Kotkan väestöpoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotkan väestöpoliittinen ohjelma 2008-2030"

Transkriptio

1 Kotkan väestöpoliittinen ohjelma

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Väestö eilen, tänään ja huomenna Kasvusta katoon Väestörakenne nyt Työllisyysnäkymät Kaakkois-Suomessa Maahanmuutto osana väestöpolitiikkaa Kohti terveempää väestörakennetta Vetovoimainen Kotka Lapsiperheiden Kotka Opiskelijoiden Kotka Ikääntyvien Kotka Kulttuurikaupunki Kotka HELP Kotkan hyvinvoinnin ja elämän puisto Maahanmuuttajien Kotka Maahanmuutto Kotkassa Työperäinen maahanmuutto Mistä maahanmuuttajia Kotkaan? Virolaiset ja venäläiset Muu Eurooppa Muut maat Paluumuuttajat Kiintiöpakolaiset Tarvittavat toimenpiteet Kirjallisuus Ohjausryhmän kokoonpano Liitteet... 46

3 Kotkan väestöpoliittinen ohjelma / Tiivistelmä Miksi väestöpoliittinen ohjelma on tärkeä? Kotka kuuluu niihin alueisiin Suomessa, joissa väestö ikääntyy keskimääräistä nopeammin ja joissa väestöennusteiden mukaan väestönkasvu on hidasta tai sitä ei tapahdu juuri ollenkaan. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat haasteet kohdataan täällä nopeammin ja kouriintuntuvammin kuin alueilla, joilla ikääntyneiden ja työväestön suhde on edullisempi. Kyse ei ole vain ikääntyneiden määrän kasvusta vaan eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta: samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa niin lasten ja työikäisten määrät vähenevät. Väestöpolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa väestön määrään, kehitykseen, rakenteeseen tai alueelliseen jakaumaan. Väestöpolitiikkaan kuuluu niin hedelmällisyyteen vaikuttaminen kuin siirtolaisuus-, pakolais- ja ulkomaalaispolitiikkakin. Ikääntymisen haasteet yhteiskunnalle Ikärakenteen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan monella tavalla. Ikääntyneiden määrän kasvu työikäisten kustannuksella ei ainoastaan huononna huoltosuhdetta tai tarkoita vain sosiaalimenojen kasvua, vaan ikärakenteen muutos vaikuttaa myös muun muassa työmarkkinoihin, talouskasvun edellytyksiin ja työllisyyteen. On ennustettu, että työvoiman ikääntyminen sekä maassamuuton väheneminen aiheuttaisivat työikäisen väestön määrä vähenemisen maahanmuutosta huolimatta maakunnissa Uuttamaata ja Itä-Uuttamaata lukuun ottamatta. Näiden skenaarioiden mukaan Suomi jakautuisi tulevaisuudessa yhä selkeämmin menestyjiin ja häviäjiin. Mitä voidaan tehdä? Kuten historia osoittaa on Kotkassa työpaikkojen määrän kehitys ollut aina yhteydessä väestökehitykseen. Nykyisen Kotkan alueen asukasluku oli suurimmillaan 1970-luvun puolivälissä hieman ennen suurta kuntaliitosta (noin asukasta). Kotka kuuluu niin kutsuttuihin teollisuuden rakennemuutos alueisiin, joita kohtasi 1970-luvun lopulla väestökato, jota kesti 1990-luvun lopulle. Näin ollen tämän ohjelman työryhmän mielestä on ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota työllistymisen mahdollisuuksiin aluella. Toisaalta kaupunki tarvitsee myös aktiivista markkinointia ja myös paikallisten nuorten käsitykseen omasta kaupungistaan olisi panostettava ja saatava se nykyistä positiivisemmaksi. Myös se tulisi muistaa, että lapsiperheiden muuttopäätökseen ei vaikuta ainoastaan työpaikkatilanne vaan myös toimivat, läheltä saatavat ja monipuoliset palvelut. Lisäksi työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Väestöpoliittisen ohjelman tavoite Tulevaisuuteen liittyvien uhkakuvien torjumiseksi on toimittava välittömästi. Väestöpoliittinen ohjelma esittää toimenpiteitä, jotka toteuttamalla alueen elinkelpoisuus taataan sekä nyt että tulevaisuudessa. 1

4 1. Johdanto Tulevaisuus on nyt Ikääntyminen on koko yhteiskuntaa koskettava ilmiö. Se koskettaa kaikkia läntistä teollisuusmaita, se koskettaa koko Suomea ja se koskettaa myös Kotkan kaupunkia. Väestön ikääntyminen ei ole enää ennuste kaukaisesta tulevaisuudesta, vaan se on juuri nyt meneillään oleva prosessi. Juuri nyt seisomme tienristeyksessä ja voimme vielä valita mitä tietä kuljemme. Voimme sulkea silmämme tosiasioilta ja jatkaa tietä, joka vain antaa asioiden tapahtua omalla painollaan. Mutta voimme myös valita tien, jossa aktiivisesti otamme kantaa meneillään olevaan kehitykseen emmekä anna tulevaisuuden uhkakuvien toteutua. Yhteiskunnassa meneillään olevassa ikääntymisessä ei ole kyse vain ikääntyneiden ihmisten määrän kasvusta vaan eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta: samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa niin lasten ja työikäisten määrät vähenevät. Kotka kuuluu niihin alueisiin Suomessa, joissa väestö ikääntyy keskimääräistä nopeammin ja joissa väestöennusteiden mukaan väestönkasvu on hidasta tai sitä ei tapahdu juuri ollenkaan. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat haasteet kohdataan täällä nopeammin ja kouriintuntuvammin kuin alueilla, joilla ikääntyneiden ja työväestön suhde on edullisempi. Epäedullinen väestöllinen huoltosuhde ja sen seuraukset Suomessa monet kunnat taistelevat elinkelpoisuuden rajalla, koska niiden ikärakenne on kääntynyt epäedulliseksi. Tämä väestön ikärakenteen epäedullisuus tulee parhaiten esille, kun käytetään väestöllisen huoltosuhteen käsitettä. Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään ja se on hyvä tunnusluku vertailtaessa eri väestöjä toisiinsa ja eri ikäryhmien määrän muutosta suhteessa toisiinsa. 1 Oheisessa taulukossa huoltosuhdetta tarkastellaan vertailemalla lasten (alle 15 vuotta) ja vanhusten (yli 65 vuotta) lukumäärää 100 työikäistä kohti. 2 Kotkan lisäksi taulukossa ovat muut Suomen keskisuuret (yli ja alle asukasta) kaupungit. Taulukosta voidaan havaita, että Kotkassa väestörakenne on keskimääräistä epäedullisempi, sillä ainoastaan Porin ja Mikkelin vertailuluvut ovat hieman Kotkaa suuremmat Tilastokeskus. Huomioon pitää ottaa se, että suurin osa nuorista on opiskelemassa vielä reilusti 15-ikävuoden jälkeen ja toisaalta suomalaisten keskimääräinen eläkeikä on ollut jo vuosia 59 vuotta. 2

5 Ennustettu väestöllisen huoltosuhteen kehitys keskisuurissa kaupungeissa vuosina , ,8 70,7 59,4 72,9 80,4 80,7 70,6 72,3 65, Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Rovaniemi Vaasa Tilastokeskus Alemmassa taulukossa on Kunnan väestöllinen huoltosuhde PARAS -hankkeen mukaisesti samoissa keskisuurissa kaupungeissa kuin edellä. PARAS-hankkeessa verrattiin yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhdetta vuotiaiden määrään 3. Tässäkin vertailussa Kotka joutuu kärkikolmikkoon. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain (PARAS -hankkeen huoltosuhde) 90 77,1 78,4 80,8 83, ,4 74, ,3 72,8 69, , Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Rovaniemi Vaasa Tilastokeskus 3 3

6 Tosiasiat on tunnustettava. Vanhusten määrä lisääntyy ja vanhuksista yli 80-vuotiaiden määrä lisääntyy kaikkein nopeimmin. Suomessa kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän 2010-luvulla, Kotkassa tämä tapahtui jo vuonna Vaikka hedelmällisyys lisääntyisikin, se ei muuta seuraavien 30-vuoden kehitystä olennaisesti. Hedelmällisyyden lisäksi väestönkasvuun olennaisesti vaikuttava tekijä on siirtolaisuus, jota puolestaan on erittäin vaikea ennustaa, sillä suuret ja nopeat muutokset suuntaan tai toiseen ovat mahdollisia. 5 Ikärakenteen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan monella tavalla. Ikääntyneiden määrän kasvu työikäisten kustannuksella ei ainoastaan huononna huoltosuhdetta tai tarkoita vain sosiaalimenojen kasvua, vaan ikääntymisellä on tätä paljon laajemmat vaikutukset yhteiskuntaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa myös työmarkkinoihin, talouskasvun edellytyksiin, työllisyyteen ja sillä on myös laajoja sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia vaikutuksia. Kurjistumisen kierre Kotkan kaupungilla on suuri riski ajautua kurjistumisen kierteeseen. Kurjistumisen kierteeseen joutuneessa kunnassa kehitys kulkee yksinkertaistetusti näin: Kun väestö ikääntyy, niin ainakin joillakin sektoreilla on edessään työvoimapula. Työvoimapula johtaa puolestaan siihen, että työnantajat siirtyvät alueelta pois niihin kuntiin, joissa työntekijöitä on helpommin saatavilla. Tämä edelleen kiihdyttää työikäisen väestön muuttoa alueelta pois ja alueelle on työpaikkojen vähetessä entistä hankalampi saada uusia asukkaita. Näin paikkakunta pikku hiljaa menettää yhä useamman työikäisen työn perässä kasvukeskuksiin ja työnantajat alueille, jotka tarjoavat innovatiivisemman ympäristön ja parhaiten koulutetun väestön. Yleinen käsityshän on, että nuorempi työvoima on innovatiivisempaa ja vähemmän konservatiivista kuin vanhempi työvoima. Ikärakenteeltaan nuoremmilla paikkakunnilla yritykset näkevät potentiaalista työvoimaa, uusia innovaatioita ja nuoret työmahdollisuuksia ja mahdollisuuden kehittyä uralla. Tässä kehityksessä ikääntyvä paikkakunta saa osakseen kurjistuvan taloudellisen tilanteen ja nurjan maineen. Ja kun ikääntyneellä paikkakunnalla ikääntyneiden enemmistö alkaa käyttää poliittista valtaa ja ajaa omia etujaan, niin tässä skenaariossa lapsiperheiden asiat jäävät muiden asioiden jalkoihin. Ja kierre kiihtyy entisestään ja yhä useampi nuori ja lapsiperhe muuttavat alueelta pois. Näiden skenaarioiden mukaan Suomi jakautuisi tulevaisuudessa yhä selkeämmin menestyjiin ja häviäjiin. Ja kysymys kuulukin: Kumpaan ryhmään Kotka haluaa kuulua? 4 Kts. kappale 7. Taulukot. 5 Pitkänen, Kari, Maailman väestönkehitys ja väestöongelmat, Johdatus väestötieteeseen VIII, Helsingin yliopiston sosiologian laitos,

7 Uhkakuvia on mahdollista torjua Väestöpolitiikka on vaikuttamista. Kun väestötiede hakee vastauksia väestöilmiöiden muuttumiselle ja tutkii esimerkiksi sitä, miksi syntyneiden määrät laskevat tai miksi ihmiset muuttavat maalta kaupunkiin, niin väestöpolitiikka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan tähän kehitykseen. Väestöpolitiikka on niitä pyrkimyksiä ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa syntyvyyteen, kuolevuuteen, avioituvuuteen ja muuttoliikkeeseen siten, että väestönkehitys on yhteiskunnan kehityksen kannalta myönteinen. Väestöpolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa väestön määrään, kehitykseen, rakenteeseen tai alueelliseen jakaumaan. Väestöpolitiikkaan kuuluu niin hedelmällisyyteen vaikuttaminen kuin siirtolaisuus-, pakolais- ja ulkomaalaispolitiikkakin. 6 Väestöpolitiikkaan liittyvät useimmat julkisen vallan, kuten perhe-, työvoima-, sosiaali-, asunto, -eläke- terveystai aluepolitiikan toimenpiteet. Vaikka ensisijainen tavoite ei olisikaan väestöpoliittinen, niin usein päätöksillä on väestöpoliittisia vaikutuksia. Esimerkiksi sillä, minkälaisia asuntoja rakennetaan, vaikutetaan alueen väestörakenteeseen. 7 Koska väestöpolitiikkaan vaikuttavat niin monella sektorilla tehtävät toimenpiteet, niin Kotkan väestöpoliittinen ohjelma pyrkii kokoamaan yhteen dokumenttiin muiden Kotkassa ja Kotkan seudulla valmistuneiden strategioiden väestöpolitiikan kannalta merkittävät näkökulmat ja keskeisimmät toimenpiteet. Kotkan väestöpoliittisen ohjelman lähtökohtana on se tosiasia, että alueen väestö ikääntyy Suomen ja koko Euroopan mittakaavassa keskimääräistä nopeammin. Vanhenevaan ikärakenteeseen liittyvien uhkakuvien sekä kurjistumisen kierteen välttämiseksi on mietittävä välittömästi toimenpiteitä alueen elinkelpoisuuden takaamiseksi sekä nyt että tulevaisuudessa. 6 Pitkänen, Kari, Maailman väestönkehitys ja väestöongelmat, Johdatus väestötieteeseen VIII, Helsingin yliopiston sosiologian laitos, Tilastokeskus, Johdatus väestötieteen perusteisiin, 5

8 2. Väestö eilen, tänään ja huomenna 2.1. Kasvusta katoon Koko Suomessa 1860-luku oli katojen, nälänhädän ja kulkutautien vuosikymmen ja tämä näkyy myös väestötilastoissa paikallaan polkevana väestönkehityksenä. Syntyneiden ja kuolleiden välisen epäedullisen suhteen lisäksi Kotkan ja koko Kymenlaakson väestöä verotti muuttoliike. Alueen toimeentulomahdollisuudet olivat käyneet vähiin ja ihmiset siirtyivät toimeentulon perässä muualle, esimerkiksi Pietariin. Kun seuraava vuosikymmen toi alueelle uudenlaista teollisuutta, niin myös väkiluku kääntyi nousuun. 8 Kymijoen suulla sijainnut alue oli otollinen sahateollisuudelle ja sahateollisuus kasvoikin voimakkaasti luvun alkupuolella ja Kymin alueelle perustettiin lukuisia höyrysahoja. Vuoteen 1876 mennessä Kymissä oli yhdeksän höyrysahaa joiden ympärille syntyi nopeasti muuta teollisuutta. Teollistumisen myötä Kymin väkiluku alkoi nousta voimakkaasti. Vuonna 1870 väkiluku oli noin henkilöä, mutta vuosikymmenen loppupuolella jo noin henkilöä. Kotkan kaupungin perustaminen Kotkan kaupunki perustettiin vuonna 1879, kun Kotkansaari ja Hovinsaaren eteläosat irrotettiin Kymin kunnasta. Samalla Kotkan kaupunki sai meri- ja tapulikaupungin oikeudet. Kun Kouvola-Kotka -rautatie valmistui vuonna 1890, se vahvisti Kotkan kehitystä alueensa merkittävimmäksi teollisuus- ja satamakaupungiksi. Vuonna 1879 Kotkan väkiluku oli henkikirjojen mukaan 862 henkilöä. Ulkomaalaisia ei merkitty henkikirjoihin, joten heidän lukumäärästään on vain arvioita. Ulkomaalaisia alueella oli tiettävästi runsaasti, lukuisimpana joukkona Hans Gutzeitin aloitteesta alueelle saapuneet norjalaiset. Arvioiden mukaan asukkaiden kokonaisluku oli Kotkan kaupungin perustamisvuonna noin 1000 henkeä. 9 Teollisuus ja sen työmahdollisuudet vetivät uutta väkeä Kotkaan ennen kaikkea lähialueilta ja Savon radan valmistumisen (v.1889) jälkeen Savosta. Ensimmäisen luotettavamman kuvan Kotkan väestön määrästä saa vuoden 1920 väestölaskennan tuloksista. Kyseiseen vuoteen mennessä kaupungin väkiluku oli noussut jo asukkaaseen. 10 Väkiluku kasvoi tasaisesti aina 1980-luvulle saakka. 8 Anttila, Leo, Kotkan historia II, Helsinki, Lukua nostatti myös alueella tilapäisesti työssäkäyvät sekä työvoima, joka sai toimeentulonsa Kotkassa, mutta jonka kotipaikkana oli jokin muu kunta. Toisaalta myös osa henkikirjojen mukaan yhä Kotkassa asuvasta väestöstä oli jo muuttanut muualle. 10 Anttila, Leo, Kotkan historia II, Helsinki,

9 Rakennemuutoksen vaikutukset väkilukuun Suomessa muuttovoitot ovat alueellisesti keskittyneet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin: nämä alueet ovat saaneet muuttovoittoa noin ihmistä vuosina Toissijaisena muuttosuuntana ovat olleet Etelä- ja Lounais-Suomen suuret kaupunkiseudut. Sen sijaan ns. "ruostevyöhyke 11 " eli teollisuuden rakennemuutosalue oli muuttovoittoinen 1980-luvulle asti, mutta kärsi suuria muuttotappiota ja luvuilla. Näiden alueiden muuttotase on tasapainottunut 2000-luvulle tultaessa ja tasapainottumisen keskeisimmät tekijät ovat olleet opiskelijoiden ja maahanmuuttajien tuomat muuttovoitot. 12 Koko Kymenlaakson alue menetti vuosien aikana 8723 asukasta. Yli puolet tästä lukumäärästä alue menetti työttömyyden ollessa huipussaan vuosina Väestö Kymenlaakson maakunnassa vuosina ,9 Työttömyys Kymenlaakson maakunnassa (%) vuosina ,7 12,2 8, Lähde: Tilastokeskus Kotka on hyvä esimerkki ruostevyöhykkeellä sijaitsevista kaupungeista. Nykyisen Kotkan alueen asukasluku oli suurimmillaan 1970-luvun puolivälissä hieman ennen suurta kuntaliitosta (noin asukasta) luvun lopulta alkoi väestökato, jota kesti 1990-luvun lopulle. Muuttoliike suuntautui Kotkasta erityisesti pääkaupunkiseudulle luvun alussa asukasluku pysyi suunnilleen ennallaan, lähes yksinomaan alueelle suuntautuneen maahanmuuton ansiosta. Vuosien aikana menetettiin kuitenkin 5914 asukasta, noin 9,7 % vuoden 1980 väkiluvusta. 11 Teollisuuden häviäminen alkoi ensimmäisenä USA:ssa, jossa perinteinen teollisuusvyöhykettä kutsuttiin 1960-luvulta alkaen nimellä "rust belt", ruostevyöhyke. Ruostevyöhykettä luonnehtivat raskas teollisuus ja vanhat tehdaskaupungit

10 Kotkan kaupungin väkiluvun kehitys vuosina Lähde: Tilastokeskus Väestörakenne nyt Väestörakenne antaa tietoa alueiden väestöstä iän, sukupuolen, kielen ja kansalaisuuden mukaan luokiteltuna. Väestöpoliittisen ohjelman kannalta on olennaista tarkastella väestön ikärakennetta sekä muuttoliikettä. Kotkan väkiluku oli asukasta, joista miehiä oli ja naisia henkilöä. Alla oleva taulukko kuvaa väestön jakaantumista ikäryhmittäin vuonna Vertailuvuosi taulukossa on vuosi 2027, jolloin ennusteen mukaan Kotkan väkiluku olisi henkilöä. Ennusteiden mukaan ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmä kasvaisi tulevaisuudessa ja tämän ikäryhmän osuus koko väestöstä olisi vuonna 2027 jo lähes 30 %. Ikä 2006 Prosentteina (noin) 2027 Prosentteina (noin) ,7 % ,1 % ,9 % ,9 % ,2 % ,9 % ,2 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus 8

11 Kotkassa oli vuonna ulkomaan kansalaista eli noin 2,9 % väestöstä ja 1896 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa henkilöä, joka oli 3,5 % koko väestöstä. Ulkomaalaisten ikärakenne ei vastaa kantaväestön ikärakennetta, vaan ikärakenne on nuorempi. Alla olevat väestöpyramidit esittävät Kotkan väestön ikäjakauman, ensin Suomen kansalaisten osalta ja toisessa taulukossa ulkomaan kansalaisten osalta. Pyramideista näkee selkeästi sen, että ulkomaan kansalaisten kohdalla pyramidi painottuu työikäisiin, kun Suomen kansalaisten kohdalla painotus on ikääntyneissä. 9

12 Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrään vaikuttavat eniten muuttoliike ja työvoiman ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle. Maassamuuton osalta muuttoaktiivisuus on keskittynyt vuotiaden ikäryhmään, joka pienenee jatkuvasti erityisesti perinteisillä muuttotappioalueilla. Näin ollen ikäryhmien pienentyessä ja potentiaalisten muuttajien vähentyessä lähes kaikilla alueilla on ennakoitavissa, että maassamuutto vähenee tulevaisuudessa. Lähtömuuttoalueita tulevat entistä selvemmin olemaan monet aluekeskukset, jotka kilpailevat keskenään opiskelijoista ja työvoimasta. 13 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Kotka on pitkään ollut muuttotappiosta kärsivä kunta. Nettomaahanmuuton ansiosta kunnassa muuttoliike on joinakin vuosina 2000-luvulla ollut hieman positiivisen puolella. Kuntien välinen nettomuutto on puolestaan ollut pitkään negatiivista, poikkeuksena vuosi 2005, jolloin kuntien välinen nettomuutto oli positiivista. Kuntien välinen muuttoliike vuosina , Kotka. Tilastokeskus. Kuntien välinen tulomuutto (tulokunta: Kotka) Kuntien välinen lähtömuutto (lähtökunta: Kotka) Kuntien välinen nettomuutto (Kotka) Väestömuutokset alueittain, Kotka. Tilastokeskus. Kuntien välinen nettomuutto (Kotka) Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Väkiluku On ennustettu, että työvoiman ikääntyminen sekä maassamuuton väheneminen aiheuttaisivat työikäisen väestön määrä vähenemisen maahanmuutosta huolimatta maakunnissa Uuttamaata ja Itä-Uuttamaata lukuun ottamatta. Nuorten aikuisten muuttoliike on erityisen merkityksellistä, koska se siirtää muuttajilla jo olevat ja myöhemmin syntyvät lapset keskuksista ympäryskuntiin. Lasten siirtyminen turvaa näiden alueiden väestönkasvua myös jatkossa Myrskylä, Pekka, Muuttoliike ja työmarkkinat, Työpoliittinen tutkimus 321, Myrskylä, Pekka, Muuttoliike ja työmarkkinat, Työpoliittinen tutkimus 321,

13 2.3. Työllisyysnäkymät Kaakkois-Suomessa Suomen suuret ikäluokat ovat eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä ja nuoret, työmarkkinoille tulevat luokat ovat näitä sodan jälkeen syntyneitä ikäluokkia pienempiä. Muun muassa tästä johtuen on viime vuosina alettu keskustella siitä, miten Suomen työvoimavarat riittävät tulevaan työvoiman tarpeeseen. Kysymys työvoiman riittävyydestä on myös laadullinen sekä alueellinen. Näin ollen osapuolet eivät välttämättä kohtaa ja syntyy tilanteita, joissa on samanaikaisesti sekä työnhakijoita työttömänä että työpaikkoja täyttämättä. 15 Työvoimalla tarkoitetaan sitä väestönosaa, joka on halukas ja jolla on mahdollisuus osallistua ansiotyöhön työntekijänä tai yrittäjänä. Tarjonnan peruspohjan muodostaa vuoden ikäinen väestö. Tästä väestöstä työvoiman tarjonnan ulkopuolelle jää kohtalaisen suuri joukko: koululaiset ja opiskelijat (kun nämä pelkästään opiskelevat), eläkkeellä olevat, kotityötä tekevät ja varusmiehet. Mikäli iäkkäiden työllistymistä tukevat toimet onnistuvat ja työnantajien oma halu iäkkään työvoiman palkkaamiseen kasvaa, työllisyysasteet nousevat myös sen vuoksi, että iäkkäät työttömät työllistyvät. 16 Kaakkois-Suomessa on useilla päätoimialoilla enemmän iäkästä työvoimaa kuin maassa keskimäärin. Näitä aloja ovat esimerkiksi paljon työntekijöitä työllistävät alat eli terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, teollisuus sekä koulutus. Keskimäärin poistuma on 2,9 % vuodessa. Tilastojen mukaan Kymenlaaksossa kunta-alalta poistuu ajanjaksolla ,7 % vuoden 2003 henkilöstöstä. Vuonna 2000 alueella työssäkäyviä työllisiä oli Kaakkois-Suomessa kaikkiaan henkeä. Näistä henkilöistä poistuu vuoteen 2020 päättyvän 20 vuoden aikana eläkkeelle 56,1 %. 17 Alueen haasteet Ero työelämästä poistuvien ja sinne tulevien välillä on laskennallisesti suurimmillaan vuosikymmenen vaihteessa. Silloin poistuvia on teoreettisesti laskettuna vuodessa vajaa 2000 henkeä enemmän kuin työmarkkinoille astuvia. Eroa ei pidä suoraan tulkita tämän suuruiseksi ylimääräiseksi työvoiman tarpeeksi, koska tuottavuuden kehitys tulee vähentämään uuden työvoiman kysyntää. 18 Etlan työllisten määrän muutosta käsittävän ennusteen mukaan työllisten määrä tulee kasvamaan Kaakkois-Suomessa erityisesti koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä liike-elämää palvelevilla 15 Melolinna, Niilo, Uuden työvoiman kysyntä Kaakkois-Suomessa vv Kaakkois-Suomen TE-keskuksen julkaisuja, Melolinna, Niilo, Uuden työvoiman kysyntä Kaakkois-Suomessa vv Kaakkois-Suomen TE-keskuksen julkaisuja, Melolinna, Niilo, Uuden työvoiman kysyntä Kaakkois-Suomessa vv Kaakkois-Suomen TE-keskuksen julkaisuja, Kotkan-Haminan seudun työllisyysstrategia

14 aloilla. Lisäksi kasvu odotetaan tapahtuvan kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakentamisen aloilla. Sen sijaan työllisten määrän ennustetaan vähenevän erityisesti paperiteollisuudessa sekä maataloudessa. 19 Työvoimastrategian mukaan keskimäärin 4 % avoimeksi tulevista työpaikoista on sellaisia, joihin liittyy työvoiman saannin vaikeuksia ja ongelmat ovat jonkin verran lisääntyneet mm. terveydenhuollon ammateissa, kuljetus- ja varastoalalla sekä joissakin palvelutehtävissä. Työvoimareserviä on vielä runsaasti, myös korkean koulutuksen hankkineita henkilöitä. Vaikka työttömyys on kokonaisuudessaan Kaakkois-Suomessa laskenut, on monia ammattialoja, jossa työttömien määrät ovat viime aikoina lisääntyneet. 20 Paperiteollisuuden näkymät Etelä-Kymenlaaksossa Stora Enson Summan tehdas Haminassa työllistää suoraan 438 henkeä ja välillisesti huomattavasti enemmän. Lokakuussa 2007 Stora Enso ilmoitti aikovansa sulkea pysyvästi Haminassa sijaitsevan Summan paperitehtaan, aikakausilehtipaperikoneen Anjalankoskella sekä Kemijärven ja Norsundetin sellutehtaat. Lisäksi se ilmoitti tavoitteekseen Kotkan tehtaiden myymisen. Näillä toimilla on Kotkan-Haminan seudulle merkittävät sekä taloudelliset että sosiaaliset vaikutukset. 21 Cursor Oy:n sekä useiden muiden alueellisten toimijoiden yhteistyössä on aloitettu Kotkan-Haminan seudun rakennemuutos -ohjelman valmistelu. Ohjelman tärkein tehtävä on pitää vapautuva työvoima ja perheet Kotkan- Haminan seudulla. Ohjelma pyrkii muun muassa etsimään keinoja uudelleen työllistymiseen, selvittää yrittäjyysvaihtoehtoja sekä miettiä keinoja hyödyntää vapautuvat tilat uuden tai sijoittuvan yritystoiminnan muodossa Maahanmuutto osana väestöpolitiikkaa Maahanmuuton rooli on olla yhtenä keinona muiden joukossa vastaamassa haasteeseen työvoiman määrällisestä ja laadullisesta riittävyydestä. Viisaasti valmistellun maahanmuuton oletetaan tuovan myös muita hyötyjä, kuten innovatiivisuuden ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen. Maahanmuuton kasvun tulee tapahtua kuitenkin niin, että kotoutumista tuetaan entistä paremmin ja jo maassa olevat maahanmuuttajat saadaan mahdollisimman laajalti työelämän piiriin. 23 Siirtolaisuuden vaikutus julkisen talouden tasapainoon vaihtelee sen mukaan, millaisia maahanmuuttajat ovat (ikä, koulutus, lasten lukumäärä, jne.). Julkisen talouden tasapainon näkökulmasta ei siis kannata edistää 19 Kotkan-Haminan seudun työllisyysstrategia Kotkan-Haminan seudun työllisyysstrategia Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 24/

15 maahanmuuttoa ilman valikoimista ja aktiivista sopeuttamista. 24 Aktiivisen maahanmuuttopolitiikan tavoite on työperusteisen maahanmuuton lisääminen, mutta tämän onnistuminen edellyttää monien eri tahojen yhteistä tahtoa ensinnäkin maahanmuuttajien houkuttelemisessa alueelle ja toiseksi maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuten edellä on jo todettu, niin Kotka on hitaan väestönkasvun alue, jonka väkiluku ei juuri kasva seuraavien vuosikymmenien aikana. Vaikka syntyvyys kääntyisikin nousuun, niin syntyvyyden lisääntymisen tuomat hyödyt eivät parantaisi ikääntyneiden ja työssäkäyvien välistä huoltosuhdetta vuoteen. Myös maahanmuuton tulisi olla todella suurta, jotta sillä voitaisiin vaikuttaa väestön ikääntymiskehitykseen. Mutta maahanmuutolla voidaan hidastaa väestön ikääntymistä ja jopa pysähdyttää työvoiman ikääntyminen. 25 Kesäkuussa 2007 valmistunut Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelma käsittelee osaltaan maahanmuuttajia väestöpolitiikan ja työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta. Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelman toimenpiteet on otettu huomioon myös Kotkan väestöpoliittista ohjelmaa tehtäessä Kohti terveempää väestörakennetta Kotka on Kymenlaakson suurin kaupunki ja maakuntakeskus. Kotka on merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki ja myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. 26 Onko tämä markkinointilause totta tulevaisuudessa? Nykyinen väestönkehitys ennustaa Kotkalle valitettavasti toisenlaista tulevaisuutta: Kotkan on ikääntyvän väestön kaupunki, josta nuoret ovat muuttaneet työpaikkojen ja yritykset työvoiman perässä kasvukeskuksiin. Väestöllinen kehitys on kuitenkin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä kohtuullisen hyvin ennustettavissa ja muutokset ovat hitaita. Näin ollen ongelmiin varautuminen ja epätoivottavien uhkakuvien torjuminen on mahdollista 27. Väestöennusteet Väestöennusteella tarkoitetaan tiettyyn vuoteen tulevaisuudessa ulottuvaa väkiluvun laskemista, joka perustuu menneestä kehityksestä laskettuun kehitykseen ja arvioon tämän kehityksen suunnasta. Väestöennusteet voivat olla pelkkiä kokonaisväkiluvun huomioon ottavia laskelmia tai menetelmiä, joissa otetaan huomioon väestönkehitykseen vaikuttavat osatekijät (väestön ikä- ja sukupuolirakenne sekä syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys). 24 Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 10/ VATT-keskustelualoitteita, nro 297, Suomessa asuvat ulkomaalaiset, A. Kangasharju - L. Korppinen P. Parkkinen. 26 Kaupunkistrategia , Kotkan kaupunki, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 24/

16 Toteutuneen väestökehityksen perusteella vaikuttaa siltä, että lähivuosikymmeninä Kotkan väkiluku pysyy sunnilleen samana ja kuten edellisessä kappaleessa todettiin, niin iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa muiden ikäryhmien pienentyessä. Maakuntien sisällä väestö keskittyy keskusseutukuntiin ja näillä alueilla väestö on myös nuorempaa kuin väestöään menettävillä pienemmillä seutukunnilla. Mikkelin, Joensuun, Kajaanin, Rovaniemen, Porin ja Kotkan seutukuntien väkiluvun ennustetaan vähenevän tai pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla 28. Kotkan väestöpoliittinen ohjelma on työkalu, jonka avulla tämän kehityksen suuntaa Kotkan osalta pyritään muuttamaan toisenlaiseksi. Väestöennuste alueittain Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Rovaniemi Vaasa Väestöennusteen mukaan Kotkan väkiluku pysyy lähes samana vuodesta 2007 aina vuoteen Tässä ennusteessa oletetaan, että väestön muuttoliike säilyy nykyisellä tasolla. 28 Väestön ikääntymiseen varautuminen sisäasiainministeriön hallinnonalalla, Keskustelualoitteet, SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 36/

17 Väestöennuste Ennustettu väestönmuutos Kotkassa vuosina Tilastokeskus Vaarana on kuitenkin se, että väestön ikääntyminen kiihdyttää muuttoliikettä Kotkasta poispäin, jos johdantokappaleessa esitetty kurjistumisen kierre toteutuu. Myöskään maahanmuuton osalta ei voida pitää varmana sitä, että muuttoliike Kotkaan jatkuu nykyisellä tasolla. Jos väestöennuste lasketaan ns. omavaraislaskelmana, jossa muuttoliikkeen vaikutus on poistettu niin Kotkan tulevaisuus näyttää paljon synkemmältä: Väestöennuste, ns.omavaraislaskelma Kotka, vuodet Tilastokeskus Omavaraislaskelma osoittaa, että ilman uusia asukkaita Kotkan väestö vähenee tuhansilla seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Näin ollen se osoittaa myös sen, että on muuttoliikkeellä on merkittävä vaikutus alueiden väestörakenteen muovaajana ja väestökehityksen määrääjänä. Nuoret alle 30-vuotiaat muuttavat 15

18 eniten ja nämä nuoret muuttajat synnyttävät ennen pitkää jälkeläisiä, ja aikanaan heidän jälkeläisilleenkin syntyy perillisiä, mikä edelleen muuttaa alueiden väestön koostumusta. Seurauksena väestöä menettävien ja vastaanottavien alueiden väestökehitys eriytyy vuosi vuodelta nopeammin. 29 Miten Kotka saisi osansa tästä nuorten muuttajien virrasta? Mitä tulisi tehdä, jotta omat muualla opiskelevat nuoret saataisiin palaamaan Kotkaan ja asettumaan perheineen vanhaan kotikaupunkiin? Miten saataisiin maahanmuutto säilymään edes nykytasolla? Mitkä ovat ne toimenpiteet, joiden avulla Kotkan vetovoima saataisiin uuteen nousuun? Kiristyvässä kilpailussa työvoimasta Kotkan on pystyttävä houkuttelemaan kaupunkiin uusia asukkaita, uutta työvoimaa, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Kotkan on panostettava siihen, että se erottuu samoista resursseista kilpailevista kaupunkiseuduista edukseen. 3. Vetovoimainen Kotka Käytettäessä vetovoimaisuutta elinkeinopoliittisena välineenä seudun osaajapotentiaalin vahvistamisessa on tarkastelu laajennettava kaupunkiseudun fyysisestä, kokemuksellisesta olemuksesta sen ulkopuolelle, mielikuvaympäristöön. Vetovoimaisella kaupunkiseudulla ei ole vain hyviä ominaisuuksia, vaan sillä on myös selkeä profiili, hyvä imago ja mahdollisesti jopa vetovoimainen brändi. 30 Tulevaisuudessa useat eri kaupunkiseudut kilpailevat samoista resursseista. Kotkan on kyettävä nostamaan esiin omat vahvuutensa, joilla se voi kilpailla osaajista, lapsiperheistä ja opiskelijoista. Keskeiseksi kysymykseksi kaupunkiseutujen kehittämisessä osana elinkeinopolitiikkaa nousee palvelujen ja asuinympäristön laatuun panostaminen eli sellaisen työ- ja asuinympäristön luominen, joka yhtäältä houkuttelee huippuosaajia seudulle ja toisaalta myös pitää heidät siellä Nivalainen, Volk, Väestö ja hyvinvointipalvelut vuonna 2030: Alueellinen tarkastelu, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, Raunio, Mika, Osaajat valintojen kentällä, Asuin- ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailukyvyssä, Loppuraportti, Sama, ks. yllä. 16

19 Tässä kilpailussa tärkeiksi tekijöiksi nousevat seuraavat asiat 32 : haasteelliset työmahdollisuudet ympäristön laatu kaupunkiseudun viihtyisyys asuinalueena kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut lasten koulutusmahdollisuudet Henkiset arvot painottuvat aineellisia enemmän asuinpaikkaa valittaessa: Tieto- ja taitoammattilaisia ei yhdistä pyrkimys ylellisiin asuinalueisiin, aurinkokuivatut tomaatit tai maitokahvi, vaan suvaitsevaisuus, perhearvot ja tasapainoisuus 33. Kotkan vahvuudet ja heikkoudet Kotkan ja koko Kotkan-Haminan seudun yhtenä tärkeimpänä voimavarana voidaan pitää seudun kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista logistista osaamista. Korkealuokkaista osaamista löytyy myös seudun kansainvälisistä yrityksistä sekä alan kansainvälistä huippua edustavista alihankkijoista ja insinööritoimistoista. Alueen perushyvinvointipalveluja pidetään toimivina. Viidessä vuodessa ovat osaamistekijöiden voimavaroiksi nousseet myös Datariina, Venäjä-osaaminen, seudun vahva hyvinvointiklusteri ja nuoret suhteellisen edulliset osaajat. 34 Myös seudun talousmaantieteellinen sijainti ja sen pohjalle rakentunut logistiikkaklusteri ovat tärkeitä tekijöitä alueen voimavaroja mietittäessä. Kotka ja Hamina ovat maan tärkeimmät vientisatamat ja niiden ympärille on syntynyt runsaasti logistisia palveluja, joiden työllistämisvaikutus on suuri ja kehittymisnäkymät hyvät. Muita rakenteellisia voimavaroja ovat pääkaupunkiseudun ja erityisesti Pietarin läheisyys, kansainvälinen suurteollisuus, joka käsittää sekä valmistavaa teollisuutta että suunnittelua, seudun merellisyys ja Kymijoki, värikäs historia sekä toimiva infrastruktuuri, peruspalvelut ja seudun edullinen kustannustaso. 35 Alueen heikkouksia puolestaan ovat oman yliopiston puute ja alueella koulutettujen vuoto muualle. Toisaalta yksipuolinen ja vanhakantainen elinkeinorakenne, kasvukykyisten ja kasvuhaluisten yritysten ja omien tuotteiden puute ovat myös alueen heikkouksia. Ja seudulla on myös parannettavaa omassa imagossaan, sillä seudun asukkailla ja erityisesti nuorilla huono kuva seudusta sekä huono seutuidentiteetti. Myös ikärakenteen vinoutuminen on seudun heikkous Raunio, Mika, Osaajat valintojen kentällä, Asuin- ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailukyvyssä, Loppuraportti, Sama, ks. yllä. 34 Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun alekeskus, Sama, ks. yllä 36 Sama, ks. yllä 17

20 Jotta Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian visio: Olemme osaamisen ja yhteistyön kansainvälinen kasvuseutu, idän ja lännen kohtaamispaikka, jossa asukkaat ja yritykset viihtyvät 37 toteutuisi, niin Kotkan kuten koko seudun täytyy panostaa elinvoimaisuuteen. Tämä tarkoittaa panostusta kehitystyöhön, jonka avulla Kotkasta saadaan hyvä paikka asua kaikenikäisille ihmisille. Tämä tarkoittaa uudistuvaa elinympäristöä, joka pitää sisällään asumisen viihtyvyyttä, elämisen sujuvuutta, kulttuuria ja muita asioita, joilla Kotka erottuu omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi kaupunkiseuduksi muiden kaupunkiseutujen joukosta. Liikenneyhteydet Valtatie 7 on osa E18-tietä, joka kuuluu yleiseurooppalaiseen päätieverkkoon. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan tarkoituksena on, että E18-tie olisi kokonaisuudessaan moottoritie Turusta Vaalimaalle asti. Uudessa hallitusohjelmassa Suomi sitoutuu toteuttamaan Helsinki-Vaalimaa moottoritien vuoteen 2015 mennessä, joka parantaisi huomattavasti liikenneyhteyksiä Kotkasta pääkaupunkiseudulle päin. 38 Yksi parantamisen paikka on ratayhteys Helsinki-Kotka-Pietari. Joidenkin näkemysten mukaan Kotkalla pitäisi sijaintinsa puolesta olla Lahtea paremmat menestymisen edellytykset, mutta kelvollisen ratayhteyden puuttuminen Helsinkiin on Kotkalle selkeä miinus Lapsiperheiden Kotka Valtioneuvoston väestökehitykseen liittyvä huoli ei koske eliniän pidentymistä tai vanhojen ihmisten määrän kasvua, vaan sitä, että lasten ja työikäisten määrät vähenevät. 39 Lapsiperheet ovat tärkeässä asemassa mietittäessä Kotkan tulevaisuutta. Ikääntyvä kunta tarvitsee työssäkäyviä ja lapsiperheitä. Muualle opiskelemaan lähteneet nuoret olisi saatava palaamaan Kotkaan perustamaan perhe ja Kotkaan opiskelemaan tulleet nuoret olisi saatava jäämään. Tutkimusten mukaan korkeasti koulutettu väestö muuttaa helpommin ja lähialue on kaikkein voimakkain aluevalinnan selittäjä. Näin ollen Kotkaan tarvitaan työpaikkoja korkeasti koulutetulle väestölle ja kaupunkia tulisi markkinoida lähialuille, sekä lännessä että idässä. Kotkan työvoimatoimiston 40 mukaan tilanne alueen akateemisten työnhakijoiden kohdalla on melko vakiintunut. Käden taitajia tarvitaan ja alueella on joillakin aloilla myös työvoimapulaa, mutta koulutettujen hakijoiden työmarkkinatilanne ei ole olennaisesti muuttunut ja jo useita vuosia alueella on ollut kuukausittain noin 100 akateemisen ylemmän tutkinnon suorittanutta työnhakijaa, heistä noin puolet on yleensä työttömänä ja 37 Sama, ks. yllä 38 Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteita (www.mintc.fi), Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 24/ Maritta Manninen, Kotkan työvoimatoimisto, Työnvälitysyksikön vastuuhenkilö. 18

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15 64

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Ikäpoliittinen näkökulma kirjastopalveluihin

Ikäpoliittinen näkökulma kirjastopalveluihin Ikäpoliittinen näkökulma kirjastopalveluihin Keski-Suomen maakuntakirjastokokous 19.3. 2009 Marjariitta Viiri / Länsi-Suomen lääninhallitus Kyselyn tavoitteita Miten kirjastot seuraavat kuntansa väestörakennetta?

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot