiteknologian alalla sekä erityisesti avohoidon puolella tapahtuva osaamisen kasvattaminen ovat ne tarvealueet, jota KT-keskus pyrkii omalla tutkimustoiminnallaan edistämään. Hanketoiminta, jossa KT-keskus on mukana, on julkisen sektorin organisoimaa esim. FSTKY:n hallinnoimaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. KT-keskus tarjoaa asiantuntijapalveluja, kasvattaa osaamista sekä tekee teknologiaa soveltavaa tutkimusta. KT-keskuksen mahdollisuus on tarjota teknologisten ratkaisujen suunnittelu- ja räätälöintipalvelua aina pilottimittakaavaisiin toteutuksiin asti. Lisäksi koulutuspalvelun tarjoaminen erilaisissa hyvinvointialan hankekokonaisuuksissa on toimintaa, jossa KT-keskuksessa on vahvaa osaamista sekä itse hoitoalan substanssialueella että poikkitieteellisiä menetelmiä hyödyntävällä teknologisella ja logistisella alueella. Palvelutoimintaa pyritään lisäämään myös hyvinvointialan tarpeisiin, jolloin reagointikyky ja -nopeus ovat parempia julkisen rahan hankkeisiin nähden. Anne Kleemola Johtaja HAMK - Sulautettujen järjestelmien KT-keskus KANSAINVÄLINEN ARTEFAKTIORKESTERI EISFO perustaa E-pajan, joka toteuttaa sulautetun järjestelmän, joka soittaa fyysistä instrumenttia. Tavoitteena on osallistua Artemis-Orchestra kilpailuun [ 2 ]. Tehtävä on haastava ja vaatii E-pajalta monialaista osaamista. Kilpailussa on neljä sarjaa: Solo Play level 1, Solo Play level 2, Member of Orchestra ja Orchestra. Kaikissa sarjoissa rakennetaan (vähintään) yksi fyysistä instrumenttia soittava sulautettu järjestelmä, joka noutaa esitettävän kappaleen nuotit lähiverkosta; ensimmäisessä sarjassa joko langallisesti tai muiden sarjojen tavoin langattomasti. 2 ARTEMIS Orchestra: Raimo.Rintamaki@hamk.fi Sivu 7 (8)

8 Ensimmäisessä sarjassa soiton ajoituksen hoitaa sulautettu laite itse, muissa sarjoissa tahti määritetään kapellimestarin heiluttaman tahtipuikon liikkeistä konenäköä käyttäen. Kilpailijoiden arvioinnista arvostetaan omia teknisiä ratkaisuja, edullisuutta ja pientä kokoa. E-paja on EISFO:n koordinoima virtuaaliyhteisö, johon voivat ottaa osaa sekä opiskelijat että insinöörit. E-pajan toimintaan pääsee mukaan ilmoittautumalla sähköpostilla. Lisätietoa saa osoitteesta Hannu Nuotio E-pajan vetäjä ON AIKA TAVATA TAAS. ARTEMIS-seminaarin luentojen ja paneeliin osallistumisen lisäksi seminaariväen, HAM- Kista valmistuneiden ja yritysten edustajien on mahdollisuus tavata entisiä opiskelutovereita ja yhteistyökumppaneita. Tarjoamme siis ajankohtaista tietoa koulutuksen ja oman alan kehityksestä sekä rennon iltaohjelman. Tulossa on mielenkiintoisia luentoja alan asiantuntijoilta sekä mahdollisuuksia luoda uusia kontakteja. Pitämällä yhteyttä oppilaitokseen pysyt ajan tasalla koulutuksen muutoksista, uudesta tutkimuksesta, tapahtumista ja tilaisuuksista sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Iltaohjelmaan sisältyy Forssan logistiikkakillan ja Elektroniikkainsinöörien seuran Forssan alaosaston (EISFO) esittely. Kuulemme kokemuksia alumnitoiminnasta HAMKin Alumnit ry puheenjohtajan Satu Nylanderin johdolla sekä käynnistämme alumnitoimintaa Forssassa. Asiasta kiinnostuneet voivat osallistua myös Forssan kansainvälisen artefaktiorkesterin toiminnan virittelyyn. Vapaalle yhdessäololle varataan aikaa klo saakka, jonka jälkeen voi mennä muistelemaan opiskeluaikoja Forssan iltaelämään. Kirsi Ilomäki Opintoneuvoja Sivu 8 (8)