TELEVISIO RAKENSI ARJEN AIKATAULUT UUDELLEEN, JÄÄKAAPPI TEKI SAMAA RUOKAKULTTUURILLE: KOTI JA KULUTTAMINEN JA 1960-LUVUILLA TIIVISTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TELEVISIO RAKENSI ARJEN AIKATAULUT UUDELLEEN, JÄÄKAAPPI TEKI SAMAA RUOKAKULTTUURILLE: KOTI JA KULUTTAMINEN 1950- JA 1960-LUVUILLA TIIVISTELMÄ"

Transkriptio

1 TELEVISIO RAKENSI ARJEN AIKATAULUT UUDELLEEN, JÄÄKAAPPI TEKI SAMAA RUOKAKULTTUURILLE: KOTI JA KULUTTAMINEN JA 1960-LUVUILLA Tiina Huokuna, Helsingin yliopisto TIIVISTELMÄ Kuluttaminen kasvoi Suomessa merkittävästi 1960-luvulla. Yksityinen kulutus esimerkiksi kaksinkertaistui vuosien 1952 ja 1975 välillä luvulla kasvava osa kulutuksesta käytettiin asumiseen. Osittain tästä syystä koti ja asuminen nousivat samaan aikaan uudella tavalla keskeisiksi kuluttamisen teemoiksi. Tietynlaiseen asumisen murroskauteen oli myös muita syitä. Lähtökohdat olivat vaatimattomat ja järkevät suomalaiset halusivat elintason noustessa sijoittaa sellaiseen, mikä oli arkielämässä läsnä, tässä ja nyt. Kotiin saatettiin hankkia television ja jääkaapin kaltaisia täällä kokonaan uuden tyyppisiä sähköisiä laitteita. Suureksi muutoksi kutsuttu yhteiskunnan muuttoliike ylsi henkisesti koteihin luvun koti näytettiin mediassa ja hallinnon byrokratiassa huomattavassa määrin perusperheen arkielämän näyttämönä. Maailma muuttui ympärillä kuitenkin perusperheen elämänmuotoa ajatellen huomattavasti. Suuri muutto pohjoisesta ja idästä etelän suuriin keskuksiin ja Ruotsiin, sekä suurten ikäluokkien aikuistuminen modernin kulutusyhteiskunnan syntymisen keskellä oli inventointia. Monessa mielessä piti tuon tuostakin eri tavoin asemoida kotiin liittyvät arkiset teemat uudelleen. Miten me asuimme 1960-luvulla? Miten koti, asuminen ja kuluttaminen liittyivät yhteen? Mitä siinä saattoi olla merkittävää, erikoista tai uutta? Millaisia olivat asumisen taustatekijät 1960-luvulle tultaessa ja millaisen asumiskulttuurin perinnön 1960-luku jätti? Omakohtaista näkökulmaa 1960-luvun asumiseen esittävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vastaajaverkoston yli 70 kirjoittajaa. He vuonna järjestetyssä Kotikutoista kyselyssä kirjoittivat omakohtaisia kuvauksia ensimmäisestä omasta kodista. Asumisen suurista luvuista syntyy lukuisia ja paljon kuvaavia tarinoita. (Kotikutoista kysely 60-luvun kodista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ) Kodin ja siihen liittyvän kuluttamisen aineellista puolta edustivat televisiot, jääkaapit ja suuret kerrostaloasuntojen kylpyhuoneet, joista ennen saattoi vain unelmoida. Aineettomalla puolella moni ensimmäistä kertaa uuden kotinsa ovesta sisään astunut hämmästyy puhtautta, valoisuutta ja huoneiston pintojen vaaleutta. Kuvauksista tulee esille sellaista, että ihmiset sekä henkisesti että aineen puolesta astuvat elämässään jollakin tavalla uuteen aikakauteen. Näin varmasti on ensimmäisen oman kodin kyseessä ollessa, mutta jollakin tavalla monen kirjoittajan voimin kuvastuu muutto myös asumiskulttuurista toiseen. Muutto sellaisesta kulttuurista, jossa Kuluttajatutkimus. Nyt. 1/2005,

2 esimerkiksi lämmitykseen ja lämpimään veteen liittyvät palvelut ovat jokaisen itse järjestettävä, nyt sellaiseen kulttuuriin jossa kaikki tämä: wc ja lämmin suihku sisällä ovat tarjolla vailla vaivannäköä. Kuvaukset noin neljä vuosikymmentä myöhemmin kirjoitettuna ovat eläviä, osa sellaisia kuin ne olisi eilispäivänä koettu. Uusi televisio, jääkaappi tai iso kylpyhuone saattoi olla mieleen painuva kokemus. Taustalla oli ehkä tekijöitä, jotka olivat tuttuja niin monelle asujalle sodan, jälleenrakennuksen ja sitä seuraavan asumiskulttuurin hitaan paranemisen ansiosta. Noin 800 liuskaa tekstiä kuvaa hyvin sitä kiivasta muutosta, joka oli menossa. Uudet kodit eivät välttämättä ole sitä, mitä vuosikymmenen lopun modernissa sisustuslehdessä Avotakassa kuvataan, mutta muuttajille siitä huolimatta ihmeellinen kokemus. Tietenkin on myös niin, että näkökulma muuttuu, kun todellisen kokemuksen ja siitä kirjoittamisen välillä aikaa on noin 40 vuotta. Ensimmäistä omaa kotia saatettiin kuvata paikaksi lähellä paratiisia. Ja jos siihen joitakin huonoja muistoja liittyi, niin aika on ne kullannut. Kodissa ja kotiin läheisesti liittyvässä asumisen ja elämisen kulttuurissa on syytä muistaa, että koti on asujalleen paitsi jokapäiväinen, mutta myös hitaasti kehittyvä projekti. Monet kodin perushankinnat, kuten astiastot saattoivat olla 1960-luvulle tultaessa ajalta ainakin kaksi vuosikymmentä taaksepäin. Samoin kotia on tapana rakentaa muuttajien mukana: ostetaan ensiksi perushuonekalut ja kaikki sellainen mitä ilman ei voida tulla toimeen. Sen jälkeen kestää kauan ennen kuin koti alkaa muuttua ratkaisevasti uudelleen. Sisustuslehtien studioihin lavastetut kodit ovat jotakin toista, mitä oikeat kodit ja oikeat kodit ovat taas perinteisesti ollut kohde, jota ei olla haluttu kuvata tai katsottu kuvaamisen arvoiseksi. Koti sinänsä arkielämän tavallisuutena on yllättäen melko vaikeasti tavoitettava aihe. Yksi mielenkiintoinen piirre Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kyselyssä oli se, että käsite ensimmäisestä kodista jätettiin avoimeksi, siis itse kirjoittajien määriteltäväksi. Tämä osoittautui kirjoittajille tietyllä tavalla itsestään selväksi. Monella oli saattanut olla erilaisia, esimerkiksi opiskeluun liittyviä asuntoja, mutta ensimmäinen oma koti oli jotakin, joka ainakin näillä kirjoittajilla oli helppoa määritellä. On klisee kirjoittaa 1960-luvusta jonkinlaisena murroskohtana tai murtumana, jonka jälkeen kehitys suuntautui eri tavalla kuin ennen sitä. Jonkinlaista katkoksen aikaa se kuitenkin on. Mielikuvien tasolla 1960-luvun taloudellisesti melko hyvät vuodet jäävät osalle kuluttajista aikana, jolloin historioitsija Eric Hobsbawmin mukaan televisiosta tuli yleistyttyään viihdelaite, joka löytyi kaikkein vaatimattomimmistakin olohuoneista. Televisio oli ennen laite, joka saatettiin tehdä miljonääreille tilaustyönä. Tämä oli tietä aitoon joukkokulutukseen pyrkivässä yhteiskunnassa. Ja ennen kaikkea: tämä oli kulutusta, josta aikaisemmat sukupolvet saattoivat vain unelmoida. (Hobsbawm, 1999, s.388) Televisio yleistyi aikana, jota Hobsbawm on luonnehtinut kulta-aikana. Se alkoi toisen maailmansodan päätyttyä ja loppui 1970-luvun alkupuolella. Maailmantalous kasvoi vauhtia, jota aikaisemmin ei oltu nähty. Maailman 62

3 teollisuustuotanto nelinkertaistui 1950-luvun alusta 1970-luvun alkuun. (Hobsbawm, 1999, s. 331) Kertaantuvat vaikutukset olivat monenlaisia: hyvinvointivaltion rakentaminen Suomessa tuli ajankohtaiseksi ja kodin hankintoihin sijoittaminen oli laajasti mahdollista. MATERIA TUOTTAA HENKEÄ Kodin uusissa asioissa ei ollut kysymys pelkästä materiasta, vaan siitä että materia muuttuu joissakin kohdin myös tavaksi toimia, sosiaaliseksi kulttuuriksi. Television kohdalla juuri tällaisesta oli kysymys. Se oli muuta kuin pelkkä investointi. Television tulo merkitsi muutosta elämäntavoissa: ajankäytössä ja koko arkielämän hahmottamisessa. Se oli aikansa kodin tekniikkaa, mutta sen ohjelmista tuli ystävä monelle yksinäiselle ja keskustelun aihe monissa työpaikkojen aamukahvipöydissä. (Huokuna, 2001, s. 23) Television varhaisvaiheen ohjelmista esimerkiksi Jatkoaikaa voi kuvata prosessiksi, jossa ohjelmasta syntyy diskurssia: katselijoiden puhetta ja tekstiä. Ohjelma elää vuosikymmenien päähän merkityksinä ihmisten mielissä ja erilaisina muistoina. Siitä on syntynyt monimuotoista populaaria kulttuuria luvun loppua ja 1970-luvun alkua on pidetty merkittävänä yhteiskunnallisena taitekohtana. Mika Pantzar ja Minna Sarantola-Weiss kuvaavat 1970-lukua aikana, jolloin 1960-luvun ajatuksia hyvinvoinnista, tasa-arvosta ja tehokkuudesta ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä. Edistyksen merkkejä olivat talouden ripeä kasvu, maaltamuutto, autoistuminen, kodin teknologian paisuminen ja ruokavalion radikaali modernisoituminen. (Pantzar M. & Sarantola-Weiss, M.,1997, s. 11) Kodissa ehkä 1960-luvun alussa suuri osa näkyvissä olevista asioista oli samoin kuin aikaisemmin, mutta muutokset olivat alkaneet. Jo hieman ennen 1960-luvulle tuloa kulutustutkimuksessa ryhdyttiin ottamaan huomioon muut kuin perusperheet: yksittäiset palkansaajat, lesket ja yksinhuoltajat. Suuren muuton kokeneen sukupolven yhteydessä ryhdyttiin puhumaan myös perheen kriisistä. Liikkuminen tiiviiksi perusperheeksi mielletyn familistisen ja yksilön mieltymyksiä korostavan individuaalin välillä koki törmäyksen. (Jallinoja, R., 1984, s ) Koti tässä artikkelissa konkretisoituu asumiseen ja siihen kiinteästi liittyvään esinekulttuuriin, hankintoihin ja osittain myös emotionaaliseen kodin käsittämiseen. Tässä mielessä koti ja siihen liittyvä kuluttaminen oli 1960-luvulle tultaessa reaalisen investoimisen ja arkisten unelmien paikka kohdata. Kotiin sijoittaminen tuli usealle mahdolliseksi, sillä yksityinen kulutus kasvoi 1950-luvun alusta vuoteen 1975 mennessä kaksinkertaiseksi. Visa Heinonen kuvaa modernia kulutusyhteiskuntaa prosesseina, joita yhdistävät tietyt ominaispiirteet. Näitä ovat muun muassa kasvava kulutus henkeä kohti, tuotannon tehostuminen, vapaa-ajan lisääntyminen ja jakelujärjestelmien organisointi, yhteiskunnallisen työnjaon eteneminen, kehittynyt teknologia sekä sosiaalisen liikkuvuuden kasvu, kaupungistuminen, yhteiskuntaelämän yksilöllistyminen sekä lisääntyvä 63

4 muotiin ja mainontaan liittyvä omistuksenhalu. Kulutusyhteiskunnassa kulutuksesta, kuluttamisen kulttuurista, on tullut joukkoilmiö. (Heinonen, 2000, s. 11) Kulutuksen rakenne muuttui Suomessa 1960-luvulla niin, että kasvava osa kulutusmenoista käytettiin liikenteen ja virkistyksen lisäksi asumiseen. Samaan aikaan väheni ravinnon ja vaatetuksen osuus keskimääräisestä kulutuksesta. (Heinonen, 2000, s.17) Kulutusmenot yli normaalin, jokapäiväisen elämisen olivat siis yhtäkkiä mahdollisia. Kuluttaminen tässä merkityksessä oli hyvin haluttua, koska siitä oltiin oltu niin pitkään paitsi ja esimerkiksi tiedotusvälineissä näytettiin mallia vauraammista Ruotsista ja Yhdysvalloista. Moni kuluttaja luultavasti mietti, oliko suotavaa ja sallittua kasvattaa omaa talouttaan samaan aikaan yleisesti kohoavan talouskasvun myötä. Yhtäkkiä kasvanut vauraus oli samalla hämmentävää, koska vaatimattomuudella oli pitkät perinteet ja reaalinen tausta. Maa oli luvulla vielä yksi Euroopan köyhimpiä alueita ja 1900-luvun alun sodista taloudellinen toipuminen kesti kauan. Modernin kulutusyhteiskunnan kehityskaavio prosessina tuottaa monenlaisia kysymyksiä esimerkiksi palkkatuloista syntyvän rahan kanavoitumisessa. Prosessin luonne vaatii, että ennen kuin kuluttamisen uuden tyyppiset muodot ovat mahdollisia, pitää sitä ennen olevien ehtojen täyttyä. Yksi mielenkiintoinen näkökulma on se, miten rahat eri kohteisiin kanavoituvat: millaiset tekijät esimerkiksi ovat taustalla, kun asuminen 1960-luvulla nousi merkittäväksi asiaksi. Yksi helposti ymmärrettävä syy oli se, että taloudellisestikin vaikeat 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet olivat padonneet niin paljon kuluttamiseen liittyviä toiveita, joiden oli luonnollista purkautua heti kun se oli mahdollista. Järkevä kuluttaminen merkitsi myös sitä, että peruskulutuksesta yli jääviä varoja sijoitettiin kohteisiin, jotka olivat lähellä ja aina läsnä, eli kotiin ja asumiseen. Tietenkin voisi miettiä, minne normaalista kuluttamisesta ja ehkä säästämisestä yli jäävät varat olisi tavanomainen perhe voinut sijoittaa. Se sijoitti sitä muun muassa uuteen autoon ja hiljalleen myös esimerkiksi ulkomaan matkailuun. Uutta kuluttamisessa ei ollut pelkästään kasvava kulutus. Kuluttaja oli 1960-luvulla jonkinlainen hahmo, joka piti lähes synnyttää, mutta ainakin päivittää uudelleen ja vakiinnuttaa. Keskeisiä keinoja oli journalismin ja mainonnan lisäksi jollakin tapaa samalla kentällä populaari julkisuus. Kiinnostus kuluttajien päätöksentekoon ja sen ohjailuun oli luontevaa. Vuonna 1965 valtioneuvosto perusti kuluttajaneuvoston, jonka tehtävänä oli muun muassa lisätä taloudellista tietämystä. Samana vuonna perustettiin ensimmäinen kuluttajajärjestö Kuluttajat Konsumenterna ry. NIUKKUUDESTA LIIKKEELLE Vuodet toisen maailmansodan jälkeen merkitsivät niukkaa asumista monessa suhteessa. Jälleenrakennuksessa katse oli toisaalla kuin ihmisten arkisissa tarpeissa. Kuvaava on Urho Kekkosen pamfletti Onko maallamme malttia? vaurastua vuodelta Siinä ideana on sijoittaminen 64

5 rakennettavaan suurteollisuuteen ja pidättäytyminen yksittäisistä investoinneista näiden hyväksi. (Kekkonen, 1952) Kuvaava yksityiskohta vaatimattomasta asumisesta on vuonna 1952 julkaistu Ulla ja Jorma Mäenpään Joka kodin sisustusopas. Siinä neuvotaan, kuinka nelihenkinen perhe asettuu viihtyisästi asumaan yksiöön. Lapset nukkuvat kerrossängyissä, tilaa vievästä peililipastosta on syytä luopua. Erityisongelma tällaisissa järjestelyissä oli vielä hyvin pieni keittiö. Tekstin yhteyteen liitetyssä piirroksessa lapset leikkivät pöydän ääressä, äiti kutoo ja isä lukee lehteä. Ompelukone odottaa ahkeraa ompelijaa. Radio on, televisiota ei. Sisustajaa kehotetaan omintakeisiin ratkaisuihin. Viimeaikaiset asuntopulan vuodet ovat antaneet meille jo onneksi pientä kokemustakin tämän suuntaisista ratkaisuista. (Mäenpää, Ulla & Jorma, 1953, s ) Kotitalouskeskuksen tutkimus perheasuntojen keittiöiden käytöstä vuodelta 1968 tuo esiin näkökulmia perheen kuluttamisesta. Kuvaavaa on esimerkiksi se, että vaikka kotitaloustyötä helpottavia koneita olisi taloudellisessa mielessä mahdollisuus hankkia, on niiden sijoittaminen kerrostaloasunnon keittiöön vaikeata, jopa mahdotonta jonkin muun säilytys- tai työskentelytilan siitä kärsimättä. Tutkimuksen tiivistelmässä korostetaan, että tämä pitäisi ottaa huomioon vastaisessa suunnittelussa, sillä esimerkiksi astianpesukone ja pakastin ovat jo yleistymässä. Tutkimukseen vastasi 349 perheenemäntää. Tutkimukseen otettiin vuosina valmistuneita kerrostaloja, koska katsottiin, että näin asukkailla oli jo kertynyt kokemusta. Asumisahtauden merkkinä pidettiin myös sitä, että osa perheistä joutui nukkumaan keittiössä. (Kotitalouskeskus r.y., Tutkimus perheasuntojen keittiöiden käytöstä, Kotitalouskeskuksen tiedotuksia N:o 17, Helsinki, 1968, s ) Investoinnit kotiin ovat monimutkainen palapeli. Esimerkiksi uusien, keittiöön sijoitettavien koneiden suhteen palapelin osat eivät synnytä hyvää kokonaisuutta, jos taloudellisia mahdollisuuksia tilaa vievien kodinkoneiden hankkimiseen kyllä olisi, mutta pieni keittiö tai keittokomero ei anna tilaa niiden paikalleen sijoittamiseen. Arkielämän kulttuuriimme on kuulunut vaatimattoman elämäntavan perinne. Pienet asunnot olivat olleet asumisen tapa. Vaurautta ei ole oikein ole ollut sopiva näyttää, vaikka sellaista olisi saattanut periä tai hankkia itse. Siinä mielessä myös sijoittaminen kotiin on ollut hyvä tapa toimia 1960-luvulla vaurauden kuitenkin kasvaessa. Elintason nousu ei ole näkynyt kuin omalle perheelle ja lähipiirille. Raha ja vauraus on näyttäytynyt vain intiimissä piirissä. Viimeinen sotakorvausjuna lähti kuitenkin syksyllä 1952 ja Helsingissä järjestettiin samana vuonna olympialaiset. Vähitellen alkoi myös olla niin sanottujen tavallisten ihmisten vuoro sijoittaa omaan arkielämään. Yksi vaihe oli takana ja seuraava, hyvin eri tyyppinen mutta merkittävä oli alkamassa. Merkittävää 1960-luvun asumisen muutoksissa oli se, että samaan aikaan oli monenlaisia muutoksia menossa rinnakkain luvun asumiseen merkittävästi vaikuttanut oli suuri muutto, jota kuvaa maatalousväestön määrän supistuminen vuoden 1950 lähes miljoonasta 65

6 vuoden 1975 vuoden henkilöön. Ihmiset muuttivat Pohjois- ja Itä- Suomesta etelän suurin keskuksiin ja huomattavassa määrin myös Ruotsiin. Muuttajille piti saada nopeasti asuntoja. Vuosien aikana maahan rakennettiin uutta asuntoa ja nimenomaan näin syntyi lähiö-suomi. Uudet suuret lähiöt suurten kaupunkien laitamilla olivat keskeinen osa rakennemuutosta. (Hankonen, 1994, s. 471) Asumisen rooli on väistämättä noussut keskeiseksi myös voimakkaan yhteiskunnallisen muutoksen yhteydessä, koska asuminen sinänsä on keskeinen arkielämän teema. Vaikka yhteiskuntaa kuvaisi jonkinlaisena hierarkisena järjestelmänä, jossa perinteinen valtiollinen vallankäyttö on huipulla, jää koti ja asuminen ehkä hierarkian alaosaan näin ajatellen. Se on kuitenkin arkisissa asioissa keskiössä ja sillä on merkittäviä linkityksiä moniin muihin merkittäviin asioihin, kuten perheen elämään yleensä, toimeentuloon, työllisyyteen ja yksityiseen rahankäyttöön. Suuren muuton, merkittävän murroksen ja suurien lukujen taustalla on iso määrä sinänsä yksittäisiä ja yksittäisten ihmisten tarinoita asumisen muutoksesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Mielenkiintoisia, mutta keskustelusta ehkä hieman sivuun jääneitä kysymyksiä ovat olleet muun muassa se murros, mikä liittyy sekä ruoan mutta myös vaatteiden valmistuksen siirtymiseen kodin tai lähiyhteisön piiristä yhä kauemmaksi. Tästä syntyy muutosten ketju, joka on muokannut modernia kulutusyhteiskuntaa huomattavan paljon luvun kodin esinekulttuuriin voi helposti liittää jääkaapin, jonka yleistyminen merkitsi isoa muutosta ruokahuoltoon. Johanna Hankonen kuvaa Suomea hyvänä esimerkkinä, jossa nopea rakennemuutos jatkoi sitten prosessia useampiin suuntiin. Lähiöissä rakentamista rationalisoitiin, samoin kuin rationalisointi kohdistui jokapäiväisten kulutustottumusten muuttamiseen. Teollisuus ja kauppa tarjosivat osamaksujärjestelyjä, joilla kodinkoneita saattoi hankkia ja näin uudenaikaistaa arkirutiinejaan. (Hankonen, 1994, s. 471) Suuri muutto on kuvaus yhteiskunnan suurten lukujen muutoksesta. Suuri muutto eteni myös näiden lukujen sisällä ihmisten arkielämässä prosesseina, jossa esimerkiksi arkeen liittyvät hyödykkeet tuotettiin yhä tehokkaammin ja yhä kauempana. Teollisesti tuotettujen einesten markkinat kasvoivat, samoin muuttui uudeksi moni muu ruokakulttuurin rakennusaine. Kodin muutokset 1960-luvulla olivat osa myös tämän muutoksen ketjua. Jääkaappi ja sittemmin pakastin tekivät mahdolliseksi ruoan tehokkaan kylmäsäilytyksen, televisio toi maailman liikkuvat kuvat vuosikymmenen loppuun mennessä lähes joka kotiin. Uuteen osoitteeseen sijoittuva, uuden näköinen ja uudella tavalla järjestyvä koti oli osa modernin kulutusyhteiskunnan kertomusta luvun kuvaa voisi kuluttamisenkin suhteen ehkä luonnehtia kahtiajakoiseksi. Vuosikymmenen alkupuoli oli vielä monessa suhteessa taaksepäin katsova, mutta vuosikymmenen lopulla korostuivat jo monet myöhemmin tunnetuksi tulleet modernin kulutusyhteiskunnan piirteet. 66

7 Vuosikymmenen loppupuolella korostui pitkän nousukauden huippu, aika jolloin myöhemmänkin historian valossa voi päätellä niin sanotun tavallisenkin ihmisen rahankäytön joskus irrottautuvan reaalimaailmasta. Yksi tällainen asumiseen liittyvä uutuus oli muovinen Futuro-talo, joka kiinnosti kansainvälisesti ja jolle luvattiin suurta tulevaisuutta. Se oli ulkonäöltään osa 1960-luvun lopun utopiaa, eli avaruuden valloitusta. (Home & Taanila, 2002) Tyypillisiä 1960-luvun kotiin ja kuluttamiseen liittyviä uusia asioita on runsaasti yksinkertaisesti siitä syystä, että kulutus kasvoi 1960-luvun aikana merkittävästi ja tuonti oli vapaampaa: oli mahdollisuuksia moniin ja monen tyyppisiin kokonaan uusiin asioihin. Televisio ja kodin asukkaiden liikkumista varten auto, sekä vapaa-ajan asumista varten kesämökit ovat tyypillisiä vuosikymmenen investointeja. Energia oli suhteessa edullista aina vuoden 1973 ensimmäiseen energiakriisiin saakka. Ja oma lisänsä oli varsinkin vuosiin ajoittunut nousukauden huippu. Vaikka suuri osa kodeista ei käynyt läpi 1960-luvun aikana juuri minkäänlaista muutosprosessia, oli myös koko joukko esimerkiksi uusia, juuri rakennettuja koteja tai esimerkiksi suurten ikäluokkien ensimmäisiä koteja, jotka olivat tyystin toisenlaisia, mitä esimerkiksi sisustusoppaat usein varsinkin keskiluokalle osoitetuin ideoin tarjosivat. Todellisten kotien näkymä ja se, mikä avautuu esimerkiksi sisustuslehdissä ovat monesti aivan erilaisia. Todelliset kodit ovat melko hitaasti muuttuva kokonaisuus, vaikka erilaisia uutuuksia sisustuslehdissä markkinoidaan. LOPUKSI 1960-luvulla muutos oli, toistettunakin, keskeistä ja se kävi yhteiskunnan keskeisiin alueisiin ja prosesseihin. Siihen tempautui jo muuttoliikkeen takia tavallistakin suurempi joukko ihmisiä. Se oli monenlaista, monenlaista kokoluokaltaan ja osa muutoksen merkeistä osoitti suorastaan eri suuntiin, mikä on tyypillistä voimakkaan murroskauden aikana. Moderni kulutusyhteiskunta oli 1960-luvun jälkeen erilainen kuin se oli ennen sitä. Yhteiskunnallista muutosta on kaiken aikaa, mutta 1960-luvulla kysymys oli siitä, että muutos oli niin voimakasta, että se muovasi yhteiskunnan rakenteita toisenlaisiksi kuin aikaisemmin, se oli murrosta. Modernisoitumisesta sai osakseen myös koti, se on arkielämässä keskeistä, eikä voi olla muutoksesta syrjässä. Järkevää kuluttamista kuvaa se, että perustoimeentulon yli jäävät varat sijoitettiin kotiin. Haluttiin sitä mukavuutta, mitä sotavuosien ja jälleenrakennuksen aikana oltiin jääty paitsi. Haluttiin yleensä sellaista arkipäivän mukavuutta, mikä syntyy kotiin liittyvistä koneista ja laitteista, yleensä arkielämän levittäytymisestä laajemmalle kuin siihen mihin oltiin totuttu. Uusia keskimääräisiä neliöitä saatiin odottaa 1970-luvun alkuvuosiin. Vaikka kodin ilme muuttuu hitaasti, 1960-luvun alun kodin näkymä lienee ollut toinen kuin se, mikä avautui 1970-luvun alun kotiin. Täysin uudenlaiset kodit esimerkiksi lähiöissä, televisiot, jääkaapit, erilaiset 67

8 muovipohjaiset materiaalit, kirkkaat värit ja yleensä vapaampi suhtautuminen sisustukseen ovat luultavasti 1960-luvun asumisen perintöä. LÄHTEET Aineistolähteet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanrunousarkisto Kotikutoista kysely 60-luvun kodista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanrunousarkisto, ( ) Opinnäyte: Huokuna, T. (2001). Television yleistyminen 1960-luvun Suomessa. Narratiiveja murroksesta, mahdollisuuksista ja arjen muutoksista. Sivulaudatur, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. Kirjallisuus Hankonen, J. (1994). Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentumisessa 1960-luvulla. Tampere: Otatieto, Gaudeamus. Heinonen, V. (2000). Näin alkoi kulutusjuhla. Suomalaisen kulutusyhteiskunnan rakenteistuminen, teoksessa Hyvää elämää, 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta, toim. Kaarina Hyvönen, Anneli Juntto, Pirjo Laaksonen, Päivi Timonen, Helsinki: Yliopistopaino. Home, M. & Taanila, M. (2002). Futuro. Tomorrow s House from Yesterday. Tulevaisuuden talo menneisyydestä. Jyväskylä: Desura. Hobsbawm, E. (1999). Äärimmäisyyksien aika. Lyhyt 1900-luku ( ). Tampere: Osuuskunta Vastapaino. Jallinoja, R. (1984). Perhekäsityksistä perhettä koskeviin ratkaisuihin teoksessa Perhe, työ ja tunteet. Ristiriitoja ja ratkaisuja. toim. Elina Haavio-Mannila, Riitta Jallinoja, Harriet Strandell, Juva: WSOY. Kekkonen, U. (1952). Onko maallamme malttia vaurastua?, Helsinki: Otava. Kotitalouskeskus r.y. (1968). Tutkimus perheasuntojen keittiöiden käytöstä. Helsinki: Kotitalouskeskuksen tiedotuksia N:o 17. Mäenpää, Ulla & Jorma (1953). Joka kodin sisustusopas. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino. Pantzar, M. & Sarantola-Weiss, M. (1997). Kasvua ilman rajoja, teoksessa Kotikaduilla kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä. Helsinki: Edita, Helsingin kaupungin tietokeskus. KIRJOITTAJA Kirjoittaja on YTM, joka valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitoksella aiheesta Vallankumous kotona! Arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Sähköposti: 68

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Moniarvoinen ammatillinen osaaminen Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto

Moniarvoinen ammatillinen osaaminen Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto Moniarvoinen ammatillinen osaaminen 2030 Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto valtaoja@utu.fi MONIARVOINEN KANSAIN- VÄLISTYMINEN YRITTÄJYYS KULTTUURI AMMATILLINEN KOULUTUS DIGITALISAATIO

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi 0 2040 2030 2020 2 Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos Toimivat Vahva instituutiot utonomia Kansan korkea sivistystaso Hyvä luottamus muihin Väestö-Tetris

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Kehittyvä kerrostalo seminaari 19.11.2015 viitteellinen havainnekuva Tuomo Siitonen Architects TSINNIA (NCC) VIIKINPORTTI (Fennia) valokuvat:

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén Talous kasvun jälkeen Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén ja Suomen tietokirjailijat ry. ovat tukeneet teoksen kirjoittamista Copyright 2016 Tekijät & Gaudeamus Helsinki

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.p+2at., 193 m, 2 360 000 Vastaava välittäjä Matias Von Schantz Myyntineuvottelija, Partner 0500 870872 matias@bolkv.fi Harvinaisuus!

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

TORPANNIITYNTIE 5, TUUSULA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TORPANNIITYNTIE 5, TUUSULA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TORPANNIITYNTIE 5, TUUSULA MYYNTIESITE TUUSULA, OMAKOTITALO 2 4-5h+k+rt+kph/s+2wc+at, 326 m, 448 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua Johanna Hurtig HY 8.10.08 Lähtökohta: tutkimuksellisuudesta tunnustuksellisuuteen? Väsymys, ulkopuolisuus, epäily Turtumus, tottumus, hämäryys?

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015. Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est.

Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015. Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est. Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015 Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est. 4 461 000 Kun halutaan tavoittaa mahdollisimman paljon tietystä aiheesta

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TULEVAISUUSODOTUKSET BAROMETRIEN VALOSSA

PÄIJÄT-HÄMEEN TULEVAISUUSODOTUKSET BAROMETRIEN VALOSSA PÄIJÄT-HÄMEEN TULEVAISUUSODOTUKSET BAROMETRIEN VALOSSA Projektipäällikkö Päivi Pulkkinen, Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus Barometrien tavoitteena on saada selville eri toimijoiden mielipiteitä ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot