Ab Jakobstadsregionens Utvecklingsbolag Concordia Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ab Jakobstadsregionens Utvecklingsbolag Concordia Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia"

Transkriptio

1 Gustav Nygård Ab Jakobstadsregionens Utvecklingsbolag Concordia Skolgatan 25-27, Jakobstad tel puh Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia Koulukatu 25-27, Pietarsaari Fo-signum / Y-tunnus

2 1. Johdanto Analyysin metodi Analyysissä käytettävät käsitteet Teoreettinen tausta Muuttoliike Pietarsaaren seudulla Kuinka vanhat muuttajat ovat? Minne ja mistä muutetaan? Seudun sisäiset muutot Muuttoliike muualle Suomeen Kansainvälinen muuttoliike Mitä kieliä muuttajat puhuvat? Mitä eroja on sukupuolten välillä? Mikä on muuttajien koulutustaso? Mikä rooli muuttajilla on yhteiskunnassa? Mitä toimialoja muuttajat edustavat? Mikä on muuttajien tulotaso Tiivistelmä ja päätöskeskustelu Käännös: Leila Bergman - 1 -

3 Viime aikoina muuttoliikkeestä Pietarsaaren seudulla kertovilla uutisilla on usein ollut negatiivisia piirteitä. On ollut kyse menetetyistä asukkaista ja nuorista, jotka eivät muuta takaisin kotikuntaan. Kansallisesti kuullaan autioituvasta maaseudusta ja pääkaupunkiseudusta, joka vetää puoleensa massoja yhä suurenevissa määrin. Muuttoliike kertoo paljon tietyn alueen luonteesta ja vaikuttaa sen kehityssuuntaan. Sillä on myös vahva taloudellinen kytkös sekä muuttavaan yksilöön että alueeseen, josta muutto tapahtuu sekä määränpäähän. Siksi on tärkeää analysoida alueen muuttoliikettä lähemmin ja tutkia muuton eri näkökohtia. Tämä analyysi hakee vastauksia sille, kuinka muuttoliikkeet ovat vaikuttaneet Pietarsaaren seutuun ja sen kuntien väestön taloudelliseen ja sosioekonomisen kehitykseen viimeisten 10 vuoden aikana. Yleisesti tiedetään, että alueen nuoriso muuttaa suurempiin väestökeskittymiin eikä palaa takaisin samassa määrin ja siten Suomen sisällä on negatiivinen nettomuutto. Onko muita lähtömuuttajiin kuuluvia ryhmiä ja ketkä ovat Pietarsaaren seudun tulomuuttajia? Mikä on muuttoliikkeen vaikutus talouteen? Analyysillä halutaan luoda näyttöön perustuva pohja toimenpiteille, jotka kohdistuvat seudun tulomuuton lisäämiseen ja seudun lähtömuuton vähentämiseen. Analyysin metodi on luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen lähtökohtana on Tilastokeskuksen käytettävissä olevat tilastot. Käytetyt tilastot ovat osaksi maksuttomia tietokantoja, mutta osaksi myös maksullisia muuttoliiketietokantoja kuten Muuttaneiden taustatiedot niminen tietokanta. Analyysissä tutkitaan muuttoliikkeen kehitystä Pietarsaaren seudulla viimeisten kymmenen vuoden aikana ( ). Tietyissä aihekokonaisuuksissa kuten esimerkiksi muuttajien elinkeino tuoreimpia tilastoja ei ole vielä saatavilla ja niiden osalta tutkimusvuodet ovat vähän vanhempia. Muuttomäärät vaihtelevat vuodesta toiseen. Jotta saataisiin käyttökelpoisempia vertauslukuja tiedon esittämiseen, raportissa on käytetty viisivuotiskausien vuotuista keskiarvoa. Pietarsaaren seudun muuttoliikkeessä viitataan usein kansallisia muuttoliikkeitä koskevaan keskiarvoon. Analyysi on luonteeltaan myös eksploratiivinen. Tämä merkitsee, että työn aikana on voitu laajentaa alkuperäisiä kysymyksenasetteluja, kun Pietarsaaren seudun muuttovirroissa on huomattu mielenkiintoisia piirteitä. Jos työn aikana esimerkiksi osoittautuu, että yhdellä ikäryhmällä on ainutlaatuinen muuttoliike verrattuna muihin osiin maata, tämä menetelmä tarjoaa vapauden tutkia tätä lähemmin. Kiitokset Siirtolaisinstituutissa työskenteleville Krister Björklundille ja Magnus Enlundille, jotka ovat kommentoineet raporttia

4 Muuttoalttiudella tai muuttotiheydellä tarkoitetaan muuttajien lukumäärää lähtöalueen keskiväkiluvun 1000 henkilöä kohden. Vastaavalla tavalla muuttohalukkuus tietyssä ikäryhmässä on kyseisen ikäryhmän muuttajien lukumäärä ikäryhmän keskilukumäärän 1000 henkilöä kohden. (Stat.fi, ) Seutukunta koostuu yhteistyön ja yhteisen pendelöintialueen kautta kokonaisuuden muodostavista kunnista. Sisäministeriö on määrittänyt seutukunnat aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. (Stat.fi, 2014.) Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto kuuluvat Pietarsaaren seudun seutukuntaan. Nettomuutto on muiden suomalaisten kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus, eli kansainvälinen muuttoliike. Tilastollista kuntaryhmitystä Tilastokeskus käyttää kuvaamaan kuinka taajaan asuttu kunta on. Luokitus perustuu taajamaväestön osuuteen ja suurimman taajaman osuuteen verrattuna väkilukuun. Se sisältää seuraavat luokat: Kaupunkimaiset kunnat, esim. Pietarsaari. Taajaan asutut kunnat, esim. Mustasaari. Maaseutumaiset kunnat, esim. Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. TOL 2008 tarkoittaa Tilastokeskuksen toimialajakoa vuodelta Kokonaisnettomuutto on nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summa. Koulutustaso perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin ja se mitataan koulutuksen keston mukaan. Tässä tutkimuksessa käytetään kolmea kategoriaa: Perusaste, korkeintaan 9 vuoden koulutus. Keskiaste, 2-3 vuotta perusasteen jälkeen, esim. ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Korkea aste, 2+ vuotta keskiasteen jälkeen. 1 Tilastokeskus: Muuttoliike, Käsitteet ja Määritelmät:

5 Ihmisen muuttoliikkeiden tutkimuksella on pitkät perinteet. Alan uranuurtaja oli E.G. Ravenstein, joka vuonna 1885 esitteli yksitoista lakia, jotka kokoavalla tavalla selittivät hänen empiirisiä löytöjään 2. Monet näistä laista pätevät vieläkin, kun taas toiset eivät enää ole ajankohtaisia. Monet hänen laistaan ovat synnyttäneet syventäviä teorioita. Yksi esimerkki tästä on demografinen gravitaatioteoria, joka selittää eri paikkojen välisen muuttoliikkeen dynamiikan kaavalla, joka käyttää etäisyyttä ja väestön lukumäärää. Ravensteinin lait on lueteltu seuraavassa ruudussa: 1. Useimmat siirtolaiset tekevät lyhyitä muuttoja. 2. Muuttoliike tapahtuu vaiheittain. 3. Useimmat muutot tapahtuvat maatalousalueilta teollistuneille alueille. 4. Pitkät muutot suuntautuvat etupäässä suuriin kauppa- ja teollisuuskeskuksiin. 5. Jokaisella siirtolaisvirralla on vastavirta. 6. Siirtolaiset ovat useimmiten nuoria aikuisia ja perheet muuttavat harvoin lähtömaan ulkopuolelle. 7. Naiset muuttavat miehiä useammin lähtömaan sisällä, kun taas miehet muuttavat naisia useammin muihin maihin. 8. Kaupunkilaiset muuttavat harvemmin kuin maaseudun asukkaat. 9. Muuttojen takana ovat etupäässä taloudelliset syyt. 10. Suuret kaupungit kasvavat enemmän muuttoliikkeen avulla kuin luonnollisen väestönkasvun kautta. 11. Siirtolaisten lukumäärä kasvaa teollisuuden ja kaupan kehittymisen myötä. Elinkaarimalli on toinen klassinen teoria, jonka mainitseminen tässä yhteydessä on tärkeää. Se selittää miksi juuri nuoret aikuiset muuttavat aktiivisimmin. Opinnot tai ensimmäinen työpaikka vaatii useammin pidempiä muuttoja, kun taas perheen perustaminen ja perheenlisäys merkitsee lyhyempiä muuttoja, joissa asumismuoto ja ympäristö vaihtuvat. Lasten muutettua pois kotoa asumismuotoa on jälleen mahdollista vaihtaa ja ihmisen vanhentuessa tarpeet muuttuvat ja muutto on jälleen ajankohtainen. Lisäksi muuttopäätöksessä on normaalia puhua push- ja pull-tekijöistä. Tässä ajatellaan, että muuttopäätösten lukumäärä on yhtä suuri kuin ihmisten lukumäärä ja että itse muuttopäätös on tulos henkilön push ja pull-tekijöistä. Push-tekijöillä tarkoitetaan asioita, joiden takia halutaan muuttaa pois kuten työttömyys, kriisit tai viihtymättömyys. Pull-tekijät ovat asioita, jotka vetävät henkilöä uuteen paikkaan, kuten opintomahdollisuudet, parempi toimeentulo tai mukavampi paikka. Yleisluonteisemmista tieteellisistä teorioista on aika laskeutua Pietarsaaren seudun todellisuuteen, joka Ympäristökeskuksen jaon mukaan kuuluu pienempiin kaupunkiseutuihin Suomessa 3 ja tutkia viimeisimpiä tapahtumia maassa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro on elokuussa 2014 tutkinut viimeisintä kehitystä suomalaisilla seuduilla, kun on kyse muuttoliikkeistä 4. Hän osoittaa kuutta kohtaa, jotka havainnollistavat meneillä olevaa kehitystä: 1) Kaupungistuminen ja kasvavat alueet, 2 Ravenstein, E. G. (1885): The Laws of Migration, Journal of the Statistical Society, Vol. XLVIII. 3 Ristimäki, M., Tiitu, M., Kalenoja, H., Helminen, V. & Söderström, P. (2013): Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/ Aro, T. (2014): Alueiden muuttovetovoima; Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoima kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina ,

6 jotka vetävät puoleensa erityisesti uusia työntekijöitä, löytyvät maantieteellisesti pienemmältä alueelta. Tämä merkitsee, että suurempien kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli vahvistuu vahvistumistaan. Suurempien kaupunkiseutujen vaikutusalue laajenee ja ne jaetaan tärkeitä liikenneväyliä seuraavien vyöhykkeiden ja käytävien mukaan. 2) Epäsymmetrinen kehitys alueiden välillä kiihtyy. Suhdannevaihteluiden vaikutukset jakautuvat epätasaisesti alueiden kesken. Alueet, joilla on yksipuolinen elinkeinoelämä, ovat haavoittuvampia, kun taas monipuolisuus on etu. Vaikka elinkeinoja voidaan siirtää, se ei vaikuta haavoittuvuuteen. Tämä kehitys lisää myös sellaisten paikkojen merkitystä, jonne työpaikat ja osaaminen on keskitetty. 3) Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus muokkaavat yhdyskuntarakennetta keskittävämpään suuntaan. Muuttojen määrä on lisääntynyt 2000-luvun aikana ja halukkuus muuttamiseen on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa luvulta lähtien. 4) Maahanmuutto lisääntyy. Maahanmuuttajien lukumäärä on kasvanut viisinkertaiseksi 2000-luvun aikana. Melkein kaikilla kunnilla on positiivinen nettosiirtolaisuus ulkomailta ja useissa kunnissa tämä on ainoa dynaaminen tekijä väestönkehityksessä. Lisäksi maahanmuutto on enemmän keskittynyt suurempiin paikkakuntiin kuin muu muuttoliike. 5) Pendelöinti lisääntyy ja pendelöintietäisyyksien kasvu jatkuu. Joka kolmas suomalainen pendelöi yli kunnan rajojen ja eniten pendelöjiä on suurempien kaupunkien reunakunnissa. Pendelöjien tulot ovat suunnilleen yksi kolmasosa suurempia kuin kotikunnassa asuvien ja työskentelevien tulot. 6) Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu alueiden välillä. Kovien arvojen kuten infrastruktuurin ja teollisten investointien ohella pehmeät arvot kuten osaaminen, luovuus, ilmapiiri ja maine tulevat yhä tärkeämmiksi. Paikan laatu ja sen maine vaikuttavat muuttoliikkeisiin alueiden välillä

7 Muuttoliike muodostaa luonnollisen väestönmuutoksen ohella kokonaisväestömuutoksen. Kuvassa 1 muuttoliike on jaettu nettomuuttoon Suomessa ja kansainvälisesti nettosiirtolaisuuteen. Sekä nettomuutto että luonnollinen väestönmuutos menee aalloissa ja niiden välillä on myös yhteys; korkea luonnollinen väestönmuutos 1990-luvun alussa aiheuttaa negatiivisemman nettomuuton 2010-luvulla. Tämä johtuu muuttoalttiudesta eri ikäryhmien välillä. Tätä tulemme käsittelemään tarkemmin luvussa, jossa tarkastellaan muuttajien ikää. Kansainvälinen nettosiirtolaisuus ei taas kehity aalloissa vaan on lisääntynyt vakaasti 2000-luvun alusta lähtien. Tämä trendi käy yksiin muualla Suomessa vallitsevan tilanteen kanssa Nettomuutto (kansainvälinen) Luonnolinen väestönmuutos Nettomuutto (Suomessa) Väestönmuutos Kuva 1. Väestönmuutokset Pietarsaaren seudulla Suomen 70 seutukunnasta ainoastaan 23 seutukunnalla oli positiivinen väestönmuutos vuosina Pietarsaaren seutu kuuluu näihin ja sijoittuu kokonaisluvuissa 17 sijalle lisäyksellä, joka oli keskimäärin 131 asukasta per vuosi. Tosin kun on kyse nettomuutosta Suomessa, sijoitumme viidenneksi viimeiselle sijalle. Kansainvälinen muuttoliike (17. sija) nostaa seudun 37. sijalle kun on kyse kokonaisnettomuutosta. Taulukko 1. Muuttohalukkuus Pietarsaaren seudun kunnissa. Alue Vuosina Vuosina Ero Pietarsaari 43,9 47,1 3,2 Kruunupyy 26,0 29,7 3,7 Luoto 33,2 33,5 0,3 Uusikaarlepyy 26,3 28,0 1,7 Pedersöre 31,7 34,9 3,2 Pietarsaaren seutu 35,1 37,9 2,8-6 -

8 Halukkuus muuttaa 5 toiseen kuntaan on kuitenkin pienempi Pietarsaaren seudulla kuin muualla maassa vaikka nettomuutto onkin negatiivinen. Vuosina muuttohalukkuus oli 38 promillea Pietarsaaren seudulla ja kansallisesti 50 promillea. Se on kasvanut seudulla kuten muualla maassa. Seudun sisällä muuttohalukkuus on suurin Pietarsaaren kaupungissa kun se on pienin Uudenkaarlepyyn kaupungissa ja Kruunupyyn kunnassa (katso Taulukko 1). Luonnollinen väestönmuutos on vahvempi Pietarsaaren seudulla verrattuna koko maahan. Tämä johtuu ensisijaisesti syntyvyydestä, joka oli 12,8 syntynyttä per 1000 asukasta vuosina , koko maassa syntyvyysluku oli 11,1. Myös kuolevuus oli hitusen alhaisempi Pietarsaaren seudulla, 9,3 kuolemantapausta per 1000 asukasta verrattuna koko Suomen kuolleisuuslukuun, joka oli 9,4. TÄRKEÄT HUOMIOT: Hyvä luonnollinen väestönkasvu vaikuttaa myöhemmin lähtömuuttoon. Maahanmuutto on dynaaminen tekijä, joka on hajottanut kuvion ja myötävaikuttanut positiiviseen väestönmuutokseen yhdessä luonnollisen väestönkasvun kanssa. Väestö jää Pietarsaaren seudulle kuntien kansallista keskiarvoa useammin. Seudun maaseutumaisilla kunnilla ei ole ollut mitään suurempaa lähtömuuttoa, päinvastoin; sieltä ollaan vähiten halukkaita muuttamaan pois. Muutot lisääntyvät, näin myös Pietarsaaren seudulla. Lähtömuutto on minkä sen voidaan odottaa olevan, mutta tulomuutto voisi olla suurempi. 5 Katso luku 1.2 Analyysissä käytettävät käsitteet sivulla

9 Useimmat tulo- ja lähtömuuttajat Pietarsaaren seudulla ovat nuoria aikuisia samoin kuin muualla maassa. Kolme neljäsosaa lähtömuuttajista ja 70 % tulomuuttajista on alle 30 vuotta. Eniten muuttava ikäryhmä on vuoden välillä. Alle 30-vuotiaiden väestöryhmässä vuosittainen nettomuutto oli -254 henkilöä vuosina , kun se oli -10 yli 30-vuotiaiden ikäryhmässä Tulomuutto Lähtömuutto Kuva 2. Pietarsaaren seudulle muuttaneiden ja sieltä pois muuttaneiden lukumäärä keskimäärin per vuosi. Kauden aikana alle 30 vuoden ikäisten henkilöiden nettomuutto oli -130 vuosittain, ts. nettomuutto on heikentynyt 124 henkilöllä. Tämä dramaattinen muutos johtuu ensisijaisesti siitä, että vuotiaiden muuttohalukkuus on lisääntynyt 16 promilleyksiköllä ja vuotiaiden 9 promilleyksiköllä. Toinen osasyy on korkeat syntyvyysluvut 1990-luvun alussa, tällä sukupolvella oli kiivain muuttokautensa vuosina Yli 30-vuotiaiden lähtömuuttajien nettomuutto laski 14 henkilöllä per vuosi kauden aikana verrattuna aikaisempaan viisivuotiskauteen. Tulomuuttajien lukumäärä oli muuttumaton. Taulukko 2 verrataan muuttoalttiutta Pietarsaaren seudulla ja koko maassa. Muuttoalttius on pienempi kaikissa ikäryhmissä verrattuna maan keskiarvoon. Suurimmat erot ovat nuorissa lapsiperheissä, jotka näyttävät juurtuvan Pietarsaaren seudulla aikaisemmin kuin maassa keskimäärin

10 Taulukko 2. Alttius muuttaa kunnan rajan yli vuosina iän mukaan (promille). Ikäluokka Suomi Pietarsaaren seutu Ero ,8 39,1-23, ,9 20,5-11, ,4 14,0-6, ,5 69,2-19, ,0 189,9-6, ,4 116,0-14, ,9 51,0-26, ,2 27,9-21, ,1 22,0-12, ,7 18,1-9, ,9 15,4-8, ,0 10,9-8, ,5 9,5-8, ,2 7,1-6, ,1 6,1-3,0 75-5,2 4,1-1,1 YHTEENSÄ 49,9 37,9-12,0 TÄRKEÄT HUOMIOT: vuotiaat ovat eniten muuttava ikäluokka. Kolme neljäsosaa lähtömuuttajista on alle 30 vuotta. Pietarsaaren seudun negatiivinen nettomuutto syntyy alle 30-vuotiaista muuttajista. Halukkuus muuttaa on lisääntynyt eniten vuotiaiden joukossa ja toiseksi eniten 20-vuotiaiden joukossa. Nuoret lapsiperheet ovat vähiten halukkaita muuttamaan Pietarsaaren seudulla verrattuna koko maahan. Kausina ja tulomuutossa ei tapahtunut suuria muutoksia

11 Vuosina keskimäärin 2077 henkilöä muutti pois jostakin Pietarsaaren seudun viidestä kunnasta. Näistä 39 % muutti seudun sisällä, 52 % muutti toiseen osaan Suomea ja 10 % muutti ulkomaille. Tulomuuttajista näihin viiteen kuntaan 39 % tuli niin ikään lähialueelta. Muista osista Suomea tuli 40 % kun taas ulkomailta tuli 21 %. Näiden viiden vuodan aikana seutu menetti vuosittain 264 nettoasukasta muihin osiin Suomea, mutta sai 224 uuden asukkaan vuosittaisen nettolisäyksen ulkomailta. Yhteenlaskettu kokonaisnettomuutto oli siten -40 per vuosi. Seuraavassa osassa tarkastelemme ensin seudun sisäisiä muuttoja analysoidaksemme sen jälkeen muuttoja maan sisällä ja viimeiseksi kansainvälistä muuttoliikettä. Taulukko 3. Muuttoliike Pietarsaaren seudulla per kunta, keskiarvo vuosina Muutot kuntien välillä Muutot kansainvälisesti Kokonais- Muutos Alue netto- muutto kaudelta Sisään Ulos Netto Sisään Ulos Netto Pietarsaari Kruunupyy Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre Pietarsaaren seutu Pietarsaarella on positiivinen nettomuutto kaikista seudun kunnista paitsi Luodosta. Suurimmat muuttovirrat seudulla kulkevat Pietarsaaren ja Pedersören sekä Pietarsaaren ja Luodon välillä. Näillä kolmella on myös kunnan rajoja ylittävä yhdyskuntarakenne. Pedersörelle ja Luodolle seudun sisäinen muuttoliike on erittäin tärkeä. Kolme viidestä Pedersören ja Luodon tulomuuttajasta tuli toisesta kunnasta Pietarsaaren seudulla. Elinkaarimallin mukaan voidaan olettaa, että nuorisoa muuttaa kaupunkiin kun taas lapsiperheitä muuttaa Pedersöreen ja Luotoon. Teorian mukaan voidaan odottaa vanhempien henkilöiden muuttoliikettä takaisin kaupunkiin. Tilasto osoittaa, että mallia voidaan käyttää näiden kolmen kunnan välisen muuttoliikkeen selittämiseen. Vuosien välillä nettomuutto oli 21 henkilöä vuotiaiden ikäryhmässä, joka muutti Pietarsaareen Pedersörestä ja Luodosta. Toiseen suuntaan nettomuutto osoittaa, että kahdeksan nuorta alle viisivuotiaiden lasten perhettä muutti pois Pietarsaaresta Luotoon tai Pedersöreen. Mutta tähän Pedersören ja Luodon yhtäläisyydet päättyvät. Nettomuutto osoittaa, että kahdesta kolmeen vanhempaa perhettä, joilla on kouluikäisiä lapsia muuttaa vuosittain Pedersörestä Pietarsaareen. Luodolla taas on kahden vanhemman perheen vuosittainen nettovoitto Pietarsaaresta. Eläkeläisistä 6-7 henkilöä muuttaa vuosittain Pedersörestä Pietarsaareen. Luodon ja Pietarsaaren välillä ei ole merkittävää nettoliikettä eläkeläisten keskuudessa. Muuttoliike Pedersören ja Luodon välillä ei osoita suurempia ikäeroja, mutta näkyy, että Pedersöre vetää puoleensa vähän enemmän nuoria perheitä, kun taas Luoto vetää puoleensa vanhempia perheitä, mikä vahvistaa mallia, joka kunnilla on Pietarsaaren kanssa. Nuorilla ja eläkeläisillä ei ole mitään merkittävää nettoliikettä Pedersören ja Luodon välillä mikä vahvistaa elinkaarimallin

12 Kuva 3. Muuttovirrat Pietarsaaren seudulla ja naapurikuntien välillä Kruunupyyn suhteet Kokkolaan muistuttavat Luodon suhdetta Pietarsaareen, mutta virrat ovat vähän pienempiä. Nettomuutto Kokkolaan vuotiaiden ikäryhmässä on viisi henkilöä, kun taas kolmesta neljään nuorta lapsiperhettä muuttaa kuntaan vuosittain. Myös jokunen vanhempi perhe muuttaa Kokkolasta vuosittain. Pietarsaareen nettomuutto on suurempi vuotiaiden ikäryhmässä kuin Kokkolaan, nimittäin kahdeksasta yhdeksään nuorta vuosittain. Nuorten lapsiperheiden nettomuutto Kruunupyyhyn Pietarsaaresta on yksi per vuosi, niinpä se on pienempi kuin Kokkolasta. Eläkeläisten nettomuutto Kruunupyyhyn ei ole merkittävä. Pietarsaaresta Kokkolaan sekä nuorten (kahdeksasta yhdeksään per vuosi) että lapsiperheiden (kaksi nuorta perhettä ja yksi vanhempi perhe vuosittain) nettomuutto on negatiivinen. Myös ikäryhmä ennen eläkeikää osoittaa negatiivista nettotulosta. Nettomuuttosuhde Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn välillä merkitsee uutta kuviota. Nuoret ja perheettömät nuoret vuoden ikäiset aikuiset hakeutuvat Pietarsaareen, nettoluku on yhdeksän per vuosi, kun taas lapsiperheiden kohdalla on nettoplus Uudenkaarlepyyn eduksi, mutta kyse on ainoastaan yhdestä perheestä netto vuosittain. Uudenkaarlepyyn ja Pedersören välillä ei ole selvää muuttokuviota ikäryhmiä verrattaessa muuta kuin, että Pedersöre vetää puoleensa nuoria perheitä hitusen paremmin. Muuttovirtojen suuruus Seudun sisäisten ja naapurikuntiin suuntautuvien virtojen suuruuden lähempään analysointiin käytetään gravitaatioteoriaa. Tämä merkitsee, että teoreettinen muuttovirta lasketaan kunnan asukasmäärän ja kuntien välisen välimatkan avulla. Välimatka on laskettu jokaisen kunnan

13 väestöllisen painopisteen mukaan ja huomioimalla tieverkon. Gravitaatioteoriaa on kritisoitu siitä, että siinä ei huomioida hallinnollisten ja kulttuuristen esteiden tai rajojen vaikutusta muuttoliikkeeseen. Mutta vertaamalla todellisia muuttoliikkeitä teoreettisiin, voidaan tunnistaa, sellaisten esteiden olemassa olo. Tulokset osoittavat, että vuorovaikutus Pietarsaaren, Pedersören ja Luodon välillä on suurempi kuin mitä teoreettinen malli osoittaa. Myös virta Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä on suurempi kuin teoreettisessa mallissa. Kruunupyyn muuttovirrat ovat kutakuinkin sopusoinnussa mallin kanssa, lukuun ottamatta vuorovaikutusta Kokkolan suuntaan, joka on suurempi. Sitä vastoin todellinen muuttovirta Pietarsaaren, Pedersören, Luodon ja Uudenkaarlepyyn välillä Kokkolan suuntaan ja sieltä poispäin on pienempi kuin teoreettisessa mallissa. Kuvaavinta on pieni vuorovaikutus Pedersören ja Kokkolan välillä. Tämän analyysin tulos osoittaa, että työmarkkinat ja pendelöintiliikenne luo toiminnallisen Pietarsaaren seudun seutukunnan, mutta että myös muuttoliikkeellä on voimakas imu, joka nivoo yhteen erityisesti Pietarsaaren, Pedersören, Luodon ja Uudenkaarlepyyn. Malli tunnistaa esteet, jotka ovat olemassa sellaisten kuntien välillä, joissa kielisuhteet ovat erilaisia. Vöyrissä etelässä teoreettinen malli pitää paremmin paikkansa verrattuna kuntiin, joissa on suomenkielinen enemmistö pohjoisessa ja idässä, ja joissa vuorovaikutus on alhaisempi. Poikkeuksena on Kruunupyy. Voidaan sanoa, että muuttoliikkeen kielimuuri on matalampi Kruunupyyn ympärillä kuin neljässä muussa kunnassa Pietarsaaren seudulla. Kuva 4. Muuttoliike Pietarsaaren seudun ja maan seutujen välillä vuosina

14 Kolmella seudulla oli joka vuosi kolminumeroisia virtoja Pietarsaaren seudulta ja Pietarsaaren seudulle vuosina Nämä olivat Vaasan, Helsingin ja Kokkolan seutu. Suurin nettomenetys vuosittain -102 oli Vaasan seudulle, jota seurasi Helsingin seutu (-63), Turun seutu (-31), Tampereen seutu (-26) ja Seinäjoen seutu (-19). Kokkolan seudulle nettomenetys oli keskimäärin -13 henkilöä vuosittain. Suurimman nettovoitot tulivat Oulun seudulta ja Suupohjasta neljällä henkilöllä vuosittain. Kaksi kolmasosaa vuoden ikäisistä lähtömuuttajista muutti Vaasaan, Helsinkiin tai Turkuun. Tämä merkitsi 52 nuoren vuosittaista nettomenetystä Vaasaan, 34 Helsinkiin ja 18 Turkuun. Mutta myös vuotiaiden ikäryhmässä tämä merkitsi nettomenetystä näille kolmelle seudulle. Sitä vastoin vuotiaiden joukossa tuli nettovoittoa sekä Helsingistä että Vaasasta, mutta lukumäärä on ainoastaan yksi tai kaksi henkilöä per vuosi. Muuttovuorovaikutus Kokkolan kanssa on enemmän hajallaan ikäluokissa. Nettomenetys vuotiaiden ikäluokassa oli kuusi henkilöä kun vuotiaiden ikäluokassa oli viiden henkilön nettovoitto. Yli puolet, tai 54 %, Pietarsaaren seudulle muualta Suomesta muuttavat muuttivat Pietarsaaren kaupunkiin, 18 % muutti Kruunupyyhyn, Pedersöre ja Uusikaarlepyy vastaanottivat kumpikin 11 % ja Luotoon muutti 5 % 6. Helsingin ja Turun seudulta muuttavista 60 % tuli Pietarsaaren kaupunkiin ja Vaasasta puolet. Sitä vastoin puolet Kokkolan seudulta tulevista muuttajista muutti Kruunupyyhyn ja ainoastaan yksi kolmasosa Pietarsaareen. On myös huomattavasti tavallisempaa, että Pietarsaaren kaupungista muutetaan toiseen osaan Suomea kuin muista neljästä kunnasta. Pietarsaaren seudulta pois muuttavista 57 % tuli Pietarsaaren kaupungista. Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat Tulomuutto Lähtömuutto Kuva 5. Tulo- ja lähtömuuttajat kaupunki ja maaseutujaon mukaan. Saadaksemme kuvan siitä, minkä tyyppisten kuntien välillä muuttajat liikkuvat, käytämme kuvassa 5 Tilastokeskuksen kuntaryhmitystä. Pietarsaaren seudulle muualta Suomesta muuttavista 71 % oli kaupunkimaisista kunnista, kun taas 17 % tuli maaseutumaisista kunnista vuosina Kauden aikana suhde oli jokseenkin sama ja osia voidaan verrata ulosmuuttajien lähtökuntatyypin kanssa kansallisesti. Pietarsaaren seudulta muuttaneista 81 % muutti kaupunkimaisiin kuntiin, kun taas 11 % muutti maaseutumaisiin kuntiin. Verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen kaupunkimaisiin kuntiin muuttaneiden lukumäärä on noussut 130 henkilöllä per vuosi. 6 Vuonna 2013 Pietarsaaren seudun asukkaista 40 % asui Pietarsaaren kaupungissa, 22 % Pedersöressä, 15 % Uudessakaarlepyyssä, 14 % Kruunupyyssä ja 10 % Luodossa

15 Maastamuutto Maahanmuutto Kuva 6. Kansainvälinen muuttoliike kaudella verrattuna kauteen Keskiarvo per vuosi. Muuttoliike ulkomailta on kasvanut huomattavasti, mikä todettiin jo aikaisemmin. Myös maastamuutto on kasvanut, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin maahanmuutto. Seudun maahanmuuttajista 55 % muutti Pietarsaareen, 18 % Uuteenkaarlepyyhyn, 12 % Pedersöreen, 8 % Kruunupyyhyn ja 7 % Luotoon. Seudun maastamuuttajasta 44 % muutti Pietarsaaresta, 20 % Pedersörestä, 15 % Uudestakaarlepyystä ja 10 % Kruunupyystä sekä Luodosta. Suhteessa kuntien asukaslukuun Pietarsaarella ja Uudellakaarlepyyllä on kansainvälisin muuttoliike kun taas Kruunupyyn ja Pedersören muuttoliike on vähiten kansainvälinen. Tilastokeskuksella on maksuttomissa tietokannoissaan ainoastaan maakuntakohtaista tietoa kansainvälisen muuttoliikkeen alkuperästä. Saadaksemme kuvan mistä ja mihin muuttoliikkeet suuntautuvat käytämme lähtökohtana Pohjanmaan maakuntaa. EU (28) maat Muu Eurooppa Afrikka Maahanmuutto Amerikka Aasia Oseania Tuntematon Maastamuutto Kuva 7. Maahan- ja maastamuutto Pohjanmaan maakunnassa maailmanosan mukaan vuosina Yli puolet tai 54 % maahanmuutosta Pohjanmaalle tuli Euroopasta ja 29 % Aasiasta. Yksittäisistä maista eniten eli 18 % tuli Ruotsista. Virosta, Irakista ja Venäjältä tuli 5 %. Maastamuutosta 81 % suuntautui johonkin toiseen eurooppalaiseen maahan. Selvästi suurin muuttovirta johonkin toiseen maahan suuntautui Ruotsiin, jonne 47 % maastamuuttajista muutti. Norjaan muutti 7 % ja USA:han 5 %. Suurin nettosiirtolaisuus maanosan mukaan tuli Aasiasta ja Euroopasta, pääasiassa Itä- Euroopasta. Pohjanmaalla on positiivinen nettosiirtolaisuus myös Afrikasta. Suurin nettosiirtolaisuus maan mukaan oli Irakista, Venäjältä, Somaliasta ja Virosta kun taas suurin nettomenetys oli Ruotsiin, USA:han ja Saksaan. Maahanmuuttajista 28 % oli Suomen kansalaisia, mutta Ruotsista Pohjanmaalle muuttajista 75 % oli Suomen kansalaisia. Maastamuuttajista 71 % oli Suomen kansalaisia, kun taas Ruotsiin muuttaneista 82 % oli Suomen kansalaisia

16 TÄRKEÄT HUOMIOT: Elinkaarimallia voidaan käyttää selittämään seudun sisäistä muuttoliikettä. Pedersöre ja Luoto vetävät puoleensa nuorempia perheitä. Luoto vetää puoleensa myös vanhempia perheitä, mikä antaa kunnalle positiivisen muuton seudulla. Sama suuntaus on Kruunupyyssä Kokkolan suuntaan. Muuttovuorovaikutus on erityisen voimakas Pietarsaaren, Pedersören, Luodon ja Uudenkaarlepyyn välillä. Neljä viidestä seudulta pois muuttavasta muuttaa kaupunkiympäristöön. Muuttoliikkeet muihin osiin ja muista osista Suomea ovat vilkkaampia Pietarsaaren kaupungissa kuin seudun muissa kunnissa. Suurin kansainvälinen maan mukainen muuttoliike on Ruotsiin ja Ruotsista. Siitä vastaavat pääasiallisesti suomalaiset. Positiivinen nettosiirtolaisuus tuli Aasiasta, Itä-Euroopasta ja Afrikasta. Seudun sisällä muuttoliike on kansainvälisin Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä ja vähiten kansainvälinen Pedersöressä ja Kruunupyyssä

17 Maan muilta seuduilta olevista tulomuuttajista keskimäärin 405 henkilöä per vuosi oli ruotsinkielisiä, 321 suomenkielisiä ja 88 henkilöillä oli jokin muu äidinkieli vuosina Nettomuutto merkitsi ruotsinkielisten osalta -108 per vuosi, suomenkielisten osalta -91 ja muiden osalta -65. Vuonna 2013 Pietarsaaren seudulla oli 75 % ruotsia puhuvia, 21 % suomea puhuvia ja 4 % muita kieliä puhuvia. Muut kielet Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tulomuutto Lähtömuutto Kuva 8. Tulo- ja lähtömuutto Pietarsaaren seudun ja Suomen muiden seutujen välillä kielen mukaan, keksiarvo vuosille Muuttoalttius vaihtelee paljon kieliryhmien välillä (Kuva 4). Suomenkielisillä muuttoalttius oli melkein 50 promillea. Se on laskenut kahdella promilleyksiköllä ja on siten siirtynyt kansallisen 50 promillen keskiarvon yläpuolelta heti keskiarvon alapuolelle. Tämä on myönteinen asia seudulle. Seudun ruotsinkieliset muuttavat kansallista keskiarvoa harvemmin. Ruotsinkielisten muuttoalttius on 30 promillea. Se on noussut vähän aivan kuten yleinen trendi. Ruotsinkielisten alempaan muuttoalttiuteen on olemassa luonnollisia syitä. Suomessa on vähemmän kuntia, joilla on ruotsinkielisiä palveluja ja kouluja ja, jos näitä palveluja tarvitaan, muuttovaihtoehtoja on tästä syystä vähemmän. Silti Pietarsaaren seudun ruotsinkielisten muuttoalttius on pienempi verrattuna kaikkiin ruotsinkielisiin Suomessa. Muuttoalttius on erittäin korkea henkilöillä, jotka eivät ole ruotsin- ja suomenkielisiä Pietarsaaren seudulla. Se on kokonaiset 149 promillea. Tämä luku on lisäksi 36 promilleyksikköä korkeampi verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen. Todennäköisyys, että toista kieltä kuin ruotsia tai suomea äidinkielenään puhuva asukas päättäisi muuttaa toiseen suomalaiseen kuntaa Pietarsaaren seudulla, on melkein viisi kertaa suurempi kuin että ruotsinkielinen asukas päättäisi muuttaa. Lisäksi muuttoalttius on huomattavasti kansallista 81,7 promillen keskiarvoa suurempi. Taulukko 4. Pietarsaaren seudun kieliryhmien muuttoalttius Suomessa. Kieliryhmä Vuosina Vuosina Ero Koko maa Suomenkieliset 51,7 49,8-1,9 49,9 Ruotsinkieliset 28,7 30,2 1,4 36,9 Muunkieliset 113,1 149,0 35,9 81,7 Koko seutu 35,1 37,9 2,8 49,9 Suomenkielisistä muuttajista Suomessa 78 % muuttaa pois seudulta ja 22 % muuttaa seudun sisällä. Ruotsinkielisestä enemmistöstä 55 % muuttaa seudun sisällä ja muista kielistä 69 % muuttaa pois seudulta. Tässä voimme nähdä, että ruotsinkieliset asukkaat Pietarsaaren seudulla ovat erittäin vakaa väestöryhmä, muuttoalttius on alhainen ja muutoista useimmat tapahtuvat seudun sisällä

18 Kieli ja maantiede Tulomuutto Kuva 9. Muuttoliikkeitä seudun mukaan, keskiarvo vuosittain Lähtömuutto Verrattaessa kieliryhmien maantieteellisiä muuttoliikkeitä seutukuntien mukaan, niiden välillä on eroja, katso Kuva 9. Ruotsinkielisten suurin muuttoliike tapahtuu rannikkokaistaa pitkin alueilla, joissa on ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisillä on eniten vuorovaikutusta Vaasan seudun kanssa, mutta nettomenetys on -65 per vuosi. Toiseksi eniten vuorovaikutusta heillä on pääkaupunkiseudun kanssa, jonne nettomenetys on -15. Muita seutuja, joilla on ryhmälle merkittävää muuttoliikettä, on Kokkolan seutu, josta nettovoitto on +3 ja Turun seutu johon nettomenetys on -24. Suomenkielisillä muuttoliike on enemmän hajanainen maassa ja aktiivisin Kokkolan seudun kanssa, mutta nettomenetys on -14. Suomenkielisistä muuttajista Kokkolan seudulle muuttaa 18 %. Toiseksi suurimmat muuttovirrat suomenkielisillä on Vaasan kanssa, mutta nettomenetys on -35. Muuta kieltä äidinkielenään puhuvat muuttavat keskitetyimmin. Eniten muutetaan pääkaupunkiseudulle mikä merkitsee -42 nettomenetystä per vuosi. Kaikista muuttoliikkeistä yli kunnan rajojen 31 % muita kieliä puhuvien ryhmästä muuttaa Pietarsaaren seudun sisällä ja 29 % muuttaa Helsingin seudulle. Suomenkielisten muuttoliikkeessä Pietarsaaren seudun kuntien välillä ei ole suurempia nettomuutoksia. Luodon ruotsinkielisillä on 16 henkilön ja Pietarsaarella kahdeksan henkilön nettovoitto per vuosi, kun taas Kruunupyyllä ja Pedersörellä on 13 ruotsinkielisen henkilön

19 nettomenetys per vuosi. Muita kieliä puhuvien henkilöiden ryhmässä Luodolla, Pedersörellä ja Uudellakaarlepyyllä on 4-7 henkilön nettomenetys per vuosi seudun sisällä, kun taas Pietarsaarella on 17 henkilön nettovoitto per vuosi. Verrattaessa nettoa muuttoihin koko Suomen alueella Pietarsaarella on 43 henkilön nettomenetys per vuosi, kun taas seudun muilla kunnilla on yhteensä 22 henkilön nettomenetys muita kieliä puhuvien henkilöiden ryhmässä. Maahanmuuton kautta muita kieliä puhuvien osuus kokonaisväestöstä kuitenkin kasvaa. Nykytilanteessa melkein joka kymmenes toista kieltä puhuva henkilö kuitenkin muuttaa johonkin toiseen osaan Suomea, etupäässä pääkaupunkiseudulle, joten Pietarsaaren seutu on osaksi läpikulkualue muita kieliä puhuville henkilöille. Kruunupyy on ainoa kunta seudulla, jossa muuttoliike lisää suomenkielisten lukumäärää, keskimäärin nettovoitto on 18 henkilöä per vuosi. Pietarsaaressa suomenkielisten osuus pienenee 95 henkilöllä per vuosi. Samoin kuin sisäisessä muutossa Luoto on ainoa kunta, jossa muuttoliike lisää ruotsinkielisten lukumäärä neljällä henkilöllä per vuosi. Pedersöressä ja Kruunupyyssä ruotsinkielisten nettomenetys on suurin, 46 ja 30 henkilöä per vuosi. Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren nettoluvut ovat -22 ja -15. Kuvassa 10 esitetään kuntien kielisuhteita ja Taulukossa 5 esitetään muutosta prosenttiyksiköissä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pietarsaari 37% 56% 7% Kruunupyy 17% 81% 2% Luoto 6% 92% 1% Uusikaarlepyy 7% 87% 5% Pedersöre 9% 90% 2% Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet Kuva 10. Kielisuhteet Pietarsaaren seudulla vuonna Taulukko 5. Muutokset kielisuhteissa kymmenessä vuodessa ( ), prosenttiyksikköjä. Kunta Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Muunkielisiä Pietarsaari -4,5-0,1 4,6 Kruunupyy 2,8-4,1 1,3 Luoto -0,1-0,7 0,8 Uusikaarlepyy -1,2-2,8 4,0 Pedersöre 0,2-0,9 0,7 Pietarsaaren seutu -1,8-1,0 2,8-18 -

20 TÄRKEÄT HUOMIOT: Pietarsaaren seudun ruotsinkielisten henkilöiden muuttoalttius on maan keskiarvoa ja maan muita ruotsinkielisiä pienempi. Enemmistö muuttaa seudun sisällä, mutta muuttoliike merkitsee, että ruotsinkielisten lukumäärä laskee. Suomenkielisten muuttoalttius on vähentynyt ja on suunnilleen samalla tasolla kun maan keskiarvo. Myös suomenkielisillä on muuttoliikkeessä nettomenetys. Suurin vuorovaikutus heillä on Kokkolan seudun kanssa. Jos ei puhu ruotsia tai suomea äidinkielenään halukkuus muuttaa pois on suuri ja se on kasvanut. Se on myös korkeampi Pietarsaaren seudulla kuin muualla maassa. Ruotsinkieliset muuttavat rannikkokaistaa pitkin, kun taas suomenkieliset muuttavat ympäri maata. Muunkieliset henkilöt muuttavat usein seudun sisällä Pietarsaareen ja Pietarsaaresta suuremmille kaupunkiseuduille tai naapuriseuduille. Kruunupyy on ainoa kunta, jossa muuttoliike lisää suomenkielisten lukumäärää

21 Jo 1800-luvun lopussa Ravenstein totesi, että naiset ovat miehiä muuttoalttimpia. Tämä on tosiasia myös Pietarsaaren seudulla. Sekä tulo- että lähtömuutossa naisia on enemmän. Erot tosin pienenivät vuosina verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen. Muuttoalttius oli naisten osalta 38,5 promillea ja miesten osalta 37,3 promillea viimeisen viisivuotiskauden aikana, kun se oli 36,9 ja 33,3 promillea aikaisemman kauden aikana. Sukupuolten välinen ero muuttoalttiudessa tasoittui toisin sanoen yli puolella. Aboluuttisissa luvuissa tämä merkitsee, että vuosittain pois muutti 15 naista enemmän kauden aikana, kun naisia aikaisemmin muutti 87 enemmän. Edelleen voidaan todeta, että naismuuttaja on miesmuuttajaa nuorempi mutta, että erot eivät ole suuria. Myös kansallisesti naisten muuttoalttius on suurempi kuin miesten. Ero on kuitenkin erittäin pieni, sukupuolten välinen ero on ainoastaan 0,5 promillea. Ero on suurempi Pietarsaaren seudulla. Naiset Lähtömuutto Lähtömuutto Miehet Tulomuutto Tulomuutto Kuva 11. Tulo- ja lähtömuutto sukupuolten mukaan. Vertailu tehty viisivuotiskausien ja välillä. Luku ilmoittaa keskiarvon per vuosi. Suomessa on enemmän naisia kuin miehiä, tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että naisten keskimääräinen elinikä on pitempi. Suomen kaupunkimaisissa kunnissa ero sukupuolijakaumassa on suurempi ja enemmistönä ovat naiset, kun taas maaseutumaisissa kunnissa on enemmän miehiä kuin naisia. Demografiset teoriat osoittavat myös, että naiset hakeutuvat miehiä useammin kaupunkikeskuksiin. Pietarsaaren seudulla naisia on enemmän Pietarsaaren kaupungissa kun taas Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä, Kruunupyyssä ja Luodossa on enemmän miehiä. Yhteenlaskettuna tämä merkitsee, että Pietarsaaren seudulla on yli 450 miestä enemmän (50,5 %) kuin naisia (49,5 %). Muuttoliike on osasyynä tähän. TÄRKEÄT HUOMIOT: Sukupuolten välillä on eroja; naiset muuttavat miehiä enemmän. Muuttoliike on yksi syy siihen, että Pietarsaaren seudulla on enemmän miehiä kuin naisia. Sukupuolten välinen ero muuttoalttiudessa on pienentynyt, minkä voidaan katsoa olevan myönteistä

22 Muuttaminen on yksi tapa lisätä koulutustaan ja sijoittua työmarkkinoilla. Pietarsaaren seudun osalta tämä merkitsee, että lähtömuutto on välttämätön tapahtuma koulutustason korottamiselle pitkällä tähtäimellä paluumuuton kautta. Koulutustaso seudulla on noussut tasaiseen tahtiin viime vuosien aikana samoin kuin koko maassa. Pietarsaaren seudulla 40,4 prosentilla väestöstä, joka on täyttänyt 15 vuotta, on keskitason koulutus, 23,5 prosentilla on korkean tason tutkinto, kun taas 36,1 prosentilla ei ole tutkintoa peruskoulun jälkeen. Kaksi demografista tekijää vaikuttaa koulutustasoon; luonnollinen muutos sen tosiasian kautta, että nuoremmat ikäluokat ovat korkeammin koulutettuja kuin vanhemmat sekä muuttoliike. Kuvassa 12 voidaan nähdä, että korkeasti koulutettujen osuus on suurempi tulomuuttajien joukossa kuin lähtömuuttajien joukossa mikä merkitsee, että muuttoliike Suomen sisällä on eduksi, kun katsotaan koulutustasoa. Viimeisten viiden vuoden aikana korkeakoulutettujen osuus on tosin ollut alhaisempi tulomuuttajien joukossa kuin koko väestössä. 35% 30% Pietarsaaren seutu 25% 20% 15% 10% Osuus, jolla on korkean asteen koulutus koko väestöstä Osuus, jolla on korkean asteen koulutus tulomuuttajista Osuus, jolla on korkean asteen koulutus lähtömuuttajista Kuva 12. Kuinka muuttoliike on vaikuttanut koulutustasoon Pietarsaaren seudulla. Linjat ilmoittavat korkean asteen koulutuksen osuuden. Katkoviivat näyttävät trendin niiden tulo- ja lähtömuuttajien joukossa, joilla on korkean asteen koulutus. Lukumääräisesti eniten muuttavat ovat henkilöitä, joilla on keskiasteen tutkinto. Kaikissa seudun kunnissa tässä kategoriassa muuttaa pois enemmän henkilöitä kuin sisään. Pietarsaaren kaupungissa tämä merkitsee keskimäärin 81 henkilön nettomenetystä per vuosi. Myös perustason koulutuksen omaavien henkilöiden ryhmässä lähtömuuttajia on enemmän kuin tulomuuttajia. Kruunupyyllä, Luodolla ja Pietarsaarella on positiivinen nettoluku korkean asteen koulutuksen omaavien henkilöiden ryhmässä. Luodolla on keskimäärin neljä tai enemmän tulomuuttajaa kuin lähtömuuttajaa Suomessa ja siten korkein nettovoitto. Tulo- ja lähtömuuttajien lukumäärää per kunta esitellään Kuvassa

23 35% 30% Kruunupyy 35% 30% Luoto 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 35% Pedersöre 30% 25% 20% 15% 10% 35% Pietarsaari 30% 25% 20% 15% 10% 35% 30% 25% 20% 15% 10% Uusikaarlepyy Osuus, jolla on korkean asteen koulutus koko väestöstä Osuus, jolla on korkean asteen koulutus tulomuuttajista Osuus, jolla on korkean asteen koulutus lähtömuuttajista Kuva 13. Kuinka muuttoliike on vaikuttanut kuntien koulutustasoon. Viivat näyttävät korkean asteen koulutuksen omaavien osuuden. Katkoviivat näyttävät trendin korkean aste koulutuksen omaavien tulo- ja lähtömuuttajien ryhmässä. Kruunupyyssä muuttoliike on nostanut koulutustasoa eniten. Muuttoliike suosii myös vahvasti Luotoa. Myös Uuttakaarlepyytä ja Pedersöreä suosittiin vahvasti kymmenvuotiskauden ensimmäisellä puoliskolla, kun taas jälkimmäinen puolisko on ollut vähemmän positiivinen. Erityisesti neljän viimeisen vuoden aikana koulutustason kehitys on hidastunut Pedersöressä. Pietarsaaressa kehitys on ollut päinvastainen, ensimmäisen puoliskon aikana muuttoliike ei ollut positiivinen, kun taas viime vuosien muuttoliike on vaikuttanut myönteisesti koulutusasteeseen

24 Korkea aste Kruunupyy Korkea aste Luoto Keskiaste Keskiaste Perusaste Perusaste Korkea aste Pedersöre Korkea aste Pietarsaari Keskiaste Keskiaste Perusaste Perusaste Korkea aste Uusikaarlepyy Keskiaste Tulomuutto Lähtömuutto Perusaste Kuva 14. Tulo- ja lähtömuuttajien lukumäärä Pietarsaaren seudulla koulutustason mukaan. Lukumäärät ilmoittavat keskiarvon viisivuotiskauden aikana. Vuosien aikana Pietarsaaren seudulla oli vuosittain -5 korkeasti koulutetun henkilön nettomenetys. Tämä oli huonontumista aikaisemmasta viisivuotiskaudesta, jolloin seudulla oli viiden henkilön nettovoitto. Jälkimmäisen viisivuotiskauden aikana Pedersöre menetti eniten korkeasti koulutettuja henkilöitä, kun taas Luoto, Kruunupyy ja Pietarsaari saivat eniten. Aikaisemman viisivuotiskauden aikana Pietarsaari menetti eniten korkeasti koulutettuja henkilöitä, kun taas muut kunnat saivat enemmän. Kauden aikana perusasteen koulutuksen omaavien henkilöiden nettomenetys oli -105 ja keskiasteen koulutuksen omaavien henkilöiden Kokonaisnettomenetys oli paljon korkeampi kaudella Kun katsotaan koulutustasoa, tämä kosketti 50 % henkilöistä, joilla on perusasteen koulutus ja 40 % henkilöistä, joilla on keskiasteen koulutus. Taulukko 6. Muuttohalukkuus Suomessa koulutusasteen mukaan. Koulutusaste Vuosina Vuosina Ero Perusaste 25,4 34,8 9,4 Keskiaste 55,6 53,1-2,5 Korkea aste 34,0 30,6-3,3 Koko seutu 35,1 37,9 2,8-23 -

25 Henkilöt, joilla on keskiasteen koulutus, ovat keskiarvoa alttiimpia muuttamaan vaikka alttius on laskenut 2,5 promillea. Eniten muuttoalttius on lisääntynyt henkilöillä, joilla on perusasteen koulutus. Myönteistä on, että muuttoalttius on vähentynyt 3,3 promillella korkeasti koulutettujen ryhmässä. Tämä merkitsee, että seudun kyky säilyttää korkeakoulutettuja henkilöitä on parantunut vähän. Jos katsotaan kuntatasolla, suurimmat myönteiset muutokset viisivuotiskausien välillä ovat tapahtuneet Pietarsaaressa ja Luodossa. Vuosien välillä korkeasti koulutetut olivat vähemmän halukkaita muuttamaan Pedersörestä verrattuna Pietarsaareen ja Luotoon. Korkeasti koulutettujen muuttoalttius on kuitenkin noussut 37,8 promilleen Pedersöressä, jonka luku nyt on korkein viidestä kunnasta. Nousu merkitsee, että vuosittain 10 tai useampi korkeasti koulutettu muuttaa pois kuin kauden aikana. Korkeasti koulutetut ovat vähiten halukkaita muuttamaan Uudestakaarlepyystä ja Kruunupyystä, joissa myös muutokset viisivuotiskausien välillä ovat olleet pienempiä. Maastamuuttajat ovat korkeammin koulutettuja Pietarsaaren seudun maahanmuuttajien koulutustasosta ei ole saatavilla tietoja, mutta maastamuuttajista on tietoja. Tilastot osoittavat, että vuosien välillä 77 prosentilla maastamuuttajista oli tutkinto ja 25,5 prosentilla oli korkeampi tutkinto. Näiden vuosien aikana korkeamman tutkinnon suorittaneiden kokonaisosuus väestöstä oli 21,1 ja 22,7 prosentin välillä, mikä merkitsee, että maastamuutto oli koulutustasoon negatiivisesti vaikuttava tekijä. Ulkomaille muuttavilla oli keskimäärin korkeampi koulutustaso kuin Suomen sisällä muuttavilla, mutta heidän lukumääränsä oli huomattavasti pienempi. Yksi kolmasosa 15 vuotta täyttäneistä maastamuuttajista muutti suurella todennäköisyydellä opiskelemaan korkealla asteella. Maastamuuttajista, joilla oli korkea-asteen tutkinto, enemmistö oli vuotta. Keskimäärin 41 henkilöä, joilla oli korkean asteen tutkinto, muutti ulkomaille vuosittain. TÄRKEÄT HUOMIOT: Muuttoliike Pietarsaaren seudulla myötävaikuttaa koulutustason korottamiseen nuorten muuttaessa pois opiskelemaan. Viimeisen viisivuotiskauden aikana henkilöitä, joilla oli korkean asteen koulutus, muutti harvemmin pois verrattuna aikaisempaan, kun taas pois muutti enemmän henkilöitä, joilla oli perusasteen koulutus. Henkilöt, joilla on ammatti- tai ylioppilastutkinto, muuttavat huomattavasti muita useammin. Luonnollinen syy muuttoon on koulutustason nostaminen. Maastamuuttajien koulutustaso on korkeampi kuin seudun koulutustaso

26 Jakoa asukkaiden pääasiallisen toiminnan mukaan käytetään mittaamaan väestön suhdetta työmarkkinoihin. Työvoimaan kuuluvat työlliset ja työttömät, kun taas työvoiman ulkopuolella ovat lapset, opiskelijat, varusmiehet ja muut, jotka eivät kuulu työvoimaan muista syistä. Tässä tarkastellaan lähemmin työllisten, työttömien, opiskelijoiden ja eläkeläisten muuttoliikkeitä ja muuttoalttiutta. Vuonna 2012 väestöstä 46 % kuului työvoimaan, 43 % oli työllisiä ja 3 % työttömiä. Niistä 54 prosentista, jotka eivät kuuluneet työvoimaan 24 % oli eläkeläisiä, 20 % alle 14 vuoden ikäisiä lapsia ja 7 % oli opiskelijoita tai koululaisia. Vuosien välillä Pietarsaaren seudulla oli -74 työllisen ja -12 työttömän vuosittainen keksimääräinen nettomenetys Suomen sisällä. Alle 14 -vuotiailla lapsilla oli puolestaan 20 lapsen nettovoitto vuosittain. Tämä osoittaa, että työvoimaan kuuluvilla tulomuuttajilla on enemmän lapsia kuin lähtömuuttajilla. Opiskelijoiden ja koululaisten kohdalla nettomenetys oli -81 per vuosi. Eläkeläisten ryhmässä vuosittainen -4 henkilön nettomenetys ei ollut merkittävä. Eläkeläisiä Kruunupyy Eläkeläisiä Luoto Opiskelijoita Opiskelijoita Työttömiä Työttömiä Työllisiä Työllisiä Eläkeläisiä Pedersöre Eläkeläisiä Pietarsaari Opiskelijoita Opiskelijoita Työttömiä Työttömiä Työllisiä Työllisiä Eläkeläisiä Uusikaarlepyy Opiskelijoita Työttömiä Tulomuutto Lähtömuutto Työllisiä Kuva 15. Muuttoliike pääasiallisen toiminnan mukaan kunnittain Suomen sisällä, keskiarvo vuosina

27 Luoto on ainoa kunta seudulla, jolla on enemmän työllisiä tulomuuttajia kuin lähtömuuttajia. Pietarsaari menettää eniten työllisiä, kaupungin lähtömuuttajien joukossa on myös enemmän työttömiä. Muissa kunnissa kuntiin muuttaa suunnilleen yhtä monta työtöntä kuin niistä muuttaa pois. Taulukko 7. Muuttoalttius pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Alue Työllisiä Työttömiä Opiskelijoita, koululaisia Eläkeläisiä Pietarsaari 53,8 85,5 102,9 8,9 Kruunupyy 35,8 78,7 59,8 6,2 Luoto 45,7 73,4 38,9 7,9 Pedersöre 44,0 67,7 54,9 12,4 Uusikaarlepyy 30,5 78,7 75,8 6,6 Pietarsaaren seutu 44,6 80,2 75,2 8,7 Koko maa 60,4 85,0 104,2 13,3 Pietarsaaren seudulla työllisten muuttoalttius on 44,6 promillea. Korkein se on Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä. Kansallisessa vertailussa työlliset seudulla muuttavat harvemmin. Työttömien 80,2 promillen muuttoalttius on lähempänä kansallista keskiarvoa, Pietarsaaressa työttömät muuttavat pois suuremmassa määrin. Merkittävimmät erot seudulla ovat opiskelijoiden ja koululaisten ryhmässä. Kun opiskelijan tai koululaisen muuttoalttius on melkein kaksi kertaa suurempi kuin työllisen Pietarsaaressa, Luodon opiskelijoiden/koululaisten muuttoalttius on erittäin alhainen, jopa työllisiä alhaisempi. Eläkeläisten ryhmässä muuttoalttius on suurin Pedersöressä ja pienin Kruunupyyssä. Eläkeläisten ryhmässä muuttoalttius on pienin verratuista ryhmistä. Maahan- ja maastamuutto Eläkeläinen Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Muu työvoimaan kuulumaton Maahanmuutto Maastamuutto Työllinen Kuva 16. Kansainvälinen muuttoliike Pietarsaaren seudulla pääasiallisen toiminnan mukaan. Vuosittainen keskiarvo vuosina Yksi kolmasosa maahan- ja maastamuuttajista oli työllistetty, koska maahanmuuttajia on enemmän, tämä antaa 53 henkilön nettovoiton vuosina Työvoimaan kuulumattomaan kategoriaan kuului 23 % maahanmuuttajista ja 16 % maastamuuttajasta. Maahanmuuttajista 19 % oli lapsia ja maastamuuttajasta 11 %. Maahanmuuttajista 24 % oli pakolaisia kauden aikana. 7 Pietarsaaren seudun Kotouttamisohjelmassa olevien tietojen mukaan

28 TÄRKEÄT HUOMIOT: Työllisistä enemmän muuttaa pois kuin sisään, vaikka muuttoalttius on maan keskiarvoa pienempi. Luoto on ainoa kunta seudulla, joka saa enemmän työllisiä muuttoliikkeen kautta. Työvoimasta tulomuuttajilla on enemmän lapsia kuin lähtömuuttajilla. Seudun menetettyä 74 työllistä muihin osiin Suomea, se voitti 53 työllistä ulkomailta

29 Tässä kappaleessa tutkitaan työllisiä muuttajia lähemmin ja erityisesti mitä toimialoja he edustavat. Aikaisemmin todettiin, että Pietarsaaren seudun työllisten nettomuutto on ollut negatiivinen. Kuvassa 17 tätä tietoa avataan enemmän toimialan mukaan. Alkutuotannon toimialoihin muuttoliike ei vaikuttanut juuri lainkaan, kun taas palvelualan työpaikkoihin se vaikutti kielteisimmin. Myös jalostuksessa työllisten nettomuutto oli negatiivinen. Tämä on erittäin alhainen ottaen huomioon että viisivuotisen tutkimuskauden aikana työllisten määrä väheni tehdasteollisuudessa yhteensä yli 800 henkilöllä, kun taas nettomuutto oli yhteensä -66. Eniten työllisten määrä nousi palvelusektorilla, jossa lisäystä oli yli 760 henkilöä, vaikka nettomuutto osoitti D Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, jätevesihuolto, jätehuolto B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous -1 S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta X Toimiala tuntematon F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus K Rahoitus- ja vakuutustoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi J Informaatio ja viestintä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta P Koulutus -66 C Teollisuus -89 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajon. korjaus -120 N Hallinto ja tukipalvelutoiminta Kuva 17. Pietarsaaren seudun nettomuutto toimialan mukaan (TOL 2008). Kokonaismäärä vuosina

30 Taulukossa 8 esitetään muuttoalttiutta toimialoittain verrattuna koko maahan. Muuttoalttiimpia ollaan eri palvelu- ja tukitoiminnoissa, kulttuuri- ja viihdealalla ja majoitus- ja ravitsemisalalla. Kahdessa viimeksi mainitussa muuttoalttius on erityisen suuri verrattuna muuhun osiin maata. Yksi selittävä syy on alojen ikärakenne, kaikissa kolmessa keskimäärää huomattavasti suurempi osa henkilöstössä on alle 35 vuotta. Myös kauppa- ja rakennusalalla on nuori henkilöstö. Tosin viimeksi mainitulla alalla tämä ei näy muuttoalttiudessa. Vähiten alttiita muuttamaan ollaan alkutuotannon toimialoilla ja erilaisissa teknisissä huoltotoiminnoissa. Taulukko 8. Työllisten muuttoalttius toimialan mukaan vuosina Toimiala (TOL 2008) Pietarsaaren s. Koko maa A- Maatalous, metsätalous ja kalatalous 13,2 22,7 B- Kaivostoiminta ja louhinta - 55,8 C- Teollisuus 37,5 46,8 D- Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 17,6 42,3 E- Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 23,9 51,7 F- Rakentaminen 48,2 62,4 G- Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 62,5 74,1 H- Kuljetus ja varastointi 45,4 60,1 I- Majoitus- ja ravitsemistoiminta 96,2 88,9 J- Informaatio ja viestintä 63,3 63,9 K- Rahoitus- ja vakuutustoiminta 47,3 56,7 L- Kiinteistöalan toiminta 39,4 48,4 M- Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 46,9 61,6 N-Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 102,3 107,0 O- Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 39,0 53,3 P- Koulutus 35,9 50,6 Q- Terveys- ja sosiaalipalvelut 42,1 52,0 R- Taide, viihde ja virkistys 104,2 79,0 S- Muu palvelutoiminta 51,0 58,2 T- Kotitalouksien toiminta työnantajina - 126,3 U- Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta - 63,4 X- Toimiala tuntematon 61,3 83,5 YHTEENSÄ (työllisiä) 44,6 60,4-29 -

31 ALKUTUOTANNON TOIMIALAT - JALOSTUS - PALVELU - TUNTEMATON Kuva 18. Työllisten muuttoalttius toimialoittain vuosina verrattuna nettomuuttoon ja alan suuruuteen. Kirjaimet ympyröissä ilmoittavat toimialan (katso edellinen taulukko) ja väri on toimialojen kolmijakoisuuden mukaan. Ympyröiden suuruus ilmoittaa alan suuruuden henkilöstömäärän mukaan. Ylimmässä oikeassa kulmassa on ala, jossa muuttoalttius on suuri ja nettomenetys suurin, alhaalla vasemmalla ovat ne alat, joissa muuttoalttius on alhainen ja joissa on nettovoitto. TÄRKEÄT HUOMIOT: Palvelualoilla muuttoalttius on suuri. Erityisesti taiteessa, viihteessä ja virkistyksessä, eri tukipalveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Muuttoalttius on alhaisin alkutuotannon toimialoissa. Myös jalostussektorin ja julkisen sektorin työllisten muuttoalttius on alhainen. Yhden alan ikärakenne vaikuttaa muuttoalttiuteen. Suuret negatiiviset työpaikkamuutokset yhdellä alalla eivät automaattisesti tarkoita korkeaa lähtömuuttoaaltoa

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne

Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto & muuttajien taustatiedot tietokanta Tulevaisuusloikka hanke Anne Kokkonen Sisältö Muuttojen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot