tarvitaan monenlaista koulutusta sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tarvitaan monenlaista koulutusta sosiaalialan riippumaton ammattilehti"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Lastensuojelun sosiaalityöntekijän on arvioitava, toteutuuko lapsen etu vankilassa Pelko ei kuulu toimenkuvaan Pitääkö kuljetuspalveluita järjestää, vaikka vaikeavammainen voisi käyttää matalalattiabussia? Vasta-alkajat ja konkarit työpaikoilla Vanhustyössä tarvitaan monenlaista koulutusta

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Raimo Lietsala Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Vanhustyön koulutus on aika arvioida Merja Moilanen 4 5 ajankohtaiset osaamiskeskukset, yksityiset palvelut, vaikuttamistoiminta, vanhusten asumispalvelut uutisia lyhyesti 6 laina ja palaute Vanhustyössä tarvittaisiin monitieteistä ja moniammatillista osaamista lainattua, saksittua 8 13 KÄRKITEEMA Vanhustyössä tarvitaan monenlaista koulutusta Merja Moilanen Geronomikoulutus antaa monipuoliset valmiudet vanhustyöhön Merja Moilanen Miten saada nuoret vanhustyöhön? Päivi Hujakka seuraavassa numerossa15/06 kuva: Futureimagebank näkökulma Kolumni Tarja Kauppila Jos minulta kysytään Sanna Lehtonen Lukijoilta Työllisyydestä ja sosiaalisuudesta Talentia Koulu tarvitsee koulusosiaalityöntekijöitä lastensuojelu Lapsi mukaan vankilaan uusi vankeuslaki edellyttää lastensuojelun sosiaalityöntekijän arviota asiaan Tarja Vierula työturvallisuus Pelko ei kuulu toimenkuvaan Lea Suoninen-Erhiö 21 luottamushenkilö vastaa Pälkäneen perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin juristin nurkkaus Pitääkö kuljetuspalveluita järjestää, vaikka vaikeavammainen voisi käyttää matalalattiabussia? Tapio Räty Vireillä eduskunnassa kirjat, tutkimukset oma ura Kärkiteemana edunvalvonta 14/06 Holhouksenalaisuuden perusteet ovat vaihdelleet, mutta taustalla on aina ollut avun- tai omaisuuden suojan tarve. 2 Sosiaaliturva 14/06

3 Pääkirjoitus 21. syyskuuta 2006 Vanhustyön koulutus on aika arvioida Viime vuosina on oltu huolissaan vanhustyön medikalisoitumisesta. Vanhustyö on muuttunut paljolti sairaanhoidoksi, kun voimavarat on ollut pakko kohdentaa sairaimmille ja toimintakyvyltään heikoimmille vanhuksille. Professori Sirkka-Liisa Kivelä julkaisi kesäkuussa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ehdotuksen, miten vanhustyötä voidaan kehittää vastaamaan uusinta tutkimustietoa. Kivelän ehdotukset keskittyvät lähinnä vanhusten lääkehoidon ja masennuksen hoidon parantamiseen. Hän ehdottaa myös, että kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden peruskoulutusjärjestelmiin pitää kuulua riittävästi vanhenemista, ehkäisevää vanhustyötä, vanhusten hoitoa, kuntoutusta ja lääkehoitoa koskevia opintoja. kuva: Raimo Lietsala KANNESSA Vanhusten hoidossa riittää työtä., kun vanhusten määrä kasvaa ja alalta on lähdössä paljon työvoimaa eläkkeelle. Oikein oivallettuna vanhustyö on palkitsevaa, mutta enemmän palkkaa siitä pitäisi saada, jotta ala houkuttelisi nuoria. sivut 8 13 Kivelän ehdotukset vastaavat vanhustyön tämän hetken tarpeisiin. Suurella osalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on asiakkainaan vanhuksia, vaikka he eivät varsinaisesti vanhustyötä tekisikään. Itse vanhustyön ammatillisessa osaamisessa taas on pakko painottaa nykyistä enemmän lääke- ja sairaanhoitoa, koska työskennellään paljolti sairaiden vanhusten kanssa. Ikääntyvien palvelujen järjestäminen on mitä suurimmassa määrin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Kaikki ikääntyneet eivät tarvitse jatkuvaa sairaanhoitoa, mutta tarvitsevat apua arjen askareisiin ja ikääntymisen mukanaan tuomiin psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin. Useiden tutkimusten viesti on ollut, että kotona asuvat vanhukset pitävät yksinäisyyttä suurimpana ongelmanaan. Tämä edellyttää vanhustyön koulutuksen tarkastelemista kokonaisvaltaisesti. Koulutuksessa pitäisi yhdistyä vanhusten avun ja hoidon tarpeet sekä kaikkien vanhustyöhön osallistuvien eri ammattiryhmien tiedon tarpeet. Sosiaalipuolella olisi arvioitava, miten hyvin vanhustyön tarpeet toteutuvat lähihoitaja-, sosionomi- ja sosiaalityöntekijäkoulutuksessa. Sitäkin on syytä pohtia, tarvitaanko vanhustyön tukipalveluihin entisen kotiavustajakoulutuksen kaltaista koulutusta. Kun julkinen puoli ei ole pystynyt tarjoamaan tukipalveluita, niitä tuottavat yhä enenevässä määrin yksityiset palveluntuottajat. Samalla palvelut ovat siirtyneet paljolti vanhustyöhön kouluttamattomien työntekijöiden käsiin. Kuitenkin jokaisella vanhuksen kotiin menevällä pitäisi olla sellainen ammattitaito, että hän pystyisi tarvittaessa viestittämään vanhuksen tilanteesta ja tarpeista eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Päätoimittaja Merja Moilanen Vanhusten palvelut ovat siirtyneet paljolti kouluttamattomien työntekijöiden käsiin. Kehittää voi muutenkin kuin projekteissa Keneltä kysyt mitä kuulet? Aikuiset kertovat vain omia näkemyksiään nuorten asioista. Juristin nurkkaus Miten käsitellä terveydenhuollon ammattihenkilöiden laatimia selvityksiä sosiaalihuollon asiakaskertomuksissa? Sosiaaliturva 15/06 postitetaan lukijoille 9. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 14/06 3

4 ajankohtaiset OSAAMISKESKUKSET Sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä pohdittiin alan kehittämistoiminnan asemaa kuntaja palvelurakenneuudistuksessa. Eduskunnassa ymmärretään, että osaamiskeskukset tarvitsevat lisää perusrahoitusta, jotta pitkäjänteinen kehittämistyö olisi mahdollista, Valto Koski ja Anneli Kiljunen vakuuttivat. He kiittelivät osaamiskeskuksia pienillä resursseilla tehdystä merkittävästä kehittämistyöstä. Osaamiskeskuksilla on tärkeä tehtävä kuntien kumppaneina, kun kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan, Martti Lähteinen uskoo. Socomin toimitusjohtaja Tarja Myllärinen emännöi osaamiskeskuspäiviä Taipalsaarella elokuun lopulla. Hän tekee parhaillaan sosiaalihuollon selvitystyötä Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelun pohjaksi. 4 Sosiaaliturva 14/06 kuvat: Erja Saarinen Osaamiskeskuksilla on tärkeä tehtävä kuntien kumppaneina, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus synnyttää kuntien uusia alueellisia yhteistyörakenteita, yhteistoiminta-alueita ja kuntayhtymiä. Tämä on luontevaa jatkoa seutuyhteistyön kehittämiselle, sosiaalineuvos Martti Lähteinen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi. Osaamiskeskusten aluepohjaan voi tulla muutoksia, koska aluejako pitää sovittaa yhteen uusien kunta- ja palvelurakenteiden kanssa. Myös osaamiskeskusten kirjavaa hallinnointitapaa saatetaan yhtenäistää. Lähteinen painotti, ettei osaamiskeskusten ole tarkoitus paisua suuriksi organisaatioiksi vaan säilyä kevyinä ja verkostojen kanssa työskentelevinä rakenteina, jotka reagoivat asioihin nopeasti ja joustavasti. Toiminnan pitäisi kuitenkin olla pitkäjänteistä, minkä mahdollistamiseksi valtion perusrahoitus toiminnalle pitäisi kaksinkertaa. Osaamiskeskusten ensi vuoden valtion rahoitus on vielä avoinna. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Valto Koski totesi, että osaamiskeskusten avulla on nostettu alueelliset tarpeet esiin ja luotu mahdollisuus merkittävästi kehittää ja tehostaa sosiaalialan toimijoiden yhteistyötä, verkostoitumista ja koordinoida alan kehittämistyötä. Kansanedustaja Anneli Kiljunen painotti, että osaamiskeskusten rahoituksen nykytilanne on kestämätön. Epävarma rahoituspohja tuo toimintaan epävarmuutta ja estää pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Hankerahoitusjärjestelmä edellyttää, että useamman henkilön työpanos tarvitaan pelkästään rahoituksen hankkimiseen. Nämäkin resurssit voitaisiin ohjata varsinaiseen toimintaan. Osaamiskeskuspäivät järjesti tänä vuonna Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Sen toimitusjohtaja Tarja Myllärinen tekee parhaillaan sosiaalihuollon selvitystyötä Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin suunnittelua varten. Se valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Sosiaalihuollon selvitystä edelsi Stakesin tutkimusprofessori Markku Pekurisen tekemä terveyspiiriselvitys. Kunnille on tarkoitus tehdä ensi tammikuun loppuun mennessä esitys sosiaali- ja terveyspiirin perustamiseksi. Erja Saarinen YKSITYISET PALVELUT Yritysten tuottamat palvelut ovat lisääntyneet sekä sosiaali- että terveyspalveluissa nopeammin kuin julkisen sektorin tuottamat palvelut. Sosiaalipalveluissa kasvuun on vaikuttanut erityisesti julkisen sektorin ostopalvelujen laajeneminen etenkin asumispalveluissa.yksityinen sosiaalipalvelu on integroitunut osaksi julkisen sektorin rahoittamaa palvelutuotantoa. Yksityisten sosiaalipalvelujen yhteenlasketusta laskennallisesta liikevaihdosta kuntien ostopalvelut muodostivat vuonna 2004 noin 55 prosenttia, joissain palveluissa jopa prosenttia. Sosiaalipalveluyritykset ovat yleensä vielä pieniä ja toiminta on pirstaleista. Kuntien terveyspalveluissa ulkoistus on vasta aluillaan. Kuntayhteisöjen asiakaspalvelusostot yksityiseltä terveydenhuoltosektorilta olivat vuonna 2004 vain kolme prosenttia kuntien terveydenhuollon käyttökustannuksista. Keskisuuret ja suuret kunnat hankkivat enemmän yksityisiä asiakaspalveluja kuin pienet kunnat. Tosin on myös pieniä kuntia, jotka hankkivat suuren osan palveluista yksityiseltä sektorilta. Kunnallispoliittiset voimasuhteet eivät näytä vaikuttavan hankittujen palvelujen määrään. Tiedot ilmenevät kauppa- ja teollisuusministeriön teettämästä selvityksestä. Yritystoiminta ja kuntien ostopalvelut sosiaalija terveydenhuollossa. KTM Julkaisuja 25/2006.

5 VANHUSTEN ASUMISPALVELUT Kunnallinen vanhustenhuolto tuottaa vanhusten asumispalveluita viiden vuoden kuluttuakin, mutta samaan aikaan kunnat myös ulkoistavat palveluita ja lisäävät omaishoitoa, uskovat kuntapäättäjät. VAIKUTTAMISTOIMINTA Totu-verkosto juhli 1. syyskuuta toimeen tulotukilain muutosta, joka poisti toimeentulotuen asumismenojen seitsemän prosentin omavastuun syyskuun alusta. Verkosto ajoi lain muutosta kymmenen vuoden ajan. kuva: Erja Saarinen Totu-verkostoon kuuluu asiakkaita, ammattilaisia ja järjestöjen edustajia. Vuosien varrella se on järjestänyt lukuisia tempauksia ja ministeriö- ja eduskuntavierailuja saadakseen toimeentulotukilakia muutettua. Asumismenojen omavastuun tarkoituksena oli ajaa köyhiä ihmisiä muuttamaan halvempiin ja pienempiin asuntoihin, joita ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ollut edes tarjolla. Verkoston seitsemän prosentin kansanjuhlassa oli näyttely kymmenvuotisesta ponnistuksesta: tiedotteita ja lehtileikkeitä, joissa verkoston toimijat olivat milloin minkin päättäjän puheilla. Juhlintaa laimensi Helsingin sosiaaliviraston uusi toimeentulotukiohje, jonka mukaan alle 25 m 2 asuntojen enimmäisvuokraksi hyväksytään vain 20 euroa neliöltä. Tällä hinnalla asuntoa ei Helsingistä saa. Kansanjuhlassa alettiinkin kerätä nimiä vetoomukseen ohjeen muuttamiseksi. Tiedot käyvät ilmi Medivire Hoiva Oy:n teettämästä hoivabarometristä. Siihen vastasi 374 kunnanjohtajaa sekä kuntien taloudesta, sosiaalitoimesta, perusturvasta ja vanhustyöstä vastaavaa johtajaa. Vastaajilla oli mahdollisuus valita monta eri vaihtoehtoa siitä, millä tavalla he arvioivat vanhusten asumispalvelujen järjestyvän kunnassaan. Tulokset eivät siis kerro siitä, minkä osuuden vanhusten asumispalveluista kuntapäättäjät arvioivat kunnan tuottavan itse ja mikä osuus on ostopalveluilla. Noin 90 prosenttia kuntapäättäjistä uskoo kuntansa järjestävän vanhusten asumispalveluja omana kunnallisena vanhustenhuoltona seuraavan viiden vuoden aikana. Vastaajista peräti 73 prosenttia piti kunnan itse tuottamien vanhusten asumispalveluyksiköiden ulkoistamista epätodennäköisenä tai melko epätodennäköisenä. Samaan aikaan palveluja ostetaan kuitenkin yhä enemmän yksityisiltä yrityksiltä. Noin puolet kunnista ostaa jo nyt asumispalveluita vanhuksille ja lähes 70 prosenttia kuntapäättäjistä uskoo, että niitä ostetaan yksityisiltä yrityksiltä viiden vuoden sisällä. Kunnat ostavat vanhusten asumispalveluja myös muilta kunnilta. Nyt muihin kuntiin vanhusten asumispalvelujaan sanoo ulkoistaneensa kuusi prosenttia vastaajista. Jatkossa muihin kuntiin niitä aikoo ulkoistaa 14 prosenttia vastaajista. Valtaosa päättäjistä on sitä mieltä, että oman kunnan asukas voidaan sijoittaa myös lähikuntiin, mutta sijoituksen kauemmas kuin lähikuntiin hyväksyy erittäin harva. Kyselyyn vastanneista kunnista 65 prosenttia tuottaa vanhusten asumispalveluja myös omaishoidon kautta. Omaishoidon uskotaan jonkin verran lisääntyvän. Lähes puolet vastaajista uskoi asumispalveluita tarvitsevien vanhusten määrän kasvavan viiden vuoden kuluessa 5 10 prosenttia ja reilu neljännes uskoi sitä suurempaan kasvuun. Vajaa 30 prosenttia arvioi kasvun jäävän alle viiden prosentin. Totu-verkoston aktivistit Herkku Hernesniemi ja Marjatta Vesterinen riemuitsivat toimeentulotukilain asumismenojen omavastuun poistumisesta, mutta käynnistivät samalla jo nimien keruun vetoomukseen Helsingin toimeentulotukiohjeen muuttamiseksi. UUTISIA LYHYESTI Seudullinen sosiaalipäivystys alkaa Oulun seudulla kokeiluna ensi vuoden alusta. Oulu toimii isäntäkuntana. Päivystys hoitaa kiireelliset virka-ajan ulkopuoliset lastensuojeluasiat sekä antaa ohjausta ja neuvontaa muissa sosiaalihuollon asioissa. Kuntalaiset soittavat päivystykseen hätäkeskuksen kautta. Se tekee arvion tilanteesta ja yhdistää tarvittaessa puhelun päivystävälle sosiaalityöntekijälle. Kunnat.net-palveluun on avattu uusi nettisivusto, josta löytyy työvälineitä kuntapalvelujen uudistajille. Aihepiireinä ovat muun muassa tilaaja-tuottajatoimintatapa ja seutuyhteistyö. Kuntien hyviä käytäntöjä löytyy tietopankista. Hoivapalveluyhtiö Oy Esperi Ab on ostanut dementoituneiden ikäihmisten hoitoa kehittäneiden espoolaisten Opri ja Oleksi sekä Villa Lyhde -hoivakotien liiketoiminnot. Myyjinä ovat dementia- ja vanhustyön asiantuntijat Taina Semi ja Maija Käyhty. Heidän mukaansa kauppa varmistaa hoivakotien pitkäjänteisen kehittämisen ja niiden hoiva- ja kuntoutusmallin monistamisen Esperin uusiin yksiköihin. Esperin uusia hoivakoteja avataan vuoden vaihteessa Kuopiossa, Joensuussa, Keravalla ja Espoossa. Huumetyössä tarvitaan poliisin sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä ja yhteisiä päämääriä, totesi EU:n huumausainekonferenssin pääraportoija Richard Ives 7. syyskuuta Turussa. Parasta olisi, jos poliisi ja sosiaalityöntekijät tavoittaisivat huumeita käyttävät ihmiset ennen kuin näistä tulee ongelmakäyttäjiä. Jotta yhteistyö onnistuisi, on sovittava muun muassa tietojen vaihdosta. Yhteiset koulutustilaisuudet luovat myös pohjaa toisen työtapojen ja työkulttuurin ymmärtämiseen. > STM ja EU-puheenjohtajuus 2006 Tyttöjen masentuneisuus ja koulu-uupumus ovat varsin yleisiä, ilmenee tämän vuoden Kouluterveyskyselystä. Joka kymmenes nuori ei saa tarpeeksi apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin. Vajaa puolet oppilaista koki koulupsykologille ja joka kolmas koulukuraattorille pääsyn vaikeaksi. Sosiaaliturva 14/06 5

6 laina ja palaute VANHUSTYÖ Erikoissairaanhoitajan, omaishoitajana toimivan Pirjo Toivolan mielestä sosionomit eivät sovi johtamaan kotihoitoa, koska heillä ei ole riittävästi vanhusten perustai erikoissairaanhoidon osaamista. Helsingin Sanomat "Kun kotihoidon ohjaajana toimiva sosionomi ei kykene opettamaan lähihoitajia vanhuksen syöttämisessä tai siirroissa vuoteesta pyörätuoliin, ollaan täysin hukassa. -- Sosionomikoulutus riittää kyllä hyväkuntoisten vanhusten ulkoiluttamiseen ja askartelun ohjaamiseen, mutta mitään käsitystä varsinaisesta vanhusten perustai erikoishoidosta kaikilla sosionomeilla ei ole." Koulutusjohtaja Tuula Rouhiainen-Valo, Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosionomien erikoisosaaminen perustuu gerontologian ja etenkin sosiaaligerontologian hallintaan. Vanhustyössä tarvittaisiin monitieteistä ja moniammatillista osaamista Sosionomit (AMK) ovat suhteellisen uusia toimijoita sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa kentässä. Tämän vuoksi he joutuvat perustelemaan olemassaoloaan ja osaamistaan jo vakiintuneiden professioiden rinnalla. Koulutuspoliittiset ratkaisut muuttavat tutkintoja ja nimikkeitä ja myös keskustelun virittäneen erikoissairaanhoitajan tutkintonimike on jo jäänyt historiaan. Sosionomeja koulutetaan 23 ammattikorkeakoulussa 210 opintopisteen laajuisena 3,5 vuoden mittaisena korkeakoulutuksena. Kaikille yhteisen laaja-alaisen perusosaamisen lisäksi opintojen painopistealueet vaihtelevat. Seniori- ja vanhustyössä vaadittavan erikoisosaamisen sosionomit hankkivat valitsemalla opintoja erillisestä opetustarjonnasta tai valitsemalla vanhustyön suuntautumisvaihtoehdokseen. Vanhustyön erikoisosaaminen koostuu ikääntymisprosessien, vanhuuden elämänvaiheiden, vanhustyön työmenetelmien ja toimintaympäristöjen sekä vanhusten etuus- ja palvelujärjestelmän tuntemisesta. Opintoihin sisältyy harjoitteluja seniori- ja vanhustyön toimintaympäristöissä sekä kiinteästi työelämään yhteydessä oleva opinnäytetyö, jonka laajuus on 15 opintopistettä. Erikoisosaaminen perustuu gerontologian ja etenkin sosiaaligerontologian hallintaan. Sosionomien keskeisiä työtehtäviä vanhustyössä ovat asiakkaan arjen kokonaisvaltainen tukeminen, palveluiden suunnittelu ja järjestäminen, osallisuuden, sosiaalisen tuen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, toiminnan järjestäminen vanhuksille sekä laajempi rakenteellinen työ. Ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen vanhustyön opintojen haaste on se, miten saada nuoret sosiaalialan opiskelijat kiinnostumaan vanhustyöstä. Toisaalta tiedossa on, että vanhustyön osaamisalueekseen valinneilla sosionomeilla on vaikeuksia valmistuttuaan saada koulutustaan vastaavaa työtä. Yhtenä syynä tähän on hoitotyön vetovoiman kasvu vanhustyön tehtävissä, vaikka vanhustyössä tarvittaisiin monitieteistä ja moniammatillista osaamista. Sosiaalialan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut tekevät keskenään verkostoyhteistyötä. Muun muassa vanhustyön opetusalueella toimii oma työryhmä. Se tekee määrätietoista työtä vanhustyön tärkeyden esillä pitämiseksi, sosiaalialan osaamisen kehittämiseksi ja sosionomien aseman vahvistamiseksi seniori- ja vanhustyössä. Tavoitteena on luoda sosiaalialalle sellaista kestävää osaamispotentiaalia, jolle yhteiskunnassa on tulevaisuudessakin käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään sosiaalialan henkilöstön tehtävärakenteita ja mitoitusta koskeva uudistustyö. Se selkiyttänee myös sosionomien vanhustyön tehtäviin sijoittumista. LAINATTUA, SAKSITTUA Tuottaja Teppo Kuittinen, Kauppalehti Vip Kuntalaiset omistavat kunnan, eivät kunnan virkamiehet tai luottamusihmiset. Kuntalaisille on tärkeintä, että palvelut ovat lähellä ja että ne tuotetaan laadukkaasti sekä tehokkaasti. On loppupeleissä aivan sama, mikä on kunnan nimi. 6 Sosiaaliturva 14/06 Espoon sosiaali- ja potilasasiamies Unto Ahvensalmi, Vanhustyö 5/2006 Entä ne vanhukset, joilla ei ole omaisia? Kuka huolehtii heidän eduistaan? Tämän kysymyksen esittävät usein omaiset, jotka ovat ajaneet oman vanhempansa asioita petyttyään palvelujärjestelmän toimintaan. Sosiaali- ja potilasasiamiehet joutuvat itsekin esittämään itselleen saman kysymyksen. Toimittaja Kieng Vou, Monitori 3/2006 Mikä minut sitten erottaa suomalaisista? No, ulkonäön lisäksi nimeni. Sen perusteella tehdään usein etukäteen johtopäätöksiä muun muassa kielitaidottomuudestani, vaikka minua ei olisi edes tavattu. Sosiologi Kati Rantala, Tiimi 3 4/2006 Vaikka päihdeongelmaiset ovatkin monesti päähän potkittuja olosuhteiden uhreja, joille yhteiskunta ei anna mahdollisuutta, myös he potkivat muita päähän. Vanhemmat saavat köniin aikuisilta lapsiltaan, jos eivät anna rahaa. Päihdeperheiden pikkulapset eivät ainoastaan kasva ikävissä olosuhteissa, vaan heitä myös viskellään seinille. Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Jorma Kalela, Helsingin Sanomat Luopuminen työllisyyskursseista, joita tosiasiallisesti järjestetään valvonnan toteuttamiseksi, kuvaa perustulojärjestelmän avaamia näköaloja. Sosiaali- ja työvoimaviranomaiset keskittyvät valvonnan sijasta kansalaisten tukemiseen ja ohjaamiseen. Syrjäytetyn kannalta tämä tarkoittaa, että hänelle tarjotaan kepin sijasta porkkanaa. Tarveharkintaan ja tukien ehtoihin usein liittyvä nöyryyttäminen vaihtuu kehotukseen rakentaa oma elämä elämisen arvoiseksi.

7 Sosiaaliturva 14/06 7

8 kärkiteema Merja Moilanen Ajattelin joskus, että vanhustenhoito olisi järjestettävä niin, että vanhuksen luona käy vain yksi henkilö, joka tekee siellä kaiken. Käytäntö on osoittanut, ettei tällaista ammattilaista voi olla. Vanhustyössä tarvitaan monenlaista osaamista ja monentasoista koulutusta, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen sanoo. Vanhustyössä tarvitaan monenlaista koulutusta Vanhustyö on käynyt koko ajan vaativammaksi ja monipuolisemmaksi, kun alaa on tutkittu ja saatu lisää tietoa vanhenemisesta. Työhön on tullut paljon yhä kapeampia erityisalueita. Pirkko Karjalainen painottaa, että tarvitaan erityisosaajia, mutta myös henkilöitä, jotka hallitsevat vanhustyön kokonaisuuden laajasti. Tässä on mielenkiintoinen ristiriita. Nyt viimeistään olisi aika pohtia, mitä tehtäviä vanhustyössä on ja miten ne olisi järkevintä jakaa eri ammattiryhmien kesken. Vanhustyötä tekevät lääkärit, terveydenhuollon maisterit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit, sosionomit, geronomit, lähihoitajat, perushoitajat, kodinhoitajat ja kotiavustajat. Luetteloon voi lisätä vielä koko joukon vanhustenhoidon perustyössä ja tukipalveluissa työskenteleviä, joista osalla ei ole lainkaan vanhustyön koulutusta, osalla on kotitalousalan opintoja tai oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on uusimassa vanhustyön laatusuosituksia. Karjalaisen mielestä niissä pitäisi katsoa, millaista osaamista vanhustyössä tarvitaan. Tämän perustalta pitäisi lähteä kokoamaan vanhustyön koulutuksen kokonaisuutta. Mukaan on saatava myös vanhustenhuollon muotoutumiseen vaikuttavat opetusministeriö, valtiovarainministeriö, kunnat, ammattiliitot ja monet muut toimijatahot. Pelkään, että millään toimijataholla ei ole nykyisin käsitystä vanhustyön tarpeiden ja koulutuksen kokonaisuudesta. 8 Sosiaaliturva 14/06 Yliopistoihin lisää vvanhustyön koulutusta Karjalainen toivoo vanhustyöhön liittyvää koulutusta nykyistä enemmän sekä sosiaaliettä terveydenhuollon yliopistotason koulutukseen lääkäreille, hoitotieteilijöille ja sosiaalityöntekijöille. Koulutuksen lisäksi yliopistojen on huolehdittava myös alan tutkimuksesta. Korkeakoulutasoinen vanhustyön koulutus on aika uutta. 50 vuotta sitten ei ollut tietoakaan gerontologiasta tai gerontologisesta sosiaalityöstä. Professori Sirkka-Liisa Kivelä toi selvitysraportissaan esille lääkärikoulutuksen ja terveydenhuollon koulutuksen puutteet vanhustyössä. Sosiaalipuolella vanhussosiaalityö on vasta aluillaan. Karjalaisen mielestä kuntien vanhustyönjohtajan tehtävät edellyttävät pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa. Vanhusten palveluohjaukseen puolestaan tarvitaan henkilö, joka pystyy näkemään vanhuksen kokonaistilanteen ja keräämään hänelle tarjolla olevasta palveluvalikosta järjellisen kokonaisuuden. Pitäisikö tällaisella henkilöllä olla maisterivai geronomikoulutus? Vanhuksen palvelutarpeen arviointi olisi tehtävä moniammatillisessa tiimissä. Sitä ei voi tehdä yhden ammattikunnan edustaja yksin, Karjalainen pohtii. Uusina osaamisalueina vanhustyössä hän näkee yhteistyön omaisten ja vanhustyöhön osallistuvien vapaaehtoisten kanssa sekä kuntoutuksen. Fyysistä ja psykososiaalista kuntoutusta pitää sisällyttää nykyistä enemmän vanhustyön koulutukseen joka tasolla. Samoin tarvitaan tietoa muistihäiriöistä ja ikäihmisten mielenterveydestä. Perustyö on siirtymässä kouluttamattomille työntekijöille Kuntien kotihoito kohdennetaan nykyisin paljon apua tarvitseville sairaille vanhuksille, ja se on paljolti sairaanhoitoa. Kotihoidossa työskentelevät lähihoitajat tarvitsevat sairaanhoidon osaamista, mitä koulutus heille antaakin. Mutta vanhukset tarvitsevat myös kylvetystä, siivoamista, ruoanlaittoa ja pyykinpesua. Yksityisellä puolella on terveydenhuollon koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka tekevät myös näitä muita töitä vanhuksen kodissa. He hoitavat haavoja ja antavat pistoksia, ja siinä ohessa laittavat ruokaa ja siivoavat. Asiakas maksaa tietyn summan tunnista, ja sinä aikana kotiin tullut työntekijä tekee kaikkea, mitä asiakas haluaa. Julkisella puolella ei ole aikaa perustyöhön. Eikä kai kansantaloudellisestikaan olisi järkevää, että terveydenhuollon koulutuksen saaneet vastaisivat kokonaan myös vanhusten auttamisesta arkisissa askareissa, Karjalainen arvelee. Häntä huolestuttaa se, että vanhustenhoidon perustyö on siirtymässä paljolti kouluttamattomille henkilöille, kun koulutetut tarvitaan vanhusten sairaanhoitoon.

9 Pirkko Karjalaista huolettaa, että vanhustenhoidon perustyö on siirtymässä paljolti kouluttamattomille työntekijöille, kun koulutetut keskittyvät vanhusten sairaanhoitoon. Vanhalle kotiavustajakoulutukselle olisi taas tarvetta. Muutaman vuoden päästä käytännön töitä tekemään tottuneet, vanhanmallisen koulutuksen saaneet kodinhoitajat, kotiavustajat ja perushoitajat siirtyvät eläkkeelle. Mistä saamme heidän tilalleen uutta ammattitaitoista väkeä? Ongelmaa kärjistää se, että vanhusten määrä kasvaa rajusti. Tarvitaan paljon uusia työntekijöitä, joille pitäisi antaa alan koulutus. Arvostan kovasti sosionomi- ja lähihoitajakoulutusta. Sosionomeille vain ei ole kovin palkitsevaa joutua perustyöhön, eivätkä he välttämättä osaakaan käytännön töitä. Lähihoitajakoulutuksen ongelmana taas on, että siihen sisältyy kovin vähän kodinhoidollista opetusta. Meillä ei ole hyötyä korkeasti koulutetuista ammattilaisista, jos he eivät osaa antaa sellaista apua, jota vanhukset tarvitsevat. He myös turhautuvat, jos eivät voi käyttää työssään koko osaamistaan. Kaikkia alalle halukkaita ja tarvittavia työntekijöitä taas ei voida millään kouluttaa lähihoitajiksi. Uudet laatusuositukset tulossa kuva: Merja Moilanen Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää yhteistyössä Kuntaliiton ja muiden asiantuntijoiden kanssa Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevien laatusuositusten uudistamisen vastaamaan vanhustenhuollon tämänhetkisiä vaatimuksia. Niissä kiinnitetään erityistä huomiota hoidon eettisiin periaatteisiin, henkilöstön osaamiseen ja henkilöstömitoitukseen eri palvelumuodoissa. Nykyiset laatusuositukset ovat vuodelta Suositukset on tarkoitettu kuntien päättäjille ja johdolle välineeksi, jolla ne voivat kehittää vanhusten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. pisopimuksilla ja näyttötutkinnoilla. Myös työttömistä voisi löytyä henkilöitä, jotka olisivat halukkaita vanhustyöhön, jos heille tarjottaisiin lyhyt koulutus ja vakinainen työ. Maahanmuuttajien rekrytointi vanhustyöhön edellyttää heiltä ainakin välttävää kielitaitoa. Missään tapauksessa vanhustyön perustyön ammattilaisten pätevyyksiä ei saisi ylimitoittaa niin, että kaikilta työntekijöiltä vaa- Kotiavustajakoulutusta tarvittaisiin taas Karjalaisen mielestä lyhyellä aikavälillä tilanteesta voitaisiin selvitä järjestämällä perustyöntekijöille alan koulutusta esimerkiksi opditaan pitkät koulutukset. Mutta kaikilla vanhusten parissa työskentelevillä on oltava perusvalmiudet työhön ja heille on annettava mahdollisuus jatkokouluttautumiseen, Karjalainen tähdentää. Vanhuksen talouteen siivoamaan tulevan olisi osattava katsoa vanhan ihmisen elämää ja tarpeita muutenkin kuin vain suorittaa tilattu siivoustyö. Aterian tai kauppakassin vanhukselle tuovan olisi osattava katsoa, syökö vanhus todella hänelle tuodut ruoat vai jäävätkö ne pilaantumaan. Jokaisella vanhuksen kotiin menevällä pitäisi olla sellainen ammattitaito, että hän pystyisi tarvittaessa viestittämään vanhuksen tilanteesta ja tarpeista eteenpäin. Vanhalle kotiavustajakoulutukselle olisi taas tarvetta, Karjalainen toteaa. Kunnon palkka houkuttelisi alalle Vanhustyön koulutuksen haaste on, miten saada nuoret hakeutumaan alalle. Keskeistä vanhustyössä on ihmisen perustarpeista huolehtiminen. Totuuden nimessä on myönnettävä, ettei siitä työstä saa kovin hohdokasta. Työhön on saatava sellaisia ihmisiä, jotka sopivat työhön ja jaksavat sitä tehdä, Karjalainen painottaa. Kunnon palkka on yksi tärkeä jaksamisen tekijä. Kun ala ei muutenkaan erityisesti houkuttele nuoria, eivät he halua rakentaa työuraansa alalle, jossa lisäksi ovat kehnot palkat ja edessä on pätkätöiden epävarmuus. Palkan ohella työntekijät pitävät tärkeänä myös mahdollisuutta jatkokouluttautumiseen. Karjalaisen mielestä vanhustyön palkkojen nostaminen edellyttää, että yhteiskunnassa arvostetaan vanhustyötä. Päättäjien on ymmärrettävä, että hekin tulevat joskus vanhoiksi ja tarvitsevat apua. Palkkojen parantamiseksi on myös korotettava palvelumaksuja. Vanhustyön myönteinen puoli on, että alalla riittää työtä. Tämä viesti pitää saada nuorille perille. Ehkä globalisaatio tulee vanhustyön avuksi. Kun teollinen ja tietotekninen työ siirtyy Kiinaan tai Intiaan, se ei ole enää kilpailemassa työvoimasta, ja palveluihinkin saadaan paremmin työntekijöitä. Toivottavasti meitä itseämme ei kuitenkaan siirretä vanhoina Kiinaan hoidettavaksi. Sosiaaliturva 14/06 9

10 kärkiteema Merja Moilanen Geronomikoulutuksella monipuoliset valmiudet vanhustyöhön Laura Pekkala valmistui geronomiksi joulukuussa Nyt hän soveltaa koulutustaan käytäntöön vanhusten lähityöntekijänä ja on tyytyväinen koulutukseensa ja työhönsä. Laura Pekkalalla on pelkästään myönteisiä kokemuksia geronomikoulutuksesta ja koulutuksen antamista valmiuksista vanhustyöhön. Ainoa kielteinen asia on, että koulutusta ei tunneta. Aina saan selittää, mikä on geronomi, mitä osaan ja saan tehdä. Laura Pekkala löysi geronomikoulutuksen sattumalta selatessaan yhteishaun koulutusopasta. Koulutus tuntui kiinnostavalta, ja laitoin sen yhteishaussa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, vaikka en oikein tiennyt, mikä koulutus se oli. Pääsykokeissakaan en vielä tiennyt muuta kuin, että koulutus liittyi vanhuksiin. Olin lukioaikana kesätöissä Nivalan vanhainkodin dementiaosastolla. Sieltä tuli kiinnostus vanhustyöhön, ja myös omilta isovanhemmilta. Ajattelin myös, että vanhustyö on tulevaisuuden ala. Vasta ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa geronomiopiskelijoille alkoi selvitä, mihin ammattiin he olivat opiskelemassa. Pekkala luonnehtii opiskelijoiden ensimmäisen vuoden tunnelmia hämmästyneiksi. Toisena vuonna ryhmä kävi läpi kuohuntavaiheen, jossa opiskelijat pohtivat omaa suhtautumistaan vanhustyöhön. Kukaan ei kuitenkaan keskeyttänyt opintoja. Viimeisenä vuotena vanhustyön koulutusohjelman opiskelijat olivat tyytyväisiä, että olivat valinneet geronomiopinnot. 20 opiskelijan ryhmästä 17 valmistui. Valmistuneista ainakin kahdella on jo vakituinen työ; yksi on kotipalveluohjaajana ja yksi on vastaavana hoitajana uudessa dementiayksikössä. Muut ovat erilaisten ohjaajien sijaisina tai projektitöissä. Vastavalmistuneen on vaikea päästä vakinaiseen työhön, koska siihen vaaditaan aina työkokemusta. Sitä pitää hankkia erilaisissa sijaisuuksissa, Pekkala tietää. Vanhusten lähityöntekijäksi Helsinkiin Laura Pekkala keräsi geronomiopintojen aikana käytännön kokemusta muun muassa Nivalassa yksityisessä mielenterveyskuntoutujien hoitokodissa, työharjoittelussa Englannissa, keikkatöissä vanhainkodeissa, pitkäaikaissairaiden osastoilla ja sotainvalidien kuntoutuslaitoksessa. Opintoihin sisältyi myös perushoidon harjoittelu palvelutaloissa ja vanhainkodeissa. Valmistuttuaan Pekkala laittoi hakemuksen Helsinkiin vanhusten lähityöntekijän äitiyslomasijaisuuteen. Työnkuva miellytti. Se oli kuin tehty geronomikoulutuksen saaneelle. Hän tuli valituksi virkaan. Helsingissä olivat rohkeita, kun ottivat näin nuoren, 23-vuotias Pekkala toteaa. Kaupunki järjesti hänelle myös asunnon. Helsingin sosiaaliviraston organisaatiossa hän sijoittui pohjoisen sosiaali- ja lähityön yksikköön lähityöntekijäksi. Vakanssinimike on sosiaaliohjaaja. Työparina hänellä on sosiaaliohjaajan koulutuksen saanut lähityöntekijä, jolle kuuluu myös päivätoiminnan koordinointi. Heidän asiakkaitaan ovat Pohjois-Helsingissä asuvat yli 65-vuotiaat henkilöt. Työ on yksilökohtaista palveluohjausta Nykyinen työni on paljolti tätä, Pekkala näyttää geronomin osaamis- ja toiminta-alueiden kuviosta yksilökohtaisen palveluohjauksen kohtaa. Siihen sisältyy vanhuksen toimintakyvyn arviointia, palvelutarpeiden kartoitusta, palveluketjujen räätälöintiä, kotihoidon tukemista ja vanhusten ryhmien ohjausta. Hän saa yhteydenottoja ja huoliviestejä muun muassa vanhuksilta itseltään, omaisilta ja viranomaistahoilta. Mikä on geronomi? Geronomi on sosiaali- ja terveysalan osaamista yhdistävä vanhustyön asiantuntija. Geronomeja koulutetaan ammattikorkeakouluissa. Koulutus on aloitettu Seinäjoen ammattikorkeakoulussa 1990-luvun alussa. Koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää noin kolme ja puolivuotta. Tänä syksynä geronomikoulutus on aloitettu myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Helsingin ammattikorkeakoulussa Stadiassa aikuiskoulutuksena. Kyamkin koulutus on liikuntapainotteinen. Liikunnan opetuksessa tehdään 10 Sosiaaliturva 14/06

11 Menen vanhuksen kotiin katsomaan, miten hän selviytyy kotona, mitä tarpeita hänellä on ja mitä palveluita sinne olisi hyvä saada avuksi, Pekkala kertoo. Täytän vanhusten apuna hoitotuki- ja asumistukihakemuksia, leskeneläkehakemuksia, autan hakemaan kuljetustukea ja toimeentulotukea. Jos vanhus tarvitsee tukea pitemmän aikaan, minulla on mahdollisuus tavata häntä useamman kerran.voimme tehdä yhdessä suunnitelman ja asettaa jonkin tavoitteen ja voin tukea vanhusta matkalla tähän tavoitteeseen. Tarvittaessa otan yhteyttä kotihoitoon tai sosiaalityöntekijään. Kaupungin kotihoito on yleensä järjestynyt sitä tarvitseville. Jos vanhus on varakas ja tarvitsee vain siivousta, yksityinen siivousapu tulee halvemmaksi kuin kaupungin kotipalvelu. Siivousapua haen yleensä yksityisiä palveluja kotitalouksille tarjoavalta Elias-nettitorilta. Jos vanhus ei näytä selviävän kotiin saatavissa olevalla avulla, sosiaalityöntekijä ryhtyy selvittelemään ja valmistelemaan mahdollista sijoitusta palvelutaloon. Usein myös omainen tai omaisia on läsnä keskustelemassa vanhuksen tarvitsemasta avusta ja palveluista. Geronomikoulutuksen saaneella on hyvät valmiudet yhteistyöhön omaisten kanssa, sillä koulutukseen kuuluu omais- ja läheispalvelut -osio. Geronomit ovat saaneet valmiudet tiedottamiseen, ohjaukseen ja neuvontaan, omaishoidon tukipalvelujen räätälöintiin sekä omaisryhmien toiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen. Ryhmien vetäminen on osa työtä Pekkalan työhön kuuluu erilaisten ryhmien kokoaminen ja vetäminen. Kustaankartanon palvelukeskuksessa on alkamassa Ystäväpiiri,Vanhustyön keskusliiton toimeenpanema tavoitteellinen psykososiaalinen ryhmä yksinäisille yli 75- vuotiaille vanhuksille. Toimin ryhmän toisena vetäjänä. Olemme hakeneet ryhmään tulevat omista asiakkaistamme ja kysyneet kotipalvelusta ryhmään sopivia asiakkaita. Ryhmään otetaan kahdeksan vanhusta. Se kokoontuu kerran viikossa kahdentoista viikon ajan. Saamme ryhmän aikana Vanhustyön keskusliitolta ryhmänvetäjän koulutuksen. Tarkoituksena on jakaa oppia eteenpäin tuleville ryhmänvetäjille, muun muassa sosiaalityöntekijöille. Geronomin osaamis- ja toiminta-alue kuviota katsellessa Pekkala toteaa, että hän on voinut nykyisessä työssään käyttää koulutuksesta saatuja tietoja ja taitoja hyvin monipuolisesti. Esimiesvalmiuksia ja itsenäisenä yrittäjänä toimimisen valmiuksia hän ei ole vielä tarvinnut. Koulutuksessa on vanhusten näkökulma Pekkalan mielestä geronomikoulutuksessa on hyvää se, että siinä yhdistyy sosiaalipuolen ja terveyspuolen tietämys. Molempia tarvitaan, jotta vanhus voidaan nähdä kokonaisuutena. Hyvää on myös se, että koulutuksessa asioita on katsottu vanhuksen näkökulmasta. Iloa on tuottanut se, että on voinut tuoreilla tiedoillaan vanhusten sairauksista ja lääkehoidosta sekä dementiatietämyksellä auttaa muita työyksikön työntekijöitä. Pekkala toivoo, että vanhuksiin keskittyviä opintoja lisättäisiin terveydenhoitajille ja sosionomeille. Sosionomiksi opiskelevilla tuttavillani ei ole kovin paljon vanhuksiin liittyvä opintoja ja kuitenkin aika moni heistä työskentelee vanhusten parissa. Geronomin ammatti ei kuulu terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattirekisteriin. Jos se kuuluisi, geronomit olisivat tasavertaisempia työnhaussa esimerkiksi sairaanhoitajien kanssa. Psykogeriatriasta lisää tietoa Geronomikoulutus on jo nykyisellään laaja ja monipuolinen, siihen on vaikea enää lisätä mitään. Työssään Pekkala on kuitenkin huomannut, että mielenterveysasioista, masennuksesta ja yleensä psykogeriatriasta pitäisi olla enemmän tietoa. Myös päihdeasioista voisi tietää enemmän, koska vanhusten päihteiden käyttö lisääntyy. Vanhustyö kehittyy ja muuttuu nopeasti. Erityisesti geronteknologia kehittyy nopeasti. Täydennyskoulutuksesta on pidettävä huoli. Laura Pekkalan nykyinen sijaisuus päättyy marraskuussa, mutta se voi jatkua pitempäänkin. Hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Oman alan työtä löytyy lähes joka kunnasta. Kun ei ole vielä perhettä, voin jäädä Helsinkiin tai mennä jonnekin muualle. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten vanhusten palvelut muissa kaupungeissa tai yksityisellä sektorilla on järjestetty. yhteistyötä Pajulahden liikuntakeskuksen kanssa. Koulutuksen aloitti 24 opiskelijaa. Hakijoita oli 71. Koulutukseen pääsyyn ei vaadittu alan työkokemusta. Opiskelijat ovat koulutustaustaltaan ja työkokemukseltaan hyvin kirjava joukko. Mukana on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia mutta myös alan vaihtajia. Stadian koulutuksen aloitti 25 opiskelijaa. Pääsyvaatimuksena oli sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinto ja vähintään kahden vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Stadian koulutuksessa luetaan hyväksi aikaisempia opintoja niin, että koulutus kestää vain puolitoista vuotta. Toiminta erilaisten järjestöjen palveluksessa vanhusten asumispalvelujen ja itsenäistä selviämistä tukevien palvelujen tuottaminen vanhusten erityisryhmille suunnattujen palvelujen tuottaminen ja kehittäminen, esim. dementoituvien vanhusten palvelut Projektitoiminta vanhustyön projekteissa toimiminen erilaisten vanhustyön kehittämisprojektien suunnittelu, ohjaus ja johtaminen Valtakunnallinen ja kansainvälinen toiminta vanhuspoliittiseen päätöksentekoon ja palvelujen tuottamiseen vaikuttaminen valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla Yksilökohtainen palveluohjaus vanhuksen toimintakyvyn arviointi, palvelutarpeen kartoitus, palveluketjujen räätälöinti ja kotihoidon tukeminen sekä erilaisten vanhusryhmien ohjaus Geronomin osaamisja toiminta-alueet Omais- ja läheispalvelut tiedottaminen, ohjaus ja neuvonta omaishoidon tukipalvelujen räätälöinti sekä omaisryhmien toiminnan ohjaaminen ja kehittäminen Itsenäisenä yrittäjänä toimiminen vanhusten asumis-, hoiva- ja virkistyspalvelujen tuottaminen Toiminta dementiatyössä dementiakuntoutusohjaus dementiayksiköiden toiminnan ohjaaminen ja kehittäminen Kuntatason asiantuntijatyöskentely vanhuspalvelujen ohjaaminen ja kehittäminen kuntatasolla, henkilöstön ohjaaminen ja kouluttaminen sekä vanhuspalveluja tuottavien yksiköitten johtaminen Sosiaaliturva 14/06 11

12 kärkiteema Päivi Hujakka Miten saada nuoret vanhustyöhön? Ammattiliitto Superin arvion mukaan vanhustyöstä puuttuu noin hoitajaa. Vanhustyön työntekijätarvetta selvitetään parhaillaan Stakesissa. Nuoret ovat kiinnostuneet sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksesta eli lähihoitajakoulutuksesta ja siihen on ollut riittävästi hakijoita. Sen sijaan koulutuksen sisällä vanhustyö ei kuulu suosikkeihin. Nuoret olisi kuitenkin saatava kiinnostumaan vanhustyöstä, koska vanhusten määrä kasvaa ja alalta on lähivuosina poistumassa runsaasti työvoimaa eläkkeelle. kuva: Ari-Pekka Sarjanto Moni nuori ei tiedä tänne tullessaan, mitä vanhustyö on. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusalajohtaja Hannele Kataja, Koulutuskeskus Tavastia Koulutuskeskus Tavastiassa Hämeenlinnassa on lähihoitajan aloituspaikkoja peruskoulun suorittaneille 100 ja ylioppilaille tai lukion suorittaneille 20. Kaikki paikat ovat täynnä. Opiskelija voi valita vanhustyön, vammaistyön, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, sairaanhoidon ja huolenpidon, mielenterveys- ja päihdetyön tai ensihoidon koulutusohjelman. Lähihoitajaopiskelijoista osa tietää jo kouluun tullessaan, minkä koulutusohjelman valitsee. Monelle tuleva työvaihtoehto aukeaa vasta työssäoppimisen jaksoilla työharjoittelun myötä. Moni nuori ei tiedä tänne tullessaan, mitä vanhustyö on. Nuoret eivät ehkä ole joutuneet elämässään tekemisiin vanhus- ten kanssa. Isovanhemmat eivät asu samassa yhteisössä. Omat vanhemmat ja isovanhemmatkin saattavat olla vielä aktiivisesti työelämässä. Nuorella ei ole käsitystä siitä, mitä vanheneminen on, eikä siitä millainen on vanheneva ihminen, kuvailee koulutusalajohtaja Hannele Kataja. Työssäoppimisen jaksollaan nuori voi joutua kohtaamaan hyvinkin sairaan vanhuksen. Ensikokemus saattaa vaikuttaa niin, ettei hän halua vanhustyöhön lainkaan. Lähihoitaja voi iän karttuessa kuitenkin uudelleen kouluttautumalla palata vanhustyön pariin. Kataja uskoo, että opiskelijan mielenkiinto ja motivaatio vanhustyöhön saadaan syttymään ja säilymään, jos työssäoppimispaikan ilmapiiri on hyvä ja opiskelijan vastaanotto asianmukaista. Työhönohjauksen pitää olla hyvin suunniteltua ja yhteistyön koulun ja työssäoppimispaikan välillä saumatonta. Toiminnalliset opetusmenetelmät kiinnostavat nuoria. Vanhustyön opiskelu on pyritty tekemään mielenkiintoiseksi sisällyttämällä siihen liikuntaa, luovaa toimintaa ja taidetta, Kataja kertoo. kuva: Raimo Lietsala Lähihoitajaksi opiskelun aloitti tänä vuonna noin henkilöä. Heistä noin on aikuisopiskelijoita ja monet työttömiä. Vuonna 2004 lähihoitajatutkinnon suorittaneita oli työssä Heistä hoiti vanhuksia. 12 Sosiaaliturva 14/06

13 Koulutuksen alussa on hyvä olla terveempien vanhusten hoitojakso. Lehtori Saija Dimitrov, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa on kartoitettu opiskelijoiden ajatuksia vanhustyöstä. Lehtori Saija Dimitrovin mielestä nuoria lähihoitajaopiskelijoita pelottaa vanhusten arvosteleva suorasanaisuus, jopa vihaisuus sekä vanhuksen hygienian hoito. Lapsen pesu on luonnollisempaa kuin vanhuksen. Jos nuori on kohdannut kuolevan omai- sensa, ei hän välttämättä halua kokea samaa tulevassa ammatissaan. Opiskelijoiden toiveet pitää ottaa huomioon. Nyt ymmärretään, että koulutuksen alussa on hyvä olla terveempien vanhusten hoitojakso. Tieto erilaisista vanhustyön yksiköistä voisi helpottaa ammatin valintaa. Eiväthän kaikki vanhukset ole sairaita ja hoidettavana terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Vanhustyö voi olla myös erilaista viriketoimintaa. Ei pelkkää syöttämistä ja juottamista. Nuorille pitää saada viesti, että vanhustyö antaa myös itselle paljon. Opettajien oma innostus ja kiinnostus vanhustyöhön motivoi myös nuoria, Dimitrov tähdentää. kuva: Marjo Sajantola Raskas työ helpottuisi lisätyövoiman avulla. Suunnittelija Soili Nevala, Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto Super Suunnittelija Soili Nevala Lähi- ja perushoitajien ammattiliiton Superin kehittämisyksiköstä uskoo, että vanhustyö tulisi houkuttelevammaksi, jos hoitajilla olisi enemmän aikaa olla vanhusten kanssa. Jotta aikaa vanhuksille järjestyisi, olisi lisättävä väkeä ja kehitettävä työn sisältöä. Raskas työ helpottuisi lisätyövoiman avulla. Ehkä työilmapiirikin paranisi. Työharjoittelujakso innosti vanhustyöhön Toinen houkutin alalle olisi parempi palkka; hoitajat kokisivat saavansa arvostusta työstään. Nevalaa huolettaa kouluttamattomien hoitajien määrän lisääntyminen vanhustyössä. Työllisyystuella tehdään hoitajille tarkoitettua vastuullista työtä. Koulutusjärjestelmä on kuitenkin hyvä, sen sisälle on järjestetty monimuotoiset mahdollisuudet alalle halukkaille hankkia ammattitutkinto. Aikuiskoulutuksen kautta lähihoitajia saadaan ehkä lisää, Nevala uskoo. Nuoria opiskelevia lähihoitajia hän ohjaisi aluksi esimerkiksi päivätoiminnassa olevien vanhusten pariin. Koulutuksessa pitäisi tuoda esille vanhustyön monipuolisuus sekä vanhusten luonnollinen kohtaaminen. Nevala kannustaa nuoria rohkeasti yhdessä suunnittelemalla muuttamaan työoloja paremmaksi. kuva: Päivi Hujakka Milla Vesterberg valitsi vasta lähihoitajakoulutuksen harjoittelujaksolla vanhustyön, ja on ollut valintaansa tyytyväinen. Hämeenlinnalainen lähihoitaja Milla Vesterberg on tehnyt töitä vanhustenhoidon parissa kuusi vuotta. Hän pitää työstään vanhusten tuetun asumisen yksikössä sen kodinomaisuuden ja vanhuslähtöisen hoidon takia. Myös työpaikan huumori sekä joustavuus työtehtävissä auttavat jaksamaan työssä. Työntekijöiden keski-ikä on viisikymmentä vuotta, 29-vuotias Vesterberg on nuorin. Nyt äitiyslomalla oleva Vesterberg palaa hoitovapaan jälkeen muuttuneisiin työoloihin. Kaksivuorotyö on vaihtunut kolmivuoroon. Omatoimisia vanhuksia on vähemmän. Työstä on tullut raskaampaa. Tuleva ei kuitenkaan pelota. Minulla on vakituinen työpaikka, mikä on harvinaista näin nuorella. En halua vaihtaa työpaikkaa vain kokeilumielessä., Vesterberg toteaa. Vammalan Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksesta vuonna 1998 valmistunut Vesterberg ei tiennyt vielä kouluun mennessään, minkä koulutusohjelman valitsisi. Vasta ensimmäiset työharjoittelujaksot saivat hänet kiinnostumaan vanhustyöstä. Vanhustyö pelottaa nuoria lähihoitajia Ylioppilaspohjaisen koulutuksen opetussuunnitelma oli tiukka. Puolitoistavuotiseen jaksoon ei kuulunut liikuntaa lainkaan. Ilmaisutaitoa sentään oli perusaineiden lisäksi. Nuorten hoitajien keski-ikä oli yhdeksäntoista. Heistä suurin osa suuntautui tuolloin lapsiin ja nuoriin. Toiseksi kiinnosti sairaanhoito ja huolenpito. Vanhus-, mielenterveys- ja vammaistyö ei juuri innostanut. Nuoria lähihoitajia vanhustyön raadollisuus saattaa pelottaa. Eritteet ja kuolema liittyvät vanhuuteen. Myös median kirjoitukset raskaasta työstä sekä kiivaasta työtahdista saattavat lisätä ennakkoluuloja. Mielestäni vanhustyö on kuitenkin mukavaa. Vanhusten kanssa on ilo jutella. Valitettavasti aikaa ei aina ole tarpeeksi, Vesterberg sanoo. Palkkaa voisi myös saada enemmän. Tili on minimaalinen siihen nähden, kuinka vaativaa vanhusten hoitaminen on niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vanhuksia hoidetaan tunteella, ja hoitaja on työssään koko persoonallaan. Sosiaaliturva 14/06 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Kehittävä pysähtyminen 14 Sosiaaliturva 14/06 Tarja Kauppila on 40-vuotias sosiaalialan asiantuntija ja kehittämistyön johtaja, jossa asuu pieni mutta vihmerä sosiaalityöntekijä. Elämää nähnyt mies pysäytti minut ja lapsen kysymällä käheästi vauhdissamme jo vähän takavasemmalle jääneenä onko kännykkää. Silmistä näki, että ei siinä pelätä tarvinnut. Pyysi soittamaan kyytiapua lähelle uupuneelle, tuntemattomalle. Ei tiennyt miten välittämällä vaikutti, lomakiireen hiljensi. Niin mitä on sosiaalinen? Kirjaston varastosta tuli aiemmin haettua kauniisti kellastunut klassikko viisikymmentäluvulta. Siinä sosiaalipoliitikko Armas Nieminen mainitsee sosiaaliseen kuuluvan myös lähimmäisenrakkauden lämpimän sävyn. Tarpeellinen muistutus: sitä ainakin sosiaaliseen kuuluu, kaksituhattaluvullakin. Enää ei voimalla, nopeudella tai reuhtomisella oikein pärjääkään, kirjoittaa hitauden taidosta filosofi Eero Ojanen. Ja kohtuullisuus, se että hahmottaa osansa ja paikkansa suhteessa maailmaan, niin luontoon kuin toisiin lajikumppaneihin, on filosofin mukaan sivistystä ja oikeudenmukaisuutta. Kohtuullisuutta, sitä kaipaa monessa. Kovin älykästä itsensä johtamisen vaikutusta ei kuulemma synny ilman tietoista pysähtymistä. Tiedätkö mitä kuuluu omalle Oy Minä Ab:llesi ja mitä tahtoisit sille kuuluvan, kysyy opeissaan johtamiskonsultti Pentti Sydänmaanlakka. Sitä itsestä huolehtimisesta alkamista, jotta voisi avuksi toisillekin olla. Kiinalaiseksi viisaudeksi muistelen sellaista, ettei pitäisi pelätä hitaasti etenemistä, ennemminkin paikoilleen pysähtymistä. Suomalaiseksi siviilirohkeudeksi toivon sellaista, että nykymenossa tohtisi pysähtyä ja toisaalta jatkaa matkaansa pysähtymisen jälkeen keskeneräisenä mutta kehittyvänä, vielä keskeneräisessä kehyksessä vaikuttaen. LUKIJOILTA Sanna Lehtonen on Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja. Työllisyydestä ja sosiaalisuudesta Työttömien auttamisessa eri toimijoiden pitäisi ensisijaisesti olla online-vuorovaikutuksessa ja tehdä on-line-yhteistyötä; asioista tulisi keskustella ja neuvotella asiakkaan tilanteen mukaisesti. Linjaorganisaatioissa ja vanhemmissa malleissa asiakas ohjattiin asiantuntijalta toiselle yhteistyön sijaan. Pitkäaikaistyöttömille perätään yksilöllisiä ratkaisuja. Tässä piilee mahdollisuuden ydin, koska muuttamalla yksilötason kohtaamista voidaan muuttaa niitä rakenteita, jotka tuottavat työttömyyttä ja syrjäytymistä. Hyvinvointipalveluissa tulee korostumaan muutos- ja yhteistyö. Sosiaalityöntekijät voivat neuvoa ja ohjata asiakkaita saavuttamaan heille kuuluvat oikeudet ja näin edistää heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan. Samalla tavoin kuin mahdollistetaan asiakkaiden siirtyminen työllisiksi pitkäaikaistyöttömyyden sijaan, mahdollistetaan myös se, että he saavat tarvitsemansa sosiaalipalvelut. Pitkäaikaistyöttömien kanssa työskentelevät tarvitsevat liittolaisia ja yhteistyökumppaneita muista hyvinvointia tuottavista yhteisöistä. Silloin sosiaalinen, mutta samalla asiakaskeskeinen työskentely mahdollistaa yhteisöllisen integraation. Kun yhdistetään kaksi erillistä kokonaisuutta, syntyy täysin uusi kokonaisuus. Harva pitkäaikaistyötön on haaveillut työttömyydestä tai asettanut sen tavoitteekseen. Ilkka Halla-aho, erityissosiaalityöntekijä, muutoskouluttaja, Vihti kuva: Erja saarinen

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Mitä palveluita asunnottomat ihmiset tarvitsevat? Asunnottomat kaipaavat heille sopivia terveyspalveluita. Monet ovat niin huonossa kunnossa, etteivät hae apua tai eivät kykene hoitamaan vaivaansa. Tulehtuneen haavan hoitamiseksi voidaan hakea antibiootteja, mutta haava ei parane, koska hygieniasta ei pystytä huolehtimaan. Alun perin pieni vaiva ei tule koskaan kuntoon. Monet asunnottomat hakevat toimeentulotukea ja tarvitsisivat sosiaalityöntekijän apua viranomaisasioiden hoitoon. Helsingissä sosiaalivirastoon pitää ottaa yhteyttä puhelimitse aamuisin kello Tämä on monille asunnottomille tuskallista. Myös toimeentulotuen kirjallinen hakeminen on heille hankalaa. Jos asunnoton on aktiivinen, yhteistyö- ja asumiskykyinen henkilö, asunto yleensä järjestyy. Jos hänellä kuitenkin on joitain rajoitteita, esimerkiksi luottotiedot ovat menneet, asia on vaikeampi. Kuitenkin myös eri tavoin rajoitteiset tarvitsevat asunnon ja se heille kuuluu. Päihdeongelmaiset asunnottomat kaipaavat myös päihdepalveluita. He eivät ajattele olevansa toivottomia tapauksia. Miten palveluita pitäisi parantaa? Monet asunnottomat eivät hakeudu palveluihin. He ovat oppineet elämään kaduilla. Siitä on vaikea lähteä toisenlaiseen ympäristöön. Asunnottomana eläminen tekee monista arkoja. Tarvittaisiin sellaisia palveluita, joihin asunnottomat suostuvat menemään tai jotka ovat helposti heidän saatavillaan. Niiden pitäisi olla auki 24 tuntia vuorokaudessa eikä niiden käyttämiseksi tarvitsisi osata tehdä monenlaisia asioita. Katutyö, etsivä työ olisi tarpeen. Asunnottomien päihdepalveluissa ei saisi olla kynnystä lainkaan: katkaisuun pitäisi päästä milloin vain ja retkahduksen jälkeen pitäisi voida aina yrittää uudelleen, se olisi inhimillistä. Pitäisi vain olla olemassa sellainen rakenne, joka tarjoaa aina uudelleen mahdollisuuksia muuttua asunnottomien ehdoilla. Vasta kun tällaisia palveluita olisi kokeiltu, voitaisiin sanoa jotain siitä, voidaanko näitä ihmisiä auttaa. Tarvitaan asuntoja, joissa voi saada apua ilman, että asukkaan elämää kontrolloidaan täydellisesti. Myös vaikeasti päihdeongelmaisille voidaan luoda sopivia asumistapoja. Tukikodit normaaleissa taloissa ovat hyvä ratkaisu. Erillispalveluissa on aina se vaara, että koko ryhmä tulee leimatuksi ja sen jäsenet alkavat samaistua kielteisen identiteetin saaneeseen ryhmään. Toisaalta erityispalveluissa on erityisasiantuntemusta ottaa asunnottomat vastaan. Miten asunnottomien kohtelua pitäisi parantaa? Yleensä asunnottomien tarpeet ja toiveet ovat hyvin vaatimattomia esimerkiksi toimeentulotuen suhteen, mutta usein nekin tyrmätään. Monesti tämä johtuu siitä, että työntekijällä on kovia paineita omassa työssään. Olisi hallinnon asia järjestää työnteon resurssit sellaisiksi, ettei työntekijän tarvitse purkaa tukalaa tilannettaan asiakkaisiin. Suuri yleisö pitää helposti kaikkia asunnottomia päihdeongelmaisina räyhääjinä, vaikka asunnottomaksi joutuu hyvin monenlaisia ihmisiä. Asunnottomilla ei yleensä ole riittävästi itsetuntoa asioida normaalipalveluissa. Heidän pitäisi saada joka paikassa, pankissa ja Stockmannilla, samanlaista kohtelua kuin mitä muutkin saavat. TALENTIA Koulu tarvitsee koulusosiaalityöntekijöitä Koulun oppilashuollon kehittämistä pohtinut työryhmä ehdottaa koulukuraattorin tehtävässä edellytettävien koulutusvaatimusten laventamista nykyisestä maisterin tutkinnosta myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ei hyväksy sitä, ettei sosiaalityöntekijän kelpoisuutta edellytetä, vaikka työryhmä omassa muistiossaan määrittelee koulukuraattorin tehtävät selkeästi sosiaalityön tehtäviksi. Koulukuraattorit ovat koulun oppilashuollon keskeinen ammattilaisryhmä. Heitä on kuitenkin liian vähän peruskouluissa ja erityisen vähän lukioissa ja ammattikouluissa. Nyt pulaa esitetään korjattavaksi laventamalla koulukuraattorien kelpoisuusehtoja, Talentia paheksuu. Oppilashuollon uudistamistyöryhmä suosittaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa oppilashuoltoa tarkasteltaisiin omana palvelukokonaisuutenaan. Pidemmän aikavälin tavoitteena pitäisi olla yksi ja yhtenäinen uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Nyt ryhmä kuitenkin esittää muutoksia eri lakeihin. Uudessa lastensuojelulaissa ehdotetaan säädettäväksi koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluista. Kuraattorien kelpoisuusvaatimukseksi työryhmä ehdottaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetyn lain 3 :n mukaista kelpoisuutta tai ylempää sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa, johon sisältyy lapsi-, nuoriso- ja perhetyön opintoja. Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistio. STM selvityksiä 2006:33 > Julkaisut Toiseksi haluan hämmästellä sitä, miten lasten ongelmia työkseen ratkovat ihmiset suhtautuvat vanhemmuudessaan hapuilevaan ihmiseen. Lasten etu näyttää joskus vaativan vanhemman totaalista mollaamista ihmisenä. Sosiaalipolitiikan opiskelija Tanja Kuronen ruotii Sosiaaliturvan verkkosivujen blogissaan lastensuojelua Lue lisää > Sosiaaliturva 14/06 15

16 Lapset vankilassa yleensä muutamia kuukausia Selvityksemme mukaan vuosina vankilassa on ollut noin sata lasta vanhempansa kanssa. Lapsista valtaosa on ollut vankilassa muutamia kuukausia. Heille vankila on merkinnyt lyhyttä, yleensä äidin vankilatuomion pituista jaksoa varhaislapsuudessa. Tämän perusteella voitaisiin ajatella vankilan vaikutuksen lapseen olevan pieni. Toisaalta osa lapsista elää vankilassa useita vuosia tai palaa vankilaan äitinsä kanssa. Vaikka kyse on pienestä lapsiryhmästä, jokaiselle näistä lapsista asia on merkittävä. Tarkastelujaksolla suurin osa lapsista tuli vankilaan alle vuoden ikäisenä, osa jo ennen syntymäänsä. Valtaosa lapsista oli lähtenyt vankilasta viimeistään 1,5 ikävuoteen mennessä. Lähtöpäivänään 1,5-, mutta korkeintaan 2,5-vuotiaita lapsia oli joukossa 14. Lähtiessään yli 2,5-vuotiaita lapsia oli neljä. Ikätietoja ei ollut saatavissa noin 30 lapsesta. Äiti-lapsiosastojen äidit ovat olleet 2000-luvulla keskimäärin 29-vuotiaita. Heistä ensikertalaisia ja rikoksenuusijoita oli lähes yhtä paljon. Varkaudet ja muut omaisuusrikokset nousivat suurimmaksi päärikosryhmäksi huumausainerikosten seuratessa toisena. Väkivaltarikoksista tuomittuja oli huomattavaslastensuojelu Tarja Vierula Nykykäytäntö sallii lapsen ottamisen mukaan vankilaan vanhemman vankeustuomion ajaksi. Uusi vankeuslaki edellyttää lastensuojelun sosiaalityöntekijän arviota asiasta. Lapsi mukaan vankilaan? 16 Sosiaaliturva 14/06 Nykyisen vankeuslain mukaan vanki voi ottaa pienen lapsensa mukaan vankilaan, jos se on lapsen edun mukaista ja vanki itse sitä haluaa. Käytännössä päätös on yleensä äidin. Sitä rajoittavat ainoastaan lapsen ikä suhteessa rangaistusaikaan sekä se, onko vankilan äiti-lapsiosastolla tilaa. Lapsen vankilaan ottamisesta päätettäessä, hänen vankilassa ollessaan tai sieltä lähtiessään lapsen etua ei tarkastele järjestelmällisesti sen enempää lastensuojelu kuin vankeinhoitolaitoskaan. Vaikka lokakuun alussa voimaan tulevassa uudessa vankeuslaissa edellä mainittu lainkohta säilyy ennallaan, lakiin sisältyy myös selkeä muutos. Uudessa laissa edellytetään sosiaalityöntekijän kuulemista, kun päätetään lapsen menosta vankilaan vankeusrangaistusta suorittavan vanhempansa kanssa. Lapsen vankilaan ottamisesta päättää vankilan sijoittajayksikkö kuultuaan vankilan johtajaa ja lastensuojelulaissa tarkoitettua viranomaista eli lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Myös lastensuojelulain kokonaisuudistusta pohtinut työryhmä korostaa, että lapsen sijoittamisen vanhempansa kanssa vankilaosastolle tulee perustua lapsen etuun, jota arvioivat lastensuojeluviranomaiset. Työryhmän mielestä tarvitaan rikosseuraamusalan sosiaalityön ja kunnallisen sosiaalitoimen yhteistyötä, jotta lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuu vankilassa. Vaikka lapsen vankilaan ottamisesta säädetään edelleen varsin yleisluontoisesti, lainmuutokset merkitsevät sosiaalityölle uusia tehtäviä ja velvoittavat tiivistämään lastensuojelun ja vankeinhoidon yhteistyötä. Toteutuuko lapsen etu vankilassa? Vankilassa äitiensä kanssa olevien lasten tilanteen selvitys osoittaa, että vankeinhoidon nykykäytännöissä on epätietoisuutta siitä, mitä lapsen etu tarkoittaa, missä vaiheessa sitä arvioidaan ja kenen tehtävänä sitä on arvioida lapsen äidin tai isän rinnalla. Sinänsä tämä ei ole yllättävää, sillä esimerkiksi lastensuojelua koskevassa keskustelussa esitetään usein kysymyksiä lapsen edun sisällön tarkasta määrittelystä. Ei ole olemassa sellaista yksiselitteistä lapsen etua, joka olisi siirrettävissä yksittäisiin tilanteisiin. Koska lapsen etu tulkitaan jokaisessa tilanteessa uudelleen, se voi saada hyvinkin erilaisia ja vaihtelevia sisältöjä. Näkymättömät lapset Vankilan äiti-lapsiosastojen institutionaalinen tehtävä on valvoa naisvankien vankeusrangaistuksen suorittamista. Osastot on perustettu tätä tehtävää, ei lapsia ajatellen. Koska lapset eivät ole vankeja, heitä ei mielletä myöskään vankeinhoidon kohteiksi. Siksi lapsista ei kerätä eikä tallenneta järjestelmällisesti mitään tietoja. Selvitystä tehdessämme osoittautuikin haasteelliseksi löytää lapsia koskevia keskeisiä tietoja. Virallisten dokumenttien puute tekee lapsista organisatorisesti näkymättömiä, jolloin he ovat vankilassa ikään kuin yksityishenkilöinä. Tällöin lapsia koskevia käytäntöjä kehitetään satunnaisesti, jos lainkaan. Lasten asioiden hoidosta puuttuvat yhteneväiset toimintatavat vankila-aikana. Dokumentoinnin puute voi myös vaikeuttaa tai estää viranomaisyhteistyön toteutumista. Koska lapsia ei mielletä vankeinhoidon kohteiksi, he ovat vankilassa korostuneesti äitiensä vastuulla. Viranomaisilla on kuitenkin valta rajoittaa äidin toimintaa. Lasten organisatorinen näkymättömyys luo tilanteen, jossa lasten arjen järjestelyt ovat vahvasti yksityisen eli äidin varassa. Myös tiedot lapsesta tulevat äidin kautta.

17 ti vähemmän verrattaessa kaikkien naisrangaistusvankien päärikoksiin. Ammatteja tarkasteltaessa äidit sijoittuvat enimmäkseen ei tiedossa -, vailla ammattia - ja kotiäiti -kategorioihin. Muut ammatit edustavat matalapalkkaaloja. Äitien koulutustaso on matalahko. Naiset tulevat äiti-lapsiosastoille eri puolilta Suomea, joskin useimmat ovat Tampere Lahti-akselin rajaamalta Etelä-Suomen alueelta. Äidit sitoutuvat hoitamaan lapsensa itse Suomen vankeinhoidossa äiti-lapsiosastoilla on pitkä historia. Hämeenlinnan keskusvankilassa toimii 6-paikkainen ja Vanajan avovankilassa 5-paikkainen osasto. Laki ei määrittele lapsen ehdotonta ikärajaa, mutta ohjeellisena ikärajana on pidetty Hämeenlinnassa kahta ja Vanajalla kolmea vuotta. Vankeuslain mukaan myös isä voi ottaa lapsensa mukaan vankilaan. Tämä on kuitenkin toistaiseksi ollut erittäin harvinaista. Sekä Hämeenlinnan keskusvankilan suljetulla äiti-lapsiosastolla että Vanajan avo-osastolla äitien on sitouduttava päihteettömyyteen sekä hoitamaan lapsensa itse. Kokopäiväinen äitiys estää kuitenkin paradoksaalisesti osallistumisen päihdekuntoutukseen tai muuhun kuntouttavaan toimintaan. Keskusvankilassa äidit saavat ohjausta ja tukea lastensa hoitamiseen koulutetuilta hoitajilta, mutta Vanajalta arjen tuki puuttuu. Haastattelemillamme vankilaviranomaisilla oli se käsitys, että sosiaalityöntekijät ajattelevat lasten olevan vankilassa tarkan valvonnan alla. Keskusvankilassa valvonta toteutuukin lastenhoitajan virka-aikana, mutta Vanajalla äidit ja lapset elävät rivitalosolussaan hyvin yksityisesti. Vankilatyöntekijöillä onkin huoli lasten hoidosta ja huolenpidosta erityisesti silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Lapsen mukaanotto vankilaan on yleinen käytäntö kansainvälisesti. Monissa maissa on lähinnä naisvangeille suunnattuja äiti-lapsiosastoja, mutta muun muassa lasten ikärajoissa on eroavuuksia. Pohjoismaista Norjassa lasta ei saa ottaa lainkaan vankilaan. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa lapsen ohjeellinen ikäraja on kahdesta kolmeen vuotta. Lasten olot vankiloissa vaihtelevat paljon eri maiden välillä ja myös maiden sisällä. Joissakin maissa lapsille on järjestetty vankiloissa erillisiä asuinalueita erityishenkilöstöineen. Joissakin maissa odottavat ja pienten lasten äidit voivat olla kotiarestissa vankeusrangaistuksen sijaan. Toisena ääripäänä löytyy maita, joissa lapset joutuvat vankilassa seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai prostituution kohteiksi. Vankiloiden tosiasialliset käytännöt saattavat poiketa maan virallisesta kriminaalipolitiikasta. Vankeinhoidon ja lastensuojelun yhteistyössä parannettavaa Vaikka selvityksemme perusteella vankeinhoidon ja lastensuojelun viranomaiset pitävät lapsen aseman tarkastelua yhä enemmän yhteisenä asianaan, vankilaviranomaiset myös kritisoivat yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Erityisesti kritisoitiin sitä, että lasten asioiden seuranta jää liikaa vankilan vastuulle. Lastensuojelu oli yleensä mukana vain, jos toimiva kontakti äidin ja lapsen kanssa oli syntynyt jo ennen vankilaan tuloa. Näihin tilanteisiin painottuivat myös kokemukset hyvästä yhteistyöstä. Yhteistyötä haittaa se, että vankilassa ei ole lastensuojelun sosiaalityöntekijän vastaparia. Vanajan avovankilassa ei ole lainkaan sosiaalityöntekijää. Keskusvankilassa sosiaalityöntekijän asiakkaita taas ovat ensisijaisesti vankeusrangaistustaan suorittavat äidit, eivät vankilassa yksityishenkilöinä olevat lapset. Jotta yhteistyö toimisi, lastensuojelun ja vankilaviranomaisten tulisi olla nykyistä paremmin selvillä toistensa toimintatavoista lasten asioissa. Lisäksi lastensuojeluviranomaisten pitäisi tuntea vankilaviranomaisten toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja vastaavasti vankilaviranomaisten pitäisi tuntea lastensuojelulainsäädäntöä. Lasten aseman parantaminen edellyttää myös, että lasten asioiden tärkeys tunnistetaan ja niiden hoitamista tuetaan ja resursoidaan. Lastensuojelun seurattava lapsen tilannetta Lastensuojeluviranomaisille tulee olemaan suuri haaste se, miten ja millaisen tiedon turvin he osallistuvat uuden lain mukaiseen lapsen edun määrittelyyn sijoitusvaiheessa. Koska äiti-lapsiosastojen äidit tulevat eri puolilta Suomea, on var- Yht.yo. Tarja Vierula on osallistunut tutkimusapulaisena Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella tehtyyn Lapset vankilassa -selvitykseen, johon kirjoitus perustuu. Selvitystä varten on haastateltu Hämeenlinnan keskusvankilan sekä Vanajan avovankilan äiti-lapsiosaston äitejä, työntekijöitä ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Vastaavana tutkijana selvityksessä on ollut professori Tarja Pösö ja tutkijana yht. maist. Rosi Enroos. Selvityksen tilasi ja rahoitti valtiontilintarkastajain kanslia ja se toteutettiin keväällä mistettava, että jokaisessa kunnassa on tähän riittävää asiantuntemusta. Jokaisen äidin ja lapsen tilanne on ainutkertaisuudessaan erilainen. Tämä asettaa suuria vaatimuksia lapsen edun arvioimiselle kussakin tapauksessa. Lapsen tilannetta on tarkasteltava monesta suunnasta ja sitä on seurattava jatkuvasti. Lisäksi tarvitaan organisatorista, kulttuurista ja ammatillista herkistymistä lapsen tarpeille ja oikeuksille vankilassa. Muiden maiden ohjeet ja suositukset lapsen edun arvioimisesta vankilaan tulon yhteydessä eivät ole sellaisenaan siirrettävissä meille, vaan tarvitaan suomalainen tulkinta lapsen edusta vankilassa. Äitien ja lasten tukeminen vaatii uusia käytäntöjä Selvityksessämme tuli esiin naisvankien vastahakoisuus institutionaalista lastensuojelua kohtaan. Sitä pidettiin kontrolloivana. Vastahakoisuus näkyi muun muassa siviilissä olevien lasten hoitojärjestelyissä. Äidit olivat antaneet lastensa hoito- ja kasvatusvastuun yleensä sukulaisilleen ja muille läheisilleen. Äitien haastattelut toivat esiin heidän tuen tarpeensa ja heidän tietoisuutensa siitä, että lapsen hoito vankilan ulkopuolella on erilaista kuin vankilassa. Äidit odottavat sitä, että he saavat tukea kokemiinsa tarpeisiin eivätkä siksi, että heihin ei luotettaisi tai heitä valvottaisiin. Tähän naisten toiveeseen vastaaminen on merkittävä haaste palvelujärjestelmälle etenkin, kun samalla on otettava huomioon lasten oikeudet ja tarpeet. Sosiaaliturva 14/06 17

18 työturvallisuus Lea Suoninen-Erhiö Vuoden 2003 kansallisen uhritutkimuksen mukaan työvoimaan kuuluvista naisista seitsemän ja miehistä vajaat neljä prosenttia oli joutunut työssään vuoden aikana väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi. Kuusi kymmenestä työpaikkaväkivaltatapauksesta oli uhkailua tai yritykseksi jäänyttä väkivaltaa. Naisten työpaikkaväkivallasta oli miesten työpaikkaväkivaltaan verrattuna suurempi osuus kiinni tarttumista, liikkumisen estämistä ja tönimistä sekä eriasteista lyömistä tai potkimista. Kaikista naisten ammattiryhmistä useimmiten työpaikkaväkivallan vuoksi huolissaan olivat kodinhoitajat ja kotiavustajat, peräti 62 prosenttia ammattiryhmän työntekijöistä. Työpaikkaväkivalta on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Lähde: Suomalaiset väkivallan uhreina. Tuloksia kansallisista uhrihaastattelututkimuksista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 216/2005. Ei ole sellaista ammattia, jossa työntekijän pitäisi tehdä työtään väkivallan uhan alaisena. Kaikkea väkivaltaa ei voi kuitenkaan poistaa, mutta uhkatilanteisiin voi varautua. Pelko ei kuulu toimenkuvaan 18 Sosiaaliturva 14/06

19 Eräässä sosiaalilautakunnan kokouksessa päätettiin lapsen huostaanotosta. Vanhemmat olivat kuultavina. Paikalla oli viisi lautakunnan jäsentä sekä kolme sosiaalialan ammattilaista. Lisäksi paikalle oli kutsuttu poliisit jo etukäteen. Turvallisuuskouluttaja, ylikonstaapeli Totti Karpela korostaa, että uhkaavien tilanteiden ennakointiin tarvitaan tapauskohtaista riskianalyysia. Väkivaltaan varautuminen oli paikallaan, jos lautakunnan kuultavana oli esimerkiksi pitkällä väkivaltarikoshistorialla varustettu päihteiden sekakäyttäjä, jolla on taipumusta väkivaltakäyttäytymiseen. Silloin on suositeltavaa, että siellä on sellainen ihminen, jolla on koulutusta, toimivaltuuksia ja myös välineitä puuttua tilanteeseen, jos se muuttuu väkivaltaiseksi. Paikalle hälytetyn turvahenkilöstön ei tarvitse olla näkyvillä. Pääasia, että se on saatavilla. Väkivallan uhka pitää ottaa vakavasti Koskaan ei voida varmuudella sanoa, käyttäytyykö joku väkivaltaisesti. Asiakaspalvelutilanteissa väkivaltaan syyllistyvät yleensä sellaiset ihmiset, jotka ovat aiemminkin käyttäytyneet väkivaltaisesti asiakaspalvelussa. Aiempi käytös on hyvä indikaattori tulevasta käytöksestä, Karpela sanoo. Väkivaltaisesti käyttäytyvien taustalla on usein päihteiden sekakäyttöä, impulssikontrolliongelmia, puutteellisia vuorovaikutustaitoja tai tiettyjä mielisairauksia, kuten paranoidinen psykoosi. Väkivallan uhka pitää ottaa vakavasti jos tällainen asiakas on tulossa, siitä pitää jo etukäteen infota työyhteisöä. Pitää olla sovittuna, miten työyhteisössä näissä tilanteissa toimitaan. Koko työyhteisön asia Sosiaaliala on työpaikkaväkivallan riskiala. Nykyinen työturvallisuuslaki edellyttää tällaisilta työyhteisöiltä menettelytapaohjeita väkivaltatilanteiden hoitamiseksi ja niihin varautumiseksi. Turvallisuusohjeiden laatiminen on työnantajan vastuulla. Ensimmäinen konkreettinen asia, joka monissa organisaatioissa menee nenilleen, on se, että viesti ei kulje organisaation sisällä. Jos tiedetään, että huomenna kello 12 asiakkaaksi on tulossa aiemmin uhkaavasti käyttäytynyt Möttönen, siitä pitää tiedon kulkea jo etukäteen toimistossa. Jokaisessa sosiaalitoimen yksikössä pitää olla selkeä menettelytapaohje tällaisten tilanteiden varalle. Ohjeistusta tarvitaan myös siihen, miten menetellään, jos vaikkapa puhelimitse hoidettu asiakaspalvelutilanne päättyy uhkaukseen. Organisaatiossa pitää olla etukäteen mietittynä, kenelle raportoidaan ja millainen lomake täytetään. Työpaikkaväkivaltaan varautuminen on koko työyhteisön asia. Ohjeistuksista ei ole apua, jos niitä ei noudateta, Karpela muistuttaa. Haistattelu vielä käy Sosiaalihuollossa asiakkaille joudutaan sanomaan ikäviä asioita: toimeentulotukea ei myönnetä, päihdekuntoutukseen ei pääse, kuljetuspalveluihin ei ole määrärahoja. Ikävistä asioista puhuminen kuuluu sosiaalialallakin ammattitaitoon ja siinä voi harjaantua. Oma asenne auttaa jo pitkälle: ripaus empatiaa ja kärsivällisyyttä ovat aina hyödyksi. Kannattaa myös muistaa, että asiakkaiden negatiiviset tunteet eivät saa olla kiellettyjä: jos asiakkaan tahto ei toteudu tai hän saa vaikkapa kielteisen tukipäätöksen, kukapa siitä tykkäisi? On luonnollista, että ihminen tulee silloin vihaiseksi. Asiakkaan tunteita ei pidä yrittää kieltää, mutta jos hänen tunnetilansa johtaa ei-toivottuun käytökseen, siihen pitää reagoida. Jos joku sanoo, että mua v aa, siihen en reagoisi, mutta jos hän löisi nyrkkiä pöytään ja lähtisi uhkailemaan, siihen puuttuisin tyyliin okei, ymmärrän tunnetilasi, mutta tapasi käyttäytyä on sellainen, jota me emme toivo toimistoomme. Työpaikan väkivallan uhat hallintaan 1. Vaaratilanteita varten laaditaan selkeät ja yksiselitteiset menettelytapaohjeet, joita jokaisen tulee noudattaa. 2. Henkilöstö perehdytetään ja opastetaan selviytymään vaaratilanteissa. 3. Turvallisuusjärjestelyillä ja -laitteilla vähennetään ennalta väkivallan mahdollisuutta tai väkivaltatilanteen seurauksia sekä varmistetaan tarpeellinen yhteydenpito ja nopea avun hälyttäminen. 4. Henkilökunnan näkyvällä läsnäololla voidaan ehkäistä häiriötilanteita. Yksintyöskentelyä tulisi välttää töissä, joissa väkivallan uhka on ilmeinen. 5. Käytettävät turvallisuuslaitteet on valittava ja sijoitettava siten, että ne ovat työntekijän käytettävissä vaaratilanteissa. 6. Työpaikalle luodaan jälkihoitojärjestelmä väkivallan kohteeksi joutuneille tai vakavassa uhkatilanteessa olleille ryhmille tai henkilöille. 7. Työpaikalle laaditaan seurantamenettely väkivallan uhkatilanteita ja sattuneita väkivaltatapauksia varten. Seurannan avulla turvatoimia voidaan kohdentaa ja lisätä tarvittaessa. Lähde: Turun ja Porin työsuojelupiirin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa laatima esite Työpaikan väkivallan uhat ja niiden hallinta. Turun ja Porin työsuojelupiirin verkkosivut: > Turku ja Pori > Aihe- ja toimialakohtaista tietoa > Henkinen hyvinvointi työssä > Asiakasväkivallan hallinta kuva. Heikki Päviä Jos asiakkaan tahto ei toteudu tai hän saa vaikkapa kielteisen tukipäätöksen, kukapa siitä tykkäisi? On luonnollista, että ihminen tulee silloin vihaiseksi, toteaa turvallisuuskouluttaja, ylikonstaapeli Totti Karpela. Sosiaaliturva 14/06 19

20 Ripaus empatiaa ja kärsivällisyyttä ovat aina hyödyksi. Sosiaalihuollossa kaksi kolmasosaa työntekijöistä on jossain vaiheessa työuraansa joutunut asiakkaan fyysisen, henkisen tai sukupuolisen häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi. Sosiaalityöntekijöistä peräti yhdeksän kymmenestä ilmoittaa joutuneensa työuransa aikana asiakkaan häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi. Lähde: Sosiaali- ja terveysalojen työn haasteista ammattiryhmittäin. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 2/2005. Vanhustyössä toimivista lähija perushoitajista valtaosa on joutunut asiakkaiden väkivallan tai sen uhan kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Väkivallan uhkaa oli kokenut 45 prosenttia, henkistä väkivaltaa kolmasosa ja fyysistä väkivaltaa yli 40 prosenttia Superin tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista noin lähija perushoitajasta. Lähde: Ennakkotietoja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin vuoden 2006 vanhustyön selvityksestä. 20 Sosiaaliturva 14/06 Työyksikössä voidaan vaikkapa sopia, että haistattelu on vielä OK, mutta henkilökunnan uhkailu ei. Asiakkaalle pitää tehdä selväksi, mikä on sallittua, mikä ei. En tarkoita mitään kurinpidollista läksytystä vaan rauhallista ammattilaisen toteamusta tyyliin: Jari hei, kun sä lähdet uhkailemaan mua, ymmärrät varmaan, ettei meidän yksikkömme tällaista hyväksy. Tuollaisella käytöksellä et edistä omaa asiaasi. Asiakkaan tunnetila sanoiksi Aina ei voi tietää, onko asiakas räjähtämäisillään vai onko hän vain vihainen. Onko keinoja tunnistaa, milloin asiakkaan käyttäytymisestä on syytä olla oikeasti huolissaan? Kun asiakas alkaa käyttäytyä niin, että työntekijälle tulee levoton olo, asiakkaalta voi kysyä tulkitsenko nyt oikein, mutta mulle tulee sellainen olo, että sä olet hirveän vihainen. Kun asiakkaan tunnetilan pukee sanoiksi, se auttaa usein. Itse käytän tätä hyvin paljon. Jos työntekijää alkaa pelottaa, asiakkaalta voi myös kysyä hei, nyt kun sä lyöt nyrkkiä pöytään ja huudat noin kovaa, pitäiskö mun olla huolissani. Asiakkaalta voi kysyä ihan kirjaimellisesti, onko tilanne johtamassa johonkin sellaiseen. Siinä vaiheessa kun työntekijälle tulee sellainen olo, että asiakas saattaa käyttäytyä väkivaltaisesti, on parempi poistua tilanteesta ja hakea lisää henkilökuntaa kuin jäädä odottamaan ja vähän ajan päästä todeta, että olisi pitänyt poistua eikä enää pääsekään hälyttämään lisäapua. Avuksi lomake 04 Työyhteisössä kannattaa etukäteen miettiä, miten uhkaavista tilanteista poistutaan. Esimerkiksi asiakkaalle todetaan, että multa puuttuu nyt yksi lomake, voitko odottaa, että käyn hakemassa sen. Työyksikössä voidaan myös sopia koodista, jolla apua pyydetään: jos työkaveri soittaa ja pyytää lomaketta 04, jota ei ole olemassakaan, muut tietävät, että nyt työkaverilla on tilanne päällä, mutta hän ei pysty sanomaan puhelimessa, että muuta henkilökuntaa tarvitaan apuun. Arkisia asioita Väkivaltaa voi torjua myös arkisilla asioilla. Jos tulossa on aggressiiviseksi tiedetty asiakas, Karpela suosittelee miettimään, mitä työntekijä panee päällensä: Kannattaako miesten laittaa solmiota, jos se ei ole kuminauhalla kiinni vaan kangasta koko kaulan ympäri? Kannattaako naisten laittaa junien hätäjarrujen kokoisia roikkuvia 70-luvun retrokoruja? Kannattaako kaulan ympärillä pitää IDkulkukorttia, avaimia, kännykkäkoteloa? Tilanteesta saadaan jo paljon turvallisempi, jos tällaisiin asioihin kiinnitetään huomiota. Isännän oikeutta saa käyttää Ei ole sellaista ammattia, jossa työntekijän pitäisi tehdä työtään väkivallan uhan alaisena. Väkivallan uhka ei kuulu kenenkään toimenkuvaan, Karpela korostaa. Kymmenen vuotta sitten tästä keskusteltiin terveydenhuollossa: ei haluttu soittaa poliisia paikalle, vaikka potilas riehui päivystyspoliklinikalla. Pelättiin, että salassapitovelvollisuus rikkoutuu. Sehän on ihan järjetön ajatus. Jos henkilö itse alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti, silloin voidaan lähteä siitä, että hänen oma käyttäytymisensä sanelee ne palvelut, joita hänelle enää voidaan tarjota. Missään nimessä ei voida ajatella niin, että uhkaavan asiakkaan oikeus saada palvelua menee henkilökunnan fyysisen koskemattomuuden edelle. Isännän oikeutta saa käyttää: työntekijä saa kehottaa aggressiivista asiakasta poistumaan. Jos asiakas ei selvästikään aio lähteä, on kuitenkin parempi, että paikalle pyydetään turvallisuusalan ammattilainen, jolla on selkeämmät valtuudet toimia poistotilanteessa kuin yksittäisellä työntekijällä, Karpela neuvoo. Työnantaja vastaa työntekijän turvallisuudesta Vuoden 2003 alusta voimaan tullut uusi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan vastaamaan työntekijän turvallisuudesta. Työantajan on selvitettävä ja arvioitava työntekijää työssä uhkaava vaara. Jos väkivallan uhka on ilmeinen, työpaikalla pitää olla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteiden hoitamiseksi. Työturvallisuuslain mukaan työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan. Työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työturvallisuuslaki 738/2002.

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

21702174 Mielenterveystyö

21702174 Mielenterveystyö Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAKOULUTUS. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

LÄHIHOITAJAKOULUTUS. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Perehdytysjakson tavoitteena on tutustua lähihoitajan ammattiin ja opintoihin sekä arvioida omaa soveltuvuutta alalle. Jakson aikana perehtyjä kerää omaa perehdytyskansiota. Perehtyjää opastaa jakson aikana

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot