Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Ulla Peltola Laura Metso

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Ulla Peltola Laura Metso"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä Ulla Peltola Laura Metso

2

3 Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä Ulla Peltola Laura Metso Kuntoutussäätiön tutkimuksia research reports 79/2008

4 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh. (09) Helsinki 2008 Painopaikka: Yliopistopaino ISSN X ISBN Kannen kuva: Photodisc/Kuvapörssi Graafinen suunnittelu: Jaana Viitakangas

5 Tiivistelmä Peltola U, Metso L Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 79/2008. Monet maahanmuuttajat eivät hyödy riittävästi julkisen sektorin tarjoamista palveluista integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan joko työllistymisen kautta tai muulla tavoin. Maahanmuuttajien asema ja oikeudet julkisessa palvelujärjestelmässä jakautuvat kotoutumisvaiheen erityispalveluihin ja tämän jälkeiseen peruspalvelujen käyttöön. Peruspalvelujen piiriin kuuluu jo huomattava määrä kotoutumisvaiheen ohittaneita maahanmuuttajia, jotka jäävät eri syistä ilman tarvitsemiaan terveys-, sosiaali-, työllistymis- ja kuntoutuspalveluja. Kaikkein heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa ovat kotoutumisvaiheen ohittaneet maahanmuuttajat, joilla on samanaikaisesti terveyteen, sosiaaliseen integraatioon ja työllistymiseen liittyviä ongelmia. Tässä tutkimuksessa on selvitetty helsinkiläisten kotoutumisvaiheen ohittaneiden maahanmuuttajien osalta, millaisia terveyden, sosiaalisen integraation ja työllistymisen edistämiseen liittyviä palvelutarpeita heillä on ja miten nykyinen palvelujärjestelmä pystyy näihin tarpeisiin vastaamaan. Lisäksi selvitettiin, miten voidaan tukea maahanmuuttajien valmiuksia käyttää olemassa olevia julkisia palveluja, miten julkisissa palveluissa voidaan palvella maahanmuuttajia nykyistä paremmin ja missä määrin ilmenee tarpeita kehittää uusia palveluja. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Helsingin työvoimatoimiston, Helsingin työvoiman palvelukeskuksen ja joidenkin järjestöjen johtajien ja työntekijöiden teemahaastatteluista (n = 19). Haastattelut koodattiin teemoittain ja teemoja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin kahden pääteeman alla, jotka olivat asiakastyön yleiset haasteet sekä asiakkaiden tarpeet ja palvelujen toimivuus. Asiakastyön haasteet saattavat ilmetä kuntoutumisen ja työllistymisen tukitarpeita omaavien maahanmuuttajien asiakkuudessa palvelusta riippumatta. Haasteena on yhdenvertaisuuden toteutuminen silloin, kun palveluissa suhtaudutaan maahanmuuttajiin kielteisesti, asiakkaana olevan maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikko tai työntekijän ja asiakkaan välistä kommunikaatiota heikentävät kulttuurierot ja asiakkaalle vieras palvelujärjestelmä. Asiakkaiden tarpeiden ja palvelujen toimivuuden yhteydessä käsiteltiin maahanmuuttajien palvelutarpeita ja olemassa olevien kotouttamis-, terveys-, sosiaali-, työllistymis- ja kuntoutuspalvelujen kykyä vastata niihin. Esiin nousivat etenkin toimivien mielenterveyspalvelujen puute, isojen perheiden äitien ja yksinhuoltajien vaikea asema, luku- ja kirjoitustaidottomilta ja oppimisvaikeuksia omaavilta puuttuvat palvelut sekä työllistymisen tukemisesta puuttuvat yksilölliset sekä työnhakijalle että työnantajille suunnatut palvelut. Kuntoutuspalveluihin ohjaaminen vaikuttaa erittäin vähäiseltä, eivätkä mahdollisuudet asiakkaiden tilanteiden kokonaisvaltaiseen selvittämiseen vastaa tarvetta. Yhdenvertaisten palvelujen takaaminen myös maahanmuuttajille edellyttää työntekijöiden asenteiden ja työtapojen muokkaamista, puuttuvien palvelujen kehittämistä ja palvelujen välisen yhteistyön lisäämistä sekä panostamista kuntoutusprosessien kokonaisvaltaiseen tukemiseen kuntoutusluotsauksen keinoin. Avainsanat: maahanmuuttajat, kuntoutus, työllistyminen, yhdenvertaisuus, kotouttamispalvelut, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, työllistymispalvelut, kuntoutuspalvelut, Helsingin kaupunki 3

6 4

7 Esipuhe Suomessa asuu kaikkiaan noin ulkomaan kansalaista tai ulkomailla syntynyttä ja heistä suuri osa, lähes 40 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien työttömyys on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja näyttää siltä, että useat maahanmuuttajat eivät edelleenkään riittävästi hyödy julkisen sektorin tarjoamista palveluista integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisen ongelmallinen tilanne on vajaakuntoisten ja vammaisten maahanmuuttajien osalta, ja eri yhteyksissä onkin korostettu, että jo kotoutumisen alkuvaiheessa tulisi ottaa käyttöön kaikki kuntoutuksen keinot. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat kotoutumisvaiheen päättyessä ja osin jo sen aikana siirtyvät heille tarjolla olevista erityispalveluista peruspalvelujen käyttäjiksi. Tämä on osoittautunut ongelmalliseksi monestakin syystä. Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus aloitti keväällä 2007 tutkimuksen, jossa selvitettiin millaisia palvelutarpeita Helsingissä asuvilla maahanmuuttajilla ilmenee ja miten palvelujärjestelmä erityisesti peruspalvelut kykenevät näihin tarpeisiin vastaamaan. Tässä julkaisussa raportoidut tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien kuntoutukseen ja työllistymiseen liittyvät kitkakohdat koskevat erityisesti kuntoutuspalveluihin ohjaamista, työllistymisen tukemista sekä peruspalveluihin siirtymistä. Viimeksi mainitun ongelman osasyynä ovat sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja monimutkaisuus että ammattilaisten asenteet. Hankkeen tiedonkeruuta varten haastateltiin asiantuntijoita työhallinnosta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä kolmannen sektorin organisaatioista. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustajat Uudenmaan TE-keskuksesta, Kansaneläkelaitoksesta, Helsingin työvoimatoimistosta sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta ja Helsingin työvoiman palvelukeskuksesta. Hanke rahoitettiin Euroopan Sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelmasta. Kiitokset sekä haastatelluille asiantuntijoille että ohjausryhmän jäsenille paneutumisesta ja aktiivisesta osallistumisesta tutkimuksen toteuttamiseen ja toteutumiseen. Helsingissä toukokuun 7. päivänä 2008 Kristiina Härkäpää tutkimus- ja kehittämispäällikkö 5

8 Sisällys 1 JOHDANTO Suomen maahanmuuttohistoria Helsingissä asuvat maahanmuuttajat Helsingin kaupungin maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttajien elinolot Helsingissä 19 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TOTEUTUS Tutkimuksen tausta Tavoite ja toteutus 25 3 ASIAKASTYÖN YLEISET HAASTEET Yhdenvertaisuus 33 Yhdenvertaisuus ja sen toteutuminen Asenteiden merkitys 3.2 Suomen kielen taito 38 Kirjallisen asioinnin ongelmat Asiointitulkkien käyttäminen 3.3 Kulttuurierot 47 Kulttuurista johtuvat erot Suhtautuminen kulttuurien tuntemiseen Sosiaalisen näkökulman puuttuminen 3.4 Vieras palvelujärjestelmä 54 Asiointitaitoja koskevat odotukset Asioinnin ongelmat Työtapojen muokkaaminen 4 ASIAKKAIDEN TARPEET JA PALVELUJEN TOIMIVUUS Kotouttamispalvelut 62 Kotouttamislaki ja sen toteutuminen Kunnat kotouttajina Kotouttamisajan kuntoutus- ja työllistymishaasteet 4.2 Terveyspalvelut 73 Mielenterveyspalvelut Helsingissä Maahanmuuttajat ja mielenterveysongelmat Mielenterveyspalvelujen toimivuus Muut terveyspalvelut 4.3 Sosiaalipalvelut 83 Sosiaalipalvelut Helsingissä Maahanmuuttajat ja sosiaaliset ongelmat Sosiaalipalvelujen toimivuus 6

9 4.4 Työllistymispalvelut 95 Työllistymistä tukevat palvelut Helsingissä Työllisyystilanteen merkitys Maahanmuuttajat työnhakijoina Työelämässä tarvittava suomen kielen taito Työllistymistä tukevien palvelujen toimivuus Työnantajien suhtautuminen maahanmuuttajiin 4.5 Kuntoutuspalvelut 113 Maahanmuuttajien kuntoutustarpeet Yhteistyön ja kuntoutusluotsauksen puute Kuntoutuspalvelujen toimivuus 5 LOPUKSI Keskeiset tulokset Kaikkien laadukkaat peruspalvelut 125 LÄHTEET 129 LIITE 136 7

10 8

11 1 Johdanto Suomessa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua suurten ikäluokkien eläköitymisen mahdollisesti aiheuttavasta työvoimapulasta sekä mahdollisuudesta paikata sitä työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Keskusteluissa sivuutetaan usein kokonaan Suomessa jo olevat työttömät maahanmuuttajat ja heidän työllistymisensä tukeminen. Näin siitä huolimatta, että huomattava osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista on parhaassa työiässä. Suomessa jo asuvien ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on edelleen Suomen kansalaisia korkeampi ja työllisyysaste matalampi. Pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten työllisyystilanne on parempi kuin muualla maassa, mutta kuitenkin huomattavasti heikompi kuin muiden kuntalaisten. Lisäksi joukossa on maahanmuuttajia, joiden työttömyys on pitkittynyt ja kytkeytyy muihin ongelmiin. Vaikuttaa siltä, että nämä maahanmuuttajat eivät hyödy riittävästi julkisen sektorin palveluista integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Helsingissä jo asuvien maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen on myös Helsingin kaupungin etujen mukaista. Helsinkiläisillä maahanmuuttajilla on muiden kuntalaisten kanssa yhtäläiset oikeudet asioida peruspalveluissa ja saada niistä laadukasta, ammattitaitoista ja yhdenvertaista palvelua. Palvelujen kehittäminen jo nyt sellaisiksi, että ne vastaavat myös maahanmuuttajien palvelutarpeisiin, hyödyttää myös vasta tulevaisuudessa Helsinkiin työn perässä muuttavia. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen koituu sekä maahanmuuttajien itsensä että kaupungin hyödyksi. Selvitämme tässä tutkimuksessa helsinkiläisten kotoutumisvaiheen ohittaneiden maahanmuuttajien osalta, millaisia terveyden, sosiaalisen integraation ja työllistymisen edistämiseen liittyviä palvelutarpeita heillä on ja miten olemassa olevat palvelut pystyvät näihin tarpeisiin vastaamaan. 9

12 Lisäksi selvitämme, miten voitaisiin tukea maahanmuuttajien valmiuksia käyttää hyväkseen olemassa olevia palveluja, miten palveluissa voitaisiin tukea maahanmuuttajien asiointia nykyistä paremmin ja missä määrin ilmenee tarpeita kehittää uusia palveluja. Tutkimuksen rakenne on seuraavanlainen. Johdantoluvussa esittelemme yleisesti Suomen maahanmuuttohistoriaa ja luomme katsauksen erityisesti Helsingin tilanteeseen. Tarkastelemme Helsingissä asuvien maahanmuuttajien määrän kasvua sekä käsittelemme lyhyesti Helsingin kaupungin maahanmuuttopolitiikkaa ja Helsingissä asuvien maahanmuuttajien elinoloja. Toisessa luvussa käymme lyhyesti läpi tutkimuksen taustan, tavoitteen ja toteutuksen. Luvuissa kolme ja neljä esittelemme tutkimuksen tulokset. Kolmannessa luvussa tarkastelemme tilanteita, joissa maahanmuuttajien muiden kuntalaisten kanssa yhtäläiset oikeudet asioida kaikille tarkoitetuissa peruspalveluissa ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Yhdenvertaisuuden toteutumista käsitellään työntekijöiden asenteiden, asiakkaiden suomen kielen taidon sekä kulttuurierojen ja asiakkaille vieraan palvelujärjestelmän näkökulmista. Neljännessä luvussa perehdymme maahanmuuttajien palvelutarpeisiin ja olemassa olevien kotouttamis-, terveys-, sosiaali-, työllistymis- ja kuntoutuspalvelujen kykyyn vastata niihin. Esittelemme eri palveluita käsittelevien alalukujen alussa kaikille Helsingissä pysyvästi asuville tarjolla olevat palvelut, jonka jälkeen käsittelemme tutkimuksessa esiin nousseita maahanmuuttajia koskevia palvelutarpeita ja olemassa olevien palvelujen toimivuutta niiden näkökulmasta. Viimeisessä luvussa kertaamme lyhyesti tutkimuksen keskeiset tulokset ja pohdimme niiden valossa, mitä maahanmuuttajille muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaisten palvelujen takaaminen edellyttäisi. 1.1 Suomen maahanmuuttohistoria Suomen maahanmuuttohistoria on hyvin lyhyt muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Suomi oli pitkään itse maastamuuttomaa, josta muutettiin työn perässä etenkin Ruotsiin, Yhdysvaltioihin ja Australiaan. Suomi pysyi aina 1900-luvun loppupuolelle saakka melko sivussa kansainvälisistä muuttoliikkeistä. Suomen maahanmuuttohistoria alkoi oikeastaan vasta 1970-luvulla, kun Suomi vastaanotti ensimmäiset suuremmat pakolaisryhmät Chilestä vuosikymmenen alussa ja Vietnamista sen loppupuolella. (Pohjanpää ym. 2003, ) 10 Johdanto

13 Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien määrä ylitti maasta lähteneiden määrän kuitenkin ensimmäisen kerran vasta 1980-luvun alussa. Kasvanut maahanmuutto ei kuitenkaan johtunut Suomen houkuttelevuudesta, vaan sen syyt olivat pääosin maan rajojen ulkopuolella. Sodat ja muut kriisit alkoivat ajaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita myös Suomeen 1990-luvulla, jolloin suurimmat ryhmät turvapaikanhakijoita tulivat Somaliasta, entisestä Jugoslaviasta, Iranista ja Irakista. Samanaikaisesti maahanmuuttajien kokonaismäärää kasvattivat myös vuosittain maahan otetut kiintiöpakolaiset sekä inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäseniensä vuonna 1990 alkanut muutto. (Mts ) Suomeen on kuitenkin muutettu pakolaisuutta ja paluumuuttajuutta huomattavasti yleisemmin erilaisten perhesyiden takia. Perhesyyt ovat olleet muuton taustalla prosentilla muuttajista. Perhesyiksi katsotaan esimerkiksi avioliitto Suomen kansalaisen tai Suomessa pysyvästi asuvan ulkomaan kansalaisen kanssa. Sen sijaan työn vuoksi Suomeen on muutettu vain harvoin. Työministeriön arvion mukaan ja 2000-luvulla vain 5 10 prosenttia maahanmuuttajista on tullut Suomeen työn takia. (Heikkilä, Pikkarainen 2008, 19, 6.) Suomeen 2000-luvun puolella suuntautuneessa maahanmuutossa on kuitenkin alkanut vähitellen näkyä myös työperustainen muuttaminen. Suurten ikäluokkien eläköitymisen ennustetaan aiheuttavan työvoima pulaa, jota pyritään paikkaamaan työperustaista maahanmuuttoa lisäämällä. Etenkin pääkaupunkiseudulle on kaivattu maahanmuuttajia työvoimaksi niin it-alan huippuosaamista vaativiin töihin kuin myös suorittavan tason tehtäviin. Tällöin sivuutetaan usein maassa jo olevat maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat, joiden työllistämisen tukeminen ja työvoiman hyödyntäminen voitaisiin toteuttaa uuden työvoiman tuomista huomattavasti halvemmin taloudellisin ja sosiaalisin kustannuksin. (Vähätalo 2005, 17.) Kun tarkastellaan Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrää, voidaan sen todeta miltei kymmenkertaistuneen 1980-luvun alun jälkeen (Taulukko 1). Suurin määrällinen kasvu koettiin 1990-luvun alkupuolella pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien määrän kasvaessa samanaikaisesti. Sen jälkeen kasvu on jatkunut tasaisempana. Vuoden 2006 lopussa Taulukko 1. Suomessa ja Helsingissä asuvien ulkomaan kansalaisten määrän kasvu (Tilastokeskus 2004, 2007) Suomi Helsinki

14 Suomessa asui vajaa ulkomaan kansalaista, mikä oli 2,3 prosenttia väestöstä. Vieraskielisiä oli kuitenkin miltei eli 3,0 prosenttia väes töstä (Tilastokeskus 2007). 1.2 Helsingissä asuvat maahanmuuttajat Helsingissä asuvien ulkomaan kansalaisten määrän kasvu on seurannut tasaisesti koko maan tasolla tapahtunutta kasvua (Taulukko 1). Aina 1980-luvun alusta lähtien koko maassa asuvista ulkomaan kansalaisista on asunut Helsingissä prosenttia. Vuonna 2006 Helsingissä asui yhteensä noin ulkomaan kansalaista eli noin 6 prosenttia kaupunkilaisista. Kun mukaan lasketaan myös ulkomailla syntyneet nousee luku lähes :een, joka oli 8,3 prosenttia kaupunkilaisista. (Tilastokeskus 2007.) Helsingissä vuonna 2006 asuneista ulkomaan kansalaisista kaksi selkeästi suurinta ryhmää olivat Venäjän ja Viron kansalaiset. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat Somalian kansalaiset. Muiden maiden kansalaisten ryhmät ovat huomattavasti pienempiä, mutta yhdessä niiden osuus kaikista ulkomaan kansalaisista on yli 60 prosenttia. Koko maan keskiarvoon verrattuna Helsingissä asuvien Viron ja Somalian kansalaisten osuus oli hieman suurempi ja Venäjän kansalaisten osuus hieman pienempi. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus Helsingissä ja Suomessa vuonna 2006 (Tilastokeskus 2007). Helsinki Suomi Kansalaisuus n % n % Venäjä Viro Somalia Kiina Puola Muu Yhteensä Ulkomaan kansalaisuuden ohella on kuitenkin syytä tarkastella myös Helsingissä asuvien vieraskielisten määrää, koska se antaa tilanteesta hieman toisenlaisen kuvan (Taulukko 3). Vieraskielisten määrä on selvästi suurempi kuin ulkomaan kansalaisten määrä, koska viisi vuotta maassa asuneet voivat saada Suomen kansalaisuuden ja poistua sitä kautta ulko- 12 Johdanto

15 Taulukko 3. Helsingissä ja Suomessa asuvien vieraskielisten määrä ja osuus vuonna 2006 (Tilastokeskus 2007). Helsinki Suomi Kieli n % n % Venäjä Somali Viro Englanti Arabia Muut Yhteensä maan kansalaisuutta koskevista tilastoista (Munter 2005, 11). Vuonna 2006 Helsingissä asuvien vieraskielisten määrä oli kolmetoista tuhatta suurempi kuin ulkomaan kansalaisten määrä. Vieraskielisyyden perusteella tarkasteltuna kolme suurinta ryhmää pysyivät kuitenkin samana kuin ulkomaan kansalaisuuden perusteella tarkasteltuna, joskin venäjänkielisiä on kaksinkertainen määrä somalia ja viroa äidinkielenään puhuviin verrattuna. Myös englantia ja arabiaa äidinkielenään puhuvat erottuivat selkeästi isompina ryhminä, mutta lukuisiin muihin pienempiin kieliryhmiin kuului yhteensä yli 40 prosenttia vieraskielisistä. Koko maan keskiarvoon verrattuna Helsingissä asuvien somalinkielisten osuus oli hieman suurempi sekä venäjänkielisten ja vironkielisten osuus hieman pienempi. 1.3 Helsingin kaupungin maahanmuuttopolitiikka Suomen ulkomaalaispolitiikan ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittäminen alkoi oikeastaan vasta 1990-luvulla. Sitä ennen Suomella ei ollut lainkaan virallisesti vahvistettua ulkomaalaispolitiikkaa, vaan maahanmuuttajatyölle oli ominaista siihen liittyvien palvelurakenteiden vakiintumattomuus ja usein tapahtuneet vastuunjaon muutokset luvun alussa alkanut kehittämistyö oli voimakasta koko vuosikymmenen ajan. Vuonna 1991 tuli voimaan uusi ulkomaalaislaki ja ulkomaalaiskuraattorin virka muutettiin ulkomaalaisvaltuutetun viraksi. Vuonna 1995 perustettiin ulkomaalaisvirasto ja asetettiin Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta laatimaan hallitukselle ehdotus ulkomaalais- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi. Vuonna 1999 astui voimaan laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Kehittämistyötä on jatkettu myös 2000-luvulla. Vuonna 2001 hyväksyttiin hallituksen etnisen syrjin- 13

16 14 Johdanto nän ja rasismin vastainen toimintaohjelma Kohti etnistä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta sekä muutettiin ulkomaalaisvaltuutetun virka vähemmistövaltuutetun viraksi. Vuonna 2004 astui voimaan yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa viranomaiset edistämään etnistä yhdenvertaisuutta. (Joronen 2005a, ) Helsingin kaupungin ulkomaalaispolitiikka on seurannut Suomen ulko maalaispolitiikkaa. Ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikan käsittelyyn laajemmin keskittyviä poliittisia ohjelmia alettiin laatia 1990-luvun alussa. Palvelujen kannalta katsottuna keskeisimpiä voimassa olevista ohjelmista ovat Helsingin ulkomaalaispolitiikka (1995), Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma (1999) ja Hyvät etniset suhteet pääkaupunkiseudulla (2007). Vuonna 1995 valmistui erikseen nimetyn ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan laatima kokonaisselvitys Helsingin kaupungin ulkomaalais- ja pakolaispolitiikasta Helsingin ulkomaalaispolitiikka -nimisenä mietintönä. Mietinnössä todetaan muutamaa vuotta aiemmin ilmestyneessä raportissa Helsingin ulkomaalaispolitiikka perusteet ja käytäntö (1991) esitetyn ulkomaalaispolitiikan tavoitteen olevan edelleen ajankohtainen ja oikean suuntainen, ja esitetään siksi sen säilyttämistä Helsingin ulkomaalaispolitiikan perusteena. Helsingin kaupungin ulkomaalaispolitiikan tavoitteeksi asetettiin kaupungin muuttuminen kansainväliseksi, monikulttuuriseksi pääkaupungiksi, jossa ulkomaalaisilla on tasavertaiset oikeudet kunnan palveluiden käyttöön sekä mahdollisuus integroitua Helsinkiin oman kielija kulttuuritaustansa säilyttäen (Helsingin kaupunginkanslia 1991). Kaupungin ulkomaalaispolitiikan kannalta keskeisenä kysymyksenä pidettiin edelleen sitä, kuinka ulkomaalaisille helsinkiläisinä kuuluvat palvelut pystytään takaamaan tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa ja miten mahdollistetaan ulkomaalaisten integroituminen Helsinkiin (Helsingin kaupunginkanslia 1995, 10). Mietinnössä maahanmuuttajien palvelujen kohderyhmäksi määriteltiin koko ulkomaalaisväestö. Ohjelma jakaantuu kolmeen painopistealueeseen: ulkomaalaisten vastaanottoon, ulkomaalaisten integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja ulkomaalaisten oman kieli- ja kulttuuritaustan säilymiseen. Ohjelmassa määritellään erikseen maahanmuuttajille kunnan normaalin palveluvalikoiman lisäksi tarjottavat palvelut, joita katsotaan tarvittavan etenkin vastaanottovaiheessa, mutta joiltain osin myös myöhemmin. Integroitumista tukeviksi palveluiksi katsottiin suomen kielen opetus, työllistymismahdollisuuksien parantaminen ja omaehtoisen elämän edellytysten luominen. Ohjelmaan on kirjattu valtakunnallisen ohjauksen mukaisesti peruspalvelujen käytön periaate. Kotoutumisen perustana pide-

17 tään maahanmuuttajien omaa aktiivisuutta, vastuuta ja osallisuutta päätöksentekoon. Suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen tulee toteuttaa ohjaamalla maahanmuuttajat normaalin palvelujärjestelmän piiriin, mutta myös palvelujärjestelmää tulee kehittää samaan aikaan vastaamaan aiempaa paremmin monikulttuurisen väestön tarpeita. (Joronen 2005a, ) Peruspalvelujen käyttöä halutaan tukea panostamalla maahanmuuton alkuvaiheessa tiedotukseen, ohjaukseen ja koulutukseen, jotka tukevat ulko maalaisten mahdollisuuksia käyttää kaupungin palveluja tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Mietinnön mukaan kaupungin henkilöstö on avainasemassa maahanmuuttajien palvelujen järjestämisessä. Ulkomaalaisuuden ei nähdä sinänsä asettavan työntekijän ammattitaidolle erityisiä vaatimuksia, mutta kylläkin edellyttävän kielitaidon ohella kykyä asennoitua ulkomaalaisiin suvaitsevaisesti sekä tietoa uuteen maahan sopeutumiseen, pakolaisuuteen, siirtolaisuuteen ja kulttuureihin liittyvistä tekijöistä. Työntekijöiden tulee pyrkiä yhdistämään oma ammattitaitonsa tietoon maahanmuuttoon liittyvistä tekijöistä sekä yrittää ymmärtää eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten taustoja. (Helsingin kaupunginkanslia 1995, 18.) Sosiaalitoimen tulevaisuuden haasteena pidettiin syrjäytymisen ehkäi semistä. Syrjäytymisen ehkäiseminen liitetään läheisesti työhön ja työllistymiseen, joita pidetään keskeisinä integroitumista edistävinä tekijöinä. Tämän vuoksi katsotaan, että sosiaalitoimi voi työllisyystilanteen sitä edellyttäessä osallistua uusien tekemisen mallien kehittämiseen yhdessä etnisten ryhmien kanssa. Mietinnössä pidetään ulkomaalaisten työllistymisen suurimpana esteenä kielitaidon puutetta. Muina ongelmina mainitaan ammatillisen koulutuksen puute tai suomalaisen työelämän tarpeita vastaamattomuus, kulttuuriset erot ja työpaikoilla ulkomaalaisiin mahdollisesti kohdistetut negatiiviset asenteet. (Mts ) Helsingin kaupungin ensimmäinen Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma valmistui vain muutama viikko kotouttamislain voimaan astumisen jälkeen vuonna 1999 (Joronen 2005a, 66). Kotouttamisohjelman tavoitteena on tukea suunnitelmallista kotouttamistyötä maahanmuuton alkuvaiheessa ja kotoutumista edistävien menetelmien löytämistä. Ohjelman mukaan maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa toteutetaan valtakunnallisesti kolmella tasolla, jotka ovat valtakunnallinen kotouttamispolitiikka, kunnalliset maahanmuuttopoliittiset ohjelmat ja kotouttamisohjelmat sekä yksilö- ja perhekohtaiset kotoutumissuunnitelmat. Helsingin kaupungin maahanmuuttopoliittinen ohjelma on Helsingin ulkomaalaispolitiikka, ja Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma on toimeenpanosuunnitelma siinä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. (Helsingin kaupunginkanslia 1999, 3 4.) 15

18 16 Johdanto Helsingin kaupungin tavoitteet maahanmuuttajien kotouttamisessa ovat seuraavat: Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla suomen kielen oppimista, koulutusta, työllistymistä ja osallistumista kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan sekä osallistumista ja vaikuttamista maahanmuuttajia koskevien asioiden valmisteluun ja suunnitteluun. Ensiarvoisen tärkeätä maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on suvaitsevaisuuden edistäminen kaupungin palvelutarjonnassa ja asukkaiden keskuudessa. Kaupunki tukee myös maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä muun muassa tarjoamalla oman äidinkielen opetusta ja tukemalla maahanmuuttajien omaa toimintaa. (Mts. 11.) Kotouttamisen painopisteen todetaan olevan maahanmuuton alkuvaiheessa, jolloin maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan tehostetuilla kotouttamistoimenpiteillä sekä kaupungin työntekijöiden ja kansaneläkelaitoksen kanssa tekemän suunnitelmallisen yhteistyön keinoin. Alkuvaiheen jälkeen korostetaan maahanmuuttajien oman aktiivisuuden ja valinnanvapauden merkitystä sekä tasa-arvoisuutta suomalaisen kantaväestön kanssa. Alkuvaiheenkin jälkeen voidaan kuitenkin järjestää erityisiä tukitoimia, jos maahanmuuttajien mahdollisuus käyttää kaupungin tarjoamia palveluja tasa-arvoisesti suomalaisen kantaväestön kanssa ei muutoin toteudu. (Mts. 11.) Kotouttamisohjelmassa kuvaillaan maahanmuuttajien tilannetta Helsingissä kotoutumisen eri osa-alueiden kannalta. Sosiaalipalvelujen osalta todetaan, että maahanmuuttajilla on muiden helsinkiläisten kanssa yhdenvertaiset oikeudet käyttää kunnallisia sosiaalipalveluja ja saada etuisuuksia. Maahanmuuttajia koskevat myös samat velvollisuudet kuin syntyperäisiä suomalaisia, joskin erityistilanteet tulee ottaa huomioon. On sosiaalitoimen tehtävä huolehtia, että maahanmuuttajat saavat samanlaisen kohtelun kuin muutkin asiakkaat. Tasavertaisten palvelujen toteutumisen kannalta olennaisena tekijänä pidetään toimivia ja nopeasti saatavia tulkkipalveluja. (Mts. 36.) Kotouttamisohjelmassa nostetaan sosiaalipalvelujen kohdalla esiin kaksi eräänlaista väliinputoajaryhmää. Yhden ryhmän muodostavat suoraan alueellisen sosiaalityön piiriin tulevat maahanmuuttajat, joista suurin osa on muuttanut Suomeen avioliiton vuoksi. He jäävät usein vaille perehdytystä yhteiskuntaan ja kielikoulutusta, mistä voi seurata työttömyyttä ja syrjäytymistä. Toiseen ryhmään kuuluvat muualta Suomesta Helsinkiin muuttavat pakolaiset, joiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi katsottiin tarvittavan uusia työmalleja. Yleisemmällä tasolla todetaan, että sosiaalitoimen palvelujen kehittämisessä ja ryhmäkohtaisten palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon eri etnisten ryhmien ja kieliryhmien

19 suuruus. Esimerkiksi vanhustenhuollossa ja päivähoidossa pystytään suurille maahanmuuttajaryhmille kohdentamaan ryhmäkohtaisia palveluja heidän etnisen taustansa ja kielensä huomioon ottaen. Pieniin ryhmiin kuuluville voidaan puolestaan räätälöidä palveluja tapauskohtaisesti. (Mts ) Kaiken kaikkiaan palvelujen järjestämisen osalta kotouttamisohjelmassa todetaan, että Helsingin kaupungin harjoittama sektoroitunut hyvinvointipolitiikka ei riitä enää yksin torjumaan syrjäytymisen ja sosiaalisen segregaation uhkaa. Sitä vastoin eri kaupunginosissa täytyy pystyä reagoimaan nykyistä paremmin paikallisiin ongelmiin. Tähän tarvitaan eri hallintokuntien välille uutta yhteistyön kulttuuria sekä kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. (Mts. 41.) Suvaitsevaisuuden edistämisen osalta kotouttamisohjelmassa todetaan, että vastuu hyvästä asiakaspalvelusta ja tasavertaisten palvelujen tarjoamisesta maahanmuuttajille on viime kädessä yksittäisillä työntekijöillä. Kaupungin velvollisuus on puolestaan tukea työntekijöitä erilaisuuden kohtaamisessa ja kulttuurieroista johtuvien ristiriitojen ratkaisussa. Tavoitteena on, että kaupungin henkilöstön palvelukoulutuksessa huomioidaan maahanmuuttajat asiakasryhmänä ja painotetaan suvaitsevaisuuden edistämistä asiakaspalvelussa. Kaupungin henkilöstölle luvataan myös järjestää tarpeen mukaan kielikoulutusta ja opastusta tulkkipalvelujen käyttöön. (Mts. 45.) Vuonna 2007 ilmestyneessä mietinnössä Hyvät etniset suhteet pääkaupunkiseudulla käsitellään maahanmuuttajia koskevia asioita erityisesti asenteiden ja hyvien etnisten suhteiden osalta. Mietinnön valmistelleen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) asettaman työryhmän tehtävänä oli tuoda esille pääkaupunkiseudun vahvuuksia ja haasteita sekä tehdä ehdotuksia ja aloitteita politiikkojen, strategioiden, käytäntöjen ja seurannan kehittämiseksi valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla (Etnisten suhteiden neuvottelukunta 2007, 3). Mietinnössä tuodaan esiin pääkaupunkiseudun erityinen asema. Pääkaupunkiseudulla asuu viidesosa koko Suomen väestöstä ja lähes puolet kaikista maassa asuvista vieraskielisistä henkilöistä. Pääkaupunkiseudun väestö on myös muutoin hyvin monimuotoista: alueelle kohdistui suuri osa lukujen maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja alueelle on keskittynyt vanhojen vähemmistöjen edustajia kuten romaaniväestöä, vanhan venäläisen yhteisön jäseniä, juutalais- ja tataariyhteisöjen jäseniä ja alkuperäiskansa saamelaisia. Vakinaisten asukkaiden lisäksi pääkaupunkiseudulla vierailee tai oleskelee vuosittain lyhytaikaisesti paljon eri maista tulevia ihmisiä. (Mts. 4.) Mietinnössä todetaan, että vaikka maahanmuuttajia asuu joka puo- 17

20 18 Johdanto lella pääkaupunkiseutua, on maahanmuuttajien asumisessa havaittu myös alueellista keskittymistä. Maahanmuuttajien korkean osuuden asuinalueiden on havaittu olevan myös korkean sairastavuuden ja vailla työtä olevien ihmisten asuinalueita. Mietinnössä esitetäänkin, että syrjäytymisen ehkäisemiseksi asuinaluekohtaisessa suunnittelussa tulisi ottaa huomioon etnisten ryhmien erityistarpeet kuten tulkkaus ja eri kielillä tapahtuva tiedottaminen. (Mts. 7 8.) Mietinnössä käsitellään myös kielitaidon merkitystä. Maahanmuuttajataustaisten aikuisten suomen kielen taidon vaatimukset vaihtelevat sen mukaan ovatko he töissä, opiskelemassa vai työelämän ulkopuolella. Kielitaitoa koskevat vaatimukset ovat erilaisia myös erilaisissa töissä ja opinnoissa sekä työelämän ulkopuolella olevien osalta elämänvaiheen mukaan. Kielitaitovaatimuksia käytetään työelämässä usein myös epäsuoran syrjinnän välineenä. Sen estämiseksi mietinnössä ehdotetaan muun muassa, että eri ammattialoille ja työtehtäviin laadittaisiin viitteelliset tehtäväkohtaiset suomen kielen taidon minimivaatimukset. Tämä auttaisi myös maahanmuuttajia suunnittelemaan kielenopiskeluaan tavoittelemansa työn kielitaitovaatimusten mukaiseksi. Mietinnössä suositellaan myös työn ohessa tapahtuvan kielenopiskelun lisäämistä. (Mts ) Työelämän osalta mietinnössä tuodaan esiin, että eri kansallisuuksiin, uskontoihin ja lähtömaihin liittyvät ennakkokäsitykset vaikuttavat siihen keiden uskotaan olevan hyviä työntekijöitä ja keiden ei. Mietinnössä on listattu erilaisia suosituksia maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi: pääkaupunkiseudun kaupunkien henkilöstöstrategioihin tulisi sisällyttää tavoite nostaa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden osuus vastaamaan heidän väestöosuuttaan, etnisiin vähemmistöihin kuuluvia tulisi tukea urakehityksessä ja vakituisen työpaikan saamisessa ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä tulisi saada myös johtotehtäviin. (Mts. 13.) Kaiken kaikkiaan mietinnössä tuodaan esiin, että integraatio on kaksi suuntainen dynaaminen prosessi. Kaksisuuntainen integraatioprosessi edellyttää paitsi maahanmuuttajan myös vastaanottavan yhteiskunnan ja väestön muuttumista. Maahanmuuttajan kohdalla muuttuminen voi tarkoittaa uusien taitojen hankkimista, vastaanottavan yhteiskunnan ja väestön kohdalla palvelujen ja rakenteiden uusimista ja uusien tulijoiden tarpeisiin vastaamista. (Mts. 14.) Helsingin kaupungin viimeisin maahanmuuttoa koskeva hallinnollinen uudistus on ollut maahanmuutto-osaston perustaminen henkilöstökeskukseen ja maahanmuuttojohtajan nimittäminen alkuvuonna Maahanmuutto-osaston tehtävänä on ohjata, kehittää ja linjata maahan-

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset: TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1

Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1 Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1 Paras mahdollinen Espoo - tasa-arvoinen, turvallinen, suvaitsevainen ja yhdenvertainen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan

14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan 14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan Jaana Minkkinen & Pirjo Lindfors Alueen väestöpohjan huomioiminen on yksi

Lisätiedot