SEUDUT JA KANNUSTAVA ALUEKEHITYS. VTT, Timo Aro , Mänttä, Mäntän klubi

Transkriptio

1 SEUDUT JA KANNUSTAVA ALUEKEHITYS VTT, Timo Aro , Mänttä, Mäntän klubi

2 Pieni, mutta kehittyvä itäsatakuntalainen teollisuuskaupunki

3 Sisältö Seudut ja kannustava aluekehitys (esityksen viitekehys) Alue ja väestönkehityksen iso kuva 2000 luvulla (kuusi väitettä kehityksen trendeistä) Lyhyt katsaus Pirkanmaan väestölliseen kilpailukykyyn

4 Menestymisen edellytys on jatkuva uusiutumiskyky

5 Seudut ja kannustava aluekehitys Esityksen viitekehys

6 -Kehityskäytävät Kaupunkiseutujen globaali kilpailu -Omaehtoisuus -Koalitioyhteistyö -KOKO, SHOK jne. Aluekehityksen muutosparadigmat 1. Innovaatio- ja osaamisperustainen aluekehitys 2. Koheesioperustainen aluekehitys -Seutukeskeisyys EU:n rakennerahastot -Ohjelmapolitiikka -Strategiakeskeisyys -Kasvukeskuspolitiikka -OSKE ja AKO Ohjelmaperustaisen kehitysen aikakausi Kannustavan kehityksen aikakausi (2013) Kuntakeskeisyys Vanha aluepolitiikka -Valtion keskeinen rooli -Valtionosuudet -Kehitysaluepolitiikka Säädellyn kehityksen aikakausi luvun alku Aika

7 Aikakausi/ Kriteeri Säädellyn kehityksen aikakausi Ohjelmallisen kehityksen aikakausi Kannustavan aluekehityksen aikakausi Päämäärä ja tavoite Toimintaympäristö Koko maan asuttuna pitäminen, tasapainoinen aluerakenne Keskittymien luominen ja tukeminen Varautuminen globaaliin kilpailuun Kansallinen Alueellinen, EU Globaali, EU, suuret kaupunkiseudut Toimintayksikkö Kunta Seutu- ja maakunta Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut Ohjaus Top-Down, kontrolloiva Strategiat, verkostot, hankkeet Välineellinen, pehmeä, viettelevä Aluekehitys Samanlaistava, ongelmalähtöinen Aluelähtöisyys, EU:n rakennepolitiikka keskiössä Laaja-alainen kehittäminen, ketterät seudut ja nokkelat kunnat, paikallinen rohkeus Valtion rooli Säätelevä, suunnittelukeskeisyys Ohjelmallisuus, strategialähtöisyys Mahdollistava, porkkava & keppi

8 4. MITKÄ OVAT NELJÄ MERKITTÄVINTÄ ALUEELLISTA KASVUKESKITTYMÄÄ SUOMESSA VUONNA 2030? Muutama kysymys alkuun KYSYMYS 1. TULEEKO ASUTUKSEN KESKITTYMINEN JATKUMAAN MAAN SISÄLLÄ SEURAAVAN 5 10 VUODEN AIKANA? 2. OLETTEKO ALUEELLISEN KESKITTÄMISEN KANNALLA? 3. ONKO ALUEELLISESTI TASAPUOLINEN KEHITYS TÄRKEÄMPÄÄ KUIN TALOUDELLISTEN TEHOKKUUSETUJEN TAVOITTELEMINEN? VASTAUS KYLLÄ= EI= KYLLÄ= EI= KYLLÄ= EI=

9 ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN ISO KUVA 2000-LUVULLA

10 Väite 1 Kaikki alueet ovat globaalin kilpailun kohteena Kilpailu koskee kaikkia alueita riippumatta niiden historiasta, sijainnista tai koosta Alueen menestyminen suoraan riippuvainen asemasta suhteessa verkoston solmupisteisiin (väestö, tieto, osaaminen, pääoma jne.) a la Manuel Castells. Pyörteinen maailmantalous aiheuttaa hiipiviä, äkillisiä ja uudentyyppisiä rakennemuutoksia

11 Väite 2 Keskittymiskehitys jatkuu ja keskittymien painoarvo kasvaa edellelen Valtaosa Suomen tulevasta talouskasvusta ja arvonlisäyksestä syntyy vain muutamissa maakunnissa ja seutukunnissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2009) Keskittymien painoarvo kasvaa: väestö, pääoma, tuotanto, osaaminen, innovaatiot jne. Kasvukeskukset jatkavat kasvuaan, maaseutu harvenee entisestään. Suomen asuttu alue kutistuu vuosi vuodelta. 92 % pinta-alasta on poismuuttoaluetta (Hanell 2003). Aluerakenne muuttuu yhä kaksijakoisemmaksi (Ponnikas ym. 2009) Osaamis- ja innovaatiovetoinen kasvu nousee keskiöön (mm. Parkinson 2009)

12 Suomeen tulee rakentaa 5 6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 80% väestöstä! Antti Häutamäki INNOVAATIO KESKITTYMÄT: Globaalisti arvostettua osaamista Monipuolisuutta, useita osaamisalueita Globaalia vetovoimaa ja houkuttelevuutta Uusia innovatiivisia yrityksiä Timo Timo Aro Aro

13 Väestöntiheys vuosina 1970 ja 2007

14 Asukasluvun m uutos vuodesta 2006 vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennuste vuonna 2007 Kunnat 2007 Koko m aa 6,6 % % 20,0 - (53) 1 0,0-1 9,9 (5 4 ) 0,0-9,9 (103) -1 0,0 - -0,1 (1 0 7 ) -2 0, ,1 (7 8 ) ,1 (2 1 ) S u u rin lis ä y s, % : Lim inka Pornainen Tyrnävä M e rim a s k u Lem u Ylöjärvi Aura Kempele 77,4 46,5 42,6 41,9 40,6 40,0 39,9 39,1 Suurin vähennys, % : L e s tijä rv i Pylkönmäki Savukoski K e m ijä rv i V a ltim o Lappajärvi Lieksa Rautjärvi S a lla -2 8,8-2 8,5-2 7,3-2 6,5-2 5,3-2 4,7-2 4,6-2 4,6-2 4,0 Lähde: Tilastokeskus /RK Pohjakartta Affecto Finland O y, Karttakeskus, Lupa L7017/07

15 VÄITE 3 Suurten kaupunkiseutujen merkitys kasvaa ja maakuntien vähenee Kaupunkipolitiikan merkitys kasvanut poliittisten linjausten ja erityisohjelmien ansiosta PARAS-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueet, 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma jne. Keskisuurten kaupunkiseutujen on yhtäältä luotava erityissuhde suuriin kaupunkiseutuihin ja toisaalta panostettava osaamisen siirtoa tukevien toimintamallien ja rakenteiden jatkuvaan kehittämiseen kehityskäytävät

16 Keskittymät ja kehittämiskäytävät Oulu JKL Kuopio Tampere Turku Helsinki

17 Menestyvä kaupunkiseutu Vahvat erikoistumisalat (=klusterit) Korkea osaaminen (=tiede ja teknologia) Luova ympäristö (=hyvä ilmapiiri) Luottamus (=yhteinen visio) Saavutettavuus (=sijainti ja infra) Hyvä asuin ja elinympäristö (=houkuttelevuus, vetovoima) Lähde: mukaillen Perttu Vartiainen 2009

18 VÄITE 4 Glokalisaatiokehitys Alueen kriittinen massa edelleen ratkaiseva menestystekijä Mutta laadulliset kilpailuedut ja strategiset keihäänkärjet löytyvät jatkosakin edelleen paikalliselta tasolta Alueiden omat vahvuudet, erikoistumiset ja verkostot nousevat avaintekijöiksi (von Bruun 2009)

19 VÄITE 5 Muuttoliike on noussut ennätyslukemiin 2000-luvulla Muuttoliike on ollut kuntien välillä ja sisällä määrällisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin vuosina Muuttoalttius on noussut kaikissa ikäryhmissä Kuitenkin vain yksi kahdeksasta muutosta ylittää maakunnan rajat Suuralueiden väliset perinteiset erot siirtyneet seutujen sisälle, taajamien ja haja-asutusalueiden välille. Muuttoliikkeen rakenteen valikoivuus korostuu ja haastaa seutujen sisäisen koheesion

20 Väestönkehitys vuosina Väestönkehitys vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoalttius on noussut jokaisessa viisivuotisryhmässä Väki on vähentynyt 240 kunnassa Noin 100 kunnassa syntyy vuodessa alle 20 lasta ja 50 kunnassa alle 10 lasta Keskimäärin vain joka neljäs seutukunta ja viides kunta saa muuttovoittoa Kaksi kolmesta muuttajasta alle 35-vuotiaita 390 kuntaa saa muuttovoittoa maahanmuutosta Muuttoliikkeen valikoivuus korostuu

21 Maassamuuttoalttius eräissä ikäryhmissä Promillea Vuosi Muuttoalttius on noussut kaikissa ikäryhmissä 1970 luvun alun suureen muuttoon verrattuna Muuttojen määrä on kasvanut erityisesti nuorissa ikäryhmissä: ensimmäiset muutot aikaisempaa nuorempana ja useita muuttotapahtumia Kaksi kolmesta muutosta tapahtuu vuotiaiden ikäryhmässä

22 Esimerkiksi vuosi 2008 muuttonumeroina muuttajaa, joista 66 % muutti kuntien sisällä ja 34 % kuntien välillä muutti kuntien välillä, joista 60 % työssäkäyntialueen sisällä 67 % maakunnan sisällä VAIN 33 % ylitti maakunnan rajat!

23 Väestöltään kasvavat ja taantuvat seutukunnat luvun alun lamavuodet Väki vähenee 51 seutukunnassa Aluepolitiikan kultakausi

24 Seutukuntien väestöllinen luokittelu vuosina Krooninen väestönvähennys 2. Väestönkehitys ei oikaistavissa 3. Savotta-Suomi ja muun maan perifeeriset alueet Lamautuvat seutukunnat (34 kpl) Taantuvat seutukunnat (17 kpl) 1. Väestönkehitys kääntymässä laskuuralle 2. Osa väestönkehityksen osatekijöistä vielä positiivisia 3. Savupiippuseudut ja keskisuuret kaupunkiseudut Ketterät seutukunnat (9 kpl) Dynaamisen kasvun seutukunnat (17 kpl) 1. Suurten kaupunkiseutujen laanevat vaikutusalueet, kehitysaluekäytävät 2. Sijaintietuaan täysimääräisesti hyödyntävät alueet 3. Poikkeuksellisen korkean syntyvyyden omaavat alueet 4. Vahva työpaikkakehitys 1. Kaikki väestönkehityksen osatekijät yhtäjaksoisella kasvu-uralla 2. Väestön, osaamisen, tuotannon jne. kumuloituva kasvu 3. Suuret yliopistoseudut ja niiden vaikutusalueet Timo Timo Aro Aro

25 Väestöllisesti dynaamiset ja ketterät seudut Ketteryyden peruste Sijainti- ja paikkaetu Demografinen etu Kasvuperustain en etu Muu Seutukunnat Dynaamiset: Lohjan, Ålands landbygds, Porvoon, Riihimäen, Hämeenlinnan, Ketterät: Tammisaaren, Loviisan, Etelä-Pirkanmaan ja Kaakkois-Pirkanmaan seudut Dynaamiset: Vaasan, Ketterät: Kokkolan, Kyrönmaan ja Pietarsaaren seudut Dynaamiset: Oulun, Helsingin, Tampereen, Turun, Seinäjoen, Lahden, Jyväskylän, Maarianhaminan Ketterät: Salon Dynaamiset: Kuopion, Lappeenrannan Ketterät: Rovaniemen ja Joensuun seudut

26 Väestömuutokset vuoteen 2015 mennessä Kunnallisalan kehittämissäätiön aluetutkimusohjelma, jossa tutkitaan alueiden viimeaikaista kehittymistä ja tulevaa kehittymistä Tutkimuksen kriteerit: Kuntakohtainen väestönkasvu Asutun alueen pinta alan nettomuutos (asutut ja asumattomat ruudut) Luonnollinen väestönlisäys Viisi portainen luokittelu

27 VÄITE 6 Maahanmuutto muovaa yhä enemmän aluerakennetta Yhdeksän kymmenestä kunnasta saa muuttovoittoa maahanmuutosta Maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestönkasvun dynamiikkaa ylläpitävä tekijä 2010-luvun merkittävimmistä aluekehitykseen ja yhteiskuntapolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä

28 Nettomaahanmuutto vuosina Kunta Nettomaahanmuutto vuosina Oravainen* ,2 2. Korsnäs ,9 3. Punkalaidun* ,5 4. Siikajoki* ,5 5. Närpiö* ,8 6. Joutseno* ,5 7. Vaasa* ,3 8. Virolahti* ,6 9. Kontiolahti* Tohmajärvi Kotka* ,8 12. Honkajoki 67 32,6 13. Salo ,5 14. Helsinki* ,8 15. Kajaani* ,7 16. Maarianhamina ,8 Promillea keskiväkiluvusta/1000 as.kohden

29 SUMMA SUMMARUM: Miten tästt stä eteenpäin? alun nousukausi ja nopea talouskasvu lisäsivät alueellisia kasvueroja niin väestön, tuotannon, osaamisen kuin tulojen osalta. Talouden nousu lähtee suuremmista kaupungeista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että taantuma auttoi vanhoja teollisuuskaupunkeja kuromaan suhteellista etumatkaa kasvukeskuksiin. Taantuman jälkeen nähdään, palautuuko tilanne ennalleen. Ratkaisevaa on, miten alueet reagoivat taantuman aikana ja mihin tulevat panostamaan. Parhaiten valmistautuvat, tuottavimmat ja kannattavimmat alueet voittavat, sillä ne ovat taantuman jälkeen suhteessa muihin entistäkin vahvempia Ideström & Skinnarmo

30 LYHYT KATSAUS PIRKANMAAN VÄESTÖLLISEEN KILPAILUKYKYYN

31 Pirkanmaan seutukuntien työpaikkakehitys vuosina

32 Pirkanmaan väestv estönkehitys

33 Pirkanmaan seutukuntien väestönkehitys SEUTUKUNTA MUUTOS ABS MUUTOS PROMILL EA Etelä- Pirkanmaan ,3 Kaakkois- Pirkanmaan ,1 Lounais- Pirkanmaan ,3 Luoteis- Pirkanmaan ,5 Tampereen ,4 Ylä- Pirkanmaan ,4

34 Pirkanmaan seutukuntien nettomuutto työmarkkina markkina aseman aseman mukaan Tampereen seutukunta Työmarkkina-asema Etelä- Pirkanmaan Kaakkois- Pirkanmaan Lounais- Pirkanmaan Luoteis- Pirkanmaan Ylä- Pirkanmaan Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu/tuntem aton

35 Pirkanmaan seutukuntien nettomuutto koulutusasteen mukaan

36 Pirkanmaan muuttajien tulokertymä vuosina Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta +9.3 miljoonaa euroa TAMPEREEN KAUPUNKI - 40,6 miljoonaa euroa Muu Tampereen seutukunta +126,9 miljoonaa euroa Etelä-Pirkanmaan seutukunta +9,4 miljoonaa euroa Lounais-Pirkanmaan seutukunta -3,8 miljoonaa euroa Luoteis-Pirkanmaan seutukunta + 3,9 miljoonaa euroa Ylä-Pirkanmaan seutukunta + 1,6 miljoonaa euroa

37 Kasvuvyöhykkeet 37 Reunavyöhyke: -Uloin kasvualue -Suhdanneriippuvuus -Yksipuolinen elinkeinorak. -Riippuvuus 1-2 t Ylä-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Tampere ja Tampereen seutukunta min. Vaikutusalue -Pendelöinti -Hyvät yhteydet -Sijaintietu -Suhdanneriippuvuus Luoteis- Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Keskusvyöhyke -Työpaikkakeskittymä -Osaamiskeskittymä -T&K -keskittymä -Väestökeskittymä -Tulevaisuuskeskittymä

38 Ylä Pirkanmaan seutukunnan väestv estönkehitys

39 4. MITKÄ OVAT NELJÄ MERKITTÄVINTÄ ALUEELLISTA KASVUKESKITTYMÄÄ SUOMESSA VUONNA 2030? Muutama kysymys loppuun KYSYMYS 1. TULEEKO ASUTUKSEN KESKITTYMINEN JATKUMAAN MAAN SISÄLLÄ SEURAAVAN 5 10 VUODEN AIKANA? 2. OLETTEKO ALUEELLISEN KESKITTÄMISEN KANNALLA? 3. ONKO ALUEELLISESTI TASAPUOLINEN KEHITYS TÄRKEÄMPÄÄ KUIN TALOUDELLISTEN TEHOKKUUSETUJEN TAVOITTELEMINEN? VASTAUS KYLLÄ= EI= KYLLÄ= EI= KYLLÄ= EI=

40 Menestynein ei ole vahvin, eikä älykkäin, vaan se joka parhaiten sopeutuu muutokseen

41 Kiitokset huomiosta!!!! Yhteystiedot: Kotisivut: Puh: