RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN. Selvittäjä Jussi-Pekka Alasen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan osaliitosta koskeva selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN. Selvittäjä Jussi-Pekka Alasen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan osaliitosta koskeva selvitys"

Transkriptio

1 RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN Selvittäjä Jussi-Pekka Alasen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan osaliitosta koskeva selvitys

2 RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN OSALIITOSTA KOSKEVA SELVITYS 1 JOHDANTO Toimeksianto Selvitystyön organisointi Tietoa on, mutta miten sitä käytetään Selvitystyön luovutus 5 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET: ONKO KUNTAJAON MUUTOKSELLE TARVETTA? Haasteet ja strategiset tavoitteet Helsingin seutu Asumisen tavoitteet ja todellisuus Pysyykö Järvenpää ja Kerava mukana; mistä maata? Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen joukkoliikennettä hyödyntäen Vanhentunut kuntajaotus Vaihtoehtoina yhteistyö ja yhteinen yleiskaavoitus Osana yhteistä kaupunkirakennetta Toimiva yhdyskunta on kokonaisuus Osaliitosten kansalaisvaikutukset Hallittu väestönkasvu vahvistaa kehitystä Muuttoliikkeen vaikutuksista (Järvenpään selvitys) Palvelut eivät heikkene, vaan osin paranevat Elinkeinotoiminnalle tilaa, kaupungeille toimintapohjaa Maapolitiikan painotuksissa eroa 16 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Osaliitos ja KUUMA-kuntien strategiset tavoitteet Yhteiset tavoitteet Yhdyskuntarakenne hallintaan Asuntoja tarvitaan Kulttuuriarvot kunniaan Ristikytö ja Purola ovat osa Järvenpään ja Keravan kaupunkirakennetta 19 4 OSALIITOKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT ESITYKSET Esitykset osaliitoksista Täyttyvätkö kuntajakolain edellytykset kuntajaon muutokselle? Pohjois-Tuusula ja Hyrylä Kerava Nikkilä-alueet 22 5 JATKOTOIMENPITEET 23 6 LOPUKSI 24 LIITTE 1 25 KARTAT RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 2

3 1 JOHDANTO 1.1 Toimeksianto Järvenpään ja Keravan kaupungit päättivät yhdessä käynnistää selvitystyön osakuntaliitosten (käytetään myöhemmin sanaa osaliitos) mahdollisuuksien ja tarpeen arvioimiseksi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan raja-alueilla. Selvitystyö annettiin maaneuvos, varatuomari Jussi-Pekka Alasen tehtäväksi tavoitteena, että työ on valmis elokuun loppuun 2007 mennessä. Selvitystyön toimeksiantona on tuottaa päätöksentekijöille tarpeelliset tiedot, joiden perusteella voidaan päättää onko kuntajaon muutokselle tarvetta Tuusulan kunnan ja toisaalta Järvenpään ja Keravan kaupunkien välillä mitä alueita muutos koskisi ja täyttyisivätkö kuntajakolain mukaiset edellytykset kuntajaon muutokselle täyttyvätkö kuntajaon muutoksen edellytykset erittäin painavina, jos asukasmäärää tai maa-aluetta koskevat rajat ylittyvät sekä mitä vaikutuksia kuntajaon muutoksella on kuntien taloudellisiin suhteisiin? Jos selvityksessä päädytään ehdottamaan kuntajaon muuttamista, selvityksen tekijä laatii siitä ehdotuksen. Mikäli selvityksen edistyessä nousee esiin uusia selvityksen sisältöön ja tavoitteisiin liittyviä näkökohtia, niiden käsittelystä selvityksessä sovitaan ohjausryhmän kanssa. Selvityshanke lähti liikkeelle Järvenpäässä tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta kesällä Järvenpään ja Keravan kaupunginvaltuustot hyväksyivät tammikuussa 2007 pitämissään kokouksissa hankkeen käynnistämisen, jolloin myös Tuusulaa pyydettiin siihen mukaan. Tuusulan kunnanvaltuusto totesi pitämässään kokouksessa, etteivät kuntaliitokset tai kuntajaotuksen muutokset ole Tuusulan osalta tarpeen eivätkä perusteltuja vallitsevissa oloissa. Selvitysmiehen asettaminen ei näin ollen tule kysymykseen. Samassa yhteydessä valtuusto katsoi, että Ristinummen kehittäminen onnistuu Tuusulalta periaatteessa yhtä hyvin kuin joltakin toiseltakin kunnalta. Tuusulan kunnanhallitus oli jo aiemmin antanut kunnanjohtajalle tehtäväksi selvittää Järvenpään ja Keravan kaupunkien valmiudet raja-alueiden yleiskaavoituksen käynnistämiseen kolmen kunnan yhteistyönä sekä Ristinummen (Ristikydön) alueen toteuttamisvaihtoehtojen selvittämiseen aikataulutuksineen. Näihin oli ensin vastattu Järvenpään ja Keravan taholta periaatteellisesti myönteisesti, mutta lopulta päädytty tämän selvityksen käynnistämiseen, mihin Tuusulaa pyydettiin mukaan. Tuusulan kieltäydyttyä Järvenpään ja Keravan kaupunginhallitukset päättivät huhtikuussa 2007, että kaupungit selvityttävät yhdessä kuntarajojen tarkistamisen ja tarpeen kuntajaon muutokselle Keski-Uudenmaan alueella. Kaupunginvaltuustot päättävät selvitystyön valmistuttua mahdollisista osaliitosesityksistä sisäasiainministeriölle (valtiovarainministeriölle) tai muista asian vaatimista toimenpiteistä. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 3

4 1.2 Selvitystyön organisointi Selvityshankkeen johtoryhmä on muodostunut Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksista sekä valtuuston puheenjohtajista. Johtoryhmään on nimetty Keravalta myös KD- valtuustoryhmän edustaja, koska ryhmällä ei ole jäsentä näissä elimissä (nimilista liitteenä). Johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Taurovaara Järvenpäästä. Johtoryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Johtoryhmän jäseniä on informoitu selvityksen kulusta myös kaupunginhallitusten kokousten yhteydessä. Selvittäjä Jussi-Pekka Alasta on kuultu myös molempien kaupunkien valtuusto- ja hallitusseminaareissa. Selvityksen operatiiviseen ohjausryhmään molemmat kaupungit ovat nimenneet neljä jäsentä. Ohjausryhmän puheenjohtajina ovat toimineet kaupunginhallitusten puheenjohtajat Reino Taurovaara Järvenpäästä ja Markku Liimatainen Keravalta sen mukaisesti, millä paikkakunnalla kokous on kulloinkin pidetty. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Järvenpäätä ovat edustaneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Taurovaara, I varapuheenjohtaja Ismo Nöjd ja II varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen sekä jäsen Tomi Passi. Keravan edustajina ovat olleet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Liimatainen, I varapuheenjohtaja Jussi Hautamäki, II varapuheenjohtaja Sirpa Andersson ja jäsen Pertti Syrjälä. Lisäksi ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupunginjohtajat Erkki Kukkonen Järvenpäästä ja Rolf Paqvalin Keravalta. Johtoryhmän sihteereinä ovat toimineet vs. hallintojohtaja Johanna Viita ja hallintojohtaja Aimo Komonen Järvenpäästä. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut kaupunginsihteeri Anne Mäkinen Keravalta. Arvokkaana tukena kehityskuvien arvioinnissa ja analyysissä sekä ratkaisumallien hahmottamisessa ovat olleet Järvenpään kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja Keravan kaavoituspäällikkö Lea Piistari-Niemelä. Heidän avullaan mielikuvat ovat saaneet hahmot, mahdollisuudet mittarit sekä kehitys loogiset linjat. Kiitos koskee myös heidän avustajiaan samoin kuin muuta prosessin aikana tukipalveluita antanutta kaupunkien henkilöstöä. Raportin ulkoasun suhteen olen saanut apua kaupunkien viestinnän ammattilaisilta, kiitos Järvenpään viestintäpäällikkö Anju Asunnalle ja Keravan viestintäpäällikkö Tanja Ruotsille. 1.3 Tietoa on, mutta miten sitä käytetään Hanketta varten ei ole ollut mahdollista eikä tarvettakaan tuottaa uutta tietoaineistoa tai tutkimusmateriaalia. Jo käytettävissä olevat selvitykset, toimintasuunnitelmat ja kehityskuvat sekä niiden taustalla olevat tiedostot, tilastot ja analyysit antavat hyvän kuvan Keski-Uudenmaan asemasta ja kehitysnäkymistä sekä suhteesta koko Helsingin seutuun, jonka kiinteä osa se on. (Keskeiset tietolähteet on kirjattu liitteenä.) Haasteena ei ole tiedon puute, vaan sen hyväksikäyttö. Vaikeutena seudulla ovat ylikunnallinen päätöksenteko ja koordinoimaton poliittinen johtaminen. Yhteistyö Helsingin seudun 14 kunnan kesken on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 4

5 ja saanut organisoidut muodot. Haasteet on tiedostettu ja monista tavoitteista on päästy yksimielisyyteen. Toimeenpaneva päätöksenteko hajautuu kuitenkin yksittäisiin kuntiin, joilla on pitkälle ulottuva veto-oikeus. Konkreettiseen yhteistyöhön tähtäävät selkeät ratkaisut usein vielä onnistuvat. Voimavarojen kokoamista ja uudelleen jakamista koskevia ylikunnallisia rakenteellisia uudistuksia on tältä pohjalta sen sijaan vaikea tehdä. Kuitenkin juuri niillä turvataan seudun kilpailukyky ja elinvoimaisuus sekä palvelutarjonnan perusta. Nämä haasteet koskettavat koko Helsingin seutua ja sen osana niin pääkaupunkiseutua kuin KUUMA -aluetta ja sen ydintä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan aluetta. Yhtenäinen asuin- ja työpaikka-alue on nähtävä kokonaisuutena. Huolenpito ihmisten lähiympäristöstä ja palveluista on kunnan tärkeä tehtävä, mutta siinäkin onnistumisen edellytys on yhteisten voimavarojen käytön tehostaminen. Tästä vastuun kantaa edustuksellinen demokratia, kunnan poliittiset päättäjät. 1.4 Selvitystyön luovutus Selvitystyö ehdotuksineen luovutetaan tänään Järvenpään ja Keravan kaupunginhallitusten asettaman ohjausryhmän puheenjohtajille saatettavaksi työn edellyttämien jatkotoimenpiteiden käynnistämistä varten kaupunginhallitusten valmisteluun ja sieltä edelleen kaupunginvaltuustojen käsittelyyn lopullisten päätösten tekemistä varten. Osaliitosten saattaminen voimaan vuoden 2009 alusta edellyttää, että niitä koskevat esitykset on jätettävä sisäasiainministeriöön (valtiovarainministeriöön) vuoden 2007 loppuun mennessä. Keravalla Jussi-Pekka Alanen selvittäjä RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 5

6 OSALIITOKSEN JOHTORYHMÄ Järvenpään kaupunki Reino Taurovaara puheenjohtaja Ismo Nöjd I varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen II varapuheenjohtaja Jukka Ahomäki jäsen Ilkka Järvinen jäsen ( ) Arto Viitaniemi Ilkka Järvisen varajäsen Sirpa Lauramaa jäsen Tiina Liimatainen jäsen Hannele Olli jäsen Tomi Passi jäsen Helinä Perttu jäsen Pentti Virtanen jäsen Kaarina Wilskman Tapio Bergholm Rauha-Maria Mertjärvi Erkki Kukkonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja Keravan kaupunki Liimatainen Markku Hautamäki Jussi Andersson Sirpa Enovaara Pertti Huhtilainen Eila Karjalainen Anne Nurmi Eero Pesu Sari Syrjälä Pertti Torkkel Merja Vuorinen Anne Lehti Eero Rautsiala Olli Liukkonen Oili Silvander Iiro Paqvalin Rolf puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I vpj valtuuston II vpj KD-valtuustoryhmän puheenjohtaja kaupunginjohtaja RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 6

7 OSALIITOKSEN OHJAUSRYHMÄ Järvenpään kaupunki Reino Taurovaara Ismo Nöjd Elisa Hyytiäinen Tomi Passi Erkki Kukkonen Keravan kaupunki Markku Liimatainen Jussi Hautamäki Sirpa Andersson Pertti Syrjälä Rolf Paqvalin RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 7

8 SELVITTÄJÄN EHDOTUKSET PERUSTELUINEEN 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET: Onko kuntajaon muutokselle tarvetta? 2. Haasteet ja strategiset tavoitteet Helsingin seutu Helsingin seutu, joka muodostuu 14 kunnan yhtenäisestä asuin- ja työpaikka-alueesta, on Suomen ainoa metropolialue, joka pystyy kilpailemaan muiden suurkaupunkialueiden kanssa maailmalla. Sen ydin on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostama miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu. Koko Helsingin seudun kehitys riippuu kuitenkin yhä enemmän alueen kehyskunnista, joissa suhteellinen kasvu on nopeinta. Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat tämän alueen keskuksessa. Seudun elinkelpoisuus ja kilpailukyky ovat koko maankin kannalta kehityksen tärkeä edellytys. Sitä uhkaavat samat väestö- ja ikärakenteesta johtuvat haasteet kuin Suomea kokonaisuudessaankin. Ne painottuvat kuitenkin täällä osin eri lailla alueen erityisluonteesta johtuen. Pelkistetysti ne voi kuvata seuraavasti: kilpailukyky ja elinvoimaisuus sekä kestävä kehitys (kansainvälisyys) osaavan, ammattitaitoisen työvoiman saanti (palveluammatit) asuminen; määrällinen ja laadullinen työvoiman saannin este (hinta, houkuttavuus) yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (Euroopan hajautunein miljoonakaupunki) joukkoliikenteen kehittäminen ja raideliikenteen tehokas hyödyntäminen ympäristönäkökohtien korostaminen (liikenne, vesi, jätteet). Seudulliset haasteet ja tavoitteet painottuvat maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteisiin. Niillä on yhtenäisellä asuin- ja työpaikka-alueella suora vaikutus myös kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen sekä tätä kautta kuntien tulopohjaan ja palvelutarjontaan. Helsingin seudulla asuntojen hinnat ovat % korkeammat kuin maamme muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla. Myös vuokra-asuntojen tarjonta on ollut viime vuosina hiipuvaa. Asuminen on tärkeä työmarkkinoille tulevien nuorten ihmisten ja perheiden asuinpaikan valintaperuste. Tätä korostaa se, että kaksi kolmannesta työvoimasta toimii palveluammateissa. Heille asumisen ja työssäkäynnin kustannuksilla on olennainen merkitys elämisen tasoon. Radan varren kehyskunnat ovat seudun tarvitseman työvoiman houkuttelemisessa keskeisessä asemassa. Täällä asumisen tarjontaa pystytään vielä jossain määrin kontrolloimaan ja hyvät yhteydet pienentävät liikkumisen aikaa. Strategisista tavoitteista vallitsee seudulla pitkälle ulottuva yhteisymmärrys. Samat tavoitteet ja ratkaisumallit toistuvat eri seudullisissa ja alueellisissa suunnitelmissa ja linjauksissa. Tämä koskee niin Uudenmaan liitossa hyväksyttyä maakuntakaavaa ja -suunnitelmaa kuin sen toteutustarkastelua (TARKE) samoin kuin Helsingin seudun neuvottelukunnan MAL-yhteistyötä (maankäyttö, asuminen, liikenne), KUUMA-alueen Kehitys- ja ympäristökuvaa tai Järvenpää Kerava Tuusula-alueen yhteisiä tavoitteita (TRIO-selvitys). RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 8

9 Tosiasiat siis tunnustetaan, mutta niitä tarkastellaan kunnissa tilanteen mukaan kuin kiikarilla, toiset suurentaen ja toiset pienentäen. Asetetut tavoitteet toteutuvat niiltä osin kuin ne ovat kaikkien yhteisen edun mukaisia. Intressien joutuessa vastakkain jokainen pitää kiinni omistaan Asumisen tavoitteet ja todellisuus Asuntoministeri Jan Vapaavuori kokosi elokuun lopulla 2007 Helsingin seudun 14 kunnan ja valtiovarainministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat pohtimaan seudun asunto-ongelmia ja keinoja niiden ratkaisemiseksi. Yhdessä asetettiin työryhmä haasteita purkamaan. Ministeri tähdensi asuntopoliittisten toimenpiteiden merkitystä seudun kilpailukyvyn ja koko maan menestyksen kannalta. Työvoiman saannin turvaamiseksi tämä on kunnille keskeisen tärkeää. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että tarvitaan lisää asuntoja. Konkreettisista keinoista, joilla niitä saadaan, ei puhuttu. Keskustelussa seudun kuntajohto ja valtion edustajat sopivat asunnon vuosituotannosta. Tämä tavoite on ollut jo vuosia laskennallisena lähtökohtana Helsingin seudun kuntien yhteistyön kehittämisessä, mutta tuloksetta. Kysymykseen onko se realistinen?, ministeri vastasi: siitä pitää tehdä realistista. Hän tuntuu olevan tosissaan. Ministeri myös tuntee tilanteen poikkeuksellisen hyvin. Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen kokosi joukon mielipiteet: Valtion ja kuntien arvio tilanteesta on yhteneväinen. Kaikilla on petrattavaa. Ratkaisu on seudullisesti yhtenevä, mutta työkalupakki on eri kunnissa eriävä. Yhteistyön kautta Helsingin seudulle syntyy eheää uutta kaupunkirakennetta. Yhteistyö seudulla onkin parantunut, mikä näkyy vuorovaikutuksen lisääntymisenä. Kuntarajat ylittäviin konkreettisiin ratkaisuihin, kuten asuntotuotantoon, se on kuitenkin toistaiseksi vaikuttanut vähän. Joukkoliikenteessä koettiin pääkaupunkiseudulla tuore takaisku, kun seudun joukkoliikenteen järjestämismallista ei päästy yksimielisyyteen. Liikennesuunnittelun osalta taas, jota YTV koordinoi ja jossa päätökset tehdään keskitetysti, on päästy jo pitkälle. Siellä kehityksen jarruna on raha. Ongelmana on hajautettu päätöksenteko ja yhtenäisen johdon puute. Suomessa on kuntien välillä tuskin koskaan toteutettu laajoja rakenteellisia uudistuksia ilman lainsäädäntöä tai ulkoista uhkaa pelkän yhteistyön pohjalta. Olisiko Helsingin seutu nyt poikkeus? Pysyykö Järvenpää ja Kerava mukana; mistä maata? Helsingin seudun metropolialueen 1,3 miljoonan asukkaan väestö jatkaa kasvuaan. Lisäys painottuu Espoon ohella suhteellisesti eniten kehyskuntiin. Koko seudun kasvuksi on vuoteen 2030 mennessä arvioitu eri vaihtoehdoilla asukasta, mistä KUUMA-alueen osuudeksi lasketaan henkeä. Määrät tuntuvat suurilta, mutta ne eivät poikkea tapahtuneesta kehityksestä. Seudullinen kasvu on ikääntymisestä ja ulkoisista kilpailutekijöistä johtuen väistämätöntä. Yksittäinen seudun kunta ei voi siihen suuresti vaikuttaa. Kunnat voivat kuitenkin omilla toimenpiteillään ohjata väestön sijoittumista ja yhdyskuntien rakennetta sekä liikkumista. Pää- ja oikoradan kehittämisvyöhyke on kaikissa selvityksissä tärkeä strateginen osa muuttuvan Helsingin seudun rakennetta. Alueella on myös merkittävä rooli pyrittäessä turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saanti seudulla ja sen vaatima asuntotarjonta. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 9

10 Järvenpää ja Kerava ovat väestöpohjaan perustuvassa kokoluokassaan maamme pinta-alaltaan pienimmät kaupungit. Yhteinen maapinta-ala on noin 68 km2 (37,6+30,6) ja väkiluku (yli asukasta/km2). Kaupunkien keskusten väli on noin10 km. Rakenteellisesti ne muodostavat pääradan varteen yhtenäisen urbaanin kokonaisuuden, joka sormimaisesti liittyy suoraan pääkaupunkiseutuun. Tai oikeammin tuota kokonaisuutta ei vielä ole. Sen katkaisee kapea 1,5 2,5 km leveä kiilamainen Ristikydön (Ristinummen) alue, joka kuuluu Tuusulan kuntaan. Se on edelleen puhdasta maaseutua, jota keskeiset väylät halkovat. Järvenpään ja Keravan kannalta välttämätön alue ei ole ollut Tuusulan kunnan maankäytön erityiskohteena. Se on selkeä kehityksen jarru. Järvenpään ja Keravan terveen ja kestävän yhdyskuntarakenteen edellytyksenä on, että kaupungeilla on käytettävissään väestön kasvun ja yhdyskuntarakentamisen vaatimat riittävät maareservit. Nyt tärkeitä potentiaalisia kasvumahdollisuuksia jää käyttämättä, kun Tuusulan rakentaminen painottuu muualle. Tällaisena kaupunkien kehitys alkaa hiipua jo seuraavien 5 10 vuoden aikana. KUUMA-kuntien hyväksymässä tuoreessa alueen Kehitys- ja ympäristökuvassa, kuten monessa muussakin suunnitelmassa, korostetaan asuntorakentamisen ohjaamista taajamiin ja niiden kasvualueille erityisesti joukkoliikenteen pääyhteyksiin (raideliikenteeseen) tukeutuen. Tästä on nyt kysymys. Liikkumavaran supistuminen heikentää kummankin kaupungin talouden perustaa ja kehittämismahdollisuuksia. Näiden kautta se heijastuu edelleen myös asukkaiden palveluihin Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen joukkoliikennettä hyödyntäen Välttämättömät valtion joukkoliikenteen tehostamishankkeet edellyttävät, että alueen kunnat vahvistavat myös omilla päätöksillään niiden hyödyntämistä. Valtion taholla ollaan tuskin kiinnostuneita investoimaan rautateiden tai muiden väylien joukkoliikenteeseen ilman, että panostuksille on osoitettavissa myös riittävää käyttöä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia selvityksessä (C ) tähdennetään, että Erityisesti joukkoliikenteen kilpailukyky on riippuvainen siitä, miten Uudellemaalle kohdistuva väestönkasvu sijoittuu alue- ja yhdyskuntarakenteessa ja miten yhdyskunnan toiminnot sijoittuvat asutukseen nähden. Kuntarajat eivät saa tässä olla esteenä. Helsingin seudulla on Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa vireillä tai alkamassa useita laajoja raideliikenteen kehittämishankkeita. Näiden rinnalle nousee pääradan välityskyvyn parantaminen Kerava Riihimäki välillä ja oikoradan hyvin käynnistyneen henkilöliikenteen tehostaminen. Hankkeiden keskinäinen kilpailu rahoituksesta on kova. Keski-Uudeltamaalta odotetaan konkreettisia näyttöjä mm. siitä, että Ristikydön ja Purolan alueet todella toteutuvat. Myös Helsingin seudun yhtenäisen lippujärjestelmän aikaansaaminen on yhteydessä joukkoliikenteen yleiseen kehittymiseen. Näitä kysymyksiä on käsitelty niin valtion ja seudun kuntien yhteistyöneuvotteluissa (Kehyli-PLJ) kuin maakunnallisissa, seudullisissa ja alueellisissa selvityksissä. Linjat ovat olleet kauttaaltaan yhdensuuntaisia, mistä pari esimerkkiä: RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 10

11 Uudenmaan liiton KUUMA-kuntien MAL-suunnitelmassa todetaan mm. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt samalla kun kehyskuntien yhdyskuntarakenne on hajautunut Poikkeuksen kehyskuntien kehityksessä muodostaa pääradan varsi, jossa taajamat on pidetty eheänä ja yhdyskuntarakenne on myös tiivistynyt.. Joukkoliikenteen alueella asuvien osuus taajamaväestöstä on onnistuttu pitämään korkeana. Samaa korostetaan myös KUUMA-parlamentin hyväksymässä tuoreessa Kehitys- ja ympäristökuvassa. Strategisia tavoitteita ovat mm. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, liikenneväylien kapasiteetin ja sujuvuuden turvaaminen, maankäytön tukeutuminen joukkoliikenteen laatukäytävien verkkoon, saavutettavuuden ja toimivuuden varmistaminen sekä raideliikenteen tehokas hyödyntäminen. Ristikydön, Purolan, Haarajoen ja eräiden muidenkin pää- ja oikoradan asemien hyödyntäminen jatkaa pääradan varren kehittämistä ja tukee yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii kunnilta selkeitä poliittisia päätöksiä ja konkreettisia toimenpiteitä Vanhentunut kuntajaotus Ongelmana alueella on kuntajaotus, jonka lähtökohdat ovat toiselta aikakaudelta kuin mitä me nyt elämme. Keravan (1924) ja Järvenpään (1951) kauppalat olivat perustamisaikoinaan pieniä radanvarren taajamia. Niiden maantarve oli vähäistä ja kehitys hidasta. Nyt ne ovat kasvavan metropolialueen tärkeitä kaupunkeja, joilta odotetaan aktiivista kehittämispolitiikkaa. Kuntajaon suomat maankäytön toimintaedellytykset ovat kuitenkin lähtötilanteessaan. Tuusulan ja Järvenpään/Keravan raja kulkee pitkälti rinnan pääradan kanssa ja jakaa alueen taajamia kahteen tai useampaan kuntaan. Ristikydön ohella hyvä esimerkki on Järvenpään luoteisosassa oleva Purolan asema. Se on Järvenpään puolella, mutta vähäinen asutus on Tuusulan alueella. Asema on Järvenpäässä välittömässä yhteydessä merkittävään Jampan/Wärtsilän teollisuusalueeseen ja sen työpaikkaliikenteeseen. Kaupungilla on alueella myös maareservejä. Purolan asemanseutu on esimerkki potentiaalisesta, mutta toteutumatta jääneestä yhdyskuntarakentamisen kohteesta pääradan hyvien yhteyksien varrella. Purola on mukana KUUMA-alueen kehityskuvassa. On kuitenkin vaikea nähdä, miten hankkeen luonteva eteneminen yhdyskuntarakenteen ja maapolitiikan sekä edelleen palvelu- ja muun toiminnan osalta voisi edetä päällekkäisen ja hajautuneen hallinnon sekä ristikkäisten tavoitteiden pohjalta. Alue on sijainniltaan ja yhteyksiltään kiinteä osa toimivaa Järvenpäätä. Haarajoen asemanseudun vaikutusalue ulottuu neljään kuntaan (Järvenpää, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula). Alue on nyt hajanainen ja vaikeasti hallittava. Oikoradan myötä sen merkitys on äkkiä kasvanut. Mäntsälän ohella se on ainoa asema uuden oikoradan varressa, jolla on seudullisesti selkeät kehittymisedellytykset. Rakenteellisesti asutus tukeutuu Järvenpäähän. Alueen hyödyntäminen vaatii nopeata selvittämistä ja voimavarojen kokoamista. Hyrylä Kerava Nikkilä-akselin merkitys kasvaa. Se edellyttää Tuusulan, Keravan ja Sipoon välillä tiivistä yhteistyötä ja ennakkoluulottomuutta päätöksenteossa. Hyrylän ja Keravan väliin jäävä Myrtinoja on molempien keskusten vaikutuspiirissä. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 11

12 Talma on Sipoon äärialuetta Keravan kyljessä. Sipoon eteläosien ratkaisut lisäävät Sipoon kiinnostusta Kerava Nikkilä-vyöhykkeellä. Kehitys ei ole ollut suunnitelmallista. Hankkeita on eri muodoissa ollut vireillä myös Pohjois- Tuusulassa. Jokelan ja Kellokosken tarkasteleminen edellyttää kuitenkin jo laajempaa hankekokonaisuutta kuin mihin tämä toimeksianto antaa mahdollisuuden. Keravan taholta on myös pidetty tärkeänä, että Keravan seurakunnan hautausmaa, joka on Tuusulan puolella kuntien rajaa, liitetään tässä yhteydessä Keravaan. Liitoksen toteuttaminen vaatisi puuttumista siinä määrin suureen Tuusulan kunnan alueeseen, ettei sitä ole mahdollista yhdistää nyt esillä oleviin osaliitoksiin. Laajempia ratkaisuja haettaessa se on mukana keskustelussa. Kuntajaotuksen ongelmat on nyt tunnustettu myös lainsäädännössä. Periaatteet on kirjattu alkuvuodesta voimaan tulleessa kunta- ja palvelurakennetta koskevassa puitelaissa. Sen 1 :ssä todetaan mm., että Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Samalla korostetaan, että palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Lain 4 :ssä todetaan vielä, että Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksissa noudatetaan kuntajakolakia, johon palataan tuonnempana. Kaikki nämä säännökset yhdessä kuitenkin tukevat ajattelua Ristikydön (Ristinummen) ja Purolan alueiden kuntajaotuksen eheyttämisestä. Myös asenteet kunnissa ovat muuttumassa. Siitä kertovat lisääntyneet kuntajaon muuttamista koskevat esitykset ja vireillä olevat selvityshankkeet. Samaa ilmensi myös runsaan vuoden takainen perusteellinen TRIO-selvitys Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kuntarakenteesta ja päätöksenteosta. Kunnallishallinnon kulttuurierot ja sisäänpäin kääntyvä työskentelytapa eivät vielä antaneet mahdollisuutta huomispäivän ratkaisuihin, mutta vaihtoehtojen vähäisyys kyllä tiedostetaan. Kokemusperäisestikin osaliitokset ovat kaupunkiseuduilla olleet mieluummin sääntö kuin poikkeus. Tälläkin alueella siitä kertovat mm. Korsoa ja Jokelaa koskevat ratkaisut. 2.2 Vaihtoehtoina yhteistyö ja yhteinen yleiskaavoitus Osana yhteistä kaupunkirakennetta Tuusulan kunnan aloite yhteisestä raja-alueiden yleiskaavan laatimisesta on lähtökohdiltaan perusteltu. Se olisi voinut edistää osapuolten keskinäistä vuorovaikutusta ja koota yhteen erillisiä tavoitteita. Samalla se olisi saattanut parantaa rajat ylittävää palveluiden käyttöä ja edistää liikenneratkaisuja. Yhteinen tieto on arvokasta ja sitä on kertynyt jo nyt runsaasti. Ongelmat eivät olekaan tiedonpuutteessa ja tavoitteissa, vaan ratkaisujen tekemisessä yhteisessä tahdossa. Siitä on ollut puutetta. Ristikydön (Ristinummen) kohdalla kysymys on uuden toiminnallisen yhdyskunnan rakentamisesta, joka liittyy kiinteästi Järvenpään ja Keravan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Yhdyskunnan ytimenä on asema, josta on sujuvat henkilöliikenteen yhteydet. Tavoitteena on aseman ympärille toteutuva tiivis, mutta samalla RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 12

13 ihmisläheinen ja laadukas yhdyskunta, joka tarjoaa lähipalvelut ja virkistäytymisen mahdollisuudet asukkailleen. Erityispalveluissa alue tukeutuu Järvenpään ja Keravan keskuksiin. Väkilukutavoite voi enimmillään nousta aina asukkaaseen. Tällainen yhdyskunta on kokonaisuus, jota tulee myös kehittää sellaisena. Nyt alue muodostuu kolmesta kunnasta. Potentiaalinen aseman paikka olisi lähellä pääradan ja oikoradan yhdistymistä Tuusulan alueella. Toteutettuna yhdyskunta on kiinni niin Järvenpään kuin Keravankin kaupunkirakenteessa. Tuusulan keskuksen Hyrylän ja Ristikydön alueen väliltä puuttuu luonteva liikenteellinen ja toiminnallinen yhteys. Ajatus, että Järvenpään ja Keravan välissä olevan Ristikydön (Ristinummen) aluekokonaisuuden kehittäminen voisi onnistua Tuusulan kunnalta yhtä hyvin kuin kaupungeilta, joihin se välittömästi liittyy ja alueen tuleva asutus tukeutuu, on vailla pohjaa. Se kuvaa kunnallista asennetta, jossa pidetään kiinni vanhasta, vaikka kaikki tosiasiat puhuisivat muutoksen puolesta. Sama koskee myös Purolaa, joka on irrallaan Tuusulan rakenteesta Järvenpään kyljessä aseman vieressä. Siihenkin sopivat eri suunnitelmissa esitetyt tavoitteet kunta- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, raideliikenteen hyödyntämisestä sekä kuntajakolain 3 :n yleisistä edellytyksistä. Keravaa ja Järvenpäätä perustettaessa Tuusulan kunnasta erotettiin radan varren taajamat kehittämään itse näitä alueita. Nyt on kysymys uusissa olosuhteissa suorasta jatkosta näille päätöksille Toimiva yhdyskunta on kokonaisuus Toimiva yhdyskunta on ihmisten elinympäristö, johon kuuluu asumisen rinnalla palvelut, liikkuminen, vapaa-aika, luonnonympäristö ja vuorovaikutus. Yhdyskunnan rakentuminen on pitkäaikainen projekti. Sen avainsana on kokonaisuuden hallinta ja suurin uhka ajatuskatko prosessiketjussa. Pilkotuissa prosesseissa se on mieluumminkin sääntö kuin poikkeus. Onnistuminen vaatii tehokasta projektin johtamista. Tähän ei päästä yhteistyöllä, jossa ratkaisut on jatkuvasti haettava usealta taholta ja sovitettava päällekkäiseen hallintoon. Hyviä esimerkkejä saa hakea turhaan. Tässä ei ole kysymys kuntien keskinäisestä paremmuudesta, vaan asioiden luontevasta hoitamisesta osana kokonaisuutta. Jos aiemmat ratkaisut ovat tulevan kehityksen esteenä, niitä on voitava tarkistaa. Rajat eivät ole itsehallinnon pyhä asia, vaan niiden sisällä tapahtuva toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Parhaiten yhteistyö onnistuu, kun se perustuu yhteiseen päätöksentekoon. Yhden kunnan hallinnossa edellytykset toteutuvat itsestään. Kahdeltakin kunnalta se vaatii tiukat tavoitteet ja yhteisen tahdon pitää niistä kiinni. Tähän ovat Järvenpää ja Kerava selvitystyössä sitoutuneet. Kuntien määrän kasvaessa myös tavoite loittonee. Ihmisläheinen ja kustannuksiltaan kohtuullinen asuminen on Helsingin seudun suuri haaste. Kuntien vapaaehtoinen neuvotteluyhteistyö on käynnistynyt hyvässä hengessä. Konkreettiset yhteiset suunnitelmat ja niiden toteuttaminen ovat kuitenkin vielä kaukana. Järvenpää, Kerava ja Tuusula muodostavat tässä tarkastelussa seudun tärkeän avainalueen, jossa paineet kasvavat. Kunnat eivät voi odottaa vuosia yhteisiä linjauksia. Niiden on käynnistettävä omat ratkaisunsa viivytyksettä, mutta kokonaisuus muistaen. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 13

14 2.3 Osaliitosten kansalaisvaikutukset Hallittu väestönkasvu vahvistaa kehitystä Kuntien itsehallinnon perimmäinen tarkoitus on edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueen kestävää kehitystä (KuntaL 1.). Samaan tähtäävät myös kuntajakolain 3 :n kuntajaon muutoksen yleiset edellytykset; edistää palveluja alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Nyt puheena olevien osaliitosten piirissä on Tuusulan väestöpohjasta noin 2 % (n henkeä). Tällaisenaan niillä ei ole kovin suurta välitöntä vaikutusta yhtäältä Tuusulan eikä myöskään Järvenpään ja Keravan palvelurakenteeseen tai tulopohjaan. Ristikydön (Ristinummen) alueesta osa on asutukseltaan vanhaa Tuusulaa, jolloin liitoksella kyllä saattaa olla tunnearvoa. Muutokset tähtäävätkin ensi sijassa vastaamaan niihin haasteisiin, joita Helsingin seudun kasvu ja kaupunkien elinkelpoisuuden turvaaminen edellyttävät. Tällöin myös olemassa olevan väestön tarpeet ja odotukset on otettava huomioon. Yleinen kysymys, jonka asukkaat esittävät, on: Miksi kaupungin pitää kasvaa, eikö tämä ole hyvä tällaisenakin? Syitä on useampiakin. Ensinnäkin ikääntymisen myötä eläkkeelle siirtyvien määrä jatkuvasti kasvaa. Heidän tilalleen tarvitaan työmarkkinoille uusia tekijöitä. Samanaikaisesti keskimääräinen elinikä nousee ja eläkkeellä olo aika pitenee, mikä tarkoittaa eläkeläisten suhteellisen osuuden kasvua. Työllisen työvoiman määrän pysyessä ennallaan kokonaisväkiluku lisääntyy. Toiseksi Helsingin seudun kasvaessa Keski-Uudellemaallekin muuttaa väkeä siitä riippumatta halutaanko sitä tai ei. Osa työskentelee tällä alueella, osa ehkä käy muualla seudulla töissä. Kaikki he maksavat veronsa tänne. Järvenpäällä ja Keravalla samoin kuin muillakin seudun kunnilla on mahdollista ja tärkeää ottaa nämä ihmiset vastaan, sillä he ovat välttämätön edellytys seudun toimintojen (myös palveluiden) käynnissä pitämiselle. Suunnitelmallisesti toteutettuna se hyödyttää kaikkia täällä asuvia. Jos tilanne saa kehittyä hallitsemattomasti, ongelmat voivat kasaantua. Koko Helsingin seudun väestön kasvupaineeksi arvioidaan vuoteen 2030 mennessä 1 1,5 % vuodessa. KUUMA-kunnissa (ei tosin välttämättä Järvenpäässä ja Keravalla) luku on ehkä 0,5 % korkeampi. Tällaiseen kasvuun pystytään sopeutumaan, kun siihen varaudutaan ennakolta. Järvenpään ja Keravan osalta tähän tarvitaan lisää rakennusmaata ja liikkumatilaa Muuttoliikkeen vaikutuksista (Järvenpään selvitys) Erikoistutkija Markku Lankinen teki viime talvena Järvenpään kaupungille perusteellisen selvityksen väestönkehityksen ja muuttoliikkeen vaikutuksista Järvenpään palveluihin ja talouteen (Muuttoliike ja kunnan talous: Järvenpää). Vaikka kaupungit ovatkin joiltain osin erilaisia, voidaan johtopäätöksiä pitkälle soveltaa myös Keravan olosuhteisiin. Menemättä tässä selvityksen yksityiskohtiin, sen johtopäätöksistä voi todeta seuraavaa: RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 14

15 - hallittu muuttoliike ei heikennä kaupungin olemassa olevia kehittymismahdollisuuksia, vaan pitemmällä aikavälillä vahvistaa niitä, - kassavirtakehitys voi aluksi olla negatiivista, mutta kääntyy myöhemmin positiiviseksi, - oletettu 1 1,5 %:n kasvu on hallittavissa ja - positiivinen vaikutus kunnan veropohjaan vahvistuu myöhempinä vuosina. Asuntotuotannon määrän osalta Lankinen toteaa, että se ei korreloi suoraan tulomuuttajien määrään. Valtaosa tulijoista sijoittuu yleensä vanhaan kantaan. Myös lapsiperheiden pyrkimykset parantaa asumistaan matalan korkotason jaksolla vaikuttavat kokonaiskuvaan, jossa suurehkokaan asuntotuotanto ei ole johtanut väestönlisäykseen viime vuosina. Tämä jakso jää todennäköisesti syrjään, jolloin asuntotuotanto ja muuttoliikkeen tulos jälleen lähenevät toisiaan. Keski-Uudenmaan alueella vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä on muuttoliikkeestä johtuen keskimääräistä korkeampi. Ikääntyminen etenee kuitenkin samassa tahdissa kuin muuallakin, joskin hieman viiveellä. Syntyvyys pysyy suurena. Työikäisen väestön määrä on jatkossakin korkea. Muuttoliike tasaa myös alueiden sisäisiä väestön rakenteen muutoksia ja palveluiden kysyntää Palvelut eivät heikkene, vaan monin osin paranevat Järvenpään ja Keravan palvelurakenteet kehittyvät uuden rakentamisen ja väestön kasvun myötä nykyiseen tapaan. Osaliitos ja alueiden rakentaminen eivät vaikuta toisten alueiden sosiaali-, koulu- ja muihin lähipalveluihin. Näissä palvelukriteerit kytkeytyvät kyseisen alueen väestörakenteeseen ja omiin tarpeisiin. Vain reaalimuutokset otetaan palvelukehityksessä huomioon. Eli jos Saviossa tai Haarajoella kysytään, mitä Ristikytö tai Purola vaikuttavat heidän palveluihinsa, vastaus on ei mitään. Liikenteen osalta osaliitosten toivotaan tuovan parannusta. Purolan aseman toiminnan tehostumisen odotetaan parantavan alueen ympäristön yhteyksiä ja työmatkaliikennettä. Ristikydön asema palvelee ennen muuta uutta rakennettavaa aluetta, mutta samalla myös siihen liittyvää jo olevaa asutusta kummassakin kaupungissa. Pää- ja oikoradan henkilöliikenteen tehostaminen on välttämätöntä, mikä vaatii myös lisäinvestointeja. Niistä keskustellaan valtion kanssa. Kaupunkien omat aktiiviset kehittämistoimet edesauttavat myös näitä hankkeita Elinkeinotoiminnalle tilaa, kaupungeille toimintapohjaa Uudet alueet oikoradan ja Lahden väylän tuntumassa parantavat elinkeinotoiminnan tilantarvetta ja toimintaedellytyksiä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Sisäisten poikittaisten liikenneyhteyksien odotetaan myös selvästi paranevan kaupunkirakenteen eheytyessä. Kaikki tämä luo uutta tilaa molempien kaupunkien kehittämismahdollisuuksille ja työllisyysasteen nostamiselle, mikä myös vahvistaa kuntien tulopohjaa. Ellei mitään tehdä, merkittävä osa positiivisesta kehittämispanostuksesta valuu muualle. Vahva talous on kansalaisten hyvinvoinnin perusta myös jatkossa ja tae toimiville palveluille. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 15

16 2.4 Maapolitiikan painotuksissa eroa Maa- ja kaavoituspolitiikka ovat osa-alueita, joissa näiden kolmen kunnan toimintaperiaatteissa on ollut eroja. Tämä näkyy mm. KUUMA-kuntien Asuntopoliittinen ohjelma julkaisuun sisältyvästä maanhankintaa, maan kehittämistä ja maan käyttöä koskevasta kuntien vertailutaulukosta. Järvenpää ja Kerava pitävät tiukasti kiinni kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen toteuttamisperiaatteista. Maa- ja kaavoituspolitiikka on aktiivista ja kuntajohtoista. Järvenpäässä on parhaillaankin käynnissä myös lunastusmenettely. Raakamaan hankinnalla ja kaavoituksella sekä näihin liittyvällä luovutusmenettelyllä pyritään asuntotarjonnan tyydyttämisen lisäksi varmistamaan myös yhdyskuntien toimintaja palvelurakenteiden toteuttamiskustannusten kattaminen. Normaali veropohja ei tähän yksin riitä kunnallistalouden kiristyessä. Myös Tuusulassa pyritään vapaaehtoisella maanhankinnalla ohjaamaan kunnan yhdyskuntarakenteen kehitystä. Yksittäisten maanomistajien rooli ja merkitys maaja kaavoituspolitiikassa on aiemmin ollut suurempi kuin naapurikaupungeissa. Nyttemmin erot ovat vähentyneet. Varuskunta-alue toi huomattavan lisäyksen Tuusulan maareserviin. Hajarakentamisen osuus on edelleen merkittävää. Järjestelmä ei tue samassa määrin perusrakenteiden kustannusten kattamista kuin kaupunkien maapolitiikka. Ehkä merkittävin ero Järvenpään ja Keravan sekä toisaalta Tuusulan maankäytössä ja maapolitiikassa on siinä, että Tuusulalla on pinta-alastaan johtuen enemmän liikkumatilaa kuin ahtaan alueen kaupungeilla. Tuusulan perinteinen maaseutuasutus on ollut hajanaista, mikä näkyy myös uudisrakentamisessa. Tuusulalla on kehitettävänään Hyrylän mittavan hankkeen lisäksi Jokelan ja Kellokosken taajamat. Näissä olosuhteissa on vaikea ymmärtää Tuusulan uusherätteistä halukkuutta Ristikydön ja Purolan rakentamiseen muulla kuin pyrkimykselle rajata Järvenpään ja Keravan luonnollista kasvua. Uudenmaan liiton maakuntakaavan strategisissa tavoitteissa asian ydin on kuvattu selkeästi: Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa tonttitarjontaan kaavoittamalla uutta rakennusoikeutta, mikä kuitenkin yksittäistapauksissa hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tärkeämpää onkin tehostaa kaavoitetun rakennusmaan käyttöönottoa lainsäädännön mahdollistamilla keinoilla. Kehyskuntien tulee omalta osaltaan pyrkiä edelleen tiivistämään rakennettaan. Jotta omakotitalojen rakentamista saadaan hillittyä kaava-alueiden ulkopuolella, kuntien tulee tarjota asuntotoiveita vastaavia tontteja kaava-alueilla. Samalla myös korostetaan valtion merkitystä tonttitarjonnan lisäämisessä ja hintatason hillitsemisessä. Hajautuneen kunta- ja yhdyskuntarakenteen olosuhteissa yhteisten tavoitteiden toteutuminen on ollut vaikeaa. KUUMA-kuntien Kehitys- ja ympäristökuva selvityksessä tähän on kiinnitetty huomiota. Hyväksyttyihin suosituksiin sisältyy selkeä lupaus: Kuuma-komissio valmistelee esityksen maapoliittisen yhteistoiminnan organisoinnista ja menettelyjen vakinaistamisesta. Hyvä ja tarpeellinen hanke, mutta vaatii aikansa. Sen rinnalla tulee viedä eteenpäin konkreettisia ratkaisuja, joilla keskeisiin ongelmiin päästään käsiksi ilman viivettä. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 16

17 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Osaliitos ja KUUMA-kuntien strategiset tavoitteet KUUMA-parlamentti hyväksyi keväällä 2007 KUUMA-kuntien yhteisen kehitys- ja ympäristökuvan sekä siihen liittyvät strategiset tavoitteet. Niitä laadittaessa on otettu huomioon Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyön puitteissa sovitut periaatteet samoin kuin maakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman strategiat. Joukkoon kuuluvat myös ne asuntopolitiikkaan ja liikenteeseen liittyvät ohjelmat ja tavoitteet, jotka syventävät osa-alueillaan näitä suunnitelmia. Osaliitoshanketta peilataan näitä yhteisiä strategisia tavoitteita vasten. Painopiste on yhteistyötä ja kuntarakennetta koskevissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kysymyksissä. Pohjana ovat KUUMA- kuntien kehitys- ja ympäristökuvan kannanotot Yhteiset tavoitteet KUUMA- kuntien lähtökohtana on luoda yhteinen näkemys tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Pyrkimyksenä on mm. löytää ne yhteiset asiat, joihin kunnat voivat sitoutua varautua Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyöhön varautua uusiin yhteistyömuotoihin ja kuntaliitoksiin. Tavoitevuotena Kehitys- ja ympäristökuvassa on Kannanotto korostaa, ettei yksittäinen kunta voi toimia vain omista lähtökohdistaan, vaan sen on otettava huomioon myös koko seudun ja oman alueensa etu. Nämä asiat eivät ole ristiriidassa keskenään, sillä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa voimavarojen kokoaminen tähtää sekä yhteisen että oman elämisen tason parantamiseen. Olennaista on hakea ratkaisu tulevaisuudesta eikä menneestä. Järvenpää, Kerava ja Tuusula muodostavat Helsingin seudulla ja KUUMA-alueella oman kolmikantaisen kohtalonyhteyden, jossa kuntarajat eivät saisi olla yhteisen hyvän esteenä. Osaliitokset eivät suuntaudu Tuusulaa vastaan, vaan tähtäävät alueen vanhentuneiden toimintaedellytysten tervehdyttämiseen. Ne tukevat hyvin KUU- MA-yhteistyön tavoitteita nostaa alueen työpaikkaomavaraisuutta tarjota laadukkaita ja viihtyisiä asumisvaihtoehtoja ja luoda alueelle vahva omaleimainen rooli Helsingin seudulla. Keski-Uusimaa tarvitsee vetovoimaista keskusaluetta ja roolinsa vahvistamista kilpailun kiristyessä Yhdyskuntarakenne hallintaan KUUMA-alueelle on hyväksytty selkeät yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet: yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen haja-asutusrakentamisen hallinta ja ohjaaminen kyliin asuntorakentamisen ohjaaminen taajamiin ja niiden kasvualueille erityisesti joukkoliikenteen pääyhteyksiin tukeutuen RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 17

18 työpaikkarakentamisen ohjaaminen keskuksiin sekä liikenteen käytäville ja solmukohtiin hyvä palvelusaavutettavuus liikenneväylien kapasiteetin turvaaminen; ratayhteyksien merkitys kasvaa maankäytön tukeutuminen joukkoliikenteen laatukäytävien verkkoon ja nykyisen keskusverkon säilyttäminen ja olemassa olevien pääkeskusten aseman kehittäminen ja lähipalvelukeskusten tukeminen. Ristikydön ja Purolan kokoaminen osaksi Järvenpään ja Keravan yhtenäistä kaupunkialuetta tukee käytännössä jokaista edellä asetettua tavoitetta. Ristiriita syntyy vain siitä, että Tuusula on halukas itse toteuttamaan hankkeet, vaikka ne eivät ole olleet sen perinteisessä kehittämisohjelmassa eikä kunnalla ole mahdollisuutta sellaiseen yhdyskuntarakenteen kokoamiseen ja alueen hyödyntämiseen, josta yhteisissä tavoitteissa puhutaan. Paras ratkaisu varmasti olisi, jos kuntarajat voitaisiin poistaa alueelta kokonaan. Siihen ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa valmiutta. Jos osaratkaisujakaan ei hyväksytä, kaupunkirakenteen kehitys taantuu. Se ei ole tavoitteiden mukaista Asuntoja tarvitaan Asumisesta on tullut Helsingin seudun kehityksen kynnyskysymys. Asuntojen hinnat ja asumisen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, ei ainoastaan pääkaupunkiseudulla vaan myös kehysalueilla. Orastavasta työvoimapulasta on puhuttu pitkään. Nyt se on monilla aloilla todellisuutta ja tilanne vain vaikeutuu. Tuoreet kannanotot vahvistavat Helsingin seudun asuntorakentamisen tarpeeksi edelleen asuntoa vuodessa. Tästä tavoitteesta on jääty vuosittain useampia tuhansia asuntoja. Tuotantotavoitteet eivät lupaa nopeaa parannusta, vaikka ministeri sitä patistaakin. Seudulla on kuitenkin käynnistymässä huomattava määrä suuria rakentamishankkeita, joiden toivotaan kohtuullisessa ajassa tuovan tilanteeseen helpotusta. Pelkkä määrällinen tuotantokaan ei yksin auta, sillä uudisrakentamisen ja tonttimaan kustannukset (hinnoittelu) ovat nousseet niin korkealle, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta jää alhaiseksi. Vuokra-asuntojen myyminen omistusasunnoiksi ja sosiaalisen asuntotuotannon loppuminen vain vaikeuttavat tilannetta. Pääkaupunkiseudun perinne on korostanut vain sen omaa asumisen politiikkaa. Vasta aivan viime aikoina on Helsingin seudun yhteistyössä päästy käsiksi myös koko seudun yhteisten asumista ja rakentamista koskevien tavoitteiden kokoamiseen. Aika näyttää miten siinä onnistutaan. Pää- ja oikoradan kehittämisvyöhyke on yksi seudun strategisista asuntorakentamisen alueista. Osaliitosten pohjalta kaavailtu potentiaalinen asukasmäärä saattaisi Ristikydön ja Purolan alueilla nousta noin henkilöön. Rakentaminen voisi parhaimmillaan alkaa ensi vuosikymmenen puolella. Oikein toteutettuna se keventäisi sitä asunnon tarvetta, joka työvoiman turvaamiseksi on välttämätöntä Kulttuuriarvot kunniaan Ristikydön ja Purolan alueet ovat vielä perinteistä maaseutua. Niiden rakentamisessa tulee painottaa tulevaisuuden tarpeita. KUUMA-tavoitteissa puhutaan laatuasu- RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 18

19 misen projektista. Sillä tarkoitetaan laadukasta asumista, pilottihankkeiden käynnistämistä ja koordinointia sekä asumisen vaihtoehtojen lisäämistä KUUMA-alueella. Tämä sopii hyvin siihen ajatteluun, josta osaliitosalueiden toteuttamisessa on puhuttu. Järvenpäässä avattiin juuri Lepolan alueen arkkitehtikilpailun tulokset. Vastaavasti myös näillä uusilla alueilla on pyrittävä asukasystävälliseen hyvään asumisen ja viihtyisän, ympäristöön soveltuvan yhdyskunnan luomiseen. Tuusulanjärven ympäristö on Suomen olosuhteissa poikkeuksellista kulttuurialuetta ja sellaisena se säilyy tulevaisuudessakin Ristikytö ja Purola ovat osa Järvenpään ja Keravan kaupunkirakennetta Päärata/oikorata on yksi Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen tärkeimmistä kokoajaväylistä. Sen varteen on syntynyt useita merkittäviä kaupunkikeskittymiä. Keski-Uudellamaalla pääradan hyväksikäyttö on kuitenkin ollut osin myös tehotonta. Useat edellytyksiä omaavat taajama-alueet ovat toteutuneet vain osittain tai jääneet kokonaan kehittymättä, vaikka ne olisivat voineet täydentää Helsingin seudun vajaata asuntotarjontaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Syitä on monia. Ensinnäkin Helsingin seudun kasvu on vasta viime vuosikymmenenä vahvistunut laaja-alaisesti kehyskunnissa. Järvenpää ja Kerava pystyivät pitkään kanavoimaan radan varren kasvun pääosan kaupunkeihinsa. Tuusula ja Nurmijärvi vetivät puoleensa pientaloasujia. Tuusulalla ei ollut tarvetta Jokelaa lukuun ottamatta kehittää radanvarren seutuja. Nykyisin Helsingin seudun kasvun paineet kohdistuvat tälle alueelle. Järvenpää ja Kerava tarvitsevat kehittyäkseen uusia alueita, jotka nyt ovat Tuusulassa ja osittain muissakin lähikunnissa. Nuo alueet eivät ole olleet Tuusulan kehitykselle tärkeitä, liittyväthän ne kiinteästi Järvenpään ja Keravan kaupunkirakenteeseen. Niiden arvo ja merkitys on kasvanut. Toinen kehitykseen vaikuttava tekijä on siinä, että kuntajaotus on jakanut radanvarren pienet taajamat niin, ettei niiden ympärille ole voinut syntyä tervettä, toimivaa yhdyskuntarakennetta. Hankalin on tilanne Järvenpään ja Keravan välissä. Ristikydön (Ristinummen) kapea kiila erottaa muutoin yhtenäisen urbaanin kokonaisuuden. Se estää radan ja sen varren asutuksen tehokkaan hyödyntämisen. Sama koskee Järvenpään luoteiskulmassa Tuusulan rajalla olevaa Purolan aseman aluetta. Se liittyy kiinteästi Järvenpään kaupunkiin ja sen merkittävään työpaikkaalueeseen. Purola olisi luonteva alue pääradan taajamaketjussa Järvenpään yhteydessä. Tuusulan puoleisella osalla aluetta asutus on vähäistä. Tuusula on esittänyt, että osaliitoksen sijaan kunnan ja kaupunkien raja-alueita kartoitetaan yhteisen yleiskaavoituksen pohjalta. Tuusulan valtuusto on myös tähdentänyt, että se pystyy itsekin huolehtimaan Ristinummen kaavoituksesta. Kuten selvityksen perusteluissa on todettu Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kaikenpuolinen yhteistyö on lähtökohdiltaan perusteltua ja tärkeää. Näihin osaliitoshankkeisiin liittyvä yhdyskuntarakentaminen on kuitenkin niin kuntakeskeistä, ettei se voi onnistua hajautetulla päätöksenteolla, hallinnolla ja toteutuksella. Alueet on saatava saman kokonaisuuden piiriin omina hankkeina, joita johdetaan ja ohjataan keskitetysti. Alueet liittyvät jo olevaan kaupunkirakenteeseen, jonka puitteissa myös niiden palveluiden järjestämisen ja kehittämisen on tapahduttava. Vain osaliitos voi ratkaista tämän solmukohdan. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 19

20 4 OSALIITOKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT ESITYKSET 4.1 Esitykset osaliitoksista Radan varren taajamien hyödyntäminen ja yhdyskuntarakenteen kokoaminen vaativat alueen vanhentuneen kuntajaotuksen tarkistamista siten, että toteutettavat hankkeet saadaan sen kaupungin päätöksenteon alaisuuteen, johon ne rakenteellisesti kuuluvat. Kaavaillusta Ristikydön alueesta kuuluu nyt pohjoisosa Järvenpäähän ja eteläosa Keravaan sekä väliin jäävä kiilamainen alue Tuusulaan. Osaliitokseen esitettävä alue Tuusulan kunnasta on 8,6 km2. Aluetta ei näytä olevan mahdollista liittää kokonaisena joko Järvenpäähän tai Keravaan. Esityksessä Järvenpäähän tuleva liitteenä olevalta kartalta tarkemmin ilmenevä osa on pinta-alaltaan noin 3,4 km 2 ja Keravaan liitettävä osa noin 5,2 km2. Kaupungit ovat ilmoittaneet olevansa valmiita toteuttamaan hankkeen koottuna projektina, jolla on yhteiset tavoitteet ja yhteinen toteuttamisohjelma sekä selkeä keskinäinen vastuunjako ja projektin johto. Tuusulasta Järvenpäähän liitettäväksi esitettävä osa Purolaa on pinta- alaltaan 6,3 km2. Alue liittyy välittömästi Järvenpään kaupunkirakenteeseen. Kaupunki vastaa alueen kehittämisestä ja toteutuksesta. Alueen noin 300 hengen väestö käyttää jo nyt yleisesti kaupungin puolella olevia palveluja. Selvittäjän esitys: 1). Järvenpään ja Keravan välissä oleva noin 8,6 km2:n suuruinen liitteenä olevalta kartalta tarkemmin ilmenevä osa Tuusulan kuntaan kuuluvaa Ristikydön (Ristinummen) aluetta liitetään Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin. Alueella asuu noin 350 henkilöä. Alue jakautuu kaupunkien kesken sen mukaisesti kuin liitteenä olevasta kartasta tarkemmin ilmenee. Järvenpään ja Keravan taholta on ilmoitettu, että osapuolten välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että alueen suunnittelu ja yhdyskunnan toteuttaminen tapahtuvat yhtenä projektina, jonka työ perustuu yhteisiin tavoitteisiin ja toteuttamissuunnitelmiin sekä osapuolten selkeään vastuunjakoon ja yhteisesti sovittuun projektin johtoon. Tarkoituksena on luoda alueesta, johon kuuluu myös osia Järvenpään ja Keravan kaupungeista, aseman ympäristöön hyvien yhteyksien varaan rakentuva toiminnallinen kokonaisuus. Tavoitteena on saada aikaan ihmisläheinen ja laadukas asukkaiden toiveita vastaava asuinyhdyskunta, joka tarjoaa lähipalvelut ja vapaa-ajan toimintamahdollisuudet asukkailleen, mutta tukeutuu erityispalveluissa Järvenpään ja Keravan keskuksiin. Laadullisten ja toiminnallisten tekijöiden korostamiseksi selvittäjä suosittelee suunnittelukilpailun järjestämistä niin Ristikydön kuin Purolankin hankekokonaisuuksien toteuttamisesta. 2). Tuusulan kuntaan kuuluva oheisesta kartasta tarkemmin ilmenevä 6,3 km2:n suuruinen osa Purolan aluetta liitetään Järvenpään kaupunkiin. Alueella asuu noin 300 henkeä. Tarkoituksena on, että alueella, yhdistettynä Järvenpään puoleiseen osaan Purolaa, toteutetaan asemaan tukeutuva pienimuotoiseen rakentamiseen pohjautuva asuinyhdyskunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät yhteydet ja toimivat palvelut sekä viihtyisän ympäristön. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 20

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara? Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio 30.3.2010 1 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 Aika Keskiviikko 15.6.2011, klo 16.00 Paikka Kirkonkylän koulu Tuusulantie 131, Tuusula SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 3/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 3/2007 Esityslista 3/2007 Aika Tiistai 17.4.2007 klo 18.00 Paikka Keravan kaupungintalo kaupunginhallituksen kokoushuone 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 18 KUUMA kuntien

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2011. Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2011. Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00 KUUMA-HALLITUS Esityslista 4/2011 Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00 Paikka Helsingin kaupungintalo, ryhmähuone 331, Aleksanterinkatu 20, Helsinki 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Helsingin seudun VISIO

Helsingin seudun VISIO HELSINGIN SEUTU 2050 Maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset Helsingin seudun VISIO Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2009 Aika Tiistai 9.6.2009, klo 18.00-20.45 Paikka Järvenpää-talo, Juhani Aho -sali, Hallintokatu 4, Järvenpää Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2009. Aika Tiistai 8.9.2009, klo 18.00 Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2009. Aika Tiistai 8.9.2009, klo 18.00 Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää KUUMA-HALLITUS Esityslista 6/2009 Aika Tiistai 8.9.2009, klo 18.00 Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 9/2011. Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00. Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 9/2011. Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00. Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 9/2011 Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00 Paikka Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 5

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot