Julkaisija Cultura-säätiö Vuorikatu Helsinki. Toimittajat Hanni Hyvärinen Anneli Ojala. Kannen graafinen suunnittelu Alex Karpinsky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Cultura-säätiö Vuorikatu 20 00100 Helsinki. Toimittajat Hanni Hyvärinen Anneli Ojala. Kannen graafinen suunnittelu Alex Karpinsky"

Transkriptio

1

2 Julkaisija Cultura-säätiö Vuorikatu Helsinki Toimittajat Hanni Hyvärinen Anneli Ojala Kannen graafinen suunnittelu Alex Karpinsky Paino Erweko Oy ISBN (sid.) ISBN (PDF) Helsinki 2015

3 3 Euroopan unionin venäjänkieliset yhteisöt Yhdistykset, toimintatavat ja venäjän kielen säilyttäminen Merja Pikkarainen Helsingin yliopiston nykykielten laitos Venäjän kieli ja kirjallisuus

4 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Selvityksen tavoitteet Taustaa: Neuvostoliiton hajoaminen, vanhat ja uudet EU-maat Saksa Viro Tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto ja -menetelmät Lomakekysely Asiantuntijahaastattelut Vastaajaprofiili Analyysimenetelmät Tilastotietoa venäjänkielisistä yhteisöistä Euroopan unionin jäsenmaissa Venäjänkieliset järjestöt ja yhdistykset Toimintatavat Taloudelliset toimintaedellytykset Venäjän kielen säilyttämis- ja opiskelumahdollisuudet Venäjän kielen opettajat Saksalaisia näkökulmia Venäjänkielinen media ja sen seuraaminen Venäjällä ilmestyvät kirjat ja lehdet, radio- ja tv-kanavat Asuinmaassa ilmestyvät kirjat ja lehdet, radio- ja tv-kanavat Yhteydet lähtömaihin Venäjänkielisten asema integraatiopolitiikassa Työelämä Työntekijät Työnantajat ja esimiehet Johtopäätöksiä ja suosituksia Tiivistelmä Lähdeluettelo Liite 1. Lomakekysely Liite 2. Asiantuntijahaastatteluiden kysymysrunko Liite 3. Asiantuntijahaastattelut osallistujat... 62

5 5 Liite 4. EU-maissa toimivia monikulttuurisia, integraatioon liittyviä ja venäjänkielisiä järjestöjä, yhdistyksiä ja neuvostoja Liite 5. Suomen venäjänkielisiä/venäläisiä koskevia tutkimuksia ja raportteja Русскоязычные сообщества в Европейском Союзе: организации, методы работы, сохранение русского языка Russian-speaking communities in the European Union: associations, operating methods and preservation of the Russian language... 76

6 6 1. Johdanto Eurooppaan on Neuvostoliiton hajoamista 1990-luvulla seuranneen muuttoliikkeen jälkeen muodostunut laaja venäjänkielinen, monikansallinen yhteisö, joka koostuu monista etnisistä ryhmistä. Arviolta noin kuusi miljoonaa venäjää äidinkielenään puhuvaa asuu Euroopan unionin alueella ja heidän määränsä kasvaa edelleen. Yhteisöitä on Suomessa tutkittu toistaiseksi melko vähän. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää Euroopan unionin alueella toimivia venäjänkielisiä yhteisöjä ja erityisesti venäjänkielisten järjestöjen ja yhdistysten toimintatapoja ja -edellytyksiä, venäjän kielen säilymismahdollisuuksia ja venäjänkielisten asemaa integraatiopolitiikassa. Venäjänkielisten maahanmuuttajien joukossa on myös niitä, jotka ovat saaneet paluumuuttooikeuden etnisin perustein. Suomessa näitä ovat inkeriläiset paluumuuttajat. Vastaavanlaisia ryhmiä ovat muun muassa etniset saksalaiset, puolalaiset, juutalaiset, bulgaarit ja kreikkalaiset, joiden kaikkien yhteisenä kielenä on venäjä. Suomessa venäjänkieliset ovat perustaneet useita muun muassa kulttuuri-, urheilu- ja taidejärjestöjä. Kattojärjestönä toimii Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto FARO 1, jonka jäsenjärjestöinä on 36 venäjänkielistä yhdistystä. Kaiken kaikkiaan venäjänkielisiä yhdistyksiä on Suomessa noin sata. Yhdistysten roolia kotoutumisen edistäjänä pidetään Suomessa tärkeänä. Myös yhteistyölle yhdistysten ja viranomaisten välillä on tarvetta. (ks. esim. OPM 48, Joronen 2009: 18, Saukkonen 2010: ) Lisäksi Saukkonen (2010: 178) huomauttaa, että se, että Suomessa julkista rahoitusta annetaan lähinnä virallisesti organisoituneille toimijoille, on vahva peruste perustaa yhdistys. Euroopan unionin jäsenmaissa toimivien venäjänkielisten yhteisöiden tutkimus antaa kuvan maahanmuuttajayhdistysten toimintatavoista muissa Euroopan unionin maissa. Siksi koettiin, että muiden kokemusten ja käytäntöjen kartoitus on juuri nyt ajankohtaista. Selvitystyö liittyy Cultura-säätiössä vuosina toteuttavaan Osaava-hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda toimintamalli, joka tukee venäjänkielisten maahanmuuttajien osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se liittyy Valtion kotouttamisohjelmaan vuosille (VK 2012). Hanke sisältää yhdistystoimintakursseja, mentorointivalmennuksia ja mentorointitapaamisia sekä työpajoja ja seminaareja. Euroopan unionin venäjänkielisiä yhteisöjä koskevan selvityksen on laatinut Merja Pikkarainen Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta yhteistyössä Cultura-säätiön kanssa. 1

7 7 Kysymyslomakkeen muotoilussa apuna on apuna Venäjän kielen ja kirjallisuuden professorin Arto Mustajoen artikkeli vuodelta Venäjän kielen dosentti Ekaterina Protassova on tarkistanut kysymyslomakkeen kielen ja tehnyt monia arvokkaita huomioita raportista ja siinä käsiteltävistä asioista. Lisäksi dosentti Protassovan laajat kontaktit ovat auttaneet haastateltavien löytämisessä. Vastausten käsittelyssä on avustanut korkeakouluharjoittelija Tuija Korpela Jyväskylän yliopistosta. Selvitys tehtiin ajanjaksolla 5/2014 6/2014 ja 9/ /2014. Aikaisemmista selvityksistä voidaan mainita vuonna 2011 valmistunut Suomen venäjänkielisten kulttuuripalvelujen käyttämistä ja tuottamista käsitellyt selvitys (Lammi & Protassova 2011). Samankaltainen tutkimus tehtiin myös Suomen vironkielisten parissa (Lagerspetz 2010). Venäjänkielisiin väestöpohjiin muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa perustuva tutkimus voi antaa hyödyllistä tietoa suomalaisen yhteiskunnan suunnitellessa keinoja edistää kotoutumista ja osallisuutta. Perinteisesti venäläinen emigraatio on totuttu jakamaan aaltoihin, jotka ovat ajallisesti yhteydessä Venäjän keisarikunnassa, Neuvostoliitossa ja Venäjän federaatiossa tapahtuneisiin historiallisiin muutoksiin. Eri tutkijoissa on eroja sen suhteen, katsotaanko Venäjän keisarikunnan aikaisen muuton täyttävän muuttoaallon tunnusmerkit, mutta joissain tutkimuksissa näin on totuttu ajattelemaan. Suomen kohdalla ensimmäistä muuttoaaltoa selittää maantieteellinen läheisyys, vaikka 1700-luvulla Suomi ei vielä muodostanutkaan omaa valtiotaan. Tällöin venäläisiä talonpoikia siirrettiin Ruotsi- Suomelta vallatuille alueille Karjalan kannakselle (Vanha Suomi). Toinen muuttoaalto ajoittuu autonomian ajalle , jolloin sotilaita, virkamiehiä ja kauppiaita siirtyi Suomeen. Kolmannen muuttoaallon muodostavat vuosina Venäjän vallankumousta paenneet, joista osa siirtyi edelleen muualle Eurooppaan. Toisen maailmansodan aikana inkerinsuomalaisia siirtyi Suomeen, mutta suurin osa heistä palautettiin Neuvostoliittoon sodan päätyttyä luvuilla muuttoliike oli vähäistä ja muodostui lähinnä avioliiton kautta Suomeen muuttaneista luvun loppupuolella muuttoliike kasvoi ja on jatkunut tasaisena näihin päiviin asti. Muuttoliike on koostunut inkerinsuomalaisten paluumuutosta ja muiden suomensukuisten muutosta sekä muiden venäjänkielisten muutosta Venäjältä, Virosta ja muualta entisen Neuvostoliiton alueilta. (ks. esim. Protasova 2004; Shenshin 2008; Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti 2003.) Venäläisessä tutkimustraditiossa on tapana laskea varsinaisten aaltojen alkaminen vallankumouksesta vuonna Ensimmäinen aalto ajoittuu vuosille , toinen ja kolmas Näissä kolmessa ensimmäisessä aallossa Neuvostoliitosta muutti miljoonaa ihmistä.

8 8 Neljäs aalto voidaan laskea alkavaksi joko perestroikasta 1986 tai Neuvostoliiton hajoamisesta (Iontsev et al. 2001, Denisenko 2012.) Nykyhetken venäjän kielen käyttöä koskevat tendenssit vaikuttavat olevan kahtalaisia. Samaan aikaan kun venäjää äidinkielenään puhuvien määrä on jatkanut kasvamistaan, sitä vieraana kielenä osaavien määrässä on tapahtunut muutoksia varsinkin entisissä itäblokin maissa. Baltian maista Virossa ja Latviassa on suuri venäjänkielinen vähemmistö, joka käyttää ensikielenään venäjää. Latviassa osuus on 27 prosenttia ja Virossa 19 prosenttia väestöstä. (Special Eurobarometer 386: 9 10.) Koko Euroopan unionin alueella venäjä on yhä viidenneksi osatuin vieras kieli englannin, ranskan, saksan ja espanjan jälkeen. Sen sijaan esimerkiksi Slovakiassa, Tšekin tasavallassa ja Bulgariassa on käynyt niin, että ylipäätään kyky puhua yhtä vierasta kieltä on pudonnut yli 10 prosenttia, ja suurimmaksi osin tämä johtuu siitä, että saksan ja venäjän osaaminen on vähentynyt. (Special Eurobarometer 386: 5, 16.) Myös Saksassa entisen Itä-Saksan alueella venäjän opiskelu on vähentynyt dramaattisesti. Arvioidaan nimittäin, että Itä-Saksassa parhaimmillaan yli kolme miljoonaa saksalaista opiskeli venäjää. (Arefjev 2012: 268.) 2. Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena on antaa yleiskatsaus venäjänkielisistä yhteisöistä Euroopan unionin jäsenmaissa. Tarkemmin määriteltynä kohteena ovat Euroopan unionin alueella toimivat venäjänkieliset järjestöt ja yhdistykset, joiden toimintatapoja ja -edellytyksiä selvitetään. Lisäksi tavoitteena on selvittää venäjän kielen säilymismahdollisuuksia. Aineistoa kerättiin Internetissä olleella kyselylomakkeella ja asiantuntijahaastatteluilla. EU-maista tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin Viro ja Saksa. Näistä Saksa kuuluu vanhoihin EU-maihin (liittynyt 1957), vaikka sen itäosasta tulikin osa Euroopan unionia vasta Saksojen yhdistymisen jälkeen. Viro taas kuuluu uusiin EU-maihin, ja se liittyi unioniin vuonna Taustaa: Neuvostoliiton hajoaminen, vanhat ja uudet EU-maat Euroopan unionin ytimen muodostavat niin kutsutut vanhat EU-maat, joihin viitataan usein lyhenteellä EU-15. Näihin 15 maahan kuuluvat sekä unionia edeltäneen Euroopan talousyhteisön perustajamaat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Länsi-Saksa (1957), vuonna 1973 liittyneet Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta, 1981 liittynyt Kreikka, 1986 liittyneet Espanja ja Portugali sekä vuonna 1995 liittyneet Itävalta, Ruotsi, Suomi. Vuoden 1995 jälkeen unionin laajeneminen pysähtyi lähes vuosikymmeneksi ennen kuin niin kutsuttu itälaajeneminen tapahtui vuonna Tuolloin Euroopan unioniin liittyivät Puola, Slovakia, Tšekki, Unkari, Latvia, Liettua, Viro, Slovenia, Kypros ja

9 9 Malta. Viimeisimmät liittyjät ovat olleet vuonna 2007 Romania ja Bulgaria ja vuonna 2013 Kroatia. Näin ollen Euroopan unioniin kuuluu tällä hetkellä 27 valtiota. Uusien EU-maiden liittyminen unioniin toi myös venäjän kielen esille entistäkin selvemmin, sillä Latviassa ja Virossa on suuret venäläisvähemmistöt. Lisäksi uusien EU-maiden kansalaisten joukossa on paljon sellaisia, jotka pystyvät seuraamaan televisio- ja radiolähetyksiä venäjäksi (Special Eurobarometer 386: 29). Venäjän kielen asemasta Euroopan unionissa on käyty keskustelua varsinkin sen suhteen, voisiko venäjästä tulla yksi unionin työkielistä 2, tämä ei kuitenkaan näytä tällä hetkellä todennäköiseltä Saksa Saksan venäjänkielinen vähemmistö on lukumäärältään suuri. Arviot venäjänkielisten määrästä liikkuvat 3,5 5 miljoonan välillä. Maahanmuuttajien joukossa on niin sanottuja venäjänsaksalaisia, jotka saivat paluumuutto-oikeuden Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Näiden lisäksi myös etnisiä juutalaisia ja muita venäjänkielisiä on muuttanut maahan. Näin ollen maahanmuuttajiin lasketaan yleensä sekä entisen Neuvostoliiton, Venäjän federaation että muiden Neuvostoliiton vaikutuspiirin alueilta muuttavat. Ensisijainen yhdistävä tekijä on venäjän kieli, oli kyseessä sitten etniseltä taustaltaan saksalainen tai muu kansalainen. (Meng & Protasova 2011.) Jo perestroikan aikana noin venäjänsaksalaista muutti Saksaan (Arefjev 2012: 264). Vuosien 1989 ja 2002 välisenä aikana Venäjältä muutti pois noin 30 % etnisistä saksalaisista (Lallukka 2004: 9), ja määrä putosi :sta vajaaseen :teen. Muuttajia oli sekä Kazakstanista että Venäjältä. (Arefjev 2012: 265, ks.myös Meng & Protasova 2011: 519.) Vuoteen 2010 mennessä venäjänsaksalaisten määrä oli pudonnut alle :teen eli alle puoleen vuoden 1989 tasosta (Denisenko 2012: 8). Muuttoliike oli voimakkaimmillaan vuosina Lisäksi on pantava merkille kansallisuuksissa tapahtunut muutos. Vuonna 1993 maahanmuuttajista yli 75 prosenttia oli saksalaisia ja vajaa 20 prosenttia venäläisiä, sen sijaan vuonna 2002 saksalaisten määrä oli pudonnut 43 prosenttiin ja venäläisten määrä noussut 35 prosenttiin. Tähän on löydettävissä kaksi syytä. Toinen on toki etnisten saksalaisten määrän väheneminen Venäjällä, mutta vielä tärkeämmäksi on nähty Saksan maahanmuuttopolitiikassa tapahtuneet muutokset. Vuonna 1994 voimaan tulleen lain mukaan saksalaisen paluumuuttajan oli osattava myös saksaa ja hänen piti asua ensimmäiset kaksi vuotta hänelle osoitetussa paikassa. Vuosina paluumuuttokiintiö oli henkeä, jonka jälkeen se laskettiin :teen. (emt: 7 9.) 2

10 Viro Viron venäläisvähemmistö muodostaa 25 prosenttia Viron väkiluvusta, eli se on osuudeltaan suuri vähemmistö. Euroopan unionin jäsenmaista ainoastaan Latviassa on prosenttiosuudeltaan suurempi venäjänkielinen vähemmistö (noin 27 %) Kaikilla vironvenäläisillä ei ole minkään maan kansalaisuutta, sillä Viron kansalaisuuslaki antaa mahdollisuuden hakea kansalaisuutta ainoastaan, jos jollakulla esivanhemmista on ollut Viron kansalaisuus ennen vuotta Myös kielitaidon osoittamalla voi saada kansalaisuuden, ja alle 15-vuotiaiden kansalaisuuden saamisen ehtoja on myös madallettu. Vuonna 2008 kansalaisuudettomia oli noin kahdeksan prosenttia. Prosenttiosuus on pienentynyt Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen, mutta sitä selittää lähinnä maastamuutto ja se, että moni vironvenäläinen on ottanut Venäjän kansalaisuuden. (Poleshchuk 2009: 13.) Yksi haastattelumatkoista suuntautui Viron Narvaan, joka sijaitsee Viron itärajalla. Narvan väkiluku on ja kaupungin asukkaista yli 80 prosenttia on venäläisiä. Vajaa neljä prosenttia on virolaisia ja noin 2,5 prosenttia ukrainalaisia. (Narva Arvudes 2010: 2, 9.) Kansalaisuudeltaan virolaisia on kuitenkin yli 46 prosenttia ja venäläisiä noin 36 prosenttia. Kansalaisuudettomia on yhä noin 16 prosenttia. (emt: 9.) Virolaiset tutkijat ovat huomauttaneet, että vironvenäläisten osuus ei välttämättä ole vähenemässä tai viron kielen käyttö ei ole lisääntymässä (Vihalemm 1999: 24, 29). Vihalemm ja Kalmus (2009: 111) ovat ehdottaneet, että Viron integraatiostrategia voisi perustua vähemmistöryhmän sosiaalisen pääoman lisäämisen tukemiseen ja paikallisten kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan kannustamiseen. Näin ihmiset kokisivat olevansa osa virolaista yhteiskuntaa, vaikka he eivät osaakaan viroa Tutkimuskysymykset Selvityksessä kartoitettiin seuraavia kysymyksiä: Millaisia yhteisöjä venäjänkieliset muodostavat Euroopan jäsenvaltioissa? Millaisia venäjänkielisten kulttuuri- ja taidejärjestöt ja -yhdistykset ovat, miten ne toimivat ja mitkä ovat niiden taloudelliset mahdollisuudet? Minkälaiset ovat venäjän kielen säilyttämis- ja opiskelumahdollisuudet? Minkälaisia venäjänkielisiä joukkotiedotusvälineitä venäjänkieliset seuraavat? Millä tavoin venäjänkieliset ovat integroituneet uuteen yhteiskuntaan? Millaisia yhteyksiä venäjänkielisillä on lähtömaahan/lähtömaihin?

11 11 Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin tilastotietoa venäjänkielisten vähemmistöjen määristä eri maissa ja tietoa yhteisöjen historiallisesta taustasta. Selvityksen tavoitteena on vahvistaa globaalia venäjän kielen ja venäjänkielisten yhteisöiden asiantuntijaverkostoa ja luoda yhteyksiä venäjänkielisiin kotoutumista sekä kieltä ja kulttuuria tukeviin järjestöihin. 3. Tutkimusaineisto ja -menetelmät Selvityksen pohjana on käytetty kyselytutkimusta ja haastatteluja. Selvityksen vaiheet voidaan esittää seuraavasti: 1. Kyselylomakkeen valmistelu 2. Lomakkeesta tiedottaminen 3. Lomakevastausten kerääminen 4. Asiantuntijoiden haastattelut 5. Kyselylomakkeella saatujen tulosten analysointi 6. Haastatteluissa saatujen tietojen analysointi 7. Selvitystyön kirjoittaminen Selvityksessä kyselylomakkeeseen vastanneista käytetään ilmaisua vastaaja, kun taas henkilökohtaisiin haastatteluihin osallistuneisiin viitataan ilmaisulla haastateltu Lomakekysely Aineistonkeruu selvitystyötä varten aloitettiin kyselylomakkeen laatimisella. Kyselylomake oli venäjänkielisenä sähköisessä muodossa Helsingin yliopiston Elomake-palvelussa Kyselyn suomenkielinen versio on tämän selvityksen liitteenä. Kyselylomakkeeseen vastattiin anonyymisti. Kyselylomakkeesta tiedotettiin erilaisten postituslistojen ja venäjänkielisten järjestöjen kautta. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 156. Kyselylomakkeessa selvitettiin ensin vastaajan perustiedot, eli sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, tämänhetkinen asuinpaikka sekä maahanmuuton syy ja asumisaika. Näiden lisäksi selvitettiin kansallisuus, kansalaisuus ja hankittu koulutus. Tämän selvitystyön kannalta tärkeitä kysymyksiä kysyttiin jo perustiedoissa. Kyllä ei-kysymyksillä selvitettiin, opettaako vastaaja venäjää, onko hän aktiivinen jossakin venäjänkielisessä järjestössä tai omistaako yrityksen tai onko esimiesasemassa. 3 https://elomake.helsinki.fi/

12 12 Käytössä ollut Helsingin yliopiston Elomake-palvelu mahdollisti lomakkeen sisäisten riippuvaisuuksien hyödyntämisen, eli vastauslomake luotiin niin, että jos johonkin näistä kolmesta kysymyksestä vastasi kyllä, se aktivoi myöhemmässä vaiheessa alaosion, johon vastasivat vain nämä kyllä vastauksen antaneet. Muissa osioissa selvitettiin vastaajan kielitaustaa, venäjän kielen käyttöä työhön liittyvissä asioissa, venäjänkielisen median seuraamista ja yhteyksiä Venäjään. Myös vastaajan osallistumista yhdistystoimintaan selvitettiin omassa osiossaan. Venäjän kielen opettajille oli suunnattu myös oma osionsa. Osa kysymyksistä oli kyllä ei-kysymyksiä, osaan taas sai vastata skaalalla samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä eri mieltä ei osaa sanoa. Osassa taas vastausvaihtoehtoina olivat erittäin tärkeä melko tärkeä ei tärkeä ei merkitystä. Jokaisen osion lopussa oli mahdollisuus kirjoittaa myös kommentteja ja huomioita erilliseen vastauskenttään Asiantuntijahaastattelut Venäjänkielisten yhteisöjen tutkimuksen syventämiseksi päätettiin tehdä asiantuntijahaastatteluita Virossa ja Saksassa. Asiantuntijahaastatteluiden suomennettu kysymysrunko on tämän selvityksen liitteenä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Osa haastatteluista myös videoitiin. Asiantuntijahaastattelut suoritettiin Virossa Virossa asiantuntijahaastatteluja tehtiin Narvassa. Narvassa haastateltiin paikallisen venäläisyhdistyksen puheenjohtajaa, Narvan kaupungin kansallisten kulttuuriyhdistysten koordinoivan neuvoston puheenjohtajaa, Narvan puolalaisen ja ukrainalaisen yhdistyksen puheenjohtajia sekä Narvan kulttuuritalon johtajaa. Näiden lisäksi haastateltiin narvalaisia kulttuurialan ihmisiä, jotka järjestävät kaupungissa esimerkiksi konsertteja ja taidenäyttelyitä. Saksassa asiantuntijahaastattelut tehtiin Saksassa haastattelumatka suuntautui Berliiniin ja Dresdeniin. Berliinissä haastateltiin Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kieliosaston johtajaa sekä Berliinin kaksikielisten vanhempien ja pedagogien yhdistyksen Mitran opettajia. Dresdenissä haastattelut tehtiin Saksalais-venäläisen kulttuuri-instituutin johtajan ja apulaisjohtajan kanssa.

13 Vastaajaprofiili Vastanneita oli 156, naisia noin 84 % ja miehiä noin 16 %. Vastaajaryhmistä painottuivat ikäryhmät ja 45 64, joihin kuului 93 % vastaajista. Euroopan unionin jäsenmaista vastauksia tuli kaikista muista maista Maltaa ja Slovakiaa lukuun ottamatta. Eniten vastauksia tuli määrällisesti Saksasta (31 kpl), Tanskasta (24), Latviasta (12), Ranskasta (10) ja Virosta (9). Kaavio 1. % Ikä (N=156) ,5 4, yli 65 Naisten osuus vastanneista on suurempi kuin heidän osuutensa Euroopan unionin alueella asuvista venäjänkielisistä. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmissa tutkimuksissa, sillä esimerkiksi vuonna 2011 ilmestyneessä Suomen venäjänkielisten kulttuuripalvelujen käyttäjinä ja tuottajina - selvityksessä naisvastaajia oli lähes 80 prosenttia (Lammi & Protassova 2011: 10). Vastaavassa Suomen vironkielisten osallistumista kulttuuri- ja yhdistyselämään tehdyssä selvityksessä naisvastaajia oli yli 80 prosenttia (Lagerspetz 2010: 11). Syyksi sekä Lammi & Protassova että Lagerspetz esittävät syyksi sitä, että naiset ovat aktiivisempia osallistumaan kulttuuritapahtumiin. Tämän selvityksen osalta on todettava, että sen lisäksi että naiset vaikuttavat olevan aktiivisempia venäjänkielisissä järjestöissä, on myös huomattava, että kielen opetus on perinteisesti nähty naisten tehtävänä. Tämä koskee varsinkin tilanteita, joissa kielen opetus on osa esimerkiksi varhaiskasvatusta. 78 prosenttia vastaajista ilmoitti kansallisuudekseen venäläisen, kun taas kansalaisuuksissa venäläisen määrä putosi alle puoleen. Lomakekyselyyn vastanneet olivat hyvin korkeasti koulutettuja ja heistä noin 95 prosentilla on korkeakoulututkinto (kaavio 2). Osuus on hieman suurempi kuin Lammin & Protassovan selvityksessä (70 %, 2011: 12). Vähän yli puolet vastanneista oli saanut koulutuksensa Venäjällä tai Neuvostoliitossa, muualla koulutuksen saaneita oli noin 44 prosenttia (kaavio 3).

14 14 Kaavio 2. Kaavio 3. Koulutustaso (N=156) 5 % Viimeisin koulutus hankittu (N=156) 95 % 44 % 24 % 32 % Korkeakoulu Keskitaso Venäjällä Neuvostoliitossa Muualla Moni oli muuttanut uuteen maahan perhesyiden takia. Myös työn ja opiskelun perässä muuttaneita oli paljon. Näiden lisäksi korostui myös niiden osuus, jotka olivat syntyneet kyseisessä maassa. Suurin osa maahanmuuttajista oli asunut uudessa maassa vuotta, eli he olivat muuttaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Paluumuuttajien osuus ei korostunut tässä osiossa, sillä paluumuuton valitsi vastanneista 2,6 prosenttia. Kaavio 4. Muuton syy (joka kohdan N=156) % Avioliitto Paluumuutto Perheen kanssa 19 1 Työ/bisnes Vaivainhoito Opiskelu Syntynyt maassa Pakolainen (sota, sosiaaliset tai poliittiset syyt)

15 15 Kaavio Asuinvuodet uudessa maassa (N=156) % syntymästä lähtien alle 2 vuotta 2-5 vuotta 5-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta Tämän selvitystyön kannalta tärkeitä kysymyksiä kysyttiin jo perustiedoissa. Kuten aiemmin mainittiin, käytössä ollut Helsingin yliopiston Elomake-palvelu mahdollisti lomakkeen sisäisten riippuvaisuuksien hyödyntämisen, eli vastauslomake luotiin niin, että jos johonkin näistä kolmesta kysymyksestä vastasi kyllä, se aktivoi myöhemmässä vaiheessa alaosion, johon vastasivat vain nämä kyllä vastauksen antaneet. Yli puolet vastanneista opetti venäjää ja yli puolet vastanneista oli myös aktiivinen jossakin venäjänkielisessä järjestössä (kaavio 6). Merkillepantavaa oli myös se, että venäjän kielen opettaminen ja venäjänkielisissä järjestöissä toimiminen olivat yhteyksissä niin, että kolmannes vastaajista sekä opetti venäjää että oli aktiivinen venäjänkielisissä järjestöissä. Sen sijaan muissa yhdistelmissä (opettaja-esimies, järjestöaktiivi-esimies) ei ollut nähtävissä tällaista yhteyttä. Kaavio 6. Kuinka moni (N=156) % Opettaa venäjää On venäjänkielisen järjestön aktiivinen jäsen On työnantaja tai johtavassa asemassa Lähes 90 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen venäjän, ja venäjä oli ollut myös peruskoulutuksen kieli. Sen sijaan korkeakoulutuksessa venäjän osuus putosi 60 prosenttiin ja tieteellisessä

16 16 jatkokoulutuksessa alle 50 prosenttiin. Lapsuudenkodissa käytetyin kieli oli ollut venäjä (84 %), mutta vastaajien tämänhetkinen tilanne vaikuttaa siltä, että yksistään venäjän käyttö on vähentynyt ja sen rinnalle on noussut myös uuden asuinmaan kieli (36 %). (kaavio 7.) Kaavio 7. Kielitausta % Äidinkieli (N=155) 9 Mitä kieliä käyttää (N=150) 15 1 Lapsuudenkodissa käytetyt kielet (N=152) 11 Nykykodissa käytetyt kielet (N=152) Venäjä Venäjä ja muu Muu 3.4. Analyysimenetelmät Kyselylomakkeiden vastauksista analysoitiin erityisesti venäjänkielisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä ja toimintatapoja, venäjän kielen opetuksen tilaa, venäjänkielisen median seuraamista, yhteyttä lähtömaihin ja työelämän näkemyksiä. Kyselylomakkeiden tuloksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että vastaajia ei valittu iän, sukupuolen, asuinpaikan tms. mukaan, vaan lomake oli vapaasti täytettävissä. Kyselylomakkeesta tiedotettiin järjestöjen kautta, joten järjestöaktiivien voidaan katsoa olevan hyvin edustettuina vastaajien joukossa. Haastatteluihin pyrittiin saamaan erilaisia laitoksia ja järjestöjä sekä kulttuurin tuottamisen että harrastamisen aloilta. Kaikki haastattelupyynnön saaneet tahot eivät ehtineet tai halunneet antaa haastattelua. Vastaukset kysymyksiin on annettu lähimpään kokonaislukuun pyöristettyinä prosenttiosuuksina, ja jokaisen kysymyksen kohdalla on myös mainittu, kuinka moni vastasi kysymykseen. Joissakin kysymyksissä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto, joten näissä tapauksissa prosenttiluku on yli sata. Tiettyjen kysymysten kohdalla on tehty myös ristiintaulukointia, eli tämän selvitystyön kannalta tärkeimpien ryhmien (järjestöaktiivit ja opettajat) vastauksia on ristiintaulukoitu esimerkiksi sen selvittämiseksi, eroaako venäjän kielen opettamisen rahoitus tai resurssit sen mukaan, millä asteella kieltä opetetaan.

17 17 4. Tilastotietoa venäjänkielisistä yhteisöistä Euroopan unionin jäsenmaissa Eri EU-maista on saatavilla hiukan erilaisia tilastotietoja tilastointitavasta riippuen. EU-maista suuret venäläisvähemmistöt ovat määrällisesti Saksassa (eri arvioiden mukaan 3 5,5 miljoonaa venäläistä) ja prosentuaalisesti Latviassa (lähes 27 prosenttia) 4 ja Virossa (noin 25 prosenttia) 5. Yksi mahdollisuus on arvioida myös venäjän kielen taitoisia, kuten Arefjev (2012) on tehnyt. Arefjevin mukaan vuonna 2004 Itä-Euroopan ja entisen Jugoslavian maissa oli vähän yli 18 miljoonaa venäjän kielen taitoista, joista noin kuusi miljoonaa käytti kieltä aktiivisesti. Vuonna 2010 määrä oli pudonnut 13 miljoonaan ja aktiivisia taitajia oli noin 5,4 miljoonaa (Arefjev 2012: 232). Muissa maissa suuria venäjänkielisiä maahanmuuttajaryhmittymiä oli tuolloin muun muassa Iso-Britanniassa (yli ), Kreikassa (yli ), Italiassa (yli ) ja Espanjassa (yli ). Kreikassa tulijoiden suuri määrä selittyy venäjänkreikkalaisten saamalla paluumuutto-oikeudella. Arviot siitä, mikä on etnisten venäläisten osuus kyseisestä maahanmuutosta, vaihtelevat neljänneksestä kolmannekseen. Absoluuttisesti suurin osuus venäjänkielisistä on ollut Kazakstanista tai Venäjän alueelta muuttaneita saksalaisia, juutalaisia ja ukrainalaisia. (emt: 232, 268.) Alla oleva taulukko on koostettu Euroopan unionin Eurostatin 6, Yhdistyneiden kansakuntien tilastoja 7 ja Arefjevin tietoja yhdistellen. Suomessa venäjänkielisiä oli vuonna 2013 hieman yli (SVT 2013). Taulukko 1. Eurostat 2013 Undata Arefjev, v Maa Koko väestö Ven. kans. Ven.kiel. Vuosi Ven.kiel.tait. Alankomaat Belgia Luxemburg Itävalta Malta Kypros Kreikka Espanja Portugali Latvian tilastokeskus: html 5 Viron tilastokeskus 6 Eurostatin tilastokanta: 7 YK:n tilastokanta:

18 18 Italia Ranska Saksa UK Irlanti Tanska Ruotsi Latvia Liettua Viro Bulgaria Romania Kroatia Slovenia Puola Unkari Tsekki Slovakia Venäjänkieliset järjestöt ja yhdistykset Vastaajista yli 60 prosenttia toimi jossakin venäjänkielisessä järjestössä tai yhdistyksessä. Eri järjestötyypeistä erityisesti kulttuuri- ja yhteiskunnalliset järjestöt painottuivat, joiden toimintaan osallistui yli 80 prosenttia vastanneista. Sen sijaan urheilu- ja poliittisten järjestöjen toimintaan ei juuri osallistuta. Kohdassa oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Syyt, miksi vastaaja ei toimi venäjänkielisessä järjestössä, jakaantuivat lähes tasan neljään ryhmään; joko asuinalueella ei ole venäjänkielisiä järjestöjä tai ne eivät ole sopivia, myös ajanpuute ja se, ettei halua osallistua valittiin lähes samoissa suhteissa.

19 19 Kaavio 8. Toimii venäjänkielisessä % Kulttuurijärjestössä Urheilujärjestössä Taidejärjestössä Yhteiskunnallisessa järjestössä Poliittisessa järjestössä Uskonnollisessa järjestössä Järjestöosallistumisessa kysyttiin vastaajan mietteitä lähinnä kielenkäytön näkökulmasta, tätä käsitellään seuraavassa kaaviossa 9. Yli 60 prosenttia ilmoitti osallistuvansa venäjänkielisen järjestön toimintaan siksi, että haluaa käyttää venäjää. Yli puolet halusi, että asuinpaikassa olisi enemmän venäjänkielisiä järjestöjä. Sen sijaan uuden maan kielellä toimivien järjestöjen toimintaan ei kielellä näytä olevan niin suurta merkitystä. Näyttää siis sitä, että kieli on tärkeä kysymys, kun puhutaan venäjänkielisistä järjestöistä, sen sijaan muilla kielillä toimivien järjestöjen kohdalla tärkeämmäksi nousee esimerkiksi se, minkälaista toimintaa kyseinen järjestö tarjoaa. Kaavio 9. Mietteitä järjestöosallistumisesta (N=156) Osallistun venäjänkielisen järjestön toimintaan, koska haluan käyttää venäjää Osallistun asuinmaan kielellä toimivan järjestön toimintaan, koska haluan käyttää asuinmaan kieltä Osallistuisin asuinmaan kielellä toimivan järjestön toimintaan, jos osaisin asuinmaan kieltä paremmin Haluaisin, että asuinpaikassani olisi enemmän venäjänkielisiä järjestöjä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä Eos

20 20 Kenttätyöhaastatteluissa kysyttiin myös kielen merkityksestä toiminnalle. Narvassa suurimmaksi osaksi venäjän kielellä toimivat puolalaisten ja ukrainalaisten yhdistykset eivät niinkään painottaneet kielen merkitystä vaan korostivat, että yhdistyksen tärkein tehtävä on pitää yllä omaa kulttuuria, jonka nähtiin eroavan sekä virolaisesta että venäläisestä perinteestä. Saksassa venäjän kielen merkitys osana järjestötoimintaa korostui erityisesti Dresdenissä, jossa venäjän kieli on nimenomaan yhdistävä tekijä eri kansallisuuksien välillä. Dresdenin venäjänsaksalaiset ovat tulleet Kazakstanista ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta, ja he käyttävät venäjää sekä muiden venäjänsaksalaisten kanssa että muiden entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneiden kanssa Toimintatavat Sekä lomakekyselyssä että asiantuntijahaastatteluissa selvitettiin järjestön ja yhdistyksen toimintatarkoitusta ja toimintatapoja. Järjestöaktiiveilta kysyttiin tarkemmin, mikä on järjestön tarkoitus. Tärkeimmäksi nousi venäjän kielen käyttö, jonka mainitsi erittäin tärkeäksi tai melko tärkeäksi lähes jokainen vastaaja. Myös muut vaihtoehdot saivat yli 80 prosentin kannatuksen lukuun ottamatta kohtaa, jossa järjestön tarkoitukseksi ehdotettiin terveiden elämäntapojen ylläpito. Kohdan kolme viimeistä kysymystä käsittelivät venäjänkielisten järjestöjen yhteyksiä muiden samassa maissa toimivien järjestöjen kanssa, muissa maissa toimivien järjestöjen kanssa ja Venäjällä toimivien järjestöjen kanssa. Yli 80 prosenttia vastanneista ilmoitti joka kohdassa yhteydenpidon olevan joko erittäin tärkeää tai melko tärkeää. Erityyppisten järjestöjen vertailu ei tuottanut suuria eroja eri vastausvaihtoehtojen välille.

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 sivu 1 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomaan käytettävä kulutus suhteutettuna talouden tuloihin Kesäkulutus Euroopassa SUHTEELLINEN KULUTUS ERI MAISSA VIRO 60.2 % 17 % LATVIA BULGARIA

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä

Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston (Cultura-säätiö) toteuttaman kyselyn tulokset Maaliskuu 2016 Irma Kettunen Lea Laine Sisällys Johdanto... 3 Vastaajaprofiili...

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kansainväliset sponsorointiperiaatteet

Kansainväliset sponsorointiperiaatteet Kansainväliset sponsorointiperiaatteet 1. huhtikuuta 2015 Amway Kansainväliset sponsorointiperiaatteet Nämä periaatteet koskevat kaikkia Euroopan markkina-alueita (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Suomen Sovittelufoorumi ry KARTOITUS 1(8) Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Timo Pehrman Teuri Brunila

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot