IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN TILANNE- JA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN TILANNE- JA"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN TILANNE- JA PALVELUTARVESELVITYS HELSINGISSÄ Eila Sainio Diak Etelä Helsinki DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Sturenkatu 2 puhelin Diak Etelä, Helsingin toimipaikka Helsinki

2 2 ESIPUHE Tämä Ikääntyvien maahanmuuttajien tilanne- ja palvelutarveselvitys on osa Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä Helsingin koordinoimaa Sovintoon elämän kanssa hanketta. Sovintoon elämän kanssa- hanke kuuluu osana InnoELLI Senior ohjelman Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön kehittämishankkeeseen. Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hankkeen toteuttamisajankohta on ollut Hanketta on toteutettu neljän maakunnan alueella: Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, jotka kaikki kuuluvat Etelä-Suomen liittouman tavoite 2-ohjelmaan. Päätoteuttajana on ollut Turun ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja palvelukeskus, joka on vastannut hankkeen hallinnosta ja taloudesta. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut TtM Arja Nylund. Sovintoon elämän kanssa -hankkeella on ollut kolme kohderyhmää: maahanmuuttajavanhukset, heidän omaisensa ja vanhustyössä toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoistoimijat. Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa maahanmuuttajatyöhön soveltuvaa toimintamallia, joka tähtää vanhuksen oman elämäntarinan dialogiseen, elämäkerronnalliseen käsittelyyn eri toimijoiden ja ennen kaikkea vertaisryhmän kanssa. Mallissa korostuvat kerronnan, kuvan, kulttuurin, kirjoittamisen, musiikin ja yhteisöllisen toiminnan keinot. Ohjattua ryhmätoimintaa oli tarkoitus kehittää myös omaisille, läheisille ja vapaaehtoisille. Maahanmuuttajavanhusten oma ryhmätoiminta käynnistyi hankkeen aikana erittäin hyvin, mutta omaisten, läheisten ja vapaaehtoisten ryhmätoimintaa ei saatu toimimaan toivotulla tavalla. Sovintoon elämän kanssa hanke ylläpiti myös Internet-lomaketta osoitteessa Lomakkeen avulla oli tarkoitus kerätä tietoa maahanmuuttajavanhusten huolista ja toiveista. Kirjoitusten määrä jäi kuitenkin varsinnoukaksi. Tästä syystä hankkeen toimintakauden loppupuolella päätettiin toteuttaa ikääntyvien maahanmuuttajien tilanne- ja palvelutarveselvitys. Saman mallin mukaan on jo tehty vastaava selvitys Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin Kutsu kohtaamisia taiteen äärellä -hankkeessa ja Turun ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen KOTOa hankkeessa. Sovintoon elämän kanssa hankkeen Ikääntyvien maahanmuuttajien tilanne- ja palvelutarveselvitys toteutettiin Helsingissä vuoden 2007 loka- ja marraskuussa. Selvitys on tehty

3 3 moniammatillisessa ja monikulttuurisessa yhteistyössä. Aikataulu on ollut tiukka, joten kyselyn teettäminen esim. opiskelijan opinnäytetyönä ei olisi ollut mahdollista. Kyselyyn on käytetty hankkeeseen osoitettua taloudellista ja henkilöresurssia. Kyselyssä käytetty lomake on Kutsu- kohtaamisia taiteen äärellä hankkeen projektikoordinaattori FM Mona Taipaleen ja KOTOa -hankkeen projektikoordinaattori TtM Anna Tenhon laatima ja venäjänkielelle käännättämä. Sovintoon elämän kanssa hanke käännätti lomakkeen myös somalikielelle. Haastattelut tehtiin erilaisissa ryhmätilanteissa ja maahanmuuttajien kohtaamispaikoissa, jokainen haastateltu on antanut haastatteluun oman henkilökohtaisen suostumuksensa. Venäjänkielisistä haastatteluista suurimman osan on tehnyt sosionomi Elvira Nuri ja lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä Helsingin maahanmuuttajasairaanhoitajaopiskelijat. Somaliasta ja Afganistanista lähtöisin olevia maahanmuuttajia haastatteli Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä Helsingin lehtori Anneli Laavi. Muutaman somalikielisen haastattelun teki myös opiskelija. Haastatteluaineiston on muuttanut Excel-taulukoiksi FM Katri Kanervo. Ikääntyvien mahanmuuttajien tilanne- ja palvelutarveselvitys Helsingissä pääluvun 1 sekä luvun 2 ja alaluvut sekä luvun 3 ja alaluvut on kirjoittanut Jaana Leppä. Lyhyen katsauksen Helsingin maahanmuuttajalukuihin on lisännyt Eila Sainio kappaleen 1.1 loppuun. Jaana Leppä on tehnyt vastaavan tilanne- ja palvelutarveselvityksen Kotkan, Haminan, Lappeenrannan ja Turun kyselystä omana sosionomin (AMK) opinnäytetyönään. Teksti on otettu Jaana Lepän luvalla suoraan hänen joulukuussa 2007 valmistuneesta opinnäytetyöstään. Allekirjoittanut on koonnut tämän raportin. Sovintoon elämän kanssa -hankkeen puolesta esitän lämpimät kiitokset kaikille edellä mainituille sekä monille muille, jotka ovat edesauttanet tämän kyselyn toteutumista. Sekä erityiskiitos kaikille ikääntyville maahanmuuttajille, jotka antoivat aikaansa vastaamalla kyselyyn. Helsingissä helmikuussa 2008 Eila Sainio Sovintoon elämän kanssa- hankkeen projektikoordinaattori

4 4 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO 6 1 SUOMI JA MAAHANMUUTTO Maahanmuuton kehittyminen Suomessa Maahanmuuttajaryhmät Suomessa 10 2 MAAHANMUUTTOA OHJAAVAA LAINSÄÄNDÄNTÖÄ JA OHJEISTUSTA Kotouttamislaki Yhdenvertaisuuslaki Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 13 3 IKÄÄNTYVÄ MAAHANMUUTTAJA Käsityksiä ikääntymisestä Erilaisia käsityksiä maahanmuuttajien kulttuurisesta sopeutumisesta Yksilö- ja yhteisökeskeiset kulttuurimallit 17 4 SOVINTOON ELÄMÄN KANSSA HANKE Sovintoon elämän kanssa hankkeen tavoitteet Sovontoon elämän kanssa hankkeen toteutuminen Tilanne- ja palvelutarveselvitys 21 5 TILANNE- JA PALVELUTARVESELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Tutkimusaineiston kerääminen Aineiston analyysi 23 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatietoa kyselyyn vastanneista Luku ja kirjoitustaito Asuminen ja liikkuminen 29

5 5 6.4 Yhteydenpito läheisiin ja yksinäisyyden tunne Arjen sujuminen Terveys Harrastukset Tiedon saaminen 35 7 POHDINTA 38 LÄHTEET 42 LIITTEET 44

6 6 JOHDANTO Maahanmuuttajien määrä Suomessa on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuodesta 1980 vuoteen 2006 mennessä ulkomaalaisten lukumäärä Suomessa on kasvanut reilusta yli henkilöön. Osa maahanmuutosta on työperäistä, osa on tullut Suomeen pakolaisina ja osa paluumuuttajina. Koko Suomen maahanmuuttajista asui vuonna 2004 Helsingissä 28 % eli henkilöä. Ulkomaalaisten väestörakenne Helsingissä on nuorekkaampi kuin koko väestön. Ulkomaan kansalaisista vain 5,2 prosenttia on yli 65-vuotiaita, kun koko kaupungin asukkaista heitä on 13,6 prosenttia. (Ranto 2005). Suomalaisessa palvelujärjestelmässä vanhuuden rajaviivana pidetään yleistä kansaneläkeikää: 65 -vuotias on siis tästä näkökulmasta vanha. Vanhuus on kuitenkin myös kulttuurisidonnainen käsite, jota ei lasketa välttämättä vuosista, vaan esim. hedelmällisyydestä. Myös erilaiset elämänolosuhteet saattavat vaikuttaa siihen, milloin ihminen alkaa kokea itsensä vanhaksi. Maahanmuuttajatyössä ikääntyvien palveluita ajatellaankin tarvittavan jo 55 ikävuodesta lähtien. Tämän ikääntyvien maahanmuuttajien tilanne- ja palvelutarveselvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Helsingissä asuvien maahanmuuttajavanhusten tilannetta asumisen ja palveluiden käytön suhteen sekä ennakoida minkälaisia sosiaali- ja terveyspalveluita mahanmuuttajavanhukset mahdollisesti tarvitsisivat. Kyselyssä on kartoitettu myös ikääntyneiden maahanmuuttajien harrastuksia entisessä ja nykyisessä kotimaassa sekä toiveita ja mahdollisia esteitä harrastustoiminnassa uudessa kotimaassa. Tämä kysely on osa Sovintoon elämän kanssa -hanketta, joka käynnistyi Euroopan Aluekehitysrahaston tuella elokuussa Sovintoon elämän kanssa- hanke on osa Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön hanketta, jossa vastaava kysely on jo toteutettu Haminassa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Turussa. Kysely toteutettiin Helsingissä loka- marraskuussa Kyselyyn vastasi 82 henkilöä, joiden keski-ikä oli 67 vuotta. Haastattelut on tehty erilaisissa maahanmuuttajille tarkoitetuissa kokoontumisissa. Vastaukset on muutettu Excel-taulukoiksi ja keskiluvuiksi. Kyse-

7 7 lyyn vastanneista maahanmuuttajista suurin osa liikkui hyvin aktiivisesti kodin ulkopuolella ja hoiti kotiaskareensa itse. Kukaan vastanneista ei käyttänyt kotipalvelua tai siivouspalvelua. Osa kyselyyn vastanneista oli täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Kyselyyn vastanneet harrastivat monenlaisia asioita, mutta harrastamisen esteeksi mainittiin erittäin selkeästi kolme syytä: huono suomen kielen taito, huono terveys ja huono taloudellinen tilanne. Maahanmuuttajavanhusten riskinä saattaa Normanin (1985) mukaan olla uudessa kotimaassaan altistuminen myös ns. kominkertaiselle vaaralle, mikä tarkoittaa sitä, että heihin suhtaudutaan epäluuloisesti sekä vanhuuden että etnisen identiteetin takia. Lisäksi he voivat jäädä, edellä mainittujen ongelmien ja kommunikaatio-ongelmien takia, vaille kunnan tai valtion viranomaisilta tarvitsemaansa apua ja palveluita. (Stuart- Hamilton 1996, 152.) Avainsanat: Monikulttuurisuus, maahanmuuttajuus, ikääntyminen, palvelutarpeet

8 8 1 SUOMI JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto Suomessa on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana pakolaisten vastaanotosta monimuotoiseksi maahanmuutoksi. Suomeen muuttavia henkilöitä voidaan jaotella maahanmuuton syiden perusteella erilaisiin ryhmiin Maahanmuuton kehittyminen Suomessa Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan katsotaan alkaneen Suomessa chileläisten pakolaisten vastaanottamisesta vuonna1973. Myös Ruotsiin työn perässä muuttaneet suomalaiset alkoivat palata takaisin Suomeen samoihin aikoihin. Suomeen perustettiin pakolaisasiainneuvottelukunta vuonna 1981 koordinoimaan pakolaisten tuloa. Pakolaisten määrän kasvaessa Suomi alkoi vastaanottaa kiintiöpakolaisia, aluksi 100 pakolaista vuodessa. Vuonna 2002 määrä oli 750 pakolaista vuodessa. (Rajaseudun kansanopistojen maahanmuuttajaraportti 2004, ) Maahanmuutto Suomeen oli 1980-luvulla pääasiassa pakolaisten vastaanottamista. Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa erityisesti paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen lisääntyi, kun presidentti Koivisto lupasi inkeriläisille paluumuuton Suomeen Virosta ja Venäjältä. Suomen maahanmuuttopolitiikassa korostuikin 1990-luvulla humanitaarinen maahanmuutto, joka oli pääosin pakolaisten vastaanottoa, inkeriläisten paluumuuttoa ja perhesiteisiin perustuvaa maahanmuuttoa. Maahanmuuttaja - käsitettä alettiin käyttää juuri inkeriläisistä paluumuuttajista puhuttaessa aiemmin käytetyn ulkomaalaisen sijasta. Maahanmuuttajien integroimiseksi Suomeen tarvittiin uusia erityistoimenpiteitä ja vuonna 1997 hyväksyttiin ensimmäinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ohjeistamaan monimuotoisempaa maahanmuuttoa. (Rajaseudun kansanopistojen maahanmuuttajaraportti 2004, 64.)

9 9 Suomi liittyi vuoden 1995 alussa Euroopan unioniin, jossa on luotu yhtenäisiä käytäntöjä siirtolais- ja pakolaispolitiikassa. Vuonna 1997 kaikki Euroopan unionin maat allekirjoittivat Dublinin sopimuksen, jonka mukaan turvapaikanhakijan tulee jättää turvapaikkahakemus ensimmäisessä maassa, johon hän saapuu Euroopan unionin alueella. Hylkäävä turvapaikkahakemuspäätös koskee kaikkia jäsenmaita. Schengenin sopimuksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltioista on tarkoitus luoda alue, jolla asuvan väestön liikkuminen maasta toiseen on vapaata. Suomi poisti rajatarkastukset Schengen-maihin vuonna (Räty 2002, ) Ulkomaalaisten määrä Suomessa on kymmenen viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 1995 Suomessa asui noin ulkomaalaista ja vuoden 2005 lopussa heitä oli noin Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi ( henkeä), kun otetaan huomioon ulkomailla syntyneet, Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset, virolaiset ja ruotsalaiset. (Wikman-Immonen 2007.) Kuvio1. Ulkomaiden kansalaisten määrä Suomessa vuoden 2006 lopussa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 Suomessa asui henkilöä, joista ulkomaan kansalaisia oli Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän ( henkeä), Viron ( henkeä), Ruotsin (8 265 henkeä) ja Somalian (4 623 henkeä) kansalaiset. Kymenlaakson kunnissa oli henkilöä, joista ulkomaalaisia Vastaa-

10 10 vat luvut Etelä-Karjalassa olivat ja Varsinais-Suomessa asui henkilöä, joista ulkomaalaisia oli (Tilastokeskus 2007.) Suomen väestöstä vuoden 2006 lopussa äidinkieleltään suomenkielisiä oli 91,5 %, ruotsinkielisiä 5,5 % ja saamenkielisiä 0,03 %. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset, vironkieliset, englanninkieliset, somaliankieliset ja arabiankieliset. (Tilastokeskus 2007.) Vuoden 2004 alussa Helsingissä asui ulkomaan kansalaista. Helsingin ulkomaan kansalaiset ovat alun perin lähtöisin 158 eri maasta. Suurin osa, 60 %, on eurooppalaisia. Suurimmat yksittäiset ryhmät ovat venäläiset (5 548) ja virolaiset (4 753). Aikaisempien suhteellisesti suurien ryhmien kuten ruotsalaisten, saksalaisten ja brittien joukkoon ovat 1990-luvulla kasvaneet somalialaisten, kiinalaisten, turkkilaisten ja irakilaisten ryhmät. Ulkomaalaisten väestörakenne Helsingissä on nuorekkaampi kuin koko väestön. Ulkomaan kansalaisista vain 5,2 prosenttia on yli 65-vuotiaita, kun koko kaupungin asukkaista heitä on 13,6 prosenttia. Työikäisiä (16 64-vuotiaita) ulkomaalaisista on 78 prosenttia, mikä on lähes sama kuin koko Helsingin väestössä, 71 prosenttia. Ns. vanhempia työikäisiä eli vuotiaita on 17 %, koko väestössä heitä on 26 %. Ulkomaalaisväestön painopiste on selkeästi kolmenkymmenen ja neljänkymmenen ikävuoden välillä, mikä viittaa vasta hiljattain alkaneeseen muuttoliikkeeseen. Nuoret aikuiset muuttavat yleisimmin ja toisaalta ulkomaalaisväestö ei ole vielä ehtinyt vanhentua Helsingissä. (Ranto 2005.) 1.2 Maahanmuuttajaryhmät Suomessa Pitkänen (2006) on tutkimuksessaan jaotellut Suomeen muuttavat henkilöt muuton syyn perusteella neljään eri ryhmään: perheperusteiset muuttajat, humanitaariset muuttajat, paluumuuttajat ja työperusteiset muuttajat. Yli puolet maahanmuuttajista on perheperusteisia muuttajia, joilla on perhesiteiden perusteella oleskelulupa Suomessa.

11 11 Humanitaarisin perustein Suomeen muuttajia ovat pakolaiset ja turvapaikan hakijat. YK:n ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948 ja yleissopimuksessa vuodelta 1966 pakolaiseksi määritellään henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn uskonnolliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. (Järvinen 2004, 47.) Suomi liittyi vuonna 1968 kansainväliseen Geneven pakolaissopimukseen, jonka mukaan Suomi sitoutuu antamaan turvapaikan kotimaassaan vainon kohteeksi joutuneelle. Kiintiöpakolaisia ovat henkilöt, joilla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja joka kuuluu vastaanottavan maan pakolaiskiintiöön. Turvapaikan hakija on henkilö, joka on joutunut vainon kohteeksi kotimaassaan ja anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraassa maassa. Kuudesosa Suomeen muuttavista on humanitaarisin perustein tulevia. (Pitkänen 2006, ) Paluumuuttajia ovat suomalaista syntyperää olevat ulkomaan kansalaiset, joille on Suomen lainsäädännössä tunnustettu oikeus paluumuuttoon, myös perheenjäsenet luokitellaan paluumuuttajiksi. Lisäksi ulkosuomalaiset, jotka ulkomailla asumisen jälkeen palaavat asumaan Suomeen, luokitellaan paluumuuttajiksi. Ruotsista tulee eniten paluumuuttajia Suomeen, noin 3000 henkilöä vuodessa. Entisen Neuvostoliiton alueelta on tullut vuodesta 1990 lähtien noin paluumuuttajaa, heissä on eniten inkeriläisiä. (Pitkänen 2006, ) Työperusteisia maahanmuuttajia on 5-10 % Suomen nykyisestä ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Useimmiten yritykset ovat rekrytoineet työntekijöitä ulkomailta tai yksittäiset henkilöt ovat tulleet Suomeen työtä hakemaan. (Pitkänen 2006, )

12 12 2 MAAHANMUUTTOA OHJAAVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA OHJEISTUSTA Suomessa on lainsäädännöllä luotu yhtenäiset käytännöt maahanmuuttoon. Kotouttamislaki määrittelee maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia alkuaikoina Suomessa. Yhdenvertaisuuslaissa määritellään kaikkien Suomessa asuvien yhtäläiset oikeudet tasaarvoiseen ja syrjimättömään kohteluun. Valtakunnallinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ohjeistaa kansallista maahanmuuttoa, ja alueelliset maahanmuutto-ohjelmat tukevat valtakunnallista ohjelmaa alueellisesti. 2.1 Kotouttamislaki Kotouttamislaki eli laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli Suomessa voimaan toukokuussa Kotouttamislaissa määritellään maahanmuuttajalle erityisiä toimenpiteitä hänen kotoutumisensa edistämiseksi mm. kotoutumissuunnitelman avulla. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan, miten maahanmuuttaja opiskelee suomea tai ruotsia ja tutustuu Suomen yhteiskuntaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään yleensä kolmen vuoden ajaksi. Kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajan kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.) 2.2 Yhdenvertaisuuslaki Helmikuussa 2004 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain tavoitteena on auttaa viranomaista tunnistamaan toiminnassaan niitä mahdollisia riskejä, jotka voivat johtaa välittömään tai

13 13 välilliseen etniseen syrjintään. (Räty 2002, 194.) Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta ja laatia suunnitelmia etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuuslain mukaan tavoitteena on palvelutarpeiden kehittäminen eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi: Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. (Yhdenvertaisuuslaki L21/2004.) 2.3 Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma Suomen ensimmäinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma eli Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi hyväksyttiin lokakuussa Siinä tavoitteena oli moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan luominen, kun aiemmin pääpaino oli maahanmuuttajien sulauttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. (Pitkänen 2006, 11.) Väestön ikärakenteen muutos ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttaa tulevaisuudessa työvoiman määrään ja työmarkkinoiden rakenteisiin. Suomessa ikärakenteen muutos vaikuttaa siten, että vuonna 2030 arvioidaan olevan yli 65 vuotta täyttäneitä enemmän kuin nyt. Samaan aikaan työikäisten määrä väestöstä vähenee ja syntyvyys laskee. Aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla voidaan osaltaan edistää työvoiman turvaamista. (Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2006.) Maahanmuuton kehittyessä yhä enemmän pakolaisperusteisesta työperusteiseksi maahanmuutoksi laadittiin vuonna 2006 uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Siinä lähtökohtana oli määritellä maahanmuuttopolitiikan arvot tavoitteena ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen ja hyvän hallintokulttuurin vahvistaminen. Maahanmuuttoa tulee ohjelman mukaan käsitellä kokonaisvaltaisesti. Eri osa-alueita ovat maahantulo, maassa oleskelu, maasta poistaminen, työnteko, kotoutuminen, opiskelu, sosiaaliturva, asuminen ja etnisiin suhteisiin liittyvät kysymykset sekä kansainväliseen suojeluun liittyvät kysymykset. Maa-

14 14 hanmuuton taloudellisia, yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia tulee huomioida ja erilaisiin menettelyihin liittyviä kysymyksiä käsitellä oikeusturvan ja tehokkuuden kannalta. Ohjelma sisältää 34 politiikkalinjausta toimenpiteineen. (Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2006.) 3 IKÄÄNTYVÄ MAAHANMUUTTAJA Ikäkäsite on hyvin erilainen eri kulttuureissa, ja monissa maissa eliniän odotus on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. YK määrittelee 60-vuotiaan ja sitä vanhemman ikääntyneeksi ihmiseksi. Keskimääräinen eliniän odote vuonna 1999 oli maailmassa 66 vuotta, ja se on noussut kaksikymmentä vuotta vuodesta Ikääntyneiden osuus väestöstä vaihtelee suuresti alueittain: yksi viidestä eurooppalaisesta on yli kuusikymppinen, kun vastaava luku Afrikassa on yksi kahdestakymmenestä. Suomessa eliniän odote on 77 vuotta, naisilla 80 ja miehillä 73 vuotta. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 85/1999.) Hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa painotetaan yhdeksi kehityskohteeksi ikäihmisten palveluja. Väestön ikääntyessä hoivapalvelujen ja hoitopaikkojen tarve lisääntyy, vaikka toisaalta hoidon tarve myöhentyy väestön terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa. Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa 2010 lainataan Jaakko Tuomen jaottelua tulevaisuudessa vanhusten palvelujen tarpeista. Tuomen mukaan vuotiaat elävät valmisteluvaihetta, jolloin ikääntymiseen valistetaan, vuoden iässä selvitetään tarpeita, jolloin hyvään vanhuuteen edistetään, ja yli 85- vuotiaat ovat erilaisten tukitoimien piirissä, jolla hyvää vanhuutta tuetaan. (Hiltunen-Toura 2006, )

15 15 Kuvio 2. Väestön ikäjakaumaennuste vuosille Tilastokeskuksen vuoden 2005 ennusteen mukaan koko Suomen väestön määrä vähenee ja samalla ainoastaan yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä lisääntyy tulevina vuosikymmeninä. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman 2006 mukaan Suomen väestö ikääntyy siten, että vuonna 2030 suomessa arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä yli nykyistä enemmän. (Tilastokeskus 2007.) 3.1 Käsityksiä ikääntymisestä Ikääntyvien ikäryhmien osuus koko väestöstä kasvaa ja samanaikaisesti elinikä pitenee. Tämä ikärakenteen muutos Suomessa edellyttää erityisiä toimintalinjauksia ja toimenpiteitä palvelurakenteen säilyttämiseksi ja toiminnallisen itsenäisyyden turvaamiseksi vanhuudessa. Työelämän tutkimuksissa jo 45-vuotias voi olla ikääntynyt, kun taas ihmisen oma kokemus voi olla, että vasta 85-vuotiaana tuntee itsensä vanhaksi. Vanhenemista määriteltäessä on otettava huomioon biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. (Raitanen 2004,7.) Biologisia muutoksia voi esiintyä motoriikassa ja aistitoiminnoissa, jotka liittyvät normaaliin vanhenemiseen ja tulevat esille vähitellen. Lisäksi ikääntymisen myötä tulee usein erilaisia sairauksia, jotka heikentävät fyysistä kuntoa, toimintakykyä ja tasapainoa. Sairaudet

16 16 voivat myös heikentää aistitoimintoja ja tiedonkäsittelytoimintoja. Biologisista muutoksista johtuva fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen voi vaikeuttaa ikäihmisen omatoimisuutta ja näin heikentää myös elämänhallinnan tunnetta. (Raitanen ym. 2004, ) Vanhenemisen psykologisia muutoksia tutkittaessa ovat kognitiiviset eli tietojenkäsittelyssä tarvittavat toiminnot keskeisimpiä osa-alueita elämänhallinnan kannalta. Näitä ovat mm. aistitoiminnat, tarkkaavaisuus, muisti, oppiminen ja älykkyys. Kognitiiviset toiminnat voivat heikentyä iän myötä, mutta usein myös iän mukanaan tuomat sairaudet heikentävät kognitiivisia toimintoja. Tästä syystä psykologisten muutosten vaikutus vanhenemiseen on hyvin yksilöllistä. (Suutama 2004, ) Sosiaaliset tekijät ikääntymisen yhteydessä tarkoittavat yksilön ja yhteiskunnan, yksilön ja ympäristön ja yksilön ja hänen sosiaalisten ryhmiensä vuorovaikutusta. Kulloisenkin yhteiskunnan luomat käsitykset vanhuudesta määrittelevät myös ympäristön ja ryhmien käyttäytymistä suhteessa vanhuuteen ja vanhusten erityistarpeisiin. (Vihantola 2003, 23.) 3.2 Erilaisia käsitteitä maahanmuuttajien kulttuurisesta sopeutumisesta Kulttuuria on määritelty monin eri tavoin ja perustein. Keskeistä on kuitenkin, että kulttuuri on jotain yhteistä tietylle yhteisölle. Kulttuurien kansallisuus-, etnisyys- tai kielierojen avulla pystytään erottamaan kulttuureja toisistaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset edustivat noin 150 eri kansallisuutta jo vuonna Kansalaisuuksien perusteella Suomi on monikielinenkin maa, ja siten myös monikulttuurinen maa. (Pitkänen 1998, ) Maahanmuuttajien sopeutumiseen eli akkulturaatioon Suomessa voivat vaikuttaa erilaiset kulttuurikäsitykset. Kulttuurien ominaisuuksien erottelun perusteena voidaan käyttää erilaisia arvoja ja maailmankatsomuksia, joita voivat olla esim. uskonto, maailmankaikkeus, elämä tai kuolema. Maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin voidaan jaotella neljään eri ryhmään sen perusteella, kuinka tärkeänä maahanmuuttaja kokee entisen kotimaansa kulttuurin säilyttämisen, kuinka tärkeänä koetaan kontaktit uuden kotimaan kulttuuriin ja kuinka paljon maahanmuuttaja voi itse määritellä omat kulttuuriset tarpeensa. (Alitolppa-Niittamo 1994, )

17 17 Sulautuminen eli assimilaatio tarkoittaa tilannetta, jossa maahanmuuttaja sopeutuu valtakulttuuriin, koska hän ei halua tai hänellä ei ole mahdollisuutta säilyttää omaa kulttuuriaan ja kulttuuri-identiteettiään. Eristäytyminen eri separaatio on juuri vastakkainen tilanne, missä maahanmuuttaja eristäytyy valtakulttuurista, koska arvostaa omaa alkuperäistä kulttuuri-identiteettiään ja haluaa säilyttää sen uudessa kotimaassaankin. Syrjäytyminen eli marginalisaatio tarkoittaa tilannetta, jossa maahanmuuttajalla ei ole halua tai mahdollisuutta säilyttää aiempaa kulttuuri-identiteettiään, eikä myöskään mahdollisuutta tai halua omaksua valtakulttuurin toimintatapoja elämäänsä. Tällöin maahanmuuttaja voi syrjäytyä kummastakin ryhmästä. Sopeutumisesta eli integraatiosta puhutaan silloin, kun maahanmuuttaja voi säilyttää omaa alkuperäistä kulttuuriaan yhdistettynä uuden asuinmaan kulttuuriin. Suomessa on vallalla integraatio-malli, jonka myötä Suomi on virallisesti monikulttuurinen maa. (Alitolppa-Niittamo 1994, ) 3.3 Yksilö- ja yhteisökeskeiset kulttuurimallit Kulttuurieroja voidaan tutkia myös ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta, tällöin tutkitaan yksilökeskeisiä eli individualistisia ja yhteisökeskeisiä eli kollektiivisia kulttuurimalleja. Yksilökeskeisessä mallissa yksilön tarpeet menevät yhteisön edun edelle. Länsija Pohjois-Euroopan maat sekä erityisesti USA ovat kulttuuriltaan yksilökeskeisiä. Yhteisökeskeisessä mallissa yksilön sosiaalista käyttäytymistä ohjaavat yhteisön päämäärät ja tavoitteet. Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat esimerkkejä yhteisöllisistä kulttuureista. (Alitolppa-Niittamo 1994, ) Yksilökeskeisissä kulttuureissa perhekäsitys sisältää vain ydinperheen, jossa jokaisen perheenjäsenen erillisyyttä ja itsenäisyyttä korostetaan, eikä vanhusten kunnioittaminen kuulu keskeisiin arvoihin, vaan enemmänkin suuntaudutaan tulevaisuuteen ja nuoruuden ihannointiin. Yhteisökeskeisissä kulttuureissa lähiyhteisön voivat muodostaa jopa heimot

18 18 tai useamman sukupolven kattava yhteisö, useimmiten ydinperheen lisäksi isovanhemmat, sedät ja tädit. (Alitolppa-Niittamo 1994, 120.) Kielen oppiminen on tärkeää maahanmuuttajan sopeutumisessa uuteen kulttuuriin. Ikääntyville uuden kielen oppiminen on kuitenkin usein hitaampaa ja vaikeampaa kuin nuoremmille, jotka ovat työn tai koulutuksen avulla enemmän tekemisissä uuden kulttuurin ja kielen kanssa. Vanhempien maahanmuuttajien on vaikeampaa omaksua uusia kulttuuritapoja, koska he ovat jo kertaalleen omaksuneet entisen asuinmaansa kulttuuriympäristön. Suomalaiseen yksilökulttuuriin sopeutuminen voi olla vaikeaa, koska monet maahanmuuttajat tulevat kulttuuriympäristöistä, joissa ikää ja elämänkokemuksia arvostetaan suuresti, eikä ikäihmisten auktoriteetti perheyhteisössä toteudukaan Suomessa samanlaisena. (Vihantola 2003, ) 4 SOVINTOON ELÄMÄN KANSSA HANKE Sovintoon elämän kanssa-hanke on osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hanketta, joka kuuluu InnoELLI Senior ohjelmaan. Hankkeessa on ollut tavoitteena luoda integroituja toimintamalleja, joissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat kehittävät ikääntyvien monikulttuurisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kehitetyt mallit tukevat maahanmuuttajavanhusten hyvinvointia vahvistamalla heidän valmiuksiaan toimia ja elää kotoa käsin aiempaa aktiivisempaa ja rohkeampaa elämää. Hankkeessa on haluttu kannustaa ikääntyneitä maahanmuuttajia osallistumaan arjen ja yhteiskunnan toimintaan. Tavoitteena on ollut myös omaisten jaksaminen sekä vapaaehtoistoimijoiden ja ammattilaisten ammattitaidon kehittäminen väestörakenteen muutoksen tuomia haasteita vastaavaksi. (Antikainen, Nylund, Hiltunen-Toura & Vanhanen 2006.)

19 Sovintoon elämän kanssa -hankeen tavoitteet Sovintoon elämän kanssa hanketta on toteuttanut Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä Helsinki yhteistyössä Helsingin kaupungin, Vantaan seurakuntayhtymän ja Vantaan kaupungin kanssa. Hankkeella on kolme kohderyhmää: maahanmuuttajavanhukset, heidän omaisensa ja vanhustyössä toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoistoimijat. Tavoitteena on ollut rakentaa maahanmuuttajatyöhön soveltuva malli, jossa hyödynnetään elämäntarinallista työskentelyä. Maahanmuuttajavanhukset saavat mahdollisuuden tarkastella omaa elämänkulkuaan ja tunnemuistojaan dialogisessa vertaisryhmässä. Elämäntarinatyöskentelyn tavoitteena on eheys oman eletyn elämän kanssa. Muistelu, oman tarinan kertominen ja läpikäyminen tukee ihmisen minuutta ja kykyä hahmottaa elettyä elämää kokonaisuutena. Perinteisen kertomisen lisäksi ryhmissä oli tavoitteena hyödyntää kuvan, kulttuurin, kirjoittamisen musiikin ja yhteisöllisen toiminnan keinoja. (Antikainen, Nylund, Hiltunen- Toura & Vanhanen 2006; Kantala 2006.) Toisena tavoitteena oli kehittää ohjattua ryhmätoimintaa maahanmuuttajavanhusten omaisille, läheisille ja vapaaehtoisille. Taustalla oli ajatus, että ryhmätoiminnan avulla puretaan ja jaetaan vanhuksen kanssa elämisen ja toimimisen mukanaan tuomia kokemuksia. Ryhmätoiminta voi tukea vanhuksen lähipiirin ja vapaaehtoistoimijoiden jaksamista ja hyvinvointia haastavassa elämäntilanteessa. Hankkeen kolmantena kohderyhmänä oli maahanmuuttajavanhusten parissa työskentelevien ammattilaisten ja vapaaehtoisten tukeminen heidän työssään. Teemaseminaari toiminnalla haluttiin vahvistaa heidän ammattitaitonsa kehittymistä väestörakenteen muutoksen tuomia haasteita vastaavaksi. Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä Helsinki järjesti Sovintoon elämän kanssa hankkeen puitteissa 10 toiminnallista teemaseminaaria, joissa teemoina oli monikulttuuriseen vanhustyöhön soveltuvia tietoja ja taitoja sekä konkreettisia harjoituksia. (Antikainen, Nylund, Hiltunen-Toura & Vanhanen 2006.) Internet-lomake Huolifoorumi oli tarkoitettu sekä tiedonkeruun että tietojen vaihtamisen foorumiksi. Sen avulla olisi voitu jakaa myös tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, sosiaaliturvasta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja tukiverkostoista. Hankkeen tavoitteena oli saada tuloksia, jotka palvelevat sosiaali- ja terveysalan työkäytäntöjen ja menetelmien kehit-

20 20 tämistä sekä hyödyttävät alan kunnallisia, valtiollisia ja järjestöpohjaisia sidosryhmiä ja palveluiden tuottajia. (Antikainen, Nylund, Hiltunen-Toura & Vanhanen 2006.) 4.2 Sovintoon elämän kanssa-hankkeen toteutuminen Sovintoon elämän kanssa- hankkeen toiminta käynnistettiin syyskaudella Maahanmuuttajavanhusten ryhmätoiminta saatiin asteittain käyntiin. Kinaporin palvelukeskuksessa toimi yksi monikulttuurinen ryhmä ja Vantaalla käynnistyi ryhmä inkeriläisille paluumuuttajille. Vuoden 2007 kevätkaudella edellisen syksyn ryhmät jatkoivat toimintansa, ja uusina ryhminä aloitti somalinaisten ryhmä Vantaan Hakunilassa ja somalinaisten ryhmä Kinaporin palvelukeskuksessa. Ryhmät toimivat avoimen ryhmän periaatteella. Uusia jäseniä tuli matkan varrella mukaan ja entisiä jäi jonkin verran pois. Myös ohjaajavaihdoksia tapahtui eri syistä. Elämäntarinamenetelmästä syntyi toiveiden ja odotusten ristipaineissa monia erilaisia sovelluksia. Ryhmien aloitettua toimintansa tuli esiin myös välittömiä tarpeita, joihin pyrittiin vastaamaan. Monien maahanmuuttajien suomenkielen taito ja suomalaisen palvelujärjestelmän tunteminen olivat erittäin heikkoja. Tästä syystä ryhmissä opetettiin suomenkielen arkisanastoa sekä tutustuttiin erilaisiin yhteiskunnan palveluihin. Ryhmissä oli apuna tulkki tai useampia tulkkeja. Ryhmät kävivät myös museoissa, taidenäyttelyissä, retkillä ja inkeriläisten ryhmä kävi kerran teatterissa. Kulttuuritoiminta palveli hyvin myös elämäntarinallisuutta. Kokemukset ja palaute ryhmätoiminnasta olivat kannustavia ja positiivisia. Ryhmämuotoinen toiminta näyttäisi sopivan erittäin hyvin ikääntyville maahanmuuttajille. Hankkeen ryhmätoimintaan osallistui maahanmuuttajia suunnilleen kymmenestä eri maasta. Omaisten ryhmätoiminta aloitettiin Kinaporin palvelukeskuksessa keväällä Ryhmälle oli varattu aika ja ohjaajat joka toinen viikko. Markkinoinnista toiminta ei käynnistynyt. Ryhmässä kävi muutamia satunnaiskävijöitä, mutta varsinainen ryhmätoiminta ei päässyt alkamaan. Vantaalla järjestettiin kaksi informatiivista iltaa maahanmuuttajavanhusten omaisille. Toinen ilta tulkattiin venäjäksi ja toinen somaliaksi. Näihin tilaisuuksiin tuli kuulijoita ja niissä käytiin vilkasta keskustelua. Venäjänkielisiä askarruttivat erityisesti asumista koskevat asiat ja somalikielisiä kuulijoita terveyspalvelut. Syksyllä 2007 yritettiin vielä kaksi

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Oulussa 18.3.2010 Henni Ahvenlampi Helsingin kulttuurikeskus Infopankki-toimitus Mikä onkaan Infopankki? Infopankki on vuonna

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Imatra rajalla. Pertti Lintunen

Imatra rajalla. Pertti Lintunen Imatra rajalla Maahanmuuttajat harvaan asutun maaseudun voimavarana - seminaari 21.05.2010 Pertti Lintunen Imatra rajalla - sisältö 1. Imatra rajalla 2. Matkailun merkitys 3. Väestö- ja työllisyyskehitys

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot