Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Ulla Peltola Laura Metso

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Ulla Peltola Laura Metso"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä Ulla Peltola Laura Metso

2

3 Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä Ulla Peltola Laura Metso Kuntoutussäätiön tutkimuksia research reports 79/2008

4 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh. (09) Helsinki 2008 Painopaikka: Yliopistopaino ISSN X ISBN Kannen kuva: Photodisc/Kuvapörssi Graafinen suunnittelu: Jaana Viitakangas

5 Tiivistelmä Peltola U, Metso L Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 79/2008. Monet maahanmuuttajat eivät hyödy riittävästi julkisen sektorin tarjoamista palveluista integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan joko työllistymisen kautta tai muulla tavoin. Maahanmuuttajien asema ja oikeudet julkisessa palvelujärjestelmässä jakautuvat kotoutumisvaiheen erityispalveluihin ja tämän jälkeiseen peruspalvelujen käyttöön. Peruspalvelujen piiriin kuuluu jo huomattava määrä kotoutumisvaiheen ohittaneita maahanmuuttajia, jotka jäävät eri syistä ilman tarvitsemiaan terveys-, sosiaali-, työllistymis- ja kuntoutuspalveluja. Kaikkein heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa ovat kotoutumisvaiheen ohittaneet maahanmuuttajat, joilla on samanaikaisesti terveyteen, sosiaaliseen integraatioon ja työllistymiseen liittyviä ongelmia. Tässä tutkimuksessa on selvitetty helsinkiläisten kotoutumisvaiheen ohittaneiden maahanmuuttajien osalta, millaisia terveyden, sosiaalisen integraation ja työllistymisen edistämiseen liittyviä palvelutarpeita heillä on ja miten nykyinen palvelujärjestelmä pystyy näihin tarpeisiin vastaamaan. Lisäksi selvitettiin, miten voidaan tukea maahanmuuttajien valmiuksia käyttää olemassa olevia julkisia palveluja, miten julkisissa palveluissa voidaan palvella maahanmuuttajia nykyistä paremmin ja missä määrin ilmenee tarpeita kehittää uusia palveluja. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Helsingin työvoimatoimiston, Helsingin työvoiman palvelukeskuksen ja joidenkin järjestöjen johtajien ja työntekijöiden teemahaastatteluista (n = 19). Haastattelut koodattiin teemoittain ja teemoja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin kahden pääteeman alla, jotka olivat asiakastyön yleiset haasteet sekä asiakkaiden tarpeet ja palvelujen toimivuus. Asiakastyön haasteet saattavat ilmetä kuntoutumisen ja työllistymisen tukitarpeita omaavien maahanmuuttajien asiakkuudessa palvelusta riippumatta. Haasteena on yhdenvertaisuuden toteutuminen silloin, kun palveluissa suhtaudutaan maahanmuuttajiin kielteisesti, asiakkaana olevan maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikko tai työntekijän ja asiakkaan välistä kommunikaatiota heikentävät kulttuurierot ja asiakkaalle vieras palvelujärjestelmä. Asiakkaiden tarpeiden ja palvelujen toimivuuden yhteydessä käsiteltiin maahanmuuttajien palvelutarpeita ja olemassa olevien kotouttamis-, terveys-, sosiaali-, työllistymis- ja kuntoutuspalvelujen kykyä vastata niihin. Esiin nousivat etenkin toimivien mielenterveyspalvelujen puute, isojen perheiden äitien ja yksinhuoltajien vaikea asema, luku- ja kirjoitustaidottomilta ja oppimisvaikeuksia omaavilta puuttuvat palvelut sekä työllistymisen tukemisesta puuttuvat yksilölliset sekä työnhakijalle että työnantajille suunnatut palvelut. Kuntoutuspalveluihin ohjaaminen vaikuttaa erittäin vähäiseltä, eivätkä mahdollisuudet asiakkaiden tilanteiden kokonaisvaltaiseen selvittämiseen vastaa tarvetta. Yhdenvertaisten palvelujen takaaminen myös maahanmuuttajille edellyttää työntekijöiden asenteiden ja työtapojen muokkaamista, puuttuvien palvelujen kehittämistä ja palvelujen välisen yhteistyön lisäämistä sekä panostamista kuntoutusprosessien kokonaisvaltaiseen tukemiseen kuntoutusluotsauksen keinoin. Avainsanat: maahanmuuttajat, kuntoutus, työllistyminen, yhdenvertaisuus, kotouttamispalvelut, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, työllistymispalvelut, kuntoutuspalvelut, Helsingin kaupunki 3

6 4

7 Esipuhe Suomessa asuu kaikkiaan noin ulkomaan kansalaista tai ulkomailla syntynyttä ja heistä suuri osa, lähes 40 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien työttömyys on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja näyttää siltä, että useat maahanmuuttajat eivät edelleenkään riittävästi hyödy julkisen sektorin tarjoamista palveluista integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisen ongelmallinen tilanne on vajaakuntoisten ja vammaisten maahanmuuttajien osalta, ja eri yhteyksissä onkin korostettu, että jo kotoutumisen alkuvaiheessa tulisi ottaa käyttöön kaikki kuntoutuksen keinot. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat kotoutumisvaiheen päättyessä ja osin jo sen aikana siirtyvät heille tarjolla olevista erityispalveluista peruspalvelujen käyttäjiksi. Tämä on osoittautunut ongelmalliseksi monestakin syystä. Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus aloitti keväällä 2007 tutkimuksen, jossa selvitettiin millaisia palvelutarpeita Helsingissä asuvilla maahanmuuttajilla ilmenee ja miten palvelujärjestelmä erityisesti peruspalvelut kykenevät näihin tarpeisiin vastaamaan. Tässä julkaisussa raportoidut tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien kuntoutukseen ja työllistymiseen liittyvät kitkakohdat koskevat erityisesti kuntoutuspalveluihin ohjaamista, työllistymisen tukemista sekä peruspalveluihin siirtymistä. Viimeksi mainitun ongelman osasyynä ovat sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja monimutkaisuus että ammattilaisten asenteet. Hankkeen tiedonkeruuta varten haastateltiin asiantuntijoita työhallinnosta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä kolmannen sektorin organisaatioista. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustajat Uudenmaan TE-keskuksesta, Kansaneläkelaitoksesta, Helsingin työvoimatoimistosta sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta ja Helsingin työvoiman palvelukeskuksesta. Hanke rahoitettiin Euroopan Sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelmasta. Kiitokset sekä haastatelluille asiantuntijoille että ohjausryhmän jäsenille paneutumisesta ja aktiivisesta osallistumisesta tutkimuksen toteuttamiseen ja toteutumiseen. Helsingissä toukokuun 7. päivänä 2008 Kristiina Härkäpää tutkimus- ja kehittämispäällikkö 5

8 Sisällys 1 JOHDANTO Suomen maahanmuuttohistoria Helsingissä asuvat maahanmuuttajat Helsingin kaupungin maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttajien elinolot Helsingissä 19 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TOTEUTUS Tutkimuksen tausta Tavoite ja toteutus 25 3 ASIAKASTYÖN YLEISET HAASTEET Yhdenvertaisuus 33 Yhdenvertaisuus ja sen toteutuminen Asenteiden merkitys 3.2 Suomen kielen taito 38 Kirjallisen asioinnin ongelmat Asiointitulkkien käyttäminen 3.3 Kulttuurierot 47 Kulttuurista johtuvat erot Suhtautuminen kulttuurien tuntemiseen Sosiaalisen näkökulman puuttuminen 3.4 Vieras palvelujärjestelmä 54 Asiointitaitoja koskevat odotukset Asioinnin ongelmat Työtapojen muokkaaminen 4 ASIAKKAIDEN TARPEET JA PALVELUJEN TOIMIVUUS Kotouttamispalvelut 62 Kotouttamislaki ja sen toteutuminen Kunnat kotouttajina Kotouttamisajan kuntoutus- ja työllistymishaasteet 4.2 Terveyspalvelut 73 Mielenterveyspalvelut Helsingissä Maahanmuuttajat ja mielenterveysongelmat Mielenterveyspalvelujen toimivuus Muut terveyspalvelut 4.3 Sosiaalipalvelut 83 Sosiaalipalvelut Helsingissä Maahanmuuttajat ja sosiaaliset ongelmat Sosiaalipalvelujen toimivuus 6

9 4.4 Työllistymispalvelut 95 Työllistymistä tukevat palvelut Helsingissä Työllisyystilanteen merkitys Maahanmuuttajat työnhakijoina Työelämässä tarvittava suomen kielen taito Työllistymistä tukevien palvelujen toimivuus Työnantajien suhtautuminen maahanmuuttajiin 4.5 Kuntoutuspalvelut 113 Maahanmuuttajien kuntoutustarpeet Yhteistyön ja kuntoutusluotsauksen puute Kuntoutuspalvelujen toimivuus 5 LOPUKSI Keskeiset tulokset Kaikkien laadukkaat peruspalvelut 125 LÄHTEET 129 LIITE 136 7

10 8

11 1 Johdanto Suomessa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua suurten ikäluokkien eläköitymisen mahdollisesti aiheuttavasta työvoimapulasta sekä mahdollisuudesta paikata sitä työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Keskusteluissa sivuutetaan usein kokonaan Suomessa jo olevat työttömät maahanmuuttajat ja heidän työllistymisensä tukeminen. Näin siitä huolimatta, että huomattava osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista on parhaassa työiässä. Suomessa jo asuvien ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on edelleen Suomen kansalaisia korkeampi ja työllisyysaste matalampi. Pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten työllisyystilanne on parempi kuin muualla maassa, mutta kuitenkin huomattavasti heikompi kuin muiden kuntalaisten. Lisäksi joukossa on maahanmuuttajia, joiden työttömyys on pitkittynyt ja kytkeytyy muihin ongelmiin. Vaikuttaa siltä, että nämä maahanmuuttajat eivät hyödy riittävästi julkisen sektorin palveluista integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Helsingissä jo asuvien maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen on myös Helsingin kaupungin etujen mukaista. Helsinkiläisillä maahanmuuttajilla on muiden kuntalaisten kanssa yhtäläiset oikeudet asioida peruspalveluissa ja saada niistä laadukasta, ammattitaitoista ja yhdenvertaista palvelua. Palvelujen kehittäminen jo nyt sellaisiksi, että ne vastaavat myös maahanmuuttajien palvelutarpeisiin, hyödyttää myös vasta tulevaisuudessa Helsinkiin työn perässä muuttavia. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen koituu sekä maahanmuuttajien itsensä että kaupungin hyödyksi. Selvitämme tässä tutkimuksessa helsinkiläisten kotoutumisvaiheen ohittaneiden maahanmuuttajien osalta, millaisia terveyden, sosiaalisen integraation ja työllistymisen edistämiseen liittyviä palvelutarpeita heillä on ja miten olemassa olevat palvelut pystyvät näihin tarpeisiin vastaamaan. 9

12 Lisäksi selvitämme, miten voitaisiin tukea maahanmuuttajien valmiuksia käyttää hyväkseen olemassa olevia palveluja, miten palveluissa voitaisiin tukea maahanmuuttajien asiointia nykyistä paremmin ja missä määrin ilmenee tarpeita kehittää uusia palveluja. Tutkimuksen rakenne on seuraavanlainen. Johdantoluvussa esittelemme yleisesti Suomen maahanmuuttohistoriaa ja luomme katsauksen erityisesti Helsingin tilanteeseen. Tarkastelemme Helsingissä asuvien maahanmuuttajien määrän kasvua sekä käsittelemme lyhyesti Helsingin kaupungin maahanmuuttopolitiikkaa ja Helsingissä asuvien maahanmuuttajien elinoloja. Toisessa luvussa käymme lyhyesti läpi tutkimuksen taustan, tavoitteen ja toteutuksen. Luvuissa kolme ja neljä esittelemme tutkimuksen tulokset. Kolmannessa luvussa tarkastelemme tilanteita, joissa maahanmuuttajien muiden kuntalaisten kanssa yhtäläiset oikeudet asioida kaikille tarkoitetuissa peruspalveluissa ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Yhdenvertaisuuden toteutumista käsitellään työntekijöiden asenteiden, asiakkaiden suomen kielen taidon sekä kulttuurierojen ja asiakkaille vieraan palvelujärjestelmän näkökulmista. Neljännessä luvussa perehdymme maahanmuuttajien palvelutarpeisiin ja olemassa olevien kotouttamis-, terveys-, sosiaali-, työllistymis- ja kuntoutuspalvelujen kykyyn vastata niihin. Esittelemme eri palveluita käsittelevien alalukujen alussa kaikille Helsingissä pysyvästi asuville tarjolla olevat palvelut, jonka jälkeen käsittelemme tutkimuksessa esiin nousseita maahanmuuttajia koskevia palvelutarpeita ja olemassa olevien palvelujen toimivuutta niiden näkökulmasta. Viimeisessä luvussa kertaamme lyhyesti tutkimuksen keskeiset tulokset ja pohdimme niiden valossa, mitä maahanmuuttajille muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaisten palvelujen takaaminen edellyttäisi. 1.1 Suomen maahanmuuttohistoria Suomen maahanmuuttohistoria on hyvin lyhyt muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Suomi oli pitkään itse maastamuuttomaa, josta muutettiin työn perässä etenkin Ruotsiin, Yhdysvaltioihin ja Australiaan. Suomi pysyi aina 1900-luvun loppupuolelle saakka melko sivussa kansainvälisistä muuttoliikkeistä. Suomen maahanmuuttohistoria alkoi oikeastaan vasta 1970-luvulla, kun Suomi vastaanotti ensimmäiset suuremmat pakolaisryhmät Chilestä vuosikymmenen alussa ja Vietnamista sen loppupuolella. (Pohjanpää ym. 2003, ) 10 Johdanto

13 Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien määrä ylitti maasta lähteneiden määrän kuitenkin ensimmäisen kerran vasta 1980-luvun alussa. Kasvanut maahanmuutto ei kuitenkaan johtunut Suomen houkuttelevuudesta, vaan sen syyt olivat pääosin maan rajojen ulkopuolella. Sodat ja muut kriisit alkoivat ajaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita myös Suomeen 1990-luvulla, jolloin suurimmat ryhmät turvapaikanhakijoita tulivat Somaliasta, entisestä Jugoslaviasta, Iranista ja Irakista. Samanaikaisesti maahanmuuttajien kokonaismäärää kasvattivat myös vuosittain maahan otetut kiintiöpakolaiset sekä inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäseniensä vuonna 1990 alkanut muutto. (Mts ) Suomeen on kuitenkin muutettu pakolaisuutta ja paluumuuttajuutta huomattavasti yleisemmin erilaisten perhesyiden takia. Perhesyyt ovat olleet muuton taustalla prosentilla muuttajista. Perhesyiksi katsotaan esimerkiksi avioliitto Suomen kansalaisen tai Suomessa pysyvästi asuvan ulkomaan kansalaisen kanssa. Sen sijaan työn vuoksi Suomeen on muutettu vain harvoin. Työministeriön arvion mukaan ja 2000-luvulla vain 5 10 prosenttia maahanmuuttajista on tullut Suomeen työn takia. (Heikkilä, Pikkarainen 2008, 19, 6.) Suomeen 2000-luvun puolella suuntautuneessa maahanmuutossa on kuitenkin alkanut vähitellen näkyä myös työperustainen muuttaminen. Suurten ikäluokkien eläköitymisen ennustetaan aiheuttavan työvoima pulaa, jota pyritään paikkaamaan työperustaista maahanmuuttoa lisäämällä. Etenkin pääkaupunkiseudulle on kaivattu maahanmuuttajia työvoimaksi niin it-alan huippuosaamista vaativiin töihin kuin myös suorittavan tason tehtäviin. Tällöin sivuutetaan usein maassa jo olevat maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat, joiden työllistämisen tukeminen ja työvoiman hyödyntäminen voitaisiin toteuttaa uuden työvoiman tuomista huomattavasti halvemmin taloudellisin ja sosiaalisin kustannuksin. (Vähätalo 2005, 17.) Kun tarkastellaan Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrää, voidaan sen todeta miltei kymmenkertaistuneen 1980-luvun alun jälkeen (Taulukko 1). Suurin määrällinen kasvu koettiin 1990-luvun alkupuolella pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien määrän kasvaessa samanaikaisesti. Sen jälkeen kasvu on jatkunut tasaisempana. Vuoden 2006 lopussa Taulukko 1. Suomessa ja Helsingissä asuvien ulkomaan kansalaisten määrän kasvu (Tilastokeskus 2004, 2007) Suomi Helsinki

14 Suomessa asui vajaa ulkomaan kansalaista, mikä oli 2,3 prosenttia väestöstä. Vieraskielisiä oli kuitenkin miltei eli 3,0 prosenttia väes töstä (Tilastokeskus 2007). 1.2 Helsingissä asuvat maahanmuuttajat Helsingissä asuvien ulkomaan kansalaisten määrän kasvu on seurannut tasaisesti koko maan tasolla tapahtunutta kasvua (Taulukko 1). Aina 1980-luvun alusta lähtien koko maassa asuvista ulkomaan kansalaisista on asunut Helsingissä prosenttia. Vuonna 2006 Helsingissä asui yhteensä noin ulkomaan kansalaista eli noin 6 prosenttia kaupunkilaisista. Kun mukaan lasketaan myös ulkomailla syntyneet nousee luku lähes :een, joka oli 8,3 prosenttia kaupunkilaisista. (Tilastokeskus 2007.) Helsingissä vuonna 2006 asuneista ulkomaan kansalaisista kaksi selkeästi suurinta ryhmää olivat Venäjän ja Viron kansalaiset. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat Somalian kansalaiset. Muiden maiden kansalaisten ryhmät ovat huomattavasti pienempiä, mutta yhdessä niiden osuus kaikista ulkomaan kansalaisista on yli 60 prosenttia. Koko maan keskiarvoon verrattuna Helsingissä asuvien Viron ja Somalian kansalaisten osuus oli hieman suurempi ja Venäjän kansalaisten osuus hieman pienempi. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus Helsingissä ja Suomessa vuonna 2006 (Tilastokeskus 2007). Helsinki Suomi Kansalaisuus n % n % Venäjä Viro Somalia Kiina Puola Muu Yhteensä Ulkomaan kansalaisuuden ohella on kuitenkin syytä tarkastella myös Helsingissä asuvien vieraskielisten määrää, koska se antaa tilanteesta hieman toisenlaisen kuvan (Taulukko 3). Vieraskielisten määrä on selvästi suurempi kuin ulkomaan kansalaisten määrä, koska viisi vuotta maassa asuneet voivat saada Suomen kansalaisuuden ja poistua sitä kautta ulko- 12 Johdanto

15 Taulukko 3. Helsingissä ja Suomessa asuvien vieraskielisten määrä ja osuus vuonna 2006 (Tilastokeskus 2007). Helsinki Suomi Kieli n % n % Venäjä Somali Viro Englanti Arabia Muut Yhteensä maan kansalaisuutta koskevista tilastoista (Munter 2005, 11). Vuonna 2006 Helsingissä asuvien vieraskielisten määrä oli kolmetoista tuhatta suurempi kuin ulkomaan kansalaisten määrä. Vieraskielisyyden perusteella tarkasteltuna kolme suurinta ryhmää pysyivät kuitenkin samana kuin ulkomaan kansalaisuuden perusteella tarkasteltuna, joskin venäjänkielisiä on kaksinkertainen määrä somalia ja viroa äidinkielenään puhuviin verrattuna. Myös englantia ja arabiaa äidinkielenään puhuvat erottuivat selkeästi isompina ryhminä, mutta lukuisiin muihin pienempiin kieliryhmiin kuului yhteensä yli 40 prosenttia vieraskielisistä. Koko maan keskiarvoon verrattuna Helsingissä asuvien somalinkielisten osuus oli hieman suurempi sekä venäjänkielisten ja vironkielisten osuus hieman pienempi. 1.3 Helsingin kaupungin maahanmuuttopolitiikka Suomen ulkomaalaispolitiikan ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittäminen alkoi oikeastaan vasta 1990-luvulla. Sitä ennen Suomella ei ollut lainkaan virallisesti vahvistettua ulkomaalaispolitiikkaa, vaan maahanmuuttajatyölle oli ominaista siihen liittyvien palvelurakenteiden vakiintumattomuus ja usein tapahtuneet vastuunjaon muutokset luvun alussa alkanut kehittämistyö oli voimakasta koko vuosikymmenen ajan. Vuonna 1991 tuli voimaan uusi ulkomaalaislaki ja ulkomaalaiskuraattorin virka muutettiin ulkomaalaisvaltuutetun viraksi. Vuonna 1995 perustettiin ulkomaalaisvirasto ja asetettiin Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta laatimaan hallitukselle ehdotus ulkomaalais- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi. Vuonna 1999 astui voimaan laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Kehittämistyötä on jatkettu myös 2000-luvulla. Vuonna 2001 hyväksyttiin hallituksen etnisen syrjin- 13

16 14 Johdanto nän ja rasismin vastainen toimintaohjelma Kohti etnistä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta sekä muutettiin ulkomaalaisvaltuutetun virka vähemmistövaltuutetun viraksi. Vuonna 2004 astui voimaan yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa viranomaiset edistämään etnistä yhdenvertaisuutta. (Joronen 2005a, ) Helsingin kaupungin ulkomaalaispolitiikka on seurannut Suomen ulko maalaispolitiikkaa. Ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikan käsittelyyn laajemmin keskittyviä poliittisia ohjelmia alettiin laatia 1990-luvun alussa. Palvelujen kannalta katsottuna keskeisimpiä voimassa olevista ohjelmista ovat Helsingin ulkomaalaispolitiikka (1995), Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma (1999) ja Hyvät etniset suhteet pääkaupunkiseudulla (2007). Vuonna 1995 valmistui erikseen nimetyn ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan laatima kokonaisselvitys Helsingin kaupungin ulkomaalais- ja pakolaispolitiikasta Helsingin ulkomaalaispolitiikka -nimisenä mietintönä. Mietinnössä todetaan muutamaa vuotta aiemmin ilmestyneessä raportissa Helsingin ulkomaalaispolitiikka perusteet ja käytäntö (1991) esitetyn ulkomaalaispolitiikan tavoitteen olevan edelleen ajankohtainen ja oikean suuntainen, ja esitetään siksi sen säilyttämistä Helsingin ulkomaalaispolitiikan perusteena. Helsingin kaupungin ulkomaalaispolitiikan tavoitteeksi asetettiin kaupungin muuttuminen kansainväliseksi, monikulttuuriseksi pääkaupungiksi, jossa ulkomaalaisilla on tasavertaiset oikeudet kunnan palveluiden käyttöön sekä mahdollisuus integroitua Helsinkiin oman kielija kulttuuritaustansa säilyttäen (Helsingin kaupunginkanslia 1991). Kaupungin ulkomaalaispolitiikan kannalta keskeisenä kysymyksenä pidettiin edelleen sitä, kuinka ulkomaalaisille helsinkiläisinä kuuluvat palvelut pystytään takaamaan tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa ja miten mahdollistetaan ulkomaalaisten integroituminen Helsinkiin (Helsingin kaupunginkanslia 1995, 10). Mietinnössä maahanmuuttajien palvelujen kohderyhmäksi määriteltiin koko ulkomaalaisväestö. Ohjelma jakaantuu kolmeen painopistealueeseen: ulkomaalaisten vastaanottoon, ulkomaalaisten integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja ulkomaalaisten oman kieli- ja kulttuuritaustan säilymiseen. Ohjelmassa määritellään erikseen maahanmuuttajille kunnan normaalin palveluvalikoiman lisäksi tarjottavat palvelut, joita katsotaan tarvittavan etenkin vastaanottovaiheessa, mutta joiltain osin myös myöhemmin. Integroitumista tukeviksi palveluiksi katsottiin suomen kielen opetus, työllistymismahdollisuuksien parantaminen ja omaehtoisen elämän edellytysten luominen. Ohjelmaan on kirjattu valtakunnallisen ohjauksen mukaisesti peruspalvelujen käytön periaate. Kotoutumisen perustana pide-

17 tään maahanmuuttajien omaa aktiivisuutta, vastuuta ja osallisuutta päätöksentekoon. Suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen tulee toteuttaa ohjaamalla maahanmuuttajat normaalin palvelujärjestelmän piiriin, mutta myös palvelujärjestelmää tulee kehittää samaan aikaan vastaamaan aiempaa paremmin monikulttuurisen väestön tarpeita. (Joronen 2005a, ) Peruspalvelujen käyttöä halutaan tukea panostamalla maahanmuuton alkuvaiheessa tiedotukseen, ohjaukseen ja koulutukseen, jotka tukevat ulko maalaisten mahdollisuuksia käyttää kaupungin palveluja tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Mietinnön mukaan kaupungin henkilöstö on avainasemassa maahanmuuttajien palvelujen järjestämisessä. Ulkomaalaisuuden ei nähdä sinänsä asettavan työntekijän ammattitaidolle erityisiä vaatimuksia, mutta kylläkin edellyttävän kielitaidon ohella kykyä asennoitua ulkomaalaisiin suvaitsevaisesti sekä tietoa uuteen maahan sopeutumiseen, pakolaisuuteen, siirtolaisuuteen ja kulttuureihin liittyvistä tekijöistä. Työntekijöiden tulee pyrkiä yhdistämään oma ammattitaitonsa tietoon maahanmuuttoon liittyvistä tekijöistä sekä yrittää ymmärtää eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten taustoja. (Helsingin kaupunginkanslia 1995, 18.) Sosiaalitoimen tulevaisuuden haasteena pidettiin syrjäytymisen ehkäi semistä. Syrjäytymisen ehkäiseminen liitetään läheisesti työhön ja työllistymiseen, joita pidetään keskeisinä integroitumista edistävinä tekijöinä. Tämän vuoksi katsotaan, että sosiaalitoimi voi työllisyystilanteen sitä edellyttäessä osallistua uusien tekemisen mallien kehittämiseen yhdessä etnisten ryhmien kanssa. Mietinnössä pidetään ulkomaalaisten työllistymisen suurimpana esteenä kielitaidon puutetta. Muina ongelmina mainitaan ammatillisen koulutuksen puute tai suomalaisen työelämän tarpeita vastaamattomuus, kulttuuriset erot ja työpaikoilla ulkomaalaisiin mahdollisesti kohdistetut negatiiviset asenteet. (Mts ) Helsingin kaupungin ensimmäinen Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma valmistui vain muutama viikko kotouttamislain voimaan astumisen jälkeen vuonna 1999 (Joronen 2005a, 66). Kotouttamisohjelman tavoitteena on tukea suunnitelmallista kotouttamistyötä maahanmuuton alkuvaiheessa ja kotoutumista edistävien menetelmien löytämistä. Ohjelman mukaan maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa toteutetaan valtakunnallisesti kolmella tasolla, jotka ovat valtakunnallinen kotouttamispolitiikka, kunnalliset maahanmuuttopoliittiset ohjelmat ja kotouttamisohjelmat sekä yksilö- ja perhekohtaiset kotoutumissuunnitelmat. Helsingin kaupungin maahanmuuttopoliittinen ohjelma on Helsingin ulkomaalaispolitiikka, ja Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma on toimeenpanosuunnitelma siinä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. (Helsingin kaupunginkanslia 1999, 3 4.) 15

18 16 Johdanto Helsingin kaupungin tavoitteet maahanmuuttajien kotouttamisessa ovat seuraavat: Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla suomen kielen oppimista, koulutusta, työllistymistä ja osallistumista kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan sekä osallistumista ja vaikuttamista maahanmuuttajia koskevien asioiden valmisteluun ja suunnitteluun. Ensiarvoisen tärkeätä maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on suvaitsevaisuuden edistäminen kaupungin palvelutarjonnassa ja asukkaiden keskuudessa. Kaupunki tukee myös maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä muun muassa tarjoamalla oman äidinkielen opetusta ja tukemalla maahanmuuttajien omaa toimintaa. (Mts. 11.) Kotouttamisen painopisteen todetaan olevan maahanmuuton alkuvaiheessa, jolloin maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan tehostetuilla kotouttamistoimenpiteillä sekä kaupungin työntekijöiden ja kansaneläkelaitoksen kanssa tekemän suunnitelmallisen yhteistyön keinoin. Alkuvaiheen jälkeen korostetaan maahanmuuttajien oman aktiivisuuden ja valinnanvapauden merkitystä sekä tasa-arvoisuutta suomalaisen kantaväestön kanssa. Alkuvaiheenkin jälkeen voidaan kuitenkin järjestää erityisiä tukitoimia, jos maahanmuuttajien mahdollisuus käyttää kaupungin tarjoamia palveluja tasa-arvoisesti suomalaisen kantaväestön kanssa ei muutoin toteudu. (Mts. 11.) Kotouttamisohjelmassa kuvaillaan maahanmuuttajien tilannetta Helsingissä kotoutumisen eri osa-alueiden kannalta. Sosiaalipalvelujen osalta todetaan, että maahanmuuttajilla on muiden helsinkiläisten kanssa yhdenvertaiset oikeudet käyttää kunnallisia sosiaalipalveluja ja saada etuisuuksia. Maahanmuuttajia koskevat myös samat velvollisuudet kuin syntyperäisiä suomalaisia, joskin erityistilanteet tulee ottaa huomioon. On sosiaalitoimen tehtävä huolehtia, että maahanmuuttajat saavat samanlaisen kohtelun kuin muutkin asiakkaat. Tasavertaisten palvelujen toteutumisen kannalta olennaisena tekijänä pidetään toimivia ja nopeasti saatavia tulkkipalveluja. (Mts. 36.) Kotouttamisohjelmassa nostetaan sosiaalipalvelujen kohdalla esiin kaksi eräänlaista väliinputoajaryhmää. Yhden ryhmän muodostavat suoraan alueellisen sosiaalityön piiriin tulevat maahanmuuttajat, joista suurin osa on muuttanut Suomeen avioliiton vuoksi. He jäävät usein vaille perehdytystä yhteiskuntaan ja kielikoulutusta, mistä voi seurata työttömyyttä ja syrjäytymistä. Toiseen ryhmään kuuluvat muualta Suomesta Helsinkiin muuttavat pakolaiset, joiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi katsottiin tarvittavan uusia työmalleja. Yleisemmällä tasolla todetaan, että sosiaalitoimen palvelujen kehittämisessä ja ryhmäkohtaisten palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon eri etnisten ryhmien ja kieliryhmien

19 suuruus. Esimerkiksi vanhustenhuollossa ja päivähoidossa pystytään suurille maahanmuuttajaryhmille kohdentamaan ryhmäkohtaisia palveluja heidän etnisen taustansa ja kielensä huomioon ottaen. Pieniin ryhmiin kuuluville voidaan puolestaan räätälöidä palveluja tapauskohtaisesti. (Mts ) Kaiken kaikkiaan palvelujen järjestämisen osalta kotouttamisohjelmassa todetaan, että Helsingin kaupungin harjoittama sektoroitunut hyvinvointipolitiikka ei riitä enää yksin torjumaan syrjäytymisen ja sosiaalisen segregaation uhkaa. Sitä vastoin eri kaupunginosissa täytyy pystyä reagoimaan nykyistä paremmin paikallisiin ongelmiin. Tähän tarvitaan eri hallintokuntien välille uutta yhteistyön kulttuuria sekä kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. (Mts. 41.) Suvaitsevaisuuden edistämisen osalta kotouttamisohjelmassa todetaan, että vastuu hyvästä asiakaspalvelusta ja tasavertaisten palvelujen tarjoamisesta maahanmuuttajille on viime kädessä yksittäisillä työntekijöillä. Kaupungin velvollisuus on puolestaan tukea työntekijöitä erilaisuuden kohtaamisessa ja kulttuurieroista johtuvien ristiriitojen ratkaisussa. Tavoitteena on, että kaupungin henkilöstön palvelukoulutuksessa huomioidaan maahanmuuttajat asiakasryhmänä ja painotetaan suvaitsevaisuuden edistämistä asiakaspalvelussa. Kaupungin henkilöstölle luvataan myös järjestää tarpeen mukaan kielikoulutusta ja opastusta tulkkipalvelujen käyttöön. (Mts. 45.) Vuonna 2007 ilmestyneessä mietinnössä Hyvät etniset suhteet pääkaupunkiseudulla käsitellään maahanmuuttajia koskevia asioita erityisesti asenteiden ja hyvien etnisten suhteiden osalta. Mietinnön valmistelleen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) asettaman työryhmän tehtävänä oli tuoda esille pääkaupunkiseudun vahvuuksia ja haasteita sekä tehdä ehdotuksia ja aloitteita politiikkojen, strategioiden, käytäntöjen ja seurannan kehittämiseksi valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla (Etnisten suhteiden neuvottelukunta 2007, 3). Mietinnössä tuodaan esiin pääkaupunkiseudun erityinen asema. Pääkaupunkiseudulla asuu viidesosa koko Suomen väestöstä ja lähes puolet kaikista maassa asuvista vieraskielisistä henkilöistä. Pääkaupunkiseudun väestö on myös muutoin hyvin monimuotoista: alueelle kohdistui suuri osa lukujen maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja alueelle on keskittynyt vanhojen vähemmistöjen edustajia kuten romaaniväestöä, vanhan venäläisen yhteisön jäseniä, juutalais- ja tataariyhteisöjen jäseniä ja alkuperäiskansa saamelaisia. Vakinaisten asukkaiden lisäksi pääkaupunkiseudulla vierailee tai oleskelee vuosittain lyhytaikaisesti paljon eri maista tulevia ihmisiä. (Mts. 4.) Mietinnössä todetaan, että vaikka maahanmuuttajia asuu joka puo- 17

20 18 Johdanto lella pääkaupunkiseutua, on maahanmuuttajien asumisessa havaittu myös alueellista keskittymistä. Maahanmuuttajien korkean osuuden asuinalueiden on havaittu olevan myös korkean sairastavuuden ja vailla työtä olevien ihmisten asuinalueita. Mietinnössä esitetäänkin, että syrjäytymisen ehkäisemiseksi asuinaluekohtaisessa suunnittelussa tulisi ottaa huomioon etnisten ryhmien erityistarpeet kuten tulkkaus ja eri kielillä tapahtuva tiedottaminen. (Mts. 7 8.) Mietinnössä käsitellään myös kielitaidon merkitystä. Maahanmuuttajataustaisten aikuisten suomen kielen taidon vaatimukset vaihtelevat sen mukaan ovatko he töissä, opiskelemassa vai työelämän ulkopuolella. Kielitaitoa koskevat vaatimukset ovat erilaisia myös erilaisissa töissä ja opinnoissa sekä työelämän ulkopuolella olevien osalta elämänvaiheen mukaan. Kielitaitovaatimuksia käytetään työelämässä usein myös epäsuoran syrjinnän välineenä. Sen estämiseksi mietinnössä ehdotetaan muun muassa, että eri ammattialoille ja työtehtäviin laadittaisiin viitteelliset tehtäväkohtaiset suomen kielen taidon minimivaatimukset. Tämä auttaisi myös maahanmuuttajia suunnittelemaan kielenopiskeluaan tavoittelemansa työn kielitaitovaatimusten mukaiseksi. Mietinnössä suositellaan myös työn ohessa tapahtuvan kielenopiskelun lisäämistä. (Mts ) Työelämän osalta mietinnössä tuodaan esiin, että eri kansallisuuksiin, uskontoihin ja lähtömaihin liittyvät ennakkokäsitykset vaikuttavat siihen keiden uskotaan olevan hyviä työntekijöitä ja keiden ei. Mietinnössä on listattu erilaisia suosituksia maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi: pääkaupunkiseudun kaupunkien henkilöstöstrategioihin tulisi sisällyttää tavoite nostaa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden osuus vastaamaan heidän väestöosuuttaan, etnisiin vähemmistöihin kuuluvia tulisi tukea urakehityksessä ja vakituisen työpaikan saamisessa ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä tulisi saada myös johtotehtäviin. (Mts. 13.) Kaiken kaikkiaan mietinnössä tuodaan esiin, että integraatio on kaksi suuntainen dynaaminen prosessi. Kaksisuuntainen integraatioprosessi edellyttää paitsi maahanmuuttajan myös vastaanottavan yhteiskunnan ja väestön muuttumista. Maahanmuuttajan kohdalla muuttuminen voi tarkoittaa uusien taitojen hankkimista, vastaanottavan yhteiskunnan ja väestön kohdalla palvelujen ja rakenteiden uusimista ja uusien tulijoiden tarpeisiin vastaamista. (Mts. 14.) Helsingin kaupungin viimeisin maahanmuuttoa koskeva hallinnollinen uudistus on ollut maahanmuutto-osaston perustaminen henkilöstökeskukseen ja maahanmuuttojohtajan nimittäminen alkuvuonna Maahanmuutto-osaston tehtävänä on ohjata, kehittää ja linjata maahan-

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Kotona Suomessa-toimenpidekokonaisuuden tavoite

Kotona Suomessa-toimenpidekokonaisuuden tavoite Kotona Suomessa-toimenpidekokonaisuuden tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

EV 214/2005 vp HE 166/2005 vp

EV 214/2005 vp HE 166/2005 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2005 vp Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow Lieksalaiset asukkaat Lieksassa asukkaita n. 12 200 henkilöä Ulkomaalaistaustaisia kuntalaisia yli 500henkilöä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Milloin kotoutuminen on onnistunut? Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

MONIKA-NAISET liitto ry

MONIKA-NAISET liitto ry MONIKA-NAISET liitto ry Moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Hermannin Rantatie 12 A sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, 1998 > tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Monik ry:n Esittely LIBAN ISMAIL

Monik ry:n Esittely LIBAN ISMAIL Monik ry:n Esittely LIBAN ISMAIL Monik ry lyhyesti Vuonna 2012 rekisteröity yhdistys, joka edistää kotoutumista sekä parantaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta Fokus työllisyystoiminnassa Kolme toimintamuotoa

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Mahku hankkeen koulutus Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä

Mahku hankkeen koulutus Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä Mahku hankkeen koulutus 28.3.2017 Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke (Mahku) 2015-2019 Mahku-hankkeen tavoitteena on kehittää Kelan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot