HELSINGIN SOSIALIDEMOKRAATIT R.Y. KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN JA SEN EDISTÄMINEN HELSINGISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN SOSIALIDEMOKRAATIT R.Y. KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN JA SEN EDISTÄMINEN HELSINGISSÄ"

Transkriptio

1 HELSINGIN SOSIALIDEMOKRAATIT R.Y. KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN JA SEN EDISTÄMINEN HELSINGISSÄ TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Elokuu 214 1

2 2

3 Helsingin sosialidemokraatit r.y:lle Helsingin sos.dem. piiri asetti työryhmän keväällä 213 selvittämään ja tekemään ehdotuksia kuinka Helsingissä voitaisiin edistää kohtuuhintaista asumista sen eri muodoissa. Työryhmä otti nimekseen Kohtuuhintainen asuminen ja sen edistäminen Helsingissä. Työryhmään valittiin jäseniksi KTM Antti Koskela, VTM Olavi Lehtinen, OTM Mikko Luukkonen, VTM Ossi Paukku, Erikoismestari Sakari Saikkonen, VTM Reijo Vuorento ja valt.tri Eila Palola. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ossi Paukku. Jäsen Palola ei osallistunut työryhmän työhön työesteiden vuoksi. Työryhmän työ jaettiin kahteen osaan. Ossi Paukku on laatinut liitemuistion Helsingin asuntomarkkinoiden kehystekijät, mitä jäsenet ovat tarkastelleet, kommentoineet sekä ehdottaneet tarpeellisia lisäyksiä. Liitemuistio 1 on tietojen oikeellisuuden ja luotettavuuden osalta Paukun vastuulla. Työryhmän toinen ja keskeinen tehtävä on ollut laatia ehdotuksia sekä liitemuistion antamien tietojen pohjalta että omasta pitkäaikaisesta kokemuspiiristä asuntoalalta. Työryhmä ei ole ehdotuksissaan ottanut puoluepoliittista kantaa, vaan on pyrkinyt tarkastelemaan asiaa asunnontarvitsijoiden kannalta ja analysoinut kaupungin tekemiä asuntopoliittisia päätöksiä. Nämä päätökset näkyvät myös liitemuiston tiedoissa. Luukkosen laatima liitemuistio 2 käsittelee kohtuuhintaisen asumisen historiaa ja sisältöä yleisellä tasolla. Työryhmän keskeiset ehdotukset liittyvät kaupungin harjoittamaan asunto- ja tonttipolitiikkaan, mikä on elintärkeä asia koko kohtuuhintaisen asumisen järjestelmälle. Helsingin kaupungin asunto- ja tonttipolitiikan ensisijaisena tehtävänä on niin vuokralla asumisessa kuin omistusasumisessa tuottaa kohtuuhintaisia ratkaisuja pieni- ja keskituloisille talouksille, perheille ja yksinasuville sekä monimuotoinen asumismahdollisuus kaikille. Helsingin asuntomarkkinat ovat ajautuneet jo pitkän aikaa varsin huolestuttavaan epätasapainoon, varsinkin vuokramarkkinat. Työryhmän ehdotukset voivat näyttää mullistavilta, mutta sitä ne eivät ole. Tervehdyttäminen vaatii nyt syvää ja pitempään pysyvää muutosta kaupungin asuntopolitiikkaan, jotta päästään edes lähelle tasapainotilaa. Vakava sairaus edellyttää kovaa lääkitystä vähintään seuraavan 1 vuoden ajan ja senkin jälkeen, koska kaupungissa asuu ja kaupunkiin muuttaa kasvava määrä ihmisiä, jotka tarvitsevat kohtuuhintaisen asunnon pysyvästi. Kansan Sivistysrahasto on myöntänyt selvitystä varten avustuksen, mikä on kokonaisuudessaan käytetty Tilastokeskukselta hankittujen tilastojen ostoon. Helsingissä 22. elokuuta 214 Ossi Paukku, pj Antti Koskela Olavi Lehtinen Mikko Luukkonen Sakari Saikkonen Reijo Vuorento Sisältö: Työryhmän ehdotukset: s. 3-13, Liite 1: s , Liite 2: s

4 Kohtuuhintainen eli hintavalvottu asuntokanta Seuraavat ehdotukset lyhyine perusteluineen on laadittu liitteessä olevan muistion Helsingin asuntomarkkinoiden kehystekijät tietojen pohjalta. Muistio on tilastopohjainen selvitys Helsingissä tapahtuneesta kehityksestä asuntomarkkinoilla. Muistiossa on myös esitetty tilastollisia ennusteita asuntojen tulevasta kysynnästä Helsingin kaupungin oman väestösuunnitteen ja Tilastokeskuksen väestöennusteen kehikossa. Kohtuuhintainen asunto on määritelty vain sellaiseksi asunnoksi, missä on voimassa pitkäaikaiset luovutus-, käyttö ja myyntihinnan rajoitukset. Näitä ovat kaikki ARA-vuokra-asunnot, ASO-asunnot ja Hitas-asunnot. Lähinnä esikaupungeissa on suuri vanhojen ARA-osakeasuntojen (RA- ja HK- tuote) kanta, joka rakennettiin pääosin vv Nämä asunnot ovat edelleen suurelta osin myyntihinnaltaan kohtuullisia osittain siksi, että ne sijaitsevat edullisilla kaupungin vuokratonteilla. Kuitenkin näistä ovat kaikki rajoitukset poistuneet ja ne ovat nyt vapailla markkinoilla vapaasti myytäviä osakeasuntoja, joten ne eivät sovi tässä tarkastelussa kohtuuhintaisten asuntojen joukkoon. ARA-vuokra-asuntojen omakustannusperusteisissa vuokrissa on Helsingissä suurta hajontaa, vaikka lainoja- ja korkotukea säätelevät lait koskevat kaikkia ARA asuntoja. Keskivuokrien ero ei-kunnallisten yhteisöjen perimissä vuokrissa on Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) vuokriin verrattuna kasvanut keskimäärin 3-5,5 euroon asuntoneliöltä. Kun Hekan vuokrat ovat aidosti omakustannuspohjaisia, eivät muiden perimät vuokrat ole keskimäärin kovinkaan kohtuullisia. Kuitenkin nämä asunnot luetaan kohtuuhintaisiksi asunnoiksi niissä olevien pitkien rajoitusten vuoksi. Kohtuhintaisten asuntojen tarjonta ja kysyntä Helsingin asuntokannasta on hintavalvottuja asuntoja noin 12 5 huoneistoa (ml. kaikki kaupungin omistamat asunnot), mikä on koko kaupungin alueen asuntokannasta vajaat 3 %. Helsingin vuokra-asuntomarkkinat ovat epätasapainossa erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kohdalla. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiön (Heka) asuntoihin oli hakijoita toukokuun 214 lopussa 26 9 taloutta ja asuntoja tarjotaan vuodessa noin 2 5 huoneistoa. Näistä oli 1-hengen talouksia 22, joista kiireellisessä asunnontarpeessa 7 %. Kaikkiaan kohtuuhintaisia ARA-vuokra-asuntoja (ml.aso) on Helsingissä nyt noin 76 8 huoneistoa. Kaupungin omistamissa yhtiöissä on kaikkiaan noin 5 ARA-vuokra-asuntoa ja vapaarahoitteisia noin 7 vuokra-asuntoa, jotka nekin luetaan kohtuuhintaisiksi. Omistusasuntojen puolella kohtuuhintaisten Hitas-asuntojen tarjonta on noin 19 osakehuoneistoa. Hitas-asuntojen osuus kaikista osakehuoneistoista oli v. 212 noin 13,5 %. Kannasta suurin osa on rakennettu ennen vuotta 1995 ja viimeisten 1 vuoden aikana enää 345 asuntoa eli keskimäärin 35 asuntoa per vuosi. Viime vuonna ATT:n rakennuttamiin Hitas-asuntoihin oli Kantakaupungin alueella noin 2 kertainen ostajiksi ilmoittautuneiden määrä tarjolla oleviin asuntoihin nähden. Esikaupungeissa luku oli keskimäärin 3-4 kertainen ja eräillä alueilla oli jonkun verran vähemmän kysyntää kuin tarjolla olleita asuntoja. Yksityisten yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa olevia ARA vuokra-asuntoja vapautuu rajoituksista ja siirtyy markkinavuokraiseksi aikana yhteensä noin 66 huoneis- 4

5 toa ja Hitas-asuntoja samana aikana pelkästään rajoitussäännöstön nojalla 1 23 huoneistoa. Yhteensä kohtuuhintaisia asuntoja vapautuu vuoteen 223 mennessä vajaat 17 asuntoa. Kysyntä puolestaan ei vähene, vaan päinvastoin. Jatkossa on tärkeää, että Helsingin kaupunki ei hyväksy minkäänlaisia hankkeita rajoitusten poistamiseksi ennenaikaisesti; ei ARA-asunnoissa eikä Hitas- asunnoissa. Tarvittaessa kaupungin tulee olla aktiivinen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että vapautumismahdollisuuksia rajoitetaan. Aravavuokra-asuntojen poistuman korvaaminen vaatii kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan säilyttämiseksi 66 ARA vuokra-asunnon uustuotantoa vuosittain. Hitas-asuntojen määrän säilyminen vaatii noin 1 uuden Hitas-asunnon rakentamista Siten kohtuuhintaisen asuntokannan säilyttäminen nykytasolla vaatii vuosittain noin 17 asunnon uustuotantoa. Kun kysyntä ei näytä laantumisen merkkejä, vaan päinvastoin, ja kun erityisesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on arviolta 1-2 asunnon vaje, tilanne pahenee nopeasti nykyisellä tuotantoprofiililla. Siirtolaisuuden lisääntyminen ja seudullisen muuttotappion vähentäminen vaativat myös osansa kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan lisäämisessä. Vuokra-asuntokuntien ennustettu lisäys on yhteensä noin 18 asuntokuntaa, mikä merkitsee 18 vuokra-asunnon lisätarvetta vuosittain (sisältää Asot). Kun kaikkien asuntokuntien ennustettu lisäys oli vastaavana aikana 32 2 asuntokuntaa, on vuokratalouksien osuus kasvusta noin 56 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntokuntien lisäys on ollut 7 4. Tästä on yksityisten yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien ARA-vuokra-asuntojen vapautumisia 3 5, uustuotantoa 3 3 ja osakeasuntojen nettolisäystä omistajilta vuokralle noin 6 asuntoa (1 as./v.). Uustuotannossa oli poikkeuksellisen välimallin osuus 26 ja muun uustuotannon noin 7 asuntoa (n. 12 as/v.). Vuosina tulee yksityisiä ARA-vuokra-asuntoja vapautumaan yhteensä 6 6. Jos vapaarahoitteinen vuokratuotanto ilman välimalleja ja osakeasuntojen omistuksesta vuokralle siirtyvien nettolisäys pysyvät molemmat edellä mainituilla vuositasoilla, lisääntyy vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta yhteensä noin 8 8 asunnolla, mistä uustuotantoa noin 12 asuntoa. Edellä olevat ennusteet ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lisäyslaskelma edellyttävät vuokra-asuntojen uustuotantotarpeeksi noin 17 asuntoa. Jos tästä on vapaarahoitteista uustuotantoa 12 vuodessa, jää ARA-vuokra-asuntojen vähimmäistuotantotarpeeksi noin 15 8 asuntoa eli vajaat 16 asuntoa vuodessa. Kun ARA-vuokra-asunnoissa 2 (3 %) ja vapaarahoitteisissa 22 (28 %) talouden käyttötulot ovat alle pientuloisuuden rajan (ent. köyhyysraja), on edelleen suuri tarve lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää yli edellä mainitun vähimmäismäärän. Käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on pientuloisuuden rajan alittaneilla ARA ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla talouksilla lähes sama. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla talouksilla korkeamman vuokratason vuoksi rahatulot vuokran jälkeen ovat pienemmät kuin ARA asunnoissa köyhyysrajan alittaneilla. Näin ollen ARA-vuokra-asuntojen lisäys myös tästä syystä olisi tarpeen, jotta yhä useampi pienituloinen voisi saada vuokraltaan edullisemman asunnon. Tämä voisi vähentää erityisesti vapaarahoitteisten yksiöiden kysyntää, jolloin nousupaine näiden huoneistojen vuokriin olisi nykyistä pienempää. Edelleen pienempi tuotto yksiövuokrista saattaisi lisätä yksiöiden tarjon- 5

6 taa myyntiin omistusasunnoiksi; yksiöistähän on suurin kysyntä asuntojen ostomarkkinoilla. Siten kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan lisäystarve olisi seuraavan kymmenen vuoden aikana suurempi kuin mainitut 16 asuntoa vuodessa. ARA-vuokra-asuntoja omistavien ylikunnallisten yhtiöiden toiminnassa on käytössä koko yhtiön ARA-asuntokantaa koskeva vuokrien tasaus. Tulkintojensa mukaan yhtiöt kertovat toteuttavansa vuokrien omakustannusperiaatetta yhtiötasoisesti. Menettelyllä tapahtuu suuri tulonsiirto helsinkiläisiltä vuokra-asukkailta huonommin tuottavien alueiden vuokrakohteille. Samalla kerätään tulevaa korjaustoimintaa varten perittävässä vuokrassa huomattavia summia, joiden tuoma voitto voidaan siirtää verotuksen ulkopuolella ns. asuintalovarauksena. Tämä menettely on mahdollista vain ARAn rajoitusten piirissä olevissa vuokrataloissa eli kohtuuhintaisissa asunnoissa. Mm. kahden suurimman yksityisen vuokrataloyhtiön taseessa on asuintalovarausta yhteensä runsaat 6 m. Jotta summaa voitaisiin hahmottaa, voi todeta, että mm. Hekan (n. 44 asuntoa) vuotuinen vuokratuotto oli 344 m vuonna 213. Ympäristöministeriön selvitys vuodelta 213 osoittaa (Ympäristöministeriön raportteja 5/213), että Helsingissä yksityisten yhteisöjen ARA vuokrat ovat 3,2 5,6 e/asm 2 /kk alueesta riippuen korkeammat kuin kunnallisen Hekan perimät vuokrat (5 neliön asunnossa 2 34 euroa vuodessa, mikä vastannee näissä ARA vuokra-asunnoissa asuvien noin 2 kuukauden nettopalkkaa). Muissa kaupungeissa erot ovat olennaisesti pienempiä, noin kolmannes Helsingin luvuista. On selvää, että juuri Helsingissä on jo vuosikausia epäterveen markkinatilanteen johdosta voitu periä ARA-kohteissa vuokria, jotka tasoituksen ja korjausrahan johdosta ovat korkeammat kuin Hekan noudattama ja asuntolakien - ainakin lain hengen - tarkoittama omakustannus. Kun asuintalovaraus on jatkuvasti kasvanut huolimatta sen purkuvaatimuksesta (1 vuoden jälkeen alettava vuosittain kohdekohtaisesti purkaa kunakin vuonna tehdyn varauksen määrästä vähintään 1 %), on voittoa synnytetty ilmeisesti myös vuokrien tasauksen varjolla. Helsinkiläisten vuokra-asukkaiden tuki muun maan vuokra-asukkaille on huomattava. Tämä tuki on ollut omiaan ylläpitämään korkeita rakennuskustannuksia myös kustannustasoltaan halvemmilla alueilla. Edellä olevan perusteella on vuokra-asukkaiden ja asuntomarkkinoiden edun mukaista, että yleisen haun alaisia ARA-vuokra-asuntoja rakennetaan ensisijassa vain Hekan omistukseen, jolloin vuokrataso pysyy omakustanteisena ja asuntojen vuokrilla ja omistuksella ei jatkossa spekuloida. Samalla jatkuva paine ARA-rajoitusten purkamiseksi ennen aikojaan loppuu tontinluovutusten yhteydessä. Muiden erityisryhmien kuin opiskelija- ja nuorisoasuntojen kohteisiin myönnetään Asunrahaston varoista avustusta 3 5 % hankinta-arvosta riippuen siitä, mille ryhmälle asunnot on tarkoitettu. Helsingin kaupungin omistama Palveluasunnot Oy, runsaat 2 asuntoa, sulautetaan Hekaan, jolloin kiinteistöjen hallinta siirtyy osaksi suurempaa kokonaisuutta ja voi tuottaa taloudellisia etuja. Samalla jatkuu jo aiemmin Yhtiön noudattama omakustannusperiaate vuokrien määrityksessä. Vuosina Helsinkiin myönnettiin avustusta (arvio km. 4 %) uustuotantoon vajaalle 9 asunnolle, joista kaupungin osuus oli 215 asuntoa. Kaikki kohteet ovat kaupungin osoittamille vuokratonteille rakennettavia. Peruskorjauskohteita oli yhteensä myös vajaa 9 asuntoa, joista kaupungin yhtiön 415 asuntoa. 6

7 Kun erityisryhmien asuntotarve kasvaa väestön vanhenemisen johdosta, olisi järkevää, että ARAn 3 5 prosentin avustukset kohdistuisivat jatkossa vain Hekan omistamiin kiinteistöihin, jolloin kiinteistöomistus perustuisi kaupungin luovuttamille tonteille, yleishyödyllisyydelle ja omakustannusperiaatteelle. Tämä omistusmuoto ei ole esteenä sille, että kaupunki voi kilpailuttaa näihin kiinteistöihin myös yksityisiä hoitopalvelujen tuottajia. Erityisryhmien palveluasuntoihin tulee hakeutumaan enenevässä määrin pieneläkkeen saajia, joiden eliniänodotus tulee pitenemään. Näissä kohteissa ei ole suotavaa ollenkaan markkinaehtoinen kiinteistöbisnes. Ehdotus: Kaupungin luovuttamille tonteille rakennetaan seuraavan 1 vuoden aikana noin 25 ARA-vuokra-asuntoa (sis. Asot) vuosittain. Tuotettavista asunnoista tulee vähintään 2/3 suunnata yleisen haun asunnoiksi ja näistä puolestaan 2/3 kaupungin omistaman Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) omistukseen. Loput suunnataan ensisijaisesti kaupungin omistamalle ASO- ja Palvelutalo-yhtiölle, opiskelija- ja nuorisoasuntoyhteisöille sekä muille aatteellisille, ei markkinaehtoista kiinteistösijoittamista harjoittaville yhteisöille. ARA-vuokra-asuntojen uustuotannossa pitäisi 1-2 huoneen (keittiötä ei lasketa huoneeksi) asuntojen osuutta lisätä nykyisestä noin 7 prosentista 8 85 prosenttiin. Kaupungin tontinluovutuksiin muille kuin kaupungin omistamille yhteisöille tulee liittää ehto, jonka mukaan vuokria voi tasata eri-ikäisissä taloissa vain kaupungin alueella sijaitsevien kohteiden kesken. Kaupungin erityisryhmien palveluasumista varten luovuttamalle tontille, jolle voidaan saada ARAn varoista avustusta ja korkotukilainaa, kiinteistön omistusta ei tule sallia palvelua tuottaville yhteisöille eikä näiden bulvaaneille, vaan pääsääntöisesti omistaja olisi kaupungin omistama yhtiö tai vastaava. Yksityinen palvelutuotanto tulee kilpailuttaa näissä kohteissa. Helsingin maankäyttö- ja asunto-ohjelmassa päätetty ARA-vuokra-asuntotuotantoa koskeva alueellinen prosenttiosuusrajoitus (2 %) tulisi poistaa, koska se edistää syrjintää asumisen hallintaperusteen tai tulotason nojalla ja kohdistuu vahvasti maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöryhmiin. Nykyisissä ARA-asunnoissa ei sovelleta tulorajoja, vaan valinta pitää tehdä yksinomaan asunnontarpeen perusteella. ARAn varsinaisia vuokra-asuntoja pitäisi rakentaa sinne, missä niitä on vähän alueen asuntokantaan nähden ja päinvastoin. Tämä merkitsee ARA-vuokra-asuntojen lisäämistä Kantakaupungissa ja sen liepeillä olevilla alueilla ja esikaupungeissa omistusasuntojen rakentamisen lisäämistä. Helsingin kaupungin ei tule hyväksyä mitään hankkeita ARA vuokra-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusten ennenaikaiseksi poistamiseksi eikä vapauttaa Hitas-asuntoja myynnin rajoituksista ennen aikaisesti. Tarvittaessa kaupunki toimii aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseksi siten, että vapautumisia ei enää sallita. 7

8 Hitas-asunnot ovat osa hintavalvottua asuntokantaa. Niiden rakentaminen oli määrällisesti runsainta Kun Hitas-asunto vapautuu hintarajoituksesta 3 vuoden kuluttua sen käyttöönotosta, tulee valmistuneet noin 1 Hitas-asuntoa vapautumaan myyntihinnan rajoituksesta ; määrä on runsas puolet nykyisestä Hitas-asuntokannasta. Viimeisen 1 vuoden aikana on tuotettu yhteensä noin 345 Hitas-asuntoa, joten nykyinen tuotantovauhti ei riitä läheskään korvaamaan Hitas-kannan pienentymistä. Hitas-asunnoista on runsaasti kysyntää erityisesti Kantakaupungissa ja sen liepeillä olevilla alueilla. Vuoden 213 ATTn tietojen mukaan Kantakaupungissa oli lähes 2-kertainen kysyntä tarjottaviin Hitas-asuntoihin nähden. Siten Hitas-asuntojen kannan pitäisi lisääntyä niillä alueilla, missä niistä on suuri kysyntä. Seuraavan 1 vuoden aikana kannan pitäisi lisääntyä ainakin 15 asunnolla, mikä merkitsee vuosittain 15 Hitas-asunnon uustuotantoa. Tämä määrä pitää sisällään Hitas-ehtoisten rivitalojen tuotannon elvyttämisen ja kaupunkipientalojen rakentamisen sekä uusille rakennusalueille että esikaupunkialueiden täydennysrakentamisena. Helsingissä on noin 12 yhden asunnon omakotitaloa. Hitas-järjestelmä ei sulje pois kaupunkimaisten pientalojen tuottamista. Ongelmana on ollut loppuhinnan määritys, koska omaehtoisesti tuotettujen talojen hinnoissa on paljon omaa työpanosta. ARAlla on kokemusta omakotitalojen hankinta-arvon hyväksymisestä. Kuitenkaan hintamääritykset eivät voi nykyaikana olla esteenä järjestelmän käynnistämiselle. Kaupungin omistamia tontteja ei ole juurikaan kaavoitettu pientalotuotantoon, vaan kerrostalokaavat hallitsevat sekä täydennysrakentamista että uusien alueiden suunnittelua. Viimeisten 1 vuoden aikana esim. rivitaloasuntoja on rakennettu Helsinkiin yhteensä noin 16 huoneistoa, joista ARA-tuotantona 5. Koko tuotannosta rivitalojen osuus on ollut kolmena viime vuotena noin 2 %. Erityisesti tämän talotyypin puute omakotitonttien niukkuuden ohella esikaupunkialueilla ajaa lapsiperheitä ratkaisemaan pientaloasumisen seudun muissa kunnissa. Hitaksen lisääminen tuo sivutuotteena tervehdyttävää kilpailua gryndauksella tuotettujen uusien kerrostaloasuntojen markkinahinnoitteluun, jonka taso on tuotantokustannuksiin nähden ollut jo vuosia epäterveen korkea. Syynä on kilpailun vähäisyys, joka johtuu osittain rakennushankkeiden suuresta koosta. Lisäksi kaupunki on ryhtynyt enenevässä määrin myymään omistamiaan asuntojen markkinahinnoilta kalleilla alueilla sijaitsevia kerrostalotuotantoon kaavoitettuja tontteja ns. korkealaatuisten (kalliiden) asuntojen gryndaukseen. Riittävä Hitas-tuotanto vähentää myös osaltaan painetta vuokra-asuntojen kysyntään. Ehdotus: Seuraavan 1 vuoden aikana luovutetaan kaupungin tontteja Hitas- asuntojen rakentamiseen noin 15 asunnon verran. Hitaksen kerrostalotuotantoa tulisi suunnata kantakaupunkiin ja sen liepeillä oleville alueille. Rivitalo- ja kaupunkimaista pientalotuotantoa tulisi toteuttaa esikaupunkien uusilla ja täydennysrakentamisen alueilla. Hitas-ehtoiseen kaupunkimaisen omakotitalotuotantoon varataan vuosittain tontteja 5 asunnolle, joista puolet omaehtoiseen tuotantoon ja toinen puoli tuottajamuotoiseen rakentamiseen. Tonttien enimmäiskoko tulisi rajoittaa noin 4 neliömetriin ja rakennusoikeus noin 12 asuntoneliöön, jotta yhä useammat lapsiperheet pystyisivät hankkimaan kohtuuhintaisen pientalon asuttavakseen ja välttyisivät kaupungista poismuutolta. 8

9 Hitas-tuotannon elvyttämiseksi varsinkin Esikaupunkialueilla Helsingin kaupungin tulisi tehdä aloite lainsäädännön muuttamiseksi siten, että ensisijaisesti kaupungin asumisoikeusyhtiö voisi ostaa Asuntorahaston korkotukilainoilla huoneistoja Hitasasunto-osakeyhtiötaloista käytettäväksi asumisoikeusasuntoina. Kaupungin luovuttamilla tonteilla tapahtuvassa asuntotuotannossa tulee pitää kiinni rakentamisen kilpailuttamisesta. Tällöin vaatimuksena on se, että asiaa hoitaa ammattitaitoinen rakennuttaja. Pelkästään asuntojen laajamittaiseen rakennuttamiseen keskittyneitä yrityksiä ei ole enää kovinkaan montaa; vuokra-asuntojen puolella tulevat omistajat rakennuttavat itse tai tilaavat sopivalta konsultilta palvelun. Omistusasuntojen puolella Helsingissä vallalla on gryndausmenettely lähes yksinomaan. Puuttuu ns. yleishyödyllisiä rakennuttajayrityksiä eikä niiden laajempaa perustamista ole edes näköpiirissä. Helsingin kaupungilla on pitkän kokemuksen omaava rakennuttajaorganisaatio ATT- Helsingin Asuntotuotantotoimisto, joka on jo 5 vuoden ajan rakennuttanut lähinnä kaupungin omistukseen tulevat asunnot. ATT rakennuttaa kaikkia kohtuuhintaiseen asumiseen tarvittavia asuntoja: vuokra-asunnot, ASO-asunnot ja Hitas-asunnot. ATT on jo kaupungin yksikkönä yleishyödyllinen, voittoa tuottamaton yhteisö. ATT pystyy toimimaan myös pienkerrostalojen ja pientalojen rakennuttajana, millä olisi koko Helsingin rakennusmarkkinoille tervehdyttävä vaikutus Ehdotus: Kaupungin omistukseen tulevat vuokra-, asumisoikeus- ja palvelutaloasunnot tulee tuottaa kaupungin Asuntotuotantotoimiston (ATT) rakennuttamana. Hitaksen yhtiö- ja tuottajamuotoiset kohteet pitäisi myös rakennuttaa pääasiassa vain ATTn hankkeina. Jos muu taho on rakennuttajana, tulee asuntojen myyntihinnoille ja niiden jyvitykselle saada kaupungin hyväksyntä kuten myös Hitas-kaupunkipientalojen hankintahinnoille (ATT/Kiinteistövirasto). Tuotannon lisääminen ja ulottaminen pientalopuolelle vaatii ATTn resurssien lisäämistä. Vastuiden ja asiakassuhteiden selkeyttämiseksi olisi ATTn yhtiöittäminen perusteltua Tonttipolitiikka Kaupunki on asettanut asuntotuotannon tavoitteeksi noin 5 uutta asuntoa vuodessa. Kaupungin omien väestösuunnitteiden perusteella tavoite on korkeahko. Ensisijaisesti kaupungin tavoite tulisi asettaa koskemaan vain sen omalle tonttimaalle rakennettavaa, hintarajoitettua tuotantoa. Yllä olevat ehdotukset koskevat noin 4 asunnon rakentamista vuosittain ja ne vastaavat suunnilleen sitä nykyistä ja tulevaa tonttivarantoa, mikä on kaupungin omistuksessa. Tämä puolestaan edellyttää kaupungin tonttien suuntaamista jatkossa yksinomaan kohtuuhintaiseen tuotantoon. Loppu tavoitteesta jää markkinaehtoisuuden ja yksityisten tonttien varaan. Vain kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon kautta voidaan asuntotuotannon taso pitää jatkuvasti riittävän korkeana ja tasaisena nykyisten suurten vaihtelun sijaan. Tästä on etua rakentamisen kustannuksille resurssien tehokkaamman käytön myötä. Myös uusien asuntoalueiden valmistuminen tapahtuu paremmin suunnitellussa aikataulussa, mistä on etua kaupungin koulujen, terveydenhoidon, päiväkotien, liikenteen ym. kaupungin investointien suunnittelulle ja tilojen käytölle. 9

10 Ehdotus: Kaupungin omistamia tontteja asuntorakentamisessa ei pitäisi ollenkaan luovuttaa markkinahintaisen omistusasuntotuotannon tarpeisiin; ei myymällä eikä vuokraamalla. Kaupunki voi kaavoittaa yksityisiä maa-alueita markkinahintaista tuotantoa varten ja periä naapurikuntien tapaan kaavoitusmaksun. Tonttien luovutus pelkästään vuokraamalla on kaupungin pitkän tähtäimen talouden kannalta edullisinta; myyminen ei ole ollenkaan välttämätöntä kaupungin nykyisen taloustilanteen kannalta. Myymisessä on kyse vain poliittisen arvoasetelman määrityksestä. Kaupungin tulot asuntojen tonttivuokratonteista ovat Kiinteistövirastosta saadun arvion mukaan noin 1 m v Tästä summasta on kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon vuokrattuja tontteja noin 75 miljoonan euron verran. ARA-vuokra-asuntojen tonttivuokria kertyi noin 43 m, mistä Hekan osuus oli noin 26 m ja muiden ARA-yhteisöjen noin 17 m. Hekan keskivuokra tonteista oli noin 85 s/asm 2 /kk. Kun Hitas-asuntokannalle vuokrattujen tonttien kerrosala on 1,38 miljoonaa k-m 2 ja jos keskivuokra olisi noin 1,2 e/asm 2 /kk, kertyisi Hitas-asuntojen tonttivuokria yhteensä noin 2 m. Loput kohtuuhintaiset tonttivuokrat, 12 m, kertynevät erilaisista voittoa tuottamattomien yhteisöjen palvelu- ja erityisryhmien asunnoista. Jäljelle jäävä 25 m :n erä koostunee suurelta osin vuoteen 1996 asti lainoitettujen ARA osakeasuntojen (RA ja HK) tuotantoon vuokrattujen tonttien vuokrista. Kaupunki on korottamassa asuntotonttien vuokria tonttien vuokrasopimusten jatkamisen yhteydessä ja siihen näyttäisi olevan varaa. Hekan viime vuonna maksama tasattu tonttivuokra oli noin 85 s/asm 2 /kk, mikä näyttää ylikohtuulliselta vuokralta. Jos esimerkiksi Hekan tonttivuokrat nousisivat keskimäärin tasattuna 5 s/asm 2 /kk, vaikutus perittävään keskivuokraan olisi noin 4 % (1,55 >11,5 e/asm 2 /kk). Pelkästään tämän tason korotus toisi kaupungille lisää tuloja noin 15 milj.euroa Hekasta ja muilta yhteisöiltä suunnilleen saman verran. Suurien yksityisten ARA-vuokratalo-omistajien kohdalla tilanne on se, että ylikohtuullinen tonttivuokra on helpottanut mm. ylikorkeiden korjausvuokrien ja ylikunnallisten tasauserien sisällyttämistä perittäviin ARA vuokriin. Helsingin kaupunki on näin ollut tukemassa muun maan vuokra-asukkaiden vuokrien kohtuullisuutta. Kaupungin täysin uusien vuokrasopimusten mukaan tontille määrätään oma sisäinen markkinahinta, mitä alennetaan ARA vuokra-asuntojen kohdalla 2 prosentilla ja Hitas-tonteista peritään täysi vuokra. Uustuotannon vuokrasopimusten vuokrataso määrätään ARA-vuokra-asuntojen kohdalla kohdekohtaisesti, mutta perustuen ARAn ja kaupungin määrävälein tehtävään sopimukseen tonttien enimmäishintojen tasoista eri osissa kaupunkia (ns. tonttihintakäyrästö). ARAn ja kaupungin vuodelle 214 hyväksymän tonttihinnaston mukaan kerrostalotontin enimmäishinta vaihtelee Helsingissä 4 5 e/k-m 2 eli asuntoneliöissä noin e/asm 2. Pientalotonttien hyväksytyt hinnat ovat noin 25 % korkeammat per kerrosneliö, mutta ero tasaantuu asuntoneliöissä. ARAn hyväksymästä tonttiarvosta kaupunki perii tonttivuokraa 4 % vuodessa, joten uusien vuokra-asuntojen (ml. ASOt) tonttivuokra kerrostaloissa em. arvoilla vaihtelee 1,5 2, e/asm 2 / kk. Näin saatua lähtötilanteen tonttivuokraa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin kulloisenkin kuukauden osoittamalla pistemäärällä. Siten tontin reaalivuokratuotto on koko ajan 1

11 4 %. Kun kysymys on maanvuokrasta ja kun nykyinen yleinen korkoprosentti on noin puolet tästä, vaikuttaa tämä riskitön sijoitustuotto korkealta. Näillä reaalituotoilla ei ole kannattavaa myydä asuntotontteja, vaan antaa ne vuokralle. Kaupungin kassatilanne ei perustele millään tavoin siirtymistä myynteihin; kysymys on parempituloisten asuntokuntien houkuttelusta Helsinkiin lähinnä naapurikunnista. Kun tontit myydään pääosin gryndaustuotantoon, tämäkään kyseenalainen tavoite ei onnistu. Uusien ja vanhojen tonttivuokrien ero ARA-kohteissa on kasvanut Helsingissä keskimäärin noin kaksinkertaiseksi. Joka tapauksessa kaupungin tulot asuntotonttien vuokrista ovat nopeassa nousussa. Jätkäsaaressa kaupunki on vuokrannut vapaarahoitteisiin vuokratalohankkeisiin tontteja (mm. vakuutusyhtiöille), missä kaupunki on määrännyt tontin arvon vuokrakauden alussa. Asuntoja on pidettävä 1 vuotta vuokralla ( ja vuokra oli 212 sopimusta tehtäessä noin 3 e/ asm 2 /kk) ja sen jälkeen tontin voi lunastaa omaksi. Lunastushinta on laskettu 1,7 prosentin vuotuisella inflaatiokorotuksella. Hankkeissa ei ole rajoitetta vuokranmääritykselle, mitä on pidettävä kaupungin luovuttamien tonttien kohdalla suurena puutteena. Kaupunki näyttää jatkavan omilla tontinluovutuksillaan vapaaehtoista välimallia, mikä on vuokra-asuntomarkkinoiden kannalta vain epätasapainoa lisäävää toimintaa. Kaavoitus Helsingin kaavoitustilanteesta ei ole olemassa systemaattista tietoa tai tilastoja. Niinpä keskustelua käydään jatkuvasti kaavoituksen tarpeesta ja kaavojen riittävyydestä. Joskus koko asia kuulostaa jopa salatieteeltä, vaikka kyseessä on julkinen toimi, mistä pitäisi olla ajankohtainen tieto yleisesti saatavilla. Julkisuudessa on esitetty, että Helsingin kaavoitus tapahtuu liian detaljoidusti, liian yleinen valitusoikeus hidastaa voimaatuloa, poliittiset puolueet kinastelevat jatkuvasti yleiskaavavaiheessa siitä, kuinka paljon kaavoitetaan asuntoalaa, mitkä alueet on suojeltava rakentamiselta jne. Rakennuslain mukaan kunnan on ryhdyttävä kaavoittamaan niin tarvittaessa. Helsingin kaupunki on itse asettanut itselleen asuntojen vuotuisen tuotantotavoitteen tavoitteen, johon ei ole päästy tuotantovalmiiden tonttien riittämättömyydestä johtuen. Taustalla on ollut kaavoituksen hitaus ja joskus myös kunnallisteknisen valmiuden riittämättömyys. Jää kysymään noudattaako kaupunki rakennuslain määräystä tai sen tavoitetta. Ehdotus: Kaupungin tulee vakavasti ohjata kaavojen valmistumista asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Kaavoitusprosessin etenemiseen vaikuttavat viiveet, kuten valitusmenettely, tulee kaavahankkeita käynnistettäessä ottaa huomioon lisäämällä aloitettavien kaavavalmistelujen määrää. Kaavojen yksityiskohtaisuutta tulee vähentää siirtämällä vastuuta asumisen laadusta sekä Hitas- organisaatiolle että rakennusvalvonnalle. Kelluvat asuntoratkaisut Helsingissä on suuri määrällinen kohtuuhintaisten asuntojen vaje. Erityisesti pienten asuntojen kohdalla yli tarjonnan kasvanut kysyntä nostaa neliöhintoja ja vuokra-asuntojen markkinavuokrat ovat pilvissä. Työmarkkinoiden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jotta pääkaupunkiseudun matalapalkkaiset alat saadaan täytettyä ja heille tarjottua kohtuuhintaista asumista. Kelluvat asuntoratkaisut on nopea tapa lisätä keskusta-alueen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 11

12 Helsingin kaupungilla on runsaasti sellaista rantaviivaa, johon voitaisiin kohtuullisin kustannuksin sijoittaa asuntolaivoja tai kelluvia kerrostaloja. Ne sopisivat erityisen hyvin pienasuntoina opiskelijoille, pienperheille, yksin asuville ja monille muille ryhmille, joiden asuttamiseen Helsingin kaupunki on joutunut käyttämään mm. kalliita hotelliratkaisuja. Kelluvista asunnoista on hyviä esimerkkejä maailmalta, missä asunnot on sovitettu kaupunkikuvaan, jolloin niistä ei synny esteettisiä haittoja vaan parantavat kaupunkikuvaa. Harvoin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on tarjolla merinäköalalla kaupungin keskustassa ja hyvällä suunnittelulla asumisviihtyvyys saadaan hyvälaatuiseksi. Helsingin keskustassa on useita paikkoja, jonne kelluvat asunnot sopisivat niin kaupunkikuvallisesti kuin logistisesti ajatellen. Samalla vähennettäisiin yksityisautoilua keskustaan. Erityisesti opiskelijat olisivat tyytyväisiä edullisesta asumisesta lähellä opiskelupaikkaa. Suomessa ei ole vuorovesiongelmaa eikä kelluvissa asunnoissa ole myöskään homeongelmia. Kelluvien asuntojen rakentaminen on halvempaa normaaliin asuntorakentamiseen verrattuna ja asuntojen käyttöikä on noin 5-6 vuotta. Kun kelluvat asunnot pääsevät käyttöikänsä päähän, niitä on helppo siirtää pois jättämättä jälkiä maisemakuvaan ja tuoda uusia tilalle. Nykyisellä tekniikalla ei asuntojen tarvitse olla sidottuna laituripaikkaan. Asunnot voidaan sijoittaa myös esim. keula/perä edellä rantaan kiinni, joten tilantarve rantaviivalla vähenee. Asunnot rakennetaan telakalla ja kuljetetaan hinaamalla vesiteitse sijoituspaikalle. Asuntojen huolto on helpompi ja halvempi järjestää kuin kivitaloissa. Samalla saataisiin lisää työpaikkoja Suomen telakka- ja muulle metalliteollisuudelle Kelluviin asuntoratkaisuihin voidaan sijoittaa myös muita kuin asuintiloja. Asukkaiden parkkipaikat voidaan sijoittaa aluksen alimpaan kerrokseen, sillä niissä ei ole laivakoneistoja tai polttoainesäiliöitäkään tiellä. Tällöin ei myöskään ole tarvetta parkkialueille kelluvien asuntojen vieressä. Samalla kaupunki säästää arvokasta tonttimaata ja parkkialueiden kunnossapitokustannuksissa, varsinkin talvella. Kelluvat asunnot ovat energiatehokkaita. Rakennusmateriaalien valinnalla voidaan säästää luontoa ja kestävänkehityksen mukaisilla rakennusratkaisuilla pienentää asuntojen ekologista jalanjälkeä. Asuntoihin voidaan sijoittaa sähkötuotantoon aurinkopaneeleja ja merivettä käyttää lämmitykseen sekä nykyisillä jätevedenkäsittelymenetelmillä voidaan kierrättää syntyvät harmaat vedet uudelleen käyttöön. Asuntoihin voidaan toki tuoda vesihuollon mukana kaukolämpö, mutta on myös tutkittava merivesipohjaisesta lämpöpumpusta saatavat edut. Erityisesti meripohjainen lämpöpumppu sopisi kaukolämpöä paremmin laivan puolikylmien ja vedenalaisten tilojen, kuten parkkipaikkojen kuivaukseen. Autot tulevat märkinä tai lumisina. Tarvittaessa samaa järjestelmää voidaan käyttää jäähdytykseen ja niin ikään kuivaukseen. Kelluvien asuntojen rakentamisesta ei Suomessa ole vielä juurikaan kokemuksia. Asunnot rakennetaan telakoilla, joten raskaita työmaajärjestelyjä ei tarvita ja näin pystytään tehokkaasti hyödyntämään rakennuskustannusetu. Säästetään aikaa, rahaa sekä energiaa, kun asunnot voidaan rakentaa muualla vapaasti valittavalla telakalla ja hinata sijoituspaikalle. Kelluvien asuntojen rakentaminen tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa ja olemalla edelläkävijä asiassa, voi Helsinkiin syntyä uutta osaamista, jolla olisi selkeä kaupallinen kysyntä. Kelluvat asuntoratkaisut on monistettavissa myös muihin Suomen kaupunkeihin. Kelluvien asuntojen rakentamisessa yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla telakkateollisuus, cleantech ja uudet kestävän kehityksen mukaiset toimintamallit, joka voisi olla myös vientituote. 12

HELSINGIN SOSIALIDEMOKRAATIT R.Y. KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN JA SEN EDISTÄMINEN HELSINGISSÄ

HELSINGIN SOSIALIDEMOKRAATIT R.Y. KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN JA SEN EDISTÄMINEN HELSINGISSÄ HELSINGIN SOSIALIDEMOKRAATIT R.Y. KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN JA SEN EDISTÄMINEN HELSINGISSÄ TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Elokuu 214 1 2 Helsingin sosialidemokraatit r.y:lle Helsingin sos.dem. piiri asetti työryhmän

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm 1 Luonnos ASUNTOREFORMIYHDISTYS RY. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yleistä Vuonna 2012 valmistunut asuntotuotanto oli edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Korkeaan määrään vaikutti vielä vuosina

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta 1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

VVO:n vuokra-asuntobarometri. Kesäkuu 2013

VVO:n vuokra-asuntobarometri. Kesäkuu 2013 VVO:n vuokra-asuntobarometri Kesäkuu 13 18.6.13 1 Miten arvioit vuokra-asuntotarjonnan muuttuvan seuraavan 12 kuukauden aikana? 7 6 4 % Markkina % 3 Omakustannus % Lisääntyy Lisääntyy jonkin verran Pysyy

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro

Lisätiedot

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola puh. 029 525 0855 Selvitys 3/2014 ARA-tuotanto 2013 14.3.2014 Selvitys ARA-tuotannosta sisältää keskeiset tilastotiedot vuoden 2013 ARA-tuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2012 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Valokuva: Herttoniemi Virva Kuparinen Keskivuokra 13,72 /m 2 /kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan:

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 Selvitys 3/2013 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Kilpailun edistäminen ja normaaleja vuokra-asuntoja omistukseensa rakennuttavien

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013 Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013. 2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta 3

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja 215:12 Rakentaminen Helsingissä 214 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Eija Rauniomaa, 214 Uustuotanto ja laajennukset 214 2 213 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m 2 381 271 291 292

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10. Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 1. vuosineljännes Asuminen 2013 Asuntojen vuokrat 2013, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

TA-Yhtymä Oy Yleishyödyllinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja

TA-Yhtymä Oy Yleishyödyllinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja TA-Yhtymä Oy Yleishyödyllinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja TA-Yhtymä Oy vuonna 2015 TA-Yhtymä Oy ja sen konserni toimii yleishyödyllisenä asuntojen rakennuttajana ja omistajana, joka tarjoaa sosiaalisin

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 4. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2014, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 2. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 3,2 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 2. vuosineljännes Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä 3,7 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 1. vuosineljännes Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot