vuotta Prosum 10 vuotta Venäjän muuttoliike

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vuotta Prosum 10 vuotta Venäjän muuttoliike"

Transkriptio

1 10 vuotta w w w. s u m. f i Prosum 10 vuotta Esikaupunkien renessanssi Venäjän muuttoliike Kaavanlaatijoiden rekisteri 1

2 Summarum Sisällysluettelo 3 Prosumio Janne Antikainen 4 Summeri Eeva Terävä 5 Prosum suunnittelumaantieteen näyteikkunana 10 vuotta Jenni Väliniemi Janne Antikainen 8 Esikaupunkien renessanssi Tero Santaoja 13 Tutkimuksen ja tiedon soveltamisen rajapinnoilla Sampo Ruoppila 16 Takaisin kartalle tarvitaanko uutta keskusverkkoluokitusta? Ilari Karppi 19 Palopuhe Kohti kaikkialla läsnä olevaa paikkatietoa Jarmo Rusanen 20 INSPIRE ja suunnittelumaantieteilijät Jani Kylmäaho 22 Osuma paikkatieto kaupan alalla Sami Martiskainen 24 Venäjän muuttoliikkeen piirteitä Kari Synberg 28 Matka(ilu)suunnittelua Tuukka Mäkitie 30 Kaavanlaatijoiden rekisteri Suvi Siivola Jenni Väliniemi 32 SUMin hallitus Kari Synberg 11. vuosikerta on Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n julkaisema lehti. Lehden tarkoitus on tukea suunnittelumaantie teilijöiden ja muiden suunnittelevien maantieteilijöiden sekä aluesuunnittelijoiden työtä, tiedottaa alan asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Päätoimittaja Janne Antikainen p Toimittaja Jenni Väliniemi Toimittaja Tuukka Mäkitie 2 alanimiöntekstitxxxxxxxxxxxxxxxxx Etu- ja takakannen kuva Pentti Nuortimo, Taitto Pentti Nuortimo Paino Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo Painos 500 kpl ISSN X SUM:n yhteystiedot Puheenjohtaja Eeva Terävä p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sihteeri Eija Laitinen Tilaushinnat v. (1 nro): henkilötilaus 10 EUR yhteisötilaus 30 EUR

3 Prosumio Vuosikymmenen pyrähdys Prosumia Janne Antikainen päätoimittaja Käsissäsi on Prosumin 10-vuotis juhlanumero. Kymmenen vuotta on suunnittelijoille lyhyehkö pyrähdys. Kymmenen vuoden aikana on valettu perustaa suunnittelumaantieteilijöiden ammatti-identiteetille ja luotu yhteisöä rakentamalla yhteyttä tekijöiden välille. Samalla yhteiskunta ja suunnittelu itsessään ovat jatkuvassa mullistuksen tilassa. Kukaan ei voi tietää mitä seuraavat kymmenen vuotta tuovat tulleessaan. Suunnittelumaantieteilijät tarvitsevatkin valmiuksia olla tekemässä muutosta. Tietyt teemat pysyvät vuosien varrella. Lehdestä löytyvät katsaukset lehden kestoteemoihin. Kokemuksia kaavanlaatijoiden rekisteristä kertoo Suvi Siivola, paikkatiedon hyödyntämisestä jutun ovat kirjoittaneet Jarmo Rusanen, Sami Martiskainen ja Jani Kylmäaho. Näiden teemojen parissa suunnittelumaantieteilijöillä on annettavaa myös tulevina vuosikymmeninä. Mitä on odotettavissa lähitulevaisuudessa? Lehden mennessä painoon Suomessa haudottiin uutta hallitusta. Yhteiskunnan alueellinen eriarvoistuminen ja eriytyminen noussee korkealle poliittisella agendalla, niin vahva oli vaalien jytky. Metropolialueen eheys vaatii esikaupunkien renessanssia, jota Tero Santaoja avaa lukijoille. Mutta nouseeko hallitusohjelmaan myös Ilari Karpin kaipaama vahva kansallinen visio Suomen aluerakenteesta? Prosumit ovat vuosien varrella päättyneet matkailujuttuihin. Tällä kertaa seurataan liikkeitä Venäjällä Kari Synbergin opastamana. Loppuun pysähdytään Tuukka Mäkitien kanssa pohtimaan miten matkailu ja suunnittelumaantiede liittyvät toisiinsa. Lehden jutut ovat jo sinällään matka ympäri Suomen. Juhlanumeroon haluttiin juttuja suunnittelumaantiedettä tarjoavilta yliopistopaikkakunnilta. Tai tarkemmin ottaen oppiaineen nimi ei enää ole välttämättä suunnittelumaantiede, mutta ei nimi tiedettä pahenna. Tärkeintä on, että eri puolilla Suomea tehdään korkealaatuista tutkimusta ja pirita männikkö annetaan työelämään hyvät valmiudet antavaa opetusta. Tieto on tehty myös hyödynnettäväksi. Sampo Ruoppilan juttu kertoo miten tiedon siltaa rakennetaan yliopiston ja kaupungin välille. Lehden nostalgiaosastoon kuuluvat juhlatunnelmien ja historian muistelu. Ensimmäisen päätoimittajan Kaisa Scmidt-Thomén visio oli rakentaa Prosumista suunnittelumaantieteilijöin näyteikkuna ja käyntikortti. Sellainen Prosum haluaa olla myös tulevina vuosikymmeninä rakennettaessa menestyvää ja eheää Suomea. Hyvää juhlavuotta ja myös tulevia vuosikymmeniä Prosumin parissa. prosumio 3

4 Summeri Verkostossamme on voimaa Eeva Terävä Suomen suunnittelumaantietelijöiden Liitto SUM ry:n puheenjohtaja SUM juhli viime vuonna 10-vuotistaipalettaan. Juhlavuosi huipentui Helsingin Suvilahden Magitossa pidettyyn juhlaan. Illan ohjelmassa oli luvassa herkullisen lähiruuan lisäksi muistelmia vuosien varrelta sekä unelmia tulevasta. H-hetken lähestyessä mieliimme hiipi pieni huoli siitä, jaksaako SUM:in ensimmäisen kymmenyksen täyttyminen innostaa jäsenistöämme juhlimaan. Eeva Terävä Vaivannäkömme kuitenkin kannatti. Juhlailtana paikalle kokoontui lähes puolen sataa eri vuosikymmenillä opiskelleita alue- ja suunnittelumaantieteilijöitä. Oppiaineemme perustamisajoilta muistelunsa kertoivat niin emeritusprofessori Mauno Kosonen kuin valtiosihteeri Anssi Paasivirtakin. Helsingistä Geotieteiden ja maantieteen laitokselta tervehdyksen esitti professori Harry Schulman. Myös nuoremman polven edustajat kertoivat näkemyksensä suunnittelumaantieteilijän identiteetistä ja ammattikuntamme tärkeydestä kehuja säästelemättä. Juhlatunnelma virittyi ajoittain jopa nostalgiseksi, eivätkä puheet jättäneet kyseenalaiseksi suunnittelumaantieteilijöiden liiton tarpeellisuutta. Jo juhlavieraiden esittelykierros osoitti, että jäsenkaartimme on ammatillisesti hyvin monipuolinen, mutta meitä on vähän. Pelkästään siksi tarvitsemme välillemme yhdistävää linkkiä kuten lehtemme Prosumin entinen päätoimittaja, nykyinen Helsingin sanomien toimittaja Samuli Laita juhlapuheessaan kiteytti. Parhaiten suunnittelumaantieteilijää ymmärtää toinen suunnittelumaantieteilijä. Hallituksen kesken heristimme korvia etenkin silloin, kun puhujat ja juhlavieraat kertoivat toiveensa järjestömme tulevaisuuden suhteen. Pienenä järjestönä voimavaramme ovat kuitenkin vähäiset, ja siksi tänä vuonna keskitymme toiveista kaikkein tärkeimpään yhdistävänä linkkinä toimimiseen. Toimintavuotemme tavoitteena onkin yksittäisten jäsentapahtumien sijaan järjestää syksyllä yksi suuri, mahdollisimman laajan jäsenjoukon yhteen kokoava tilaisuus. Myös pitkään käynnissä ollut nettisivu-uudistus on tavoitteena saattaa loppuun ja vakiinnuttaa suunnittelumaantieteilijöiden aktiiviseksi tiedostuskanavaksi. Edistämällä keskinäistä vuorovaikutustamme ja kokoamalla voimavaramme toisiamme tukevaksi ja itseään ruokkivaksi verkostoksi saamme maksimoitua toimintamme hyödyt. Näin tuemme myös järjestömme muita päämääriä ja edistämme asemaamme työmarkkinoilla. 4 Summeri

5 Prosum suunnittelumaantieteen näyteikkunana 10 vuotta Jenni Väliniemi Janne Antikainen Suunnittelumaantieteilijöiden yh- rustettiin vuonna Lehden ni- kisuunnitteluviraston yleiskaavapääl- distys ja sen julkaisema lehti eivät men taustalle oli mietitty syvempi likkönä toiminut Kare kirjoitti ener- olleet 2000-luvulla täysin uusi kek- logiikka. Ensinnäkin Prosum on lati- gian ja ajankäytön hallitsemisen tu- sintö. Helsingin yliopistossa suun- naa ja tarkoittaa olla hyödyksi tai levan keskeiseksi tekijäksi tilasuun- nittelumaantieteen professorina toi- hyödyttää. Kirjoitettuna muotoon nittelun ohelle. Aihetta on käsitel- minut Pentti Viitala muisteli ensim- ProSum nimi viestii yhdyssiteestään ty Prosumissa myöhemminkin niin mäisessä Prosumissa, kuinka vuon- Suunnittelumaantieteilijöiden liiton maakunta- kuin asemakaavoituksen na 1970 perustettiin ensimmäinen SUM Ry:n ja jäsenistön välillä. Toisek- ja tutkimuksen näkökulmista. Jopa suunnittelumaantieteen yhdistys. si Pro etuliite viittaa ammattilaisuu- itse pääministeri Matti Vanhanen Viitalan mukaan etujärjestön eväät teen. Lehdellä haluttiin tukea suun- kirjoitti aiheeseen liittyvästä puutar- eivät olleet kovin leuhkat alkutai- nittelumaantieteen ja sen lähialojen hakaupunki-ideastaan. Kirjoitusten paleellaan, mutta jäsenlehti sillä ammattilaisia työssään. Pro viittaa erilaisista näkökulmista huolimatta kuitenkin oli nimettynä oppiaineen myös siihen, että lehti toimii suun- sanoma on selvä; kestävään yhteis- mukaan. Vireän etujärjestötoimin- nittelumaantieteilijöiden puolesta. kuntaan voidaan päästä kohtuullista- nan kehittymisen myötä jäsenleh- Vuosien varrella lehdessä jul- malla kulutusta. Suunnittelua tarvi- den nimeksi vaihtui Aluesuunnittelu, kaistut jutut ovat koskettaneet niin taan, oli kyseessä sitten yksityisen ku- mutta ilo jäi ly hyeksi. Yhteiskunta- suunnittelukentän ajankohtaisia lutuksen materiaalivirtojen hallinta, kehitys luvun kuluessa rapaut- kuin kesto aiheita. Lehteen on yritet- liikkumisen aiheuttamien pääs töjen ti suunnittelun arvostusta ja yhdis- ty saada mukaan heti alusta alkaen vähentäminen tai yhdyskuntaraken- tystä käännettiin tieteellisten seu- maantieteellinen laajuus. Ensimmäi- tamisen tehokkuus. rojen malliin. Lehti muuttui tieteel- nen lehti avasi akselin Helsinki-Oulu, Toinen keskeinen lehdessä esiin- liseksi sarjaksi ja monitieteisyys tuli sittemmin juttuja ovat kirjoittaneet tynyt aihepiiri on paikkatieto-osaa- kuvioihin. Yhdistyksen nimi muutet- maantieteilijät niin Turusta, Tampe- minen, joka on kehittynyt lehden tiin vuonna 1993 alue- ja ympäris- reelta, Joensuusta kuin Vaasastakin. 10-vuotisen taipaleen aikana huimia tötutkimuksen seuraksi ja lehti sai harppauksia. Aluevaltauksia uusille nuoremman sukupolven suunnittelumaantieteilijöillekin tutun nimen Alue ja ympäristö. Toinen kerta toden sanoi yhdyskuntarakenne, GIS ja kuntaliitokset yhä ajankohtaista Ensimmäisessä Prosumin numerossa SUM Ry:n ensimmäinen puheenjohtaja ja liiton perustajavaikuttaja urille ovat ottaneet juuri suunnittelumaantieteilijät. Ajankohtaisia kuulumisia on välitetty lehden kautta niin kolmiulotteisesta mallinnuksesta kartografiassa, mobiilipaikannuksesta, web-kartoista kuin paikkatietoaineistojen ja -menetelmien kehityksestä. Toisella kerralla suunnittelumaan- Pertti Kare käsitteli yhdyskuntaraken- Mielenkiintoiset puheenaiheet tule- tieteilijöiden oma Prosum -lehti pe- teen tiivistämistä. Helsingin kaupun- vat jatkumaan, sillä avoin data ja Eu- Prosum 10 vuotta 5

6 roopan unionin piiristä tulevat tavoit- on ollut hieno näköalapaikka ja pon- Rima nostettiin heti korkealle, teet yhtenäisille aineistoille avaavat nahduslauta opiskeluelämästä työ- lähtökohta oli tehdä korkealaatuis- monia uusia mahdollisuuksia. elämään ja työelämäkontaktien luo- ta lehteä. Avuksi löytyi Samuli Lai- Prosumin aihepiirin kirjoon ovat miseen. Suunnittelu on ollut lehden ta, johon Kaisa oli tutustunut veljen kuuluneet jutut niin kuntaliitoksista, teossakin keskeinen kantava voima. opiskelukaverina jo ennen Samulin ajankohtaisista suunnitteluhankkeista maantieteen opintoja. Oma innos- kuin suunnittelun käänteestä vuorovaikutteiseksi. Sankarisuunnittelun aika, jolloin asiantuntijoita olivat aino- Päätoimittajat muistelevat tuminen ja synkkaus työparin kanssa antoivat lehdelle lentävän lähdön. Tässä vaiheessa Samulilla oli koke- astaan koulutuksen saaneet ja työs- Ajatus järjestölehdestä Prosumista musta opiskelijoiden ainejärjestön sään pätevöityneet, on totta totisesti syntyi suunnittelumaantieteilijöiden lehdestä, mutta vain mustavalkoi- mennyttä. Uusia vuorovaikutuksen juuri perustetun järjestön kokouk- sesta. Samulille valkeni vasta Kai- malleja ja kansalaisten osallistumisen sessa talvella Kaisa Schmidt- san suostuttelutyön loppupuolella, kanavia suunnitteluun onkin esitelty Thomé oli päätynyt hallitukseen nos- että nyt käsissä oli nelivärijulkaisu. lehdissä tasaiseen tahtiin. tettuaan perustamiskokouksessa esil- Lehden ilmeen haluttiin ilmentävän Lukijoiden mielestä Prosumissa kuuluu Sumalaisten ääni le, ettei yhdistys saisi olla vain kaavan laatijoiden rekisterin ympärille keskittyvä yhden asian liike. Hallitus oli yhtä mieltä siitä, että yhdistyksessä tulisi näkyä toiminnan koko kirjo. He- suunnittelumaantieteilijöiden ammatillista identiteettiä ja työtapaa, ulospäin suuntautuneisuutta, vuorovaikutusta ja pehmeyttä. Lehden haluttiin erottuvan sliipatuista ark- Vuonna 2009 SUM:iin kuuluville tee- ti alkumetreillä syntyi idea, että teke- kitehtien lehdistä. tetyssä jäsenkyselyssä kyseltiin mie- misen näyteikkunana ja käyntikortti- lipiteitä myös Prosumista. Lehden juttujen teemoja ja ajankohtaisuutta pidettiin hyvänä, kritiikkiä saatiin moniäänisyyden ja kansainvälisyyden na toimisi parhaiten lehti, joka edustaisi yhdistystä ja toimisi suunnittelevien maantieteilijöiden puolesta. Vankkana tukena oli innostunut hal- Tunnistettavia elementtejä, tiukkaa taloutta puutteesta sekä harrastelijamaisesta litus, joka antoi vinkkejä lehden sisäl- Korkealaatuisen sisällön lisäksi Kai- ulkoasusta. Toimitus on kuunnellut lön suhteen ja jopa lupautui kirjoit- sa ja Samuli panostivat lehden ulko- viestejä herkällä korvalla ja muutok- tamaan juttuja. Asiaa aktiivisimmin asuun ja tunnistettaviin sisältöele- sia on pyritty tekemään resurssien rajoissa. Pääosin vapaaehtoistyönä ajanut hallituksen jäsen valtuutettiin miettimään lehteä, ja näin Kaisasta mentteihin. Peruselementit syntyivät varhain. Lehdessä on ollut muutama syntyvä lehti on ollut koko 10-vuoti- tuli lehden ensimmäinen päätoimit- pitempi ja muutama lyhyempi juttu. sen historiansa tekijöidensä näköinen taja. Vapautta annettiin, mutta vas- Toinen pidemmistä jutuista on usein ja pyrkinyt venymään muutamien ak- tuu painoi vapaaehtoisvoimin toimi- ollut matkajuttu. Prosumin leimallisia tiivien panostuksella moneen. Lehti vaa joukkoa. elementtejä ovat olleet kärjekkäät pa- 6 Prosum 10 vuotta

7 lopuheet ja tiiviit jutut, osumat. Henkilökuvat olivat varsinkin alkuvaiheessa tärkeä osa lehteä. Niissä haluttiin Valmis lehti on paras palkinto viestintä. Prosum on myös muokannut tekijöitä. Perheen lomareissuilla on alkanut ottaa kuvia eri tavalla, Kaisan mukaan välittää suunnittelu- Kaisa toimi päätoimittajana vuodes- miettien millaiset heijasteet toimisi- maantieteen perinnettä yhdistettynä ta 2001 vuoden 2003 kevään nume- vat lehdessä, Kaisa muistelee. tekemiseen lämpöön. roon asti, Samulin toimiessa layout- Juttujen taso on ollut päätoimit- Innostuneita ideoijia löytyi, mut- päällikkönä. Myöhemmin kuvioihin tajan mieleen, vaikka matkan varrelle ta juttujen kirjoittajien löytäminen tuli mukaan Simo Haanpää. Syksystä on toki sattunut pehmeitäkin puhei- on aina ollut työläämpää. Kaisa koki 2003 päätoimittajuus siirtyi Samulil- ta. Jotkut jutut eivät ehkä olisi saa- toisten aikatauluttamisen hyvin opet- le, ja Simo jatkoi ilmeen kehittämis- neet nähdä päivänvaloa, Kaisa kuis- tavaiseksi, kun deadlinen lykkäämis- tä. Lehti oli myös hyvä koulu toimit- kaa. Mutta onneksi on myös juttuja, pyyntöjä sateli jatkuvasti. Mutta tut- tajuuteen, jonka parista Samuli löy- joita ilolla ja ylpeydellä muistelee, ku- kijan uteliaisuus ja palo takasi kat- sikin leipäpuun Helsingin Sanomis- ten 2003 kevään luontosuunnittelun tavan kattauksen jokaiseen lehteen. ta. Kapulan vaihto on tapahtunut kokonaisuus. Samulin ensimmäises- Alkutaivalta leimasi myös talou- vähimmän vastustuksen tietä. Kan- tä lehdestä nousi juttu myös Hesarin den tiukkuus. Sisältö syntyi talkoilla, didaatteja on jouduttu pehmentä- uutisiin. Jannen kaudella kohokoh- mutta lehden painaminen maksoi. mään päätoimittajuuteen. tia oli pääministerin tarttuminen it- Työn kuvaan kuului myös ilmoitus- Vuoden 2007 alusta lehden pää- se näppäimistöön. Palaute ei ole tuk- ten myynti. Niiden kalastaminen oli toimittajuuden otti Janne Antikainen. kinut päätoimittajien sähköposteja, suurin stressin aihe: useammankin Myös tämä vaihto kesti tovin. Jenni mutta eniten ovat lämmittäneet ne kerran sitä mietti, että mitä jos rahat Väliniemi siirtyi Samulin aisaparik- viestit, joissa peräänkuulutetaan leh- eivät riitä Kaisa muistelee. Suora- si taittajaksi ja toimittajaksi kevääl- teä, jos se syystä tai toisesta ei ollut viivaisesti otettiin yhteyttä, esimer- lä 2006 ja piti tiukasti kiinni lehden postiluukusta kolahtanut. Kuten lu- kiksi jos jutussa oli Pohjois-Karjalan identiteetistä ja tunnistettavasta il- kijoille myös koko toimituskunnalle maakuntajohtaja, otimme yhteyttä meestä. Vuoden 2007 jälkeen Tuukka paras palkinto on aina ollut valmiin alueen yrityksiin ja kysyimme olisi- Mäkitie on ollut toimituskunnan kan- lehden saaminen käsiin. vatko kiinnostuneita. Onneksi olivat, tavana voimana. Yksi tekijä on pysy- Kaisalle ei ole tulevaisuudelle eri- ja lehti saatiin tehtyä. Myöhemmäs- nyt muuttumattomana: viimeisen au- tyisiä odotuksia, mutta hän toivoo sä vaiheessa TEK on tullut avuliaasti keaman kantaaottavat kuvat on koko lehden jatkuvan ja kehittyvän. Jos mukaan ja stressi rahasta on kadonnut. Muutamia kappaleita on myös lehden historian ajan piirtänyt Sami Tantarimäki. lehteä ei olisi, niin miettii, että miten suuren aukon se yhdistyksen toimin- myyty irtonumeroina. Samulille tuot- Jannen kaudella lehtien määrä taan tekisi, Kaisa aprikoi. Lopuksi ti suurta iloa tieto, että irtonumero vähennettiin kahdesta yhteen nume- päätoimittajat haluavat esittää kiitok- oli mennyt kaupaksi Akateemisessa roon vuodessa. Idea oli tuoda lehden set ja terveiset kaikille lehden innos- Kirjakaupassa. rinnalle ajankohtaisempi sähköinen tajille, tekijöille ja lukijoille. Prosum 10 vuotta 7

8 Esikaupunkien renessanssi Tero Santaoja Esikaupunkien renessanssi on Helsingin kaupunkisuunnittelu viraston vetämä hanke, jossa haetaan uusia eväitä Helsingin laajan esikaupunkivyöhykkeen elävyyden ja vetovoimaisuuden edistämiseen. Esikaupunkialueilla on havaittavissa muutoksia, jotka eivät kaikki ole toivottavia. Näitä ovat muun muassa väestön väheneminen ja ikärakenteen yksipuolistuminen, jotka ovat johtaneet palvelujen kysyntäpohjan heikkenemiseen. Myös rakennuskanta ikääntyy, mikä on johtanut peruskorjaustarpeen kasvuun. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Renessanssityössä edistetään myös kaupunginosien kokoavien puistoalueiden kehittämistä Esikaupunkien renessanssi -hankkeen tavoitteena on yhteyksiä parantamalla ja kaupunkitilaa jäsentämällä edistää esikaupunkialueiden elinvoimaa, asumistasoa ja viihtyisyyttä. Työssä luodaan myös mahdollisuuksia asuntorakentamiseen. Kaupungin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseen tulevaisuudessa eivät riitä rakenteilla olevat uudet projektialueet, vaan myös vanhoilla alueilla tarvitaan merkittävästi uutta rakentamista. Olennaista on pitkän aikavälin täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkasteleminen laajana kokonaisuutena niin strategisena kuin alueellisena kysymyksenä. Esikaupunkialueiden kehittämistyössä paneudutaan myös muihin laadullisiin ja toiminnallisiin asioihin, kuten kaupunkiympäristön parantamiseen erityisesti kävely- ja pyöräily-ympäristössä, kaupunginosapuistojen toiminnalliseen kehittämiseen, katutilojen elävöittämiseen ja uusien pysäköintiratkaisujen löytämiseen. Lisäksi joukkoliikennekaupungin toi- 8 Esikaupunkien renessanssi

9 mintaedellytyksiä parannetaan tukemalla uusien raideyh teyksien toteuttamista. Olennaista on myös elinkeinojen sijoittumismahdollisuuksien parantaminen koko esikaupunkialueella, erityisesti asemanseutujen läheisyydessä. Hanke koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta, yleissuunnitelmasta ja alueellisista kehittämissuunnitelmista. Yleissuunnitelma toimii täydennysrakentamissuunnitelmien ja aluekehittämistyön ohjaavana sateenvarjona. Koko suunnitteluprosessi kokoaa yhteen yleispiirteisen ja alueellisen täydennysrakentamisen suunnittelun sekä edistää eri hallintokuntien välistä yhteistyötä esikaupunkien kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Yleissuunnitelman tavoitteina on suunnata esikaupungin täydennysrakentamista sekä etsiä ratkaisuja etenemiselle ja toteuttamiselle. Yleissuunnitelman laatiminen on jatkuva prosessi, jonka suuntaviivat tarkentuvat muuttuvien tarpeiden ja toimintaympäristön sekä tiiviin sidosryhmäyhteistyön pohjalta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto YLEISSUUNNITELMAN RUNKO Yleissuunnitelman runko esittää esikaupungin kaupunkirakenteen perustan sekä painopistealueet, johon täydennysrakentaminen ja toiminnalliset painotukset nivoutuvat. Tärkeimpiä painopisteitä ovat erityisesti asuntotarjonnan ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen täydennysrakentamisella, kaupunginosapuis tojen kehittäminen, asemanseutujen laajamittainen kehittäminen, poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (JOKERI I / II) Helsingin esikaupunkialue on merkittävä asumisen ja arjen vyöhyke pääkaupunkiseudulla. sekä kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen. Yleissuunnitelmassa on myös muita painopisteitä (mm. kaupunkibulevar dien toteuttamisedellytysten tarkasteleminen), jotka tarkentuvat tarpeiden mukaan työn edetessä. Yleissuunnitelman rungon tärkeänä lähtökohtana on maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutusten painottaminen sekä poikittaisyhteyk sien parantaminen osana verkostoituvaa kaupunkirakennetta. Verkostoituva rakenne parantaa alueiden kes- Esikaupunkien renessanssi 9

10 Helsingin esikaupunkialuetta kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvana verkostokaupunkina. Alueellisen kehittämissuunnitelman viitteellinen prosessi. kinäistä saavutettavuutta, luo puitteet kokonaisuuden optimoinnille ja heikosti saavutettavien alueiden kytkemiselle osaksi yhtenäistä kaupunkirakennetta. Erityisesti Jokerirunkolinjojen maankäytön intensiteetin kasvattaminen sekä asemanseutujen toimintojen ja maankäytön tehostaminen ovat keskeisessä roolissa kehitet täessä verkostoituvaa raideliikenteeseen tukeutuvaa joukkoliikennekaupunkia. Raideperustaisen poikittaisliikenteen parantaminen ja solmupiste linjasto edistävät myös esikaupunkien kehitystä. Kun Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto solmupisteitä syntyy esikaupunkeihin, pisteiden lähialueet voivat ihmisvirtojen keskittymisen ansiosta kehittyä palveluiden ja saavutettavuuden kannalta entistä houkuttelevimmiksi alueiksi. Solmukohteiden kehittäminen esikaupunki alueilla edistää näin myös koko esikaupunkialueen myönteistä kehitystä. ALUEELLISILLA SUUNNI- TELMILLA KOHTI KONKRETIAA Täydennysrakentamissuunnitelmat konkretisoituvat aina aluetasolta käsin. Alueellisia kehittämissuunnitelmia on käynnistetty kiireellistä kehittämistä tarvitsevilla alueilla. Päämääränä on katkaista ajoissa heikentävien kehityssuuntien eteneminen. Alueelliset kehittämissuunnitelmat tuottavat tietoa yleissuunnitelmaan sekä toimivat osaltaan taustatyönä asemakaavojen uudistamiselle. Suunnitelmilla ei aina tähdätä suoraan toteuttamiseen, vaan se edellyttää asemakaavoitusta. Olennaista on herättää alueen toimijat ja asukkaat keskustelemaan kaupunginosansa tulevaisuudesta sekä edistää täydennysja lisärakentamisen kiinnostavuutta kohdistamalla alueelle määrätietoista markkinointia. Täydennys- ja lisärakentamisesta saatavalla kerrosoikeuden arvolla alueen asunto-osakeyhtiöt voivat tukea osin hyvinkin mittavia peruskorjauskustannuksiaan, jos vain uuden rakentamisen myötä syntyvät pysäköinnin kustannukset pystytään pitämään kurissa. Alueellisiin kehittämissuunnitelmiin on sisällytetty lähiajan kehittämistoimenpiteiden tarkastelu, mutta myös pidemmän aikavälin kehittämistarpeiden arviointi. Lähtökohtina suunnitelmissa ovat alueen ominaispiirteet, nähtävissä olevat kehityssuunnat ja olemassa olevan ympäristön laatutekijät sekä palvelukysynnän ja -tarjonnan kehityksen arviointi. Esikaupunkialueilla on usein ongelmana etenkin palvelutarjonnan heikentyminen ja asuntokannan yksipuolisuus. Esimerkiksi mahdollisuudet elinkaariasumiseen omalla asuin alueella ovat usein heikot. Täydennysrakentaminen on keskeisin työkalu asuinalueen asuntokannan ja hallintamuotojakauman monipuolistamiseen sekä ylipäätään alueen 10 Esikaupunkien renessanssi

11 elinvoimaisuuden parantamiseen. Tarpeeksi mittava ja alueen lähtökohdat huomioon ottavat täydennysrakentaminen vaikuttaa julkisten ja kaupallisten palveluiden kysyntään ja parhaimmillaan voidaan puhua palveluiden ylläpitämisestä tai jopa lisäämisestä. Toimivat, riittävät ja oikein sijoittuneet palvelut edistävät merkittävästi asukkaiden arjen sujuvuutta ja ovat tärkeä alueen vetovoimatekijä. Palveluverkon oikealla ja harkitulla mitoituksella on myös laajat, kaupungin talouteen ulottuvat vaikutuksensa. Oikein kohdennetun täydennysrakentamisen avulla alueellisen ikärakenteen vaihtelut voidaan pitää tasaisempina eikä suuria julkisten palveluiden kysynnän ikäriippuvaisia heilahteluja pääse muodostumaan. Tämän vuoksi palvelujen suunnittelu on tärkeää kytkeä entistä kiinteämmin osaksi pitkän aikavälin strategista maankäytön suunnittelua. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto VUOROVAIKUTUS OSANA SUUNNITTELUA Poikittaisten raideratkaisujen toteuttamisedellytyksiä edistetään Jokeri-vyöhykkeiden maankäytön intensiteettiä kasvattamalla. Alueelliset kehittämissuunnitelmat tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden, taloyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelu alkaa aina kyselyllä. Näin saadaan asukkaiden näkemyksiä mahdollisimman laajasti mukaan jo aivan alku metreiltä ja suunnittelijat pystyvät hyödyntämään tietoa kaupunginosan arjesta ja ihmisten kokemuksista osana suunnittelutyötään. Netti pohjainen vuorovaikutus ja renessanssi-hankkeen omat nettisivut ovat keskeinen osa täydennysrakentamisen kehittämistyötä. Internetin kautta on mahdollista kerätä tarkempaa ja laajempaa tietoa alueen kehittämisestä kuin perinteisten asukastilaisuuksien kautta. Nettipohjaisen kehittämisen lisäksi järjestetään myös vuorovaikutustilaisuuksia ja työpajoja asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Tärkeää on markkinoida renessanssia ja yleistä kehitysuskoa alueelle sekä aktivoida keskusteluja paikallisten kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden kanssa tonttikohtaisesta lisärakentamisesta. Esikaupunkien renessanssi 11

12 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto TULEVAT KOHDEALUEET Helsingin maankäytön kehityskuvassa (2/2008) hyväksyttyjen esikaupunkien renessanssialueiden kehittämistä on tähän mennessä tehty kolmella alueella Kannelmäki Lassila Pohjois- Haagassa, Mellunkylässä sekä Keski- Vuosaaressa. Keski-Vuosaaren renessanssityön laatiminen on vielä kesken, mutta kahdella muulla alueella työ on valmistunut ja jatkuu osaltaan asemakaavatasoisena työnä. Alueellisten suunnitelmien laadintaa jatketaan vuonna uusilla kohteilla. Seuraavina käynnistettävinä kohdealueina ovat Oulunkylän (sis. Maunula Patola) sekä Laajasalon alueet. Nämä alueet ovat myös verkostokaupungin kehittämisen näkökulmasta tärkeitä sekä niissä on selkeästi potentiaalia täydennysrakentamiselle. Helsingin esikaupunkialue on merkittävä asumisen ja toimin tojen vyöhyke pääkaupunkiseudulla. Seudun rakenteen laajetessa eri toimintojen painopiste siirtyy entistä laajem malle alueelle, jolloin esikaupungin asemakin muuttuu. Se ei ole enää satelliitti kaupungin reunalla, vaan keskeistä seudullista kehitysaluetta. Esikaupungin eri vuosikymmenillä toteutetut asuntoalueet ovat merkittävä asuntopoliittinen haaste, mutta myös rakennetun ympäristöm- Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto me voimavara, jota tulee määrätietoisesti kehittää. Lähiympäristö, rakennuskanta, kuultu ja koettu identiteetti kaipaavat parantamista ja uudistamista. Täydennysrakentaminen yhdessä kaupunkiympäristön laadullisen ja toiminnallisen kehittämisen Alueellisten kehittämissuunnitelmien, eli renessanssien laatimista jatketaan uusilla kohdealueilla Oulunkylässä ja Laajasalossa. Keski-Vuosaaren työ on käynnistynyt jo vuonna Internet-pohjainen kysely tuottaa tärkeää tietoa vuorovaikutuksen ja suunnittelun tueksi, esimerkkinä Kannelmäki Lassila Pohjois-Haagan kohdealueelta. kanssa tarjoavat tähän haasteelliseen työhön tärkeitä työkaluja. Kirjoittaja toimii yleiskaavasuunnittelijana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa Yleissuunnitteluosastolla. Hän vastaa esikaupunkien renessanssiohjelman yleissuunnitelmien laadinnasta. 12 Esikaupunkien renessanssi

13 Tutkimuksen ja tiedon soveltamisen rajapinnoilla Sampo Ruoppila Akateeminen tutkimus ja julkisen sektorin poliittisluontoisten toimenpiteiden muotoilu ovat kaksi eri maailmaa. Edellinen tuottaa teoreettisesti ladat tuja ja käsitteellisesti tiivistettyjä ku vauksia maailmamme oleellisuuksista ja niiden keskuudessa vallitsevista syy- seuraus -suhteista. Jälkimmäinen operoi poliittisen arvokeskustelun kehyksessä ja pyrkii jäsentämään mihin vaikuttaa, miten ja miksi. Poliittisluontoisia toimenpiteitä muokataan aina jonkinlaisen tietämyksen, väitteiden tai luulojen varassa. Yliopistojen ja kaupunkien yhteistyötä on mahdollisuus kehittää nykyisestä. Tärkeää on tehdä se molempien ehdoilla: hankkeilla, jotka ovat mielenkiintoisia sekä akateemisen tutkimuksen että soveltajien intressien kannalta. Tutkimustietoa välittyy jo soveltajille monin tavoin, joskin hieman sattumanvaraisesti. Akateemisen meritoitumisen kannalta keskeisin määritelmä hyvälle tutkimukselle on sen hyväksyminen julkaistavaksi korkealle arvostetussa kansainvälisessä julkaisusarjassa. Soveltavan tutkimuksen julkaiseminen suomeksi ei juuri edistä akateemisiin työsuhteisiin valituksi tulemista tai rahoituksen saamista tutkimushankkeille. Akateemisen tutkimuksen tuottamisen ja soveltavien tahojen kanssa toimimisen kannalta perusongelmaksi jää, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus on akateemisessa maailmassa meritoitumisen marginaalissa. Artikkeleita kansainvälisiin lehtiin kirjoittavat ja tiedon soveltamisen parissa työskentelevät ovat usein eri ihmisiä. Suuri osa tutkimustiedon soveltajista ei seuraa ulkomaisia tiedejulkaisuja. Soveltajat eivät ylipäätään tiedä minkälaista tutkimusta tehdään tai kuka sitä tekee. Ratkaisuksi on tavattu esittää tietokannan ylläpitoa alan tutkimuksesta. Ajatus on kuolleena syntynyt. Jauhiaisen ja Harvion katsaus suomalaiseen kaupunkitutkimukseen osoitti, että Suomessa ilmestyy uusi kaupunkitutkimus keskimäärin vuoden jokaisena arkipäivänä. 1 Eikä sovel tajien ole syytä rajoittua vain suomalaiseen tutkimukseen. Harvemmin myöskään yksi yksittäinen tutkimus vastaa sovel tajalla mielessä olevaan kysymykseen. Vastaus saattaa löytyä kartoittamalla, luokit- Soveltava tutkimus on meritoitumisen marginaalissa Kuvio 1. Yliopistojen ja muiden organisaatioiden vuorovaikutuksen yhdistelmämalli. Lähde: Lester, R.K. & Sotarauta, M. (2007: 41). Tutkimuksen ja tiedon soveltamisen rajapinnoilla 13

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI YLEISSUUNNITELMAN RUNKO LIITE 1. Esikaupunkien renessanssi, yleissuunnitelman runko ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI Esikaupunkien renessanssin tavoitteena on Helsingin laajan esikaupunkivyöhykkeen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta Työkalupakki mallin esittelysivu esittelysivu Mihin asioihin tulisi ottaa kantaa Sisältö Muutoksen johtaminen Nykytila Toimenpiteet Suunnan Organisoituminen aloittaminen Rakenne Seuranta ja Strategia ja

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot