Julkaisija Cultura-säätiö Vuorikatu Helsinki. Toimittajat Hanni Hyvärinen Anneli Ojala. Kannen graafinen suunnittelu Alex Karpinsky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Cultura-säätiö Vuorikatu 20 00100 Helsinki. Toimittajat Hanni Hyvärinen Anneli Ojala. Kannen graafinen suunnittelu Alex Karpinsky"

Transkriptio

1

2 Julkaisija Cultura-säätiö Vuorikatu Helsinki Toimittajat Hanni Hyvärinen Anneli Ojala Kannen graafinen suunnittelu Alex Karpinsky Paino Erweko Oy ISBN (sid.) ISBN (PDF) Helsinki 2015

3 3 Euroopan unionin venäjänkieliset yhteisöt Yhdistykset, toimintatavat ja venäjän kielen säilyttäminen Merja Pikkarainen Helsingin yliopiston nykykielten laitos Venäjän kieli ja kirjallisuus

4 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Selvityksen tavoitteet Taustaa: Neuvostoliiton hajoaminen, vanhat ja uudet EU-maat Saksa Viro Tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto ja -menetelmät Lomakekysely Asiantuntijahaastattelut Vastaajaprofiili Analyysimenetelmät Tilastotietoa venäjänkielisistä yhteisöistä Euroopan unionin jäsenmaissa Venäjänkieliset järjestöt ja yhdistykset Toimintatavat Taloudelliset toimintaedellytykset Venäjän kielen säilyttämis- ja opiskelumahdollisuudet Venäjän kielen opettajat Saksalaisia näkökulmia Venäjänkielinen media ja sen seuraaminen Venäjällä ilmestyvät kirjat ja lehdet, radio- ja tv-kanavat Asuinmaassa ilmestyvät kirjat ja lehdet, radio- ja tv-kanavat Yhteydet lähtömaihin Venäjänkielisten asema integraatiopolitiikassa Työelämä Työntekijät Työnantajat ja esimiehet Johtopäätöksiä ja suosituksia Tiivistelmä Lähdeluettelo Liite 1. Lomakekysely Liite 2. Asiantuntijahaastatteluiden kysymysrunko Liite 3. Asiantuntijahaastattelut osallistujat... 62

5 5 Liite 4. EU-maissa toimivia monikulttuurisia, integraatioon liittyviä ja venäjänkielisiä järjestöjä, yhdistyksiä ja neuvostoja Liite 5. Suomen venäjänkielisiä/venäläisiä koskevia tutkimuksia ja raportteja Русскоязычные сообщества в Европейском Союзе: организации, методы работы, сохранение русского языка Russian-speaking communities in the European Union: associations, operating methods and preservation of the Russian language... 76

6 6 1. Johdanto Eurooppaan on Neuvostoliiton hajoamista 1990-luvulla seuranneen muuttoliikkeen jälkeen muodostunut laaja venäjänkielinen, monikansallinen yhteisö, joka koostuu monista etnisistä ryhmistä. Arviolta noin kuusi miljoonaa venäjää äidinkielenään puhuvaa asuu Euroopan unionin alueella ja heidän määränsä kasvaa edelleen. Yhteisöitä on Suomessa tutkittu toistaiseksi melko vähän. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää Euroopan unionin alueella toimivia venäjänkielisiä yhteisöjä ja erityisesti venäjänkielisten järjestöjen ja yhdistysten toimintatapoja ja -edellytyksiä, venäjän kielen säilymismahdollisuuksia ja venäjänkielisten asemaa integraatiopolitiikassa. Venäjänkielisten maahanmuuttajien joukossa on myös niitä, jotka ovat saaneet paluumuuttooikeuden etnisin perustein. Suomessa näitä ovat inkeriläiset paluumuuttajat. Vastaavanlaisia ryhmiä ovat muun muassa etniset saksalaiset, puolalaiset, juutalaiset, bulgaarit ja kreikkalaiset, joiden kaikkien yhteisenä kielenä on venäjä. Suomessa venäjänkieliset ovat perustaneet useita muun muassa kulttuuri-, urheilu- ja taidejärjestöjä. Kattojärjestönä toimii Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto FARO 1, jonka jäsenjärjestöinä on 36 venäjänkielistä yhdistystä. Kaiken kaikkiaan venäjänkielisiä yhdistyksiä on Suomessa noin sata. Yhdistysten roolia kotoutumisen edistäjänä pidetään Suomessa tärkeänä. Myös yhteistyölle yhdistysten ja viranomaisten välillä on tarvetta. (ks. esim. OPM 48, Joronen 2009: 18, Saukkonen 2010: ) Lisäksi Saukkonen (2010: 178) huomauttaa, että se, että Suomessa julkista rahoitusta annetaan lähinnä virallisesti organisoituneille toimijoille, on vahva peruste perustaa yhdistys. Euroopan unionin jäsenmaissa toimivien venäjänkielisten yhteisöiden tutkimus antaa kuvan maahanmuuttajayhdistysten toimintatavoista muissa Euroopan unionin maissa. Siksi koettiin, että muiden kokemusten ja käytäntöjen kartoitus on juuri nyt ajankohtaista. Selvitystyö liittyy Cultura-säätiössä vuosina toteuttavaan Osaava-hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda toimintamalli, joka tukee venäjänkielisten maahanmuuttajien osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se liittyy Valtion kotouttamisohjelmaan vuosille (VK 2012). Hanke sisältää yhdistystoimintakursseja, mentorointivalmennuksia ja mentorointitapaamisia sekä työpajoja ja seminaareja. Euroopan unionin venäjänkielisiä yhteisöjä koskevan selvityksen on laatinut Merja Pikkarainen Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta yhteistyössä Cultura-säätiön kanssa. 1

7 7 Kysymyslomakkeen muotoilussa apuna on apuna Venäjän kielen ja kirjallisuuden professorin Arto Mustajoen artikkeli vuodelta Venäjän kielen dosentti Ekaterina Protassova on tarkistanut kysymyslomakkeen kielen ja tehnyt monia arvokkaita huomioita raportista ja siinä käsiteltävistä asioista. Lisäksi dosentti Protassovan laajat kontaktit ovat auttaneet haastateltavien löytämisessä. Vastausten käsittelyssä on avustanut korkeakouluharjoittelija Tuija Korpela Jyväskylän yliopistosta. Selvitys tehtiin ajanjaksolla 5/2014 6/2014 ja 9/ /2014. Aikaisemmista selvityksistä voidaan mainita vuonna 2011 valmistunut Suomen venäjänkielisten kulttuuripalvelujen käyttämistä ja tuottamista käsitellyt selvitys (Lammi & Protassova 2011). Samankaltainen tutkimus tehtiin myös Suomen vironkielisten parissa (Lagerspetz 2010). Venäjänkielisiin väestöpohjiin muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa perustuva tutkimus voi antaa hyödyllistä tietoa suomalaisen yhteiskunnan suunnitellessa keinoja edistää kotoutumista ja osallisuutta. Perinteisesti venäläinen emigraatio on totuttu jakamaan aaltoihin, jotka ovat ajallisesti yhteydessä Venäjän keisarikunnassa, Neuvostoliitossa ja Venäjän federaatiossa tapahtuneisiin historiallisiin muutoksiin. Eri tutkijoissa on eroja sen suhteen, katsotaanko Venäjän keisarikunnan aikaisen muuton täyttävän muuttoaallon tunnusmerkit, mutta joissain tutkimuksissa näin on totuttu ajattelemaan. Suomen kohdalla ensimmäistä muuttoaaltoa selittää maantieteellinen läheisyys, vaikka 1700-luvulla Suomi ei vielä muodostanutkaan omaa valtiotaan. Tällöin venäläisiä talonpoikia siirrettiin Ruotsi- Suomelta vallatuille alueille Karjalan kannakselle (Vanha Suomi). Toinen muuttoaalto ajoittuu autonomian ajalle , jolloin sotilaita, virkamiehiä ja kauppiaita siirtyi Suomeen. Kolmannen muuttoaallon muodostavat vuosina Venäjän vallankumousta paenneet, joista osa siirtyi edelleen muualle Eurooppaan. Toisen maailmansodan aikana inkerinsuomalaisia siirtyi Suomeen, mutta suurin osa heistä palautettiin Neuvostoliittoon sodan päätyttyä luvuilla muuttoliike oli vähäistä ja muodostui lähinnä avioliiton kautta Suomeen muuttaneista luvun loppupuolella muuttoliike kasvoi ja on jatkunut tasaisena näihin päiviin asti. Muuttoliike on koostunut inkerinsuomalaisten paluumuutosta ja muiden suomensukuisten muutosta sekä muiden venäjänkielisten muutosta Venäjältä, Virosta ja muualta entisen Neuvostoliiton alueilta. (ks. esim. Protasova 2004; Shenshin 2008; Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti 2003.) Venäläisessä tutkimustraditiossa on tapana laskea varsinaisten aaltojen alkaminen vallankumouksesta vuonna Ensimmäinen aalto ajoittuu vuosille , toinen ja kolmas Näissä kolmessa ensimmäisessä aallossa Neuvostoliitosta muutti miljoonaa ihmistä.

8 8 Neljäs aalto voidaan laskea alkavaksi joko perestroikasta 1986 tai Neuvostoliiton hajoamisesta (Iontsev et al. 2001, Denisenko 2012.) Nykyhetken venäjän kielen käyttöä koskevat tendenssit vaikuttavat olevan kahtalaisia. Samaan aikaan kun venäjää äidinkielenään puhuvien määrä on jatkanut kasvamistaan, sitä vieraana kielenä osaavien määrässä on tapahtunut muutoksia varsinkin entisissä itäblokin maissa. Baltian maista Virossa ja Latviassa on suuri venäjänkielinen vähemmistö, joka käyttää ensikielenään venäjää. Latviassa osuus on 27 prosenttia ja Virossa 19 prosenttia väestöstä. (Special Eurobarometer 386: 9 10.) Koko Euroopan unionin alueella venäjä on yhä viidenneksi osatuin vieras kieli englannin, ranskan, saksan ja espanjan jälkeen. Sen sijaan esimerkiksi Slovakiassa, Tšekin tasavallassa ja Bulgariassa on käynyt niin, että ylipäätään kyky puhua yhtä vierasta kieltä on pudonnut yli 10 prosenttia, ja suurimmaksi osin tämä johtuu siitä, että saksan ja venäjän osaaminen on vähentynyt. (Special Eurobarometer 386: 5, 16.) Myös Saksassa entisen Itä-Saksan alueella venäjän opiskelu on vähentynyt dramaattisesti. Arvioidaan nimittäin, että Itä-Saksassa parhaimmillaan yli kolme miljoonaa saksalaista opiskeli venäjää. (Arefjev 2012: 268.) 2. Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena on antaa yleiskatsaus venäjänkielisistä yhteisöistä Euroopan unionin jäsenmaissa. Tarkemmin määriteltynä kohteena ovat Euroopan unionin alueella toimivat venäjänkieliset järjestöt ja yhdistykset, joiden toimintatapoja ja -edellytyksiä selvitetään. Lisäksi tavoitteena on selvittää venäjän kielen säilymismahdollisuuksia. Aineistoa kerättiin Internetissä olleella kyselylomakkeella ja asiantuntijahaastatteluilla. EU-maista tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin Viro ja Saksa. Näistä Saksa kuuluu vanhoihin EU-maihin (liittynyt 1957), vaikka sen itäosasta tulikin osa Euroopan unionia vasta Saksojen yhdistymisen jälkeen. Viro taas kuuluu uusiin EU-maihin, ja se liittyi unioniin vuonna Taustaa: Neuvostoliiton hajoaminen, vanhat ja uudet EU-maat Euroopan unionin ytimen muodostavat niin kutsutut vanhat EU-maat, joihin viitataan usein lyhenteellä EU-15. Näihin 15 maahan kuuluvat sekä unionia edeltäneen Euroopan talousyhteisön perustajamaat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Länsi-Saksa (1957), vuonna 1973 liittyneet Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta, 1981 liittynyt Kreikka, 1986 liittyneet Espanja ja Portugali sekä vuonna 1995 liittyneet Itävalta, Ruotsi, Suomi. Vuoden 1995 jälkeen unionin laajeneminen pysähtyi lähes vuosikymmeneksi ennen kuin niin kutsuttu itälaajeneminen tapahtui vuonna Tuolloin Euroopan unioniin liittyivät Puola, Slovakia, Tšekki, Unkari, Latvia, Liettua, Viro, Slovenia, Kypros ja

9 9 Malta. Viimeisimmät liittyjät ovat olleet vuonna 2007 Romania ja Bulgaria ja vuonna 2013 Kroatia. Näin ollen Euroopan unioniin kuuluu tällä hetkellä 27 valtiota. Uusien EU-maiden liittyminen unioniin toi myös venäjän kielen esille entistäkin selvemmin, sillä Latviassa ja Virossa on suuret venäläisvähemmistöt. Lisäksi uusien EU-maiden kansalaisten joukossa on paljon sellaisia, jotka pystyvät seuraamaan televisio- ja radiolähetyksiä venäjäksi (Special Eurobarometer 386: 29). Venäjän kielen asemasta Euroopan unionissa on käyty keskustelua varsinkin sen suhteen, voisiko venäjästä tulla yksi unionin työkielistä 2, tämä ei kuitenkaan näytä tällä hetkellä todennäköiseltä Saksa Saksan venäjänkielinen vähemmistö on lukumäärältään suuri. Arviot venäjänkielisten määrästä liikkuvat 3,5 5 miljoonan välillä. Maahanmuuttajien joukossa on niin sanottuja venäjänsaksalaisia, jotka saivat paluumuutto-oikeuden Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Näiden lisäksi myös etnisiä juutalaisia ja muita venäjänkielisiä on muuttanut maahan. Näin ollen maahanmuuttajiin lasketaan yleensä sekä entisen Neuvostoliiton, Venäjän federaation että muiden Neuvostoliiton vaikutuspiirin alueilta muuttavat. Ensisijainen yhdistävä tekijä on venäjän kieli, oli kyseessä sitten etniseltä taustaltaan saksalainen tai muu kansalainen. (Meng & Protasova 2011.) Jo perestroikan aikana noin venäjänsaksalaista muutti Saksaan (Arefjev 2012: 264). Vuosien 1989 ja 2002 välisenä aikana Venäjältä muutti pois noin 30 % etnisistä saksalaisista (Lallukka 2004: 9), ja määrä putosi :sta vajaaseen :teen. Muuttajia oli sekä Kazakstanista että Venäjältä. (Arefjev 2012: 265, ks.myös Meng & Protasova 2011: 519.) Vuoteen 2010 mennessä venäjänsaksalaisten määrä oli pudonnut alle :teen eli alle puoleen vuoden 1989 tasosta (Denisenko 2012: 8). Muuttoliike oli voimakkaimmillaan vuosina Lisäksi on pantava merkille kansallisuuksissa tapahtunut muutos. Vuonna 1993 maahanmuuttajista yli 75 prosenttia oli saksalaisia ja vajaa 20 prosenttia venäläisiä, sen sijaan vuonna 2002 saksalaisten määrä oli pudonnut 43 prosenttiin ja venäläisten määrä noussut 35 prosenttiin. Tähän on löydettävissä kaksi syytä. Toinen on toki etnisten saksalaisten määrän väheneminen Venäjällä, mutta vielä tärkeämmäksi on nähty Saksan maahanmuuttopolitiikassa tapahtuneet muutokset. Vuonna 1994 voimaan tulleen lain mukaan saksalaisen paluumuuttajan oli osattava myös saksaa ja hänen piti asua ensimmäiset kaksi vuotta hänelle osoitetussa paikassa. Vuosina paluumuuttokiintiö oli henkeä, jonka jälkeen se laskettiin :teen. (emt: 7 9.) 2

10 Viro Viron venäläisvähemmistö muodostaa 25 prosenttia Viron väkiluvusta, eli se on osuudeltaan suuri vähemmistö. Euroopan unionin jäsenmaista ainoastaan Latviassa on prosenttiosuudeltaan suurempi venäjänkielinen vähemmistö (noin 27 %) Kaikilla vironvenäläisillä ei ole minkään maan kansalaisuutta, sillä Viron kansalaisuuslaki antaa mahdollisuuden hakea kansalaisuutta ainoastaan, jos jollakulla esivanhemmista on ollut Viron kansalaisuus ennen vuotta Myös kielitaidon osoittamalla voi saada kansalaisuuden, ja alle 15-vuotiaiden kansalaisuuden saamisen ehtoja on myös madallettu. Vuonna 2008 kansalaisuudettomia oli noin kahdeksan prosenttia. Prosenttiosuus on pienentynyt Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen, mutta sitä selittää lähinnä maastamuutto ja se, että moni vironvenäläinen on ottanut Venäjän kansalaisuuden. (Poleshchuk 2009: 13.) Yksi haastattelumatkoista suuntautui Viron Narvaan, joka sijaitsee Viron itärajalla. Narvan väkiluku on ja kaupungin asukkaista yli 80 prosenttia on venäläisiä. Vajaa neljä prosenttia on virolaisia ja noin 2,5 prosenttia ukrainalaisia. (Narva Arvudes 2010: 2, 9.) Kansalaisuudeltaan virolaisia on kuitenkin yli 46 prosenttia ja venäläisiä noin 36 prosenttia. Kansalaisuudettomia on yhä noin 16 prosenttia. (emt: 9.) Virolaiset tutkijat ovat huomauttaneet, että vironvenäläisten osuus ei välttämättä ole vähenemässä tai viron kielen käyttö ei ole lisääntymässä (Vihalemm 1999: 24, 29). Vihalemm ja Kalmus (2009: 111) ovat ehdottaneet, että Viron integraatiostrategia voisi perustua vähemmistöryhmän sosiaalisen pääoman lisäämisen tukemiseen ja paikallisten kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan kannustamiseen. Näin ihmiset kokisivat olevansa osa virolaista yhteiskuntaa, vaikka he eivät osaakaan viroa Tutkimuskysymykset Selvityksessä kartoitettiin seuraavia kysymyksiä: Millaisia yhteisöjä venäjänkieliset muodostavat Euroopan jäsenvaltioissa? Millaisia venäjänkielisten kulttuuri- ja taidejärjestöt ja -yhdistykset ovat, miten ne toimivat ja mitkä ovat niiden taloudelliset mahdollisuudet? Minkälaiset ovat venäjän kielen säilyttämis- ja opiskelumahdollisuudet? Minkälaisia venäjänkielisiä joukkotiedotusvälineitä venäjänkieliset seuraavat? Millä tavoin venäjänkieliset ovat integroituneet uuteen yhteiskuntaan? Millaisia yhteyksiä venäjänkielisillä on lähtömaahan/lähtömaihin?

11 11 Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin tilastotietoa venäjänkielisten vähemmistöjen määristä eri maissa ja tietoa yhteisöjen historiallisesta taustasta. Selvityksen tavoitteena on vahvistaa globaalia venäjän kielen ja venäjänkielisten yhteisöiden asiantuntijaverkostoa ja luoda yhteyksiä venäjänkielisiin kotoutumista sekä kieltä ja kulttuuria tukeviin järjestöihin. 3. Tutkimusaineisto ja -menetelmät Selvityksen pohjana on käytetty kyselytutkimusta ja haastatteluja. Selvityksen vaiheet voidaan esittää seuraavasti: 1. Kyselylomakkeen valmistelu 2. Lomakkeesta tiedottaminen 3. Lomakevastausten kerääminen 4. Asiantuntijoiden haastattelut 5. Kyselylomakkeella saatujen tulosten analysointi 6. Haastatteluissa saatujen tietojen analysointi 7. Selvitystyön kirjoittaminen Selvityksessä kyselylomakkeeseen vastanneista käytetään ilmaisua vastaaja, kun taas henkilökohtaisiin haastatteluihin osallistuneisiin viitataan ilmaisulla haastateltu Lomakekysely Aineistonkeruu selvitystyötä varten aloitettiin kyselylomakkeen laatimisella. Kyselylomake oli venäjänkielisenä sähköisessä muodossa Helsingin yliopiston Elomake-palvelussa Kyselyn suomenkielinen versio on tämän selvityksen liitteenä. Kyselylomakkeeseen vastattiin anonyymisti. Kyselylomakkeesta tiedotettiin erilaisten postituslistojen ja venäjänkielisten järjestöjen kautta. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 156. Kyselylomakkeessa selvitettiin ensin vastaajan perustiedot, eli sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, tämänhetkinen asuinpaikka sekä maahanmuuton syy ja asumisaika. Näiden lisäksi selvitettiin kansallisuus, kansalaisuus ja hankittu koulutus. Tämän selvitystyön kannalta tärkeitä kysymyksiä kysyttiin jo perustiedoissa. Kyllä ei-kysymyksillä selvitettiin, opettaako vastaaja venäjää, onko hän aktiivinen jossakin venäjänkielisessä järjestössä tai omistaako yrityksen tai onko esimiesasemassa. 3 https://elomake.helsinki.fi/

12 12 Käytössä ollut Helsingin yliopiston Elomake-palvelu mahdollisti lomakkeen sisäisten riippuvaisuuksien hyödyntämisen, eli vastauslomake luotiin niin, että jos johonkin näistä kolmesta kysymyksestä vastasi kyllä, se aktivoi myöhemmässä vaiheessa alaosion, johon vastasivat vain nämä kyllä vastauksen antaneet. Muissa osioissa selvitettiin vastaajan kielitaustaa, venäjän kielen käyttöä työhön liittyvissä asioissa, venäjänkielisen median seuraamista ja yhteyksiä Venäjään. Myös vastaajan osallistumista yhdistystoimintaan selvitettiin omassa osiossaan. Venäjän kielen opettajille oli suunnattu myös oma osionsa. Osa kysymyksistä oli kyllä ei-kysymyksiä, osaan taas sai vastata skaalalla samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä eri mieltä ei osaa sanoa. Osassa taas vastausvaihtoehtoina olivat erittäin tärkeä melko tärkeä ei tärkeä ei merkitystä. Jokaisen osion lopussa oli mahdollisuus kirjoittaa myös kommentteja ja huomioita erilliseen vastauskenttään Asiantuntijahaastattelut Venäjänkielisten yhteisöjen tutkimuksen syventämiseksi päätettiin tehdä asiantuntijahaastatteluita Virossa ja Saksassa. Asiantuntijahaastatteluiden suomennettu kysymysrunko on tämän selvityksen liitteenä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Osa haastatteluista myös videoitiin. Asiantuntijahaastattelut suoritettiin Virossa Virossa asiantuntijahaastatteluja tehtiin Narvassa. Narvassa haastateltiin paikallisen venäläisyhdistyksen puheenjohtajaa, Narvan kaupungin kansallisten kulttuuriyhdistysten koordinoivan neuvoston puheenjohtajaa, Narvan puolalaisen ja ukrainalaisen yhdistyksen puheenjohtajia sekä Narvan kulttuuritalon johtajaa. Näiden lisäksi haastateltiin narvalaisia kulttuurialan ihmisiä, jotka järjestävät kaupungissa esimerkiksi konsertteja ja taidenäyttelyitä. Saksassa asiantuntijahaastattelut tehtiin Saksassa haastattelumatka suuntautui Berliiniin ja Dresdeniin. Berliinissä haastateltiin Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kieliosaston johtajaa sekä Berliinin kaksikielisten vanhempien ja pedagogien yhdistyksen Mitran opettajia. Dresdenissä haastattelut tehtiin Saksalais-venäläisen kulttuuri-instituutin johtajan ja apulaisjohtajan kanssa.

13 Vastaajaprofiili Vastanneita oli 156, naisia noin 84 % ja miehiä noin 16 %. Vastaajaryhmistä painottuivat ikäryhmät ja 45 64, joihin kuului 93 % vastaajista. Euroopan unionin jäsenmaista vastauksia tuli kaikista muista maista Maltaa ja Slovakiaa lukuun ottamatta. Eniten vastauksia tuli määrällisesti Saksasta (31 kpl), Tanskasta (24), Latviasta (12), Ranskasta (10) ja Virosta (9). Kaavio 1. % Ikä (N=156) ,5 4, yli 65 Naisten osuus vastanneista on suurempi kuin heidän osuutensa Euroopan unionin alueella asuvista venäjänkielisistä. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmissa tutkimuksissa, sillä esimerkiksi vuonna 2011 ilmestyneessä Suomen venäjänkielisten kulttuuripalvelujen käyttäjinä ja tuottajina - selvityksessä naisvastaajia oli lähes 80 prosenttia (Lammi & Protassova 2011: 10). Vastaavassa Suomen vironkielisten osallistumista kulttuuri- ja yhdistyselämään tehdyssä selvityksessä naisvastaajia oli yli 80 prosenttia (Lagerspetz 2010: 11). Syyksi sekä Lammi & Protassova että Lagerspetz esittävät syyksi sitä, että naiset ovat aktiivisempia osallistumaan kulttuuritapahtumiin. Tämän selvityksen osalta on todettava, että sen lisäksi että naiset vaikuttavat olevan aktiivisempia venäjänkielisissä järjestöissä, on myös huomattava, että kielen opetus on perinteisesti nähty naisten tehtävänä. Tämä koskee varsinkin tilanteita, joissa kielen opetus on osa esimerkiksi varhaiskasvatusta. 78 prosenttia vastaajista ilmoitti kansallisuudekseen venäläisen, kun taas kansalaisuuksissa venäläisen määrä putosi alle puoleen. Lomakekyselyyn vastanneet olivat hyvin korkeasti koulutettuja ja heistä noin 95 prosentilla on korkeakoulututkinto (kaavio 2). Osuus on hieman suurempi kuin Lammin & Protassovan selvityksessä (70 %, 2011: 12). Vähän yli puolet vastanneista oli saanut koulutuksensa Venäjällä tai Neuvostoliitossa, muualla koulutuksen saaneita oli noin 44 prosenttia (kaavio 3).

14 14 Kaavio 2. Kaavio 3. Koulutustaso (N=156) 5 % Viimeisin koulutus hankittu (N=156) 95 % 44 % 24 % 32 % Korkeakoulu Keskitaso Venäjällä Neuvostoliitossa Muualla Moni oli muuttanut uuteen maahan perhesyiden takia. Myös työn ja opiskelun perässä muuttaneita oli paljon. Näiden lisäksi korostui myös niiden osuus, jotka olivat syntyneet kyseisessä maassa. Suurin osa maahanmuuttajista oli asunut uudessa maassa vuotta, eli he olivat muuttaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Paluumuuttajien osuus ei korostunut tässä osiossa, sillä paluumuuton valitsi vastanneista 2,6 prosenttia. Kaavio 4. Muuton syy (joka kohdan N=156) % Avioliitto Paluumuutto Perheen kanssa 19 1 Työ/bisnes Vaivainhoito Opiskelu Syntynyt maassa Pakolainen (sota, sosiaaliset tai poliittiset syyt)

15 15 Kaavio Asuinvuodet uudessa maassa (N=156) % syntymästä lähtien alle 2 vuotta 2-5 vuotta 5-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta Tämän selvitystyön kannalta tärkeitä kysymyksiä kysyttiin jo perustiedoissa. Kuten aiemmin mainittiin, käytössä ollut Helsingin yliopiston Elomake-palvelu mahdollisti lomakkeen sisäisten riippuvaisuuksien hyödyntämisen, eli vastauslomake luotiin niin, että jos johonkin näistä kolmesta kysymyksestä vastasi kyllä, se aktivoi myöhemmässä vaiheessa alaosion, johon vastasivat vain nämä kyllä vastauksen antaneet. Yli puolet vastanneista opetti venäjää ja yli puolet vastanneista oli myös aktiivinen jossakin venäjänkielisessä järjestössä (kaavio 6). Merkillepantavaa oli myös se, että venäjän kielen opettaminen ja venäjänkielisissä järjestöissä toimiminen olivat yhteyksissä niin, että kolmannes vastaajista sekä opetti venäjää että oli aktiivinen venäjänkielisissä järjestöissä. Sen sijaan muissa yhdistelmissä (opettaja-esimies, järjestöaktiivi-esimies) ei ollut nähtävissä tällaista yhteyttä. Kaavio 6. Kuinka moni (N=156) % Opettaa venäjää On venäjänkielisen järjestön aktiivinen jäsen On työnantaja tai johtavassa asemassa Lähes 90 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen venäjän, ja venäjä oli ollut myös peruskoulutuksen kieli. Sen sijaan korkeakoulutuksessa venäjän osuus putosi 60 prosenttiin ja tieteellisessä

16 16 jatkokoulutuksessa alle 50 prosenttiin. Lapsuudenkodissa käytetyin kieli oli ollut venäjä (84 %), mutta vastaajien tämänhetkinen tilanne vaikuttaa siltä, että yksistään venäjän käyttö on vähentynyt ja sen rinnalle on noussut myös uuden asuinmaan kieli (36 %). (kaavio 7.) Kaavio 7. Kielitausta % Äidinkieli (N=155) 9 Mitä kieliä käyttää (N=150) 15 1 Lapsuudenkodissa käytetyt kielet (N=152) 11 Nykykodissa käytetyt kielet (N=152) Venäjä Venäjä ja muu Muu 3.4. Analyysimenetelmät Kyselylomakkeiden vastauksista analysoitiin erityisesti venäjänkielisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä ja toimintatapoja, venäjän kielen opetuksen tilaa, venäjänkielisen median seuraamista, yhteyttä lähtömaihin ja työelämän näkemyksiä. Kyselylomakkeiden tuloksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että vastaajia ei valittu iän, sukupuolen, asuinpaikan tms. mukaan, vaan lomake oli vapaasti täytettävissä. Kyselylomakkeesta tiedotettiin järjestöjen kautta, joten järjestöaktiivien voidaan katsoa olevan hyvin edustettuina vastaajien joukossa. Haastatteluihin pyrittiin saamaan erilaisia laitoksia ja järjestöjä sekä kulttuurin tuottamisen että harrastamisen aloilta. Kaikki haastattelupyynnön saaneet tahot eivät ehtineet tai halunneet antaa haastattelua. Vastaukset kysymyksiin on annettu lähimpään kokonaislukuun pyöristettyinä prosenttiosuuksina, ja jokaisen kysymyksen kohdalla on myös mainittu, kuinka moni vastasi kysymykseen. Joissakin kysymyksissä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto, joten näissä tapauksissa prosenttiluku on yli sata. Tiettyjen kysymysten kohdalla on tehty myös ristiintaulukointia, eli tämän selvitystyön kannalta tärkeimpien ryhmien (järjestöaktiivit ja opettajat) vastauksia on ristiintaulukoitu esimerkiksi sen selvittämiseksi, eroaako venäjän kielen opettamisen rahoitus tai resurssit sen mukaan, millä asteella kieltä opetetaan.

17 17 4. Tilastotietoa venäjänkielisistä yhteisöistä Euroopan unionin jäsenmaissa Eri EU-maista on saatavilla hiukan erilaisia tilastotietoja tilastointitavasta riippuen. EU-maista suuret venäläisvähemmistöt ovat määrällisesti Saksassa (eri arvioiden mukaan 3 5,5 miljoonaa venäläistä) ja prosentuaalisesti Latviassa (lähes 27 prosenttia) 4 ja Virossa (noin 25 prosenttia) 5. Yksi mahdollisuus on arvioida myös venäjän kielen taitoisia, kuten Arefjev (2012) on tehnyt. Arefjevin mukaan vuonna 2004 Itä-Euroopan ja entisen Jugoslavian maissa oli vähän yli 18 miljoonaa venäjän kielen taitoista, joista noin kuusi miljoonaa käytti kieltä aktiivisesti. Vuonna 2010 määrä oli pudonnut 13 miljoonaan ja aktiivisia taitajia oli noin 5,4 miljoonaa (Arefjev 2012: 232). Muissa maissa suuria venäjänkielisiä maahanmuuttajaryhmittymiä oli tuolloin muun muassa Iso-Britanniassa (yli ), Kreikassa (yli ), Italiassa (yli ) ja Espanjassa (yli ). Kreikassa tulijoiden suuri määrä selittyy venäjänkreikkalaisten saamalla paluumuutto-oikeudella. Arviot siitä, mikä on etnisten venäläisten osuus kyseisestä maahanmuutosta, vaihtelevat neljänneksestä kolmannekseen. Absoluuttisesti suurin osuus venäjänkielisistä on ollut Kazakstanista tai Venäjän alueelta muuttaneita saksalaisia, juutalaisia ja ukrainalaisia. (emt: 232, 268.) Alla oleva taulukko on koostettu Euroopan unionin Eurostatin 6, Yhdistyneiden kansakuntien tilastoja 7 ja Arefjevin tietoja yhdistellen. Suomessa venäjänkielisiä oli vuonna 2013 hieman yli (SVT 2013). Taulukko 1. Eurostat 2013 Undata Arefjev, v Maa Koko väestö Ven. kans. Ven.kiel. Vuosi Ven.kiel.tait. Alankomaat Belgia Luxemburg Itävalta Malta Kypros Kreikka Espanja Portugali Latvian tilastokeskus: html 5 Viron tilastokeskus 6 Eurostatin tilastokanta: 7 YK:n tilastokanta:

18 18 Italia Ranska Saksa UK Irlanti Tanska Ruotsi Latvia Liettua Viro Bulgaria Romania Kroatia Slovenia Puola Unkari Tsekki Slovakia Venäjänkieliset järjestöt ja yhdistykset Vastaajista yli 60 prosenttia toimi jossakin venäjänkielisessä järjestössä tai yhdistyksessä. Eri järjestötyypeistä erityisesti kulttuuri- ja yhteiskunnalliset järjestöt painottuivat, joiden toimintaan osallistui yli 80 prosenttia vastanneista. Sen sijaan urheilu- ja poliittisten järjestöjen toimintaan ei juuri osallistuta. Kohdassa oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Syyt, miksi vastaaja ei toimi venäjänkielisessä järjestössä, jakaantuivat lähes tasan neljään ryhmään; joko asuinalueella ei ole venäjänkielisiä järjestöjä tai ne eivät ole sopivia, myös ajanpuute ja se, ettei halua osallistua valittiin lähes samoissa suhteissa.

19 19 Kaavio 8. Toimii venäjänkielisessä % Kulttuurijärjestössä Urheilujärjestössä Taidejärjestössä Yhteiskunnallisessa järjestössä Poliittisessa järjestössä Uskonnollisessa järjestössä Järjestöosallistumisessa kysyttiin vastaajan mietteitä lähinnä kielenkäytön näkökulmasta, tätä käsitellään seuraavassa kaaviossa 9. Yli 60 prosenttia ilmoitti osallistuvansa venäjänkielisen järjestön toimintaan siksi, että haluaa käyttää venäjää. Yli puolet halusi, että asuinpaikassa olisi enemmän venäjänkielisiä järjestöjä. Sen sijaan uuden maan kielellä toimivien järjestöjen toimintaan ei kielellä näytä olevan niin suurta merkitystä. Näyttää siis sitä, että kieli on tärkeä kysymys, kun puhutaan venäjänkielisistä järjestöistä, sen sijaan muilla kielillä toimivien järjestöjen kohdalla tärkeämmäksi nousee esimerkiksi se, minkälaista toimintaa kyseinen järjestö tarjoaa. Kaavio 9. Mietteitä järjestöosallistumisesta (N=156) Osallistun venäjänkielisen järjestön toimintaan, koska haluan käyttää venäjää Osallistun asuinmaan kielellä toimivan järjestön toimintaan, koska haluan käyttää asuinmaan kieltä Osallistuisin asuinmaan kielellä toimivan järjestön toimintaan, jos osaisin asuinmaan kieltä paremmin Haluaisin, että asuinpaikassani olisi enemmän venäjänkielisiä järjestöjä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä Eos

20 20 Kenttätyöhaastatteluissa kysyttiin myös kielen merkityksestä toiminnalle. Narvassa suurimmaksi osaksi venäjän kielellä toimivat puolalaisten ja ukrainalaisten yhdistykset eivät niinkään painottaneet kielen merkitystä vaan korostivat, että yhdistyksen tärkein tehtävä on pitää yllä omaa kulttuuria, jonka nähtiin eroavan sekä virolaisesta että venäläisestä perinteestä. Saksassa venäjän kielen merkitys osana järjestötoimintaa korostui erityisesti Dresdenissä, jossa venäjän kieli on nimenomaan yhdistävä tekijä eri kansallisuuksien välillä. Dresdenin venäjänsaksalaiset ovat tulleet Kazakstanista ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta, ja he käyttävät venäjää sekä muiden venäjänsaksalaisten kanssa että muiden entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneiden kanssa Toimintatavat Sekä lomakekyselyssä että asiantuntijahaastatteluissa selvitettiin järjestön ja yhdistyksen toimintatarkoitusta ja toimintatapoja. Järjestöaktiiveilta kysyttiin tarkemmin, mikä on järjestön tarkoitus. Tärkeimmäksi nousi venäjän kielen käyttö, jonka mainitsi erittäin tärkeäksi tai melko tärkeäksi lähes jokainen vastaaja. Myös muut vaihtoehdot saivat yli 80 prosentin kannatuksen lukuun ottamatta kohtaa, jossa järjestön tarkoitukseksi ehdotettiin terveiden elämäntapojen ylläpito. Kohdan kolme viimeistä kysymystä käsittelivät venäjänkielisten järjestöjen yhteyksiä muiden samassa maissa toimivien järjestöjen kanssa, muissa maissa toimivien järjestöjen kanssa ja Venäjällä toimivien järjestöjen kanssa. Yli 80 prosenttia vastanneista ilmoitti joka kohdassa yhteydenpidon olevan joko erittäin tärkeää tai melko tärkeää. Erityyppisten järjestöjen vertailu ei tuottanut suuria eroja eri vastausvaihtoehtojen välille.

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä

Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston (Cultura-säätiö) toteuttaman kyselyn tulokset Maaliskuu 2016 Irma Kettunen Lea Laine Sisällys Johdanto... 3 Vastaajaprofiili...

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Suomen Sovittelufoorumi ry KARTOITUS 1(8) Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Timo Pehrman Teuri Brunila

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 25.

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA Flash Eurobarometer (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) A Työnumero FL A B Maakoodi FL B C Lomakenumero FL C NACE NACE-koodi (näytetieto)

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot