Helsingin seudun asuntoraportti 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun asuntoraportti 2012"

Transkriptio

1 Helsingin seudun asuntoraportti 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Timo Jaakkola, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY Edita Prima Oy Helsinki 2013

3 Esipuhe Tätä asuntoraporttia laaditaan tilanteessa, jossa uusi valtion ja Helsingin seudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL-aiesopimus )) on saatu valmiiksi ja voimaan. Sen lisäksi, että liikenne on nyt keskeisesti mukana sopimuksessa, on aiesopimuksen konkreettisuutta ja sitovuutta pyritty lisäämään aiempiin kierroksiin verrattuna. Aiesopimuksen mukaiset asuntotuotannon tavoitteet ovat samantasoiset kuin edellisessä MA-aiesopimuksessa. Sopimuksen mukaisesti ollaan mm. käynnistämässä seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja selvitystä vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi KUUMA-kunnissa. Aiesopimuksen seuranta on myös muotoutumassa HSY:n ja muiden osapuolten yhteistyönä. Se tullee vaikuttamaan jatkossa olennaisesti mm. seudullisen asuntoraportin sisältöön. Asuntotuotanto on seudulla palannut viime vuosikymmenen alhaisempien vuosien jälkeen vuosituhannen vaihteessa totuttuihin lukemiin. Asuntotuotanto näyttäisi jatkuvan lähivuosina lähes samalla tasolla, vaikkakaan aiesopimuksen määrällisiin tavoitteisiin ei näytä ainakaan ensimmäisinä sopimusvuosina päästävän. Asuntomarkkinat pysyvät jatkuvasti kireinä ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute näyttää jo uhkaavan seudun kehitystä. Samanaikaisesti on entistä selvempiä merkkejä asuntoalueiden erilaistumisesta ja segregaatiosta. Ilmastonmuutoksen hillintä tuo haasteita rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä asettaa uusia vaatimuksia sekä asuntojen uustuotannolle ja korjaustoiminnalle että kiinteistönpidolle. Samanaikaisesti lisääntyvät rakennuskannan ikääntymisen aiheuttamat korjaustarpeet ja asumisen laadun nostamisen edellyttämä perusparantaminen. Loppuvuodesta 2012 on myös vireillä mittavia uudistuksia, jotka vaikuttavat sekä kuntakenttään kokonaisuudessaan että asuntopolitiikan hoitamiseen. Keskeisiä ovat kuntarakenteen ja metropolipolitiikan uudistushankkeet. Edellisen asuntoraportin jälkeen seuturakenne on selkeytynyt siten, että Kuntaryhmä Neloset on liittynyt KUUMA-alueeseen, joka nykyisin käsittää kymmenen kuntaa. Tässä raportissa niistä käytetään myös perinteistä nimitystä kehysalue/kehyskunnat. Tämän raportti pyrkii olemaan laajahko katsaus Helsingin seudun asuntoasioihin ja niihin läheisesti liittyviin tekijöihin. Tarkoituksena on tarjota mm. kuntien uusille luottamushenkilöille kattava katsaus ajankohtaisista ja vireillä olevista kehittämishankkeista. Kustakin käsitellystä asiasta on esitetty lähdeviitteet lisätietojen osalta. Kesän ja syksyn 2012 aikana on ilmestynyt muita, samaa aihepiiriä käsitteleviä julkaisuja. Näitä ovat mm. vanhan MAaiesopimuksen seurantaraportti MAL 2020, uuden MAL-aiesopimuksen liiteaineisto sekä metropolialueen taloutta käsittelevä kokoomajulkaisu. Näitä raportteja on hyödynnetty, mutta vältetty päällekkäisyyttä. Tämä raportti myös ajantasaistaa muissa julkaisuissa esitettyjä tietoja. Tämä koskee mm. vuodenvaihteen 2011/2012 asuntokantatietoja, rakennusmaavarantolaskelmia ja arvioita lähiajan asuntotuotannosta. Asuntoraportin sisältöön on antanut arvokkaan panoksensa HSY:n asuntotoimikunta, johon kuuluvat: Helsingistä suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen ja osastopäällikkö Markku Leijo, Espoosta asuntopäällikkö Anne Savolainen ja suunnittelupäällikkö Tiina Kosama, Vantaalta asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme ja lainapäällikkö Juhani Kumpu, Kauniaisista kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, Hyvinkäältä vt. asuntosihteeri Katja Saastamoinen, Järvenpäästä suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto, Keravalta asuntotoimen päällikkö Ari Vesikkala, Kirkkonummelta toimialajohtaja Ewa Forstén, Mäntsälästä kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja asuntotoimen päällikkö Rauni Ohvo, Nurmijärveltä hallintopäällikkö Marja-Liisa Back, Pornaisista hallintojohtaja Seija Marttila, Sipoosta maankäyttöinsinööri Pekka Söyrilä ja talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen, Tuusulasta asuntotoimenpäällikkö Outi Hämäläinen, Vihdistä maankäyttöinsinööri Tiina Hartman, Suomen Kuntaliitosta asiantuntija Laura Hassi, Uudenmaan liitosta maakunta-arkkitehti Sirkku Huisko, Ympäristöministeriöstä erityisasiantuntija Jaana Nevalainen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, HSY:stä asuntoasiantuntija Jukka Saikkonen (puheenjohtaja), paikkatietoasiantuntija Timo Jaakkola (sihteeri), tietoyhteistyöyksikön päällikkö Maria Kuula ja asumisen asiantuntija Miliza Ryöti.

4 Tekstistä ja raportin kokonaisuudesta on vastannut asuntoasiantuntija Jukka Saikkonen. Taulukot ja kuvat on koonnut ja tuottanut paikkatietoasiantuntija Timo Jaakkola. Kartat on laatinut seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen. Seudun taloudellista ja väestönkehitystä sekä rakennusmaavarantoa koskevan aineiston on laatinut erityisasiantuntija Arja Salmi. SeutuRAMAVA-laskelmat on tehnyt paikkatietoasiantuntija Suvi Uotila. Tulevien vuosien asuntotuotantotiedot ovat kunnista keränneet asumisen asiantuntija Miliza Ryöti ja Timo Jaakkola. HSY kiittää kaikkia työhön osallistuneita ja erityisesti HSY:n asuntotoimikuntaa, joka on kokoontunut säännöllisesti ja myötävaikuttanut aktiivisesti asuntoasioiden seudulliseen kehittämiseen ja ratkaisujen etsimiseen yhteistyössä HSY:n asiantuntijoiden kanssa. Raimo Inkinen Toimitusjohtaja HSY Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY

5 Tiivistelmä Helsingin seudun asuntoraporttia 2012 laaditaan tilanteessa, jossa uusi valtion ja Helsingin seudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MALaiesopimus ) on saatu valmiiksi ja voimaan. Aie sopimuksen mukaiset asuntotuotannon tavoitteet ovat samantasoiset kuin edellisessä MA-aiesopimuksessa. Sopimuksen mukaisesti ollaan mm. käynnistämässä seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja selvitystä vuokra- asuntotuotannon lisäämiseksi KUUMA-kunnissa. Asuntotuotanto on seudulla palannut viime vuosikymmenen alhaisempien vuosien jälkeen vuosituhannen vaihteessa totuttuihin lukemiin. Asuntotuotanto näyttäisi jatkuvan lähivuosina lähes samalla tasolla, vaikkakaan aiesopimuksen määrällisiin tavoitteisiin ei näytä ensimmäisinä sopimusvuosina päästävän. Asuntomarkkinat pysyvät jatkuvasti kireinä ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute uhkaa jo seudun kehitystä. Samanaikaisesti on entistä selvempiä merkkejä asuntoalueiden erilaistumisesta ja segregaatioilmiöistä. Viime aikoina ovat entistä enemmän esillä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet ja erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen. Tämä asettaa uusia vaatimuksia sekä asuntojen uustuotannolle ja korjaustoiminnalle että kiinteistönpidolle. Samanaikaisesti lisääntyvät rakennuskannan ikääntymisen aiheuttamat korjaustarpeet ja asumisen laadun nostamisen edellyttämä perusparantaminen. Lähes kaikissa Helsingin seudun kunnissa on asunto-ohjelma tai vastaava. Olemassa olevia asuntoalueita kehitetään myös aktiivisesti: Helsingissä jatkuvat lähiöohjelma ja hissiprojekti, Espoossa ja Vantaalla on käynnissä aktiivisia kehittämisohjelmia. Pääkaupunkiseudun kunnilla on myös omat maahanmuuttostrategiansa. Vuoden 2013 alussa käynnistyvällä kolmivuotisella valtakunnallisella asuinalueiden kehittämisohjelmalla pyritään vahvistamaan asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäisemään segregaatiota. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Jukka Saikkonen, Timo Jaakkola, Arja Salmi, Vilja Tähtinen Julkaisun nimi Helsingin seudun asuntoraportti 2012 Avainsanat asuminen, asuntotuotanto, Helsingin seutu, pääkaupunkiseutu Päivämäärä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 1/2013 issn l isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 114 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi Helsingin seudun asuntoraportti sisältää aikaisempaan tapaan katsauksen seudun asuntomarkkinoihin ja asuntotilanteen kehitysnäkymiin. Mukaan on otettu myös selostukset asuntopolitiikan kannalta keskeisistä ohjelmista, päätöksistä ja työryhmistä. Raportissa on myös asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimuksen seurantaa varten kunnilta kerättyjä ajankohtaisia arvioita lähiaikojen asuntotuotannosta. Raportissa on myös uudet tiedot pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannoista (SeutuRAMA- VA) ja vuodenvaihteen 2011/2012 asuntokannasta. Lisäksi esitellään asumista palvelevaa ajankohtaista tietotuotantoa ja tutkimusta. 5

6 Sammandrag Bostadsrapporten för Helsingforsregionen 2012 utarbetas i en situation då det nya intentionsavtalet mellan staten och Helsingforsregionen angående markanvändning, boende och trafik (MAL-intentionsavtalet ) har färdigställts och trätt ikraft. Målen för bostadsproduktionen ligger i detta intentionsavtal på samma nivå som i det föregående intentionsavtalet. I enlighet med avtalet pågår införandet av en gemensam plan för markanvändningen i regionen samt en utredning för att öka produktionen av hyresbostäder i KUUMA-kommunerna. Bostadsproduktionen som uppvisat lägre siffror i regionen under det senaste årtiondet har återgått till siffrorna vid millennieskiftet. Bostadsproduktionen ser ut att fortsätta nästan på samma nivå under de närmaste åren, även om man inte under de första åren för intentionsavtalet verkar uppnå dess kvantitativa mål. Bostadsmarknaden är fortsatt ansträngd och i synnerhet bristen på hyresbostäder med skäliga hyror hotar redan utvecklingen i regionen. Samtidigt finns det tydligare tecken än tidigare på att bostadsområdena differentieras och att segregering uppstår. Under den senaste tiden har man mera än tidigare fokuserat på de utmaningar som klimatförändringarna medför och särskilt på att förbättra bostadsbeståndets energieffektivitet. Detta ställer nya krav på både nyproduktion och renovering av bostäder samt på underhållet av fastigheterna. Samtidigt ökar renoverings- och ombyggnadsbehovet som förutsätts för att höja boendekvaliteten och på grund av att bostadsbeståndet åldras. Nästan alla kommuner i Helsingforsregionen har ett bostads- eller motsvarande program. Befintliga bostadsområden utvecklas också aktivt: I Helsingfors fortsätter förortsprogrammet och hissprojektet, i Esbo och Vanda pågår aktiva utvecklingsprogram. Kommunerna i huvudstadsregionen har också sina invandringsstrategier. Det riksomfattande treåriga utvecklingsprogrammet för bostadsområden som inleds i början av år 2013 har som mål att stärka vitaliteten i bostadsområdena och förebygga segregation. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Jukka Saikkonen, Timo Jaakkola, Arja Salmi, Vilja Tähtinen Publikationens namn Helsinforsregionens bostadsrapport 2012 Datum Nyckelord boende, bostadsproduktion, Helsingforsregionen, huvudstadsregionen Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 1/2013 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 114 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax Bostadsrapporten för Helsingforsregionen innehåller som tidigare en översikt över regionens bostadsmarknad och utvecklingsutsikterna för bostadsläget. Redogörelser för program, beslut och arbetsgrupper som är centrala för bostadspolitiken ingår också i rapporten. Rapporten innehåller också kommunernas aktuella bedömningar av bostadsproduktionen under de närmaste åren. I rapporten ingår också nya uppgifter om byggnadsmarkreserven i huvudstadsregionen (SeutuRAMAVA) och bostadsbeståndet vid årsskiftet 2011/2012. Ytterligare presenteras också aktuell informationsproduktion och forskning som betjänar boendet. 6

7 Abstract Preparation of the 2012 Helsinki Region Housing Report reflects a situation in which a new letter of intent on land use, housing and transport (the MAL letter of intent for ) between central government and the Helsinki Region has been concluded and implemented. The goals for new dwelling construction under the letter of intent match those of the previous corresponding arrangement. Agreed measures include launching a joint land use plan for the Region and investigating the prospects for increased construction of rental housing in the KUU- MA area (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula and Vihti). The rate of dwelling construction in the Region has now returned to the customary levels prevailing at the turn of the century before the slowdown of the last decade. There are indications that dwelling construction will continue at nearly the same level in coming years, even though it appears that the quantitative objectives of the letter of intent will not be reached in the short term. The difficult situation in the housing market will continue, with a shortage of reasonably priced rental housing in particular already threatening development of the Region. At the same time there are increasingly clear indications of differentiation and segregation between residential areas. Challenges arising from climate change and the need to improve energy efficiency in the housing stock have been increasingly topical recently. This imposes new requirements both on new dwelling construction and on building renovation and estate management. The ageing housing stock is also increasingly in need of repair, with major renovation work required to improve the quality of housing. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Jukka Saikkonen, Timo Jaakkola, Arja Salmi, Vilja Tähtinen Title of publication Helsinki Region Housing Report 2012 Date of publication Keywords housing, dwelling construction, Helsinki region, Helsinki Metropolitan Area Publication series title and number: HSY publications 1/2013 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 114 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax Almost all local authorities in the Helsinki Region have a housing programme or equivalent policy instrument. Existing housing areas are also being actively upgraded, with ongoing local development and lift installation projects in Helsinki, and active development programmes in Espoo and Vantaa. The local authorities of the Helsinki Metropolitan Area also have their own immigration strategies. A three-year national development programme for residential areas to be launched at the beginning of 2013 will seek to revitalise residential areas and combat segregation. As in earlier editions, this Helsinki Regional Housing Report provides a review of the region s housing market and of the outlook for housing. It also incorporates accounts of the principal programmes, decisions and working groups that are relevant to housing policy, together with current forecasts of upcoming dwelling construction volumes compiled by local authorities. The report also includes new details of building land reserves in the Helsinki Metropolitan Area (SeutuRAMAVA) and of the housing stock at the beginning of Some current data collection and research projects and programmes serving the needs of housing are also presented. 7

8 Sisällys 1. Helsingin seudun kehitys ja rakenne Talous ja työllisyys Väestönkehitys Alue- ja yhdyskuntarakenne Alueellinen eriytyminen ja segregaatio Seutuyhteistyö muutoksessa Ilmastonmuutos haasteena Helsingin seudun asuntomarkkinat Asuntokunnat ja asuntojen tarve Asumistaso Asuntokannan määrä ja rakenne Rajoituksista vapautuvat ARA-vuokra-asunnot Asumisen laatu Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntotilanteen ja -tuotannon kehitysnäkymiä Kaavavarannot Asuntotuotanto Valtion tuet asumiseen ja asuntotuotantoon Asuntorakentamisen laatu ja energiatehokkuus Asuntokannan korjaaminen ja perusparantaminen Kiinteistönpidon kehittäminen Asuinympäristön laatu Asumista koskevat ohjelmat ja suunnitelmat Asumisen ja maankäytön seudulliset ohjelmat Hallituksen asuntopolitiikka Erityisryhmien asuminen Asunnottomuuden vähentäminen Asuinalueiden kehittäminen Maahanmuuttajat Rakennusten energiatehokkuus Asuinrakennusten laadun kehittäminen Asumisen tietopohja Seudullista tietoa kootusti ja yhtenäisesti Asumisen ja rakentamisen palvelut siirtyvät verkkoon Tutkimus ja kehittäminen Yhteenveto 60 Liitteet 66 Liite 1. Helsingin seudun MAL 2050 strategiset linjaukset 66 Liite 2. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus (ml. kuntakohtaiset tavoitteet) sekä sopimuksen allekirjoituspöytäkirja 68 Liite 3. Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma (toimenpiteet) 75 Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun osalta 80 Liite 5. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen varannot, syyskuu Liite 6. Helsingin seudun asuntotuotannon lähiajan näkymiä 88 Liite 7. Asumisen ym. työryhmiä Helsingin seudulla 94 Liite 8. Kuntien asunto-ohjelmien laatiminen Helsingin seudulla 96 Liite 9. Uusin asukasbarometri: Suomalaiset arvostavat ympäristöystävällistä asumista 99 Liite 10. Segregaatio pääkaupunkiseudulla 101 Liitetaulukot Helsingin seudun väestö vuonna 2012 ja ennuste vuosille , henkilöä vuoden alussa Asumisindikaattoreita Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Ahtaasti asuvat asuntokunnat Asuntokanta , asuntoja Asuntokanta talotyypeittäin Asuntokanta huoneistotyypin mukaan , asuntoja Asuntokanta hallintamuodoittain Rajoitusten piirissä oleva ARA-asuntokanta ja vuosina vapautuvat aravavuokraasunnot Vuosina rajoituksista vapautuvat aravavuokra-asunnot Helsingin seudulla Asuntotuotanto ja rakennusluvat Helsingin seudulla ja koko maassa vuosina , asuntoja Valmistuneet asunnot vuonna Aloitettu asuntotuotanto vuonna Myönnetyt rakennusluvat vuonna Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 113

9 1. Helsingin seudun kehitys ja rakenne Kuva 1. Helsingin seutu Helsingin seutu on 14 kunnan kokonaisuus, joka koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamasta pääkaupunkiseudusta ja kymmenen kunnan kehysalueesta (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) (kuva 1). Kehysalueen kunnat muodostavat nk. KUUMAalueen ja tässä raportissa näitä termejä käytetään toistensa synonyymeinä. Helsingin seudulla on lähes asuntoa, mikä on neljännes koko maan asunnoista. Pääkaupunkiseudulla asuu runsaat miljoona ja koko seudulla 1,37 miljoonaa henkilöä. Helsingin seudun asukasmäärän kasvu on ollut vakaata koko 2000-luvun talousja työllisyyskehityksen vaihteluista riippumatta. Väkiluku on lisääntynyt vuosittain keskimäärin hengellä ja kasvuvauhti on viime vuosina vain nopeutunut. Muutamana viime vuonna se on ollut lähes henkeä. 1.1 Talous ja työllisyys Taloudessa epävarmat näkymät Väestökasvuun verrattuna Helsingin seudun työpaikkakehitys on herkempää suhdanteille. Vuosituhannen alun pienen taantuman jälkeen työpaikkamäärät kasvoivat nopeasti vuoteen 2008 asti. Nopeimmillaan seudun työpaikat lisääntyivät 2000-luvulla kolme prosenttia ja bruttokansantuote peräti 6,5 prosenttia vuodessa. Helsingin seudun tuotanto kasvoi tällöin nopeammin kuin koko maassa. Kasvu jatkui vuoteen 2009, jolloin maailmanlaajuinen taantuma alkoi vaikuttaa seudun työmarkkinoilla. Sen vaikutukset jäivät kuitenkin melko vähäisiksi ja työpaikkamäärä kääntyi uudestaan nousuun keväällä Seudulla on tällä hetkellä työvoimatutkimuksen mukaan työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on nyt samalla 9

10 tasolla kuin ennen taantumaa vuonna Alueen bruttokansantuote oli vuonna 2011 noin 60 miljardia euroa. Arviot tuotannon ja työllisyyden kasvunäkymistä Helsingin seudulla ovat viime aikoina muuttuneet aiempaa epävarmemmiksi, kun eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä. Viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi Suomen kokonaistuotanto kasvaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n arvion mukaan kuluvana vuonna 2012 vain puoli prosenttia ja seuraavana vuonna yhden prosentin. Toimialojen rakennemuutokset näyttävät jatkuvan. Tietoliikennealan ongelmat vaikuttavat koko maahan, mutta erityisesti Helsingin seudun kehitykseen. Sen sijaan valtakunnallisesti merkittävän metsäteollisuuden taantuminen ei vaikuta välittömästi Helsingin seutuun. Koko maan teollisuudella on kuitenkin välillisesti suuri vaikutus myös useisiin Helsingin seudun keskeisiin palvelualoihin, erityisesti tukkukauppaan, kuljetukseen ja liike-elämän palveluihin. Kuluttajien luottamus talouskehitykseen on laskenut. Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 tekemän mittauksen mukaan kaksi kuluttajaa viidestä olettaa taloustilanteen olevan vuoden kuluttua huonompi, tosin vain kaksi prosenttia ennakoi selvästi huonompaa taloustilannetta. Koko maassa näkemykset olivat synkemmät. ETLA:n arvion mukaan kuluttajahinnat nousevat Suomessa 2,9 prosenttia sekä vuonna 2012 että Hintoja nostavat arvonlisäveron korotus ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,1 prosenttia; ensi vuonna kulutuksen kasvu hidastuu 0,6 prosenttiin, kun ostovoima lisääntyy vain niukasti. Heikon kysynnän vuoksi yritysten investoinnit supistuvat kumpanakin vuonna. Palveluvaltainen elinkeinorakenne Helsingin seudun elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen. Seudun työpaikoista 16 prosenttia on jalostuksessa, 59 prosenttia kaupan ja muiden markkinapalveluiden toimialoilla sekä 25 prosenttia julkisissa palveluissa. Erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelualojen osuus on Helsingin seudulla huomattavasti suurempi kuin koko maassa. Julkisten palveluiden työpaikkaosuus on seudulla hieman pienempi ja jalostuksen osuus huomattavasti pienempi kuin koko maassa. Alkutuotannon merkitys on Helsingin seudulla marginaalinen. HSY:n tuottama Helsingin seudun yrityskatsauksen 1 mukaan Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Seudun neljäntoista kunnan alueella syntyy lähes 44 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 prosenttia henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme seudun neljästä työpaikasta. Seudun yritysten henkilöstömäärästä 87 prosenttia on pääkaupunkiseudulla ja 13 prosenttia kehyskunnissa. Kunnittain tarkasteltuna Helsingissä on koko seudun henkilöstömäärästä hieman yli puolet, Espoossa 18 prosenttia ja Vantaalla 17 prosenttia. Kehyskuntien suurimmat osuudet ovat Hyvinkäällä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä. Talouden kasvu ruokkii sukkulointia Pääkaupunkiseudun työpaikat lisääntyivät 2000-luvulla monena vuonna nopeammin kuin alueella asuvien työllisten lukumäärä. Tämä näkyy nopeasti lisääntyneenä työmatkaliikenteenä eli sukkulointina 2. Pääkaupunkiseudulle muualta sukkuloivien määrä on työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2012 keskimäärin henkeä. Luku on neljänneksen suurempi kuin vuonna Tällä hetkellä joka viides pääkaupunkiseudulla työssä käyvä asuu alueen ulkopuolella. Nopeimmin ovat lisääntyneet pitkät työmatkat. Pääkaupunkiseudulla käy nykyisin työssä henkeä Helsingin seudun ulkopuolelta. Määrä on kasvanut 37 prosenttia vuodesta Jatkuvasti kallistuva energian hinta hillinnee tulevaisuudessa pitkien työmatkojen yleistymistä. Väestö Työpaikat BKT, Helsingin seutu BKT, koko maa Indeksi 2000= Kuva 2. Helsingin seudun kehityksen tunnuslukuja Katkoviivoilla merkityt vuodet ovat arvioita (Lähteet: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA). 1 > HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Seututieto > Yritystoiminta > Helsingin seudun yrityskatsaus 2012, Toimipaikat 2010 ( ) 2 > HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Seututieto > Sukkulointi ( ) 10

11 Kuva 3. Yritystoimipaikkojen tihentymät Helsingin seudulla vuonna 2010 (henkilöstömäärän mukaan). Tarkastelu sisältää yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat, mutta ei julkisen sektorin toimipaikkoja (Lähde: HSY Helsingin seudun yrityskatsaus, toimipaikat 2010). 11

12 Kuva 4. Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulle vuoden 2009 lopussa (Lähde: HSY 2012, aineisto: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto). 1.2 Väestönkehitys 3 Väestönkasvu jatkuu Suomen väestönkasvun painopiste on ollut Uudellamaalla pitkään. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana Suomen väkiluku on kasvanut hengellä, josta Uudenmaan maakunnan osuus oli henkeä, eli koko maan kasvusta 77 prosenttia tapahtui Uudellamaalla. Helsingin seutu on kasvanut neljänkymmenen viime vuoden aikana asukkaalla. Seudulla asui vuoden 2012 alussa henkeä. 3 Tämä luku on toimituksellisin muutoksin pääosin peräisin artikkelista: Pekka Vuori & Satu Nevalainen: Metropolialueen väestö ja muuttoliike; Teoksessa: Metropolialueen talous Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin; > Tietokeskus > Julkaisut > Tutkimukset > Muut tutkimukset 2012 > Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Toim. Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso ja Ilkka Susiluoto. Tietoja on ajankohtaistettu julkaisun Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste perusteella: > Tietokeskus > Julkaisut > Tilastot > 2012:31 Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupungin tietokeskuksen vuonna 2012 tarkistamassa väestöennusteessa on laadittu neljä vaihtoehtoista projektiota. Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä ja asuntotuotannon mahdollisuuksista. Vaihtoehdot ovat: perusvaihtoehto hidastuvan kasvun vaihtoehto voimakkaasti hidastuvan kasvun vaihtoehto nopea vaihtoehto. Kasvun ennustetaan jatkuvan määrällisesti lähes samansuuruisena pitkälle tulevaisuuteen, perustuen pitkälti ulkomailta tulevaan muuttoon. Väestöllinen huoltosuhde pysyi Helsingin seudulla lähes samalla tasolla vuosina Nyt on kuitenkin odotettavissa jyrkkä käänne heikompaan, vaikka väestörakenne säilyykin muuta maata edullisempana seudun saaman muuttovoiton ansiosta. Hoitosektorin työvoimapulaa koetaan seudulla jo nyt, ja muun Suomen vanhempi väestörakenne vaikeuttanee edelleen työvoiman saatavuutta muualta maasta. Tämä tulee edelleen kasvattamaan ulkomailta tulevaa muuttoa seudulle. 12

13 Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu 2 Väkiluku Perusvaihtoehto Nopea kasvu Hidastuva kasvu Voimakkaasti hidastuva kasvu Tilastokeskuksen ennuste Muutos, henkilöä/vuosi milj. henkeä 1,8 1,6 1,4 1, , Kuva 5. Väestönkasvu Helsingin seudulla vuosina (Lähde: Tilastokeskus 2012). Kuva 6. Helsingin seudun väestö ja neljä väestöprojektion vaihtoehtoa sekä Tilastokeskuksen ennuste (Lähde: Helsingin tietokeskus ja Tilastokeskus). Muuttoliike on välttämätöntä Helsingin seudun työmarkkinoiden toiminnalle Väestörakenne ei muutu kovin nopeasti ja vaihtelut luonnollisessa väestön kasvussa ovat myös verraten hidasliikkeisiä. Sen sijaan alueen ulkopuolelta tuleva muuttoliike voi muovata alueen väestöä hyvinkin voimakkaasti ja nopeasti. Tämä näkyy Helsingin seudun väestökehityksessä selvästi. Maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus Helsingin seudun kasvuun oli erityisen voimakas 1990-luvun laman jälkeen ja 2000-luvun alussa. Helsingin seutu on Suomen merkittävin muuttokohde. Muualta maasta Helsingin seutukuntaan muuttaa vuosittain noin henkeä, eli lähes joka viidennellä asuinseutukuntaa vaihtavalla suomalaisella muuttokohteena on Helsingin seutu. Muuttoliike ei kuitenkaan ole yksisuuntaista, vaan Helsingin seutukunnasta muutetaan myös pois. Kokonaisuutena Helsingin seutukunta on 2000-luvun loppupuolella saanut hienoista muuttovoittoa muun Suomen alueelta. Muuttoliike muun Suomen ja Helsingin seudun välillä on pitänyt ja pitää Helsingin seutukunnan ikärakenteen nuorena. Muuttoliike syöttää alueelle jatkuvasti nuoria aikuisia ja painaa samalla ikääntyvien osuuden väestöstä keskimääräistä pienemmäksi. Osa Helsingin seudulle suuntautuvista muutoista tehdään selkeästi opiskelun vuoksi, osa työn löytymiseksi ja työmarkkinoille kiinnittymisen vuoksi. Lisäksi seutu vetää korkeasti koulutettuja muualta maasta. Asuminen ei houkuttele Helsingin seudulle vaan sieltä pois Muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välillä on yhteys. Helsingin seudulle ei muuteta asumistilanteen parantamiseksi. Muuttajien asuinolot itse asiassa heikkenevät monessa suhteessa muuton jälkeen. Helsingin seudulta poismuuton taustalla asumiseen liittyvät tekijät sen sijaan vaikuttavat vahvasti. Poismuuttajat asuvat ennen muuttoa ahtaammin kuin seudulla pysyvät, mutta muuton jälkeen heidän asumistilanteensa kohenee. Osa nuorena alueelle muuttaneista lähteekin asumisen vuoksi perheiässä seudulta pois. Asumisen toiveet ja todellisuus eivät usein kohtaa varsinkaan pääkaupunkiseudulla, jossa vain joka kolmas asuu tavoiteasunnossaan. Asumisvaihtoehdot ja asuntojen tilavuus ja hinta houkuttavat nuoria perheitä ympärysseuduille tai kauemmaksikin. Osa vapaa-ajasta vaihdetaan laadukkaamman asumisen ja alhaisempien asumiskustannusten vuoksi pidempään työmatkaan. Ulkomaalaisväestö lisääntyy jatkuvasti Viime vuosina Helsingin seudun väestönkasvun veturiksi on noussut maahanmuutto luvun alussa alkanut ulkomaalaisten muutto suuntautui aluksi Helsinkiin, mutta seudun sisäinen muuttoliike on tasoittanut kaupunkien välisiä eroja. Pääsääntöisesti Helsinki menettää muuttotappiona ulkomaalaisväestöään naapurikuntiin kantaväestön tavoin. Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä ei ole suuria eroja ulkomaalaisväestön osuudessa. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli vuonna 2011 Helsingissä 7,6 prosenttia, Espoossa 6,7 ja Vantaalla 6,6 prosenttia. Kehyskunnissa sen sijaan ulkomaan kansalaisten osuus oli keskimäärin vain 2,3 prosenttia. Vieraskielisen väestön osuus on Helsingissä 11 prosenttia, Vantaalla 10, Espoossa 9 ja kehyskunnissa 3 prosenttia. Ulkomaalaisväestö on keskittynyt voimakkaasti niille pääkaupunkiseudun alueille, joilla on tuettuja vuokra-asuntoja. Koska ulkomaalaisväestöstä suuri osa tulee tulevaisuudessa edelleen työvoimapulaa poteville mata- 13

14 vieraskielisten osuus Pääkaupunkiseutu Kehysalue Helsingin seutu 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Kuva 7. Vieraskielisen väestön osuus Helsingin seudulla vuosina ja ennuste vuoteen (Lähde: Helsingin tietokeskus). lapalkka-aloille, segregoitumiskehitykseen vaikuttaminen on suuri haaste pääkaupunkiseudulla. Suurimmat ulkomaalaistaustaisen väestön osuudet asukkaista ovat Itä- Helsingin, Vantaan itäosien ja Espoon keskuksen alueilla. Ulkomaalaisten osuus on selvästi vähäisempi pientalovaltaisissa kehyskunnissa. Väestö vanhenee mutta työikäisiä on edelleen määrällisesti eniten Helsingin seudulla on nuorten aikuisten osuus väestöstä selvästi suurempi ja vanhojen ikäluokkien osuus pienempi kuin muualla maassa. Työikäisten ( vuotiaat) osuus väestöstä oli Helsingin seudulla vuoden 2011 lopussa 69 prosenttia (kuva 8). Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus oli Helsingin seudulla 14 prosenttia (kuva 10). Kunnittaiset eläkeikäisten osuudet vaihtelevat Helsingin seudulla Kirkkonummen runsaasta 11:sta Kauniaisten yli 20 prosenttiin. Kuvassa 9 on esitetty laskelma eri-ikäisten asunnontarvitsijaryhmien kehityksestä pääkaupunkiseudulla tulevina vuosikymmeninä. Ikäryhmille annetut nimitykset kuvaavat tyypillistä tämän ikäistä asunnontarvitsijaa. Kaikissa kaupungeissa on määrällisesti eniten vuotiaita, joita tässä kutsutaan asunnonvaihtajiksi. Nämä ikäluokat kasvavat edelleen 2020-luvulle asti, jonka jälkeen niiden lukumäärä kääntyy laskuun. Väestön ikääntyminen jatkuu vääjäämättä myös Helsingin seudulla (kuva 11). Tällä on ratkaisevia vaikutuksia sekä asuntomarkkinoihin että palvelujen tuottamiseen. Asuntojen ja asuinympäristön esteettömyys muodostuu yhä tärkeämmäksi vaatimukseksi. Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulevaisuudessa on hieman edellistä väestöennustetta alhaisempi 4. Vuosien kuolleisuuskehityksen seurauksena 65 vuotta täyttäneiden määrä on uusimman ennusteen mukaan vuonna 2040 vajaat kolme prosenttia alhaisempi verrattuna vuonna > Etusivu > Tilastot > Väestö > Väestöennuste > 2012 > Ennuste 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman ( ) Taulukko1: Väestönkehitys ja ennusteet alueittain vuosille , henkeä vuoden alussa kasvu ed. vuodesta vuosi Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat kasvu ed. vuodesta Helsingin seutu kasvu ed. vuodesta ,8 % ,4 % ,9 % ,9 % ,6 % ,1 % ,0 % ,7 % ,1 % 2009* ,4 % ,7 % ,3 % ,2 % ,1 % ,1 % ,1 % ,9 % ,0 % ,4 % ,8 % ,2 % ,2 % ,0 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,0 % ,1 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö, Vantaan kaupungin tietopalvelu ja Kauniaisten kaupunki. Helsingin seudun, Helsingin ja Espoon ennusteet on laatinut valt.tri Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. * Vuoden 2009 alussa Sipoosta liitettiin alue Helsinkiin 14

15 0-14 -vuotiaat vuotiaat 65 -vuotiaat ja vanhemmat osuus väestöstä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 8. Väestön ikärakenne Helsingin seudulla ja koko maassa vuoden 2011 lopussa (Lähde: Tilastokeskus 2012) Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu henkilöä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa Vuokraasukkaat, v Ensiasunnon ostajat, v Asunnon vaihtajat, v Vakiintuneet, v Seniorit, v Palveluja tarvitsevat, 80+ v Espoo 2012 Espoo 2020 Espoo 2030 Espoo 2040 Helsinki 2012 Helsinki 2020 Helsinki 2030 Helsinki 2040 Vantaa 2012 Vantaa 2020 Vantaa 2030 Vantaa 2040 Kuva 9. Arvio eri asunnontarvitsijaryhmien kehityksestä pääkaupunkiseudulla vuosina (Lähde: Tiina Kosama / Espoon kaupunki, tiedot: Tilastokeskus 2012) 25, vuotiaat 75-vuotiaat ja vanhemmat 20,0 % väestöstä 15,0 10,0 5,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa Kuva 10. Eläkeikäisten osuus väestöstä vuoden 2011 lopussa (Lähde: Tilastokeskus 2012). 15

16 henkilöä vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat vuosi Kuva 11. Ikääntyvien määrän kehitys Helsingin seudulla vuosina (Lähde: Aluesarjat, Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin kehittämisja tutkimusyksikkö ja Vantaan kaupungin tietopalvelu 2012). julkistettuun ennusteeseen. Tällaisella kehityksellä on luonnollisesti pitkällä tähtäyksellä vaikutuksia myös asunnontarpeeseen ja asuntomarkkinoihin. 1.3 Alue- ja yhdyskuntarakenne Helsingin seudun visiona yhtenäisesti toimiva alue Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi marraskuussa 2009 Helsingin seudun vision 5 : Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. seudun pitkän aikavälin kehittämisestä 6. Kehityskuva ilmentää seudun tahtotilaa ja konkretisoi seudun yhteisen tahtotilan ja vision kartanmuotoon. Ideana on tiivis urbaani, raiteisiin tukeutuva ydinalue ja raiteisiin tai muuhun kestävään liikkumiseen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) tukeutuva muu seutu. MAL-kehityskuvan keskeisenä tehtävänä on toimia vapaamuotoisena kaavajärjestelmään kuulumattomana maankäyttöä, asumista ja liikennettä yhteen sovittavana suunnittelu- ja toteutuspoliittisena asiakirjana, joka auttaa koko seudun toimijoiden yhteisen tahtotilan muodostamisessa ja myös päätöksenteon kipupisteiden kartoittamisessa. Kehityskuvassa tavoiteltavan rajattoman metropolin ideana on ollut kunta- ja hallintorajat ylittävä toimijoiden yhteistyö. Tavoitteena on myös löytää kuntien ja kuntaryhmien omia erityisvahvuuksia yhteisellä seudulla. Maakuntakaavan tavoitteena on alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa 7 varaudutaan asukkaan ja työpaikan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. Uutta väestönkasvua ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen nykyisten ratojen asemanseuduille ja taajamiin linjaautoyhteyksien varsille. Taajamarakenteen suunnittelussa on lähtökohtana ollut voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet, joita on tarkasteltu perusrakenteen lähtökohdista käsin. Näiden periaatteiden mukaisesti arvioitu kasvu suunnataan ensisijaisesti nykyiseen rakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Kasvun pääsuunnat ovat pääradan ja rakenteilla olevan kehäradan asemanseudut sekä itään ja länteen laajentuvan metroverkon kasvuvyöhyke Kirkkonummelta Sipoon Söderkullaan asti. Östersundomin alue muodostaa kaavaehdotuksessa oman kokonaisuuden. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2012, mutta saadun palautteen ja viranomaisten näkemysten perusteella kaupan mitoitusta ja suunnittelumääräyksiä päätettiin tarkistaa. Tarkistukset ovat niin merkittäviä, että ehdotus on pantu uudelleen nähtäville marraskuussa Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Rajaton Metropoli Helsingin seudun kehityskuva 2050 Helsingin seudun kehityskuva 2050 Rajaton metropoli on Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro 5 > Etusivu > Yhteistyöelimet > Helsingin seudun yhteistyökokous > Helsingin seudun visio 6 > Etusivu > Yhteistyöelimet > Helsingin seudun yhteistyökokous > Maankäytön asumisen ja liikenteen strategia > Rajaton Metropoli Helsingin seudun kehityskuva > Etusivu > Ajankohtaista > Uutiset > Maakuntahallituksen esityslista ( ) ja > Etusivu > Ajankohtaista > Uutiset > Maakuntakaavaehdotus nähtäville: yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy ( ) 8 > Etusivu > Ajankohtaista > Uutiset > Maakuntakaava uudelleen nähtäville tarkistetun kaupan ratkaisun vuoksi ( ) 16

17 Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma on käynnistymässä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa (nk. MAL-aiesopimus) 9 on sovittu: Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 46 a) :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulu sekä seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavojen tarve ja aikataulutus. Aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa todetaan lisäksi: Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman käynnistämisen edellyttämistä toimenpiteistä kuten aikataulusta, työohjelmasta, rahoituksesta sekä laadinnan ja päätöksenteon organisoinnista sovitaan osapuolten kesken vuoden 2012 loppuun mennessä. Maankäyttösuunnitelma laaditaan kiinteässä yhteistyössä lakisääteisen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 kanssa. Tämä työ on käynnissä asuntoraporttia laadittaessa. Vyöhyketarkasteluilla selvitetään yhdyskuntarakenteen edullisuutta Viime vuosina on kehitetty menetelmiä, joita on hyödynnetty mm. Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen ja asuntotuotantokohteiden edullisuuden tarkastelussa. Saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) 10 kuvataan erilaisten toimintojen saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta Helsingin seudulla asuvien kannalta. Tavoitteena on osoittaa sellaiset alueet Helsingin seudulla, jotka ovat kestävien kulkumuotojen kannalta parhaita maankäytön kehittämiskohteita. SAVU-tarkasteluissa on muodostettu seitsemän saavutettavuusvyöhykettä. Vyöhykkeiden välillä on selkeitä eroja muun muassa kulkutapojen valinnassa, matkojen pituudessa ja liikkumisesta aiheutuvien päästöjen määrässä. Urban Zone -tutkimushankkeessa 11 on selvitetty yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta Uudellamaalla aina Helsingin ydinkeskustasta reuna-alueen maaseutumaisiin alueisiin. Tutkimusalue jaettiin vyöhykkeisiin kuten jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Urban Zone projektin vuonna 2011 käynnistyneessä jat- 9 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2012 > Valtio ja Helsingin sekä Turun seutujen kunnat solmivat MAL-aiesopimuksen kaupunkialueiden kehittämiseksi > Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen MAL-aiesopimus ( ) 10 > HLJ 2011 > HLJ-aineistot >HLJ-raportit > Saavutettavuustarkastelut, SAVU, HSL:n julkaissarja 18/2012; sekä: > HLJ 2011 > HLJ-aineistot >HLJ-raportit > HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut, SAVU (Esite) 11 > Suomen ympäristökeskus > Hankkeet > Hankkeet aakkosittain > Urban zone 2 - Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä ( ) kohankeessa tavoitteena on laatia yhdyskuntarakenteen vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa. 1.4 Alueellinen eriytyminen ja segregaatio Metropolialueen sosiaalisen eheys uhattuna Metropolialueen syrjäytymistä ja huono-osaisuutta selvittäneen työryhmän 12 mukaan alueiden eriytyminen on yhä selvemmin havaittavissa ja viimeaikaisten tutkimusten valossa näyttö pääkaupunkiseudun alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä on vahvaa. Metropolialueen syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisemään tarvitaan kuntien, valtion ja järjestöjen yhteistyössä tehtäviä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, nopeaa reagointia vaativia toimenpiteitä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Eriytyminen vai segregaatio? 13 Alueellisella eriytymisellä tarkoitetaan yleensä kaupungin asuinalueiden eriytymistä asukkaiden tulo- ja varallisuustason, koulutuksen ja usein myös ikärakenteen ja etnisen taustan mukaan. Kyse on siis samantyyppisten asukkaiden keskittymisestä omille asuinalueilleen erilleen muista, toisentyyppisistä asukkaista. Segregaatiosta on kyse, kun alueelliset erot nähdään ensisijaisesti ongelmana, johon liitetään mm. monikulttuurisuus, syrjäytyminen, rikollisuus, kasautunut työttömyys, puutteet asukkaiden hyvinvoinnissa, köyhyys ja asuinalueen ankea lähiympäristö. Pahoin segregoitunut alue voi olla yhteiskunnan hallinnan ulottumattomissa, mutta voi toisaalta olla myös seurausta eriarvoistavasta toiminnasta tiettyjä väestöryhmiä kohtaan. Etninen segregaatio Maahanmuuttajaväestö ei sijoitu pääkaupunkiseudulla tasaisesti kaikille asuinalueille 14. Maahanmuuttajien osuus lähentelee korkeimmillaan 29 prosenttia väestöstä. Kai- 12 Sosiaalisen eheyden vahvistamislinjauksia metropolialueella, Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän loppuraportti ; > Etusivu > Tietoa Soccasta > Ajankohtaista > Uutiset ( ); myös: www. HelsinginSeutu.fi > Etusivu > Uutishuone > Linjauksia ja aloitteita metropolialueen sosiaalisen eheyden vahvistamiseen ( ) 13 Tomi Henriksson: Alueellinen eriytyminen PKS:llä ja Vantaalla?; esitelmä Asuntopoliittisilla neuvottelupäivillä Henrik Lönnqvist ja Seppo Laakso: Kaupunkialueen maankäyttö metropolialueella; teoksessa: Metropolialueen talous, Näkökulmia kaupunkitaloudenajankohtaisiin aiheisiin; toim. Heikki A. Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto; > Tietokeskus > Julkaisut 17

18 kista pääkaupunkiseudun kunnista löytyy vähintään yksi alue, joilla maahanmuuttajien osuus on yli 25 prosenttia. Yli 20 prosentin osuuden omaavia alueita oli vuonna 2012 Helsingissä yhdeksän ja Espoossa sekä Vantaalla neljä molemmissa. Alueet, joilla maahanmuuttajien osuus jää alle viiden prosentin, ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pientaloalueita. Korkean maahanmuuttajien osuuden alueiden joukossa alueellinen painotus on lähiövyöhykkeen kerrostaloalueilla. Näitä keskittymiä on Itä-Helsingissä useita, mutta myös Vantaalla ja Espoossa. Kansainvälisesti vertaillen maahanmuuttajien muodostamat alueelliset väestökeskittymät ovat suhteellisen pieniä. Sosioekonominen segregaatio Ylemmän korkeakoulutuksen saaneiden alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla painottuu vahvasti Espoon pientaloalueille, Helsingin kantakaupunkiin sekä joillekin Helsingin pientaloalueille. Pääosa korkeakoulutettujen osuudella kärkialueiksi arvioiduista alueista on sitä myös tuloilla mitattuna. Helsingin kantakaupungin sisällä itäinen kantakaupunki erottuu alemman tulontasonsa perusteella eteläisestä kantakaupungista. Pienituloisimmat alueet ovat pääosin lähiövyöhykkeen kerrostaloalueita ja toisaalta opiskelijavoittoisia asuinalueita, lähinnä Viikki ja Otaniemi. Sijainti ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä, sillä myös Helsingin kantakaupungissa on kaksi aluetta, jotka kuuluvat, opiskelijavoittoiset alueet pois lukien, tulotasoltaan seudun kymmenen pienituloisimman alueen joukkoon. Alueittain tarkasteltuna työttömyysasteiden erot ovat suuria. Vuonna 2009 korkeimman työttömyysasteen omaavalla alueella työttömyysaste oli yli 16 prosenttia ja kymmenen korkeimman työttömyysasteen alueen keskiarvokin oli 14,9 prosenttia. Nämä alueet sijaitsevat Itä- ja Koillis-Helsingissä sekä Vantaalla. Toisaalta alhaisimman työttömyysasteen alueilla kymmenen kärjen keskiarvo oli 2,9 prosenttia. Liitteessä 10 on tarkasteltu lähemmin Helsingin seudun segregaatioilmiöitä. 1.5 Seutuyhteistyö muutoksessa Kuntarakennetta selvitetään Kuntarakennelakiluonnos on lähetetty marraskuussa 2012 lausuntokierrokselle kuntiin 15 ja lausuntoaika päättyy Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Helsingin metropolialueen kuntien tulee joka tapauksessa tehdä selvitys, koska 15 > Etusivu > Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet > Tiedotteet > Kuntarakennelakiluonnos lausuntokierrokselle viikolla 47 (Tiedote 205/2012, ) selvitysperusteet ottavat jo lähtökohtaisesti huomioon alueen erityispiirteet. Selvityksen tavoitteena olisi saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Kuntien tulisi ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Mikäli kunta ei ole mennessä tehnyt esitystä yhdistymisestä, voi valtiovarainministeriö määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Hallituksen metropolipolitiikka Valtioneuvoston kesäkuussa 2012 tekemien kuntauudistuksen jatkovalmistelua koskevien linjausten mukaan Helsingin seudulla tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Tämä tarkoittaa, että hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot ratkaisuksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Hallituksen metropolipolitiikka 16 kohdistuu Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Hallituskaudella metropolipolitiikan painopisteitä ovat hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, maahanmuuttokysymykset sekä sosiaalinen eheys. Toteutuksessa otetaan lisäksi huomioon työvoimatarpeita palvelevat toimet ja koulutusmahdollisuudet. Metropolialueen esiselvitys käynnissä Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettivat heinäkuussa 2012 johtoryhmän 17 kuntauudistukseen liittyvän ja metropolialuetta koskevan esiselvityksen valmistelua varten ja hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen nimitti elokuussa 2012 kuusi selvityshenkilöä esiselvityksen tekijöiksi. Esiselvityksen tavoitteena on yhteistyössä alueen kuntien kanssa kartoittaa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi. Selvityshenkilöiden tehtävänä on tehdä ehdotukset niistä kuntajakoselvitysalueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Selvityshenkilöiden tulee metropolihallinnon osalta kartoittaa alueella yhteisesti hoidettavat tehtävät, tehdä ehdotuksensa vaihtoehtoisista malleista päätöksenteon järjestä- 16 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2011 > Metropolipolitiikan neuvottelukunta asetettu hallituskaudeksi ( ) 17 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2012 > Metropolialueen esiselvitys käynnistyy kuntien ja valtion yhteistyönä ( ) 18

19 miseksi sekä ehdotukset rahoituksen järjestämisen vaihtoehdoista. Selvityshenkilöiden tulee tehdä ehdotuksensa mennessä. 1.6 Ilmastonmuutos haasteena Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteita tarkistetaan YTV (nyk. HSY) laati vuonna 2007 yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asiantuntijoiden kanssa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian vuoteen Strategiassa kaupungit sitoutuvat vähentämään pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Ilmastostrategian tavoitteita ollaan päivittämässä vuoden 2012 lopulla. Tarkoituksena on mm. tiukentaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia tavoitteita. Pääkaupunkiseudun kaupungit valmistautuvat ilmastonmuutokseen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, HSY ja muut seudulliset toimijat ovat laatineet pää- kaupunki-seudun yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian 19. Strategiassa on määritelty toimenpidelinjauksia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi sekä haavoittuvuuden vähentämiseksi. Strategia keskittyy rakennetun ja kaupunkiympäristön sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon. Strategia sisältää yhteisesti toteutettavat seudulliset toimenpidelinjaukset vuosille Strategiassa on muun muassa linjattu, että merenpinnan nousun skenaariot otetaan huomioon rakentamiskorkeudessa ja joukkoliikenteen suunnittelussa. KUUMA-alueen ilmasto-ohjelma Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma hyväksyttiin vuonna Sen tarkoituksena on vastata alueellisesti ilmastonmuutoksen hillintään määrittämällä yhteiset keinot, joilla rajoitetaan tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen. Strategiaosassa esitetään myös visio siitä, millä keinoin KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää 80 prosenttia pitkällä aikavälillä, vuoteen 2050 mennessä. Keskeisessä asemassa ovat tällöin teknologian ja energiatehokkuuden kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen. 18 > HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Ilmastonmuutos > Ilmastostrategia ( ) 19 > HSY > Ajankohtaista > Uutisarkisto > 2012 > Pääkaupunkiseudun kaupungit valmistautuvat ilmastonmuutokseen ( ) 20 > Etusivu > Seutuyhteistyö > Kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen > Ympäristö > Strateginen ilmastoohjelma 19

20 2. Helsingin seudun asuntomarkkinat Helsingin seudun asuntomarkkinatilanne uhkaa koko maan taloutta ja kilpailukykyä Helsingin seudun krooninen asuntopula ja asumisen kalleus ovat muodostumassa koko maan talouskasvun tulpaksi, toteaa helmikuussa 2011 mietintönsä jättänyt työryhmä 21. Seutu tarvitsee toimiakseen lisää palvelusektorin työvoimaa, jonka saatavuus riippuu mahdollisuuksista kohtuuhintaiseen asumiseen. Työryhmän tehtävä oli selvittää laaja-alaisesti asuntomarkkinoiden yleisen toimintaympäristön muuttumista sekä arvioida valtion tukeman asuntotuotannon ja asuntokannan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinat jatkuvat kireinä Helsingin seudun kireä asuntomarkkinatilanne näkyy erityisesti ARA-vuokra-asuntojen pitkinä hakijajonoina, asuntojen lähes sataprosenttisena käyttöasteena ja erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevien asunnonhakijoiden suurena osuutena vuokra-asunnon saajista erityisesti pääkaupunkiseudulla (liitetaulukko 15). Helsingin seudulle ei ole useista yrityksistä huolimatta saatu yhtenäistä vuokra-asuntojen hakemuspalveluja ja hakijarekisteriä, joten hakijajonoja ei voida seurata järjestelmällisesti. Kuntien asuntoviranomaisten ja muiden vuokra-asuntojen jakamista hoitavien tahojen antamien tietojen perusteella asuntotilanne ja erityisesti keski- ja pienituloisten asunnontarvitsijoiden tilanne on seudulla jatkuvasti vaikea. 2.1 Asuntokunnat ja asuntojen tarve Asuntokunnat pienenevät edelleen Asuntokuntien (samassa asunnossa asuvat henkilöt) keskikoko pienentyy edelleen hiukan (liitetaulukko 2). Keskikoko oli vuoden 2011 lopussa Helsingin seudulla hiukan pienempi (2,0 henkilöä) kuin koko maassa keskimäärin. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa asuntokuntien keskikoko on pienentynyt jonkun verran: Helsingissä se oli 1,9, Espoossa 2,2, Vantaalla 2,1 ja Kauniaisissa 2,5 henkilöä. Pääkaupunkiseudun keskiarvo on pysynyt 2,0 henkilössä ja KUUMA-kunnissa 2,3 henkilössä. 21 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2011 > Työryhmä: Helsingin seudun asuntomarkkinatilanne uhkaa jo koko maan taloutta ja kilpailukykyä ( ) Edellisessä asuntoraportissa esitetty arvelu asuntokuntien pienentymisen pysähtymisestä ei siis näytä ainakaan vielä toteutuneen. Toisaalta tällaiset pienet muutokset saattavat johtua laskennallisista pyöristyksistä eikä niistä voida vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Asuntokuntien pienentyminen saattaa olla osoitus siitä, että asuntomarkkinat ovat alkaneet jälleen toimia paremmin vuosien taloudellisen notkahduksen aiheuttaman asuntomarkkinoiden kiristymisen ja muuttoliikkeen hidastumisen jälkeen. Vaikka asuntojen kalliit hinnat hidastavat jatkuvasti uusien asuntokuntien muodostumista, näyttävät asuntomarkkinoille syntyneet paineet päässeen ainakin jonkun verran purkautumaan. Yksin asuvia on Helsingissä puolet ja seudun kaupunkikunnissa (pl. Kauniainen) prosenttia asuntokunnista (liitetaulukko 3). Koko Helsingin seudulla yhden hengen asuntokuntien osuus on hieman korkeampi (42 prosenttia) kuin koko maassa keskimäärin. KUUMA-kunnissa puolestaan ovat tyypillisiä suuremmat asuntokunnat: siellä neljän tai viiden hengen asuntokuntien osuus on viidennes. Suurimmat asuntokunnat ovat omakotivaltaisissa kunnissa. Pornaisissa on lähes kolmanneksessa asuntokunnista vähintään neljä tai viisi henkilöä. Helsingin seudulla suurin asunnontarve VTT:n laatiman selvityksen mukaan 22 tulisi seuraavan 20 vuoden aikana Manner-Suomeen rakentaa asuntoa riippuen siitä, miten Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja kuinka suuri osuus nykyisestä asuntokannasta poistuu. Tutkimus vahvistaa, että Helsingin seudun asuntotarve on maan suurin. Raportin mukaan Helsingin seutukunnalle 23 tarvitsisi rakentaa yhteensä uutta asuntoa vuosina Tämä on 37 prosenttia koko Manner-Suomen tuotantotarpeesta. Vuosittainen tuotantotarve on eri skenaarioiden mukaan: maahanmuutto nykymeno omillaan asuntoa/vuosi asuntoa/vuosi asuntoa/vuosi. 22 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2012 > Kasvukeskuksiin tarvitaan puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä ( ) 23 VTT:n ennusteessa on aluejakona käytetty seutukuntia. Helsingin seutukunta käsittää 19 kuntaa, mukana ovat Helsingin seudun lisäksi Lohja ja Karkkila naapurikuntineen. Näiden osuus seutukunnan asuntotuotannosta on sadankahdensadan asunnon luokkaa vuosittain. 20

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta 143 03.12.2014 Kunnanhallitus 350 15.12.2014 Kunnanhallitus 145 25.05.2015 Ehdotus Mäntsälän kunnan lausunnoksi Helsingin seudun yhteisestä maankäyttösuunnitelma 2050 -luonnoksesta,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 18.45 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, juhlasali Läsnä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8. VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.2014) Matti Vatilo 26.8.2014 Hallitusohjelma 24.6.2014 Helsingin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä Kuvaus selvitysprosessista Keskeiset johtopäätökset nykytila-analyysistä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot