Kotkan väestöpoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotkan väestöpoliittinen ohjelma 2008-2030"

Transkriptio

1 Kotkan väestöpoliittinen ohjelma

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Väestö eilen, tänään ja huomenna Kasvusta katoon Väestörakenne nyt Työllisyysnäkymät Kaakkois-Suomessa Maahanmuutto osana väestöpolitiikkaa Kohti terveempää väestörakennetta Vetovoimainen Kotka Lapsiperheiden Kotka Opiskelijoiden Kotka Ikääntyvien Kotka Kulttuurikaupunki Kotka HELP Kotkan hyvinvoinnin ja elämän puisto Maahanmuuttajien Kotka Maahanmuutto Kotkassa Työperäinen maahanmuutto Mistä maahanmuuttajia Kotkaan? Virolaiset ja venäläiset Muu Eurooppa Muut maat Paluumuuttajat Kiintiöpakolaiset Tarvittavat toimenpiteet Kirjallisuus Ohjausryhmän kokoonpano Liitteet... 46

3 Kotkan väestöpoliittinen ohjelma / Tiivistelmä Miksi väestöpoliittinen ohjelma on tärkeä? Kotka kuuluu niihin alueisiin Suomessa, joissa väestö ikääntyy keskimääräistä nopeammin ja joissa väestöennusteiden mukaan väestönkasvu on hidasta tai sitä ei tapahdu juuri ollenkaan. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat haasteet kohdataan täällä nopeammin ja kouriintuntuvammin kuin alueilla, joilla ikääntyneiden ja työväestön suhde on edullisempi. Kyse ei ole vain ikääntyneiden määrän kasvusta vaan eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta: samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa niin lasten ja työikäisten määrät vähenevät. Väestöpolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa väestön määrään, kehitykseen, rakenteeseen tai alueelliseen jakaumaan. Väestöpolitiikkaan kuuluu niin hedelmällisyyteen vaikuttaminen kuin siirtolaisuus-, pakolais- ja ulkomaalaispolitiikkakin. Ikääntymisen haasteet yhteiskunnalle Ikärakenteen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan monella tavalla. Ikääntyneiden määrän kasvu työikäisten kustannuksella ei ainoastaan huononna huoltosuhdetta tai tarkoita vain sosiaalimenojen kasvua, vaan ikärakenteen muutos vaikuttaa myös muun muassa työmarkkinoihin, talouskasvun edellytyksiin ja työllisyyteen. On ennustettu, että työvoiman ikääntyminen sekä maassamuuton väheneminen aiheuttaisivat työikäisen väestön määrä vähenemisen maahanmuutosta huolimatta maakunnissa Uuttamaata ja Itä-Uuttamaata lukuun ottamatta. Näiden skenaarioiden mukaan Suomi jakautuisi tulevaisuudessa yhä selkeämmin menestyjiin ja häviäjiin. Mitä voidaan tehdä? Kuten historia osoittaa on Kotkassa työpaikkojen määrän kehitys ollut aina yhteydessä väestökehitykseen. Nykyisen Kotkan alueen asukasluku oli suurimmillaan 1970-luvun puolivälissä hieman ennen suurta kuntaliitosta (noin asukasta). Kotka kuuluu niin kutsuttuihin teollisuuden rakennemuutos alueisiin, joita kohtasi 1970-luvun lopulla väestökato, jota kesti 1990-luvun lopulle. Näin ollen tämän ohjelman työryhmän mielestä on ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota työllistymisen mahdollisuuksiin aluella. Toisaalta kaupunki tarvitsee myös aktiivista markkinointia ja myös paikallisten nuorten käsitykseen omasta kaupungistaan olisi panostettava ja saatava se nykyistä positiivisemmaksi. Myös se tulisi muistaa, että lapsiperheiden muuttopäätökseen ei vaikuta ainoastaan työpaikkatilanne vaan myös toimivat, läheltä saatavat ja monipuoliset palvelut. Lisäksi työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Väestöpoliittisen ohjelman tavoite Tulevaisuuteen liittyvien uhkakuvien torjumiseksi on toimittava välittömästi. Väestöpoliittinen ohjelma esittää toimenpiteitä, jotka toteuttamalla alueen elinkelpoisuus taataan sekä nyt että tulevaisuudessa. 1

4 1. Johdanto Tulevaisuus on nyt Ikääntyminen on koko yhteiskuntaa koskettava ilmiö. Se koskettaa kaikkia läntistä teollisuusmaita, se koskettaa koko Suomea ja se koskettaa myös Kotkan kaupunkia. Väestön ikääntyminen ei ole enää ennuste kaukaisesta tulevaisuudesta, vaan se on juuri nyt meneillään oleva prosessi. Juuri nyt seisomme tienristeyksessä ja voimme vielä valita mitä tietä kuljemme. Voimme sulkea silmämme tosiasioilta ja jatkaa tietä, joka vain antaa asioiden tapahtua omalla painollaan. Mutta voimme myös valita tien, jossa aktiivisesti otamme kantaa meneillään olevaan kehitykseen emmekä anna tulevaisuuden uhkakuvien toteutua. Yhteiskunnassa meneillään olevassa ikääntymisessä ei ole kyse vain ikääntyneiden ihmisten määrän kasvusta vaan eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta: samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa niin lasten ja työikäisten määrät vähenevät. Kotka kuuluu niihin alueisiin Suomessa, joissa väestö ikääntyy keskimääräistä nopeammin ja joissa väestöennusteiden mukaan väestönkasvu on hidasta tai sitä ei tapahdu juuri ollenkaan. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat haasteet kohdataan täällä nopeammin ja kouriintuntuvammin kuin alueilla, joilla ikääntyneiden ja työväestön suhde on edullisempi. Epäedullinen väestöllinen huoltosuhde ja sen seuraukset Suomessa monet kunnat taistelevat elinkelpoisuuden rajalla, koska niiden ikärakenne on kääntynyt epäedulliseksi. Tämä väestön ikärakenteen epäedullisuus tulee parhaiten esille, kun käytetään väestöllisen huoltosuhteen käsitettä. Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään ja se on hyvä tunnusluku vertailtaessa eri väestöjä toisiinsa ja eri ikäryhmien määrän muutosta suhteessa toisiinsa. 1 Oheisessa taulukossa huoltosuhdetta tarkastellaan vertailemalla lasten (alle 15 vuotta) ja vanhusten (yli 65 vuotta) lukumäärää 100 työikäistä kohti. 2 Kotkan lisäksi taulukossa ovat muut Suomen keskisuuret (yli ja alle asukasta) kaupungit. Taulukosta voidaan havaita, että Kotkassa väestörakenne on keskimääräistä epäedullisempi, sillä ainoastaan Porin ja Mikkelin vertailuluvut ovat hieman Kotkaa suuremmat Tilastokeskus. Huomioon pitää ottaa se, että suurin osa nuorista on opiskelemassa vielä reilusti 15-ikävuoden jälkeen ja toisaalta suomalaisten keskimääräinen eläkeikä on ollut jo vuosia 59 vuotta. 2

5 Ennustettu väestöllisen huoltosuhteen kehitys keskisuurissa kaupungeissa vuosina , ,8 70,7 59,4 72,9 80,4 80,7 70,6 72,3 65, Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Rovaniemi Vaasa Tilastokeskus Alemmassa taulukossa on Kunnan väestöllinen huoltosuhde PARAS -hankkeen mukaisesti samoissa keskisuurissa kaupungeissa kuin edellä. PARAS-hankkeessa verrattiin yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhdetta vuotiaiden määrään 3. Tässäkin vertailussa Kotka joutuu kärkikolmikkoon. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain (PARAS -hankkeen huoltosuhde) 90 77,1 78,4 80,8 83, ,4 74, ,3 72,8 69, , Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Rovaniemi Vaasa Tilastokeskus 3 3

6 Tosiasiat on tunnustettava. Vanhusten määrä lisääntyy ja vanhuksista yli 80-vuotiaiden määrä lisääntyy kaikkein nopeimmin. Suomessa kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän 2010-luvulla, Kotkassa tämä tapahtui jo vuonna Vaikka hedelmällisyys lisääntyisikin, se ei muuta seuraavien 30-vuoden kehitystä olennaisesti. Hedelmällisyyden lisäksi väestönkasvuun olennaisesti vaikuttava tekijä on siirtolaisuus, jota puolestaan on erittäin vaikea ennustaa, sillä suuret ja nopeat muutokset suuntaan tai toiseen ovat mahdollisia. 5 Ikärakenteen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan monella tavalla. Ikääntyneiden määrän kasvu työikäisten kustannuksella ei ainoastaan huononna huoltosuhdetta tai tarkoita vain sosiaalimenojen kasvua, vaan ikääntymisellä on tätä paljon laajemmat vaikutukset yhteiskuntaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa myös työmarkkinoihin, talouskasvun edellytyksiin, työllisyyteen ja sillä on myös laajoja sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia vaikutuksia. Kurjistumisen kierre Kotkan kaupungilla on suuri riski ajautua kurjistumisen kierteeseen. Kurjistumisen kierteeseen joutuneessa kunnassa kehitys kulkee yksinkertaistetusti näin: Kun väestö ikääntyy, niin ainakin joillakin sektoreilla on edessään työvoimapula. Työvoimapula johtaa puolestaan siihen, että työnantajat siirtyvät alueelta pois niihin kuntiin, joissa työntekijöitä on helpommin saatavilla. Tämä edelleen kiihdyttää työikäisen väestön muuttoa alueelta pois ja alueelle on työpaikkojen vähetessä entistä hankalampi saada uusia asukkaita. Näin paikkakunta pikku hiljaa menettää yhä useamman työikäisen työn perässä kasvukeskuksiin ja työnantajat alueille, jotka tarjoavat innovatiivisemman ympäristön ja parhaiten koulutetun väestön. Yleinen käsityshän on, että nuorempi työvoima on innovatiivisempaa ja vähemmän konservatiivista kuin vanhempi työvoima. Ikärakenteeltaan nuoremmilla paikkakunnilla yritykset näkevät potentiaalista työvoimaa, uusia innovaatioita ja nuoret työmahdollisuuksia ja mahdollisuuden kehittyä uralla. Tässä kehityksessä ikääntyvä paikkakunta saa osakseen kurjistuvan taloudellisen tilanteen ja nurjan maineen. Ja kun ikääntyneellä paikkakunnalla ikääntyneiden enemmistö alkaa käyttää poliittista valtaa ja ajaa omia etujaan, niin tässä skenaariossa lapsiperheiden asiat jäävät muiden asioiden jalkoihin. Ja kierre kiihtyy entisestään ja yhä useampi nuori ja lapsiperhe muuttavat alueelta pois. Näiden skenaarioiden mukaan Suomi jakautuisi tulevaisuudessa yhä selkeämmin menestyjiin ja häviäjiin. Ja kysymys kuulukin: Kumpaan ryhmään Kotka haluaa kuulua? 4 Kts. kappale 7. Taulukot. 5 Pitkänen, Kari, Maailman väestönkehitys ja väestöongelmat, Johdatus väestötieteeseen VIII, Helsingin yliopiston sosiologian laitos,

7 Uhkakuvia on mahdollista torjua Väestöpolitiikka on vaikuttamista. Kun väestötiede hakee vastauksia väestöilmiöiden muuttumiselle ja tutkii esimerkiksi sitä, miksi syntyneiden määrät laskevat tai miksi ihmiset muuttavat maalta kaupunkiin, niin väestöpolitiikka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan tähän kehitykseen. Väestöpolitiikka on niitä pyrkimyksiä ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa syntyvyyteen, kuolevuuteen, avioituvuuteen ja muuttoliikkeeseen siten, että väestönkehitys on yhteiskunnan kehityksen kannalta myönteinen. Väestöpolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa väestön määrään, kehitykseen, rakenteeseen tai alueelliseen jakaumaan. Väestöpolitiikkaan kuuluu niin hedelmällisyyteen vaikuttaminen kuin siirtolaisuus-, pakolais- ja ulkomaalaispolitiikkakin. 6 Väestöpolitiikkaan liittyvät useimmat julkisen vallan, kuten perhe-, työvoima-, sosiaali-, asunto, -eläke- terveystai aluepolitiikan toimenpiteet. Vaikka ensisijainen tavoite ei olisikaan väestöpoliittinen, niin usein päätöksillä on väestöpoliittisia vaikutuksia. Esimerkiksi sillä, minkälaisia asuntoja rakennetaan, vaikutetaan alueen väestörakenteeseen. 7 Koska väestöpolitiikkaan vaikuttavat niin monella sektorilla tehtävät toimenpiteet, niin Kotkan väestöpoliittinen ohjelma pyrkii kokoamaan yhteen dokumenttiin muiden Kotkassa ja Kotkan seudulla valmistuneiden strategioiden väestöpolitiikan kannalta merkittävät näkökulmat ja keskeisimmät toimenpiteet. Kotkan väestöpoliittisen ohjelman lähtökohtana on se tosiasia, että alueen väestö ikääntyy Suomen ja koko Euroopan mittakaavassa keskimääräistä nopeammin. Vanhenevaan ikärakenteeseen liittyvien uhkakuvien sekä kurjistumisen kierteen välttämiseksi on mietittävä välittömästi toimenpiteitä alueen elinkelpoisuuden takaamiseksi sekä nyt että tulevaisuudessa. 6 Pitkänen, Kari, Maailman väestönkehitys ja väestöongelmat, Johdatus väestötieteeseen VIII, Helsingin yliopiston sosiologian laitos, Tilastokeskus, Johdatus väestötieteen perusteisiin, 5

8 2. Väestö eilen, tänään ja huomenna 2.1. Kasvusta katoon Koko Suomessa 1860-luku oli katojen, nälänhädän ja kulkutautien vuosikymmen ja tämä näkyy myös väestötilastoissa paikallaan polkevana väestönkehityksenä. Syntyneiden ja kuolleiden välisen epäedullisen suhteen lisäksi Kotkan ja koko Kymenlaakson väestöä verotti muuttoliike. Alueen toimeentulomahdollisuudet olivat käyneet vähiin ja ihmiset siirtyivät toimeentulon perässä muualle, esimerkiksi Pietariin. Kun seuraava vuosikymmen toi alueelle uudenlaista teollisuutta, niin myös väkiluku kääntyi nousuun. 8 Kymijoen suulla sijainnut alue oli otollinen sahateollisuudelle ja sahateollisuus kasvoikin voimakkaasti luvun alkupuolella ja Kymin alueelle perustettiin lukuisia höyrysahoja. Vuoteen 1876 mennessä Kymissä oli yhdeksän höyrysahaa joiden ympärille syntyi nopeasti muuta teollisuutta. Teollistumisen myötä Kymin väkiluku alkoi nousta voimakkaasti. Vuonna 1870 väkiluku oli noin henkilöä, mutta vuosikymmenen loppupuolella jo noin henkilöä. Kotkan kaupungin perustaminen Kotkan kaupunki perustettiin vuonna 1879, kun Kotkansaari ja Hovinsaaren eteläosat irrotettiin Kymin kunnasta. Samalla Kotkan kaupunki sai meri- ja tapulikaupungin oikeudet. Kun Kouvola-Kotka -rautatie valmistui vuonna 1890, se vahvisti Kotkan kehitystä alueensa merkittävimmäksi teollisuus- ja satamakaupungiksi. Vuonna 1879 Kotkan väkiluku oli henkikirjojen mukaan 862 henkilöä. Ulkomaalaisia ei merkitty henkikirjoihin, joten heidän lukumäärästään on vain arvioita. Ulkomaalaisia alueella oli tiettävästi runsaasti, lukuisimpana joukkona Hans Gutzeitin aloitteesta alueelle saapuneet norjalaiset. Arvioiden mukaan asukkaiden kokonaisluku oli Kotkan kaupungin perustamisvuonna noin 1000 henkeä. 9 Teollisuus ja sen työmahdollisuudet vetivät uutta väkeä Kotkaan ennen kaikkea lähialueilta ja Savon radan valmistumisen (v.1889) jälkeen Savosta. Ensimmäisen luotettavamman kuvan Kotkan väestön määrästä saa vuoden 1920 väestölaskennan tuloksista. Kyseiseen vuoteen mennessä kaupungin väkiluku oli noussut jo asukkaaseen. 10 Väkiluku kasvoi tasaisesti aina 1980-luvulle saakka. 8 Anttila, Leo, Kotkan historia II, Helsinki, Lukua nostatti myös alueella tilapäisesti työssäkäyvät sekä työvoima, joka sai toimeentulonsa Kotkassa, mutta jonka kotipaikkana oli jokin muu kunta. Toisaalta myös osa henkikirjojen mukaan yhä Kotkassa asuvasta väestöstä oli jo muuttanut muualle. 10 Anttila, Leo, Kotkan historia II, Helsinki,

9 Rakennemuutoksen vaikutukset väkilukuun Suomessa muuttovoitot ovat alueellisesti keskittyneet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin: nämä alueet ovat saaneet muuttovoittoa noin ihmistä vuosina Toissijaisena muuttosuuntana ovat olleet Etelä- ja Lounais-Suomen suuret kaupunkiseudut. Sen sijaan ns. "ruostevyöhyke 11 " eli teollisuuden rakennemuutosalue oli muuttovoittoinen 1980-luvulle asti, mutta kärsi suuria muuttotappiota ja luvuilla. Näiden alueiden muuttotase on tasapainottunut 2000-luvulle tultaessa ja tasapainottumisen keskeisimmät tekijät ovat olleet opiskelijoiden ja maahanmuuttajien tuomat muuttovoitot. 12 Koko Kymenlaakson alue menetti vuosien aikana 8723 asukasta. Yli puolet tästä lukumäärästä alue menetti työttömyyden ollessa huipussaan vuosina Väestö Kymenlaakson maakunnassa vuosina ,9 Työttömyys Kymenlaakson maakunnassa (%) vuosina ,7 12,2 8, Lähde: Tilastokeskus Kotka on hyvä esimerkki ruostevyöhykkeellä sijaitsevista kaupungeista. Nykyisen Kotkan alueen asukasluku oli suurimmillaan 1970-luvun puolivälissä hieman ennen suurta kuntaliitosta (noin asukasta) luvun lopulta alkoi väestökato, jota kesti 1990-luvun lopulle. Muuttoliike suuntautui Kotkasta erityisesti pääkaupunkiseudulle luvun alussa asukasluku pysyi suunnilleen ennallaan, lähes yksinomaan alueelle suuntautuneen maahanmuuton ansiosta. Vuosien aikana menetettiin kuitenkin 5914 asukasta, noin 9,7 % vuoden 1980 väkiluvusta. 11 Teollisuuden häviäminen alkoi ensimmäisenä USA:ssa, jossa perinteinen teollisuusvyöhykettä kutsuttiin 1960-luvulta alkaen nimellä "rust belt", ruostevyöhyke. Ruostevyöhykettä luonnehtivat raskas teollisuus ja vanhat tehdaskaupungit

10 Kotkan kaupungin väkiluvun kehitys vuosina Lähde: Tilastokeskus Väestörakenne nyt Väestörakenne antaa tietoa alueiden väestöstä iän, sukupuolen, kielen ja kansalaisuuden mukaan luokiteltuna. Väestöpoliittisen ohjelman kannalta on olennaista tarkastella väestön ikärakennetta sekä muuttoliikettä. Kotkan väkiluku oli asukasta, joista miehiä oli ja naisia henkilöä. Alla oleva taulukko kuvaa väestön jakaantumista ikäryhmittäin vuonna Vertailuvuosi taulukossa on vuosi 2027, jolloin ennusteen mukaan Kotkan väkiluku olisi henkilöä. Ennusteiden mukaan ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmä kasvaisi tulevaisuudessa ja tämän ikäryhmän osuus koko väestöstä olisi vuonna 2027 jo lähes 30 %. Ikä 2006 Prosentteina (noin) 2027 Prosentteina (noin) ,7 % ,1 % ,9 % ,9 % ,2 % ,9 % ,2 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus 8

11 Kotkassa oli vuonna ulkomaan kansalaista eli noin 2,9 % väestöstä ja 1896 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa henkilöä, joka oli 3,5 % koko väestöstä. Ulkomaalaisten ikärakenne ei vastaa kantaväestön ikärakennetta, vaan ikärakenne on nuorempi. Alla olevat väestöpyramidit esittävät Kotkan väestön ikäjakauman, ensin Suomen kansalaisten osalta ja toisessa taulukossa ulkomaan kansalaisten osalta. Pyramideista näkee selkeästi sen, että ulkomaan kansalaisten kohdalla pyramidi painottuu työikäisiin, kun Suomen kansalaisten kohdalla painotus on ikääntyneissä. 9

12 Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrään vaikuttavat eniten muuttoliike ja työvoiman ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle. Maassamuuton osalta muuttoaktiivisuus on keskittynyt vuotiaden ikäryhmään, joka pienenee jatkuvasti erityisesti perinteisillä muuttotappioalueilla. Näin ollen ikäryhmien pienentyessä ja potentiaalisten muuttajien vähentyessä lähes kaikilla alueilla on ennakoitavissa, että maassamuutto vähenee tulevaisuudessa. Lähtömuuttoalueita tulevat entistä selvemmin olemaan monet aluekeskukset, jotka kilpailevat keskenään opiskelijoista ja työvoimasta. 13 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Kotka on pitkään ollut muuttotappiosta kärsivä kunta. Nettomaahanmuuton ansiosta kunnassa muuttoliike on joinakin vuosina 2000-luvulla ollut hieman positiivisen puolella. Kuntien välinen nettomuutto on puolestaan ollut pitkään negatiivista, poikkeuksena vuosi 2005, jolloin kuntien välinen nettomuutto oli positiivista. Kuntien välinen muuttoliike vuosina , Kotka. Tilastokeskus. Kuntien välinen tulomuutto (tulokunta: Kotka) Kuntien välinen lähtömuutto (lähtökunta: Kotka) Kuntien välinen nettomuutto (Kotka) Väestömuutokset alueittain, Kotka. Tilastokeskus. Kuntien välinen nettomuutto (Kotka) Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Väkiluku On ennustettu, että työvoiman ikääntyminen sekä maassamuuton väheneminen aiheuttaisivat työikäisen väestön määrä vähenemisen maahanmuutosta huolimatta maakunnissa Uuttamaata ja Itä-Uuttamaata lukuun ottamatta. Nuorten aikuisten muuttoliike on erityisen merkityksellistä, koska se siirtää muuttajilla jo olevat ja myöhemmin syntyvät lapset keskuksista ympäryskuntiin. Lasten siirtyminen turvaa näiden alueiden väestönkasvua myös jatkossa Myrskylä, Pekka, Muuttoliike ja työmarkkinat, Työpoliittinen tutkimus 321, Myrskylä, Pekka, Muuttoliike ja työmarkkinat, Työpoliittinen tutkimus 321,

13 2.3. Työllisyysnäkymät Kaakkois-Suomessa Suomen suuret ikäluokat ovat eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä ja nuoret, työmarkkinoille tulevat luokat ovat näitä sodan jälkeen syntyneitä ikäluokkia pienempiä. Muun muassa tästä johtuen on viime vuosina alettu keskustella siitä, miten Suomen työvoimavarat riittävät tulevaan työvoiman tarpeeseen. Kysymys työvoiman riittävyydestä on myös laadullinen sekä alueellinen. Näin ollen osapuolet eivät välttämättä kohtaa ja syntyy tilanteita, joissa on samanaikaisesti sekä työnhakijoita työttömänä että työpaikkoja täyttämättä. 15 Työvoimalla tarkoitetaan sitä väestönosaa, joka on halukas ja jolla on mahdollisuus osallistua ansiotyöhön työntekijänä tai yrittäjänä. Tarjonnan peruspohjan muodostaa vuoden ikäinen väestö. Tästä väestöstä työvoiman tarjonnan ulkopuolelle jää kohtalaisen suuri joukko: koululaiset ja opiskelijat (kun nämä pelkästään opiskelevat), eläkkeellä olevat, kotityötä tekevät ja varusmiehet. Mikäli iäkkäiden työllistymistä tukevat toimet onnistuvat ja työnantajien oma halu iäkkään työvoiman palkkaamiseen kasvaa, työllisyysasteet nousevat myös sen vuoksi, että iäkkäät työttömät työllistyvät. 16 Kaakkois-Suomessa on useilla päätoimialoilla enemmän iäkästä työvoimaa kuin maassa keskimäärin. Näitä aloja ovat esimerkiksi paljon työntekijöitä työllistävät alat eli terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, teollisuus sekä koulutus. Keskimäärin poistuma on 2,9 % vuodessa. Tilastojen mukaan Kymenlaaksossa kunta-alalta poistuu ajanjaksolla ,7 % vuoden 2003 henkilöstöstä. Vuonna 2000 alueella työssäkäyviä työllisiä oli Kaakkois-Suomessa kaikkiaan henkeä. Näistä henkilöistä poistuu vuoteen 2020 päättyvän 20 vuoden aikana eläkkeelle 56,1 %. 17 Alueen haasteet Ero työelämästä poistuvien ja sinne tulevien välillä on laskennallisesti suurimmillaan vuosikymmenen vaihteessa. Silloin poistuvia on teoreettisesti laskettuna vuodessa vajaa 2000 henkeä enemmän kuin työmarkkinoille astuvia. Eroa ei pidä suoraan tulkita tämän suuruiseksi ylimääräiseksi työvoiman tarpeeksi, koska tuottavuuden kehitys tulee vähentämään uuden työvoiman kysyntää. 18 Etlan työllisten määrän muutosta käsittävän ennusteen mukaan työllisten määrä tulee kasvamaan Kaakkois-Suomessa erityisesti koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä liike-elämää palvelevilla 15 Melolinna, Niilo, Uuden työvoiman kysyntä Kaakkois-Suomessa vv Kaakkois-Suomen TE-keskuksen julkaisuja, Melolinna, Niilo, Uuden työvoiman kysyntä Kaakkois-Suomessa vv Kaakkois-Suomen TE-keskuksen julkaisuja, Melolinna, Niilo, Uuden työvoiman kysyntä Kaakkois-Suomessa vv Kaakkois-Suomen TE-keskuksen julkaisuja, Kotkan-Haminan seudun työllisyysstrategia

14 aloilla. Lisäksi kasvu odotetaan tapahtuvan kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakentamisen aloilla. Sen sijaan työllisten määrän ennustetaan vähenevän erityisesti paperiteollisuudessa sekä maataloudessa. 19 Työvoimastrategian mukaan keskimäärin 4 % avoimeksi tulevista työpaikoista on sellaisia, joihin liittyy työvoiman saannin vaikeuksia ja ongelmat ovat jonkin verran lisääntyneet mm. terveydenhuollon ammateissa, kuljetus- ja varastoalalla sekä joissakin palvelutehtävissä. Työvoimareserviä on vielä runsaasti, myös korkean koulutuksen hankkineita henkilöitä. Vaikka työttömyys on kokonaisuudessaan Kaakkois-Suomessa laskenut, on monia ammattialoja, jossa työttömien määrät ovat viime aikoina lisääntyneet. 20 Paperiteollisuuden näkymät Etelä-Kymenlaaksossa Stora Enson Summan tehdas Haminassa työllistää suoraan 438 henkeä ja välillisesti huomattavasti enemmän. Lokakuussa 2007 Stora Enso ilmoitti aikovansa sulkea pysyvästi Haminassa sijaitsevan Summan paperitehtaan, aikakausilehtipaperikoneen Anjalankoskella sekä Kemijärven ja Norsundetin sellutehtaat. Lisäksi se ilmoitti tavoitteekseen Kotkan tehtaiden myymisen. Näillä toimilla on Kotkan-Haminan seudulle merkittävät sekä taloudelliset että sosiaaliset vaikutukset. 21 Cursor Oy:n sekä useiden muiden alueellisten toimijoiden yhteistyössä on aloitettu Kotkan-Haminan seudun rakennemuutos -ohjelman valmistelu. Ohjelman tärkein tehtävä on pitää vapautuva työvoima ja perheet Kotkan- Haminan seudulla. Ohjelma pyrkii muun muassa etsimään keinoja uudelleen työllistymiseen, selvittää yrittäjyysvaihtoehtoja sekä miettiä keinoja hyödyntää vapautuvat tilat uuden tai sijoittuvan yritystoiminnan muodossa Maahanmuutto osana väestöpolitiikkaa Maahanmuuton rooli on olla yhtenä keinona muiden joukossa vastaamassa haasteeseen työvoiman määrällisestä ja laadullisesta riittävyydestä. Viisaasti valmistellun maahanmuuton oletetaan tuovan myös muita hyötyjä, kuten innovatiivisuuden ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen. Maahanmuuton kasvun tulee tapahtua kuitenkin niin, että kotoutumista tuetaan entistä paremmin ja jo maassa olevat maahanmuuttajat saadaan mahdollisimman laajalti työelämän piiriin. 23 Siirtolaisuuden vaikutus julkisen talouden tasapainoon vaihtelee sen mukaan, millaisia maahanmuuttajat ovat (ikä, koulutus, lasten lukumäärä, jne.). Julkisen talouden tasapainon näkökulmasta ei siis kannata edistää 19 Kotkan-Haminan seudun työllisyysstrategia Kotkan-Haminan seudun työllisyysstrategia Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 24/

15 maahanmuuttoa ilman valikoimista ja aktiivista sopeuttamista. 24 Aktiivisen maahanmuuttopolitiikan tavoite on työperusteisen maahanmuuton lisääminen, mutta tämän onnistuminen edellyttää monien eri tahojen yhteistä tahtoa ensinnäkin maahanmuuttajien houkuttelemisessa alueelle ja toiseksi maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuten edellä on jo todettu, niin Kotka on hitaan väestönkasvun alue, jonka väkiluku ei juuri kasva seuraavien vuosikymmenien aikana. Vaikka syntyvyys kääntyisikin nousuun, niin syntyvyyden lisääntymisen tuomat hyödyt eivät parantaisi ikääntyneiden ja työssäkäyvien välistä huoltosuhdetta vuoteen. Myös maahanmuuton tulisi olla todella suurta, jotta sillä voitaisiin vaikuttaa väestön ikääntymiskehitykseen. Mutta maahanmuutolla voidaan hidastaa väestön ikääntymistä ja jopa pysähdyttää työvoiman ikääntyminen. 25 Kesäkuussa 2007 valmistunut Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelma käsittelee osaltaan maahanmuuttajia väestöpolitiikan ja työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta. Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelman toimenpiteet on otettu huomioon myös Kotkan väestöpoliittista ohjelmaa tehtäessä Kohti terveempää väestörakennetta Kotka on Kymenlaakson suurin kaupunki ja maakuntakeskus. Kotka on merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki ja myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. 26 Onko tämä markkinointilause totta tulevaisuudessa? Nykyinen väestönkehitys ennustaa Kotkalle valitettavasti toisenlaista tulevaisuutta: Kotkan on ikääntyvän väestön kaupunki, josta nuoret ovat muuttaneet työpaikkojen ja yritykset työvoiman perässä kasvukeskuksiin. Väestöllinen kehitys on kuitenkin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä kohtuullisen hyvin ennustettavissa ja muutokset ovat hitaita. Näin ollen ongelmiin varautuminen ja epätoivottavien uhkakuvien torjuminen on mahdollista 27. Väestöennusteet Väestöennusteella tarkoitetaan tiettyyn vuoteen tulevaisuudessa ulottuvaa väkiluvun laskemista, joka perustuu menneestä kehityksestä laskettuun kehitykseen ja arvioon tämän kehityksen suunnasta. Väestöennusteet voivat olla pelkkiä kokonaisväkiluvun huomioon ottavia laskelmia tai menetelmiä, joissa otetaan huomioon väestönkehitykseen vaikuttavat osatekijät (väestön ikä- ja sukupuolirakenne sekä syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys). 24 Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 10/ VATT-keskustelualoitteita, nro 297, Suomessa asuvat ulkomaalaiset, A. Kangasharju - L. Korppinen P. Parkkinen. 26 Kaupunkistrategia , Kotkan kaupunki, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 24/

16 Toteutuneen väestökehityksen perusteella vaikuttaa siltä, että lähivuosikymmeninä Kotkan väkiluku pysyy sunnilleen samana ja kuten edellisessä kappaleessa todettiin, niin iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa muiden ikäryhmien pienentyessä. Maakuntien sisällä väestö keskittyy keskusseutukuntiin ja näillä alueilla väestö on myös nuorempaa kuin väestöään menettävillä pienemmillä seutukunnilla. Mikkelin, Joensuun, Kajaanin, Rovaniemen, Porin ja Kotkan seutukuntien väkiluvun ennustetaan vähenevän tai pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla 28. Kotkan väestöpoliittinen ohjelma on työkalu, jonka avulla tämän kehityksen suuntaa Kotkan osalta pyritään muuttamaan toisenlaiseksi. Väestöennuste alueittain Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Rovaniemi Vaasa Väestöennusteen mukaan Kotkan väkiluku pysyy lähes samana vuodesta 2007 aina vuoteen Tässä ennusteessa oletetaan, että väestön muuttoliike säilyy nykyisellä tasolla. 28 Väestön ikääntymiseen varautuminen sisäasiainministeriön hallinnonalalla, Keskustelualoitteet, SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 36/

17 Väestöennuste Ennustettu väestönmuutos Kotkassa vuosina Tilastokeskus Vaarana on kuitenkin se, että väestön ikääntyminen kiihdyttää muuttoliikettä Kotkasta poispäin, jos johdantokappaleessa esitetty kurjistumisen kierre toteutuu. Myöskään maahanmuuton osalta ei voida pitää varmana sitä, että muuttoliike Kotkaan jatkuu nykyisellä tasolla. Jos väestöennuste lasketaan ns. omavaraislaskelmana, jossa muuttoliikkeen vaikutus on poistettu niin Kotkan tulevaisuus näyttää paljon synkemmältä: Väestöennuste, ns.omavaraislaskelma Kotka, vuodet Tilastokeskus Omavaraislaskelma osoittaa, että ilman uusia asukkaita Kotkan väestö vähenee tuhansilla seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Näin ollen se osoittaa myös sen, että on muuttoliikkeellä on merkittävä vaikutus alueiden väestörakenteen muovaajana ja väestökehityksen määrääjänä. Nuoret alle 30-vuotiaat muuttavat 15

18 eniten ja nämä nuoret muuttajat synnyttävät ennen pitkää jälkeläisiä, ja aikanaan heidän jälkeläisilleenkin syntyy perillisiä, mikä edelleen muuttaa alueiden väestön koostumusta. Seurauksena väestöä menettävien ja vastaanottavien alueiden väestökehitys eriytyy vuosi vuodelta nopeammin. 29 Miten Kotka saisi osansa tästä nuorten muuttajien virrasta? Mitä tulisi tehdä, jotta omat muualla opiskelevat nuoret saataisiin palaamaan Kotkaan ja asettumaan perheineen vanhaan kotikaupunkiin? Miten saataisiin maahanmuutto säilymään edes nykytasolla? Mitkä ovat ne toimenpiteet, joiden avulla Kotkan vetovoima saataisiin uuteen nousuun? Kiristyvässä kilpailussa työvoimasta Kotkan on pystyttävä houkuttelemaan kaupunkiin uusia asukkaita, uutta työvoimaa, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Kotkan on panostettava siihen, että se erottuu samoista resursseista kilpailevista kaupunkiseuduista edukseen. 3. Vetovoimainen Kotka Käytettäessä vetovoimaisuutta elinkeinopoliittisena välineenä seudun osaajapotentiaalin vahvistamisessa on tarkastelu laajennettava kaupunkiseudun fyysisestä, kokemuksellisesta olemuksesta sen ulkopuolelle, mielikuvaympäristöön. Vetovoimaisella kaupunkiseudulla ei ole vain hyviä ominaisuuksia, vaan sillä on myös selkeä profiili, hyvä imago ja mahdollisesti jopa vetovoimainen brändi. 30 Tulevaisuudessa useat eri kaupunkiseudut kilpailevat samoista resursseista. Kotkan on kyettävä nostamaan esiin omat vahvuutensa, joilla se voi kilpailla osaajista, lapsiperheistä ja opiskelijoista. Keskeiseksi kysymykseksi kaupunkiseutujen kehittämisessä osana elinkeinopolitiikkaa nousee palvelujen ja asuinympäristön laatuun panostaminen eli sellaisen työ- ja asuinympäristön luominen, joka yhtäältä houkuttelee huippuosaajia seudulle ja toisaalta myös pitää heidät siellä Nivalainen, Volk, Väestö ja hyvinvointipalvelut vuonna 2030: Alueellinen tarkastelu, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, Raunio, Mika, Osaajat valintojen kentällä, Asuin- ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailukyvyssä, Loppuraportti, Sama, ks. yllä. 16

19 Tässä kilpailussa tärkeiksi tekijöiksi nousevat seuraavat asiat 32 : haasteelliset työmahdollisuudet ympäristön laatu kaupunkiseudun viihtyisyys asuinalueena kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut lasten koulutusmahdollisuudet Henkiset arvot painottuvat aineellisia enemmän asuinpaikkaa valittaessa: Tieto- ja taitoammattilaisia ei yhdistä pyrkimys ylellisiin asuinalueisiin, aurinkokuivatut tomaatit tai maitokahvi, vaan suvaitsevaisuus, perhearvot ja tasapainoisuus 33. Kotkan vahvuudet ja heikkoudet Kotkan ja koko Kotkan-Haminan seudun yhtenä tärkeimpänä voimavarana voidaan pitää seudun kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista logistista osaamista. Korkealuokkaista osaamista löytyy myös seudun kansainvälisistä yrityksistä sekä alan kansainvälistä huippua edustavista alihankkijoista ja insinööritoimistoista. Alueen perushyvinvointipalveluja pidetään toimivina. Viidessä vuodessa ovat osaamistekijöiden voimavaroiksi nousseet myös Datariina, Venäjä-osaaminen, seudun vahva hyvinvointiklusteri ja nuoret suhteellisen edulliset osaajat. 34 Myös seudun talousmaantieteellinen sijainti ja sen pohjalle rakentunut logistiikkaklusteri ovat tärkeitä tekijöitä alueen voimavaroja mietittäessä. Kotka ja Hamina ovat maan tärkeimmät vientisatamat ja niiden ympärille on syntynyt runsaasti logistisia palveluja, joiden työllistämisvaikutus on suuri ja kehittymisnäkymät hyvät. Muita rakenteellisia voimavaroja ovat pääkaupunkiseudun ja erityisesti Pietarin läheisyys, kansainvälinen suurteollisuus, joka käsittää sekä valmistavaa teollisuutta että suunnittelua, seudun merellisyys ja Kymijoki, värikäs historia sekä toimiva infrastruktuuri, peruspalvelut ja seudun edullinen kustannustaso. 35 Alueen heikkouksia puolestaan ovat oman yliopiston puute ja alueella koulutettujen vuoto muualle. Toisaalta yksipuolinen ja vanhakantainen elinkeinorakenne, kasvukykyisten ja kasvuhaluisten yritysten ja omien tuotteiden puute ovat myös alueen heikkouksia. Ja seudulla on myös parannettavaa omassa imagossaan, sillä seudun asukkailla ja erityisesti nuorilla huono kuva seudusta sekä huono seutuidentiteetti. Myös ikärakenteen vinoutuminen on seudun heikkous Raunio, Mika, Osaajat valintojen kentällä, Asuin- ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailukyvyssä, Loppuraportti, Sama, ks. yllä. 34 Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun alekeskus, Sama, ks. yllä 36 Sama, ks. yllä 17

20 Jotta Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian visio: Olemme osaamisen ja yhteistyön kansainvälinen kasvuseutu, idän ja lännen kohtaamispaikka, jossa asukkaat ja yritykset viihtyvät 37 toteutuisi, niin Kotkan kuten koko seudun täytyy panostaa elinvoimaisuuteen. Tämä tarkoittaa panostusta kehitystyöhön, jonka avulla Kotkasta saadaan hyvä paikka asua kaikenikäisille ihmisille. Tämä tarkoittaa uudistuvaa elinympäristöä, joka pitää sisällään asumisen viihtyvyyttä, elämisen sujuvuutta, kulttuuria ja muita asioita, joilla Kotka erottuu omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi kaupunkiseuduksi muiden kaupunkiseutujen joukosta. Liikenneyhteydet Valtatie 7 on osa E18-tietä, joka kuuluu yleiseurooppalaiseen päätieverkkoon. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan tarkoituksena on, että E18-tie olisi kokonaisuudessaan moottoritie Turusta Vaalimaalle asti. Uudessa hallitusohjelmassa Suomi sitoutuu toteuttamaan Helsinki-Vaalimaa moottoritien vuoteen 2015 mennessä, joka parantaisi huomattavasti liikenneyhteyksiä Kotkasta pääkaupunkiseudulle päin. 38 Yksi parantamisen paikka on ratayhteys Helsinki-Kotka-Pietari. Joidenkin näkemysten mukaan Kotkalla pitäisi sijaintinsa puolesta olla Lahtea paremmat menestymisen edellytykset, mutta kelvollisen ratayhteyden puuttuminen Helsinkiin on Kotkalle selkeä miinus Lapsiperheiden Kotka Valtioneuvoston väestökehitykseen liittyvä huoli ei koske eliniän pidentymistä tai vanhojen ihmisten määrän kasvua, vaan sitä, että lasten ja työikäisten määrät vähenevät. 39 Lapsiperheet ovat tärkeässä asemassa mietittäessä Kotkan tulevaisuutta. Ikääntyvä kunta tarvitsee työssäkäyviä ja lapsiperheitä. Muualle opiskelemaan lähteneet nuoret olisi saatava palaamaan Kotkaan perustamaan perhe ja Kotkaan opiskelemaan tulleet nuoret olisi saatava jäämään. Tutkimusten mukaan korkeasti koulutettu väestö muuttaa helpommin ja lähialue on kaikkein voimakkain aluevalinnan selittäjä. Näin ollen Kotkaan tarvitaan työpaikkoja korkeasti koulutetulle väestölle ja kaupunkia tulisi markkinoida lähialuille, sekä lännessä että idässä. Kotkan työvoimatoimiston 40 mukaan tilanne alueen akateemisten työnhakijoiden kohdalla on melko vakiintunut. Käden taitajia tarvitaan ja alueella on joillakin aloilla myös työvoimapulaa, mutta koulutettujen hakijoiden työmarkkinatilanne ei ole olennaisesti muuttunut ja jo useita vuosia alueella on ollut kuukausittain noin 100 akateemisen ylemmän tutkinnon suorittanutta työnhakijaa, heistä noin puolet on yleensä työttömänä ja 37 Sama, ks. yllä 38 Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteita (www.mintc.fi), Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 24/ Maritta Manninen, Kotkan työvoimatoimisto, Työnvälitysyksikön vastuuhenkilö. 18

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Väestöennuste 2009 2060

Väestöennuste 2009 2060 Väestö 2009 Väestöennuste 2009 2060 Väestöennuste 2009 2060 Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 2060

Väestöennuste 2012 2060 Väestö 2012 Väestöennuste 2012 2060 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulevaisuudessa on hieman edellistä väestöennustetta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot