Pysäköintipoliittiset toimet ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulla

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:18 Pysäköintipoliittiset toimet ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulla Parking policy measures and their effects in the Helsinki metropolitan area

2 Jari Kurri ja Jukka-Matti Laakso Pysäköintipoliittiset toimet ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulla Parking policy measures and their effects in the Helsinki metropolitan area

3 Pysäköintipoliittiset toimet ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulla Parking policy measures and their effects in the Helsinki metropolitan area Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:18 ISSN YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puh. vaihde (09) fax (09) Lisätietoja: Suoma Sihto, puh (09) suoma.sihto@ytv.fi Kansikuvat: Helena Roschier, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki 2002

4 KUVAILULEHTI Julkaisija Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Päivämäärä Rahoittaja/ Toimeksiantaja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Liikenneosasto ja LYYLI-tutkimusohjelma Tekijät Jari Kurri ja Jukka-Matti Laakso (TKK Liikennelaboratorio) Julkaisun nimi Pysäköintipoliittiset toimet ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulla Julkaisusarjan nimi Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS Nro C 2002:18 Sivuja 69 ISSN Kieli suomi, englanti Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun kuntien nykyistä pysäköintipolitiikkaa ja pysäköintipoliittisten toimien vaikutuksia liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja erityisesti kulkutapajakaumaan. Tutkimuksessa on lisäksi kartoitettu pysäköinnin nykytilannetta Helsingin ja Tapiolan keskustoissa. Tärkeä osa tutkimusta on stated preference -menetelmää (SP) hyödyntävä empiirinen tutkimus, jonka tavoitteena oli tutkia sellaisten pysäköintimuuttujien vaikutuksia, joita on vaikea sisällyttää liikenne-ennustemalleihin. SP-tutkimus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa jaettiin yhteensä hieman yli postikyselylomaketta Helsingin ja Tapiolan keskustoissa pysäköintilaitoksissa, kadunvarsipaikoilla, pysäköintialueilla ja yksityisillä tonttipaikoilla pysäköityihin autoihin. Ensimmäiseen osaan vastasi noin kolmasosa lomakkeen saaneista. Varsinainen SP-tutkimus tehtiin toisessa vaiheessa postitse, ja siihen vastasi noin kaksi kolmasosaa niistä, jotka ilmoittivat kiinnostuksensa ensimmäisessä vaiheessa. SP-tutkimuksen mallit perustuvat 382 henkilön vastauksiin. SP-tutkimuksessa kullekin vastaajalle esitettiin kahdeksan valintatilannetta kahden pysäköintivaihtoehdon välillä sekä kahdeksan valintatilannetta henkilöauton ja joukkoliikenteen välillä. Vaihtoehdot kuvattiin muuttujilla, joita olivat ensimmäisessä osassa pysäköintimaksu, kävelymatka, pysäköintipaikan tyyppi sekä vapaan pysäköintipaikan etsimiseen kuluva aika, ja toisessa osassa matkakustannusten ja kävelymatkan lisäksi matka-aika, joka joukkoliikennevaihtoehdon tapauksessa esitettiin komponentteihin jaettuna. SP-tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että kävelymatka pysäköintipaikalta matkan kohteeseen on tärkeä pysäköintipaikan valintaperuste ja että sillä ilmeisesti on myös vaikutusta kulkutavan valintaan. Pysäköintimaksujen korottamisen tapaiset pysäköintipoliittiset toimet näyttävät olevan tehokkaampia tapoja vaikuttaa kulkutapaosuuksiin kuin joukkoliikenteen palvelutason parantaminen ja lippujen hintojen laskeminen. Toisaalta pysäköintipaikan ja kulkutavan valintaan vaikuttavat myös monet vaikeasti mallinnettavat tekijät kuten tottumukset ja väärät tai puutteelliset tiedot eri vaihtoehdoista. Myöskään matkojen ketjuuntumista ei pystytty ottamaan mallinnuksessa riittävästi huomioon, koska tutkimuslomakkeet haluttiin pitää yksinkertaisina. Parhaiten onnistui kodin ja työpaikan välisten matkojen mallinnus, koska työmatkat muodostavat suhteellisen homogeenisen matkaryhmän. Avainsanat Jakelu pysäköintipolitiikka, pysäköintitutkimus, liikennemalli, logittimalli, stated preference Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Liikenneosasto Opastinsilta 6 A, Helsinki, puh. (09)15 611, fax (09) ,

5 DOCUMENTATION PAGE Published by Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) Date of publication June 18, 2002 Financed by / Commissioned by Helsinki Metropolitan Area Council (YTV), Transport Department and LYYLI Research Programme Author(s) Kurri, Jari and Laakso, Jukka-Matti (Helsinki University of Technology, Laboratory of Transportation Engineering) Title of publication Parking policy measures and their effects in the Helsinki metropolitan area Series The Helsinki Metropolitan Area Publication Series Number C 2002:18 Pages 69 ISSN Language Finnish, English Abstract This research describes the current transport and parking policies in Helsinki and investigates the role of parking policy measures in achieving the transport policy objectives. The study concentrates on two case study areas in the Helsinki metropolitan area: the city centre of Helsinki and a commercial and recreational sub-centre of Tapiola in the neighbouring city of Espoo. An important part of the study is a smallscale stated preference (SP) survey that gives information about parkers preferences. The stated preference survey was carried out in two stages. During the first stage, about 3,000 postal questionnaires were distributed below the windscreen wiper of the cars parked on selected streets and off-street parking spaces (excluding residential parking) in the two case study areas. The response rate was 35%. Postal questionnaires including stated preference exercises were sent to those that expressed that they are willing to take part in the second stage. About two third of those car drivers returned the second-stage questionnaire. The models are based on the answers of 382 persons. The stated preference exercise was arranged in two parts, the first dealing with choice of parking location and the second with choice of mode of travel. The withinmode experiment consisted of eight choices between two hypothetical parking locations that were characterised by parking cost and walk-ing distance from parking location to destination, as well as type of parking and the time needed to find a free parking place. In the between-mode experiment the car alternative was defined by parking cost, walking distance, fuel cost, and travel time. Public transport was defined by fare, in-vehicle time, access and egress distances, and headway. Data from the survey were then used to estimate logit models of mode and parking choices. The models showed that parkers are not very willing to walk even a couple of hundred metres extra, but that the effects of habit and imperfect information can also have a significant effect on choice. Furthermore, it seems that parking policy measures such as doubling parking costs are more efficient as ways to influence modal share than to make public transport more attractive. On the other hand, it was not possible to take situational constraints and trip chaining properly into account in the modelling since it was considered important that the questionnaire should be easy to fill in. The models for trips between home and workplace worked better than the models for trips made infrequently because work trips form a relatively homogenous group. Keywords Distributed by parking policy, parking survey, travel demand model, logit model, stated preference Helsinki Metropolitan Area Council (YTV), Transport Department Opastinsilta 6 A, Helsinki, tel , fax

6 ESIPUHE Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Tässä työssä on selvitetty, miten erilaiset pysäköintipoliittiset toimet vaikuttavat liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi kuvataan pysäköinnin nykytila Helsingin keskustassa ja Tapiolan liikekeskustassa. Työ on tehty Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriossa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n toimeksiannosta osana Lyyli-ohjelmaa. Raportin ovat kirjoittaneet Jari Kurri ja Jukka-Matti Laakso (suomenkielisen osuuden luvut 1 2 ja ). Kenttätutkimuksen tekemiseen on lisäksi osallistunut Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen ja TKK:n liikennelaboratorion muuta henkilökuntaa. YTV:n yhteyshenkilönä on toiminut Suoma Sihto. Työn ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Suoma Sihto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, puheenjohtaja Raimo Valtanen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Reijo Teerioja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Olli-Pekka Poutanen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Irene Lilleberg Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto David Beilinson Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Osmo Kankkunen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Matti Holopainen Vantaan kaupunki Hannu Laakso Vantaan kaupunki Leena Silfverberg ympäristöministeriö Ulla Priha Tiehallinto Silja Siltala Kuntaliitto PREFACE The project has been carried out at the Laboratory of Transportation Engineering of Helsinki University of Technology as a subcontractor to Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) in COST 342 project titled Parking policy measures and their effects on mobility and the economy, as well as a part of LYYLI, the Finnish research and development programme for an environmentally-friendly urban form and transport system, The extended summary in English has been written by Jari Kurri. The contact person in YTV is Suoma Sihto. 5

7 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 PREFACE HELSINGIN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIOLOJEN KUVAUS Perustietoja pysäköintipaikoista Helsingin niemen tarkastelualue Kadunvarsipaikat Pysäköintilaitokset Tonttipysäköintipaikat Pysäköinnin hinnoittelu, aikarajoitukset ja maksujärjestelmät Hinnoittelun rooli liikennepolitiikassa Kadunvarsipaikat Asukas- ja yrityspysäköintitunnukset Erikoisryhmien pysäköinti Pysäköintilaitokset Laiton pysäköinti Pysäköintipaikkojen käyttö Tiedon kerääminen Kantakaupungin pysäköintiuudistuksen vaikutusten seuranta Ydinkeskustan maksullisten paikkojen käyttötutkimus ESPOON JA TAPIOLAN PYSÄKÖINTIOLOJEN KUVAUS Perustietoja pysäköinnistä Espoon liikennepolitiikka Pysäköintilaitokset Tonttipysäköintipaikat Pysäköinnin hinnoittelu, aikarajoitukset ja maksujärjestelmät Pysäköintipaikkojen tarjonta Pysäköintilaitokset Pysäköinnin valvonta SP-TUTKIMUS Stated preference -menetelmä Kenttätutkimuksen toteutus Kaksivaiheinen SP-tutkimus Tutkimuslomakkeiden jakelu Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineiston kuvaus Mallinnus

8 3.4 Mallit Pysäköintipaikan valinta Kulkutavan valinta SP-tutkimuksen tulokset Pysäköintipaikan valinta Vaikutukset kulkutapaosuuksiin YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT...42 LIITE 1: TUTKIMUKSEN ENSIMMÄISEN VAIHEEN LOMAKE...44 LIITE 2: ESIMERKKI TUTKIMUKSEN SP-OSAN LOMAKKEESTA...46 PARKING POLICY MEASURES AND THEIR EFFECTS IN THE HELSINKI METROPOLITAN AREA CASE STUDY AREA 1: CITY CENTRE OF HELSINKI Some facts about Helsinki and its surroundings Parking in Helsinki Parking policy Parking charges, time restrictions and methods of payment Illegal parking Future changes Parking standards Effects on local economy CASE STUDY AREA 2: TAPIOLA IN ESPOO STATED PREFERENCE SURVEY Stated preference method Modelling Models Choice of parking location Choice of travel mode Results on choice of parking location Modal effects DISCUSSION REFERENCES

9 1 HELSINGIN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIOLOJEN KUVAUS 1.1 Perustietoja pysäköintipaikoista Helsingin niemen tarkastelualue Seuraavassa esitettävät pysäköintipaikkamäärätiedot koskevat Helsingin niemen aluetta (kuva 1). Alueen pohjoisrajana on Eteläinen Hesperiankatu ja Kaisaniemenlahti, itäisin niemen alue on Katajanokka ja lännessä rajana on Lauttasaaren silta. Kokonaisuudessaan niemellä on noin pysäköintipaikkaa. Kuva 1. Helsingin niemen alue Kadunvarsipaikat Kadunvarsipaikkoja tarkastelualueella on noin eli noin 45 % kokonaispaikkamäärästä. Näistä pysäköintipaikoista hieman yli puolet kuuluu asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän piiriin (noin paikkaa). Asukas- ja yrityspysäköintipaikkojen määrää on 1990-luvun loppupuolella lisätty tutkimusalueella noin seitsemällä prosentilla muuttamalla normaaleja maksullisia kadunvarsipaikkoja koskevia rajoituksia. Rajoittamattomia paikkoja on enää vain kantakaupungin laidoilla. Loput paikat on varattu lähinnä lyhytaikaiseen maksulliseen pysäköintiin. Tulevaisuudessa Helsingin ydinkeskustan alueella kadunvarsipaikkoja on tarkoitus vähentää samalla kun laitospaikkojen määrää alueella suunnitelmien mukaan lisätään. Pysäköintipaikkojen kokonaismäärä pidetään näin suunnilleen nykyisellään. 8

10 1.1.3 Pysäköintilaitokset Pysäköintilaitoksissa paikkoja tarkastelualueella on noin eli noin 11 % kokonaispaikkamäärästä. Helsingin ydinkeskustassa pysäköintilaitokset ovat pääasiassa luolia. Kaikille käyttäjille avoimia, lähes aina pysäköintipaikan tarjoamaan pystyviä pysäköintilaitoksia Helsingin keskustassa on seitsemän, joista vain yksi on kokonaan maan päällä. Näiden tilojen osuus mainitusta laitospaikkamäärästä on noin 80 %. Vuoteen 2010 mennessä Helsingin keskustaan on suunnitteilla kaksi uutta pysäköintilaitosta (Rautatientorin ja Kasarmintorin pysäköintiluolat), jotka lisäisivät laitospaikkamäärää noin 900 paikalla. Helsingin keskustan keskeisimpien pysäköintilaitosten yhteydessä on käytössä ajantasainen pysäköintiopastusjärjestelmä, joka kertoo autoilijoille, missä kulloinkin on vapaata tilaa ja vähentää siten tarpeetonta pysäköintipaikan etsintää. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1991 ja sitä on laajennettu uusien laitosten osalta vuonna Järjestelmän ovat toteuttaneet kaupunki ja pysäköintilaitokset yhdessä. Kaupungin osuus järjestelmien hankintakustannuksista on ollut %. Pysäköintilaitokset ovat vastanneet lopuista kustannuksista. Järjestelmien käytöstä ja ylläpidosta vastaa kaupunki (liikenteenohjauskeskus), mutta tästä aiheutuvat kustannukset jaetaan puoliksi kaupungin ja pysäköintilaitosten kesken. Ajantasaisessa pysäköintiopastuksessa kadunvarsien opastetauluissa autoilijalle kerrotaan lähimpien pysäköintilaitosten nimi ja paikkatilanne: onko laitoksissa tilaa vai onko laitos jo täynnä. Tämä tieto päivittyy kerran minuutissa. Lisäksi opastetaulussa voidaan näyttää myös kauempana olevien muiden pysäköintilaitosten paikkatilanne, mutta näitä pysäköintilaitoksia ei osoiteta nimellä. Lisäksi tieto kunkin laitoksen paikkatilanteesta ( tilaa, täynnä tai suljettu ) kerrotaan myös laitoksen sisäänajokohdassa. Kiinteä opastus täydentää muuttuvaa opastusjärjestelmää Tonttipysäköintipaikat Tonteilla pysäköintipaikkoja tarkastelualueella on noin eli noin 44 % kokonaispaikkamäärästä. Tähän määrään sisältyy kaikki tonteilla maan päälle tai alle järjestetyt pysäköintipaikat, jotka voivat olla asukkaiden käytössä, asiakaspaikkoina tai työntekijöiden pysäköintipaikkoina. Tonttipysäköinti ei ole kunnan harjoittaman pysäköintipolitiikan ohjaavan vaikutuksen piirissä. Tontinomistajan velvollisuutena on vastata tontin ja sille tulevien rakennusten käyttötarkoitusten tarvitsemien autopaikkojen toteuttamisesta. Autopaikkojen rakentamisvelvollisuus toteutetaan asemakaavamääräyksellä (normi). Rakennusta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusluvan mukaiset pysäköintipaikat on rakennettu. Helsingin työpaikka-alueiden pysäköintinormit perustuvat vuosina tehtyyn selvitykseen autojen määrästä suhteessa kerrosalaan eri toiminnoissa ja eri alueilla. Autopaikkatarpeen muutos työpaikka-alueilla kerrosalaa kohti on tulevaisuudessa arvioitu pieneksi (noin 3 %:n autopaikkatarpeen väheneminen kerrosalaa kohti). Toukokuussa 1994 hyväksytyssä työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohjeessa Helsinki on jaettu kolmeen alueeseen: eteläinen ja keskinen kantakaupunki, pohjoinen kantakaupunki sekä esikaupungit. Eteläisen ja keskisen kantakaupungin sisällä on vielä erillinen, aivan ydinkeskustan kortteleita koskeva erikoisalue. Erikoisalueita on myös esikaupunkialueella erilaisten paikallisten keskusten yhteydessä. Erikoisalueilla laskentaohjetta ohjaava normi on tiukempi kuin ympäröivällä muulla alueella. Työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohje toimii keskustassa liikennettä rajoittavana enimmäisnormina, mutta kantakaupungin pohjoisosissa sekä autopaikkojen enimmäis- että vähimmäismäärän ilmaisevana suunnitteluohjeena, jonka ilmoittama autopaikkamäärä voidaan poikkeustapauksissa erillisen selvityksen perusteella ylittää. 9

11 Asuintonttien kaavoituksessa on tavoitteena turvata asukkaiden autopaikkojen toteutuminen tarvetta vastaavasti. Asuintonttien osalta ei kaavoituksessa pyritä harjoittamaan rajoittavaa pysäköintipolitiikkaa. Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet perustuvat ennusteisiin asukkaiden automäärien ja asumisväljyyden kehittymisestä. Ennusteiden vaihtelu on johtanut eri kausien kaavoissa erilaisiin autopaikkamäärityksiin. Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeesta voidaan poiketa erillisen selvityksen perusteella. Laskentaohjeessa Helsinki on jaettu kahteen alueeseen (kantakaupunki, esikaupungit). Työpaikka-alueiden laskentaohjeen tavoin asuintonttien autopaikkamäärän laskentaohje kuvaa alueella tarvittavien paikkojen kokonaismäärää. Tontin autopaikkavelvoitetta voidaan pienentää, jos osa paikoista on esimerkiksi yleisellä alueella. 1.2 Pysäköinnin hinnoittelu, aikarajoitukset ja maksujärjestelmät Hinnoittelun rooli liikennepolitiikassa Helsingin ehkä tärkein liikennepoliittinen tavoite on pitää joukkoliikenteen osuus keskustaan suuntautuvista matkoista niin suurena kuin mahdollista. Pysäköintipolitiikalla tuetaan tätä tavoitetta. Pysäköintipolitiikan tavoitteena on järjestää pysäköintitilaa kysyntää vastaavasti lukuun ottamatta kantakaupunkiin ja esikaupunkien aluekeskuksiin suuntautuvia työmatkoja. Tosin kysyntää pienempi paikkatarjonta rajoittaa kaikkia kantakaupunkiin suuntautuvia henkilöautomatkoja. Rajoitetun paikkatarjonnan vuoksi pysäköintiä täytyy ohjata hinnoittelulla sekä aika- ja muilla rajoituksilla, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Pysäköinnin ohjausta tarvitaan myös varmistamaan asukkaiden ja tiettyjen muiden ryhmien pysäköintimahdollisuudet Kadunvarsipaikat Helsingin niemellä pysäköinti kadunvarressa on maksullista. Maksu riippuu alueesta siten, että aivan ydinkeskustan liikekorttelit kuuluvat maksuvyöhykkeeseen 1 (kuva 2), jossa pysäköintikustannus tunnissa on korkein (12 mk/h, vuonna ,40 euroa/h). Ydinkeskustaa ympäröi vyöhyke 2, jolla kadunvarsipysäköinnin maksu on puolet vyöhykkeen 1 maksusta (6 mk/h, vuonna ,20 euroa/h). Vyöhykkeeseen 2 kuuluu myös Pasila. Muu niemen alue kuuluu kadunvarsipysäköinnin osalta vyöhykkeeseen 3, jolla pysäköinnin taksa on puolet vyöhykkeen 2 taksasta (3 mk/h, vuonna ,60 euroa/h). Vyöhykkeellä 1 pysäköinti on yleensä maksullista maanantaista perjantaihin kello 8 17 (vuonna ) ja lauantaisin kello 9 15 (9 18). Vyöhykkeillä 2 ja 3 pysäköinti on pääosin maksullista maanantaista perjantaihin kello 8 17 (vuonna ). Näillä vyöhykkeillä pysäköinti ei yleensä ole maksullista lauantaisin. Maksuvyöhykkeiden lisäksi kadunvarsipaikoilla rajoitetaan myös kertamaksulla saatavaa pysäköintiaikaa. Pysäköintiaikaa voi ostaa korkeintaan yhdeksi, kahdeksi tai neljäksi tunniksi kerrallaan. Yhden ja kahden tunnin paikkoja on eniten ydinkeskustassa eli maksuvyöhykkeellä 1. Vyöhykkeillä 2 ja 3 aikarajoitus on pääasiassa neljä tuntia. Näillä vyöhykkeillä on myös kadunvarsipaikkoja, joita aikarajoitukset eivät koske. Tieto pysäköintimaksuvyöhykkeestä ja mahdollisista aikarajoituksista on ilmoitettu aina pysäköintipaikan osoittavan liikennemerkin yhteydessä. 10

12 Kuva 2. Helsingin keskustan pysäköintimaksuvyöhykkeet. Pysäköintimaksutapoina kadunvarsipaikoilla on käytössä paikkakohtainen pysäköintimittari, katuosuuskohtainen pysäköintilippuautomaatti, raaputettava pysäköintimaksulippu ja henkilön itselleen ostama auton sisällä säilytettävä pysäköintimaksulaite. Pysäköintimittarit ja pysäköintilippuautomaatit ovat kiinteitä kadunvarren laitteita, joihin pysäköinnin voi maksaa kolikoilla. Suuri osa pysäköintimittareista poistetaan käytöstä euron käyttöönoton yhteydessä. Raaputettava pysäköintilippu on auton sisälle tuulilasiin jätettävä kuponki, josta raaputetaan näkyviin pysäköinnin alkamisajankohta. Lippuja saa 3, 6, 12 ja 24 markan arvoisina ja niitä voi pysäköinnin yhteydessä käyttää myös useampia samanaikaisesti pysäköintiajan ja pysäköintimaksun niin vaatiessa. Raaputettavaa lippua voi käyttää myös mittari- ja lippuauto- 11

13 maattipaikoilla. Lippuja voi ostaa kioskeista, kaupoista ja huoltoasemilta. Autokohtaisen pysäköintimaksulaitteen hankintakustannus on noin 500 markkaa. Maksulaite veloittaa pysäköinnin laitteeseen liitettävältä ladattavalta rahakortilta, jonka saldon riittävyydestä käyttäjän on huolehdittava. Maksulaitetta käytettäessä pysäköintimaksu peritään vain käytetystä pysäköintiajasta. Laitteella pysäköintimaksun tuntitaksasta saa lisäksi 20 %:n alennuksen (vuonna %). Pysäköintimaksulaitteen voi ostaa tietyiltä huoltoasemilta tai kaupungin pysäköintipalvelupisteestä. Rahakorttia voi ladata tietyissä kioskeissa ja huoltoasemilla. Raaputettavat pysäköintiliput otettiin käyttöön vuonna Tuona vuonna ryhdyttiin Helsingissä laajemmin toteuttamaan pysäköintiuudistusta, jossa suuri osa asukaspysäköintiin varatuista kadunvarsi- ja muista yleisistä pysäköintipaikoista muutettiin maksullisiksi muille kuin asukaspysäköijille. Uusia maksullisia pysäköintipaikkoja tuli uudistuksen jälkeen niin paljon lisää, ettei perinteisiä maksumittareita ja lippuautomaatteja ollut mahdollista asentaa kaikkiin kohteisiin. Raaputettava pysäköintilippu tarvittiin siis ensisijaisesti korvaamaan kiinteitä laitteita uusilla maksullisilla pysäköintipaikoilla, vaikka se hyväksyttiin maksumenetelmäksi myös niillä paikoilla, joissa oli pysäköintimittari tai -lippuautomaatti. Autokohtainen pysäköintimaksulaite otettiin käyttöön samana vuonna kuin raaputettava pysäköintilippu. Sitä voi käyttää, kuten raaputettavaa maksulippuakin, kaikilla maksullisilla kadunvarsi- tai muilla yleisillä pysäköintipaikoilla. Maksulaite on kuitenkin raaputettaviin lippuihin verrattuna enemmän palvelumuoto paljon maksullisilla paikoilla pysäköiville kuin tiettyyn tarpeeseen luotu välttämättömyys. Markan vaihtuessa euroon pysäköintimittarit ja -lippuautomaatit täytyy uusia ennen maaliskuuta Tämän uudistuksen yhteydessä pysäköintimittareiden määrää suunnitellaan vähennettäväksi huomattavasti. Näin vähennetään maksulaitteisiin liittyvää huolto- ja rahankeruutarvetta. Poistuvat mittarit ja vanhat lippuautomaatit aiotaan korvata uusilla pysäköintilippuautomaateilla, joihin pysäköinnin voi maksaa myös korttirahalla. Olemassa olevien maksujärjestelmien rinnalle suunnitellaan myös uusia järjestelmiä, joilla pyritään helpottamaan pysäköinnin maksamista ja maksujärjestelmän ylläpitoa. Esimerkiksi matkapuhelimien yleistyminen on mahdollistanut sellaisten uusien maksujärjestelmien kehittämisen, joissa pysäköintiaika ilmoitetaan matkapuhelimella lähetettävällä viestillä ja pysäköintimaksut peritään erikseen laskulla. Matkapuhelimiin perustuvia maksujärjestelmiä on käytössä tai kokeiltavina jo joissakin Norjan ja Ruotsin kaupungeissa. Helsingissäkin ollaan kiinnostuneita näistä uusista vaihtoehdoista ja kolmen hieman toisistaan poikkeavan järjestelmän kokeilu on alkanut kantakaupungin alueella vuoden 2000 syksyllä. Autoilijalle pysäköinnin maksaminen uusilla järjestelmillä tulee periaatteessa aikaisempaa kalliimmaksi sillä matkapuhelinoperaattorit laskuttavat matkapuhelimen käytöstä. Vastapainoksi uusissa järjestelmissä autoilija maksaa vain käytetystä pysäköintiajasta. Kaupunki toivoo uusien järjestelmien vähentävän pysäköinninvalvontakustannuksia sekä maksulaitteiden ylläpitoon liittyvää työtä ja kustannusta Asukas- ja yrityspysäköintitunnukset Helsingin keskustassa on käytössä asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä. Järjestelmän piirissä olevalla alueella asukas- tai yrityspysäköintitunnuksella varustetulla ajoneuvolla voidaan osalla yleisistä pysäköintipaikoista poiketa liikennemerkillä osoitetusta pysäköintikiellosta, -rajoituksesta tai -maksusta. Tämä oikeus osoitetaan aina erillisellä lisäkilvellä liikennemerkin yhteydessä. Alue, jolla asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmää käytetään on jaettu vyöhykkeisiin (kuva 3), joilla kullakin on oma pysäköintitunnuksensa (A F, H M). Poikkeava pysäköintioikeus annetaan vain vyöhykkeen tunnuksella varustetulle ajoneuvolle. 12

14 Kuva 3. Helsingin asukas- ja yrityspysäköintivyöhykkeet. Asukas- ja yrityspysäköintitunnus annetaan kerrallaan korkeintaan yhden vuoden pituiseksi ajaksi. Edellytyksenä on, että tunnusta hakevan alueella asuvan henkilön tai alueella sijaitsevan yrityksen, yhteisön tai elinkeinonharjoittajan ajoneuvo (moottoripyörä, henkilö- tai pakettiauto tai muu), jolle lupaa haetaan, ei ylitä kokonaismassaltaan neljää tonnia. Lisäksi asukaspysäköintitunnusta haettaessa edellytetään, että hakija omistaa tai hallitsee moottoriajoneuvorekisterin mukaan ajoneuvoa ja hänellä on ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. Yrityspysäköintitunnusta haettaessa vastaava ehto on, että yritys tai sen työntekijä omistaa tai hallitsee moottoriajoneuvorekisterin mukaan ajoneuvoa ja ajoneuvo on yrityksen toimintaan välittömästi liittyvässä käytössä. Yhdelle henkilölle myönnetään vain yksi asukaspysäköintitunnus enintään kahta ajoneuvoa varten. Asukaspysäköintitunnuksen hinta on 150 mk/vuosi (vuonna euroa). Yrityksen yhtä toimipaikkaa kohti myönnetään enintään kolme tunnusta, kukin enintään kolmea ajoneuvoa varten. Yrityspysäköintitunnuksen hinta on 13

15 1 500 mk/vuosi (vuonna euroa). Asukas- ja yrityspysäköintitunnukset antaa kiinteistöviraston pysäköintipalvelukeskus. Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksella varustetuille ajoneuvoille varatut kadunvarsipaikat ovat ulkopuolisille maksullisia maanantaista perjantaihin kello 9-19 ja 1. maksuvyöhykkeellä myös lauantaisin kello Erityiskohteissa, kuten torien, urheilulaitosten ja teatterien läheisyydessä käytetään tästä poikkeavia maksullisuusaikoja. Muuten aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin pysäköinti on kaikille ilmaista. Maksun voi suorittaa enintään 60 minuutin pysäköinnistä kerrallaan. Tutkimusalueeseen kuuluvat asukas- ja yrityspysäköintivyöhykkeet A F ja Hakaniemen alue vyöhykkeestä I. Taulukossa 1 on esitetty tietoja näiden vyöhykkeiden kadunvarsipaikkojen määristä: asukas- ja yrityspysäköintiin varatut paikat sekä viime vuosina asukas- ja yrityspysäköintipaikoiksi muutetut muut kadunvarsipaikat. Alueen I paikkamäärä on arvio Hakaniemessä olevista kadunvarren asukas- ja yrityspysäköintipaikoista. Taulukko 1. Tutkimusalueen asukas- ja yrityspysäköintipaikkojen jakautuminen aluetunnuksen mukaan. Alue Nimi Paikkoja Asukaspysäköintipaikoiksi muutettuja paikkoja A Kamppi B Punavuori, Eira C Kaartinkaupunki, Ullanlinna, Kaivopuisto D Katajanokka E Kluuvi, Kruununhaka F Etu-Töölö I Hakaniemi * ~ 420 Yhteensä ~ * Koko I-alueella (Kallio ja Sörnäinen) yhteensä paikkaa Erikoisryhmien pysäköinti Jos henkilöllä on liikkumista haittaava vamma, hän voi hakea poliisilta erityistä pysäköintilupaa. Vamman laatu osoitetaan lääkärintodistuksella. Pysäköintilupa on henkilökohtainen ja siinä täytyy ilmoittaa korkeintaan kahden auton rekisterinumerot, joita vammautunut henkilö käyttää liikkuessaan tai joita käytetään hänen kuljettamiseensa. Pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään invalidipaikoilla, maksullisilla pysäköintipaikoilla ilman pysäköintimaksua sekä pysäköintikieltoalueella ja rajoittamatta aikarajoitetuilla pysäköintipaikoilla, jos tästä ei aiheudu selvää haittaa muulle liikenteelle. Invalidipaikka on varattu erityisesti liikuntaesteisen tai häntä kuljettavan tai näkövammaista kuljettavan ajoneuvon käyttöön. Paikat on merkitty sekä liikennemerkillä että katuun maalatulla tunnuksella. Invalidipaikkoja on sijoitettu yleensä sellaisiin kohteisiin, joissa invatunnuksen haltijoita liikkuu runsaasti eikä lähistöllä ole riittävästi paikoitustilaa tai muuten heidän käyttöönsä sopivia pysäköintipaikkoja. Muut tilapäiset erikoisluvat kadunvarsipysäköintiin myöntää Helsingissä rakennusviraston katuosasto. Lupia myönnetään lähinnä rakennus- ja huoltotöihin tai tapahtumiin liittyville työajoneuvoille, mutta ei henkilökuljetuksiin tarkoitetuille ajoneuvoille. Lupaan kirjataan niiden ajoneuvojen rekisterinumerot, joita lupa koskee. Pysäköinnin valvontaa varten katuosasto lähettää myönnetyistä luvista tiedon kiinteistöviraston pysäköinninvalvontaan ja poliisille. 14

16 1.3 Pysäköintilaitokset Pysäköintilaitoksissa pysäköinti hinnoitellaan satunnaiselle kävijälle pitkälti saman hintatason mukaan kuin ympäristön kadunvarsipaikoilla. Aivan ydinkeskustan laitoksissa pysäköinnin hinta on korkeimmillaan 20 markkaa tunnissa. Laitosten aukioloajat vaihtelevat, mutta arkisin kaikki avaavat ovensa viimeistään kello yhdeksään mennessä. Sulkemisaika on suurimmissa laitoksissa kello Laitokset ovat auki yleisesti myös lauantaisin. Muutama laitos on auki myös sunnuntaisin. Joissakin laitoksissa pidempiaikaisen sopimuksen tehnyt asiakas saa käyttöönsä kulkuluvan, jonka avulla hän voi käyttää pysäköintitilaa laitoksen aukioloajoista riippumatta. Kaikki laitospaikat ovat maksullisia ympäri vuorokauden. Useissa laitoksissa koko päivän pysäköinnin, ilta- tai yön yli pysäköinnin tuntihinta on kuitenkin alhaisempi kuin lyhytaikaisessa pysäköinnissä. Joissakin laitoksissa pysäköintimaksuista saa alennusta, jos pysäköinnin maksaa laitoksesta ostetulla arvokortilla. Useat laitokset ovat myös tehneet sopimuksia laitoksen läheisyydessä olevien kauppojen ja erilaisia palveluja tarjoavien yritysten kanssa antaen näiden yritysten asiakkaille alennusta pysäköinnistä. Pysäköinnistä saatava alennus vaihtelee % pysäköinnin ajankohdasta, kestosta ja maksutavasta riippuen. Kaikki ne keskustan pysäköintilaitokset, joiden taustalla toimii pysäköintilaitosyhtiö, tarjoavat yksityisille tai yrityksille erilaisia pitkäaikaisia pysäköintisopimuksia. Näiden sopimusten laskutuskausi on pääasiassa kuukauden mittainen. Pysäköinti maksetaan laitoksissa yleensä pysäköinnin päättyessä laitoksen omaan maksuautomaattiin. Autolla laitoksiin tultaessa autoilija avaa puomin ottamalla lippuautomaatista pysäköinnin alkamishetken kertovan lipun, jonka hän pysäköinnin maksettuaan (erillisellä maksuautomaatilla tai kassalla) ja laitoksesta autolla poistuessaan syöttää ulosajoportin avaavalle lippuautomaatille. Pidempiaikaisia sopimuksia tehneet autoilijat saavat yleensä käyttöönsä puominavauskortin, joka on voimassa sopimuksen mukaisen ajan. Pysäköinnin ohessa useissa pysäköintilaitoksissa tarjotaan asiakkaille maksua vastaan pieniä auton ylläpitoon liittyviä palveluja. Yleisimmin pysäköinnin yhteydessä on mahdollisuus pesettää auto. Taulukossa 2 on esitetty perustietoja tutkimusalueen pysäköintilaitoksista. Taulukko 2. Perustietoja Helsingin keskustassa ja Hakaniemessä toimivista pysäköintilaitoksista. Laitos (yritys) Pitkäaikainen pysäköinti Paikkoja Aukioloajat Osoite (kaupunginosa) Muita tietoja Ajantasaiseen pysäköintiopastusjärjestelmään kuuluvat pysäköintilaitokset Kaisa Paikoitus 391 ark. 07:00 21:30 kuukausisopimus Fabianinkatu 30 la 08:30 18:30 vuosisopimus (Kluuvi) su kiinni Stockmann 226 ark. 09:00 22:00 ei pitkäaikaista pysäköintiä Keskuskatu 2 la 09:00 19:00 polkupyöräpaikoitus (Kluuvi) su 12:00 19:00 su kesäaikana City Center (City-Paikoitus Oy) 225 ark. 07:00 23:00 erilaisia sopimuksia Keskuskatu 8 (Makkaratalo) la 07:00 23:00 (Kluuvi) su 12:00 23:00 Erottaja (BK-Group Oy) 160 ark. 07:30 20:00 jatkuva sopimus Dianapuisto la 08: (rakennustöiden takia (Kaartinkaupunki) su kiinni suljettu toistaiseksi) Forum (BK-Group Oy) 965 ark. 07:00 24:00 jatkuva sopimus Simonkatu 2, Jaakonkatu 5 la 08:00 24:00 määräaikainen sopimus (Kamppi) su 11:00 24:00 autopesu (erillinen yritys) 15

17 Laitos (yritys) Pitkäaikainen pysäköinti Paikkoja Aukioloajat Osoite (kaupunginosa) Muita tietoja Kluuvi (Europark Oy) 725 ark. 06:00 24:00 kuukausisopimus Kaisaniemenkatu, Fabianinkatu la 06:00 24:00 autopesu (Kluuvi) su kiinni (käyttöön vuonna 2000) Eliel (City-Paikoitus Oy) 480 ark. 06:00 24:00 erilaisia sopimuksia Asema-aukio la 06:00 24:00 autopesu (Kluuvi) su 06:00 24:00 (käyttöön vuonna 2000) Suunnitteilla Rautatientori (Kluuvi) 500 Kasarmintori (Kaartinkaupunki) 420 Poistunut VR Asema-aukio (Kluuvi) 450 Muut kuin ajantasaiseen pysäköintiopastusjärjestelmään kuuluvat pysäköintilaitokset Parlamentin paikoitus Oy 285 ark. 07:30 17:00 (kulkukortilla 24 h) Nervanderinkatu 8 10 la kiinni viikkosopimus (Etu-Töölö) su kiinni kuukausisopimus Ramada (City-Paikoitus Oy) 110 ark. 07:00 24:00 erilaisia sopimuksia Olavinkatu 2 la 07:00 24:00 autopesu (Kamppi) su 12:00 24:00 Tähtitorninvuori (City-Paikoitus Oy) 140 ark. 07:00 22:00 erilaisia sopimuksia Laivasillankatu 20 la 07:30 18:00 autopesu (Ullanlinna) su 07:30 18:00 Autohotelli Salmi J. Oy 120 ark. 07:00 19:00 kuukausisopimus Olympialaituri M2 la 09:00 19:00 Autopesu ja vahaus, (Ullanlinna) su 09:00 19:00 renkaanvaihto Autotalon Autohalli ~200 ark. 07: (kulkuluvalla 24h) Runeberginkatu 3 kuukausisopimus (Kamppi) autopesu Lönkan Parkki <50 24 h avaimilla kuukausisopimus Lönnrotinkatu 31 (paikat yritysten vuosisopimus (Kamppi) käytössä) autopesu, renkaanvaihto Lönkan Parkki h avaimilla kuukausisopimus Kalevankatu 61 (paikat yritysten vuosisopimus (Kamppi) käytössä) Malminkadun Pysäköinti Oy 330 ark. 08:00 16:00 kuukausisopimus (lähinnä Malminkatu 5 24 h kortilla asukas- ja yrityskäytössä, (Kamppi) puolet asukkailla) autopesu Uudenmaan Autohallit Oy ark. 08:00 18:00 kuukausisopimus Uudenmaankatu 34 autopesu, rengastyöt, ~150 Iso Roobertinkatu h jos sopimus pienhuollot (Punavuori) Kampin Parkki 12 ti ja pe kuukausisopimus (paikat Kalevankatu 44 yritysten käytössä) (Kamppi) rengastyöt Elannon pysäköintihalli >100 ark. 09:00 22:00 ei pitkäaikaista pysäköintiä (Maxi Hakaniemi) la 08:00 19:00 Paasivuorenkatu 2 (Hakaniemi) su kiinni 16

18 1.4 Laiton pysäköinti Yleisin pysäköintivirhe Helsingin niemellä ja kantakaupungissa on pysäköintimaksun laiminlyönti. Muualla Helsingissä yleisin virhe on pysäköintikiellon rikkominen. Virheellisen pysäköinnin osuus kadunvarsipaikoilla ja yleisillä pysäköintialueilla on Helsingissä arviolta vajaa 10 % kaikesta pysäköinnistä. Pysäköinninvalvonnan piiriin Helsingissä kuuluvat kadut ja muut yleiset pysäköintialueet. Pysäköintivirhemaksun suuruus on 200 markkaa (vuonna euroa), joka on maksettava viikon kuluessa maksun saamisesta. Pysäköinninvalvojia on noin 40. Vuosittain kirjoitetaan noin virhemaksua ja siirretään noin väärin pysäköityä autoa. Siirtomaksu on mk. Virhemaksujen tuotto menee kaupungille (brutto noin 35 miljoonaa markkaa vuodessa). Pysäköintivirhemaksua haluttaisiin Helsingissä korottaa, sillä pysäköinnin nykyhinnoilla virhemaksu saattaa olla alempi kuin pitkäaikaisen pysäköinnin kustannus. Nykyinen virhemaksu on kuitenkin kirjattu tieliikennelakiin ja virhemaksun korottaminen edellyttäisi lakimuutosta. Toisena pyrkimyksenä on ollut mahdollistaa pyörälukon asentaminen virheellisesti pysäköityyn ajoneuvoon. Lukon avaamisesta olisi maksettava avausmaksu. Tämä väärinpysäköinnin rankaisumuoto ei ole kuitenkaan saanut hyväksyntää oikeusministeriössä ja liikenne- ja viestintäministeriössä. Pysäköintirajoitusten valvonnan helpottamiseksi Helsingissä pysäköintikiekon käyttö on pakollista kaikilla maksuttomilla alle 12 tunnin pysäköintirajoituksella varustetuilla paikoilla. 1.5 Pysäköintipaikkojen käyttö Tiedon kerääminen Ympäri vuorokauden maksullisten tai kulkuluvan vaativien pysäköintialueiden ja -tilojen käyttöä pystytään nykyään tarvittaessa seuraamaan jatkuvasti rahastus- ja kulunvalvontajärjestelmien antaman tiedon perusteella. Tämänkaltainen tieto päätyy kuitenkin harvoin täysin julkiseksi kaupallisista ja tietosuojasyistä. Kadunvarsipaikkojen ja tonttipaikkojen pysäköinnistä saadaan tarkkaa tietoa edelleen vain erillisten tutkimusten avulla. Helsingissä yleinen mielenkiinto on viime aikoina kohdistunut erityisesti kadunvarsipysäköintiin. Helsingin niemellä kadunvarsipaikat ovat toiminnallisesti ja liikennepoliittisesti tärkeä osa pysäköintijärjestelmää. Kadunvarsipaikkojen käyttöä onkin viime vuosina tutkittu melko säännöllisesti. Erityinen tutkimuksellinen mielenkiinto on kohdistunut vuonna 1994 alkaneen pysäköintiuudistuksen vaikutuksiin, mutta samalla on tutkittu myös muita kantakaupungin kadunvarsipysäköintiin liittyviä asioita. Seuraavassa esitellään lyhyesti pysäköintiuudistuksen seurantatutkimus ja vuoden 2000 keväällä tehty ydinkeskustan kadunvarsipaikkojen käyttötutkimus sekä tutkimusten tuloksia Kantakaupungin pysäköintiuudistuksen vaikutusten seuranta Asukaspysäköintiin varattujen kadunvarsipaikkojen käyttöä on tutkittu sekä ennen pysäköintiuudistusta että sen jälkeen. Pysäköintiuudistuksessa paikat muutettiin maksullisiksi ilman asukastunnusta pysäköiville. Tutkimukset ovat ajoittuneet vuosille ja Tutkimuksissa on tarkasteltu seurantakohteiksi valittujen kadunvarsipaikkojen käyttöastetta, selvitetty asukas- ja yrityspysäköintitunnuksella pysäköivien ja muiden pysäköintien osuus pysäköinneistä sekä selvitetty ilman tunnusta tapahtuneiden pysäköintien maksutavat. Seurantakohteiksi on vuonna 1994 valittu sekä asukaspaikkoja että mittaripaikkoja sisältäviä katuosuuksia seitsemältä kadulta: Mariankatu, Kalevankatu, Ratakatu, Museokatu, Töölönkatu, Neljäs linja ja Pietarinkatu. Myöhemmin paikkojen käyttöä on tutkittu edellisten lisäksi myös Vaasankadulla. 17

19 Tutkimusten tulosten perusteella pysäköintiuudistuksen on havaittu helpottaneen pysäköintipaikan löytämistä päivisin muutamina uudistuksen jälkeisinä vuosina. Viimeisimmän seurantatutkimuksen mukaan paikkojen käyttöaste on kuitenkin taas nousussa (kuva 4). Käyttöasteella tarkoitetaan pysäköityjen autojen määrää suhteessa paikkamäärään. Lyhytaikaisessa pysäköinnissä paikkojen katsotaan olevan lähes täynnä jos käyttöaste on 85 %. Vuosien 1996 ja 2000 välillä mittaripaikkoja on muutettu asukaspysäköintipaikoiksi, joten kuvassa havaittava vuoden 2000 tunnuksenhaltijoiden osuuden lievä pieneneminen verrattuna vuoteen 1996 ei ole tarkoittanut tunnuksellisten pysäköintien määrällistä vähentymistä. Käyttöaste ja eri käyttäjien %-osuus asukaspaikoista päiväaikaan % % 78 % 89 % muu tunnus kevät Kuva 4. Kadunvarsien asukaspaikkojen käyttöaste ja asukas- tai yritystunnuksella pysäköineiden osuus kantakaupungissa päiväaikaan (Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista ). Maksullistamisen jälkeen tunnuksenhaltijoiden osuus iltaisin asukaspaikoilla pysäköinneistä on tutkimusten mukaan kasvanut (kuva 5). Paikkojen käyttöaste on myös noussut. Käyttöasteen lisäksi pysäköintipaikan saatavuuteen vaikuttaa pysäköintien kesto, mutta koska asukaspysäköinti on yleensä pitkäkestoista, tulokset viittaavat siihen, että vapaan kadunvarsipaikan löytäminen iltaisin on vaikeutunut viime vuosina. Käyttöaste ja eri käyttäjien %-osuus asukaspaikoista illalla % % 89 % 97 % muut tunnus kevät Kuva 5. Kadunvarsien asukaspaikkojen käyttöaste ja asukas- tai yritystunnuksella pysäköinneiden osuus kantakaupungissa illalla (Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista ) Ydinkeskustan maksullisten paikkojen käyttötutkimus Toukokuussa 2000 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin Mannerheimintien varressa välillä Kalevankatu Kaivokatu olevien maksullisten pysäköintipaikkojen (25 paikkaa) käyttöä. Paik- 18

20 kojen käyttäjät selvitettiin 15 minuutin välein ajoneuvojen rekisterinumeroiden perusteella. Tutkimusaika oli kello Tutkimuksen mukaan arkipäivänä ennen kello kymmentä noin puolet pysäköintipaikoista oli käytössä, muuna maksullisena aikana paikkojen käyttöaste oli 86 %. Juuri ennen maksullisuusajan loppumista ja maksuttomana ilta-aikana lähes kaikki pysäköintipaikat olivat käytössä. Paikkoja käytti päivän aikana keskimäärin runsaat 12 autoa paikkaa kohti. Eniten käyttäjiä paikkaa kohti oli Forumin osuudella, 14,5 autoa ja vähiten Kolmensepänaukion kohdalla, 11 autoa. Pysäköinnit olivat kestoltaan koko tutkimusaikana keskimäärin 55 minuutin mittaisia. Maksulliseen aikaan pysäköintien kesto oli keskimäärin 47 minuuttia. Koska tutkimusjakso oli 15 minuuttia, on todennäköistä, että joitakin lyhytaikaisia pysäköintejä jäi tutkimuksessa huomaamatta. On siis oletettavaa, että paikkoja käyttäneiden autojen määrä on hiukan suurempi ja pysäköinnin kesto hiukan pienempi kuin tutkimuksessa on todettu. Kertymä oli suurimmillaan liikkeiden aukioloaikoina, erityisesti iltapäivällä ja alkuillasta (kuva 6). Ajoneuvoja Kaikki osuudet yhteensä 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 Aika Kertymä Saapuva Poistuva Kuva 6. Mannerheimintien pysäköintipaikkojen pysäköinnin kertymä sekä saapuva ja poistuva liikenne ydinkeskustassa toukokuun 2000 tutkimuksen mukaan. 2 ESPOON JA TAPIOLAN PYSÄKÖINTIOLOJEN KUVAUS 2.1 Perustietoja pysäköinnistä Espoon liikennepolitiikka Espoossa asukastiheys on huomattavasti alhaisempi kuin Helsingissä. Espoossa pientaloasuminen on merkittävässä asemassa ja laajempia asuinkerrostaloalueita on lähinnä vain aluekeskuksissa. Maankäyttö on yleisesti huomattavasti väljempää kuin Helsingissä eikä aluekeskuksissakaan ole pyritty vastaavaan rakentamistehokkuuteen kuin Helsingin kantakaupungissa. Rekisteröintitietojen mukaan henkilöautoja oli vuoden 1999 lopussa Espoossa noin eli 386 henkilöautoa tuhatta asukasta kohti. Espoossa henkilöautotiheys on Helsinkiin verrattuna noin 18 % suurempi, mutta määrällisesti henkilöautoja on yli vähemmän kuin Helsingissä. 19

21 Espoon aluekeskukset on rakennettu pääasiassa 1960-luvun jälkeen ja henkilöautoilu on jo osattu ottaa huomioon niiden suunnittelussa. Vaikka autokanta ja liikenne ovat sittemmin kasvaneet ja liikenteen ruuhkautuminen nykyisin jo aiheuttaakin ongelmia, on Espoon aluekeskuksissa Tapiolaa ehkä lukuun ottamatta kuitenkin pystytty tähän asti välttämään tarve laajemmin ryhtyä vastaaviin pysäköinnin rajoittamis- ja ohjaamistoimenpiteisiin kuin Helsingin kantakaupungissa. Pysäköintiongelmien vähäisyyden takia Espoon liikennepolitiikassa ei myöskään ole vielä ollut tarvetta laatia periaatteellisen tason pysäköintipolitiikkaa ohjaamaan päätöksentekoa pysäköintiin liittyvissä ratkaisuissa. Nykyisten toimintatapojen perusteella Espoossa pyritään periaatteessa (ainakin muualla kuin Tapiolassa) jokaiselle autoilijalle tarjoamaan pysäköintipaikka sekä asunnon, työpaikan että asiointipaikan yhteydessä. Pysäköintipaikkamäärällä ei yleisesti rajoiteta autoliikennettä. Tietyissä aluekeskuksissa pysäköinnin kestoa saatetaan kuitenkin rajoittaa. Rajoituksilla pyritään hillitsemään pitkäaikaista työmatkapysäköintiä ja lisäämään paikkoja lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin. Espoossa päätavoitteena on, että kukin toiminto hoitaa pysäköintinsä omalla tontillaan tai yhteisesti useamman tontin kesken. Esimerkiksi pysäköinti asuntoalueilla järjestetään pääasiallisesti tonteilla ja pysäköintilaitoksissa. Kadunvarsipysäköinti on pääsääntöisesti kielletty ja se tulee kysymykseen vain, jos autopaikkoja ei muuten ole tarvittavassa määrin järjestettävissä ja liikenneturvallisuus ja katujen puhtaanapito ei vaarannu Pysäköintilaitokset Espoossa erillisiä kaupallisia ja muuten maksullisia pysäköintilaitoksia on ainoastaan Tapiolassa. Muualla Espoossa pysäköintilaitokset tai pysäköintihallit toimivat lähinnä kauppakeskusten yhteydessä tarjoten ilmaista pysäköintitilaa autoileville asiakkaille. Tapiolassa on pysäköintilaitoksissa tai -halleissa noin pysäköintipaikkaa, jotka ovat kauppojen ja yritysten asiakkaiden tai työntekijöiden käytössä. Osa paikoista on varattu arkisin työntekijöiden käyttöön tietyksi ajaksi päivästä, mutta muuna aikana paikat ovat esimerkiksi kauppojen asiakkaiden käytössä. Pysäköintilaitos- tai -hallipaikkoja, jotka ovat maksullisia ja kaikkien pysäköijien käytössä on Tapiolassa noin Suurimmat pysäköintilaitokset Tapiolassa ovat Kaupinkallion, Heikintorin ja Länsituulentien pysäköintitalot sekä Stockmannin pysäköintihalli. Näistä Länsituulentien ja Kaupinkallion pysäköintitalojen paikkoja on sopimuksilla varattu myös työmatkapysäköintiin ja asukaspysäköintiin. Tapiolassa on käytössä keskitetty pysäköintiopastusjärjestelmä, jonka piiriin kuuluu hallipaikkoja ja pysäköintialuepaikkoja. Kaduille ja laitoksiin sijoitetut valaistavat opasteet näyttävät onko pysäköintilaitoksessa tai -alueella tilaa vai täyttä. Kaupungin yleisiä paikkoja järjestelmän noin autopaikasta on 20 %. Kaupunki maksaa osan hoitokuluista Tonttipysäköintipaikat Espoossa tontinomistajan velvollisuutena on vastata tontin ja sille tulevien rakennusten käyttötarkoitusten tarvitsemien autopaikkojen toteuttamisesta. Autopaikkojen rakentamisvelvollisuus toteutetaan kaavamääräyksellä. Asuintonttien kaavoituksessa on tavoitteena turvata asukkaiden autopaikkojen toteutuminen tarvetta vastaavasti. Kaavamääräysten päätarkoituksena on ollut esittää kuinka monta paikkaa tulee rakentaa. Määräyksiä, joilla rajoitetaan maksimipaikkamäärää ei Espoossa ole käytetty. Taulukossa 3 on esitetty autopaikkamääräysten nykytila ja vastaavat määräykset 20 vuotta sitten. 20

22 Taulukko 3. Espoon autopaikkamääräykset. Autopaikkamääräykset (kaupunkisuunnittelulautakunta ) 1 ap / k-m2 ap / asunto Kerrostalot 120 aluekeskuksissa 85 aluekeskusten reuna-alueilla 80 muualla Rivi- ja pienkerrostalot 85 aluekeskuksissa 75 muualla Omakotitalot 2 Autopaikkamääräykset (kaupunginhallitus ) 1 ap / k-m2 ap / asunto Kerrostalot (100) poikkeustilanteessa 85 väh 1 per as. Rivi- ja pientalot 85 väh 1,2 per as. Omakotitalot Pysäköinnin hinnoittelu, aikarajoitukset ja maksujärjestelmät Pysäköintipaikkojen tarjonta Pysäköintimaksuja käytetään pääasiassa vain Tapiolan liikekeskustassa (maksullisia pysäköintialueita on kuitenkin myös Leppävaarassa ja Olarissa). Kaupungilla on alueella vain vähän maksullisia pysäköintipaikkoja, joten hinnoittelua ohjaavat lähinnä pysäköintiin varattujen tilojen omistajien tavoitteet. Kaupungin pysäköintimaksut ovat Tapionaukiolla 6 mk/h ja Merituulentiellä 8 mk/h. Kulttuuriaukion torilla maksu on ensimmäiseltä tunnilta 8, kahdelta seuraavalta 4 ja näitä seuraavilta tunneilta 2 mk/h. Vuonna 2002 pysäköintimaksu on kaikilla alueilla 1,4 euroa tunnilta (Kulttuuriaukion hintaportaat 1,4;1,0;0,5 euroa). Käytännössä pysäköintipaikan hinta määräytyy vallitsevan kilpailutilanteen ja tarjolla olevan paikkamäärän perusteella. Nykyisellään hintataso on Tapiolassa noin 5 8 markkaa tunnilta. Tapiolan hyvän palvelutarjonnan turvin yritykset voivat veloittaa asiakkailtaan pysäköintimaksun, kun taas muualla Espoossa yritykset houkuttelevat asiakkaitaan ilmaisella pysäköinnillä. Myös mm. Tapiolassa sijaitseva Länsi-Auto Areena veloittaa pysäköinnistä (20 tai 30 mk/kerta) erilaisten urheilu- ja muiden tapahtumien yhteydessä. Espoossa on harkittu myös maksullisen kadunvarsipysäköinnin järjestämistä ajoneuvokohtaisilla maksulaitteilla. Tämän edellytyksenä on pidetty maksulaitteiden käytön yleistymistä tulevaisuudessa Pysäköintilaitokset Tapiolassa kaikille käyttäjille avoimia pysäköintilaitosten, -hallien tai pysäköintialueiden paikkoja on käytössä sekä ympäri vuorokauden että pysäköintitilan omistavan liikkeen aukioloaikoina. Esimerkiksi Heikintorin pysäköintitalo on maksullinen ja auki koko vuorokauden, mutta Stockmannin tai Sokoksen parkkihallit ovat avoinna vain liikkeen aukioloajan mukaisesti. Tapiolan pysäköintialueilla paikat voivat olla maksullisia esimerkiksi kello 9 20 ja muina aikoina käytettävissä ilman maksua. Pysäköinnin kestoa rajoitetaan ainoastaan joillakin kaupungin ylläpitämillä pysäköintialueilla. Vaikka Tapiolan suurten liikkeiden pysäköintihallit ovatkin maksullisia, maksullisuuden ei anneta juurikaan rajoittaa liikkeiden asiakkaiden oman auton käyttöä. Useat omaa pysäköinti- 21

23 hallia ylläpitävät kauppiaat tarjoavat tietyn suuruisia ostoksia vastaan ilmaista pysäköintiä liikkeen pysäköintihallissa. Pysäköinti maksetaan laitoksissa yleensä pysäköinnin päättyessä laitoksen omaan maksuautomaattiin. Autolla laitoksiin tultaessa autoilija avaa puomin ottamalla lippuautomaatista pysäköinnin alkamishetken kertovan lipun, jonka hän pysäköinnin maksettuaan (erillisellä maksuautomaatilla tai kassalla) ja laitoksesta autolla poistuessaan syöttää ulosajoportin avaavalle lippuautomaatille. Pidempiaikaisia sopimuksia tehneet autoilijat saavat yleensä käyttöönsä puominavauskortin, joka on voimassa sopimuksen mukaisen ajan Pysäköinnin valvonta Espoossa pysäköinnin aikarajoituksia on yleisillä pysäköintipaikoilla otettu laajemmin käyttöön sen jälkeen, kun valvontaa helpottavan pysäköintikiekon käyttöpakko tuli mahdolliseksi osoittaa liikennemerkillä. Pysäköintiä koskevien määräysten ja liikennemerkkien noudattamista valvovat kunnallinen pysäköinninvalvonta ja poliisi. 3 SP-TUTKIMUS 3.1 Stated preference -menetelmä Liikenteen kysyntämallit ovat perinteisesti perustuneet todellisiin, havaittuihin valintoihin, joista kerätään tietoja esimerkiksi liikkumistottumustutkimuksissa kuten pääkaupunkiseudun vuosien 1988, 1995 ja 2000 liikkumistottumustutkimuksissa. Näiden tutkimusten keskeinen osa on matkapäiväkirja, jossa vastaajilta tai haastateltavilta kysytään melko yksityiskohtaisia tietoja heidän yhden tai useamman päivän aikana tekemistään matkoista. Ihmisten oletetaan valinnoillaan paljastavan omat preferenssinsä eli mieltymyksensä ja arvostuksensa (tästä tulee englanninkielinen nimitys Revealed Preference, RP). Liikennemallit voivat perustua myös ihmisten ilmoituksiin siitä, mitä he tekisivät tietyssä, mahdollisimman tarkasti kuvattavassa valintatilanteessa. Hypoteettisten vaihtoehtojen ominaisuudet kuvataan ennalta valittujen muuttujien avulla. Tavallisesti muuttujina ovat ainakin matkan kustannus ja matka-aika. Samalle vastaajalle esitetään tavallisesti noin kymmenen valintatilannetta, missä muuttujien arvoja tai tasoja vaihdellaan tietyn koesuunnitelman mukaisesti. Tätä SP-menetelmää (Stated Preference) on käytetty jo kauan erilaisissa markkinatutkimuksissa ja liikennetutkimuksissakin hyvin paljon parinkymmenen viime vuoden aikana. Hypoteettisiin ilmoituksiin pitää tietenkin suhtautua hieman epäillen. Vaikka todellinen liikennekäyttäytyminen ja todelliset valinnat (RP-aineisto) periaatteessa antavatkin todenmukaisemman kuvan ihmisten liikennepäätökseen vaikuttavista syistä, eivät RP-mallit aina ole parempia ja luotettavampia kuin SP-mallit. SP-menetelmien pääetuja RP-menetelmiin verrattuna ovat: = = SP-aineistossa selittävien muuttujien arvot tiedetään mallia laadittaessa tarkasti. Sen sijaan RP-aineistossa kysymyksiin vastaavan ihmisen kokemat arvot eivät ole välttämättä samoja kuin hänen ilmoittamansa arvot, jotka taas eivät ehkä ole samoja, jotka mallintaja on laskenut. Lisäksi SP-tutkimuksessa valintatilanne voidaan esittää haastateltavalle pelkistetysti, jolloin todellisiin valintoihin vaikuttavien lukemattomien hankalasti mitattavien seikkojen merkitys vähenee ja todellisten liikennepoliittisten toimien vaikutusta voidaan tutkia paremmin. SP-tutkimuksessa muuttujien arvot voidaan valita melko vapaasti niin, että muuttujat ovat lähes korreloimattomia. Todelliseen käyttäytymiseen perustuvissa malleissa esimerkiksi matka-aika ja matkan kustannus korreloivat yleensä voimakkaasti keskenään, koska molemmat riippuvat olennaisesti matkan pituudesta. Tällöin näiden kahden tekijän vaikutuk- 22