MAAHANMUUTTO TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄJÄNÄ?

Transkriptio

1 Riikka Asa, Heidi Muurinen MAAHANMUUTTO TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄJÄNÄ? Helsinki 2010

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Metodit Määritelmät Maahanmuuttopoliittinen lähestymistapa Kansallinen visio vs. politiikka Hallituksen visio työvoimapulan ehkäisemisestä muuttoliikkeen avulla Onko politiikkaa työvoimapulan ehkäisemisestä maahanmuuton keinoin? Suomen hallituksen visio tilapäisen ja kiertävän maahanmuuton roolista aivovuodon torjunnassa ja kehityksen edistämisessä lähtömaissa Työperusteisen maahanmuuttajan paluu kotimaahansa Viimeaikaiset muutokset maahanmuuttopolitiikassa Lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys Lainsäädännöllinen kehys Lainsäädännön ohella annettuja ohjeita, suosituksia ja pelisääntöjä Institutionaalinen kehys Työvoimapulan tunnistaminen Poliittinen keskustelu ja eturyhmien mukanaolo Suhtautuminen työperusteiseen maahanmuuttoon työmarkkinajärjestöjen 31 tasolla Hallituspuolueiden näkemys työperusteisesta maahanmuutosta Työperusteinen maahanmuutto medioissa Dialogi sidosryhmien kanssa paremman politiikan tekemisen varmistamiseksi Politiikan täytäntöönpano Työvoimapulan tunnistamisen mekanismit Tutkintojen/osaamistason arviointimekanismit Tutkintojen tunnustamiseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö Työperusteinen maahanmuutto ja kotoutuminen Kansallisia projekteja kotoutumiseen liittyen 5. Tilastot ja trendit Työlliset Työperusteinen maahanmuutto Maahanmuutto vs. maastamuutto (In-/Out-Flow) Analyysi: trendit ja kehityskulut Työvoiman tarve Suomessa Lyhyen aikavälin ennuste työmarkkinoista Työntekijän oleskelulupahakemukset Tilastotieto tilapäisestä ja kiertävästä maahanmuutosta Tilastotiedot laittomasta työvoimasta ja ihmiskaupasta Yhteistyö kolmansien maiden kanssa Analyysi ja johtopäätökset Ulkomaisen työvoiman tarve Kohti pysyvämpää maahanmuuttoa Työperusteinen maahanmuutto ja julkinen keskustelu Jatkotutkimustarpeet Lähteet Tilastoliite Näkökulmia työperusteiseen maahanmuuttoon MAAHANMUUTTO TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄJÄNÄ?

3 5 1. Johdanto Euroopan muuttoliikeverkoston tarkoituksena on tuottaa ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa lähinnä jo olemassa olevan tutkimustiedon perusteella maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista EU-valtioissa politiikan suunnittelun tueksi Euroopan unionissa. Euroopan muuttoliikeverkoston keskeinen lisäarvo on sen keräämän tiedon analysoiminen ja jakaminen poliitikkojen ja viranomaisten lisäksi myös laajalle yleisölle. Tämä julkaisu on koonnos kahdesta Euroopan muuttoliikeverkoston (EMV) vuoden 2010 työohjelman mukaisesta raportista: Satisfying Labour Shortages Through Migration sekä Temporary and Circular Migration: Empirical Evidence, Current policy Practise and Future Options in EU Member States. 1 Tilapäistä ja kiertomuuttoa koskevaa tutkimusta käsitellään tässä julkaisussa työperusteista maahanmuuttoa koskevin osin. Satisfying Labour Shortages Through Migration -tutkimus on jatkoa vuoden 2007 EMV raportille Conditions of Entry and Residence of Third Country Highly-Skilled Workers in the EU. 2 Tämä tutkimus kattaa kuitenkin kaikki ammattialat ja sisältää myös kokemuksia laman aikana tehtyjen maahanmuuttopoliittisten päätösten vaikutuksista. Euroopan muuttoliikeverkoston fokuksen mukaisesti tutkimus työvoimapulan ratkaisemista maahanmuuton keinoin keskittyy kolmansien maiden kansalaisiin. Sitä täydentää tilapäistä ja kiertomuuttoa käsittelevä tutkimus Temporary and circular migration: empirical evidence, current policy practice and future options in EU Member States. Verkoston tutkimusten kohderyhmänä ovat poliittiset päätöksentekijät, analyytikot ja tutkijat niin kansallisella tasolla kuin Euroopan unionin (EU) päättävissä elimissä; tutkimusten tarkoituksena on tiedottaa kohderyhmille erilaisista vaihtoehdoista työvoimapulan ehkäisemiseksi kansallisella tasolla niin pitkän tähtäimen suunnitelmien luomiseksi, kuin vastaamaan taloustilanteen muutoksiin. Vaikka Suomessa ei olemassa lainsäädännöllistä pohjaa työvoimapulan ehkäisemiseen, tulevat muiden EU-maiden kansalliset tutkimukset tarjoamaan arvokasta tietoa erilaisten strategioiden tehokkuudesta työvoimapulan ehkäisemisessä, yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa sekä nostavat esiin parhaita käytäntöjä kansallisten maahanmuuttopolitiikkojen kuvailun ohella 3. Euroopan muuttoliikeverkoston kansallisten yhteyspisteiden yhtenä merkittävänä tehtävänä on verkostoituminen kansallisella tasolla ja toisaalta vuorovaikutuksen aikaansaaminen eri kansallisten toimijoiden kesken. Tätä tehtävää Suomen yhteyspiste on toteuttanut kerätessään tietoja edellä mainittuja tutkimuksia varten. Tuodakseen esiin eri näkökulmia työperusteiseen maahanmuuttoon yhteyspiste on pyytänyt tämän julkaisun oheen kansallisen verkostonsa jäseniltä sekä tutkimuksissa avustaneilta tahoilta artikkeleita antaen kirjoittajille vapaat kädet tuoda mielipiteensä esiin. Pia Björkbacka ja Riitta Wärn edustavat Suomen suurimpia keskusmarkkinajärjestöjä (SAK ja EK). Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä puolestaan on suomalaisen muuttoliiketutkimuksen asiantuntija. Viranomaisnäkökulmaa edustaa sisäasiainministeriön ylitarkastaja Arja Saarto, joka on omissa jatkoopinnoissaan perehtynyt erityisesti tilapäiseen ja kiertomuuttoon. Käytännön näkökulmaa kotoutumiseen tuo Opteamin suomen kielen kouluttaja Susanna Hart, joka käsittelee artikkelissaan integroivaa lähtömaakoulutusta pohjana työskentelylle Suomessa. 1 Raportit löytyvät suomen ja englanninkielisinä Euroopan muuttoliikeverkoston kansallisen yhteyspisteen sivuilta osoitteessa 2 Vuoden 2007 tutkimukset löytyvät osoitteesta: DE21E1B6E7BF168C7A5F531B9?directoryID=113 Suomen osalta tutkimustoiminta käynnistyi toukokuussa 2008 kan sallisen yhteyspisteen aloittaessa toimintansa Maahanmuuttoviraston yhteydessä. 3 Ulkomaalaislain 70 :ään on kirjattu seuraava työntekijän oleskelulupajärjestelmän tarkoitus: Työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä.

4 6 7 Maahanmuutto Suomeen on kasvanut 1980-luvulta lähtien. Maahanmuuttopoliittinen keskustelu kuitenkin keskittyi aivan viime vuosiin saakka pakolaiskysymyksiin etenkin kun pakolaisuus on kautta aikain muodostanut vain pienen osan maahanmuutosta. Ulkomaisen työvoiman käyttö on kuitenkin lisääntynyt vasta viime vuosina: ulkomaisen työvoiman osuuden ollessa kuitenkin suhteellisen vähäinen, noin 3% työvoimasta. Tavallisimpia perusteita Suomeen muuttamiselle ovat olleet perhesiteet, paluumuutto tai pakolaisuus työperusteisen maahanmuuton muodostaessa 5 10 % muuttoliikkeestä. Vuonna 2007 noin 3 % toimipaikoista haki ulkomaista työvoimaa, tavallisimmin Virosta ja muista EU/ETA-maista. 5 Työikäisistä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolella; työvoimaan kuuluvistakin selvästi kantaväestöä suurempi osa työttöminä. Tämä tekijä vähentää maahanmuuton edullisen ikärakenteen positiivista vaikutusta työvoiman tarjontaan. 6 Omalta osaltaan maahanmuuttajien alhaiseen työvoimaosuuteen ja työllisyysasteeseen vaikuttaa Suomessa vallitseva ulkomaalaisia vieroksuva asenne, vaikka asenteet ovatkin jo pitkään olleet muuttumassa positiivisempaan suuntaan. Suomalaiset työnantajat ovat nähneet työvoiman tarpeiden ennakoinnin vaikeaksi työmarkkinoiden ja suhdanteiden vaihtuessa jatkuvasti. Uuden työvoiman rekrytointiin onkin ryhdytty vain tilanteissa, joissa muita vaihtoehtoja ei ole ollut käytettävissä (työvoimapula tietyillä ammattialoilla). 7 Tutkimuksen ja tilastoinnin puutteet ovat haaste maahanmuuttopolitiikalle. Tällä hetkellä ei ole olemassa Euroopan tasolla yleiskatsausta tilapäiseen ja kiertävään maahanmuuttoon liittyvään lainsäädäntöön ja ohjelmiin. Tämän julkaisun tarkoituksena on kartoittaa Suomessa käytössä olevia strategioita työmarkkinoiden tarpeisiin sekä työvoimapulan ehkäisemiseen ja ennakoimiseen, sekä tarkastella näiden ennakointivälineiden ja strategioiden tehokkuutta ja soveltamiskokemuksia etenkin viimeisimmän laman aikana. Tilapäistä ja kiertävää maahanmuuttoa tarkastellaan ilmiön ymmärtämisen ja kartoittamisen tarkoituksessa. Tilapäinen ja kiertävä maahanmuutto on herättänyt kansainvälisesti laajaa keskusteltua sen tuomista mahdollisuuksista hallitulle maahanmuutolle kohdemaissa ja kehityksen edistämiselle lähtömaissa. Sen on nähty palvelevan väestökehityksen kanssa kamppailevien kohdemaiden työmarkkinoiden tarpeita, edistävän lähtömaiden kehitystä maahanmuuttajan palatessa kotimaahansa tuoden mukanaan osaamistaan ja lähettäessä rahasiirtoja sekä hyödyttävän maahanmuuttajaa itseään. Näin kiertävä maahanmuutto voisi tehdä mahdolliseksi triple-win -tilanteen. Tilapäistä ja kiertävää maahanmuuttoa on kuitenkin tutkittu ja tilastoitu Euroopan unionin jäsenvaltioissa vähän ja toistaiseksi aineistojen kerääminen perustuu hyvin pitkälle pysyvän maahanmuuton -malliin Metodit Tutkimukset tuotettiin Euroopan muuttoliikeverkoston (EMV) Suomen kansallisessa yhteyspisteessä. Tutkimuksia varten kerättiin tietoa tapaamalla maahanmuuttohallinnon eri toimijoita mukaan lukien hallinnonalat, joita työperusteinen maahanmuutto koskettaa. Pääyhteistyökumppaneita politiikan, strategioiden sekä erilaisten hankkeiden selvittämisessä olivat sisäasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö mukaan lukien ko. ministeriöiden alaiset virastot ja toimijat. Lisäksi kansallinen yhteyspiste oli yhteydessä palkansaajien keskusjärjestöihin (SAK 8, AKAVA 9, EK 10 ) sekä itsenäisiin tutkimuslaitoksiin kuten Siirtolaisuusinstituutti 11. Käytännön tietoa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista kerättiin osallistumalla aihepiirin toimijoiden tai projektien seminaareihin (PRIMPTS 12, OPTEAM 13, INSITE 1 ). Tilastojen osalta EMV:n kansallinen yhteyspiste teki yhteistyötä Maahanmuuttoviraston, Tilastokeskuksen, Ulkoasiainministeriön viisumi- ja politiikkaosaston, Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusyksikön sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) kanssa. Lähteinä tutkimuksia tehtäessä käytettiin työperusteiseen maahanmuuttoon ja Suomessa oleskeluun liittyvään kansallista lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, hallitusohjelmia, valiokuntamietintöjä, useita Työ- ja elinkeinoministeriön analyyseja, ennusteita ja selvityksiä sekä erilaisten hankkeiden taustamateriaaleja ja loppuraportteja. Kokonaiskuva poliittisesta keskustelusta alalla muodostettiin Maahanmuuttoviraston uutisseurannan kautta sekä käyttämällä apuna mm. palkansaajajärjestöjen keskusliittojen kannanottoja omilla internet-sivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee vuosittain useita selvityksiä, analyysejä ja ennusteita koskien vallitsevaa työmarkkinatilannetta nämä dokumentit muodostivat merkittävän osan tutkimuksessa käytetyistä lähteistä. Vuonna 2008 ministeriön analyysisarjassa julkaistiin analyysi Kohti työperäistä maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi (Mika Tuomaala ja Kai Torvi). Analyysiä edelsi vuonna 200 toteutettu selvitys Ulkomaisen työvoiman hankintaan liittyvistä kanavista ja työnantajien palvelutarpeista EURES-työnvälityspalvelun kehittämiseksi 15. Vaikka selvitys tuotettiin EURES-palvelujen näkökulmasta, kartoitti se myös yleisesti työnantajien halukkuutta ja kiinnostusta hankkia työvoimaa ulkomailta sekä palvelutarpeita rekrytointiin liittyen. Suomessa on vireillä useita hankkeita ja projekteja liittyen työperusteiseen maahanmuuttoon. Suurin osa hankkeista on ollut ja on EU-komission tai EU:n rakennerahastojen rahoittamia (Euroopan sosiaalirahasto ESR sekä kotouttamisrahasto), mikä rajaa hankkeiden toiminta-alan EU-alueelle kolmansien maiden sijaan. Sinko ja Vihriälä 2007, s Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/ TEM analyysejä 19/2009. Mika Tuomaala. 6 Maahanmuuttajista selvästi suurempi osa on parhaassa työiässä kuin kantaväestöstä. Toisaalta ikärakenteen suurta eroa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä selittää myös se, että opiskelijat muodostavat suuren osan maahanmuut tajaväestöstä. TM analyyseja 2007: Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen. Kai Torvi; Sisäasiainministeriö: Maahanmuuton vuosikatsaus Työhallinnon julkaisu 338/200, Tea Raatikainen Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin projekti Prospects for Integration of Migrants from Third countries and their Labour Market Situations: Towards Policies and Action Suomalainen yksityisiä rekrytointipalveluja tuottava yritys. 1 INSITE työperusteisen maahanmuuton tukihanke. 15 Työhallinnon julkaisu 338/200, Tea Raatikainen.

5 8 9 Esimerkkejä tutkimuksen aikana käynnissä olleista hankkeista: Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin PRIMPTS-hanke 12/2008 6/2010 (Prospect for Integration of Migrants from Third Countries and their Labour Market Situations) 16 käsitteli kolmansista maista tulevia maahanmuuttajia yhteistyökumppaneina. Hankeen tavoitteena oli kehittää politiikkamalleja ja toimintatapoja, jotka parantaisivat kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien asemaa ja estäisivät marginalisoitumista. Hankkeen aikana syvähaastateltiin 16 työperäistä maahanmuuttajaa. Useimmat tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista kokivat olevansa Suomessa varsin pysyvästi. Sulkeutuuko Suomi? Kulttuurien välinen vuorovaikutus kohtaamisen areenoilla Monitietei-sessä tutkimushankkeessa ( ) selvitetään eritaustaisten suomalaisten kokemuksia erilaisilla kulttuurien välisen kohtaamisen areenoilla sekä suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten valmiuksia toimia ja työskennellä kansallisesti ja kulttuurisesti monimuotoisissa toimintaympäristöissä. Viime kädessä tavoitteena on kartoittaa koulutustarpeita ja edistää ulkomailta Suomeen muuttavien aktiivista osallisuutta Suomen yhteiskunta- ja työelämässä. Tutkimus tarkastelee kulttuurienvälistä vuorovaikutusta kuudessa erityyppisessä työ- ja opiskeluyhteisössä Helsingin, Joensuun ja Tampereen seuduilla. Aineiston muodostavat teemahaastattelut, joissa on haastateltu sekä ulkomaalaistaustaisia että kantasuomalaisia samoilta työpaikoilta. Yhteensä haastatteluja on noin 170. Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, Opetusministeriö ja Kuntaliitto. 17 INSITE on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tukihanke työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi on toukokuusta 2009 alkaen kartoittanut ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin kenttää alueellisesta näkökulmasta. 18 Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jonka työnimeksi on vakiintunut INSITE, on osa valtakunnallista kehittämisohjelmaa eurooppalaisen yhteistyön lisäämiseksi työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa. Hankkeen tavoitteena on koordinoida kyseisen kehittämisohjelman Uudenmaan alueella toimivien projektien muodostamaa hankekokonaisuutta. Aluetason koordinoinnin ohella tukihanke pyrkii tuomaan esille työ- ja elinkeinohallinnon näkökulmaa ja hallinnonalan palvelutarjontaa työperusteisen maahanmuuton kentällä sekä hakemaan toimintamalleja ulkomaisen työvoiman eettiseen rekrytointiin ja työyhteisöön integrointiin. Lähtökohtana kehittämisohjelman projekteissa on hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjaus työperusteisen maahanmuuton edistämisestä yhtenä vastauksena työvoiman tarjonnan supistumiseen lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Keinoja työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi on kuitenkin toistaiseksi kuvannut pirstaleisuus ja ulkomailta rekrytoivien tahojen toimenpiteiden päällekkäisyys. Julkisen työvoimapalvelun mahdollisuudet osallistua toimintaan ovat myös pitkään olleet rajalliset työperusteisesti maahan muuttaneiden kuuluessa kotouttamislaissa säädettyjen palveluiden ulkopuolelle. INSITE-tukihanke on suunniteltu vastaamaan koordinoinnin tarpeeseen ulkomaisen työvoiman maahanmuuton kentällä ja sen varsinaisena kohderyhmänä ovat Uudenmaan alueen työnantajat ja työperusteisesti maahan muuttavat henkilöt perheineen. INSITE:n koordinoimat ESR toimintalinja :n projektit toimivat työperusteisen maahanmuuton eri vaiheiden parissa ja ovat kehittäneet erilaisia hyviä käytäntöjä maahantuloprosessin eri vaiheisiin. Jotkut projekteista keskittyvät esimerkiksi lähtömaakoulutukseen (esim. Innofocuksen Gateway-projekti 19 ). Amiedun Coping with Finns COFI-projekti 20 taas on kehittänyt työelämäsertifikaatin (=osaamissertifikaatti, jonka sisältää keskeisiä asioita suomalaisen työelämän pelisäännöistä sekä suomalaisesta työlainsäädännöstä). Innofocuksen Gateway-projektin toteutusmallissa tuetaan työntekijöitä ja yrityksiä työperusteisen maahanmuuton eri vaiheissa alkaen lähtötilanteen kartoituksesta, rekrytoinnin tueksi tarvittavan valmennuksen räätälöimisestä ja kotoutumisen tukipalvelujen järjestämisestä. Rekrytoiduille järjestetään lähtömaassa suomen kielen, kulttuurin ja suomalaisen työelämän koulutusta, joka sisältää myös perehtymisen oman ammattialan suomalaisiin käytänteisiin. Koulutus jatkuu Suomessa työn ohella. Myös työnantajalle ja henkilökunnalle räätälöidään tarvittava koulutus. Projektin lähtökohtana on, että rekrytointia toteutetaan vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. COFI -projektilla haetaan ratkaisua rakennus- ja kiinteistöalan sekä teknologia- ja hoiva-alan työvoimapulaan. Projektin avulla pyritään luomaan oppilaitosten, yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä työperäistä maahanmuuttoa edistäviä toimintamalleja. Keskiössä on työvoiman saannin lisäksi myös työssä viihtymisen näkökulma ja sitä kautta työhyvinvoinnin kysymykset. Ulkomaisen työvoiman rekrytointia ja sen haasteita on tutkittu Itä-Suomen työnantajien näkökulmasta osana ESR -rahoitteista M1-hanketta. M1-hankkeen tavoitteena on edistää Itä-Suomen aktiivisuutta ja vetovoimaisuutta työperusteisen maahanmuuton alueena. Tutkimuksen on toteuttanut Net Effect Oy. Itäsuomalaiset työnantajat kokevat ulkomaisten työntekijöiden rekrytointiprosessin haasteellisena. Työnantajat toivoisivat helpotusta mm. käytännön luvanhankintaprosesseihin sekä työntekijöiden harjoittelujärjestelmän kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuoda esiin työnantajien kannalta konkreettisia kehittämistarpeita, joita toteuttamalla viranomaiset voivat tukea alueen yrityksiä ulkomaisen työvoiman hankinnassa. Tutkimuksessa on haastateltu 30 itäsuomalaista työnantajaa. Tutkimuksen kirjoittamisessa kohdatut haasteet Ongelmallista raportin laatimisessa oli tiedon pirstaleisuus ja tilastoinnin puutteellisuus. Työperusteisen maahanmuuton asiantuntemus on jakaantunut sisäasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken vuonna 2008 toteutetun tehtävämuutoksen myötä, jolloin lääni- ja kunta-asiat siirtyivät sisäasiainministeriöltä valtiovarainministeriölle ja aluekehitysasiat uudelle työ- ja elinkeinoministeriölle. Tilalle tuli maahanmuuttajien työllisyyteen ja kotouttamiseen liittyviä tehtäviä, jotka yhdistettiin jo aiemmin hoidettuihin ulkomaalaisasioihin. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriö muodostettiin vuoden 2008 alussa kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä ja sisäasiainministeriön alueiden kehittämistehtävien yksiköstä. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii työnvälitystilastoa työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaista: työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista (suurimpana ryhmänä työttömät työnhakijat) ja työnantajien työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista sekä lisäksi työvoimapoliittisista toimenpiteistä, joilla työnhakijoiden työllistymistä pyritään edistämään. Ulkoasianministeriö vastaa viisumeiden myöntämisestä kausityön osalta ja opetusministeriö kansainvälisestä opiskelijoiden ja työharjoittelijoiden liikkuvuudesta Tutkimuksen toteuttavat Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopiston suo men kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmä ja Väestöliiton väestöntutkimuslaitos. 18 Kartoituksen Uudenmaan yksityisistä rekrytointipalveluyrityksistä on tarkoitus valmistua syksyllä Sisäasiainministeriön hallinnoiman MATTO-tukirakenteen alaisia muita projekteja (NSITE-projektin ohella), jotka selvittävät alueensa yksityisten työnvälistyspalveluiden toimintaa ovat Tampereen kaupungin TyöMaa projekti sekä Varsinais-Suomen ELYkeskuksen Spurtti-projekti

6 10 11 Tiedon pirstaleisuuden lisäksi ongelmalliseksi osoittautui tilastotietojen kerääminen. Tilastokeskuksen keräämiä tilastotietoja työperusteisesta maahanmuutosta on saatavilla kolmen vuoden viiveellä, kun taas työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastossa ei ole varsinaisesti työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä tietoja. Työnvälitystilastossa tilastoidaan kuitenkin siihen liittyvänä asiana ulko-maiden kansalaisten lukumääriä jotka ovat tilastointikaudella työnhakijoina tai heistä työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa. Lisäksi ulkomaan kansalaisia koskien on tietoja heidän työnvälityksistä ja rakenteesta yms. (puolivuosi- ja vuositilastot) ja tehtyjen kotoutumissuunnitelmien lukumääristä (kolmannesvuosittain). Työnvälitystilastosta löytyy joitakin keskeisimpiä lukumäärä tietoja ulkomaalaisia koskien, mutta ei esim. työttömyysastetta, koska Työnvälitystilastossa on sen laskemiseksi vain työttömien työnhakijoiden lukumäärä, mutta ei tietoa ulkomaalaisten työvoimasta. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken tilastopalvelut kerää ulkomaalaiseen työvoimaan liittyvää tietoa maatalouden rakennetutkimuksessa, jonka tiedonkeruussa maatiloilta ja puutarhayrityksiltä kysytään ulkomaisen työvoiman lukumäärä ja tehdyt työpäivät. Ulkomainen työvoima sisältyy muihinkin kyselyn työvoimatietoihin, mutta niissä ulkomaalaisten osuutta ei eritellä. Yleensä maatalouden rakennetutkimus toteutetaan muutaman vuoden välein ja sen tiedot kerätään vain osalta maatiloista. Joka kymmenes vuosi rakennetutkimuksen tiedonkeruu kattaa kaikki Suomen maatilat, ja tällöin tutkimusta kutsutaan maatalouslaskennaksi. Vuoden 2010 maatalouslaskennan valmistelu on käynnissä ja sen tiedonkeruu toteutetaan syksyllä 2010 ja talvella Vuoden 2010 laskentaa seuraava maatalouden rakennetutkimus toteutetaan vuonna Ongelmalliseksi maatalouden rakennetutkimuksen hyödyntämisen tekee se, ettei ulkomaalaista työvoimaa käsitellä lukumäärää tarkemmin esimerkiksi kansalaisuuden mukaan jaoteltuna. (Rakennetutkimuksen hyödyt jäävät siis viitteelliseksi tarkasteltaessa kausityöntekijöiden määrää Suomessa. ) Kuten yllä mainittu, tutkimusohjeissa edellytetyt tilastotiedot osoittautuivat osin mahdottomiksi toimittaa. Työllisten määrä tilastoidaan Suomessa vakiintuneesti, sen sijaan maahanmuuton syy kuten työperusteinen maahanmuutto ei ole tilastointiperuste. Työperusteisen maahanmuuton luvuista on saatavissa osviittaa oleskelulupajärjestelmään jätetyistä hakemuksista, mutta tämäkään ei anna kokonaiskuvaa maahanmuuton perusteista. On tosiasia että Suomeen hakeudutaan useasti sellaisen oleskeluluvan turvin, jonka saaminen on työlupaa helpompaa. Tämä vääristää omalta osaltaan työperusteisen maahanmuuton tilastointia. Toisaalta suomalainen tilastointijärjestelmä ei tunne työperusteisen maahanmuuton käsitettä Määritelmät Työvoimapulaa ja rekrytointiongelmaa on määritelty käytettävissä olon, haun ja työn vastaanottamisen kriteereillä. Käytettävissä ololla tarkoitetaan työnhakijoiden haettavaksi ilmoitettavaa avointa työpaikkaa, haulla työnhakijoiden etsimistä ja vastaanotolla paikan täyttämistä sopivan hakijan ilmaan-nuttua. Rekrytointiongelma poistuu kun työnantaja löytää sopivan hakijan ja avoinna ollut paikka täytetään haun aikana kohdatuista vaikeuksista huolimatta, kun taas työvoimapula on luonteeltaan kestävämpi koska sopivaa hakijaa ei löydetä eikä paikkaa päästä täyttämään. 21 Työntekijän määritelmä: Eurostat viittaa perinteisesti työntekijän määritelmässään direktiiviin 89/391EY 22, jonka mukaan työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka työnantaja on palkannut, mukaan lukien myös harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset työntekijät, ei kuitenkaan kotitaloustyöntekijää. Työvoimatutkimuksessaan Eurostat kuitenkin määrittelee työntekijänä tilastoitaviksi henkilöiksi seuraavat: - 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät (16-vuotiaat ja sitä vanhemmat ES, UK ja SE( ); vuotiaat työntekijät DK, EE, HU, LV, FI ja SE (2001 alkaen); 16-7-vuotiaat IS ja NO. - joka tutkimusjaksolla (viikko) työskentelee vähintään tunnin saadakseen palkkaa, jonkinlaista hyötyä tai perhettään hyödyttääkseen - henkilöt jotka eivät tutkimusjaksolla (viikko) olleet töissä mutta jotka olivat työsuhteessa tai yksityisyrittäjiä ja olivat tilapäisesti estyneitä työskentelemään esimerkiksi sairauden, vuosiloman, kouluttautumisen tai työtaistelun vuoksi. Suomen Tilastokeskuksen mukaan palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla. Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina. Kansallinen Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan ISCO-88 luokitusta; tässä raportissa esitetyt tilastotiedot on kuitenkin muodostettu tutkimusohjeissa edellytettyjen luokkien mukaisesti niputtamalla ISCO-88 pääluokkia tarvittaessa yhteen. A) korkeasti koulutetut työntekijät (highly skilled workers) kattaa pääluokat 1, 2 ja 3. B) ammattitaitoiset (skilled workers) kattaa pääluokat -8 C) muut työntekijät (low skilled workers) pääluokka 9 D) tutkijat muodostetaan pääluokasta 2, ryhmästä ISCO (research and development managers) E) kausityöntekijät ei saatavilla Suomessa muutoin kuin arvioina ISCO-88:n pääluokat ovat: Koodi ja nimike englanniksi ja suomeksi Ammattitaidon taso 1 Legislators, senior officials and managers ei määritellä Johtajat ja ylimmät virkamiehet 2 Professionals Erityisasiantuntijat 3 Technicians and associate professionals 3 Asiantuntijat Clerks 2 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Service workers and shop and market sales workers 2 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 6 Skilled agricultural and fishery workers 2 21 Räisänen ja Tuomala 2007, s. 13, Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä.

7 12 13 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Craft and related trades workers 2 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Plant and machine operators and assemblers 2 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Elementary occupations 1 Muut työntekijät 0 Armed forces ei määritellä Sotilaat Euroopan komission määritelmän mukaisesti kiertomuuttajalla voidaan tarkoittaa eri syistä maahan muuttavia: työntekijöitä, opiskelijoita, työharjoittelijoita ja tutkijoita. Tutkimuksen spesifikaatioissa lähtökohtana käsitteiden tilapäinen ja kiertävä maahanmuutto määrittelyssä on kuitenkin kansallinen lainsäädäntö ja politiikka. Suomessa näitä käsitteitä ei ole yksiselitteisesti määritelty lainsäädännössä, ja politiikassa puhutaan lähinnä työperusteisesta maahanmuutosta yleisellä tasolla. Tilapäinen ja kiertävä maahanmuutto ovat ilmiöinä vielä vähän tutkittuja ja käsitteiden määrittelyissä on eroavaisuuksia. Tässä julkaisussa käytetään Suomen kansallisessa lainsäädännössä käytettyjä määritelmiä, jotka esitellään seuraavaksi. Lisäksi kansallisia käsitteitä verrataan Euroopan muuttoliikeverkoston sanaston määritelmään tilapäisestä maahanmuutosta (temporary migration) ja Euroopan komission määritelmään kiertävästä maahanmuutosta (circular migration). Tilapäinen työperusteinen maahanmuutto Suomessa tilapäinen työvoima on jaettavissa karkeasti neljään eri ryhmään: ensinnäkin suoraan suomalaiseen yritykseen palkattuihin työntekijöihin. Toisena ryhmänä ovat Suomen lähetetyt ulkomaisten yritysten työntekijät sekä vuokratyöntekijät. Kolmantena ryhmänä ovat ulkomaalaiset ammatinharjoittajat ja neljäntenä kausityöntekijät (mm. marjanpoimijat). 23 Euroopan muuttoliikeverkoston sanaston 2 mukaan tilapäisellä maahanmuutolla tarkoitetaan tietystä syystä tapahtuvaa maahanmuuttoa, jonka on tarkoitus olla tilapäistä ennen paluuta lähtömaahan tai muuttoa eteenpäin. Haastavaksi kyseisen määritelmän tekee tilapäisyyden määrittely. Nina Von Hertzen-Oosin et al 25. tekemän Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa -tutkimuksen mukaan tilapäisyydellä voidaan tarkoittaa mitä tahansa, ei-pysyvää oleskelua Suomessa, jonka tarkoituksena on myös olla tilapäistä. Tämän määritteleminen ajallisesti tilastoiminen on haastavaa. Valtioneuvoston päätöksen 26 mukaan tilapäisen työn käsitettä ei ole lainsäädännössä määritelty. Työn tilapäisyyttä arvioitaessa lähtökohtana tulee siten olla arkikielen mukainen ymmärrys, jonka taustalla ovat luvan hakijan antamat tiedot työn kestosta sekä muut asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Työn määräaikaisuus ei yksin merkitse sitä, että työ olisi myös tilapäistä. Suomen kansallisessa lainsäädännössä tilapäisen maassa oleskelun voidaan tulkita kotikunta lain 27 mukaan kestävän alle vuoden. Yli vuoden kestävä maassa oleskelu tuo maahanmuuttajalle kotikuntaoikeuden. Tällöin asumisen vakinaisuus osoitetaan vähintään kaksi vuotta voimassa olevalla työntekijän tai opiskelijan oleskeluluvalla tai vuoden voimassa olevan tilapäisen asuinpaikan perusteella. Tilapäisen maahanmuuton kestoksi voidaan tulkita myös alle kaksi vuotta kestävä maassa oleskelu. Kansaneläkelaitoksen 28 mukaan kolmannesta maasta saapuva maahanmuuttaja pääsee Suomen sairasvakuutuksen ja työttömyysturvalain piiriin, jos maassa oleskelu kestää yli neljä kuukautta ja täyttää työssäoloehdon (18h/vko). Muun sosiaaliturvan piiriin pääseminen edellyttää yli kahden vuoden työsopimusta tai muita vakinaista muuttotarkoitusta osoittavia seikkoja. Opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevan ei kansaneläkelaitoksen 29 mukaan katsota muuttavan vakinaisesti Suomeen vaan opiskelu tulkitaan tilapäiseksi maahanmuutoksi. Jos maahanmuuttajalla on opiskelun lisäksi muita syitä maassa oleskeluun tai olosuhteet maassa oleskelun aikana muuttuvat, voi henkilö päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Ulkomaalaislain 5 30 mukaan Tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle henkilölle: 1) tilapäistä työntekoa varten; 2) tilapäistä elinkeinonharjoittamista varten; 3) opiskelua varten; taikka ) jos on muu erityinen syy luvan myöntämiselle. Tilapäistä työntekoa varten myönnetään työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa. Tilapäistä elinkeinon harjoittamista varten myönnetään elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Kun ulkomaalaiselle on myönnetty tilapäinen oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään tilapäinen oleskelulupa samaksi ajaksi. Työntekijän oleskelulupa on joko pysyvä tai määräaikainen. Määräaikainen oleskelulupa voi olla jatkuva, joka myönnetään neljäksi vuodeksi tai tilapäinen, joka myönnetään vuodeksi. Suomeen kohdistuva maahanmuutto on lähtökohtaisesti tilapäistä, sillä ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen ja myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Jos Suomeen tulon tarkoituksena on esimerkiksi tietty tilapäinen työtehtävä tai opinnot, jotka suoritetaan tiedossa olevassa määräajassa, lupa voidaan harkinnan mukaan myöntää vuotta lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi, ei kuitenkaan yli kahdeksi vuodeksi. Tilapäisen oleskeluluvan saanut voi hakea lupaa jatkuvan oleskelun perusteella, jos oleskelun peruste on maassaolon aikana muuttunut. Pysyvän oleskeluluvan voi saada oleskeltuaan maassa neljä vuotta. Suomessa oleskelun ei kuitenkaan tarvitse olla keskeytyksetöntä. Esimerkiksi tavanomaiset loma- ja muut matkat ovat sallittuja. Hakijan tulee oleskella Suomessa vähintään puolet siitä ajasta, jonka oleskelulupa on ollut voimassa. 31 Suomen ulkomaalaislain3 tarkoitetaan viisumilla lupaa, jonka perusteella ulkomaalaisen maahantulo ja lyhytaikainen oleskelu sallitaan maahantulon edellytysten täyttyessä. Pelkällä viisumilla on 23 Mm. Ruotsalainen Euroopan muuttoliikeverkoston sanasto Von Hertzen-Oosi, Nina; Harju, Henna; Haake, Niina & Aro, Timo 2009: Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. s Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/ Valtioneuvoston päätös ulkomaalaisen työvoiman käytön edellytyksiä koskevista valtakunnallisista linjauksista Kotikuntalaki 199/ Kansaneläkelaitos 2010 a. Työntekijänä Suomessa Kansaneläkelaitos 2010 b. Opiskelijana tai tutkijana Suomessa Ulkomaalaislaki 200/ Maahanmuuttovirasto 2010 a. Oleskeluluvan voimassaolo ja lupatyypit.

8 1 15 Suomessa ulkomaalaislain 81 mukaan oikeus työskennellä ulkomaalaisella, joka tulee marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poimintaan tai korjuuseen taikka turkistarhatyöhön enintään kolmen kuukauden ajaksi. Muuten tilapäistyötä varten tarvitaan oleskelulupa. Lisäksi Suomessa on vuonna 1999 voimaan tullut laki lähetyistä työntekijöistä 32, jossa 1 mukaan lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut, työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja, kun 1) työntekijä lähetetään yrityksen johdolla ja lukuun tehtävään työhön työnantajan ja Suomessa toimivan palvelujen vastaanottajan välillä tehdyn sopimuksen nojalla, 2) työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen, tai 3) työntekijä lähetetään työhön toisen yrityksen käyttöön, ja työnantaja on tilapäistä työvoimaa välittävä tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys. Lähetetyt työntekijät tulevat siis lähtökohtaisesti tilapäisesti työhön Suomeen. Ulkomaalaislain 81 mukaan työntekijä voi työskennellä ilman oleskelulupaa, jos hän tulee suorittamaan toisessa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtiossa toimivan yrityksen vakituisena työntekijänä palvelujen tarjoamisvapauden piiriin kuuluvaa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä, jos hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn päätyttyä Suomessa. Tällöin lähetetyt työntekijät eivät näy oleskelulupatilastoissa. Käytännössä myös lähetettyinä työntekijöinä Suomeen saapuviin työntekijöihin on sovellettava samoja työehtoja kuin suomalaisiin työntekijöihin. Lähetetyn työntekijän lähtömaan lainsäädännössä voi olla määräyksiä, jotka vaikuttavat hänen työehtoihinsa. Ulkomaalaislain 72 mukaan työntekijän oleskeluluvan myöntäminen perustuu harkintaan, jossa tulee selvittää työmarkkinoilla jo olevan työvoiman saatavuus sekä huomioida hakijan pätevyys kyseisen tehtävän täyttämiseen. Työ- ja elinkeinotoimistolle kuuluu työntekoa ja toimeentuloa koskeva harkinta. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee joko myönteisen tai kielteisen osapäätöksen, jonka se toimittaa Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto tutkii sen jälkeen, täyttyvätkö hakijan muut edellytykset Suomessa oleskelulle. Jos työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös on myönteinen, eikä hakijan oleskelulle ole yleisiä maahantulon esteitä, Maahanmuuttovirasto myöntää hakijalle oleskeluluvan. 33 Näin ollen työntekijän oleskeluluvan myöntäminen ei kansallisessa lainsäädännössä riipu ammattialasta tai osaamistasosta vaan työvoiman saatavuusharkinnasta. Toisessa määritelmän mukaisessa kategoriassa kiertomuutto voi luoda mahdollisuuden kolmansien maiden kansalaisille tulla Euroopan unioniin työskentelemään, opiskelemaan, harjoittelemaan tai tekemään näitä kaikkia sillä ehdolla, että oleskeluajan päätyttyä he palaavat lähtömaahansa. Kiertomuuttoa voidaan vahvistaa sallimalla maahanmuuttajille mahdollisuus heidän palattuaan säilyttää oikeus liikkuvuuteen kohdemaan ja lähtömaan välillä. Seuraavaksi Euroopan komission määritelmää käsitellään suhteessa Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Kiertomuuttajalla voidaan viitata laajan joukkoon eri syistä Eurooppaan muuttavia siirtolaisia. Ensiksi, sillä voidaan komission mukaan tarkoittaa Euroopassa työskenteleviä, kolmansista maista saapuneita kausityöntekijöitä. Suomessa ulkomaalaislain 81 mukaan oikeus työskennellä ilman oleskelulupaa on ulkomaalaisella, joka tulee marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poimintaan tai korjuuseen taikka turkistarhatyöhön enintään kolmen kuukauden ajaksi. Toiseksi, kiertomuuttajalla tarkoitetaan komission määritelmässä kolmansista maista Eurooppaan saapuvia opiskelijoita. Suomessa ulkomaalaislain 6 mukaan ulkomaalaiselle opiskelijalle myönnetään tilapäinen oleskelulupa tutkintoon tai tutkintoon tai ammattiin johtaviin opintoihin taikka, jos siihen on perusteltu syy, myös muihin opintoihin. Lisäksi oleskeluluvan myöntäminen edellyttää sairaanhoidon kustannukset kattavaa vakuutusta. Opiskelijan oleskeluluvat myönnetään yleensä vuodeksi tai, jos opiskelujen kokonaiskesto on vain kaksi vuotta, myös koko ajaksi. Kolmanneksi, komission määritelmässä kiertomuuttajalla tarkoitetaan kolmansista maista saapuneita opiskelijoita, jotka opiskeluidensa päätyttyä haluavat työskennellä Euroopan unionissa esimerkiksi työharjoittelijoina kotimaassa vaikeasti saatavan työkokemuksen hankkimiseksi. Suomessa ulkomaalaislain 79 mukaan Suomessa tutkinnon suorittaneella opiskelijalla on oikeus tehdä ansiotyötä ilman saatavuusharkintaa. Suomessa tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen on mahdollista saada myös oleskelulupa työnhakua varten. Lupa voidaan myöntää jatkolupana kuudeksi kuukaudeksi. Neljänneksi, kiertomuuttajalla komission määritelmässä voidaan tarkoittaa kolmansista maista saapuvia tutkijoita, jotka haluavat tehdä tutkimista Euroopan unionin alueessa. Suomen ulkomaalaislain 7 e mukaan tutkijalle myönnetään oleskelupa tieteellisen tutkimukset tekemistä varten, jos hän on tehnyt tutkimuslaitoksen kanssa edellytetyt ehdot täyttävän vastaanottosopimuksen. Ulkomaalaislain 7 f mukaan vastaanottosopimus päättyy, kun tutkija on saattanut tutkimuksensa loppuun. Kiertomuutto Kiertomuuton kaksi keskeisintä muotoa Euroopassa on Euroopan komission 3 määritelmän mukaisesti Eurooppaan asettuneiden kolmansien maiden kansalaisten kiertomuutto lähtömaihinsa ja kolmansista maista Eurooppaan suuntautuva kiertomuutto. Ensimmäisessä kategoriassa kiertomuutto tarjoaa Eurooppaan asettuneille kolmansien maiden kansalaisille mahdollisuuden osallistua toimintaan kotimaassaan samalla säilyttäen asuinpaikkanaan jäsenvaltion. Tähän kategoriaan kuuluvat määritelmän mukaan esimerkiksi liike-elämän toimijat, lääkärit, professorit ja muut ammattilaiset, jotka haluavat tukea lähtömaataan tarjoamalla osaamistaan. Viidenneksi, komission mukaan kiertomuuttajalla tarkoitetaan kolmansien maiden kansalaisia, jotka haluavat osallistua kulttuurien välisiin vaihto-ohjelmiin ja muihin aktiviteetteihin kulttuurin, kansalaistoiminnan, koulutuksen ja nuorten toiminnan saralla tai henkilöitä, jotka haluavat suorittaa Euroopan unionin tavoitteiden mukaista, palkatonta, vapaaehtoistyötä. Suomen ulkomaalaislain 80 mukaan rajoitettu oikeus tehdä työtä on ulkomaalaisella, jonka oleskelulupa on myönnetty työtä tai työharjoittelua varten, joka sisältyy valtioiden väliseen sopimukseen tai kansalaisjärjestöjen vaihto-ohjelmaan, jos työ tai harjoittelu kestää enintään 18 kuukautta. Tilapäisten ja kiertävien maahanmuuttajien ohella Suomeen tulee lähialueilta rajatyöläisiä, jotka pendelöivät rajan yli työn perässä. Rajatyöläisten määrän myös ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Tilapäisyys voidaan määritellä myös subjektiivisesti työntekijän näkökulmasta tilapäiseksi riippuen hänellä lähtömaahansa olevista siteistä ja aikomuksesta palata Laki lähetyistä työntekijöistä 1999/ Maahanmuuttovirasto 2010 b. Luvan hakeminen. 3 COM 2007, 28 final 35 Von Hertzen-Oosi, Nina; Harju, Henna; Haake, Niina & Aro, Timo 2009: Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. s.26. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/

9 Maahanmuuttopoliittinen lähestymistapa 2.1. Kansallinen visio vs. politiikka Työvoiman maahanmuuttoa edistetään ottamalla huomioon Suomen työvoiman tarve ja väestökehitys sekä työvoiman lähtömaiden tilanne. Lähtökohtana tulee olla kohdennettu, vastuullinen ja eettisiä periaatteita noudattava rekrytointi, jonka tavoitteena on turvata työvoiman saanti ulkomailta silloin, kun työvoimaa ei kotimaasta eikä Euroopan unionin alueelta löydy. Ensisijaisesti työntekijöiden liikkumista edistetään EU-alueella. EU-kansalaisilla ja heidän per-heenjäsenillään on EY-perustamissopimisen mukainen oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. EU-kansalaisiin rinnastetaan Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. Myös ulkomaille muuttaneiden suomalaisten paluumuuttoa kotimaahan tulee edistää samoin kuin ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomen työmarkkinoille valmistumisensa jälkeen. Suomalaista maahanmuuttokeskustelua hallitsivat pitkään erilaiset kysymykset pakolaisuudesta; turvapaikanhakijoiden oikeuksista sekä kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Vasta viime vuosina huomio on kiinnittynyt työperusteiseen maahanmuuttoon mm. suurten ikäluokkien lähestyvän eläköitymisen myötä. Tilastokeskus on arvioinut maan työikäisen (15-6-vuotiaat) väestön alkavan supistua jo vuodesta 2010 lähtien. 36 Vanhusväestön kasvu lisää hoito- ja hoivapalvelujen kysyntää, minkä vuoksi maahanmuutto on alettu nähdä yhtenä osaratkaisuna tulevaisuudessa mahdollisesti uhkaavan työvoimapulan torjunnassa. Vanhasen II hallituksen ohjelman osaksi liitetty hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 37 sisältää linjauksia työvoiman maahanmuuton edistämiseksi. Hallitusohjelmassa edellytetään lisäksi, että hallituskaudella laaditaan työvoiman maahanmuuttoa koskeva toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma on tarkentava asiakirja hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa luoduille linjauksille. Vanhasen II hallitusohjelmassa edellytetään, että hallituskaudella laaditaan työvoiman maahanmuuttoa koskeva toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriö asettikin hankkeen valmistelemaan toimenpideohjelmaa 38 ajalle Vuoden 2008 lopussa hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa saakka globaalin talouskriisin vaikutusten huomioimiseksi ohjelmassa. Hankkeen tehtävänä on ollut päivittää työvoiman maahanmuuton aiemmat linjaukset ja tarvittaessa tuoda esiin muutostarpeet. Ohjelma on laadittu vuosille Hankkeessa tuli käsitellä myös esitettyjen toimenpiteiden rahoitustarvetta ja selvittää eri rahoituslähteiden mahdollisuudet kustantaa esitettyjä toimenpiteitä. Lisäksi hankkeen tehtävänä on ollut käsitellä eri viranomaisten rooleja, vastuita ja yhteistyötä työperusteisen maahanmuuton kehittämisessä ja edistämisessä, yhteisiä toiminta- ja tiedonvälitystapoja eri toimijoiden (työelämän osapuolet, alue- ja alaishallinto, työnantajat, rekrytointifirmat, kouluttajat, maahanmuuttajajärjestöt jne.) kanssa sekä yhteistyötä lähtömaiden kanssa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Niin ikään ohjelmassa tuli arvioida orientaatiokoulutuksen järjestämismahdollisuuksia jo lähtömaassa, kiireisimpiä toimenpiteitä koskien ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamista, ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelun ja työntekomahdollisuuksien edistämistä, inkerinsuomalaisten paluumuuton kohdentamista työmarkkinoiden tarpeisiin, tarvittavan tutkimustiedon kartoitusta aiheesta ja mahdollisten lainsäädännön muutostarpeiden alustavaa kartoittamista. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa todetaan Suomessa tarvittavan jatkossakin sekä lyhyt- että pidempikestoista työvoimaa. Ulkomailta tapahtuvan rekrytoinnin tulee siten olla tarvelähtöistä, sekä työnantajavetoista. Toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä on käyty keskustelua mielipiteitä jakavasta, vuoden 2007 hallitusohjelmassa esitetystä, työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta ja mahdollisuudesta myöntää ensimmäisen työntekijän oleskelulupa maksimissaan viisivuotiseksi. Esityksen tavoitteena on saada työntekijän oleskelulupajärjestelmä vastaamaan paremmin tarpeeseen edistää ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa ja Suomen vetovoimaisuutta sekä lisätä työmarkkinoilla käytettävissä olevien henkilöiden määrää. Toisaalta keskustelua on herättänyt mahdollisuudet työmarkkinoiden valvontaan Hallituksen visio työvoimapulan ehkäisemisestä muuttoliikkeen avulla Suomen hallitus antoi ensimmäisen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelmansa vuonna Silloisessa mahanmuutto-ohjelmassa painottuivat pakolaispoliittiset seikat työperusteisen maahanmuuton ollessa sivuosassa. Ensimmäisen kerran työperusteinen maahanmuutto nousi hallitusohjelman tasolle vuonna 2006, jolloin hallitus vahvisti maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan tarkoituksekseen edistää työperäistä maahanmuuttoa erityisesti EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista maista. Väestön ikääntymisen nähtiin ja nähdään edelleen johtavan työvoiman tarjonnan vähenemiseen ja osaamisen pelättiin kaventuvan. Hallitusohjelma edellytti laadittavaksi työvoiman maahanmuuttoa koskevan toimenpideohjelman, joka tarkentaisi maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa luotuja linjauksia. Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa linjataan, että Suomen tulee harjoittaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä politiikkaa, jolla tehdään aikaisempaa tunnetummaksi Suomen vetovoimatekijöitä. Työvoiman liikkumista koskevaa yhteistyötä tulisi edistää erityisesti EU-maiden, lähialueiden sekä muiden Suomen kannalta merkittävien työvoiman lähtömaiden kanssa. Liikkuvuutta tulisi helpottaa yksinkertaistamalla työntekijöiden oleskelulupajärjestelmää ja lisäämällä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja edistämällä heidän työllistymistään. Samalla tulisi estää väärinkäytökset ja ihmiskauppa. Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2006 kiinnitettiin huomio erityisesti väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamaan työvoiman tarjonnan vähenemiseen. Väestö- ja työvoimaresurssien pienentymisen nähtiin johtavan myös työmarkkinoiden alueelliseen erilaistumiseen: kasvukeskusten ympärille oli jo tuolloin muodostunut työssäkäynnin suuralueita. Osa maaseutualueista taas oli jäänyt yksin tai nivoutunut seudullisiin tai monenkeskisiin työssäkäyntialueisiin. Suomen eri alueilla on siten erilaiset mahdollisuudet kilpailla työvoimasta ja houkutella yrityksiä. Työmarkkinoiden toimintaan liittyy myös työvoiman kysyntä. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan työvoiman tulevaan kysyntään vaikuttavat muun muassa palvelujen merkityksen kasvu toimialarakenteessa, tuotantoteknologian ja työn organisoinnin kehitys, työn tuottavuuden kasvu sekä se, että elinkeinoelämä aina tavalla tai toisella sopeutuu työmarkkinoiden toimintaan. Myös palvelujen, varsinkin tietovaltaisten palvelujen digitalisointi etenee. Keskeinen yritysten sopeutumiskeino on toimintojen strateginen sijoittautuminen. Myös palveluja voidaan enenevässä määrin sijoittaa ulkomaille. Yritysten sijoittautumispäätöksiin vaikuttavat työvoiman saatavuuden ohella myös muut tekijät, kuten markkina- ja kilpailutilanne. 36 Tilastokeskus 2007: Väestöennuste Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Työhallinnon julkaisu 371/ Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/2009.

10 18 19 Taloudellisen korkeasuhdanteen aikana annetussa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ennakoitiin työvoiman saatavuusongelmien lisääntymisellä olevan osaltaan vaikutusta yritysten investointipäätöksiin sekä yritysten perustamiseen ja toimintojen säilyttämiseen Suomessa. Suomeen muuttavat ulkomaalaiset työntekijät, elinkeinonharjoittajat ja myöhemmin mahdollisesti työmarkkinoille sijoittuvat henkilöt, kuten opiskelijat, voisivat siten onnistuneen maahanmuuttopolitiikan myötä muodostaa merkittävän työvoimavaran 39. Ohjelman mukaan työperusteisen maahanmuuton avulla voitaisiin myös laajentaa Suomen osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla uhkaa kaventaa. Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja monikulttuuristuminen heijastuu usein yritteliäisyyden ja innovatiivisuuden lisääntymisenä. Samanaikaisesti työperusteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisen kanssa tulee tehostaa eri keinoin olemassa olevien työvoimaresurssien käyttöä. Työ- ja elinkeinohallinto on yksi keskeisistä toimijoista työvoiman maahanmuuton kysymyksissä. Työmarkkinatilannetta kuvaavien ennusteiden lisäksi se vastaa työmarkkinoiden toimivuudesta, työelämän kehittämisestä ja maahanmuuttajille annetuista kotouttamispalveluista TE-toimistoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii vuosittain ennusteita työvoiman rakenteen ja työvoimavarantojen kehittymisestä erilaisilla kehitysurilla sekä skenaarioita työvoiman kysynnän kehittymisestä eri toimialoilla ja alueilla. Ministeriön toteuttamissa työnantajakyselyissä on kysytty työnantajien kokemista rekrytointiongelmista sekä toimipaikan ulkomaisista työntekijöistä sekä työvoiman palkkaamisesta ulkomailta. Analyysien pohjalta TEM:ssä on myös arvioitu liittymiä ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän kehittymiseen. Ministeriön laatimat ennusteet ovat makrotason ennusteita, jotka kuvaavat tulevia kehitystrendejä ja jotka vaikuttavat myös koulutuspoliittisiin ratkaisuihin. Toisin kuin monissa muissa EU-maissa Suomessa ei ole käytössä työvoiman tai elinkeinoharjoittajien maahanmuuttoa koskevia kiintiöitä. EU-kansalaisten liikkuvuutta ei Suomessa rajoiteta lainkaan. Suomessa ei myöskään ole käytössä uusimpia EU-jäsenmaita koskevia työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoittavia siirtymäjärjestelyjä. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjattiin vuonna 2007 samoin huoli väes-tön ikääntymisen aiheuttamasta työvoiman tehokkaan kohdentamisen tarpeesta. Työperusteinen maahanmuutto nähdään myös hallitusohjelmassa ratkaisuna niiden osaamiskapeikkojen täyttämiseen, joihin kotimainen työvoima ei riitä. Hallitusohjelman mukaan työperusteista maahanmuuttoa tulee edistää ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve. Pääkaupunkiseudulle, Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuutto-alueille tulee ohjelman mukaan laatia yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi Onko politiikkaa työvoimapulan ehkäisemisestä maahanmuuton keinoin? Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vuonna 2007 työvoiman maahanmuuton edistäminen yhteistyössä lähtömaiden kanssa nostettiin yhdeksi hallituskauden tavoitteista. Koska maahanmuuttopoliittinen ohjelma ei määritellyt eri yhteistyömuotoja tai niiden käyttämistä käytännössä, näitä selvittämään perustettiin Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa hanke. Sittemmin työvoiman maahanmuuton edellytyksiä on selvitetty vuoden 2008 aikana useissa poikkihallinnollisissa kehittämishankkeissa. Muita sisäasiainministeriön vetämiä hankkeita olivat Työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistus, Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 5 ja Harmaan talouden torjuntaa koskeva hanke 6. Aihetta ovat sivunneet myös monet muut hankkeet kuten kotoutumista, ihmiskaupan torjumista sekä metropolipolitiikkaa koskevat hankkeet. Työvoiman maahanmuuttoa on kehitetty myös Euroopan sosiaalirahaston kauden tukemissa hankkeissa. Kuten aiemmin mainittu, Suomen maahanmuuttopolitiikka lähtee tarveperusteisesta rekrytoinnista. Talouden kehitys on vaikuttanut työvoiman maahanmuuton tarpeeseen määrällisesti ja ammattialoittain. Vuonna 2009 työntekijän oleskelulupia on myönnetty puolet vähemmän kuin vuonna Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa 2 kiinnitetään huomiota toimenpideohjelman laatimisen aikana muuttuneeseen taloustilanteeseen. Toimenpideohjelman mukaan työmarkkinatilanteet monimutkaistuvat tulevaisuudessa ja kohtaanto-ongelma tulee olemaan keskeinen haaste. Toimeenpanoehdotuksissa esitetään, että työvoiman tarvetta yleensä pyritään selvittämään ja ennustamaan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta sekä tilastointia kehittämään eri viranomaisten välillä. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman 7 yhtenä lähtökohtana on, että työmarkkinoilla on tarvetta jatkossa lyhytaikaiseen rekrytointiin suhdannehuippujen tasaamiseksi ja kausityön tarpeisiin. Toimenpideohjelmassa tiedostetaan, että työvoiman tarve voi vaihdella aloittain ja alueittain. Liikkuvuuden lisääminen nähdään keskeisenä kohtaanto-ongelman vähentämiselle. Toimenpideohjelman mukaan Suomeen kaivataan niin lyhytaikaista kuin pysyvää työvoiman maahanmuuttoa. Erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten toivotaan pysyvän maassa suurimman hyödyn saamiseksi pitkäaikaisesta perehdytysprosessista. Toimenpideohjelmassa ei kuitenkaan tarkemmin käsitellä tilapäistä ja kiertävää maahanmuuttoa työvoiman kysynnän ennakoinnin näkökulmasta. Mika Tuomaalan ja Kai Torvin 3 analyysissa ulkomaisen työvoiman tarpeesta on arvioitu suuren osan Suomeen suuntautuvasta työvoimamuutosta olevan tilapäistä ja pysyvän maahanmuuton osuuden oleva vain 5-10 % ulkomaalaisten nettomuutosta. Työperäistä maahanmuuttoa ei nähdä ratkaisuna rekrytointiongelmiin kaikilla aloilla. Työvoiman tarpeen muodostuminen tietyille ammattialoille määräytyy maassa jo asuvan väestön hakeutumisesta eri ammatteihin. Näin ammattialojen houkuttelevuus, palkkaus ja arvostus vaikuttavat työvoiman tarpeeseen tulevaisuudessa. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman toimenpide-ehdotuksia toteuttaa mm. sisäasi-ainministeriön maahanmuutto-osaston vetämä MATTO-hanke joka jatkuu aina ohjelmakauden 2013 loppuun saakka. Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenteen tehtävänä on yhdistää yhtenäiseksi kokonaisuudeksi työvoiman maahanmuuton edistämisen kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus luomalla projektien ja lähimpien toimijoiden välinen tiivis yhteistyöverkosto. Tukirakenne jakaa verkostossa tietoa, antaa tukea, tarjoaa koulutusta ja kannustaa toimijoita. Tukira-kenne hankkii myös eri toimia tukevia palveluita, tutkimuksia ja selvityksiä tukemaan kokonaisvaltaista kehittämistä. Projektilla edistetään työvoiman maahanmuuttoa luomalla Suomelle kansallinen vetovoimastrategia, kehittämällä yhteistyötä lähtömaiden kanssa, kehittämällä ulkomaisen työvoiman rekrytointikäytäntöjä ja sen tarvitsemia palveluja sekä luomalla opastusjärjestelmä niiden tulosten pohjalta, joita saadaan kehittämisohjelmaan kuuluvilta hankkeilta. Parhaita käytäntöjä ja kokemuksia hyödyntäen kehitetään toimenpiteitä tukemaan työnantajia ulkomailta rekrytoinnissa. 39 Opiskelijat ovat tälläkin hetkellä ryhmä, jossa tapahtuu eniten lupaperusteen muutoksia ensimmäisen luvan päättymisen jälkeen. Pääsääntöisesti lupaperusteeksi muuttuu työskentely Suomessa. 0 Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma s Maahanmuuttovirasto 2010 c. Oleskeluluvat vuonna Ibid. 3 Tuomaala, Mika & Torvi, Kai 2008: Kohti työperäistä maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi. s.20. TEM analyyseja 9/ Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/ Sisäasiainministeriö asetti hankkeen valmistelemaan hallitusohjelman mukaista työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaa ajalla Hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa saakka globaalin talouskriisin huomioimiseksi ohjelmassa. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/ SM023:00/ Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/

11 20 21 Työvoiman maahanmuuttoa edistää omalta osaltaan tammikuussa 2009 valmistunut korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 8 vuosille Strategian luomisesta vastasi opetusministeriö yhdessä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja Suomessa jo olevien maahanmuuttajien koulutus nostettiin valmistuneessa strategiassa kiireellisten tehtävien joukkoon. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti helmikuussa 2009 HYVÄ-hankkeen 9 jonka tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saaminen hyvinvointialalla. Hanke jatkuu saakka. Hanke keskittyy niihin työ- ja elinkeinohallinnon vastuulla oleviin keinoihin, joilla voidaan parantaa hyvinvointipalvelujen työ- ja elinkeinopoliittisia edellytyksiä. Näitä ovat työvoima-, yritys- ja innovaatiopalvelut, työelämän kehittämispalvelut sekä aluekehittämisohjelmat. Hankkeen puitteissa on tarkoitus tarkastella myös julkisen sektorin kansainvälisen rekrytointipalvelun roolia ja tehtäviä ulkomailta rekrytoitaessa. Lisäksi on päätetty selvittää mahdollisuus perustaa sosiaali- ja terveysalan eri toimijoita yhteen kokoava kv. rekrytoinnin valtakunnallinen verkosto osana HYVÄ-hanketta. Sisäasiainministeriö asetti hankkeen selvittämään mahdollisia yhteistyömuotoja työvoiman maahanmuuton edistämiseksi lähtömaiden kanssa ja perusti tätä tarkoitusta varten poikkihallinnollisen työryhmän. Työryhmässä olivat edustettuina sisäasiainministeriön lisäksi ulkoasiainministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtionvarainministeriö. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, millaista yhteistyötä viranomaiset voisivat tehdä kolmansien maiden kanssa ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi ja millaisia toimenpiteitä tämä edellyttäisi viranomaisilta Suomessa ja Suomen ulkomaan edustustoissa. 52 Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa -hankkeen työryhmän 53 mukaan kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva työvoiman liikkuvuusyhteistyö ei tarjoa työmarkkinatilanteiden nopeisiin muutoksiin vastaavaa joustavaa järjestelmää. Koska sopimuksen solmiminen toisen valtion kanssa on raskas prosessi ja rekrytointitarpeet saattavat vaihdella nopeasti, työryhmä päätyi suosittelemaan ensisijaisesti jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä ja keveitä, helposti liikuteltavia tukitoimia niihin maihin, joista rekrytoidaan jo merkittäviä määriä työntekijöitä Suomeen Suomen hallituksen visio tilapäisen ja kiertävän maahanmuuton roolista aivovuodon torjunnassa ja kehityksen edistämisessä lähtömaissa Kiertomuuton katsotaan olevan mahdollista hyödyttää kohdemaata, lähtömaata ja maahanmuuttajaa itseään. Kohdemaiden nähdään hyötyvän saadessaan työvoimaa ilman kotoutumisen haasteita. Vielä kehittyvät lähtömaat hyötyvät siirtolaisten lähettämistä tuloista sekä mukanaan tuomista tiedoista ja taidoista. Kiertomuuttaja itse hyötyy saadessaan työtä, tuloja ja kokemusta. Kiertomuuton mahdollisuuksia toimeentulon tarjoamiselle kansainvälisille siirtolaisille ei ole maahanmuuttopolitiikassa kiinnitetty huomioita. Sen sijaan työntekijän oleskeluluvan myöntämisen ehtona on, että yksilön toimeentulo on turvattu 50. Lähtömaan kanssa tehtävä yhteistyö aivovuodon torjumiseksi ja kehityksen edistämiseksi lähtömaassa on huomioitu Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa 51. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman 3. politiikkalinjauksessa asetetaan tavoitteeksi lisätä työvoiman liikkuvuutta koskevaa yhteistyötä erityisesti EU-maiden, lähialueiden sekä muiden Suomen kannalta merkittävien työvoiman lähtömaiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on hallitun maahanmuuton edistäminen ja Suomeen rekrytoinnin tukeminen. Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa nostetaan myös esiin aivovuodon kielteiset vaikutukset lähtömaalle ja toisaalta myös aivokierron tuomat mahdollisuudet. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman 31. politiikkalinjauksen mukaan tarkastellaan maahanmuuttokysymyksiä kokonaisvaltaisesti kehityspoliittisesta näkökulmasta tavoitellen sitä, että Suomen, kyseisen kehitysmaan ja maahanmuuttajan itsensä edut toteutuvat. Toimenpiteinä esitetään maahanmuuttokysymysten parempaa huomioimista kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä. Lisäksi toimenpiteinä esitetään kehityskysymysten johdonmukaista käsittelyä monenkeskisessä yhteistyössä ja EU-politiikassa, sekä Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen eri ulottuvuuksien selvittämistä kehittyvissä lähtömaissa. Myös työ- ja elinkeinoministeriö 5 on kehityspoliittisessa strategiassaan määritellyt työ- ja elinkeinohallinnon roolia kahden- ja monenkeskisessä kehityspoliittisessa yhteistyössä. Strategian mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut työvoiman maahanmuutossa vastuulliseen ja eettisiä periaatteita noudattavaan kohdennettuun rekrytointiin, josta hyötyy niin lähtö- kuin kohdemaakin. Keskeisenä pidetään työelämän pelisäännöistä tiedottamista jo lähtömaassa. Strategiassa linjataan, että työ- ja elinkeinohallinto keskittyy kehityspoliittisissa toimissaan yhteiskunnallisilta, taloudellisilta ja sosiaalisilta olosuhteiltaan jo vakiintuneisiin maihin, joihin on jo ennestään olemassa toimivat yhteistyösuhteet. Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii ulkoasiainministeriön kanssa tekemään 2 kehitysmaan kanssa yhteistyöpöytäkirjoja, joissa sovitaan työ- ja elinkeinopoliittisesta yhteistyöstä. Esimerkkimaina ehdotetaan esimerkiksi Tansaniaa, Vietnamia, Pohjois-Afrikan maita. Sisäasiainministeriön työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman 55 mukaan lähtökohtana ulkomailta rekrytoinnille tulisi olla, että toiminta ei vaaranna lähtömaan yhteiskunnallisen kehityksen kannalta keskeisiä sektoreita. Lisäksi työvoimamuuton edistämisen lähtökohtana on, että lähtömaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä pyritään Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa -hankkeen suositusten mukaisesti hallinnollisesti kevyisiin rakenteisiin. EUmaiden lisäksi Suomeen on rekrytoitu työntekijöitä lähialueilta Venäjältä ja Ukrainasta sekä Kaakkois- Aasiasta. Kahdenvälisissä sopimuksissa on toimenpideohjelman mukaan hyvät ja huonot puolensa. Valtionhallinnon katsotaan kuitenkin olevan tarkoituksenmukaisempaa tukea rekrytointia hallinnollisesti kevein ja määräaikaisin järjestelyin, jotka toteutettaisiin esimerkiksi Suomen edustustojen kautta. Yhteistyötä voisi toteuttaa virkailijavaihto-ohjelmien tai muiden, esimerkiksi projektivaroin toteutettujen, työntekijöiden liikkuvuutta edistävien ja helpottavien hankkeiden kautta. Myös esimerkiksi koulutus- ja oppilaitosyhteistyö ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi voisi toimenpideohjelman mukaan todennäköisesti olla kumpaakin osapuolta palvelevaa yhteistyötä. 8 Opetusministeriön julkaisuja 2009: sekä 50 Ulkomaalaislaki 200/ Maahanmuuttopoliittinen ohjelma Työhallinnon julkaisu 2006/ Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa hankkeen loppuraportti. Sisäasiainministeriön julkaisuja 31/ Ibid. 5 Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 66/ Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/

12 22 23 Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa -hankkeen loppuraportissa 56 ja työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa 57 esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän määrittelemään julkisen kansainvälisen työvoimapalvelun tehtäviä ja kehittämään yhteistyötä EU/ETA-alueen ulkopuolelta rekrytoitaessa. Työ- ja elinkeinoministeriön kesällä 2009 perustama työryhmä pohtii julkisen palvelun roolia kansainvälisessä rekrytoinnissa ja antaa ensimmäisen mietintönsä aiheesta marraskuussa Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa 58 esitetään lisäksi, että sisäasiainministeriö puolestaan valmistelee toimenkuvaa ja rahoitusta työntekijällä Suomen edustustoihin maahanmuuton kannalta keskeisissä maissa. Sisäasiainministeriössä pysyvä yhdyshenkilötoimintaa työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on hahmottaa yhdyshenkilöiden tehtäväkenttää sekä pitää aktiivisesti yhteyttä ulkoasiainministeriöön. Lisäksi toimenpideohjelmassa ehdotetaan, että sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö selvittävät pilottiprojektien mahdollisuutta esimerkiksi hankerahoituksella kausiluonteisten alojen työnantajien kanssa työntekijöiden tulokanavien vakiinnuttamiseksi nykyistä järjestelmällisemmiksi. Kausityöntekijöiden kohdalla ulkoasiainministeriö kuitenkin pyrki ohjaamaan vuonna 2009 erityisesti luonnonmarjojen poimijoita ulkomailta rekrytoivia työnantajia hakemaan tarvitsemansa työvoiman lähialueilta ja Euroopan unionin alueelta, jotta poimijoiden luonnonolojen säätelemät ja siten epävarmat ansiot eivät kuluisi suuriin matkakustannuksiin ja aiheuttaisi velkaantumista. Opetusministeriö korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa 59 esitetään toimenpiteeksi korkeakoulujen yhteistyöverkostojen rakentamista nousevien talouksien ja kehitysmaiden kanssa valtiollisten viranomaisten välisten yhteistyöpöytäkirjojen ja muiden joustavien järjestelyjen avulla Työperusteisen maahanmuuttajan paluu kotimaahansa Vapaaehtoisen paluun tukeminen ja kehittäminen on sisäasiainministeriön hallinnonalan vastuulla. Ministeriön alaiseen maahanmuuttovirastoon on perustettu paluukysymyksistä vastaava ja niitä linjaava työryhmä ministeriön vastatessa paluupolitiikan kehittämisestä ja paluuseen liittyvästä sääntelystä. Suomen paluumuuttopolitiikka ei sisällä erikseen paluudimensiota työperäisiä maahanmuuttajia koskien. Valtion maksaman paluuavustuksen piiriin pääsevät valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tällä hetkellä vain pakolaisaseman omaavat sekä kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saava henkilöt jotka haluavat vapaaehtoisesti palata kotimaahansa. Suomen paluumuuttopolitiikkaa on viimeksi linjattu vuonna Tuolloin hallituksen maahanmuuttoja pakolaispoliittiseen ohjelmaan kirjattiin vapaaehtoisen paluumuuton osalta seuraavasti: Jokaisella pakolaisella tulee olla oikeus palata kotimaahansa ja saada siihen taloudellista tukea. Myös tilapäistä suojelua saavien osalta tuetaan paluumuuttoa olosuhteiden salliessa. Ko. henkilöitä ei ole tarkoitus kotouttaa Suomeen, vaan sen sijaan tukea heidän paluuvalmiuksiaan tavoilla, jotka edistävät heidän tietojaan ja taitojaan sekä työllistymis- ja toimeentulomahdollisuuksiaan kotimaassa. Lasten ja nuorten koulunkäynti on turvattava tilapäisen suojelun aikana. 56 Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa hankkeen loppuraportti. Sisäasiainministeriön julkaisuja 31/ Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/ Ibid. 59 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Opetusministeriön julkaisuja 2009:21. Tammikuussa 2010 alkaneen hankkeen, Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa, on tavoitteena perustaa kattava ja toimiva vapaaehtoisuuteen perustuva kolmansien maiden kansalaisten paluujärjestelmä Suomeen. Hankkeen toteuttajana on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n aluetoimisto Helsingissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. 60 Kolmivuotiseksi tarkoitettua hanketta rahoittavat Euroopan paluurahasto sekä Maahanmuuttovirasto. Hanke on suunnattu pakolaisaseman, toissijaista suojelua tai tilapäistä suojelua saaneille henkilöille mukaan lukien henkilöt joilla on jatkuva oleskelulupa tai pysyvä oleskelulupa edellä mainituin perustein. Myös turvapaikkahakemuksensa peruuttaneet sekä kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voivat saada hankkeelta tukea. Mikäli henkilö hyväksytään hankkeen piiriin, on hänen mahdollista saada tukea Suomessa tapahtuviin matkoihin lentokentälle; matkaan Helsingistä kotimaahan; mahdollisiin matkoihin kotimaassa sekä uudelleenkotoutumistukea Viimeaikaiset muutokset maahanmuuttopolitiikassa Nopeasti edennyt ja laajentunut talouden globaali kriisi muutti dramaattisesti tilannetta myös Suomen työmarkkinoilla loppuvuodesta Alkuvuoden talouskasvu kääntyi syksyllä taantumaksi, mikä johti tuhansien ihmisten lomautuksiin ja irtisanomisiin erityisesti teollisuudessa. Oleskelulupien hakeminen kolmansista maista tuleville työntekijöille väheni oleellisesti loppuvuodesta. Samoin on arvioitu tuhansien lyhyissä työsuhteissa olleiden työntekijöiden palanneen Euroopan unionin alueelle töiden loputtua erityisesti rakennuksilla. Pitkään jatkuessaan heikentynyt taloustilanne aiheuttaa äkillisiä ja jatkuvia rakennemuutoksia työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä, millä on vaikutuksensa myös asenteisiin ulkomaalaisia ja ulkomaalaista työvoimaa kohtaan. Todennäköistä on, että tulevaisuudessa työmarkkinatilanteet ovat entistä monimutkaisempia ja on yhä vaikeampaa sovittaa yhteen toisten ammattialojen työllisyysongelmia ja toisten rekrytointiongelmia. Talouden taantuman vaikutuksia on arvioitu myös muissa työvoiman maahanmuuttoa koskevien toimenpiteiden valmistelussa. Sen johdosta työntekijän oleskelulupajärjestelmää koskevaa lakiesityksen viemistä eduskunnalle siirrettiin eteenpäin alkuperäisestä aikataulusuunnitelmasta, jonka mukaan se oli tarkoitus esitellä eduskunnalle syysistuntokaudella Tästä syystä toimenpideohjelmaankaan ei sisälly työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistus eikä tarkentavia toimenpide-ehdotuksia sen mukanaan tuomien muutosten toteuttamiseksi ja niistä tiedottamiseksi, niin kuin alun perin suunniteltiin. Hallituksen esitys Ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteriä koskevan lain muuttamiseksi työntekijän oleskelulupajärjestelmää koskevin osin annettiin eduskunnalle loppuvuodesta Valiokuntavalmisteluun esitys eteni helmikuussa 2010 ja edelleen lausuntokierrokselle mm. työmarkkinajärjestöille, sekä asianomaisille ministeriöille ja viranomaisille. Esityksessä ehdotetaan nykyisenkaltaisesta työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista, jolloin kaksivaiheisesta lupaprosessista luovutaan ja jatkossa Migri myöntää sekä ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan että jatkoluvan. Yhteisön kansalaisten suosituimmuusasema edellyttää, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueeseen liittyneiden valtioiden sekä Sveitsin kansalaisilla ja alueella laillisesti oleskelevilla, työntekoon oikeutetuilla kolmansien maiden kansalaisilla on etuoikeus hakeutua avoimiin työpaikkoihin. Tästä johtuen työntekijän oleskeluluvan myöntäminen edellyttäisi, että työnantaja on ensin yrittänyt rekrytoida työvoimaa Euroopan unionin alueelta, Euroopan talousalueelta sekä Sveitsistä ja esittää tästä tarvittavan selvityksen Migrille. Uudistuksen mukaan vain työntekijä itse voi laittaa hakemuksen vireille. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 aikana. Edellytyksenä kuitenkin on, että ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä (UMA) on ennen voimaantuloa otettu Maahanmuuttovirastossa käyttöön Hallituksen esitys 269/2009vp.

13 2 25 Sisäasiainministeriö asetti hankkeen ulkomaalaislain muuttamiseksi koskien erityisosaajien maahantuloa ja oleskelua. 62 Erityisosaajadirektiivin (Blue Card) täytäntöönpanemiseksi tarvittavan ulkomaalaislain muutoksen valmistelu on aloitettu sisäasiainministeriössä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa Eduskunnalle kevätistuntokaudella 2011, mikä merkitsee käsittelyn siirtymistä uudelle Eduskunnalle. Erityisosaajadirektiivin täytäntöönpanon ollessa valmisteluvaiheessa, ei julkista keskustelua aiheesta ole juuri ollut. Alustava tulokulma valmistelulle on ollut, ettei nykyistä erityisosaajia koskevaa järjestelmää hankaloitettaisi. Myös voimassa olevaan kansalaisuuslakiin 63 on ehdotettu muutoksia työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Ehdotuksen mukaan kansalaisuuteen edellytettävää asumisaikaa lyhennettäisiin viiteen vuoteen nykyisestä kuudesta vuodesta, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Lisäksi kansalaisuuden voisi jatkossa saada neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen, jos henkilö osoittaa osaavansa hyvin suomen tai ruotsinkielen. Säännöksellä kannustettaisiin maahanmuuttajia hankkimaan kielitaito ja siten edistettäisiin myös Suomeen kotoutumista. Esityksen mukaan puolet Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta laskettaisiin mukaan kansalaisuuteen edellytettävään asumisaikaan. Tähän asti vain jatkuvaluonteisella oleskelulla on ollut merkitystä asumisaikaa laskettaessa. Yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämisen ohella esityksen tavoitteena on opintonsa Suomessa suorittaneiden ulkomaalaisten aseman parantaminen. On toivottavaa, että Suomeen saapuu jatkossakin ulkomaalaisia opiskelijoita ja että he voivat sijoittua työmarkkinoille Suomessa. Ulkomaalaiset opiskelijat ovat voimavara, joka voi muuntua Suomessa vaikuttaviksi osaajiksi ja täyttää tulevaa työvoiman tarvetta. Ulkomaalainen, jonka kotoutuminen Suomeen alkaa jo opiskeluvaiheessa sitoutunee helpommin suomalaisiin työmarkkinoihin kuin ulkomaalainen, jolla ei ole jo muodostuneita siteitä Suomeen Lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys Lainsäädännöllinen kehys Ulkomaisen työvoiman maahantuloa kolmansista maista sääntelee Suomessa ulkomaalaislaki (301/200). Ulkomaalaislain muutoksista sekä kehittämisestä vastaa sisäasiainministeriö. Maahantuloa, oleskelua sekä maasta poistamista sääntelee ulkomaalaislaki (301/200). Työs-kentelyehtoja puolestaan säännellään työsopimuslaissa 65 (55/2001). Ulkomaalaista työvoimaa palkattaessa toimeksiantajaa, työnteettäjää sekä työnantajaa koskevat useat eri säädökset, joiden noudattamista valvotaan osin jo työntekijän oleskelulupaa haettaessa työehtoja tarkasteltaessa. 66 Toimeksiantajaa koskevia velvoitteita ovat tilaajavastuulain 5 mukaiset velvoitteet sopijaosapuolia kohtaan toimeksiantajan tiedonsiirtovastuut työnteettäjää kohtaan -työn teettäjä ja työnantajat noudattavat Suomen työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä Kansalaisuuslaki 359/ Sisäasiainministeriön tiedote : Hallituksen esitys 80/2010 vp kansalaisuuslain muuttamisesta on edennyt perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. 65 Ammattiyhdistysliikkeiden yhdessä työnantajapuolen kanssa neuvottelemat työehtosopimukset määrittelevät kunkin ammattialan minimipalkan, työajat sekä lomat. Sopimusten määrittelemiä palkkatasoja on noudatettava niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin työntekijöiden kohdalla. Solmitut työehtosopimukset koskevat kaikkia alan työntekijöitä ja työnantajia myös niitä jotka eivät kuulu liittoon. Tätä kutsutaan yleissitovuudeksi, joka edellyttää riittävää määrää tietyn alan jäseniä liitossa. 66 Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Työnteettäjän velvoitteet Työnantajan velvoitteet - työehtosopimusten ja lakien, työterveyshuoltosopimuksen ja tapaturmavakuutuksen nähtävänä pito työpaikalla varmistaa ja valvoa työnteettäjän vastuulla olevien asiakirjojen säilytys tilaajavastuulain 5 mukaiset velvoitteet sopijaosapuolia kohtaan työnteettäjän tiedonsiirtovastuut työnantajaa kohtaan työnteettäjän valvontavastuut työnantajaa kohtaan asiakirjojen säilytys valvontaviranomaisia sekä sopijaosapuolia varten tilaajavastuulain 5 mukaiset velvoitteet sopijaosapuolia kohtaan laki lähetetyistä työntekijöistä (säädös 116/1999) ulkomaalaislaki (säädös 301/200) (73, 7, 10 luku) työturvallisuuslaki (säädös 738/2002) (yritysten henkilötunnisteet työpaikoilla) työterveyshuoltolaki (säädös 1383/2001) (työterveyshuoltosopimus) työsopimuslaki (säädös 55/2001) (työsopimus, palkkalaskelma ja palkanmaksu) työaikalaki (säädös 605/1996) (työtunnit, ylityöt, korvaukset työaikakirjanpitoon) vuosilomalaki (säädös 162/2005) (vuosilomakirjanpito ja vuosilomakorvaus) tapaturmavakuutuslaki (säädös 608/198) (tapaturmavakuutus) laki työsuojeluvalvonnasta (säädös /2006) (työsuojelupäällikkö ja valtuutettu) yhdenvertaisuuslaki (säädös 21/200) (syrjinnän kielto) valtioneuvoston asetus työntekijöiden työterveyskortista rakennustyössä (1176/2006) laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (säädös 1233/2006) (sopijaosapuolten tietojen selvittäminen) työehtosopimukset (työehdot ja työsopimus, irtisanomisajat jne) työntekijän ohjaaminen verotoimistoon verotuksen selvittämiseksi EU-ETA-kansalaiset ohjattava poliisilaitokselle rekisteröimään oleskeluoikeutensa Suomessa, jos oleskelu tai työnteko kestää yli 3 kuukautta. työnantajan tai tämän edustajan on pidettävä työntekijöistä työaikakirjanpitoa, vuosilomakirjanpitoa sekä palkkakirjanpitoa (lakisääteisiä) Lainsäädännön ohella annettuja ohjeita, suosituksia ja pelisääntöjä Henkilöstöpalveluyritysten eettiset pelisäännöt Tehyn maahanmuuttoa koskevat linjaukset ja Euroopan sairaala- ja terveydenhoitosektorin työmarkkinaosapuolten (EPSU ja HOSPEEM) eettisen rekrytoinnin menettelytapasäännöt Institutionaalinen kehys Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa, kotouttamista ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta. Sisäasiainministeriö myös edustaa Suomea maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Ministeriö huolehtii maahanmuuttoasioihin liittyvän toiminnan yhteensovittamisesta hallinnonalojen välillä. Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa sekä tulosohjaa Maahanmuutto-virastoa.

14 26 27 Sisäasiainministeriö ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia maahanmuuttoasioissa yhdessä muiden ohjaavien viranomaisten kanssa. Lisäksi sisäasiainministeriö huolehtii hallinnonalan laillisuusvalvonnan järjestämisestä. Valtioneuvosto ohjaa maahanmuuttopolitiikkaa ja -hallintoa hallitusohjelmaan sisältyvien tavoitteiden ja valtioneuvoston hyväksymien periaatepäätösten avulla. Ulkoasiainministeriö vastaa viisumipolitiikasta. Suomen ulkomaan edustustot myöntävät viisumeita ja vastaanottavat kansalaisuusilmoituksia sekä oleskelulupahakemuksia. Opetusministeriön tehtävänä on kehittää maahanmuuttajakoulutusta eri koulutusasteilla. Opetusministeriön toimialaan kuuluvat myös maahanmuuttajien kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä sekä uskontoa koskevat asiat. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri vahvistaa osana sisäasiainhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmaa maahanmuuttohallinnon keskeiset toiminnan painopisteet, päätoimintalinjat ja tulostavoitteet. Maahanmuuttohallinnon määrärahat sisältyvät sisäasiainministeriön talousarvioehdotukseen. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee yksittäisiä henkilöitä koskevia ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Maahanmuuttovirasto pitää ulkomaalaisrekisteriä, asukasrekisteriä ja pakolaisrekisteriä. Maahanmuuttoviraston keskeisimmistä hankkeista sovitaan sisäasiainministeriön maahanmuuttoosaston ja Maahanmuuttoviraston välisissä tuloskeskusteluissa. Opetushallitus vastaa maahanmuuttajien koulutusasioista ja ulkomaalaisten tutkintojen tunnustamisesta. Työ- ja elinkeinotoimistot huolehtivat tarvittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä maahanmuuttajille. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kotoutumisen kannalta keskeisestä palvelukokonaisuudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja tuesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maahanmuuttoyksiköt hoitavat alueellisesti maahanmuuttoon, kotouttamiseen ja hyviin etnisiin suhteisiin liittyviä tehtäviä. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla myös Rajavartiolaitos ja poliisi hoitavat maahanmuuttoasioita. Rajavartiolaitos vastaa rajavalvonnasta ja osallistuu ulkomaalaisvalvontaan. Rajatarkastusviranomainen päättää eräissä poikkeustapauksissa viisumin myöntämisestä rajalla ja rajalla käännyttämisestä. Kunnalla on omalla alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutettu on myös kansallinen ihmiskaupparaportoija. Poliisi valvoo ulkomaalaislain noudattamista ja toimii ulkomaalaislupaviranomaisena. Paikallispoliisi vastaanottaa lupahakemuksia maahanmuuttoasioissa sekä kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia, myöntää tietyissä tapauksissa oleskelulupia sekä paluuviisumeita, pidentää viisumeita ja päättää ulkomaalaisen käännyttämisestä. Paikallispoliisi suorittaa myös EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta ulkomaalaislain mukaisen rekisteröinnin sekä oleskelukorttien myöntämisen. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työlainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä. Tällaisia lakeja ovat mm. työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, työehtosopimuslaki, vuorotteluvapaalaki, opintovapaalaki sekä palkkaturvalaki. Myös henkilöstön osallistumisjärjestelmiä eli yhteistoimintaa yrityksissä, hallintoedustusta ja henkilöstörahastoa koskevat lainsäädäntöasiat valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu yhdessä sisäasiainministeriön kanssa työvoiman maahanmuuton määrien ja rakenteen seuranta sekä seurannan välineiden kehittäminen. Työlainsäädäntöä valmistellaan kolmikantaisesti, yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kanssa. Työntekijöiden työehtoja määrittelevät työlainsäädännön lisäksi mm. eri alojen työehtosopimukset. Työlainsäädännön valvonta kuuluu suurelta osin sosiaali- ja terveysministeriön alaisille työsuojeluviranomaisille. Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu Euroopan Unionin työlainsäädännön ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten valmisteluun. Ministeriö tukee ja arvioi tutkimusten avulla mm. työlainsäädännön valmistelua ja seurantaa. Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK Ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö STTK Ry Toimihenkilökeskusjärjestö AKAVA Ry Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö EK Elinkeinoelämän keskusliitto Työntekijä- ja työnantajaliitot vastaavat edustamiensa ammattialojen työehtosopimuksista. Työehtosopimuksella määritellään palkat, työajat ja lomat. Lisäksi työehtosopimusmääräyksillä vaikutetaan työntekijöiden työoloihin ja mm. työssä jaksamiseen. Työmarkkinajärjestöt ovat myös aktiivisesti mukana työaikoja, työoloja ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Jäsenliittojensa kansainvälisestä edunvalvonnasta huolehtimaan perustettiin vuonna 1996 FIP-SU, joka on julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys. FIPSUn jäsenjärjestöt edustavat kaikkia kolmea palkansaajakeskusjärjestöä: SAK:ta, STTK:ta ja AKAVA:a. Yhteensä FIPSU edustaa noin julkisen alan työntekijää. 67 Työsuojeluviranomaiset ja poliisi Ulkomaalaisen työnteon ja ulkomaalaisella työvoimalla luvallisen työn teettämisen lainmukaisuutta valvovat työsuojeluviranomainen ja poliisi. Ulkomaalaislain 86 :n 2 momentin mukaan työsuojeluviran FIPSUn jäsenliittoja ovat: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL; Julkis- ja yksityisalojen toimihen kilöliitto JYTY; Palkansaajajärjestö Pardia; Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer; TEHY; tekniikka ja Terveys KYN ry: Akavan Erityisalat; Opetusalan Ammattijärjestö OAJ sekä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

15 28 29 omaisen on ilmoitettava poliisille, mikäli on todennäköisiä syitä epäillä rikoslaissa tarkoitettua luvatonta ulkomaalaisen työvoiman käyttöä, ulkomaalaislain 185 tarkoitettua ulkomaalaisrikkomusta tai saman lain 186 :ssä tarkoitettua työnantajan ulkomaalaisrikkomusta. Julkiset työnvälityspalvelut Suomen työ- ja elinkeinotoimistojen tarjoamista työvoimapalveluista on säädetty laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Työvoimapalveluiden tarkoitus on em. lain :n mukaan edistää työvoiman työhönsijoittumista siten, että työnantaja saa tarjottuun työpaikkaan sopivimman ja parhaan saatavissa olevan työntekijän ja työntekijä työtä, jota hän parhaiten kykenee tekemään. Työvoimapalvelulain mukaan huomioon tulee kuitenkin ottaa työvoiman yli rajojen tapahtuvan liikkuvuuden aiheuttamat tarpeet (lähinnä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset). Kuitenkin kansainvälisiä työnvälityspalveluita on tarjolla työnantajille lähinnä EU- ja ETA-valtioista haettavien työntekijöiden kohdalla, joilla on oikeus saapua Suomeen hakeakseen työtä ja ottaa sitä vastaan ilman työvoimapoliittista harkintaa. Työ- ja elinkeinotoimistoille hallintolain (3/2003) nojalla kuuluva neuvontavelvollisuus kattaa kaikki työntekoa varten myönnettävät luvat myös ne joiden myöntämiseen työ- ja elinkeinotoimistoilla ei ole toimivaltaa (viisumi, elinkeinoharjoittajan oleskelulupa, tavallinen oleskelulupa). Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävänä on antaa ulkomailta työntekijöitä hankkivalle työnantajalle käytettävissä olevia tietoja kulloinkin kyseessä olevan maan työntekijöistä. Koska työ- ja elinkeinotoimistoilla ei ole velvollisuutta tällaisen tiedon keräämiseen ja tietojen saaminen perustuu Eures-verkoston kautta saataviin tietoihin muiden viranomaiskontaktien ohella, ei työ- ja elinkeinotoimistoilla ole todellisia edellytyksiä tarjota tietoja ulkomailla olevista työntekijöistä. 68 Vastaavasti ulkomaalainen työnhakija on oikeutettu Suomessa työvoimapalveluihin. Yleinen, kaikkia ulkomaalaisia työnhakijoita koskeva oikeus kansainvälisiin työnvälityspalveluihin ulottuu tiedottamiseen ja neuvontaan liittyen Suomessa työskentelevältä ulkomaalaiselta vaadittavista luvista sekä niiden myöntämisen edellytyksistä ja suomalaisista työmarkkinoista. Työnvälityspalveluja annetaan kuitenkin työvoima-asetuksen 6 :n 2 momentin perusteella vain rajatulle joukolle ulkomaalaisia. Asetuksen mukaan ulkomaalaisen tulee työnvälityspalveluja saadakseen joko a) Suomen kansalainen; b) sopimusvaltion kansalainen (käytännössä EU- ja ETA-maiden kansalaiset); c) saanut oleskeluluvan suomalaisen syntyperän perusteella; tai d) edellä mainittujen perheenjäsen. 69 Yksityiset työnvälityspalvelut Yksityiset työnvälitys- ja työvoiman vuokrauspalvelut ovat lisääntyneet viime vuosina 70. Yhtenä syynä yksityisten työnvälityspalveluiden lisääntymiseen voitaneen pitää julkisten työvoimapalveluiden kansainvälisen työnvälitystoiminnan keskittymistä EU- ja ETA-maihin. Yksityisiä työnvälityspalveluja Suomessa säännellään osin työvoimapalvelulailla (1295/200). Työvoimapalvelulain luvun 8 :n 2 momentin mukaan yksityinen työvoimapalvelu ei saa periä maksua 71 työnvälityksestä. Työnvälityspalvelun on noudatettava tasapuolisuutta ja puolueettomuutta eikä se saa tarjota työhön alaikäistä työvoimaa. Yhteisprojektit eri viranomaisten kesken Suomi on toteuttanut yhdessä lähialueiden viranomaisten kanssa työvoiman liikkuvuuteen liittyviä yhteistyöhankkeita 72. Konkreettinen rekrytointihyöty näissä liikkuvuusprojekteissa on kohdistunut luonnollisesti kumppanuusyrityksiin koska julkisen vallan rahoittamissa lähialuekoulutusohjelmissa tapahtuva työskentely tapahtuu työvoimakoulutuksen piirissä ja on siten työharjoittelua, on tällainen työnhakija vapautettu työluvan hakemisesta. Työnteko edellä mainitussa tilanteessa on mahdollista ulkomaalaislain 80 :n 1mom kohdan nojalla Työvoimapulan tunnistaminen Suomessa ei ole olemassa säänneltyjä ennustamismekanismeja työvoimapulan ehkäisemisestä maahanmuuton keinoin, eikä sellaista ole tällä hetkellä suunnitteilla. Työperäistä maahanmuuttoa kuten muutakin maahanmuuttoa säännellään ulkomaalaislailla, joka määrittelee perusteet maahantulolle, maassa oleskelulle sekä maasta poistamiselle. Samalla lailla säädetään myös ulkomaisen työntekijän perheenyhdistämisoikeudesta. Työvoimapulan seurantaa on maassamme tehty jo vuosia, sen sijaan ennakointimenetelmiä alettiin kehittää vasta vuonna Pitkällä aikavälillä työvoimapulan (tai tarkemmin työvoimatarpeen) ennakoinnista vastaa Suomessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). VATT on tehnyt ensimmäisen pitkän aikavälin ennusteen 73 vuoden 2010 alussa. On huomattava, että ennakointimenetelmät eivät ole suoraan maahanmuuttoon liittyviä, koska työvoimaa on Suomessa saatavilla. Työvoimatarpeen (työvoimapula) ennakointimenetelmää kutsutaan työvoimamenetelmäksi, jonka avulla pyritään ennakoimaan työvoimatarpeissa tapahtuvia määrällisiä muutoksia johtaen ne työelämän tarpeista. Suomessa työvoimamenetelmää on sovellettu etenkin koulutustarpeiden ennakoinnissa. Menetelmää arvioitiin 1960-luvun lopulla koulutustarpeen ennakoinnin välineenä luvulla ammatillisen koulutuksen pitkän aikavälin mitoitussuunnittelua tehtiin valtioneuvoston asettamassa koulutuksen tavoiteohjelmatoimikunnassa ja myöhemmin opetusministeriössä toimineessa koulutussuunnittelun neuvottelukunnassa luvulla arvioissa otettiin ensimmäistä kertaa huomioon myös työvoiman poistumatiedot. Tätä varten opetusministeriön suunnittelusihteeristö kehitti menetelmää edelleen ja käytti sitä useiden koulutetun työvoiman tarve-ennusteiden tekemiseen luvulla tunnetuiksi tulivat työvoimamenetelmää soveltavat Mitenna- ja MARE mallit (Maakuntien ammattirakennemalli), joiden avulla ennakoidaan työvoima- ja koulutustarpeita. Sittemmin on seutukuntien ja kuntien ennakointityön avuksi luotu vielä pelkistetympi ammattirakennemalli (KARE). 68 Työ- ja elinkeinoministeriön yrittäjyysosasto asetti kesäkuussa 2009 työryhmän kansainvälisen työnvälityksen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on mm. määritellä julkisen työhallinnon rooli ja tehtävät työvoiman maahanmuutossa määritellä yhteiset toimintatavat kansainvälisessä rekrytoinnissa yhdessä yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa suunnitella kansainvälistä rekrytointia tukevia toimintamalleja, palveluja ja kehittämishankkeita eri toimijoiden yhteistyönä toimia EURES-ohjausryhmänä ohjeistaa ulkomaisten työpaikkailmoitusten julkaisemisesta mol.fi-sivuilla 69 Kts. lisää Sorainen 2007, s. 7 ss. 70 Vuonna 2008 henkilöstövuokrausalan yritysten kautta työllistyi noin työntekijää henkilötyövuosiksi muutettuna mikä vastasi noin prosenttia kokonaistyövoimasta (Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL). 71 Työnvälityksen maksukiellon rikkominen on kriminalisoitu rikoslain (39/1889) 7 luvun 6 :n 1 momentissa. Seuraamuksena maksukiellon rikkomuksesta on sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. 72 Esimerkiksi Interreg-hanke Suomen ja Venäjän välillä, Pohjoiskalotin työmarkkinoista Barentsin työmarkkinoihin projekti sekä erilaisia Cross Border yhteistyöhankkeita. 73 Vatt-tutkimuksia 15:

16 30 31 Mitenna-mallissa 7 lähtökohtana ovat toimialaennusteet. Tausta-aineistona käytetään tilastotietoja sekä erilaisia ammatti- ja osaamistarpeiden muutoksia ennakoivia tutkimuksia ja selvityksiä. Tämän jälkeen laskentamallin avulla tuotetaan laskelmia työvoiman kysynnän muutoksista, työvoimapoistumista, koulutuksen aloittajatarpeista, suoritettavista tutkinnoista ja koulutetun työvoiman tarjonnasta. Analysoinnin ja tulkinnan kautta laskennalliset tulokset muutetaan ammatillisen koulutustarpeen ja työvoiman ennakointitiedoksi. Maakuntien ammattirakennemalli (MARE) perustuu työvoimamenetelmään. Mallin soveltamisen ydin on laadullisessa ennakoinnissa, mikä tarkoittaa toimintaympäristön muutosten ennakointia perustuen megatrendeihin ja niiden taustalla oleviin heikkoihin signaaleihin. Samoin mallissa tunnistetaan olemassa olevien tavara- ja palvelutuotteiden sekä tuotantoprosessien elinkaaret, sekä keskitytään tulevaisuuden tekemiseen ja työllistymispotentiaalien (rekrytointistrategia) tunnistamiseen innovaatioiden kautta. 75 Ennustamismekanismeja ovat luoneet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä työ- ja elinkeinoministeriö. ELY-keskuksen alaisuudessa toimivia ennakointipalveluja ovat Varsinais- Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu sekä Pirkanmaan 76 ennakointipalvelu. Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu 77 on vuodesta 2002 lähtien tarjonnut tutkittua ja tulkittua tietoa elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kehityksestä maakunnassa ja seutukunnissa. Palvelu on kohdennettu ELY-keskuksen ja työvoimahallinnon ohella myös muille alueellisille organisaatioille, oppilaitoksille ja yrityksille, jotka tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Avoimena ja maksuttomana palveluna se on kaikkien käytettävissä. Painopiste on erityisesti työmarkkinoiden ja avaintoimialojen muutosten lyhyen aikavälin ennakoinnissa. Lyhyellä aikavälillä osalla ELY-keskuksia on käytössä ns. ammattibarometri. Tämän ammattibarometrin käyttöä TEM yrittää laajentaa kaikkiin TE-keskuksiin, sillä silloin TEM voisi hyödyntää barometritietoja paremmin valtakunnantason suunnittelussaan. Ammattibarometria alettiin laatia vuoden 2008 keväällä. Malli on saanut vaikutteita mm. Ruotsissa kehitetyistä malleista. Ministeriössä on seurattu ammattibarometrin kehittelytyötä ja sen käytön laajenemista. Nyt ammattibarometrin käyttö on laajentunut siten, että keväällä 2010 barometrin laatii jo lähes 0 TE -toimistoa seitsemän ELY -keskuksen alueella. Mukana ovat Pohjanmaan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan, Kainuun, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Ammattibarometrit laaditaan eri ELY -keskuksissa 2 3 kertaa vuodessa. Ammattibarometri kertoo keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Näin voidaan parantaa avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista, kun tiedetään missä ammateissa tulevaisuudessa on kysyntää ja missä ei. Tietoja hyödynnetään monessa TE toimiston asiakaspalvelutehtävässä sekä mm. ammatillisen koulutuksen suunnittelussa. Ammattibarometrit on laadittu alueellisesti TE -toimistojen ja ELY -keskusten yhteistyönä. Ammattibarometrin laatimistyön käynnistävät TE -toimistot, jotka arvioivat oman asiantuntemuksensa perusteella noin 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä noin puoleksi vuodeksi eteenpäin. TE-toimistot perustavat omat arvionsa asiakasrajapinnassa saamaansa tietoon asiakkaiden tarpeista ja näkymistä, työvoima- ja koulutustarvetutkimushaastatteluissa (TKTT) ja Yritysharava-haastatteluissa saataviin yritysten näkemyksiin, työnantajakäynteihinsä sekä PK -yritysbarometrin, työnantajahaastatteluiden ym. barometrien tuottamaan informaatioon. Ammattibarometrin avulla saadaan varsin kattava ja tarkka kuva työvoiman kysynnän ja tarjonnan tilanteista eri alueilla ja eri ammateissa. Menetelmä on monessa suhteessa parempi kuin nyt toteutettu vaikeasti täytettävien työpaikkojen selvitys. Rekrytointiongelmakyselyllä saadaan tietoa vain niistä ammateista, joissa hakijoista on pulaa, kun taas ammattibarometrissa tulee toinenkin puoli esille (ammatit joissa on liikaa hakijoita tai joissa tilanne on tasapainossa). Eri ministeriöiden tekemää ennakointityötä tehostamaan asetettiin Valtioneuvoston ennakointiverkosto 78. Valtioneuvoston ennakointiverkosto on ministeriöiden välinen yhteistyöelin ja tiedonvaihdon foorumi tulevaisuuden ennakointiin liittyvissä kysymyksissä. Tulevaisuuden ennakoinnilla tarkoitetaan järjestelmällistä ja osallistavaa prosessia, jossa kerätään, arvioidaan ja analysoidaan tietoa sekä laaditaan perusteltuja kuvia ja visioita keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudesta. Kaikki ministeriöt tekevät omaa hallinnonalaansa koskevaa ennakointityötä. Ministeriöiden ennakointi palvelee mm. hallinnonalan strategista suunnittelua ja ohjausta sekä valtioneuvoston päätöksentekoa. Valtioneuvoston ennakointiverkostossa tuodaan yhteiseen käsittelyyn hallinnonalojen ennakointityön tuloksia. Valtioneuvoston kanslian asettaman verkoston toimikausi kestää hallituskauden loppuun. Siinä on jäseniä kaikista ministeriöistä ja sen puheenjohtajuus kiertää ministeriöiden kesken Poliittinen keskustelu ja eturyhmien mukanaolo Suhtautuminen työperusteiseen maahanmuuttoon työmarkkinajärjestöjen tasolla Suomen hallituksen ensimmäisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman luonnos kirvoitti 80 vuonna 2005 keskustelua palkansaajajärjestöjen taholta. Mm. STTK, AKAVA ja SAK ilmaisivat huolensa väestön ikääntymisen mukanaan tuomasta työvoimapulasta, jonka vuoksi maahan tulisi houkutella ammattitaitoista työvoimaa. SAK korosti tuolloin, ettei maahanmuuton lisääminen voi olla pääasiallinen ratkaisu Suomen työllisyyshaasteisiin. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyysaste oli vuonna 2005 vain 3 prosenttia, minkä vuoksi SAK muistutti maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassakin ollutta linjausta siitä, ettei maahanmuuttopolitiikka saa heikentää maassa jo asuvien työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä. SAK piti tuolloisen ohjelmaehdotuksen heikkoutena sitä, että ohjelmassa käsitellään liian vähän ulkomaisen työvoiman tilapäistä työskentelyä Suomessa. Suomalaiset työmarkkinajärjestöt antoivat yhteisen kannanoton työperusteiseen maahaanmuuttoon liittyen. Kannanoton mukaan Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia osaajia ja työntekijöitä eli työperusteista maahanmuuttoa. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa ei korvaamaan sitä. Tätä mieltä ovat työmarkkinajärjestöt AKAVA, EK, Kirkon työmarkkinalaitos KT, SAK, STTK ja VTML yhteisessä kannanotossaan suomalaisten työyhteisöjen monikulttuurisuuden kehittämiseksi. Kannanotossa työikäisten määrän arvioitiin vähenevän vuoteen 2030 arviolta hengellä. Hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva talouskasvu uhkaa hiipua, ellei Suomi ajoissa vastaa ikääntymisen haasteeseen. Vaikka työttömänä olevien suomalaisten ja täällä jo asuvien ulkomaalaisten nopeampi ja tehokkaampi työllistyminen sekä työurien pidentäminen ovat avainasemassa, tarvitaan myös lisää ulkomaisia työntekijöitä. Työmarkkinajärjestöt haluavat vaikuttaa yhteistuumin siihen, että suomalainen yhteiskunta ja työyhtei- 7 Lisätietoa Mitenna-mallista kts. Opetushallitus: Ammatillinen koulutus Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus Lisätietoa MARE-mallista kts. telmat/tyovoimamenetelma_ja_sen_sovellutukset/mare 76 (ESR-rahoitteinen ennakoinnin kehittämishanke ) 77 Varsinais-Suomen työmarkkinoita ja toimialojen kehitystä koskeva suhdannetieto on koottu Luotain.fi verkkopalveluun. Maksuton ja jatkuvasti päivittyvä palvelu tarjoaa reitin maakunta- ja seutukuntatasoiseen ennakointiaineistoon Lisää ennakoinnista Opetushallituksen ylläpitämässä sähköisessä ennakointipalvelussa Enstissä: 80 Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa

17 32 33 söt asennoituisivat myönteisemmin maahanmuuttajiin. Työelämän kansainvälistyminen on välttämätöntä ja tärkeä keino menestyä globaalissa kilpailussa. Syntyperästään riippumatta työyhteisön kaikkia jäseniä tulisi arvostaa ja suvaita tasavertaisena henkilönä, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työyhteisön jäsenillä. Työnantajien on puolestaan noudatettava Suomen lainsäädäntöä, jonka peruslähtökohtana on, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia työehtoja ja työehtosopimuksia. Työmarkkinajärjestöt edesauttavat suotuisan asenneilmaston muodostumista työpaikoilla ja sitoutuvat torjumaan ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja suoranaista rasismia. Järjestöt toteuttavat syksystä 2006 alkaen esimiehille ja luottamushenkilöille suunnatun yhteisen tiedotus- ja koulutushankkeen, jolla edistetään hyviä etnisiä suhteita työpaikoilla. Taloudellisen nousukauden 2008 aikana ulkomailta muuttaneiden työntekijöiden määrä kasvoi Suomessa nopeasti. SAK piti Suomen väestön ikääntyessä työvoimapulan ennakointia sinänsä järkevänä, mutta painotti olevan tärkeää erottaa toisistaan tulevaisuuden ja nykypäivän työvoimantarpeet, jotta ei luoda vääriä kuvitelmia mahdollisuuksista saada työtä Suomessa juuri nyt. Työvoimaa ei pitäisi houkutella Suomeen pelkästään siksi, että pelätään tulevaa työvoimapulaa. Edelleen SAK totesi ulkomaisia työntekijöitä käytettävän usein halpatyövoimana. Erityisen ongelmallisia ovat olleet ravintola-, siivous-, rakennus- ja metallialat sekä marjanpoiminta. Ratkaisuna mahdolliseen tulevaan työvoimapulaan SAK näki maahanmuuttopolitiikan keskittymisen Suomessa asuvien ulkomaalaisten työllistämiseen: vuonna 2008 viidennes maahanmuuttajista oli työttömänä. Edelleen SAK:n mukaan aidot työvoimapulasta johtuvat rekrytointiongelmat ja työpaikan ominaisuuksista johtuvat ongelmat on erotettava toisistaan. Moniin töihin löytyisi myös suomalainen ammattiosaaja, jos tarjolla olisi kokoaikatyötä ja pysyviä työsuhteita, työ olisi rytmitetty paremmin ja siitä maksettaisiin kohtuullisen toimeentulon takaava palkka. SAK on muiden maahanmuuttoalan toimijoiden tavoin korostanut ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ennakko- ja jälkivalvontaa. 82 Elinkeinoelämän keskusliitto EK vuonna 2010: Maahanmuuton tiellä on tällä hetkellä monenlaisia tukkeita. Työhön perustuvan maahanmuuttopolitiikan aktivoiminen on aloitettava välittömästi, koska asenteiden ja viranomaismenettelyjen muuttaminen vie oman aikansa. Suomelle on luotava aktiivinen maahanmuuttopolitiikka, jolla lisätään työperusteista maahanmuuttoa ja parannetaan yhteiskunnan eri lohkojen valmiuksia tukea ulkomaalaisten kotoutumista. Suomessa jo olevien ja Suomeen tulevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia työntekoon on parannettava kehittämällä tutkintojen tunnustamista ja alakohtaista täydennyskoulutusta sekä lisäämällä kieliopetusta. On tärkeää, että Suomi koettaisiin houkuttelevaksi työntekomaaksi. Suomalaisten asenteiden muuttamiseksi suopeammiksi ulkomaalaisia kohtaan on panostettava, koska ulkomaisia osaajia tarvitaan jatkossa yhä enemmän väestön ikääntymisen takia. EK pitää sisämarkkinoiden kehittämistä EU:n toiminnan kulmakivenä. Sisämarkkinoiden toimivuus on erityisen tärkeää suomalaisyrityksille, sillä Suomen viennistä yli 50 prosenttia ja teollisuuden suorista investoinneista noin 0 prosenttia suuntautuu EU-alueelle. Sisämarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on tärkeä huomioida yritysten globaali toimintaympäristö. Yrityksiä ei tule asettaa epäedulliseen kilpailuasemaan suhteessa EU-alueen ulkopuolella toimiviin yrityksiin. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä sisämarkkinalainsäädännön noudattamiseen ja oikeaan soveltamiseen EU-maissa. EK seuraa pitkäjänteisesti EU:n lainsäädäntötyötä ja sisämarkkinoiden kehitystä. EK:n asiantuntijat seuraavat kaikkia keskeisiä elinkeinoelämää koskevia EU-lainsäädäntöhankkeita. SAK esitti huolensa siitä, että erityisesti kaupan alalla, palvelusektorilla ja puutarha-alalla työvoimapula ratkaistaan usein palkkaamalla ulkomaalaisia työntekijöitä, vaikka ongelma johtuu usein nimenomaan työn laadusta eikä todellisesta työvoimapulasta 81. Entistä useammin ongelmat johtuvat työn osa-aikaisuudesta, epäsopivista työajoista tai työpaikan muista ominaisuuksista. Tämä johtaa helposti siihen, että maahan syntyy kahdet työmarkkinat, toiset maahanmuuttajille ja toiset suomalaisille. SAK esitti huolensa myös välitysyritysten kautta palkatuista työntekijöistä, jotka ovat usein heikossa asemassa. Julkisuudessa on esiintynyt tapauksia filippiiniläisten lähihoitajien ja kiinalaisten siivoojien kautta. Heiltä on lainvastaisesti pyydetty välityspalkkioita siitä hyvästä, että heitä tarjottaisiin töihin suomalaiseen yritykseen. Työntekijöille on myös tarjottu rinnakkaisia työsopimuksia, joista toinen oli työsuojeluviranomaiselle tai ay-toimitsijoille näytettävä Suomen lakien mukainen sopimus ja toinen todellinen, Suomen työehtoja heikompi sopimus. SAK peräänkuluttikin työnantajien vastuuta rekrytoimistaan työntekijöistä ja heihin liittyvien toimien lainmukaisuudesta myös silloin, kun apuna käytetään välitysfirmaa. Ennen rekrytointia työnantajien on varmistettava, että työntekijä saa täysin ymmärtämällään kielellä riittävät tiedot työsuhteen ehdoista, työehtosopimuksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Käytäntö on osoittanut, että maahanmuuttaja saattaa kokea olevansa riippuvainen työnantajastaan joka mahdollistaa hänen oleskelunsa Suomessa. Tällaisessa ns. alisteisessa asemassa maahanmuuttaja saattaa suostua työehtosopimuksessa sovittua huonompiin työehtoihin. Jotta kaksien työmarkkinoiden Suomelta vältyttäisiin, EK katsoo, että työvoiman vapaa liikkuvuus tarjoaa kaikille Euroopan kansalaisille merkittäviä mahdollisuuksia. Se mahdollistaa koko unionin kattavat työmarkkinat: työntekijöiden työllistymismahdollisuudet paranevat ja työnantajat saavat tarvitsemaansa työvoimaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK : Maahanmuuttajien ja työttömien vastakkain asettaminen vastuutonta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK otti kantaa hallituksen esitykseen saatavuusharkinnan poistamiseksi työntekijän oleskelulupaprosessista. EK kannatti esitystä todeten vain pienen osan ulkomaalaisista tulevan maahan työluvalla. Liiton mukaan työnantajan kannalta keskeistä on vähentää nykyistä työlupabyrokratiaa ja nopeuttaa sitä kautta lupien käsittelyä. Silloin kun ulkomaalaisen työntekijän palkkaus- ja työehdot ovat Suomen lakien mukaisesti hoidettu, ei selvästi myönteistä päätöstä pitäisi enää joutua kuukausia odottelemaan, sanoo EK:n asiantuntija Riitta Wärn. EK:n mukaan avainasia on, että työttömät suomalaiset ja täällä jo asuvat ulkomaalaiset työllistyisivät nopeammin ja tehokkaammin. Tämä ei kuitenkaan EK:n mukaan muuta sitä, että työperusteinen maahanmuutto on välttämätön lisä suomalaiseen työelämään. - EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kärkikymmenikössä on linja-autonkuljettajia, keittäjiä ja muita aloja, joilla nyt on korkea työttömyys. Samaan aikaan aloilla on myös työvoimapulaa. Ilman maahanmuuttajia moni työ jäisi siis tänä päivänä tekemättä, arvioi EK. 81 Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan rekrytointiongelmien kasvu on Suomessa pysähtynyt. Tammikuussa ongelmia oli 2700 työpaikan täytössä, mutta vain vajaassa 700 tapauksessa ongelmien pääasiallinen syy oli työvoiman vähyys. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät Pia Björkbacka/SAK: Suomeen houkutellaan työvoimaa väärin perustein ( ).

18 3 35 STTK : Työelämän pelisääntöjä on noudatettava myös maahanmuuttajiin - Samat oikeudet ja velvollisuudet STTK suhtautuu positiivisesti Suomeen suuntautuvaan työperusteiseen maahanmuuttoon, kunhan tulijoihin noudatetaan suomalaisia työehtoja ja suomalaista lainsäädäntöä. Jos tämä toimii, ei Suomeen tuoda turhaan työvoimaa ulkomailta. Se ei olisi kannattavaa toimintaa. Koska maahanmuuttajien tiedot suomalaisesta työelämästä eivät useinkaan ole riittävät, on heidän työehtojensa rikkominen suhteellisen helppoa ja sitä myös tapahtuu. Tarvitaan parempaa tiedotusta ja valvontaa sekä vaikuttavimpia seuraamuksia rikkomuksista. Ay-liikkeen kanneoikeus työehtojen rikkomistapauksissa olisi myös hyödyksi. Eri tahoilla käytetään voimavaroja maahanmuuttajien neuvontaan, erikieliseen informaatioon ja valvontaan. Usein on kyse määräaikaisista hankkeista. Voimavaroja yhdistämällä ja pitkäjänteisemmillä toimilla saataisiin parempia tuloksia. Suomessa tarvittaisiin yksi kattava neuvontapiste maahanmuuttajille. Sinne voisi keskittää erilaista osaamista ja neuvoa tarvittaessa eteenpäin. Tällaisesta palvelusta pitäisi antaa tehokasta ja jatkuvaa tiedotusta eri tahoille. Neuvoja saisi työelämän kysymyksiin, sosiaaliturvaan, verotukseen jne. Apua annettaisiin niin työntekijöille kuin yrittäjillekin. Suomessa eri valvontaviranomaisten, kuten keskusrikospoliisin ja työsuojelupiirien resursseja tulisi vahvistaa. Valtion tuottavuusohjelmaa toteutettaessa tulee em. huomioida. Koska näköpiirissä ei ole valvonnan tehostamistoimia, katsoo STTK, että EU:n ulkopuolelta tulevien osalta on pidettävä kiinni nykyisenlaisesta työlupamenettelystä ja työvoiman tarvearviosta. EU:ssa on työvoiman liikkuvuus yksi neljästä perusvapaudesta eikä oleskelulupia tarvita. Työehtoja kuitenkin rikotaan myös EU:maista Suomeen tulevien työntekijöiden osalta. Kiskonnanomaisesta työsyrjinnästä pitäisi saada tuntuvammat rangaistukset. Tärkeää olisi myös saada ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeus työantajan laiminlyödessä työehtojen noudattamista. STTK muistuttaa, että Suomeen muutetaan myös muista syistä kuin työpaikan vuoksi. STTK työmarkkinajärjestönä ottaa ennen kaikkea kantaa työperusteiseen maahanmuuttoon. Pidämme inhimillisyyttä tärkeänä arvona ja katsomme, että pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tulee auttaa kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti. Hyvin toimiva kotouttaminen on tärkeää. Ennen kaikkea kattava ja nopeasti aloitettu kielikoulutus auttaa ko. ryhmiä sopeutumaan Suomeen ja siirtymään mahdollisimman nopeasti koulutukseen ja työelämään. Vaikeita traumoja kokeneet ihmiset tarvitsevat myös muunlaista tukea. Työehtojen noudattamisella on suuri merkitys ihmisten suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Epäreilu kohtelu työelämässä kasvattaa maaperää rasismille ja ennakkoluuloille. Tasapuolinen kohtelu varmentaa sitä, että työvoimaa ei tuoda turhaan Suomen työmarkkinoille. Taloudellisesti vaikeissa tilanteissa on työttömiksi jääneiden maahanmuuttajien toimeentulosta huolehdittava. Työvoima ei saa STTK:n mielestä olla kauppatavaraa, jota ostetaan ja myydään suhdanteiden mukaan. EU-tasolla on paljon työtä tehtävänä. On saatava työvoimaan liittyvät direktiivit päivitettyä aina tarpeen mukaan ja toimivia pelisääntöjä työelämän kysymyksiin. Tarvitaan selkeä kirjaus siitä, että taloudelliset vapaudet eivät saa antaa yrityksille oikeutta sosiaaliseen polkumyyntiin. Epäselvien direktiivien vuoksi tulkitsee Euroopan yhteisöjen tuomioistuin direktiivejä ja tekee linjauksia, jotka kuuluisivat poliittisille päättäjille. EU on tärkeä toimija myös maailmanlaajuisessa yhteistyössä. EU on suurin kehitysyhteistyön rahoittajataho: yhteensä 66 % kaikesta kehitysavusta tulee EU-maista. Asioiden korjaaminen epädemokraattisissa köyhissä maissa ei ole helppoa. Oikeus järjestäytyä ja neuvotella on perusta, jolle kunnon työpaikkoja luodaan. Tämä oikeus puuttuu puolelta maailman työntekijöistä. Maailmanlaajuisen säätelyn aikaansaaminen on työlästä, mutta tarve siihen lisääntyy. Talouskriisit, ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen ja energiaongelmat tekevät tilaa maailmanlaajuiselle poliittiselle ohjaukselle. Liikkuvan työvoiman suojelemiseksi tarvitaan yli maarajojen tapahtuvaa säätelyä ja valvontaa. Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry, jonka alaisia keskusjärjestöjä ovat SAK, STTK sekä AKAVA jäsenliittoineen on julkaissut kannanottonsa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista. Työntekijöiden liikkuminen maasta toiseen on jokaisen työntekijän oikeus. Ulkomaista työvoimaan rekrytoitaessa sekä lähtö- että kohdemaassa on toimittava eettisesti ja oikeudenmukaisesti. FIPSU edellyttää, että ulkomaista työvoimaa rekrytoitaessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota Suomessa jo olevaan ulkomaiseen työvoimaan ja tuetaan sen kotoutumista ja sijoittumista aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Ulkomaista työvoimaa tulisi rekrytoida eettisesti ja juuri niihin tehtäviin, joihin henkilö on saanut koulutuksen ja pätevyyden. Työntekijöille, jotka eivät voi suoraan toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä on luotava koulutusväylä joka takaa suomalaisen koulutuksen mukaisen osaamistason sekä mahdollisimman nopean työllistymisen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Samoin ulkomaisilla työntekijöillä tulisi olla Suomessa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantaväestöllä; ulkomaisen työvoiman rekrytoiminen ei saisi johtaa rinnakkaisiin työmarkkinoihin rajoittamalla esimerkiksi järjestäytymisoikeutta tai maksamalla alhaisempaa palkkaa. FIPSU korostaa myös rekrytointiprosessin lainmukaisuutta ja voimassa olevien työehtosopimusten noudattamista; työnantajan tulee vastata siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on Suomessa oleskeluun, työntekoon ja ammatinharjoittamiseen tarvittavat luvat. Työnantajan tulee myös tarjota työntekijällä kielenopetusta rekrytoinnin eri vaiheissa mahdollistaakseen työyhteisön ja yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden. Samoin rekrytoinnin tulee olla valvottua toimintaa. Työnvälitykseen liittyvien suorien ja välillisten palkkioiden periminen rekrytoitavilta henkilöiltä on kiellettyä. Edelleen ulkomailta rekrytoivan työnantajan tulee vastata siitä, että työntekijä saa lähtömaassaan riittävästi tietoa tarjottavasta työpaikasta, oikeuksista ja velvollisuuksistaan sekä ammattitaito- ja kielitaitovaatimuksista. Valtion ja kuntien tulee samoin varautua ulkomaisen työntekijän perheenjäsenten maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin ja kustannuksiin julkisten palvelujen tarpeen lisääntyessä ja monimuotoistuessa Hallituspuolueiden näkemys työperusteisesta maahanmuutosta Suomen kolmesta suuresta puolueesta hallituspuolue kokoomuksen nykylinja työperusteiseen maahanmuuttoon on määritelty raportissa Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen (2009, 65 66). Kokoomuksen peruslinjauksena on työperusteisen maahanmuuton tukeminen. Tilapäistä työvoimaa katsotaan raportissa olevan saatavilla erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin, 83 FIPSU ja ulkomaisen työvoiman rekrytointi

19 36 37 mutta haasteena on pysyvän työvoiman saaminen. Pysyvän ulkomaisen työvoiman rekrytointi katsotaan olevan viisasta hallituksen puoliväliriihen päätösten mukaisesti keskittää muutamiin valtioihin, kuten Vietnamiin, Kiinaan, Filippiineille, Intiaan ja Ukrainaan. Lisäksi raportissa katsotaan olevan järkevää hyödyntää lähialueiden työvoimapotentiaalia. Suomen toinen suuri, hallituspuolue keskusta katsoo, että Vanhasen I hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa tehdyt linjaukset työperusteisen maahanmuuton edistämisestä ja maahanmuuttajien kotoutumiseen, osallistumiseen, perheeseen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen mahdollisuuksien turvaamisesta ovat edelleen ajankohtaisia ja tavoiteltavia. (Keskustapuolue 2010.) Kolmannen suuren, oppositiossa olevan sosiaalidemokraattisen puolueen kanta työvoimamuuttoon on herättänyt kevään aikana vilkasta keskustelua mediassa. SDP on julkaissut työperusteisesta maahanmuutosta väliraportin (2010), jonka mukaan puolueen tavoitteena on edistää hallittua, kansainväliset velvoitteet ja kotoutumisen huomioivaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolue vaatii valvonnan lisäämistä kaksien työmarkkinoiden syntymisen välttämiseksi. SDP myös vastustaa hallituksen esitystä työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta ja ensimmäisen oleskeluluvan myöntämistä vuoden sijasta viisivuotiseksi. Väliraportin mukaan ulkomaisen tilapäisen vuokratyövoiman käyttöä on säädeltävä tiukemmin, sillä siitä on seurannut ongelmia, kuten alipalkkausta, työaikakirjanpidon puutteita ja ylityökorvausten maksamatta jättämistä Työperusteinen maahanmuutto medioissa Työperäistä maahanmuuttoa koskeva julkinen keskustelu vilkastui vuonna 2010 kesää kohti mentäessä. Kevään ja kesän 2010 keskustelua työperusteisesta maahanmuutosta hallitsivat hallituksen esitys työlupajärjestelmän uudistamisesta ja sen sisältämä työntekijän oleskelulupaharkintaan kuuluva saatavuusharkinnan poistaminen seurauksineen, sekä hallituksen esitys kotoutumislain muutoksesta. Kesän kausitöiden käynnistyessä otsikoissa oli myös mm. marjanpoimijoiden työolot sekä palkkaus. Myös Ison-Britannian 8 päätös rajoittaa määräaikaisesti työperäistä maahanmuuttoa herätti keskustelua suomalaisessa mediassa. Suomen suurin tilattava sanomalehti Helsingin Sanomat julkaisi maaliskuussa 2010 tulokset teettämästään asennemittauksesta. Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat entistä jyrkempiä: yli puolet, 59 prosenttia, suomalaisista suhtautuu kielteisesti maahanmuuttoon. Muutos on merkittävä, sillä aiemmin vastaavissa tutkimuksissa enemmistö suomalaisista on ollut myönteisellä kannalla. Selvityksen tulokset ovat hämmästyttäneet, samoin kysymyksenasettelukin. Suomalaisten suhtautumisen muuttumista selvästi kielteisemmäksi on ehätetty selittämään ennen kaikkea työttömyydellä ja sen kasvulla. Jotkut katsovat, että laman myötä kasvanut työttömyys ja työelämän epävarmuus olisi saanut merkittävät joukot suomalaisia suhtautumaan varauksellisesti maahanmuuttoon. Helsingin Sanomat raportoi hallituksen esityksen eduskuntakäsittelystä , Eduskunnassa olevan halua pitää työluvan pituus valvontasyistä edelleen yhdessä vuodessa kerrallaan hallitus oli esittänyt työluvan myöntämisen olevan mahdollista maksimissaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Hallitus oli myös esittänyt saatavuusharkinnasta luopumista edellyttäen kuitenkin työnantajien selvittävän ensin, olisiko työvoimaa saatavilla EU/ETA-maissa tai Sveitsissä. Saatavuusharkinnan poistaminen on Helsingin sanomien mukaan vaikea pala erityisesti sosiaalidemokraateille, joiden työperäistä maahanmuuttoa koskeva linjapaperi valmistui toukokuussa. Sdp vastustaa työlupaharkinnan poistamista. Puolueen mielestä työperusteisen maahanmuuton linjaa ei pidä muuttaa nyt, kun maassa on satoja tuhansia työttömiä, vaan Suomessa asuvat työttömät pitää työllistää ensin. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta silloin luontevin kanava ovat EU:n sisäiset työmarkkinat, sanoo linjapaperin valmistelusta vastannut Sdp:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Sdp:n maahanmuuttopuheet ovat herättäneet hämmennystä. Feldt-Rannan mukaan Sdp:n päätavoite on estää kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyminen, ja linjauksessa esitetäänkin lisää resursseja viranomaisille, jotta työehtojen valvonta tehostuisi. Feldt-Rannan mielestä hallituspuolueet hyväksyvät nyt työvoiman riiston ja villien työmarkkinoiden syntymisen. Sdp lisäisi työehtoja ja -oloja tarkastavien ulkomaalaistarkastajien määrää ja perustaisi erityisen harmaan talouden selvityskeskuksen verohallintoon. Sdp ehdottaa, että ulkomaisten työvoimanvuokrausyritysten pitäisi tehdä ennakkoilmoitus viranomaisille Suomeen lähettämistään työntekijöistä. Ulkomaisia työntekijöitä pitäisi verottaa Suomessa, oli heidän työnantajallaan täällä toimipaikka tai ei. Sdp ehdottaa myös kanneoikeutta ammattiliitoille, jotta Suomeen töihin tulevan ei tarvitse itse olla aktiivinen, jos hänen työehtojaan poljetaan. Nykyisin ammattiliitto tarvitsee jokaiselta asianosaiselta valtakirjan, jotta se voisi nostaa kanteen oikeudessa. Vuonna 2010 Helsingin julkisivutyömailla suomalaiset ovat vähemmistö. Rakennusliiton selvityksen mukaan suomalaiset rakentajat ovat selkeä vähemmistö Helsingin julkisivuremonttityömailla. Valtaosa ulkomaisesta työvoimasta tulee Virosta, loput muun muassa Puolasta, Ukrainasta ja Venäjältä. Rakennusliiton toimitsijat tarkastivat toukokuun 20. päivä Helsingin julkisivusaneeraustyömaita. Toimitsijat kävivät lähes viidelläkymmenellä eri työmaalla. Niillä toimi pääurakoitsijoina 26 ja aliurakoitsijoina lähes eri 100 yritystä. Pää- ja aliurakoitsijoiden työntekijöistä ulkomaalaisia oli 6 prosenttia ja suomalaisia 36 prosenttia eli noin kolmannes. Vajaa puolet ulkomaisesta työvoimasta oli Suomeen rekisteröityjen yritysten työntekijöitä ja loput niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä. Palkkataso ulkomaalaisilla työntekijöillä on kirjava. Alimmillaan puhutaan muutaman euron tuntipalkoista ja löytyipä telineasentaja Virosta, joka työskenteli 600 euron kuukausipalkalla. Suomalaisten vastaava työtä tekevien työntekijöiden työehtosopimukseen perustuva palkka on keskimäärin n euroa kuukaudessa ja tämän päälle tulevat lisäksi työnantajan sivukulut. 85 Toimitsijat havaitsivat suuria puutteita myös työaikakirjanpidossa ja työntekijöiden henkilöstötiloissa. Rakennusliiton toimitsijat kiersivät edellisen kerran yhtä laajasti pääkaupungin työmaita huhtikuussa Tuolloin ulkomaisen työvoiman määrä oli vain 22 prosenttia. Suomessa on työttömänä yli ammattirakentajaa. Taloussanomat kirjoitti kesäkuun alussa 2010 ulkomaalaisen sesonkityövoiman alihintaisesta palkkauksesta. Työhaluista työvoimaa saapuu kesän aikana Suomeen erityisesti Baltiasta ja Venäjältä erilaisten henkilövuokrausyhtiöiden ja alihankkijoiden kautta. Rakennustyömailla työskenteleville ulkomaisille ammattilaisille saatetaan maksaa neljäsosa rakennusalan työehtosopimuksessa suositetusta palkasta. Mitä alemmas työn vaativuustasossa mennään, sitä pienemmäksi myös ulkomaisen työvoiman tulot jäävät. Ulkomaisesta sesonkityövoimasta onkin alettu käyttää nimitystä halpatyövoima. Työvoimaa palkataan sesonkitöihin usein monimutkaistenkin yhtiöjärjestelyiden kautta ja palkasta vähennetään majoitus- ja ruokailukuluja siitä huolimatta että alihankintasopimuksissa on yleensä pykälät, joissa vuokrayhtiö lupaa huolehtia siitä että työntekijöiden palkkaus- ja sosiaaliedut hoidetaan täkäläisten sääntöjen mukaan. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut toisenlaiseksi taloudellisen laman aikana/jälkeen. Ulkomainen sesonkityöntekijä harvoin valittaa työoloistaan ja alle suositusten maksettu palkka saattaa Itä-Euroopan mittapuulla olla hyvä ansio. Tämä johtaa työmarkkinoiden vääristymiseen tilanteessa jossa ammattitaitoista kotimaista työvoimaa on työttömänä useita tuhansia eikä Suomen mittapuulla kehnosti palkattu rakennus- tai maataloustyö kelpaa kantaväestölle. Yhtenä selittävänä tekijänä kehnolle suosiolle kantaväestön keskuudessa on esitetty em. aloilla nykyisin maksettujen palkkojen alhaisuudesta johtuvia toimeentulovaikeuksia YLE : 85 Helsingin sanomat Taloussanomat :

20 38 39 Savon sanomat raportoi itäsuomalaisilla marjatiloilla tapahtuneista väärinkäytöksistä. Työsuojeluviranomaisten tarkastus Itäsuomalaisilla tiloilla paljasti, että mansikka- ja marjatiloista noin puolet rikkoo ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Tarkastetuista tiloista puolet oli kokonaan tai osittain laiminlyönyt työaikakirjanpidon. Noin 0 prosentilla tiloista palkkaus ei ollut työehtosopimuksen mukainen. Vain puolet tiloista oli järjestänyt lakisääteisen työterveyshuollon. Tarkastetut tilat ovat Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna tehty tarkastus saa jatkoa tänä kesänä. Tarkastukset tehtiin satunnaisotannalla, jossa harmaa talous paljastui yllättävän yleiseksi. Valtaosa maatalouden kausityövoimasta on ulkomaista. Itä-Suomessa ulkomaalaisia poimijoita on Yhtenä keinona työperäisten maahanmuuttajien työolojen parantamiseksi ja ns. harmaan talouden hillitsemiseksi on esitetty työntekijöiden ammattiliittojäsenyyttä. Järjestäytyneet työntekijät ovat tietoisempia oikeuksistaan työntekijöinä ja ammattiliitot valvovat jäsentensä työoloja sekä palkkausta. 88 Palkansaajajärjestöt ovatkin raportoineet ulkomaalaisten työntekijöiden liittyneen aiempaa vilkkaammin jäsenikseen: vuonna 2010 maahanmuuttajataustaisia jäseniä arvioitiin olevan aiemman työntekijän sijasta. Työtä tekevien maahanmuuttajien järjestäytymisaste arvioitiin vuonna prosentiksi Dialogi sidosryhmien kanssa paremman politiikan tekemisen varmistamiseksi Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa ammattiliitoilla on neuvottelukumppani työnantajapuolella. Työnantajat ja työntekijät ovat Suomessa hyvin järjestäytyneitä. Työelämää koskevissa muutostarpeissa niin politiikan kuin lainsäädännönkin tasolla työmarkkinajärjestöjä kuullaan yhteistyömenettelyssä, jota kutsutaan kolmikannaksi. Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijät, työantajat ja hallitus sopivat asioista kolmestaan. Työnantajia ja -tekijöitä edustavat järjestöt kuten SAK, STTK, Akava ja EK. Näkyvin osa kolmikantaa ovat aiemmin olleet valtakunnalliset tulopoliittiset sopimukset eli tupot, joita on tehty muutamien vuosien välein. Tulopoliittisten neuvotteluiden ulkopuolella kolmikantayhteistyö näkyy edustuksena useissa erilaisissa työryhmissä, komiteoissa tai toimikunnissa muovaamassa yhteisiä suosituksia tai lakiesitystä. 211 ( /973) Ulkomaalaisten työntekijäin työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden neuvottelukunta Sisäasiainministeriön yhteyteen voidaan asettaa ulkomaisen työvoiman työsuhteiden ehtojen valvontaa varten ulkomaalaisten työntekijäin työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen ja työntekijäin oleskelulupien valvontaa koskevissa asioissa edistää yhteistyötä ja tiedonkulkua viranomaisten välillä, seurata ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhde- ja lupavalvonnan kehitystä sekä antaa lausuntoja näistä asioista. Sisäasiainministeriö nimittää neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnassa tulee olla valvonnan kannalta tarpeellisten viranomaisten ja hallinnonalojen edustus. Neuvottelukunta toimii yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta, tehtävistä, työskentelytavoista ja toimikaudesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Työvoiman maahanmuuton ja kotouttamisen seurantaryhmä perustuu Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaan joka luotiin sisäasiainministeriön ajalle asettaman hankkeen tuloksena. Seurantaryhmään kuuluu edustajat sisäasiainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriötä, ulkoasiainministeriöstä, opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeri-östä, seitsemästä alueellisesta ELY-keskuksesta, Kuntaliitosta, elinkeino- ja työvoimapoliittisia asiantuntijoita AKAVA 91 :sta, Elinkeinoelämän keskusliitosta 92 (EK), Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta 93 (MTK), Maaseudun työnantajaliitosta, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöstä 9 (SAK), Toimihenkilökeskusjärjestöstä 95 (STTK) sekä Suomen yrittäjistä. Toimenpideohjelman seuranta käynnistyi kesäkuun alussa 2010 ensimmäisellä seurantaryhmän kokoontumisella. Ulkomaalaislain 211 :ssä 90 säädetään erityisen ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden neuvottelukunnan perustamisesta. Valtioneuvosto antoi helmikuussa 2007 tarkempia säännöksiä asiasta sisältävän asetuksen. Silloinen sisäministeri Kari Rajamäki asettikin edellä mainitun neuvottelukunnan edistämään yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä sekä seuraamaan työsuhde- ja lupavalvonnan kehitystä. Neuvottelukunnassa on laaja viranomaishallinnon edustus. Tämän ohella neuvottelukunnan kokouksiin osallistuvat työmarkkinajärjestöjen edustajat. Erityisen keskeisiä viranomaistahoja neuvottelukunnan perustehtävän kannalta ovat sisäasiainhallinnon viranomaiset sekä työsuojelu- ja työvoimahallinto. Työntekijä- ja työnantajajärjestöillä sekä yrittäjäjärjestöillä on tärkeä rooli ulkomaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen valvonnan kehittämisessä. Neuvottelukunta asetettiin uudelle toimikaudelle kesäkuussa Neuvottelukuntaa asetettaessa ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen ja työntekijäin oleskelulupien valvontaan ja sen seurantaan nähtiin liittyvän jatkuva viranomaisyhteistyön ja keskinäisen tiedonkulun turvaamisen kehittämistarve. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä Suomessa lisääntyy voimakkaasti ja jatkossa ulkomaisen työvoiman tarvetta on niin lyhytaikaiseen kuin pidempikestoiseen työhön Keskipohjanmaa : 89 YLE : / Akava on korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö, johon kuuluu 3 jäsenliittoa