vuotta Prosum 10 vuotta Venäjän muuttoliike

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vuotta Prosum 10 vuotta Venäjän muuttoliike"

Transkriptio

1 10 vuotta w w w. s u m. f i Prosum 10 vuotta Esikaupunkien renessanssi Venäjän muuttoliike Kaavanlaatijoiden rekisteri 1

2 Summarum Sisällysluettelo 3 Prosumio Janne Antikainen 4 Summeri Eeva Terävä 5 Prosum suunnittelumaantieteen näyteikkunana 10 vuotta Jenni Väliniemi Janne Antikainen 8 Esikaupunkien renessanssi Tero Santaoja 13 Tutkimuksen ja tiedon soveltamisen rajapinnoilla Sampo Ruoppila 16 Takaisin kartalle tarvitaanko uutta keskusverkkoluokitusta? Ilari Karppi 19 Palopuhe Kohti kaikkialla läsnä olevaa paikkatietoa Jarmo Rusanen 20 INSPIRE ja suunnittelumaantieteilijät Jani Kylmäaho 22 Osuma paikkatieto kaupan alalla Sami Martiskainen 24 Venäjän muuttoliikkeen piirteitä Kari Synberg 28 Matka(ilu)suunnittelua Tuukka Mäkitie 30 Kaavanlaatijoiden rekisteri Suvi Siivola Jenni Väliniemi 32 SUMin hallitus Kari Synberg 11. vuosikerta on Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n julkaisema lehti. Lehden tarkoitus on tukea suunnittelumaantie teilijöiden ja muiden suunnittelevien maantieteilijöiden sekä aluesuunnittelijoiden työtä, tiedottaa alan asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Päätoimittaja Janne Antikainen p Toimittaja Jenni Väliniemi Toimittaja Tuukka Mäkitie 2 alanimiöntekstitxxxxxxxxxxxxxxxxx Etu- ja takakannen kuva Pentti Nuortimo, Taitto Pentti Nuortimo Paino Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo Painos 500 kpl ISSN X SUM:n yhteystiedot Puheenjohtaja Eeva Terävä p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sihteeri Eija Laitinen Tilaushinnat v. (1 nro): henkilötilaus 10 EUR yhteisötilaus 30 EUR

3 Prosumio Vuosikymmenen pyrähdys Prosumia Janne Antikainen päätoimittaja Käsissäsi on Prosumin 10-vuotis juhlanumero. Kymmenen vuotta on suunnittelijoille lyhyehkö pyrähdys. Kymmenen vuoden aikana on valettu perustaa suunnittelumaantieteilijöiden ammatti-identiteetille ja luotu yhteisöä rakentamalla yhteyttä tekijöiden välille. Samalla yhteiskunta ja suunnittelu itsessään ovat jatkuvassa mullistuksen tilassa. Kukaan ei voi tietää mitä seuraavat kymmenen vuotta tuovat tulleessaan. Suunnittelumaantieteilijät tarvitsevatkin valmiuksia olla tekemässä muutosta. Tietyt teemat pysyvät vuosien varrella. Lehdestä löytyvät katsaukset lehden kestoteemoihin. Kokemuksia kaavanlaatijoiden rekisteristä kertoo Suvi Siivola, paikkatiedon hyödyntämisestä jutun ovat kirjoittaneet Jarmo Rusanen, Sami Martiskainen ja Jani Kylmäaho. Näiden teemojen parissa suunnittelumaantieteilijöillä on annettavaa myös tulevina vuosikymmeninä. Mitä on odotettavissa lähitulevaisuudessa? Lehden mennessä painoon Suomessa haudottiin uutta hallitusta. Yhteiskunnan alueellinen eriarvoistuminen ja eriytyminen noussee korkealle poliittisella agendalla, niin vahva oli vaalien jytky. Metropolialueen eheys vaatii esikaupunkien renessanssia, jota Tero Santaoja avaa lukijoille. Mutta nouseeko hallitusohjelmaan myös Ilari Karpin kaipaama vahva kansallinen visio Suomen aluerakenteesta? Prosumit ovat vuosien varrella päättyneet matkailujuttuihin. Tällä kertaa seurataan liikkeitä Venäjällä Kari Synbergin opastamana. Loppuun pysähdytään Tuukka Mäkitien kanssa pohtimaan miten matkailu ja suunnittelumaantiede liittyvät toisiinsa. Lehden jutut ovat jo sinällään matka ympäri Suomen. Juhlanumeroon haluttiin juttuja suunnittelumaantiedettä tarjoavilta yliopistopaikkakunnilta. Tai tarkemmin ottaen oppiaineen nimi ei enää ole välttämättä suunnittelumaantiede, mutta ei nimi tiedettä pahenna. Tärkeintä on, että eri puolilla Suomea tehdään korkealaatuista tutkimusta ja pirita männikkö annetaan työelämään hyvät valmiudet antavaa opetusta. Tieto on tehty myös hyödynnettäväksi. Sampo Ruoppilan juttu kertoo miten tiedon siltaa rakennetaan yliopiston ja kaupungin välille. Lehden nostalgiaosastoon kuuluvat juhlatunnelmien ja historian muistelu. Ensimmäisen päätoimittajan Kaisa Scmidt-Thomén visio oli rakentaa Prosumista suunnittelumaantieteilijöin näyteikkuna ja käyntikortti. Sellainen Prosum haluaa olla myös tulevina vuosikymmeninä rakennettaessa menestyvää ja eheää Suomea. Hyvää juhlavuotta ja myös tulevia vuosikymmeniä Prosumin parissa. prosumio 3

4 Summeri Verkostossamme on voimaa Eeva Terävä Suomen suunnittelumaantietelijöiden Liitto SUM ry:n puheenjohtaja SUM juhli viime vuonna 10-vuotistaipalettaan. Juhlavuosi huipentui Helsingin Suvilahden Magitossa pidettyyn juhlaan. Illan ohjelmassa oli luvassa herkullisen lähiruuan lisäksi muistelmia vuosien varrelta sekä unelmia tulevasta. H-hetken lähestyessä mieliimme hiipi pieni huoli siitä, jaksaako SUM:in ensimmäisen kymmenyksen täyttyminen innostaa jäsenistöämme juhlimaan. Eeva Terävä Vaivannäkömme kuitenkin kannatti. Juhlailtana paikalle kokoontui lähes puolen sataa eri vuosikymmenillä opiskelleita alue- ja suunnittelumaantieteilijöitä. Oppiaineemme perustamisajoilta muistelunsa kertoivat niin emeritusprofessori Mauno Kosonen kuin valtiosihteeri Anssi Paasivirtakin. Helsingistä Geotieteiden ja maantieteen laitokselta tervehdyksen esitti professori Harry Schulman. Myös nuoremman polven edustajat kertoivat näkemyksensä suunnittelumaantieteilijän identiteetistä ja ammattikuntamme tärkeydestä kehuja säästelemättä. Juhlatunnelma virittyi ajoittain jopa nostalgiseksi, eivätkä puheet jättäneet kyseenalaiseksi suunnittelumaantieteilijöiden liiton tarpeellisuutta. Jo juhlavieraiden esittelykierros osoitti, että jäsenkaartimme on ammatillisesti hyvin monipuolinen, mutta meitä on vähän. Pelkästään siksi tarvitsemme välillemme yhdistävää linkkiä kuten lehtemme Prosumin entinen päätoimittaja, nykyinen Helsingin sanomien toimittaja Samuli Laita juhlapuheessaan kiteytti. Parhaiten suunnittelumaantieteilijää ymmärtää toinen suunnittelumaantieteilijä. Hallituksen kesken heristimme korvia etenkin silloin, kun puhujat ja juhlavieraat kertoivat toiveensa järjestömme tulevaisuuden suhteen. Pienenä järjestönä voimavaramme ovat kuitenkin vähäiset, ja siksi tänä vuonna keskitymme toiveista kaikkein tärkeimpään yhdistävänä linkkinä toimimiseen. Toimintavuotemme tavoitteena onkin yksittäisten jäsentapahtumien sijaan järjestää syksyllä yksi suuri, mahdollisimman laajan jäsenjoukon yhteen kokoava tilaisuus. Myös pitkään käynnissä ollut nettisivu-uudistus on tavoitteena saattaa loppuun ja vakiinnuttaa suunnittelumaantieteilijöiden aktiiviseksi tiedostuskanavaksi. Edistämällä keskinäistä vuorovaikutustamme ja kokoamalla voimavaramme toisiamme tukevaksi ja itseään ruokkivaksi verkostoksi saamme maksimoitua toimintamme hyödyt. Näin tuemme myös järjestömme muita päämääriä ja edistämme asemaamme työmarkkinoilla. 4 Summeri

5 Prosum suunnittelumaantieteen näyteikkunana 10 vuotta Jenni Väliniemi Janne Antikainen Suunnittelumaantieteilijöiden yh- rustettiin vuonna Lehden ni- kisuunnitteluviraston yleiskaavapääl- distys ja sen julkaisema lehti eivät men taustalle oli mietitty syvempi likkönä toiminut Kare kirjoitti ener- olleet 2000-luvulla täysin uusi kek- logiikka. Ensinnäkin Prosum on lati- gian ja ajankäytön hallitsemisen tu- sintö. Helsingin yliopistossa suun- naa ja tarkoittaa olla hyödyksi tai levan keskeiseksi tekijäksi tilasuun- nittelumaantieteen professorina toi- hyödyttää. Kirjoitettuna muotoon nittelun ohelle. Aihetta on käsitel- minut Pentti Viitala muisteli ensim- ProSum nimi viestii yhdyssiteestään ty Prosumissa myöhemminkin niin mäisessä Prosumissa, kuinka vuon- Suunnittelumaantieteilijöiden liiton maakunta- kuin asemakaavoituksen na 1970 perustettiin ensimmäinen SUM Ry:n ja jäsenistön välillä. Toisek- ja tutkimuksen näkökulmista. Jopa suunnittelumaantieteen yhdistys. si Pro etuliite viittaa ammattilaisuu- itse pääministeri Matti Vanhanen Viitalan mukaan etujärjestön eväät teen. Lehdellä haluttiin tukea suun- kirjoitti aiheeseen liittyvästä puutar- eivät olleet kovin leuhkat alkutai- nittelumaantieteen ja sen lähialojen hakaupunki-ideastaan. Kirjoitusten paleellaan, mutta jäsenlehti sillä ammattilaisia työssään. Pro viittaa erilaisista näkökulmista huolimatta kuitenkin oli nimettynä oppiaineen myös siihen, että lehti toimii suun- sanoma on selvä; kestävään yhteis- mukaan. Vireän etujärjestötoimin- nittelumaantieteilijöiden puolesta. kuntaan voidaan päästä kohtuullista- nan kehittymisen myötä jäsenleh- Vuosien varrella lehdessä jul- malla kulutusta. Suunnittelua tarvi- den nimeksi vaihtui Aluesuunnittelu, kaistut jutut ovat koskettaneet niin taan, oli kyseessä sitten yksityisen ku- mutta ilo jäi ly hyeksi. Yhteiskunta- suunnittelukentän ajankohtaisia lutuksen materiaalivirtojen hallinta, kehitys luvun kuluessa rapaut- kuin kesto aiheita. Lehteen on yritet- liikkumisen aiheuttamien pääs töjen ti suunnittelun arvostusta ja yhdis- ty saada mukaan heti alusta alkaen vähentäminen tai yhdyskuntaraken- tystä käännettiin tieteellisten seu- maantieteellinen laajuus. Ensimmäi- tamisen tehokkuus. rojen malliin. Lehti muuttui tieteel- nen lehti avasi akselin Helsinki-Oulu, Toinen keskeinen lehdessä esiin- liseksi sarjaksi ja monitieteisyys tuli sittemmin juttuja ovat kirjoittaneet tynyt aihepiiri on paikkatieto-osaa- kuvioihin. Yhdistyksen nimi muutet- maantieteilijät niin Turusta, Tampe- minen, joka on kehittynyt lehden tiin vuonna 1993 alue- ja ympäris- reelta, Joensuusta kuin Vaasastakin. 10-vuotisen taipaleen aikana huimia tötutkimuksen seuraksi ja lehti sai harppauksia. Aluevaltauksia uusille nuoremman sukupolven suunnittelumaantieteilijöillekin tutun nimen Alue ja ympäristö. Toinen kerta toden sanoi yhdyskuntarakenne, GIS ja kuntaliitokset yhä ajankohtaista Ensimmäisessä Prosumin numerossa SUM Ry:n ensimmäinen puheenjohtaja ja liiton perustajavaikuttaja urille ovat ottaneet juuri suunnittelumaantieteilijät. Ajankohtaisia kuulumisia on välitetty lehden kautta niin kolmiulotteisesta mallinnuksesta kartografiassa, mobiilipaikannuksesta, web-kartoista kuin paikkatietoaineistojen ja -menetelmien kehityksestä. Toisella kerralla suunnittelumaan- Pertti Kare käsitteli yhdyskuntaraken- Mielenkiintoiset puheenaiheet tule- tieteilijöiden oma Prosum -lehti pe- teen tiivistämistä. Helsingin kaupun- vat jatkumaan, sillä avoin data ja Eu- Prosum 10 vuotta 5

6 roopan unionin piiristä tulevat tavoit- on ollut hieno näköalapaikka ja pon- Rima nostettiin heti korkealle, teet yhtenäisille aineistoille avaavat nahduslauta opiskeluelämästä työ- lähtökohta oli tehdä korkealaatuis- monia uusia mahdollisuuksia. elämään ja työelämäkontaktien luo- ta lehteä. Avuksi löytyi Samuli Lai- Prosumin aihepiirin kirjoon ovat miseen. Suunnittelu on ollut lehden ta, johon Kaisa oli tutustunut veljen kuuluneet jutut niin kuntaliitoksista, teossakin keskeinen kantava voima. opiskelukaverina jo ennen Samulin ajankohtaisista suunnitteluhankkeista maantieteen opintoja. Oma innos- kuin suunnittelun käänteestä vuorovaikutteiseksi. Sankarisuunnittelun aika, jolloin asiantuntijoita olivat aino- Päätoimittajat muistelevat tuminen ja synkkaus työparin kanssa antoivat lehdelle lentävän lähdön. Tässä vaiheessa Samulilla oli koke- astaan koulutuksen saaneet ja työs- Ajatus järjestölehdestä Prosumista musta opiskelijoiden ainejärjestön sään pätevöityneet, on totta totisesti syntyi suunnittelumaantieteilijöiden lehdestä, mutta vain mustavalkoi- mennyttä. Uusia vuorovaikutuksen juuri perustetun järjestön kokouk- sesta. Samulille valkeni vasta Kai- malleja ja kansalaisten osallistumisen sessa talvella Kaisa Schmidt- san suostuttelutyön loppupuolella, kanavia suunnitteluun onkin esitelty Thomé oli päätynyt hallitukseen nos- että nyt käsissä oli nelivärijulkaisu. lehdissä tasaiseen tahtiin. tettuaan perustamiskokouksessa esil- Lehden ilmeen haluttiin ilmentävän Lukijoiden mielestä Prosumissa kuuluu Sumalaisten ääni le, ettei yhdistys saisi olla vain kaavan laatijoiden rekisterin ympärille keskittyvä yhden asian liike. Hallitus oli yhtä mieltä siitä, että yhdistyksessä tulisi näkyä toiminnan koko kirjo. He- suunnittelumaantieteilijöiden ammatillista identiteettiä ja työtapaa, ulospäin suuntautuneisuutta, vuorovaikutusta ja pehmeyttä. Lehden haluttiin erottuvan sliipatuista ark- Vuonna 2009 SUM:iin kuuluville tee- ti alkumetreillä syntyi idea, että teke- kitehtien lehdistä. tetyssä jäsenkyselyssä kyseltiin mie- misen näyteikkunana ja käyntikortti- lipiteitä myös Prosumista. Lehden juttujen teemoja ja ajankohtaisuutta pidettiin hyvänä, kritiikkiä saatiin moniäänisyyden ja kansainvälisyyden na toimisi parhaiten lehti, joka edustaisi yhdistystä ja toimisi suunnittelevien maantieteilijöiden puolesta. Vankkana tukena oli innostunut hal- Tunnistettavia elementtejä, tiukkaa taloutta puutteesta sekä harrastelijamaisesta litus, joka antoi vinkkejä lehden sisäl- Korkealaatuisen sisällön lisäksi Kai- ulkoasusta. Toimitus on kuunnellut lön suhteen ja jopa lupautui kirjoit- sa ja Samuli panostivat lehden ulko- viestejä herkällä korvalla ja muutok- tamaan juttuja. Asiaa aktiivisimmin asuun ja tunnistettaviin sisältöele- sia on pyritty tekemään resurssien rajoissa. Pääosin vapaaehtoistyönä ajanut hallituksen jäsen valtuutettiin miettimään lehteä, ja näin Kaisasta mentteihin. Peruselementit syntyivät varhain. Lehdessä on ollut muutama syntyvä lehti on ollut koko 10-vuoti- tuli lehden ensimmäinen päätoimit- pitempi ja muutama lyhyempi juttu. sen historiansa tekijöidensä näköinen taja. Vapautta annettiin, mutta vas- Toinen pidemmistä jutuista on usein ja pyrkinyt venymään muutamien ak- tuu painoi vapaaehtoisvoimin toimi- ollut matkajuttu. Prosumin leimallisia tiivien panostuksella moneen. Lehti vaa joukkoa. elementtejä ovat olleet kärjekkäät pa- 6 Prosum 10 vuotta

7 lopuheet ja tiiviit jutut, osumat. Henkilökuvat olivat varsinkin alkuvaiheessa tärkeä osa lehteä. Niissä haluttiin Valmis lehti on paras palkinto viestintä. Prosum on myös muokannut tekijöitä. Perheen lomareissuilla on alkanut ottaa kuvia eri tavalla, Kaisan mukaan välittää suunnittelu- Kaisa toimi päätoimittajana vuodes- miettien millaiset heijasteet toimisi- maantieteen perinnettä yhdistettynä ta 2001 vuoden 2003 kevään nume- vat lehdessä, Kaisa muistelee. tekemiseen lämpöön. roon asti, Samulin toimiessa layout- Juttujen taso on ollut päätoimit- Innostuneita ideoijia löytyi, mut- päällikkönä. Myöhemmin kuvioihin tajan mieleen, vaikka matkan varrelle ta juttujen kirjoittajien löytäminen tuli mukaan Simo Haanpää. Syksystä on toki sattunut pehmeitäkin puhei- on aina ollut työläämpää. Kaisa koki 2003 päätoimittajuus siirtyi Samulil- ta. Jotkut jutut eivät ehkä olisi saa- toisten aikatauluttamisen hyvin opet- le, ja Simo jatkoi ilmeen kehittämis- neet nähdä päivänvaloa, Kaisa kuis- tavaiseksi, kun deadlinen lykkäämis- tä. Lehti oli myös hyvä koulu toimit- kaa. Mutta onneksi on myös juttuja, pyyntöjä sateli jatkuvasti. Mutta tut- tajuuteen, jonka parista Samuli löy- joita ilolla ja ylpeydellä muistelee, ku- kijan uteliaisuus ja palo takasi kat- sikin leipäpuun Helsingin Sanomis- ten 2003 kevään luontosuunnittelun tavan kattauksen jokaiseen lehteen. ta. Kapulan vaihto on tapahtunut kokonaisuus. Samulin ensimmäises- Alkutaivalta leimasi myös talou- vähimmän vastustuksen tietä. Kan- tä lehdestä nousi juttu myös Hesarin den tiukkuus. Sisältö syntyi talkoilla, didaatteja on jouduttu pehmentä- uutisiin. Jannen kaudella kohokoh- mutta lehden painaminen maksoi. mään päätoimittajuuteen. tia oli pääministerin tarttuminen it- Työn kuvaan kuului myös ilmoitus- Vuoden 2007 alusta lehden pää- se näppäimistöön. Palaute ei ole tuk- ten myynti. Niiden kalastaminen oli toimittajuuden otti Janne Antikainen. kinut päätoimittajien sähköposteja, suurin stressin aihe: useammankin Myös tämä vaihto kesti tovin. Jenni mutta eniten ovat lämmittäneet ne kerran sitä mietti, että mitä jos rahat Väliniemi siirtyi Samulin aisaparik- viestit, joissa peräänkuulutetaan leh- eivät riitä Kaisa muistelee. Suora- si taittajaksi ja toimittajaksi kevääl- teä, jos se syystä tai toisesta ei ollut viivaisesti otettiin yhteyttä, esimer- lä 2006 ja piti tiukasti kiinni lehden postiluukusta kolahtanut. Kuten lu- kiksi jos jutussa oli Pohjois-Karjalan identiteetistä ja tunnistettavasta il- kijoille myös koko toimituskunnalle maakuntajohtaja, otimme yhteyttä meestä. Vuoden 2007 jälkeen Tuukka paras palkinto on aina ollut valmiin alueen yrityksiin ja kysyimme olisi- Mäkitie on ollut toimituskunnan kan- lehden saaminen käsiin. vatko kiinnostuneita. Onneksi olivat, tavana voimana. Yksi tekijä on pysy- Kaisalle ei ole tulevaisuudelle eri- ja lehti saatiin tehtyä. Myöhemmäs- nyt muuttumattomana: viimeisen au- tyisiä odotuksia, mutta hän toivoo sä vaiheessa TEK on tullut avuliaasti keaman kantaaottavat kuvat on koko lehden jatkuvan ja kehittyvän. Jos mukaan ja stressi rahasta on kadonnut. Muutamia kappaleita on myös lehden historian ajan piirtänyt Sami Tantarimäki. lehteä ei olisi, niin miettii, että miten suuren aukon se yhdistyksen toimin- myyty irtonumeroina. Samulille tuot- Jannen kaudella lehtien määrä taan tekisi, Kaisa aprikoi. Lopuksi ti suurta iloa tieto, että irtonumero vähennettiin kahdesta yhteen nume- päätoimittajat haluavat esittää kiitok- oli mennyt kaupaksi Akateemisessa roon vuodessa. Idea oli tuoda lehden set ja terveiset kaikille lehden innos- Kirjakaupassa. rinnalle ajankohtaisempi sähköinen tajille, tekijöille ja lukijoille. Prosum 10 vuotta 7

8 Esikaupunkien renessanssi Tero Santaoja Esikaupunkien renessanssi on Helsingin kaupunkisuunnittelu viraston vetämä hanke, jossa haetaan uusia eväitä Helsingin laajan esikaupunkivyöhykkeen elävyyden ja vetovoimaisuuden edistämiseen. Esikaupunkialueilla on havaittavissa muutoksia, jotka eivät kaikki ole toivottavia. Näitä ovat muun muassa väestön väheneminen ja ikärakenteen yksipuolistuminen, jotka ovat johtaneet palvelujen kysyntäpohjan heikkenemiseen. Myös rakennuskanta ikääntyy, mikä on johtanut peruskorjaustarpeen kasvuun. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Renessanssityössä edistetään myös kaupunginosien kokoavien puistoalueiden kehittämistä Esikaupunkien renessanssi -hankkeen tavoitteena on yhteyksiä parantamalla ja kaupunkitilaa jäsentämällä edistää esikaupunkialueiden elinvoimaa, asumistasoa ja viihtyisyyttä. Työssä luodaan myös mahdollisuuksia asuntorakentamiseen. Kaupungin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseen tulevaisuudessa eivät riitä rakenteilla olevat uudet projektialueet, vaan myös vanhoilla alueilla tarvitaan merkittävästi uutta rakentamista. Olennaista on pitkän aikavälin täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkasteleminen laajana kokonaisuutena niin strategisena kuin alueellisena kysymyksenä. Esikaupunkialueiden kehittämistyössä paneudutaan myös muihin laadullisiin ja toiminnallisiin asioihin, kuten kaupunkiympäristön parantamiseen erityisesti kävely- ja pyöräily-ympäristössä, kaupunginosapuistojen toiminnalliseen kehittämiseen, katutilojen elävöittämiseen ja uusien pysäköintiratkaisujen löytämiseen. Lisäksi joukkoliikennekaupungin toi- 8 Esikaupunkien renessanssi

9 mintaedellytyksiä parannetaan tukemalla uusien raideyh teyksien toteuttamista. Olennaista on myös elinkeinojen sijoittumismahdollisuuksien parantaminen koko esikaupunkialueella, erityisesti asemanseutujen läheisyydessä. Hanke koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta, yleissuunnitelmasta ja alueellisista kehittämissuunnitelmista. Yleissuunnitelma toimii täydennysrakentamissuunnitelmien ja aluekehittämistyön ohjaavana sateenvarjona. Koko suunnitteluprosessi kokoaa yhteen yleispiirteisen ja alueellisen täydennysrakentamisen suunnittelun sekä edistää eri hallintokuntien välistä yhteistyötä esikaupunkien kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Yleissuunnitelman tavoitteina on suunnata esikaupungin täydennysrakentamista sekä etsiä ratkaisuja etenemiselle ja toteuttamiselle. Yleissuunnitelman laatiminen on jatkuva prosessi, jonka suuntaviivat tarkentuvat muuttuvien tarpeiden ja toimintaympäristön sekä tiiviin sidosryhmäyhteistyön pohjalta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto YLEISSUUNNITELMAN RUNKO Yleissuunnitelman runko esittää esikaupungin kaupunkirakenteen perustan sekä painopistealueet, johon täydennysrakentaminen ja toiminnalliset painotukset nivoutuvat. Tärkeimpiä painopisteitä ovat erityisesti asuntotarjonnan ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen täydennysrakentamisella, kaupunginosapuis tojen kehittäminen, asemanseutujen laajamittainen kehittäminen, poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (JOKERI I / II) Helsingin esikaupunkialue on merkittävä asumisen ja arjen vyöhyke pääkaupunkiseudulla. sekä kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen. Yleissuunnitelmassa on myös muita painopisteitä (mm. kaupunkibulevar dien toteuttamisedellytysten tarkasteleminen), jotka tarkentuvat tarpeiden mukaan työn edetessä. Yleissuunnitelman rungon tärkeänä lähtökohtana on maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutusten painottaminen sekä poikittaisyhteyk sien parantaminen osana verkostoituvaa kaupunkirakennetta. Verkostoituva rakenne parantaa alueiden kes- Esikaupunkien renessanssi 9

10 Helsingin esikaupunkialuetta kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvana verkostokaupunkina. Alueellisen kehittämissuunnitelman viitteellinen prosessi. kinäistä saavutettavuutta, luo puitteet kokonaisuuden optimoinnille ja heikosti saavutettavien alueiden kytkemiselle osaksi yhtenäistä kaupunkirakennetta. Erityisesti Jokerirunkolinjojen maankäytön intensiteetin kasvattaminen sekä asemanseutujen toimintojen ja maankäytön tehostaminen ovat keskeisessä roolissa kehitet täessä verkostoituvaa raideliikenteeseen tukeutuvaa joukkoliikennekaupunkia. Raideperustaisen poikittaisliikenteen parantaminen ja solmupiste linjasto edistävät myös esikaupunkien kehitystä. Kun Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto solmupisteitä syntyy esikaupunkeihin, pisteiden lähialueet voivat ihmisvirtojen keskittymisen ansiosta kehittyä palveluiden ja saavutettavuuden kannalta entistä houkuttelevimmiksi alueiksi. Solmukohteiden kehittäminen esikaupunki alueilla edistää näin myös koko esikaupunkialueen myönteistä kehitystä. ALUEELLISILLA SUUNNI- TELMILLA KOHTI KONKRETIAA Täydennysrakentamissuunnitelmat konkretisoituvat aina aluetasolta käsin. Alueellisia kehittämissuunnitelmia on käynnistetty kiireellistä kehittämistä tarvitsevilla alueilla. Päämääränä on katkaista ajoissa heikentävien kehityssuuntien eteneminen. Alueelliset kehittämissuunnitelmat tuottavat tietoa yleissuunnitelmaan sekä toimivat osaltaan taustatyönä asemakaavojen uudistamiselle. Suunnitelmilla ei aina tähdätä suoraan toteuttamiseen, vaan se edellyttää asemakaavoitusta. Olennaista on herättää alueen toimijat ja asukkaat keskustelemaan kaupunginosansa tulevaisuudesta sekä edistää täydennysja lisärakentamisen kiinnostavuutta kohdistamalla alueelle määrätietoista markkinointia. Täydennys- ja lisärakentamisesta saatavalla kerrosoikeuden arvolla alueen asunto-osakeyhtiöt voivat tukea osin hyvinkin mittavia peruskorjauskustannuksiaan, jos vain uuden rakentamisen myötä syntyvät pysäköinnin kustannukset pystytään pitämään kurissa. Alueellisiin kehittämissuunnitelmiin on sisällytetty lähiajan kehittämistoimenpiteiden tarkastelu, mutta myös pidemmän aikavälin kehittämistarpeiden arviointi. Lähtökohtina suunnitelmissa ovat alueen ominaispiirteet, nähtävissä olevat kehityssuunnat ja olemassa olevan ympäristön laatutekijät sekä palvelukysynnän ja -tarjonnan kehityksen arviointi. Esikaupunkialueilla on usein ongelmana etenkin palvelutarjonnan heikentyminen ja asuntokannan yksipuolisuus. Esimerkiksi mahdollisuudet elinkaariasumiseen omalla asuin alueella ovat usein heikot. Täydennysrakentaminen on keskeisin työkalu asuinalueen asuntokannan ja hallintamuotojakauman monipuolistamiseen sekä ylipäätään alueen 10 Esikaupunkien renessanssi

11 elinvoimaisuuden parantamiseen. Tarpeeksi mittava ja alueen lähtökohdat huomioon ottavat täydennysrakentaminen vaikuttaa julkisten ja kaupallisten palveluiden kysyntään ja parhaimmillaan voidaan puhua palveluiden ylläpitämisestä tai jopa lisäämisestä. Toimivat, riittävät ja oikein sijoittuneet palvelut edistävät merkittävästi asukkaiden arjen sujuvuutta ja ovat tärkeä alueen vetovoimatekijä. Palveluverkon oikealla ja harkitulla mitoituksella on myös laajat, kaupungin talouteen ulottuvat vaikutuksensa. Oikein kohdennetun täydennysrakentamisen avulla alueellisen ikärakenteen vaihtelut voidaan pitää tasaisempina eikä suuria julkisten palveluiden kysynnän ikäriippuvaisia heilahteluja pääse muodostumaan. Tämän vuoksi palvelujen suunnittelu on tärkeää kytkeä entistä kiinteämmin osaksi pitkän aikavälin strategista maankäytön suunnittelua. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto VUOROVAIKUTUS OSANA SUUNNITTELUA Poikittaisten raideratkaisujen toteuttamisedellytyksiä edistetään Jokeri-vyöhykkeiden maankäytön intensiteettiä kasvattamalla. Alueelliset kehittämissuunnitelmat tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden, taloyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelu alkaa aina kyselyllä. Näin saadaan asukkaiden näkemyksiä mahdollisimman laajasti mukaan jo aivan alku metreiltä ja suunnittelijat pystyvät hyödyntämään tietoa kaupunginosan arjesta ja ihmisten kokemuksista osana suunnittelutyötään. Netti pohjainen vuorovaikutus ja renessanssi-hankkeen omat nettisivut ovat keskeinen osa täydennysrakentamisen kehittämistyötä. Internetin kautta on mahdollista kerätä tarkempaa ja laajempaa tietoa alueen kehittämisestä kuin perinteisten asukastilaisuuksien kautta. Nettipohjaisen kehittämisen lisäksi järjestetään myös vuorovaikutustilaisuuksia ja työpajoja asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Tärkeää on markkinoida renessanssia ja yleistä kehitysuskoa alueelle sekä aktivoida keskusteluja paikallisten kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden kanssa tonttikohtaisesta lisärakentamisesta. Esikaupunkien renessanssi 11

12 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto TULEVAT KOHDEALUEET Helsingin maankäytön kehityskuvassa (2/2008) hyväksyttyjen esikaupunkien renessanssialueiden kehittämistä on tähän mennessä tehty kolmella alueella Kannelmäki Lassila Pohjois- Haagassa, Mellunkylässä sekä Keski- Vuosaaressa. Keski-Vuosaaren renessanssityön laatiminen on vielä kesken, mutta kahdella muulla alueella työ on valmistunut ja jatkuu osaltaan asemakaavatasoisena työnä. Alueellisten suunnitelmien laadintaa jatketaan vuonna uusilla kohteilla. Seuraavina käynnistettävinä kohdealueina ovat Oulunkylän (sis. Maunula Patola) sekä Laajasalon alueet. Nämä alueet ovat myös verkostokaupungin kehittämisen näkökulmasta tärkeitä sekä niissä on selkeästi potentiaalia täydennysrakentamiselle. Helsingin esikaupunkialue on merkittävä asumisen ja toimin tojen vyöhyke pääkaupunkiseudulla. Seudun rakenteen laajetessa eri toimintojen painopiste siirtyy entistä laajem malle alueelle, jolloin esikaupungin asemakin muuttuu. Se ei ole enää satelliitti kaupungin reunalla, vaan keskeistä seudullista kehitysaluetta. Esikaupungin eri vuosikymmenillä toteutetut asuntoalueet ovat merkittävä asuntopoliittinen haaste, mutta myös rakennetun ympäristöm- Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto me voimavara, jota tulee määrätietoisesti kehittää. Lähiympäristö, rakennuskanta, kuultu ja koettu identiteetti kaipaavat parantamista ja uudistamista. Täydennysrakentaminen yhdessä kaupunkiympäristön laadullisen ja toiminnallisen kehittämisen Alueellisten kehittämissuunnitelmien, eli renessanssien laatimista jatketaan uusilla kohdealueilla Oulunkylässä ja Laajasalossa. Keski-Vuosaaren työ on käynnistynyt jo vuonna Internet-pohjainen kysely tuottaa tärkeää tietoa vuorovaikutuksen ja suunnittelun tueksi, esimerkkinä Kannelmäki Lassila Pohjois-Haagan kohdealueelta. kanssa tarjoavat tähän haasteelliseen työhön tärkeitä työkaluja. Kirjoittaja toimii yleiskaavasuunnittelijana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa Yleissuunnitteluosastolla. Hän vastaa esikaupunkien renessanssiohjelman yleissuunnitelmien laadinnasta. 12 Esikaupunkien renessanssi

13 Tutkimuksen ja tiedon soveltamisen rajapinnoilla Sampo Ruoppila Akateeminen tutkimus ja julkisen sektorin poliittisluontoisten toimenpiteiden muotoilu ovat kaksi eri maailmaa. Edellinen tuottaa teoreettisesti ladat tuja ja käsitteellisesti tiivistettyjä ku vauksia maailmamme oleellisuuksista ja niiden keskuudessa vallitsevista syy- seuraus -suhteista. Jälkimmäinen operoi poliittisen arvokeskustelun kehyksessä ja pyrkii jäsentämään mihin vaikuttaa, miten ja miksi. Poliittisluontoisia toimenpiteitä muokataan aina jonkinlaisen tietämyksen, väitteiden tai luulojen varassa. Yliopistojen ja kaupunkien yhteistyötä on mahdollisuus kehittää nykyisestä. Tärkeää on tehdä se molempien ehdoilla: hankkeilla, jotka ovat mielenkiintoisia sekä akateemisen tutkimuksen että soveltajien intressien kannalta. Tutkimustietoa välittyy jo soveltajille monin tavoin, joskin hieman sattumanvaraisesti. Akateemisen meritoitumisen kannalta keskeisin määritelmä hyvälle tutkimukselle on sen hyväksyminen julkaistavaksi korkealle arvostetussa kansainvälisessä julkaisusarjassa. Soveltavan tutkimuksen julkaiseminen suomeksi ei juuri edistä akateemisiin työsuhteisiin valituksi tulemista tai rahoituksen saamista tutkimushankkeille. Akateemisen tutkimuksen tuottamisen ja soveltavien tahojen kanssa toimimisen kannalta perusongelmaksi jää, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus on akateemisessa maailmassa meritoitumisen marginaalissa. Artikkeleita kansainvälisiin lehtiin kirjoittavat ja tiedon soveltamisen parissa työskentelevät ovat usein eri ihmisiä. Suuri osa tutkimustiedon soveltajista ei seuraa ulkomaisia tiedejulkaisuja. Soveltajat eivät ylipäätään tiedä minkälaista tutkimusta tehdään tai kuka sitä tekee. Ratkaisuksi on tavattu esittää tietokannan ylläpitoa alan tutkimuksesta. Ajatus on kuolleena syntynyt. Jauhiaisen ja Harvion katsaus suomalaiseen kaupunkitutkimukseen osoitti, että Suomessa ilmestyy uusi kaupunkitutkimus keskimäärin vuoden jokaisena arkipäivänä. 1 Eikä sovel tajien ole syytä rajoittua vain suomalaiseen tutkimukseen. Harvemmin myöskään yksi yksittäinen tutkimus vastaa sovel tajalla mielessä olevaan kysymykseen. Vastaus saattaa löytyä kartoittamalla, luokit- Soveltava tutkimus on meritoitumisen marginaalissa Kuvio 1. Yliopistojen ja muiden organisaatioiden vuorovaikutuksen yhdistelmämalli. Lähde: Lester, R.K. & Sotarauta, M. (2007: 41). Tutkimuksen ja tiedon soveltamisen rajapinnoilla 13

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI YLEISSUUNNITELMAN RUNKO LIITE 1. Esikaupunkien renessanssi, yleissuunnitelman runko ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI Esikaupunkien renessanssin tavoitteena on Helsingin laajan esikaupunkivyöhykkeen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Rakennuksista Renessanssiin paikkatiedot Helsingin kaupunkisuunnittelussa

Rakennuksista Renessanssiin paikkatiedot Helsingin kaupunkisuunnittelussa Rakennuksista Renessanssiin paikkatiedot Helsingin kaupunkisuunnittelussa Jussi Mäkinen, yleiskaavasuunnittelija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto, tutkimustoimisto HSY:n paikkatietoseminaari

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA Kuntien asema muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi sote- ja maakuntauudistusten myötä. Myös Vesannon kunta valmistautuu näihin muutoksiin laatimalla uuden strategian

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Maantieteen opetussuunnitelma 2016 GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi Pienuuden dynamiikka Pieni mittakaava Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos aluetiede Alueiden gravitaatio -seminaari Honka

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimustieto osana tiedolla johtamista kunnissa. Oulun kaupunki strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

Tutkimustieto osana tiedolla johtamista kunnissa. Oulun kaupunki strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist Tutkimustieto osana tiedolla johtamista kunnissa Oulun kaupunki strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist TUTKIMUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN OSANA TIEDOLLA JOHTAMISTA KUNNISSA ajankohtaista Oulussa Tietojohtamisen

Lisätiedot

Innovatiiviset viestintäratkaisut avain metropolibrändin kehittämiseen

Innovatiiviset viestintäratkaisut avain metropolibrändin kehittämiseen Innovatiiviset viestintäratkaisut avain metropolibrändin kehittämiseen Teemat vuonna 2010 Millaisena metropolialue näyttäytyy kansainvälisten opiskelijoiden ja huippujen silmin? Vastaako metropolialueen

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Str at Mar k : Str at e g i n e n Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet Yykaakoo A opettajan oppaan liitteet Kopiointipohjat. Laskemisen tukimateriaali 2 a. Kymppiruudukot 2 b. Pistenapit 3 c. Lukunapit 4 d. Geometriset tasokuviot 5 e. Rahat 6 2. Ruutupohjia 7 a. Ruutupohja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2015-2016 29.10.2014 Copyright Varpu Ylhäinen 2 Lions Clubs International

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot