RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 6/2014 Kunnanhallitus. Maanantai klo Savuranta, Raudanniemi (Anneli Jalkasen koti)

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 6/2014 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai klo Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Savuranta, Raudanniemi (Anneli Jalkasen koti) Pöytäkirjan Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ilmoitusasiat Rautalammin kunnan lausunto Rautalammin ja Konneveden kansallispuistoksi Konnekosken koskikalastuskohteen ohittava pienvenekanava Lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistusesityksestä Kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat PUHEENJOHTAJA Anneli Jalkanen

2 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 6/2014 Kunnanhallitus Sivu 101 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Maanantai klo Savuranta, Raudanniemi, Anneli Jalkasen koti Anneli Jalkanen Sari Hintikka-Varis Ari Weide Kari Laitinen Kaija Satuli Katarina Kiviluoto-Pakarinen puheenjohtaja I varapuheenjohtaja, klo lukien II varapuheenjohtaja jäsen jäsen varajäsen Muut osallistujat Jorma Kukkonen Timo Satuli Risto Niemelä Ossi Maukonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja osastosihteeri Puheenjohtaja Sihteeri Anneli Jalkanen KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Tiistai klo kunnanvirasto Ossi Maukonen Allekirjoitukset Ari Weide Kaija Satuli PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai klo kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Ossi Maukonen

3 Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 66 Päätös: Kunnan hallintosäännön 28 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan tulee todeta läsnäolevat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain 58 :n nojalla kunnanhallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous on laillinen, kun se on kutsuttu koolle KunL:n 50 :n ja hallintosäännön :ien mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat Kh 67 Kunnanjohtajan ehdotus: Päätös: KunL:n 50 :n nojalla kunnan hallintosäännössä tulee antaa tarkemmat määräykset toimielimen pöytäkirjan tarkastamisesta. Hallintosäännön 36 :n nojalla pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjassa tulee olla merkintä tarkastuksesta ja siihen on liitettävä valitusosoitus. Kunnanhallitus on valinnut kaksi henkilöä tarkastamaan pöytäkirjan. Kunnanhallitus päättää valita tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Ari Weiden ja Kaija Satulin. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kh 68 Kunnanjohtajan ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus päättää, että tässä kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

4 Kunnanhallitus Ilmoitusasiat Kh 69 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat ilmoitusasiat: Ympäristölautakunnan pöytäkirjaotteet (1-6): 1. Euro Granit Oy: Maa-ainesten ottolupa. Tarvekiven louhinta, tilat Mustikkamäki 12:22 ja Vornankoski 12:77 2. Maa-aineslupa: Antti Sakari Kaipiainen, tila Huuhtlampi I RN:o 1:65 3. Päätöksen antaminen poikkeamishakemuksesta, joka koskee Rautalammin kylässä sijaitsevaa Rajala-tilaa RN:o 16: Lausunnon antaminen poikkeamishakemuksesta, joka koskee Rautalammin kylässä sijaitsevaa Huiniemi-tilaa RN:o 16:76 5. Antti Sakari Kaipiainen. Ympäristölupapäätös kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen tilalla Huuhtlampi I (RN:o 1:65) 6. Lausunto kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta Kunnanjohtajan ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus päättää merkitä ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

5 Kunnanhallitus Rautalammin kunnan lausunto Rautalammin ja Konneveden kansallispuistoksi Kh 70 Liite 1 Ympäristöministeriö varaa , YM2/500/2014 saapuneella kirjelmällä (liite 1) Rautalammin kunnalle mahdollisuuden antaa lausuntonsa Rautalammin ja Konneveden kuntiin suunnitellusta kansallispuistosta ja ehdotetusta lakiluonnoksesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Puiston perustamisen tarkoitus Kansallispuiston perustamisella halutaan toteuttaa kansallisia suojelutavoitteita Natura alueiden ja rantojensuojeluohjelman mukaisten alueiden sekä vanhojen metsäalueiden osalta. Suunniteltuun kansallispuistoalueeseen noin 1544 hehtaariin kuuluu Rautalammin reitin Rautalammin ja Konneveden kuntien alueilla sijaitsevan Konneveden järven monimuotoista ranta-, saaristo- ja kulttuuri-historiallisia kalastus- ja vesireittejä sekä metsästysmaisemia. Vesistöt ovat joko yksityisten ja yhteisöjen omistuksessa. Pääasiallisesti Rautalammin kunnan puolella valtion mailla sijaitsevat (noin ha) vanhojen metsien alueet, kalliomuodostelmat ja lehdot sekä Kalajavuoren sekä Loukkuvuoren alueet sekä Tossunlinnan kalliomaalaus. Yksityiset maanomistajat (77 omistajaa) ovat hakeneet suojelua yhteensä noin 1144 hehtaarin omistamilleen maa-alueille suunnitellun kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Matkailu- ja virkistysvyöhyke Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 em. alue on suunniteltu erityiseksi matkailua palvelevaksi matkailu- ja virkistysvyöhykkeeksi. Tämä tulisi jatkossa ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja yhteistyön kehittämisessä muiden toimijoiden ja erityisesti matkailu- ja palveluyrittäjien kanssa yli maakuntarajojen. Kansallispuisto merkitsee sitä, että suunnitellulla alueella voidaan toteuttaa ja kehittää matkailua sekä luontomatkailua, järjestää tutkimus- ja koulutustoimintaa sekä huomioida arvokas luonto ja ympäristö. Kansallispuistoaloitteellaan Rautalammin kunta on tavoitellut myös yleistä kunnan tunnettuuden ja kehitysmahdollisuuksien lisäämistä sekä matkailuelinkeinon potentiaalisia kehitysmahdollisuuksia. Kansallispuiston nimeksi Rautalammin ja Konneveden kansallispuisto Rautalampi pitää tärkeänä, että perustettavan kansallispuiston nimessä säilyy molempien kuntien nimi ja esittää kansallispuiston nimeksi Rautalammin ja Konneveden kansallispuisto.

6 Kunnanhallitus Kävijämäärä ja kustannukset Tämän hetkinen kävijämääräksi on arvioitu noin 6000 kävijäksi. Kävijämäärän ennakoidaan kasvavan merkittävästi kansallispuiston aluemaantieteellisen sijainnin johdosta. Kunta on arvioinut, että vuonna 2024 voisi kävijämäärä olla noin kävijää. Kansallispuiston aluetaloutta koskevat kokonaisarviotulot lienevät vuonna 2024 vähintään 2-3 miljoonaa euroa. Rautalammin ja Konneveden kansallispuiston kertaluonteisiksi perustamiskustannuksiksi on arvioitu euroa ja kiinteistömuodostuksen ja merkinnän kustannuksiksi euroa. Retkeilyn ja luontomatkailun rakenteiden rakentamiskustannukset ja opastusviestinnän investointikustannukset olisivat noin euroa. Vuosittaiset suojelualueen hoidon ja käytön kustannukset olisivat luonnoksen mukaan euroa. Kunnanjohtajan esitys: Rautalammin kunta esittää, että 1. kansallispuiston nimeksi tulee Rautalammin Konneveden kansallispuisto. Rautalammin emäpitäjään liittyvät kulttuuris-historialliset ja mainos- ja markkinointiperusteet sekä pohjoissavolaiseen Rautalammin reittiin liittyvät luonto- ja järvimaisema-arvot puoltavat myös molempien kuntien nimen mainitsemista kansallispuiston nimessä,. 2. lakiehdotuksen yleisperusteluissa on hyvin nostettu esiin kansallispuiston matkailullinen merkittävyys kunnille, matkailu- ja palveluyrittäjille sekä alueen muille toimijoille, 3. samoin lakiehdotuksen perusteluissa on hyvin perusteltu kansallispuiston merkittävyyttä Pohjois-Savolle ja Keski-Suomelle sekä kahden valtakunnan osakeskuksen alueella asuville asukkaille (noin ) hyvän maantieteellisen saavutettavuuden ansiosta, 4. ehdotus Rautalammin ja Konneveden kansallispuistolaiksi tulisi eduskuntakäsittelyyn mahdollisimman pian, jotta puiston käytön edellyttämää palveluvarustelua voitaisiin suunnitella, nopeasti kohentaa ja käynnistää tarvittava rakentaminen. 5. Ehdotuksen mukaan Metsähallitus laatii alueelle luonnonsuojelulain 19 :n mukaisen hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka vahvistaa ympäristöministeriö. Rautalammin kunta korostaa, että tämän suunnitelman laatiminen vaatii ehdottomasti kunnan, kunnan matkailu- ja palveluyrittäjien sekä viranomaisten välistä yhteistyötä yli maakuntarajojen, jotta

7 Kunnanhallitus alueen koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia voidaan hyödyntää matkailuyrittämisessä parhaalla mahdollisella tavalla luonto- ja ympäristöarvot huomioon ottaen. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Samalla kunnanhallitus tuo esille, että kansallispuiston maapinta-alasta valtaosa sijaitsee Rautalammin kunnan puolella. Sari Hintikka-Varis saapui kokoukseen klo tämän asian käsittelyn aikana.

8 Kunnanhallitus Konnekosken koskikalastuskohteen ohittava pienvenekanava Kh 71 Liite 2 Pohjois-Savon ELY-keskuksen tilaamana Maveplan Oy Oulusta on laatinut Konnekosken pienvenekanavan käyttömahdollisuuksista tulvien riskien hallinnassa selvityksen. Lopullinen selvitys on valmistunut ELYkeskuksen tilaama selvitys on käynnistynyt maanomistajien ja Rautalammin kunnan aloitteista sen johdosta, että Hankavesi kärsii ajoittain tulvista, joista on haittaa etenkin maa- ja metsätaloudelle. Lisäksi Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ja Rautalammin kunnan hyväksymässä Hankaveden ja Kalajanjärven ympäristön osayleiskaavassa on suunniteltu Konnekosken koskikalastuskohteen (kosken) ohittavan pienvenekanavan reittivaihtoehtoja. Lisäksi pienvenekanavahanketta koskeva tavoite on kirjattu Kansallispuisto-hankkeeseen. Konnekoski on suosittu virkistyskalastusalue. Konnekoski sijaitsee Rautalammin kunnassa Hankaveden ja Konneveden välissä. Kosken vesipintojen ero vaihtelee kuivan ajan 0,3 metristä tulvaajan yli yhteen metriin. Alue kuuluu Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin. Valuma-alueen pinta-ala Hankaveden luusuassa on 5125 km2 ja järvisyys 19 %. Hankajärven pinta-ala on 18,2 km2. Alapuolisen Konneveden pinta-ala on 189 km2. Maveplan Oy on tutkinut ja selvittänyt sitä, voidaanko pienvenekanavaa käyttää Hankaveden ja yläpuolisten järvivesien tulvien juoksutukseen. Ilmastomuutokset ovat tulleet jäädäkseen ja tulvien esiintyminen vuoden eri aikoina sisämaassakin on todellisuutta. Laskelmien mukaan kanavan maksimivetokyky on teoriassa n. 55 m3/s HW tulvalla ja 45 m3/s MHW-tulvalla. Keskivesitilanteessa vetokyky on 39 m3/s. Käytännössä ei luultavasti päästä aivan näin suuriin virtaamiin. Jos sulun leveys nostetaan 5 metriin, HW-tilanteen maksimivetokyky kasvaa virtaamaan 61 m3/s ja MHW-tilanteen virtaamaan 53 m3/s. Kanavan vetokyky on niin suuri, että se mahdollistaa mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävästä Konnekosken kalataloudellisesta kunnostuksesta johtuvan nykyisen kosken purkukyvyn pienenemisen. Laskelmien mukaan suurten juoksutusten aikana veden virtausnopeus kanavan sulussa on suurimmillaan yli 4 m/s ja maakanavaosuudella noin 1 m/s, joten kanavan pintojen rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota pintojen mekaaniseen kestävyyteen. Ohijuoksutuksen takia virtaama Konneveteen kasvaa. Kun Hankaveden tulvakorkeus jää 0,3 0,4 m havaittua alemmaksi, niin tulvan nousun aikana vastaava vesimäärä virtaa Konneveteen. Tämä vastaa virtaamaa 63 84

9 Kunnanhallitus m3/s yhden vuorokauden ajan. Tulvan nousu Hankavedellä kestää 4 5 viikkoa, joten keskimääräinen päivittäinen virtaamalisä on 2 3 m3/s. Koska Hankaveden menovirtaama on lisäjuoksutuksen alkaessa noin 50 m3/s, virtaamalisä on varsin vähäinen ja sen suhteellinen osuus pienenee tulvan kasvaessa. Konneveden vesipinta nousee vuorokaudessa 1 cm, jos järveen tuleva lisävirtaama on 22 m3/s. Vaikka Hankaveden varastotilavuuden poistumisesta johtuva lisävirtaama tulisi yhden vuorokauden aikana Konneveteen, niin järven vesipinta nousisi vain 3 4 cm. Toisaalta sentin nousu vesipinnassa lisää Konneveden menovirtaamaa noin 1,4 m3/s. Tulvajuoksutusten vaikutukset Konneveteen ovat siten vähäisiä. Kanavan kautta on tarkoitus juoksuttaa vettä Hankaveden suurien tulvien aikana eli juoksutuksia voidaan tehdä eri vuodenaikoina. Tällöin säännöstelyrakenteiden ja laitteiden tulee toimia myös jäiden aikana ja niiden käytön tulee olla yksinkertaista kaikissa olosuhteissa. Lisäksi Ramboll Oy on selvittänyt Kansallispuisto-hankkeeseen liittyen venekanavan rakentamismahdollisuuksia. Kanavan pituus olisi esitettyyn paikkaan maa- ja kalliokannaksella on noin 640 m ja siinä on yksi venesulku. Mitoitusveneen koko oli 3,7 m leveä ja 18 m pitkä. Syväys on 1,2 m. Ramboll Oy:n arvioimat hankkeen kokonaiskustannukset ovat 5,41 milj. euroa (alv. 0%). Siitä koostui sulkurakenteista ja mm. verhouksista. Kun venekanavan maakanavan verhoiluissa huomioidaan juoksutukset ja sulun päiden betonirakenteet viistetään ja pyöristetään sekä sulun säätöluukussa huomioidaan juoksutusmahdollisuudet, kustannukset nousevat arviolta 5,6 5,7 miljoonaan euroon (alv 0%). Kunnanjohtajan esitys: Päätös: Tehdyt selvitykset merkitään kunnanhallituksen tietoon saatetuksi ja hanketta pyritään edistämään eri suunnitelmissa ja rahoitusneuvotteluissa eri viranomaisten kanssa. Kunta varautuu teettämään vaihtoehtoiset laskemat ja esitteet pienvenekanavan rakentamisen edistämiseksi kansallispuistohanke-kokonaisuuteen sekä palvelu- ja matkailuliiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

10 Kunnanhallitus Lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistusesityksestä Kh 72 Liite 3 Hallituksen suunnittelemasta uudesta valtionosuusjärjestelmästä kuntakohtaisine koelaskelmineen julkistettiin Valmistuneesta esityksestä toivottiin kommentteja mm. järjestelmästä käytetyistä kriteereistä, laskentaperusteista sekä valtionosuusjärjestelmän uudistukseen tarvittavasta siirtymäajasta. Saatujen kommenttien jälkeen selvitysmies on tehnyt lopullisen ehdotuksensa valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Virallinen kuulemiskierros on nyt menossa. Kunnilta pyydetään lausuntoja mennessä. Nyt toivotaan lausuntoja erityisesti kriteereistä, ikäryhmistä, sairastavuudesta, painotuksista, määräytymisperusteista, verotuloihin perustuvasta tasauksesta ja siirtymätasauksesta sekä porrastuksesta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014 ja uuden lainsäädännön siirtymäaikoineen on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Valtiovarainministeriön lähettämä lausuntopyyntö on liitteenä 3. HALKE:n linjausten mukaisesti valtionosuusjärjestelmän uudistaminen toteutetaan osana kuntauudistusta. Järjestelmästä poistetaan kuntien yhdistymistilanteissa valtionosuusmenetyksiä aiheuttavat porrastukset. Kunnat saavat perustuslain mukaisiin kansalaisille järjestämiin tai tuottamiin palveluihin valtionosuuksia vuodessa yli 8 miljardia euroa. Vuonna 2014 valtionosuuksia valtio on suunnitellut leikkaavansa 1,1, miljardia. Paineet valtion talouden tasapainottamiseksi ovat edelleen vuonna 2014 kasvaneet, ja tämä merkitsee ilmeisesti lisää leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Valtionosuusjärjestelmää selkeyttämällä uskotaan vahvistettavan peruspalvelujen järjestämistä siten, että palvelut voidaan turvalta kaikkialla Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimintoja ja koulutuspalveluja hallituksen toimesta suunnitellaan keskitettävän ja palvelujen järjestämisvastuu suunnitellaan annettavaksi yhdelle vastuukunnalle. Alustavassa kuntiin tulleessa valtionosuusuudistusta koskevassa esityksessä esitettiin muun muassa: a. 700 miljoonaa euroa siirrettäväksi muista kuntien valtionosuuksista verotulojen perusteella tehtävään tasauksen, uutena tekijänä järjestelmään otettiin 20 % kuntien omarahoitus-osuus. Tämä merkitsi sitä, että alhaisen verotulon kunnat menettivät tuloja nykyjärjestelmään verrattuna, uudessa järjestelmäesityksessä sisältyi voimakas ikärakenteen painoarvon vähentäminen. Uudessa rakenteessa pudotettiin erityisesti yli 85 vuotiaisen painoarvoa, vaikka kansalaisten keski-ikä kaiken aikaa kasvanut, sairastavuuskriteerien suunniteltiin uudistettavaksi siten, että sitä kohdistetaan työikäiseen väestöön ja uutena ikäryhmä tulevat vuotiaat. Kuitenkin sairastavuuden painoarvoa nostetaan huomattavasti vähemmän kuin mitä THL on esittänyt,

11 Kunnanhallitus b. harvaa asutusta ja syrjäisyyttä koskevan syrjäisyysluvun kynnys oli 0,50 uudesta alkuperäisestä valtionosuusluonnoksesta kokonaan poistettu, ja se alkaa vaikuttaa vasta sitten, kun luku on yli 1,50 ja samalla muuttuu kolminkertaiseksi. c. Peruspalvelujen valtionosuuksissa olisi jatkossa 8 kriteeriä ja lisäosissa 3 kriteeriä. Nykyisin kriteereitä on 47 kappaletta. d. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaus on, että uudistukseen sovelletaan vähintään viiden (5) vuoden siirtymäaikaa, jonka toivotaan tasoittavan varsin rajuja muutoksia eri kuntien välillä. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Esitystä perusteltiin: Uudella valtionosuusuudistuksella haluttiin kannustaa kuntia siten, että jos kunta pystyy järjestämään palvelunsa keskimääräistä laskennallista kustannusta edullisemmin, kunta saisi valtionosuushyödyn itselleen. Samalla haluttiin siirtyä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Valtionosuudet perustuvat valtaosin kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen ja uudessa valtionosuusjärjestelmässä haluttiin siirtää painopistettä vanhuksista ja ikääntyvistä työikäisiin, ja muodostettiin uusi ikäryhmä vuotiaat helpottamaan suurkaupunkien nuorten yhteiskuntaan sopeutumista ja estämän syrjäytymistä sekä lisätä suurkaupunkien resursseja koulutukseen ja työllisyyden hoitoon sekä lasten huostaanottoon liittyviin kasvaviin kustannuksiin antamalla uudella ikäluokkajärjestelmällä suurkaupungeille lisää valtionosuuksia. Muutoin valtionosuuksien laskemisessa käytettävät ikäluokkien painokertoimet ja sairastavuustiedot perustuvat THL:n ja VATT: in selvityksiin. Rautalammin kunnan kommentit uudistusesityksestä olivat seuraavat: a. Merkittävin muutos valtionosuusuudistukseen liittyvässä ehdotuksessa tapahtuu väestön ikärakenteen ja sairastavuuden tarkastelussa. Ne kunnat, joissa on iäkäs, mutta terve väestö, menettävät kuitenkin kriteerien painoarvojen muuttuessa merkittävästi valtionosuuksia. Selvitysmiehen ehdotuksessa vuotiaiden ja 85+ vuotiaiden ikäryhmien painoarvoa on laskettu merkittävästi, ja se on tehty lasten ja nuorten sekä uuden vuotiaitten ikäluokkien painoarvoa korottamalla. Uusi painotus väestön ikärakenteessa siirtää painopistettä liian rajusti vanhuksista lapsiin ja nuoriin sekä työikäisiin. Tämä ei voi olla oikein, eikä tätä voida hyväksyä, koska painotukset koskevat juuri sitä osaa Suomea, jossa maantieteelliset etäisyydet ovat pitkät ja palvelujen järjestäminen ja

12 Kunnanhallitus tuottaminen vanhusväestölle julkisin varoin kalliimpaa kuin lyhyitten etäisyyksien kaupunkiseuduilla ja Etelä-Suomessa. Pohjois-, Itä-, Keski-Suomessa ja Savossa sijaitsevat maaseutumaiset kunnat ja kaupungit ovat suurimpia menettäjiä esitetyssä uudistuksessa. Ratkaisun perusteluja sisältöjä voidaan myös kritisoida sen johdosta, että eräiden tutkimustulosten perusteella tiedämme, että ikääntyneiden ja vanhusväestön sairastavuus tuottaa kunnille kaikkein esim. suurimmat sairaanhoidon kustannukset. Lisäksi keski-ikä Suomessa nousee kaiken aikaa, b. Esitetty ja kommenteilla oleva valtionosuusuudistusesityksen arvioitiin olevan Suomen perustuslain vastainen, koska perustuslain 19 :n nojalla edellytettiin, että julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksiöllinen kasvu. Lisäksi perustuslain 16 :n nojalla jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Lisäksi julkisen vallan on turvattava perustuslain 22 :n nojalla perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jos valtio vetäytyy kunnan peruspalvelujen rahoituksesta siten, että kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta järjestää ja tuottaa kansalaisten peruspalveluja (osa subjektiivisia oikeuksia) kaikkialle sinne, missä suomalaiset asuvat, voi suunniteltu ja esitetty valtionosuusuudistusehdotus toteutuessaan on perustuslakiin sisällytetyn tasa-arvovaatimuksen ja tasa-arvoisten palvelujen turvaamisen näkökulmasta perustuslain vastainen, c. Valtion tehtävä on yhdessä kuntien kanssa turvata kaikille ihmisille peruslain 6 :n yhdenvertaisuus peruspalvelujen osalta, eikä asettaa kansalaisia eriarvoiseen asemaan keskenään. Valtion tulee omalta osaltaan rahoituksella (valtionosuusjärjestelmä) taata perustuslain kirjaimen toteutuminen jokaisessa kunnassa ja jokaiselle Suomen kansalaiselle, d. Perustuslain 121 :ään liittyvän ns. institutionaalisen suojan taakse menemistä ei voida pitää perusteltuna sen vuoksi, että mm. perustuslakivaliokunnan kannanotot osoittavat sen, että yksittäisellä kunnalla tulee olla tietty oikeus riittävään taloudellisiin voimavaroihin suhteessa sille valtion osoittamiin ja esim. kansalaisten peruspalveluita koskeviin velvoitteisiin ja niiden järjestämiseen ja saatavuuteen. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL41/2002vp) nimittäin arvioidaan ehdotettujen muutosten (verotilityslaki ja tuloverolaki; muutokset) voivan johtaa joidenkin kuntien talouden heikentyvän tuntuvasti ja tästä syystä perustuslakivaliokunta on todennut, että

13 Kunnanhallitus Kunnat voivat periaatteessa reagoida lainsäädännön muutoksiin kunnallisveron veroprosenttia korottamalla, mutta tähän turvautuminen ei ole sopusoinnussa perusoikeusuudistuksen edellä mainitun tarkoituksen eikä myöskään ennen pitkää kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tästä syystä valiokunta oli sitä mieltä, että eduskunnan tulee vaatia hallitukselta selvitys yksittäisten kuntien taloudellisista mahdollisuuksista hoitaa niille laissa asetettuja velvoitteita sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toimeenpanossa. Selvityksessä pitää arvioida myös kunnallisen itsehallinnon toteutumista ja kunnalla olevien oikeudellisten keinojen riittävyyttä tilanteissa, joissa kunta katsoo, että siltä puuttuvat perusoikeusuudistuksessa tarkoitetut tosiasialliset edellytykset hoitaa tällaisia tehtäviä, e. Suurimmat valtionosuusleikkaukset kohdistettiin alustavassa esityksessä alle asukkaan kuntiin ja kaupunkeihin. Suunnitellut leikkaukset olivat erittäin merkittävät eli euroa/asukas/vuosi, ja nämä leikkaukset kohdistuivat kuntiin ja kaupunkeihin, joissa asuu yhteensä suomalaista, f. Perustuslakiin perustuen tätä suunnitelmaa leikata valtionosuuksia ei ainoastaan Rautalammin kunnalta 341,172 euroa, vaan ylipäätään alueellisesti ja väestömääräisesti kunnilta, joissa oli vähemmän kuin ihmistä tai kunnat olivat maapinta-alaltaan harvaan asuttuja suurkuntia, voitiin pitää perustuslain vastaisena. Esim. Rautalammin kunnan veroprosentti on jo nyt 21,50 % ja valtionosuudet ovat edellytys sille, että kansalaisten peruspalvelut voidaan taata ja järjestää tulevaisuudessa myös Pohjois-Savon länsiosan kunnassa, g. Uutena tekijänä järjestelmään esitettyä 20 % kuntien omarahoitusosuutta kunta piti koko kuntien valtionosuusjärjestelmää rapauttavana esityksenä, jota ei voida hyväksyä, koska koko järjestelmä luotiin kuntia koskevaksi yhteiseksi järjestelmäksi, jolla pyritään tasamaan kuntien ja kaupunkienverotulojen erilaisuudesta syntyneitä kuntien välisiä eroja, jotta kunnat kykenisivät turvaamaan kansalaisille perustuslain edellyttämät palvelut. Esitys merkitsi sitä, että alhaisen verotulon kunnat menettävät tuloja nykyjärjestelmään verrattuna enemmän kuin muut, h. Sairastavuuden painoarvon nostaminen vain 2,5 -kertaiseksi ei voida pitää riittävänä. Sairastavuuden painoarvon nostaminen työikäisen väestön osalta johtaa siihen, että voimakkaasti ikääntyvissä ja harvaanasutuissa maakunnissa sijaitsevilta kunnilta ja kaupungeilta leikataan tässä vaiheessa eniten valtionosuuksia. Rautalammilla väestön sairastavuudesta aiheutuvat kustannukset painottuvat korkeimpiin ikä-

14 Kunnanhallitus ryhmiin ja siksi, Rautalammin kunta esittää kertoimen nostamista ehdotuksen tasosta kolmeen (3,0), i. Lisäksi Rautalammin kunta esittää sairastavuuteen ja ikärakenteeseen liittyvien laskelmien julkistamista ja laskelmiin otettavaksi viimeisimmät käytettävissä olevat tilastotiedot, j. Rautalammin kunta pitää siirtymäaikoja välttämättöminä ja esittää siirtymäajoiksi seitsemää (7) vuotta, jotta uudistuksen vaatimiin muutoksiin tarvittavan ajan riittävyyden varmistamiseksi, Rautalammin kunta pitää verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauslisää 80 % liian alhaisena ja esittää sen nostamista 89 %:iin, k. Edelleen Rautalammin kunta esittää, että harkinnanvarainen valtionosuuden korotus säilytetään vähintään nykyisellä tasolla, l. Lisäksi Rautalammin kunta esittää valtionosuuksien osoittamista kuntien peruspalveluita koskeviin investointeihin siten, että investointitaso on %: iin hankkeiden hyväksytyistä kustannusarvioista ja siten painotettuna, että valtionosuudet on sidottu kuntien asukastiheyteen ja asukasmäärään ja m. Kunta piti kokonaisuutena ehdotettua uudistusta oikeansuuntaisena siltä osin, että siinä pyritään valtionosuusuudistukseen liittyviä sisäisiä kriteerejä vähentämään. Yhteenveto kuntien kommenteista Rautalammin kunta alustavissa kommenteissa kiinnitti jo huomiota niihin asioihin, joihin lopullisessa lausuntopyynnössä toivotaan otettavan kantaa. Kuntien kommenteista tehdyn yhteenvedon mukaan tasausjärjestelmää pidetään parempana kuin aikaisempaa ja kriteereitä selvempänä sekä uudistusta tarpeellisena. Samoin kriteereiden lukumäärää pidetään riittävänä. Mutta kuntien kannalta laskentakriteerit eivät tasaa oikeista kustannuksia ja niiden välisiä eroja. Lähes 60 % kunnista on tätä mieltä. Sairastavuuden painoarvon lisäämistä pidettiin tärkeänä ja kuntien kritiikki kohdistettiin alustavissa kommenteissa omarahoitusosuuteen ja sen kasvattamiseen sekä työpaikkaomavaraisuusperusteeseen. Uudistuksen siirtymäaikaa 4-5 vuotta pidetään yleensä sopivana. Kuntien kannalta uudistus merkitsee edelleen sitä, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa leikkaukset kohdistuvat edelleen /asukas/

15 Kunnanhallitus vuosi kuntiin joissa on alle asukasta. Näissä kunnissa ja kaupungeissa asuun yhteensä suomalaista, mutta kunnan ovat maantieteelliseltä alueelta suurkuntia. Kysymys ei ole sattumasta, vaan valtionosuusjärjestelmällä halutaan tukea ja nopeuttaa kuntarakenteen muutos ja heikentää alle asukkaan kuntien mahdollisuuksia selvitä niistä yli 500tehtävistä ja useista järjestämisvastuista, joita valtio on kunnille antanut. Tähän kokonaisuuteen liittyy se, että valtio on myös osavastuussa perustuslain mukaisesti kansalaisten peruspalvelujen järjestämisen rahoittamisesta. Rautalammin kunnan menetykset uuden laskelman mukaan ovat euroa yhteensä ja -42 /asukas/vuosi. Kunnanjohtajan esitys: Rautalammin kunta lausuntona valtionosuusjärjestelmäuudistukseen liittyen esittää, että sairastavuuden painoarvoa tulisi edelleen suunnata vanhemmille ikäryhmille kansalaisten ikärakenteeseen perustuen ja nostaa kerroin 3,0. Lisäksi kuntien omarahoitusosuus tulisi pysyttää %:ssä ja verotuloihin perustuvaa verotulojen tasauslisää tulisi nostaa 89 %:iin. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen linjaukset kaventavat kuntien liikkumatilaa palvelutoiminnan ja kehityshankkeiden osalta myös sitä kautta, että kuntien omarahoitusosuutta korotetaan tulevien EU-suunnittelu- ja hankekauden kehittämisrahoitusten osalta siten, että omarahoitusosuutta nostetaan 10 %:sta %:iin. Tämä merkitsee sitä, että kuntien kehittämishankkeet todennäköisesti supistuvat vuosien aikana ja kuntien ja yritysten taloudellinen elpyminen viivästyy. Edelleen Rautalammin kunta esittää, että harkinnanvarainen valtionosuuden korotus säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Lisäksi Rautalammin kunta esittää valtionosuuksien osoittamista kun-tien peruspalveluita koskeviin investointeihin siten, että investointitaso on %: iin hankkeiden hyväksytyistä kustannusarvioista ja siten painotettuna, että valtionosuudet on sidottu kuntien asukastiheyteen ja asukasmäärään. Rautalammin kunta katsoo, että valtionosuusuudistuksen siirtymäaika tulisi olla seitsemän (7) vuotta vuoteen 2020 saakka. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

16 Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat Kh 73 Kunnanjohtajan esitys: Päätös: Kunnanjohtaja tekee viranhaltijapäätöksiä koskien kunnan elinkeinotointa, markkinointia, tilaisuuksia, ja niiden sponsorointia ja mainostamista sekä johtoryhmän vuosilomia ja koulutuksia. Merkitään kunnanjohtajan viranhaltijapäätökset kunnanhallituksen tietoon saatetuksi ja hyväksytyiksi väliseltä ajalta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.