TELEVISIO RAKENSI ARJEN AIKATAULUT UUDELLEEN, JÄÄKAAPPI TEKI SAMAA RUOKAKULTTUURILLE: KOTI JA KULUTTAMINEN JA 1960-LUVUILLA TIIVISTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TELEVISIO RAKENSI ARJEN AIKATAULUT UUDELLEEN, JÄÄKAAPPI TEKI SAMAA RUOKAKULTTUURILLE: KOTI JA KULUTTAMINEN 1950- JA 1960-LUVUILLA TIIVISTELMÄ"

Transkriptio

1 TELEVISIO RAKENSI ARJEN AIKATAULUT UUDELLEEN, JÄÄKAAPPI TEKI SAMAA RUOKAKULTTUURILLE: KOTI JA KULUTTAMINEN JA 1960-LUVUILLA Tiina Huokuna, Helsingin yliopisto TIIVISTELMÄ Kuluttaminen kasvoi Suomessa merkittävästi 1960-luvulla. Yksityinen kulutus esimerkiksi kaksinkertaistui vuosien 1952 ja 1975 välillä luvulla kasvava osa kulutuksesta käytettiin asumiseen. Osittain tästä syystä koti ja asuminen nousivat samaan aikaan uudella tavalla keskeisiksi kuluttamisen teemoiksi. Tietynlaiseen asumisen murroskauteen oli myös muita syitä. Lähtökohdat olivat vaatimattomat ja järkevät suomalaiset halusivat elintason noustessa sijoittaa sellaiseen, mikä oli arkielämässä läsnä, tässä ja nyt. Kotiin saatettiin hankkia television ja jääkaapin kaltaisia täällä kokonaan uuden tyyppisiä sähköisiä laitteita. Suureksi muutoksi kutsuttu yhteiskunnan muuttoliike ylsi henkisesti koteihin luvun koti näytettiin mediassa ja hallinnon byrokratiassa huomattavassa määrin perusperheen arkielämän näyttämönä. Maailma muuttui ympärillä kuitenkin perusperheen elämänmuotoa ajatellen huomattavasti. Suuri muutto pohjoisesta ja idästä etelän suuriin keskuksiin ja Ruotsiin, sekä suurten ikäluokkien aikuistuminen modernin kulutusyhteiskunnan syntymisen keskellä oli inventointia. Monessa mielessä piti tuon tuostakin eri tavoin asemoida kotiin liittyvät arkiset teemat uudelleen. Miten me asuimme 1960-luvulla? Miten koti, asuminen ja kuluttaminen liittyivät yhteen? Mitä siinä saattoi olla merkittävää, erikoista tai uutta? Millaisia olivat asumisen taustatekijät 1960-luvulle tultaessa ja millaisen asumiskulttuurin perinnön 1960-luku jätti? Omakohtaista näkökulmaa 1960-luvun asumiseen esittävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vastaajaverkoston yli 70 kirjoittajaa. He vuonna järjestetyssä Kotikutoista kyselyssä kirjoittivat omakohtaisia kuvauksia ensimmäisestä omasta kodista. Asumisen suurista luvuista syntyy lukuisia ja paljon kuvaavia tarinoita. (Kotikutoista kysely 60-luvun kodista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ) Kodin ja siihen liittyvän kuluttamisen aineellista puolta edustivat televisiot, jääkaapit ja suuret kerrostaloasuntojen kylpyhuoneet, joista ennen saattoi vain unelmoida. Aineettomalla puolella moni ensimmäistä kertaa uuden kotinsa ovesta sisään astunut hämmästyy puhtautta, valoisuutta ja huoneiston pintojen vaaleutta. Kuvauksista tulee esille sellaista, että ihmiset sekä henkisesti että aineen puolesta astuvat elämässään jollakin tavalla uuteen aikakauteen. Näin varmasti on ensimmäisen oman kodin kyseessä ollessa, mutta jollakin tavalla monen kirjoittajan voimin kuvastuu muutto myös asumiskulttuurista toiseen. Muutto sellaisesta kulttuurista, jossa Kuluttajatutkimus. Nyt. 1/2005,

2 esimerkiksi lämmitykseen ja lämpimään veteen liittyvät palvelut ovat jokaisen itse järjestettävä, nyt sellaiseen kulttuuriin jossa kaikki tämä: wc ja lämmin suihku sisällä ovat tarjolla vailla vaivannäköä. Kuvaukset noin neljä vuosikymmentä myöhemmin kirjoitettuna ovat eläviä, osa sellaisia kuin ne olisi eilispäivänä koettu. Uusi televisio, jääkaappi tai iso kylpyhuone saattoi olla mieleen painuva kokemus. Taustalla oli ehkä tekijöitä, jotka olivat tuttuja niin monelle asujalle sodan, jälleenrakennuksen ja sitä seuraavan asumiskulttuurin hitaan paranemisen ansiosta. Noin 800 liuskaa tekstiä kuvaa hyvin sitä kiivasta muutosta, joka oli menossa. Uudet kodit eivät välttämättä ole sitä, mitä vuosikymmenen lopun modernissa sisustuslehdessä Avotakassa kuvataan, mutta muuttajille siitä huolimatta ihmeellinen kokemus. Tietenkin on myös niin, että näkökulma muuttuu, kun todellisen kokemuksen ja siitä kirjoittamisen välillä aikaa on noin 40 vuotta. Ensimmäistä omaa kotia saatettiin kuvata paikaksi lähellä paratiisia. Ja jos siihen joitakin huonoja muistoja liittyi, niin aika on ne kullannut. Kodissa ja kotiin läheisesti liittyvässä asumisen ja elämisen kulttuurissa on syytä muistaa, että koti on asujalleen paitsi jokapäiväinen, mutta myös hitaasti kehittyvä projekti. Monet kodin perushankinnat, kuten astiastot saattoivat olla 1960-luvulle tultaessa ajalta ainakin kaksi vuosikymmentä taaksepäin. Samoin kotia on tapana rakentaa muuttajien mukana: ostetaan ensiksi perushuonekalut ja kaikki sellainen mitä ilman ei voida tulla toimeen. Sen jälkeen kestää kauan ennen kuin koti alkaa muuttua ratkaisevasti uudelleen. Sisustuslehtien studioihin lavastetut kodit ovat jotakin toista, mitä oikeat kodit ja oikeat kodit ovat taas perinteisesti ollut kohde, jota ei olla haluttu kuvata tai katsottu kuvaamisen arvoiseksi. Koti sinänsä arkielämän tavallisuutena on yllättäen melko vaikeasti tavoitettava aihe. Yksi mielenkiintoinen piirre Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kyselyssä oli se, että käsite ensimmäisestä kodista jätettiin avoimeksi, siis itse kirjoittajien määriteltäväksi. Tämä osoittautui kirjoittajille tietyllä tavalla itsestään selväksi. Monella oli saattanut olla erilaisia, esimerkiksi opiskeluun liittyviä asuntoja, mutta ensimmäinen oma koti oli jotakin, joka ainakin näillä kirjoittajilla oli helppoa määritellä. On klisee kirjoittaa 1960-luvusta jonkinlaisena murroskohtana tai murtumana, jonka jälkeen kehitys suuntautui eri tavalla kuin ennen sitä. Jonkinlaista katkoksen aikaa se kuitenkin on. Mielikuvien tasolla 1960-luvun taloudellisesti melko hyvät vuodet jäävät osalle kuluttajista aikana, jolloin historioitsija Eric Hobsbawmin mukaan televisiosta tuli yleistyttyään viihdelaite, joka löytyi kaikkein vaatimattomimmistakin olohuoneista. Televisio oli ennen laite, joka saatettiin tehdä miljonääreille tilaustyönä. Tämä oli tietä aitoon joukkokulutukseen pyrkivässä yhteiskunnassa. Ja ennen kaikkea: tämä oli kulutusta, josta aikaisemmat sukupolvet saattoivat vain unelmoida. (Hobsbawm, 1999, s.388) Televisio yleistyi aikana, jota Hobsbawm on luonnehtinut kulta-aikana. Se alkoi toisen maailmansodan päätyttyä ja loppui 1970-luvun alkupuolella. Maailmantalous kasvoi vauhtia, jota aikaisemmin ei oltu nähty. Maailman 62

3 teollisuustuotanto nelinkertaistui 1950-luvun alusta 1970-luvun alkuun. (Hobsbawm, 1999, s. 331) Kertaantuvat vaikutukset olivat monenlaisia: hyvinvointivaltion rakentaminen Suomessa tuli ajankohtaiseksi ja kodin hankintoihin sijoittaminen oli laajasti mahdollista. MATERIA TUOTTAA HENKEÄ Kodin uusissa asioissa ei ollut kysymys pelkästä materiasta, vaan siitä että materia muuttuu joissakin kohdin myös tavaksi toimia, sosiaaliseksi kulttuuriksi. Television kohdalla juuri tällaisesta oli kysymys. Se oli muuta kuin pelkkä investointi. Television tulo merkitsi muutosta elämäntavoissa: ajankäytössä ja koko arkielämän hahmottamisessa. Se oli aikansa kodin tekniikkaa, mutta sen ohjelmista tuli ystävä monelle yksinäiselle ja keskustelun aihe monissa työpaikkojen aamukahvipöydissä. (Huokuna, 2001, s. 23) Television varhaisvaiheen ohjelmista esimerkiksi Jatkoaikaa voi kuvata prosessiksi, jossa ohjelmasta syntyy diskurssia: katselijoiden puhetta ja tekstiä. Ohjelma elää vuosikymmenien päähän merkityksinä ihmisten mielissä ja erilaisina muistoina. Siitä on syntynyt monimuotoista populaaria kulttuuria luvun loppua ja 1970-luvun alkua on pidetty merkittävänä yhteiskunnallisena taitekohtana. Mika Pantzar ja Minna Sarantola-Weiss kuvaavat 1970-lukua aikana, jolloin 1960-luvun ajatuksia hyvinvoinnista, tasa-arvosta ja tehokkuudesta ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä. Edistyksen merkkejä olivat talouden ripeä kasvu, maaltamuutto, autoistuminen, kodin teknologian paisuminen ja ruokavalion radikaali modernisoituminen. (Pantzar M. & Sarantola-Weiss, M.,1997, s. 11) Kodissa ehkä 1960-luvun alussa suuri osa näkyvissä olevista asioista oli samoin kuin aikaisemmin, mutta muutokset olivat alkaneet. Jo hieman ennen 1960-luvulle tuloa kulutustutkimuksessa ryhdyttiin ottamaan huomioon muut kuin perusperheet: yksittäiset palkansaajat, lesket ja yksinhuoltajat. Suuren muuton kokeneen sukupolven yhteydessä ryhdyttiin puhumaan myös perheen kriisistä. Liikkuminen tiiviiksi perusperheeksi mielletyn familistisen ja yksilön mieltymyksiä korostavan individuaalin välillä koki törmäyksen. (Jallinoja, R., 1984, s ) Koti tässä artikkelissa konkretisoituu asumiseen ja siihen kiinteästi liittyvään esinekulttuuriin, hankintoihin ja osittain myös emotionaaliseen kodin käsittämiseen. Tässä mielessä koti ja siihen liittyvä kuluttaminen oli 1960-luvulle tultaessa reaalisen investoimisen ja arkisten unelmien paikka kohdata. Kotiin sijoittaminen tuli usealle mahdolliseksi, sillä yksityinen kulutus kasvoi 1950-luvun alusta vuoteen 1975 mennessä kaksinkertaiseksi. Visa Heinonen kuvaa modernia kulutusyhteiskuntaa prosesseina, joita yhdistävät tietyt ominaispiirteet. Näitä ovat muun muassa kasvava kulutus henkeä kohti, tuotannon tehostuminen, vapaa-ajan lisääntyminen ja jakelujärjestelmien organisointi, yhteiskunnallisen työnjaon eteneminen, kehittynyt teknologia sekä sosiaalisen liikkuvuuden kasvu, kaupungistuminen, yhteiskuntaelämän yksilöllistyminen sekä lisääntyvä 63

4 muotiin ja mainontaan liittyvä omistuksenhalu. Kulutusyhteiskunnassa kulutuksesta, kuluttamisen kulttuurista, on tullut joukkoilmiö. (Heinonen, 2000, s. 11) Kulutuksen rakenne muuttui Suomessa 1960-luvulla niin, että kasvava osa kulutusmenoista käytettiin liikenteen ja virkistyksen lisäksi asumiseen. Samaan aikaan väheni ravinnon ja vaatetuksen osuus keskimääräisestä kulutuksesta. (Heinonen, 2000, s.17) Kulutusmenot yli normaalin, jokapäiväisen elämisen olivat siis yhtäkkiä mahdollisia. Kuluttaminen tässä merkityksessä oli hyvin haluttua, koska siitä oltiin oltu niin pitkään paitsi ja esimerkiksi tiedotusvälineissä näytettiin mallia vauraammista Ruotsista ja Yhdysvalloista. Moni kuluttaja luultavasti mietti, oliko suotavaa ja sallittua kasvattaa omaa talouttaan samaan aikaan yleisesti kohoavan talouskasvun myötä. Yhtäkkiä kasvanut vauraus oli samalla hämmentävää, koska vaatimattomuudella oli pitkät perinteet ja reaalinen tausta. Maa oli luvulla vielä yksi Euroopan köyhimpiä alueita ja 1900-luvun alun sodista taloudellinen toipuminen kesti kauan. Modernin kulutusyhteiskunnan kehityskaavio prosessina tuottaa monenlaisia kysymyksiä esimerkiksi palkkatuloista syntyvän rahan kanavoitumisessa. Prosessin luonne vaatii, että ennen kuin kuluttamisen uuden tyyppiset muodot ovat mahdollisia, pitää sitä ennen olevien ehtojen täyttyä. Yksi mielenkiintoinen näkökulma on se, miten rahat eri kohteisiin kanavoituvat: millaiset tekijät esimerkiksi ovat taustalla, kun asuminen 1960-luvulla nousi merkittäväksi asiaksi. Yksi helposti ymmärrettävä syy oli se, että taloudellisestikin vaikeat 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet olivat padonneet niin paljon kuluttamiseen liittyviä toiveita, joiden oli luonnollista purkautua heti kun se oli mahdollista. Järkevä kuluttaminen merkitsi myös sitä, että peruskulutuksesta yli jääviä varoja sijoitettiin kohteisiin, jotka olivat lähellä ja aina läsnä, eli kotiin ja asumiseen. Tietenkin voisi miettiä, minne normaalista kuluttamisesta ja ehkä säästämisestä yli jäävät varat olisi tavanomainen perhe voinut sijoittaa. Se sijoitti sitä muun muassa uuteen autoon ja hiljalleen myös esimerkiksi ulkomaan matkailuun. Uutta kuluttamisessa ei ollut pelkästään kasvava kulutus. Kuluttaja oli 1960-luvulla jonkinlainen hahmo, joka piti lähes synnyttää, mutta ainakin päivittää uudelleen ja vakiinnuttaa. Keskeisiä keinoja oli journalismin ja mainonnan lisäksi jollakin tapaa samalla kentällä populaari julkisuus. Kiinnostus kuluttajien päätöksentekoon ja sen ohjailuun oli luontevaa. Vuonna 1965 valtioneuvosto perusti kuluttajaneuvoston, jonka tehtävänä oli muun muassa lisätä taloudellista tietämystä. Samana vuonna perustettiin ensimmäinen kuluttajajärjestö Kuluttajat Konsumenterna ry. NIUKKUUDESTA LIIKKEELLE Vuodet toisen maailmansodan jälkeen merkitsivät niukkaa asumista monessa suhteessa. Jälleenrakennuksessa katse oli toisaalla kuin ihmisten arkisissa tarpeissa. Kuvaava on Urho Kekkosen pamfletti Onko maallamme malttia? vaurastua vuodelta Siinä ideana on sijoittaminen 64

5 rakennettavaan suurteollisuuteen ja pidättäytyminen yksittäisistä investoinneista näiden hyväksi. (Kekkonen, 1952) Kuvaava yksityiskohta vaatimattomasta asumisesta on vuonna 1952 julkaistu Ulla ja Jorma Mäenpään Joka kodin sisustusopas. Siinä neuvotaan, kuinka nelihenkinen perhe asettuu viihtyisästi asumaan yksiöön. Lapset nukkuvat kerrossängyissä, tilaa vievästä peililipastosta on syytä luopua. Erityisongelma tällaisissa järjestelyissä oli vielä hyvin pieni keittiö. Tekstin yhteyteen liitetyssä piirroksessa lapset leikkivät pöydän ääressä, äiti kutoo ja isä lukee lehteä. Ompelukone odottaa ahkeraa ompelijaa. Radio on, televisiota ei. Sisustajaa kehotetaan omintakeisiin ratkaisuihin. Viimeaikaiset asuntopulan vuodet ovat antaneet meille jo onneksi pientä kokemustakin tämän suuntaisista ratkaisuista. (Mäenpää, Ulla & Jorma, 1953, s ) Kotitalouskeskuksen tutkimus perheasuntojen keittiöiden käytöstä vuodelta 1968 tuo esiin näkökulmia perheen kuluttamisesta. Kuvaavaa on esimerkiksi se, että vaikka kotitaloustyötä helpottavia koneita olisi taloudellisessa mielessä mahdollisuus hankkia, on niiden sijoittaminen kerrostaloasunnon keittiöön vaikeata, jopa mahdotonta jonkin muun säilytys- tai työskentelytilan siitä kärsimättä. Tutkimuksen tiivistelmässä korostetaan, että tämä pitäisi ottaa huomioon vastaisessa suunnittelussa, sillä esimerkiksi astianpesukone ja pakastin ovat jo yleistymässä. Tutkimukseen vastasi 349 perheenemäntää. Tutkimukseen otettiin vuosina valmistuneita kerrostaloja, koska katsottiin, että näin asukkailla oli jo kertynyt kokemusta. Asumisahtauden merkkinä pidettiin myös sitä, että osa perheistä joutui nukkumaan keittiössä. (Kotitalouskeskus r.y., Tutkimus perheasuntojen keittiöiden käytöstä, Kotitalouskeskuksen tiedotuksia N:o 17, Helsinki, 1968, s ) Investoinnit kotiin ovat monimutkainen palapeli. Esimerkiksi uusien, keittiöön sijoitettavien koneiden suhteen palapelin osat eivät synnytä hyvää kokonaisuutta, jos taloudellisia mahdollisuuksia tilaa vievien kodinkoneiden hankkimiseen kyllä olisi, mutta pieni keittiö tai keittokomero ei anna tilaa niiden paikalleen sijoittamiseen. Arkielämän kulttuuriimme on kuulunut vaatimattoman elämäntavan perinne. Pienet asunnot olivat olleet asumisen tapa. Vaurautta ei ole oikein ole ollut sopiva näyttää, vaikka sellaista olisi saattanut periä tai hankkia itse. Siinä mielessä myös sijoittaminen kotiin on ollut hyvä tapa toimia 1960-luvulla vaurauden kuitenkin kasvaessa. Elintason nousu ei ole näkynyt kuin omalle perheelle ja lähipiirille. Raha ja vauraus on näyttäytynyt vain intiimissä piirissä. Viimeinen sotakorvausjuna lähti kuitenkin syksyllä 1952 ja Helsingissä järjestettiin samana vuonna olympialaiset. Vähitellen alkoi myös olla niin sanottujen tavallisten ihmisten vuoro sijoittaa omaan arkielämään. Yksi vaihe oli takana ja seuraava, hyvin eri tyyppinen mutta merkittävä oli alkamassa. Merkittävää 1960-luvun asumisen muutoksissa oli se, että samaan aikaan oli monenlaisia muutoksia menossa rinnakkain luvun asumiseen merkittävästi vaikuttanut oli suuri muutto, jota kuvaa maatalousväestön määrän supistuminen vuoden 1950 lähes miljoonasta 65

6 vuoden 1975 vuoden henkilöön. Ihmiset muuttivat Pohjois- ja Itä- Suomesta etelän suurin keskuksiin ja huomattavassa määrin myös Ruotsiin. Muuttajille piti saada nopeasti asuntoja. Vuosien aikana maahan rakennettiin uutta asuntoa ja nimenomaan näin syntyi lähiö-suomi. Uudet suuret lähiöt suurten kaupunkien laitamilla olivat keskeinen osa rakennemuutosta. (Hankonen, 1994, s. 471) Asumisen rooli on väistämättä noussut keskeiseksi myös voimakkaan yhteiskunnallisen muutoksen yhteydessä, koska asuminen sinänsä on keskeinen arkielämän teema. Vaikka yhteiskuntaa kuvaisi jonkinlaisena hierarkisena järjestelmänä, jossa perinteinen valtiollinen vallankäyttö on huipulla, jää koti ja asuminen ehkä hierarkian alaosaan näin ajatellen. Se on kuitenkin arkisissa asioissa keskiössä ja sillä on merkittäviä linkityksiä moniin muihin merkittäviin asioihin, kuten perheen elämään yleensä, toimeentuloon, työllisyyteen ja yksityiseen rahankäyttöön. Suuren muuton, merkittävän murroksen ja suurien lukujen taustalla on iso määrä sinänsä yksittäisiä ja yksittäisten ihmisten tarinoita asumisen muutoksesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Mielenkiintoisia, mutta keskustelusta ehkä hieman sivuun jääneitä kysymyksiä ovat olleet muun muassa se murros, mikä liittyy sekä ruoan mutta myös vaatteiden valmistuksen siirtymiseen kodin tai lähiyhteisön piiristä yhä kauemmaksi. Tästä syntyy muutosten ketju, joka on muokannut modernia kulutusyhteiskuntaa huomattavan paljon luvun kodin esinekulttuuriin voi helposti liittää jääkaapin, jonka yleistyminen merkitsi isoa muutosta ruokahuoltoon. Johanna Hankonen kuvaa Suomea hyvänä esimerkkinä, jossa nopea rakennemuutos jatkoi sitten prosessia useampiin suuntiin. Lähiöissä rakentamista rationalisoitiin, samoin kuin rationalisointi kohdistui jokapäiväisten kulutustottumusten muuttamiseen. Teollisuus ja kauppa tarjosivat osamaksujärjestelyjä, joilla kodinkoneita saattoi hankkia ja näin uudenaikaistaa arkirutiinejaan. (Hankonen, 1994, s. 471) Suuri muutto on kuvaus yhteiskunnan suurten lukujen muutoksesta. Suuri muutto eteni myös näiden lukujen sisällä ihmisten arkielämässä prosesseina, jossa esimerkiksi arkeen liittyvät hyödykkeet tuotettiin yhä tehokkaammin ja yhä kauempana. Teollisesti tuotettujen einesten markkinat kasvoivat, samoin muuttui uudeksi moni muu ruokakulttuurin rakennusaine. Kodin muutokset 1960-luvulla olivat osa myös tämän muutoksen ketjua. Jääkaappi ja sittemmin pakastin tekivät mahdolliseksi ruoan tehokkaan kylmäsäilytyksen, televisio toi maailman liikkuvat kuvat vuosikymmenen loppuun mennessä lähes joka kotiin. Uuteen osoitteeseen sijoittuva, uuden näköinen ja uudella tavalla järjestyvä koti oli osa modernin kulutusyhteiskunnan kertomusta luvun kuvaa voisi kuluttamisenkin suhteen ehkä luonnehtia kahtiajakoiseksi. Vuosikymmenen alkupuoli oli vielä monessa suhteessa taaksepäin katsova, mutta vuosikymmenen lopulla korostuivat jo monet myöhemmin tunnetuksi tulleet modernin kulutusyhteiskunnan piirteet. 66

7 Vuosikymmenen loppupuolella korostui pitkän nousukauden huippu, aika jolloin myöhemmänkin historian valossa voi päätellä niin sanotun tavallisenkin ihmisen rahankäytön joskus irrottautuvan reaalimaailmasta. Yksi tällainen asumiseen liittyvä uutuus oli muovinen Futuro-talo, joka kiinnosti kansainvälisesti ja jolle luvattiin suurta tulevaisuutta. Se oli ulkonäöltään osa 1960-luvun lopun utopiaa, eli avaruuden valloitusta. (Home & Taanila, 2002) Tyypillisiä 1960-luvun kotiin ja kuluttamiseen liittyviä uusia asioita on runsaasti yksinkertaisesti siitä syystä, että kulutus kasvoi 1960-luvun aikana merkittävästi ja tuonti oli vapaampaa: oli mahdollisuuksia moniin ja monen tyyppisiin kokonaan uusiin asioihin. Televisio ja kodin asukkaiden liikkumista varten auto, sekä vapaa-ajan asumista varten kesämökit ovat tyypillisiä vuosikymmenen investointeja. Energia oli suhteessa edullista aina vuoden 1973 ensimmäiseen energiakriisiin saakka. Ja oma lisänsä oli varsinkin vuosiin ajoittunut nousukauden huippu. Vaikka suuri osa kodeista ei käynyt läpi 1960-luvun aikana juuri minkäänlaista muutosprosessia, oli myös koko joukko esimerkiksi uusia, juuri rakennettuja koteja tai esimerkiksi suurten ikäluokkien ensimmäisiä koteja, jotka olivat tyystin toisenlaisia, mitä esimerkiksi sisustusoppaat usein varsinkin keskiluokalle osoitetuin ideoin tarjosivat. Todellisten kotien näkymä ja se, mikä avautuu esimerkiksi sisustuslehdissä ovat monesti aivan erilaisia. Todelliset kodit ovat melko hitaasti muuttuva kokonaisuus, vaikka erilaisia uutuuksia sisustuslehdissä markkinoidaan. LOPUKSI 1960-luvulla muutos oli, toistettunakin, keskeistä ja se kävi yhteiskunnan keskeisiin alueisiin ja prosesseihin. Siihen tempautui jo muuttoliikkeen takia tavallistakin suurempi joukko ihmisiä. Se oli monenlaista, monenlaista kokoluokaltaan ja osa muutoksen merkeistä osoitti suorastaan eri suuntiin, mikä on tyypillistä voimakkaan murroskauden aikana. Moderni kulutusyhteiskunta oli 1960-luvun jälkeen erilainen kuin se oli ennen sitä. Yhteiskunnallista muutosta on kaiken aikaa, mutta 1960-luvulla kysymys oli siitä, että muutos oli niin voimakasta, että se muovasi yhteiskunnan rakenteita toisenlaisiksi kuin aikaisemmin, se oli murrosta. Modernisoitumisesta sai osakseen myös koti, se on arkielämässä keskeistä, eikä voi olla muutoksesta syrjässä. Järkevää kuluttamista kuvaa se, että perustoimeentulon yli jäävät varat sijoitettiin kotiin. Haluttiin sitä mukavuutta, mitä sotavuosien ja jälleenrakennuksen aikana oltiin jääty paitsi. Haluttiin yleensä sellaista arkipäivän mukavuutta, mikä syntyy kotiin liittyvistä koneista ja laitteista, yleensä arkielämän levittäytymisestä laajemmalle kuin siihen mihin oltiin totuttu. Uusia keskimääräisiä neliöitä saatiin odottaa 1970-luvun alkuvuosiin. Vaikka kodin ilme muuttuu hitaasti, 1960-luvun alun kodin näkymä lienee ollut toinen kuin se, mikä avautui 1970-luvun alun kotiin. Täysin uudenlaiset kodit esimerkiksi lähiöissä, televisiot, jääkaapit, erilaiset 67

8 muovipohjaiset materiaalit, kirkkaat värit ja yleensä vapaampi suhtautuminen sisustukseen ovat luultavasti 1960-luvun asumisen perintöä. LÄHTEET Aineistolähteet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanrunousarkisto Kotikutoista kysely 60-luvun kodista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanrunousarkisto, ( ) Opinnäyte: Huokuna, T. (2001). Television yleistyminen 1960-luvun Suomessa. Narratiiveja murroksesta, mahdollisuuksista ja arjen muutoksista. Sivulaudatur, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. Kirjallisuus Hankonen, J. (1994). Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentumisessa 1960-luvulla. Tampere: Otatieto, Gaudeamus. Heinonen, V. (2000). Näin alkoi kulutusjuhla. Suomalaisen kulutusyhteiskunnan rakenteistuminen, teoksessa Hyvää elämää, 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta, toim. Kaarina Hyvönen, Anneli Juntto, Pirjo Laaksonen, Päivi Timonen, Helsinki: Yliopistopaino. Home, M. & Taanila, M. (2002). Futuro. Tomorrow s House from Yesterday. Tulevaisuuden talo menneisyydestä. Jyväskylä: Desura. Hobsbawm, E. (1999). Äärimmäisyyksien aika. Lyhyt 1900-luku ( ). Tampere: Osuuskunta Vastapaino. Jallinoja, R. (1984). Perhekäsityksistä perhettä koskeviin ratkaisuihin teoksessa Perhe, työ ja tunteet. Ristiriitoja ja ratkaisuja. toim. Elina Haavio-Mannila, Riitta Jallinoja, Harriet Strandell, Juva: WSOY. Kekkonen, U. (1952). Onko maallamme malttia vaurastua?, Helsinki: Otava. Kotitalouskeskus r.y. (1968). Tutkimus perheasuntojen keittiöiden käytöstä. Helsinki: Kotitalouskeskuksen tiedotuksia N:o 17. Mäenpää, Ulla & Jorma (1953). Joka kodin sisustusopas. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino. Pantzar, M. & Sarantola-Weiss, M. (1997). Kasvua ilman rajoja, teoksessa Kotikaduilla kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä. Helsinki: Edita, Helsingin kaupungin tietokeskus. KIRJOITTAJA Kirjoittaja on YTM, joka valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitoksella aiheesta Vallankumous kotona! Arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Sähköposti: 68

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi 0 2040 2030 2020 2 Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos Toimivat Vahva instituutiot utonomia Kansan korkea sivistystaso Hyvä luottamus muihin Väestö-Tetris

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo?

antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo? antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo? Mainonta aikansa tulkkina Mainonta on peilikuva ihmisten päivittäisten ajatusten ja toimien kirjosta. Yksikään aikaisempi yhteisö ei ole jättänyt yhtä

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Trenditutkimus. Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen. www.tiivi.fi. Yhteenveto raportista

Trenditutkimus. Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen. www.tiivi.fi. Yhteenveto raportista Trenditutkimus Yhteenveto raportista Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen Liite 07.05.2012 Yhteenveto raportista Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen Näkemyksiä nykypäivän

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab Tulevaisuuden radio Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tulevaisuus Lab Mediakäytön muutoksien ennakointi Avoin innovaatio ja tuotekehitys Toimintatapana verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.p+2at., 193 m, 2 360 000 Vastaava välittäjä Matias Von Schantz Myyntineuvottelija, Partner 0500 870872 matias@bolkv.fi Harvinaisuus!

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista. Aleksi Neuvonen www.demos.fi

Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista. Aleksi Neuvonen www.demos.fi Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista Aleksi Neuvonen www.demos.fi Ilmastonmuutos asettaa taloudelle ainutlaatuisen haasteen: se on kaikkien aikojen suurin ja laajaalaisin markkinavirhe.

Lisätiedot

TORPANNIITYNTIE 5, TUUSULA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TORPANNIITYNTIE 5, TUUSULA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TORPANNIITYNTIE 5, TUUSULA MYYNTIESITE TUUSULA, OMAKOTITALO 2 4-5h+k+rt+kph/s+2wc+at, 326 m, 448 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TULEVAISUUSODOTUKSET BAROMETRIEN VALOSSA

PÄIJÄT-HÄMEEN TULEVAISUUSODOTUKSET BAROMETRIEN VALOSSA PÄIJÄT-HÄMEEN TULEVAISUUSODOTUKSET BAROMETRIEN VALOSSA Projektipäällikkö Päivi Pulkkinen, Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus Barometrien tavoitteena on saada selville eri toimijoiden mielipiteitä ja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot