Helsingin seudun asuntoraportti 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun asuntoraportti 2012"

Transkriptio

1 Helsingin seudun asuntoraportti 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Timo Jaakkola, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY Edita Prima Oy Helsinki 2013

3 Esipuhe Tätä asuntoraporttia laaditaan tilanteessa, jossa uusi valtion ja Helsingin seudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL-aiesopimus )) on saatu valmiiksi ja voimaan. Sen lisäksi, että liikenne on nyt keskeisesti mukana sopimuksessa, on aiesopimuksen konkreettisuutta ja sitovuutta pyritty lisäämään aiempiin kierroksiin verrattuna. Aiesopimuksen mukaiset asuntotuotannon tavoitteet ovat samantasoiset kuin edellisessä MA-aiesopimuksessa. Sopimuksen mukaisesti ollaan mm. käynnistämässä seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja selvitystä vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi KUUMA-kunnissa. Aiesopimuksen seuranta on myös muotoutumassa HSY:n ja muiden osapuolten yhteistyönä. Se tullee vaikuttamaan jatkossa olennaisesti mm. seudullisen asuntoraportin sisältöön. Asuntotuotanto on seudulla palannut viime vuosikymmenen alhaisempien vuosien jälkeen vuosituhannen vaihteessa totuttuihin lukemiin. Asuntotuotanto näyttäisi jatkuvan lähivuosina lähes samalla tasolla, vaikkakaan aiesopimuksen määrällisiin tavoitteisiin ei näytä ainakaan ensimmäisinä sopimusvuosina päästävän. Asuntomarkkinat pysyvät jatkuvasti kireinä ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute näyttää jo uhkaavan seudun kehitystä. Samanaikaisesti on entistä selvempiä merkkejä asuntoalueiden erilaistumisesta ja segregaatiosta. Ilmastonmuutoksen hillintä tuo haasteita rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä asettaa uusia vaatimuksia sekä asuntojen uustuotannolle ja korjaustoiminnalle että kiinteistönpidolle. Samanaikaisesti lisääntyvät rakennuskannan ikääntymisen aiheuttamat korjaustarpeet ja asumisen laadun nostamisen edellyttämä perusparantaminen. Loppuvuodesta 2012 on myös vireillä mittavia uudistuksia, jotka vaikuttavat sekä kuntakenttään kokonaisuudessaan että asuntopolitiikan hoitamiseen. Keskeisiä ovat kuntarakenteen ja metropolipolitiikan uudistushankkeet. Edellisen asuntoraportin jälkeen seuturakenne on selkeytynyt siten, että Kuntaryhmä Neloset on liittynyt KUUMA-alueeseen, joka nykyisin käsittää kymmenen kuntaa. Tässä raportissa niistä käytetään myös perinteistä nimitystä kehysalue/kehyskunnat. Tämän raportti pyrkii olemaan laajahko katsaus Helsingin seudun asuntoasioihin ja niihin läheisesti liittyviin tekijöihin. Tarkoituksena on tarjota mm. kuntien uusille luottamushenkilöille kattava katsaus ajankohtaisista ja vireillä olevista kehittämishankkeista. Kustakin käsitellystä asiasta on esitetty lähdeviitteet lisätietojen osalta. Kesän ja syksyn 2012 aikana on ilmestynyt muita, samaa aihepiiriä käsitteleviä julkaisuja. Näitä ovat mm. vanhan MAaiesopimuksen seurantaraportti MAL 2020, uuden MAL-aiesopimuksen liiteaineisto sekä metropolialueen taloutta käsittelevä kokoomajulkaisu. Näitä raportteja on hyödynnetty, mutta vältetty päällekkäisyyttä. Tämä raportti myös ajantasaistaa muissa julkaisuissa esitettyjä tietoja. Tämä koskee mm. vuodenvaihteen 2011/2012 asuntokantatietoja, rakennusmaavarantolaskelmia ja arvioita lähiajan asuntotuotannosta. Asuntoraportin sisältöön on antanut arvokkaan panoksensa HSY:n asuntotoimikunta, johon kuuluvat: Helsingistä suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen ja osastopäällikkö Markku Leijo, Espoosta asuntopäällikkö Anne Savolainen ja suunnittelupäällikkö Tiina Kosama, Vantaalta asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme ja lainapäällikkö Juhani Kumpu, Kauniaisista kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, Hyvinkäältä vt. asuntosihteeri Katja Saastamoinen, Järvenpäästä suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto, Keravalta asuntotoimen päällikkö Ari Vesikkala, Kirkkonummelta toimialajohtaja Ewa Forstén, Mäntsälästä kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja asuntotoimen päällikkö Rauni Ohvo, Nurmijärveltä hallintopäällikkö Marja-Liisa Back, Pornaisista hallintojohtaja Seija Marttila, Sipoosta maankäyttöinsinööri Pekka Söyrilä ja talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen, Tuusulasta asuntotoimenpäällikkö Outi Hämäläinen, Vihdistä maankäyttöinsinööri Tiina Hartman, Suomen Kuntaliitosta asiantuntija Laura Hassi, Uudenmaan liitosta maakunta-arkkitehti Sirkku Huisko, Ympäristöministeriöstä erityisasiantuntija Jaana Nevalainen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, HSY:stä asuntoasiantuntija Jukka Saikkonen (puheenjohtaja), paikkatietoasiantuntija Timo Jaakkola (sihteeri), tietoyhteistyöyksikön päällikkö Maria Kuula ja asumisen asiantuntija Miliza Ryöti.

4 Tekstistä ja raportin kokonaisuudesta on vastannut asuntoasiantuntija Jukka Saikkonen. Taulukot ja kuvat on koonnut ja tuottanut paikkatietoasiantuntija Timo Jaakkola. Kartat on laatinut seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen. Seudun taloudellista ja väestönkehitystä sekä rakennusmaavarantoa koskevan aineiston on laatinut erityisasiantuntija Arja Salmi. SeutuRAMAVA-laskelmat on tehnyt paikkatietoasiantuntija Suvi Uotila. Tulevien vuosien asuntotuotantotiedot ovat kunnista keränneet asumisen asiantuntija Miliza Ryöti ja Timo Jaakkola. HSY kiittää kaikkia työhön osallistuneita ja erityisesti HSY:n asuntotoimikuntaa, joka on kokoontunut säännöllisesti ja myötävaikuttanut aktiivisesti asuntoasioiden seudulliseen kehittämiseen ja ratkaisujen etsimiseen yhteistyössä HSY:n asiantuntijoiden kanssa. Raimo Inkinen Toimitusjohtaja HSY Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY

5 Tiivistelmä Helsingin seudun asuntoraporttia 2012 laaditaan tilanteessa, jossa uusi valtion ja Helsingin seudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MALaiesopimus ) on saatu valmiiksi ja voimaan. Aie sopimuksen mukaiset asuntotuotannon tavoitteet ovat samantasoiset kuin edellisessä MA-aiesopimuksessa. Sopimuksen mukaisesti ollaan mm. käynnistämässä seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja selvitystä vuokra- asuntotuotannon lisäämiseksi KUUMA-kunnissa. Asuntotuotanto on seudulla palannut viime vuosikymmenen alhaisempien vuosien jälkeen vuosituhannen vaihteessa totuttuihin lukemiin. Asuntotuotanto näyttäisi jatkuvan lähivuosina lähes samalla tasolla, vaikkakaan aiesopimuksen määrällisiin tavoitteisiin ei näytä ensimmäisinä sopimusvuosina päästävän. Asuntomarkkinat pysyvät jatkuvasti kireinä ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute uhkaa jo seudun kehitystä. Samanaikaisesti on entistä selvempiä merkkejä asuntoalueiden erilaistumisesta ja segregaatioilmiöistä. Viime aikoina ovat entistä enemmän esillä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet ja erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen. Tämä asettaa uusia vaatimuksia sekä asuntojen uustuotannolle ja korjaustoiminnalle että kiinteistönpidolle. Samanaikaisesti lisääntyvät rakennuskannan ikääntymisen aiheuttamat korjaustarpeet ja asumisen laadun nostamisen edellyttämä perusparantaminen. Lähes kaikissa Helsingin seudun kunnissa on asunto-ohjelma tai vastaava. Olemassa olevia asuntoalueita kehitetään myös aktiivisesti: Helsingissä jatkuvat lähiöohjelma ja hissiprojekti, Espoossa ja Vantaalla on käynnissä aktiivisia kehittämisohjelmia. Pääkaupunkiseudun kunnilla on myös omat maahanmuuttostrategiansa. Vuoden 2013 alussa käynnistyvällä kolmivuotisella valtakunnallisella asuinalueiden kehittämisohjelmalla pyritään vahvistamaan asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäisemään segregaatiota. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Jukka Saikkonen, Timo Jaakkola, Arja Salmi, Vilja Tähtinen Julkaisun nimi Helsingin seudun asuntoraportti 2012 Avainsanat asuminen, asuntotuotanto, Helsingin seutu, pääkaupunkiseutu Päivämäärä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 1/2013 issn l isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 114 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi Helsingin seudun asuntoraportti sisältää aikaisempaan tapaan katsauksen seudun asuntomarkkinoihin ja asuntotilanteen kehitysnäkymiin. Mukaan on otettu myös selostukset asuntopolitiikan kannalta keskeisistä ohjelmista, päätöksistä ja työryhmistä. Raportissa on myös asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimuksen seurantaa varten kunnilta kerättyjä ajankohtaisia arvioita lähiaikojen asuntotuotannosta. Raportissa on myös uudet tiedot pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannoista (SeutuRAMA- VA) ja vuodenvaihteen 2011/2012 asuntokannasta. Lisäksi esitellään asumista palvelevaa ajankohtaista tietotuotantoa ja tutkimusta. 5

6 Sammandrag Bostadsrapporten för Helsingforsregionen 2012 utarbetas i en situation då det nya intentionsavtalet mellan staten och Helsingforsregionen angående markanvändning, boende och trafik (MAL-intentionsavtalet ) har färdigställts och trätt ikraft. Målen för bostadsproduktionen ligger i detta intentionsavtal på samma nivå som i det föregående intentionsavtalet. I enlighet med avtalet pågår införandet av en gemensam plan för markanvändningen i regionen samt en utredning för att öka produktionen av hyresbostäder i KUUMA-kommunerna. Bostadsproduktionen som uppvisat lägre siffror i regionen under det senaste årtiondet har återgått till siffrorna vid millennieskiftet. Bostadsproduktionen ser ut att fortsätta nästan på samma nivå under de närmaste åren, även om man inte under de första åren för intentionsavtalet verkar uppnå dess kvantitativa mål. Bostadsmarknaden är fortsatt ansträngd och i synnerhet bristen på hyresbostäder med skäliga hyror hotar redan utvecklingen i regionen. Samtidigt finns det tydligare tecken än tidigare på att bostadsområdena differentieras och att segregering uppstår. Under den senaste tiden har man mera än tidigare fokuserat på de utmaningar som klimatförändringarna medför och särskilt på att förbättra bostadsbeståndets energieffektivitet. Detta ställer nya krav på både nyproduktion och renovering av bostäder samt på underhållet av fastigheterna. Samtidigt ökar renoverings- och ombyggnadsbehovet som förutsätts för att höja boendekvaliteten och på grund av att bostadsbeståndet åldras. Nästan alla kommuner i Helsingforsregionen har ett bostads- eller motsvarande program. Befintliga bostadsområden utvecklas också aktivt: I Helsingfors fortsätter förortsprogrammet och hissprojektet, i Esbo och Vanda pågår aktiva utvecklingsprogram. Kommunerna i huvudstadsregionen har också sina invandringsstrategier. Det riksomfattande treåriga utvecklingsprogrammet för bostadsområden som inleds i början av år 2013 har som mål att stärka vitaliteten i bostadsområdena och förebygga segregation. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Jukka Saikkonen, Timo Jaakkola, Arja Salmi, Vilja Tähtinen Publikationens namn Helsinforsregionens bostadsrapport 2012 Datum Nyckelord boende, bostadsproduktion, Helsingforsregionen, huvudstadsregionen Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 1/2013 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 114 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax Bostadsrapporten för Helsingforsregionen innehåller som tidigare en översikt över regionens bostadsmarknad och utvecklingsutsikterna för bostadsläget. Redogörelser för program, beslut och arbetsgrupper som är centrala för bostadspolitiken ingår också i rapporten. Rapporten innehåller också kommunernas aktuella bedömningar av bostadsproduktionen under de närmaste åren. I rapporten ingår också nya uppgifter om byggnadsmarkreserven i huvudstadsregionen (SeutuRAMAVA) och bostadsbeståndet vid årsskiftet 2011/2012. Ytterligare presenteras också aktuell informationsproduktion och forskning som betjänar boendet. 6

7 Abstract Preparation of the 2012 Helsinki Region Housing Report reflects a situation in which a new letter of intent on land use, housing and transport (the MAL letter of intent for ) between central government and the Helsinki Region has been concluded and implemented. The goals for new dwelling construction under the letter of intent match those of the previous corresponding arrangement. Agreed measures include launching a joint land use plan for the Region and investigating the prospects for increased construction of rental housing in the KUU- MA area (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula and Vihti). The rate of dwelling construction in the Region has now returned to the customary levels prevailing at the turn of the century before the slowdown of the last decade. There are indications that dwelling construction will continue at nearly the same level in coming years, even though it appears that the quantitative objectives of the letter of intent will not be reached in the short term. The difficult situation in the housing market will continue, with a shortage of reasonably priced rental housing in particular already threatening development of the Region. At the same time there are increasingly clear indications of differentiation and segregation between residential areas. Challenges arising from climate change and the need to improve energy efficiency in the housing stock have been increasingly topical recently. This imposes new requirements both on new dwelling construction and on building renovation and estate management. The ageing housing stock is also increasingly in need of repair, with major renovation work required to improve the quality of housing. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Jukka Saikkonen, Timo Jaakkola, Arja Salmi, Vilja Tähtinen Title of publication Helsinki Region Housing Report 2012 Date of publication Keywords housing, dwelling construction, Helsinki region, Helsinki Metropolitan Area Publication series title and number: HSY publications 1/2013 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 114 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax Almost all local authorities in the Helsinki Region have a housing programme or equivalent policy instrument. Existing housing areas are also being actively upgraded, with ongoing local development and lift installation projects in Helsinki, and active development programmes in Espoo and Vantaa. The local authorities of the Helsinki Metropolitan Area also have their own immigration strategies. A three-year national development programme for residential areas to be launched at the beginning of 2013 will seek to revitalise residential areas and combat segregation. As in earlier editions, this Helsinki Regional Housing Report provides a review of the region s housing market and of the outlook for housing. It also incorporates accounts of the principal programmes, decisions and working groups that are relevant to housing policy, together with current forecasts of upcoming dwelling construction volumes compiled by local authorities. The report also includes new details of building land reserves in the Helsinki Metropolitan Area (SeutuRAMAVA) and of the housing stock at the beginning of Some current data collection and research projects and programmes serving the needs of housing are also presented. 7

8 Sisällys 1. Helsingin seudun kehitys ja rakenne Talous ja työllisyys Väestönkehitys Alue- ja yhdyskuntarakenne Alueellinen eriytyminen ja segregaatio Seutuyhteistyö muutoksessa Ilmastonmuutos haasteena Helsingin seudun asuntomarkkinat Asuntokunnat ja asuntojen tarve Asumistaso Asuntokannan määrä ja rakenne Rajoituksista vapautuvat ARA-vuokra-asunnot Asumisen laatu Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntotilanteen ja -tuotannon kehitysnäkymiä Kaavavarannot Asuntotuotanto Valtion tuet asumiseen ja asuntotuotantoon Asuntorakentamisen laatu ja energiatehokkuus Asuntokannan korjaaminen ja perusparantaminen Kiinteistönpidon kehittäminen Asuinympäristön laatu Asumista koskevat ohjelmat ja suunnitelmat Asumisen ja maankäytön seudulliset ohjelmat Hallituksen asuntopolitiikka Erityisryhmien asuminen Asunnottomuuden vähentäminen Asuinalueiden kehittäminen Maahanmuuttajat Rakennusten energiatehokkuus Asuinrakennusten laadun kehittäminen Asumisen tietopohja Seudullista tietoa kootusti ja yhtenäisesti Asumisen ja rakentamisen palvelut siirtyvät verkkoon Tutkimus ja kehittäminen Yhteenveto 60 Liitteet 66 Liite 1. Helsingin seudun MAL 2050 strategiset linjaukset 66 Liite 2. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus (ml. kuntakohtaiset tavoitteet) sekä sopimuksen allekirjoituspöytäkirja 68 Liite 3. Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma (toimenpiteet) 75 Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun osalta 80 Liite 5. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen varannot, syyskuu Liite 6. Helsingin seudun asuntotuotannon lähiajan näkymiä 88 Liite 7. Asumisen ym. työryhmiä Helsingin seudulla 94 Liite 8. Kuntien asunto-ohjelmien laatiminen Helsingin seudulla 96 Liite 9. Uusin asukasbarometri: Suomalaiset arvostavat ympäristöystävällistä asumista 99 Liite 10. Segregaatio pääkaupunkiseudulla 101 Liitetaulukot Helsingin seudun väestö vuonna 2012 ja ennuste vuosille , henkilöä vuoden alussa Asumisindikaattoreita Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Ahtaasti asuvat asuntokunnat Asuntokanta , asuntoja Asuntokanta talotyypeittäin Asuntokanta huoneistotyypin mukaan , asuntoja Asuntokanta hallintamuodoittain Rajoitusten piirissä oleva ARA-asuntokanta ja vuosina vapautuvat aravavuokraasunnot Vuosina rajoituksista vapautuvat aravavuokra-asunnot Helsingin seudulla Asuntotuotanto ja rakennusluvat Helsingin seudulla ja koko maassa vuosina , asuntoja Valmistuneet asunnot vuonna Aloitettu asuntotuotanto vuonna Myönnetyt rakennusluvat vuonna Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 113

9 1. Helsingin seudun kehitys ja rakenne Kuva 1. Helsingin seutu Helsingin seutu on 14 kunnan kokonaisuus, joka koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamasta pääkaupunkiseudusta ja kymmenen kunnan kehysalueesta (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) (kuva 1). Kehysalueen kunnat muodostavat nk. KUUMAalueen ja tässä raportissa näitä termejä käytetään toistensa synonyymeinä. Helsingin seudulla on lähes asuntoa, mikä on neljännes koko maan asunnoista. Pääkaupunkiseudulla asuu runsaat miljoona ja koko seudulla 1,37 miljoonaa henkilöä. Helsingin seudun asukasmäärän kasvu on ollut vakaata koko 2000-luvun talousja työllisyyskehityksen vaihteluista riippumatta. Väkiluku on lisääntynyt vuosittain keskimäärin hengellä ja kasvuvauhti on viime vuosina vain nopeutunut. Muutamana viime vuonna se on ollut lähes henkeä. 1.1 Talous ja työllisyys Taloudessa epävarmat näkymät Väestökasvuun verrattuna Helsingin seudun työpaikkakehitys on herkempää suhdanteille. Vuosituhannen alun pienen taantuman jälkeen työpaikkamäärät kasvoivat nopeasti vuoteen 2008 asti. Nopeimmillaan seudun työpaikat lisääntyivät 2000-luvulla kolme prosenttia ja bruttokansantuote peräti 6,5 prosenttia vuodessa. Helsingin seudun tuotanto kasvoi tällöin nopeammin kuin koko maassa. Kasvu jatkui vuoteen 2009, jolloin maailmanlaajuinen taantuma alkoi vaikuttaa seudun työmarkkinoilla. Sen vaikutukset jäivät kuitenkin melko vähäisiksi ja työpaikkamäärä kääntyi uudestaan nousuun keväällä Seudulla on tällä hetkellä työvoimatutkimuksen mukaan työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on nyt samalla 9

10 tasolla kuin ennen taantumaa vuonna Alueen bruttokansantuote oli vuonna 2011 noin 60 miljardia euroa. Arviot tuotannon ja työllisyyden kasvunäkymistä Helsingin seudulla ovat viime aikoina muuttuneet aiempaa epävarmemmiksi, kun eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä. Viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi Suomen kokonaistuotanto kasvaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n arvion mukaan kuluvana vuonna 2012 vain puoli prosenttia ja seuraavana vuonna yhden prosentin. Toimialojen rakennemuutokset näyttävät jatkuvan. Tietoliikennealan ongelmat vaikuttavat koko maahan, mutta erityisesti Helsingin seudun kehitykseen. Sen sijaan valtakunnallisesti merkittävän metsäteollisuuden taantuminen ei vaikuta välittömästi Helsingin seutuun. Koko maan teollisuudella on kuitenkin välillisesti suuri vaikutus myös useisiin Helsingin seudun keskeisiin palvelualoihin, erityisesti tukkukauppaan, kuljetukseen ja liike-elämän palveluihin. Kuluttajien luottamus talouskehitykseen on laskenut. Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 tekemän mittauksen mukaan kaksi kuluttajaa viidestä olettaa taloustilanteen olevan vuoden kuluttua huonompi, tosin vain kaksi prosenttia ennakoi selvästi huonompaa taloustilannetta. Koko maassa näkemykset olivat synkemmät. ETLA:n arvion mukaan kuluttajahinnat nousevat Suomessa 2,9 prosenttia sekä vuonna 2012 että Hintoja nostavat arvonlisäveron korotus ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,1 prosenttia; ensi vuonna kulutuksen kasvu hidastuu 0,6 prosenttiin, kun ostovoima lisääntyy vain niukasti. Heikon kysynnän vuoksi yritysten investoinnit supistuvat kumpanakin vuonna. Palveluvaltainen elinkeinorakenne Helsingin seudun elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen. Seudun työpaikoista 16 prosenttia on jalostuksessa, 59 prosenttia kaupan ja muiden markkinapalveluiden toimialoilla sekä 25 prosenttia julkisissa palveluissa. Erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelualojen osuus on Helsingin seudulla huomattavasti suurempi kuin koko maassa. Julkisten palveluiden työpaikkaosuus on seudulla hieman pienempi ja jalostuksen osuus huomattavasti pienempi kuin koko maassa. Alkutuotannon merkitys on Helsingin seudulla marginaalinen. HSY:n tuottama Helsingin seudun yrityskatsauksen 1 mukaan Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Seudun neljäntoista kunnan alueella syntyy lähes 44 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 prosenttia henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme seudun neljästä työpaikasta. Seudun yritysten henkilöstömäärästä 87 prosenttia on pääkaupunkiseudulla ja 13 prosenttia kehyskunnissa. Kunnittain tarkasteltuna Helsingissä on koko seudun henkilöstömäärästä hieman yli puolet, Espoossa 18 prosenttia ja Vantaalla 17 prosenttia. Kehyskuntien suurimmat osuudet ovat Hyvinkäällä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä. Talouden kasvu ruokkii sukkulointia Pääkaupunkiseudun työpaikat lisääntyivät 2000-luvulla monena vuonna nopeammin kuin alueella asuvien työllisten lukumäärä. Tämä näkyy nopeasti lisääntyneenä työmatkaliikenteenä eli sukkulointina 2. Pääkaupunkiseudulle muualta sukkuloivien määrä on työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2012 keskimäärin henkeä. Luku on neljänneksen suurempi kuin vuonna Tällä hetkellä joka viides pääkaupunkiseudulla työssä käyvä asuu alueen ulkopuolella. Nopeimmin ovat lisääntyneet pitkät työmatkat. Pääkaupunkiseudulla käy nykyisin työssä henkeä Helsingin seudun ulkopuolelta. Määrä on kasvanut 37 prosenttia vuodesta Jatkuvasti kallistuva energian hinta hillinnee tulevaisuudessa pitkien työmatkojen yleistymistä. Väestö Työpaikat BKT, Helsingin seutu BKT, koko maa Indeksi 2000= Kuva 2. Helsingin seudun kehityksen tunnuslukuja Katkoviivoilla merkityt vuodet ovat arvioita (Lähteet: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA). 1 > HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Seututieto > Yritystoiminta > Helsingin seudun yrityskatsaus 2012, Toimipaikat 2010 ( ) 2 > HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Seututieto > Sukkulointi ( ) 10

11 Kuva 3. Yritystoimipaikkojen tihentymät Helsingin seudulla vuonna 2010 (henkilöstömäärän mukaan). Tarkastelu sisältää yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat, mutta ei julkisen sektorin toimipaikkoja (Lähde: HSY Helsingin seudun yrityskatsaus, toimipaikat 2010). 11

12 Kuva 4. Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulle vuoden 2009 lopussa (Lähde: HSY 2012, aineisto: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto). 1.2 Väestönkehitys 3 Väestönkasvu jatkuu Suomen väestönkasvun painopiste on ollut Uudellamaalla pitkään. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana Suomen väkiluku on kasvanut hengellä, josta Uudenmaan maakunnan osuus oli henkeä, eli koko maan kasvusta 77 prosenttia tapahtui Uudellamaalla. Helsingin seutu on kasvanut neljänkymmenen viime vuoden aikana asukkaalla. Seudulla asui vuoden 2012 alussa henkeä. 3 Tämä luku on toimituksellisin muutoksin pääosin peräisin artikkelista: Pekka Vuori & Satu Nevalainen: Metropolialueen väestö ja muuttoliike; Teoksessa: Metropolialueen talous Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin; > Tietokeskus > Julkaisut > Tutkimukset > Muut tutkimukset 2012 > Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Toim. Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso ja Ilkka Susiluoto. Tietoja on ajankohtaistettu julkaisun Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste perusteella: > Tietokeskus > Julkaisut > Tilastot > 2012:31 Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupungin tietokeskuksen vuonna 2012 tarkistamassa väestöennusteessa on laadittu neljä vaihtoehtoista projektiota. Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä ja asuntotuotannon mahdollisuuksista. Vaihtoehdot ovat: perusvaihtoehto hidastuvan kasvun vaihtoehto voimakkaasti hidastuvan kasvun vaihtoehto nopea vaihtoehto. Kasvun ennustetaan jatkuvan määrällisesti lähes samansuuruisena pitkälle tulevaisuuteen, perustuen pitkälti ulkomailta tulevaan muuttoon. Väestöllinen huoltosuhde pysyi Helsingin seudulla lähes samalla tasolla vuosina Nyt on kuitenkin odotettavissa jyrkkä käänne heikompaan, vaikka väestörakenne säilyykin muuta maata edullisempana seudun saaman muuttovoiton ansiosta. Hoitosektorin työvoimapulaa koetaan seudulla jo nyt, ja muun Suomen vanhempi väestörakenne vaikeuttanee edelleen työvoiman saatavuutta muualta maasta. Tämä tulee edelleen kasvattamaan ulkomailta tulevaa muuttoa seudulle. 12

13 Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu 2 Väkiluku Perusvaihtoehto Nopea kasvu Hidastuva kasvu Voimakkaasti hidastuva kasvu Tilastokeskuksen ennuste Muutos, henkilöä/vuosi milj. henkeä 1,8 1,6 1,4 1, , Kuva 5. Väestönkasvu Helsingin seudulla vuosina (Lähde: Tilastokeskus 2012). Kuva 6. Helsingin seudun väestö ja neljä väestöprojektion vaihtoehtoa sekä Tilastokeskuksen ennuste (Lähde: Helsingin tietokeskus ja Tilastokeskus). Muuttoliike on välttämätöntä Helsingin seudun työmarkkinoiden toiminnalle Väestörakenne ei muutu kovin nopeasti ja vaihtelut luonnollisessa väestön kasvussa ovat myös verraten hidasliikkeisiä. Sen sijaan alueen ulkopuolelta tuleva muuttoliike voi muovata alueen väestöä hyvinkin voimakkaasti ja nopeasti. Tämä näkyy Helsingin seudun väestökehityksessä selvästi. Maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus Helsingin seudun kasvuun oli erityisen voimakas 1990-luvun laman jälkeen ja 2000-luvun alussa. Helsingin seutu on Suomen merkittävin muuttokohde. Muualta maasta Helsingin seutukuntaan muuttaa vuosittain noin henkeä, eli lähes joka viidennellä asuinseutukuntaa vaihtavalla suomalaisella muuttokohteena on Helsingin seutu. Muuttoliike ei kuitenkaan ole yksisuuntaista, vaan Helsingin seutukunnasta muutetaan myös pois. Kokonaisuutena Helsingin seutukunta on 2000-luvun loppupuolella saanut hienoista muuttovoittoa muun Suomen alueelta. Muuttoliike muun Suomen ja Helsingin seudun välillä on pitänyt ja pitää Helsingin seutukunnan ikärakenteen nuorena. Muuttoliike syöttää alueelle jatkuvasti nuoria aikuisia ja painaa samalla ikääntyvien osuuden väestöstä keskimääräistä pienemmäksi. Osa Helsingin seudulle suuntautuvista muutoista tehdään selkeästi opiskelun vuoksi, osa työn löytymiseksi ja työmarkkinoille kiinnittymisen vuoksi. Lisäksi seutu vetää korkeasti koulutettuja muualta maasta. Asuminen ei houkuttele Helsingin seudulle vaan sieltä pois Muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välillä on yhteys. Helsingin seudulle ei muuteta asumistilanteen parantamiseksi. Muuttajien asuinolot itse asiassa heikkenevät monessa suhteessa muuton jälkeen. Helsingin seudulta poismuuton taustalla asumiseen liittyvät tekijät sen sijaan vaikuttavat vahvasti. Poismuuttajat asuvat ennen muuttoa ahtaammin kuin seudulla pysyvät, mutta muuton jälkeen heidän asumistilanteensa kohenee. Osa nuorena alueelle muuttaneista lähteekin asumisen vuoksi perheiässä seudulta pois. Asumisen toiveet ja todellisuus eivät usein kohtaa varsinkaan pääkaupunkiseudulla, jossa vain joka kolmas asuu tavoiteasunnossaan. Asumisvaihtoehdot ja asuntojen tilavuus ja hinta houkuttavat nuoria perheitä ympärysseuduille tai kauemmaksikin. Osa vapaa-ajasta vaihdetaan laadukkaamman asumisen ja alhaisempien asumiskustannusten vuoksi pidempään työmatkaan. Ulkomaalaisväestö lisääntyy jatkuvasti Viime vuosina Helsingin seudun väestönkasvun veturiksi on noussut maahanmuutto luvun alussa alkanut ulkomaalaisten muutto suuntautui aluksi Helsinkiin, mutta seudun sisäinen muuttoliike on tasoittanut kaupunkien välisiä eroja. Pääsääntöisesti Helsinki menettää muuttotappiona ulkomaalaisväestöään naapurikuntiin kantaväestön tavoin. Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä ei ole suuria eroja ulkomaalaisväestön osuudessa. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli vuonna 2011 Helsingissä 7,6 prosenttia, Espoossa 6,7 ja Vantaalla 6,6 prosenttia. Kehyskunnissa sen sijaan ulkomaan kansalaisten osuus oli keskimäärin vain 2,3 prosenttia. Vieraskielisen väestön osuus on Helsingissä 11 prosenttia, Vantaalla 10, Espoossa 9 ja kehyskunnissa 3 prosenttia. Ulkomaalaisväestö on keskittynyt voimakkaasti niille pääkaupunkiseudun alueille, joilla on tuettuja vuokra-asuntoja. Koska ulkomaalaisväestöstä suuri osa tulee tulevaisuudessa edelleen työvoimapulaa poteville mata- 13

14 vieraskielisten osuus Pääkaupunkiseutu Kehysalue Helsingin seutu 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Kuva 7. Vieraskielisen väestön osuus Helsingin seudulla vuosina ja ennuste vuoteen (Lähde: Helsingin tietokeskus). lapalkka-aloille, segregoitumiskehitykseen vaikuttaminen on suuri haaste pääkaupunkiseudulla. Suurimmat ulkomaalaistaustaisen väestön osuudet asukkaista ovat Itä- Helsingin, Vantaan itäosien ja Espoon keskuksen alueilla. Ulkomaalaisten osuus on selvästi vähäisempi pientalovaltaisissa kehyskunnissa. Väestö vanhenee mutta työikäisiä on edelleen määrällisesti eniten Helsingin seudulla on nuorten aikuisten osuus väestöstä selvästi suurempi ja vanhojen ikäluokkien osuus pienempi kuin muualla maassa. Työikäisten ( vuotiaat) osuus väestöstä oli Helsingin seudulla vuoden 2011 lopussa 69 prosenttia (kuva 8). Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus oli Helsingin seudulla 14 prosenttia (kuva 10). Kunnittaiset eläkeikäisten osuudet vaihtelevat Helsingin seudulla Kirkkonummen runsaasta 11:sta Kauniaisten yli 20 prosenttiin. Kuvassa 9 on esitetty laskelma eri-ikäisten asunnontarvitsijaryhmien kehityksestä pääkaupunkiseudulla tulevina vuosikymmeninä. Ikäryhmille annetut nimitykset kuvaavat tyypillistä tämän ikäistä asunnontarvitsijaa. Kaikissa kaupungeissa on määrällisesti eniten vuotiaita, joita tässä kutsutaan asunnonvaihtajiksi. Nämä ikäluokat kasvavat edelleen 2020-luvulle asti, jonka jälkeen niiden lukumäärä kääntyy laskuun. Väestön ikääntyminen jatkuu vääjäämättä myös Helsingin seudulla (kuva 11). Tällä on ratkaisevia vaikutuksia sekä asuntomarkkinoihin että palvelujen tuottamiseen. Asuntojen ja asuinympäristön esteettömyys muodostuu yhä tärkeämmäksi vaatimukseksi. Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulevaisuudessa on hieman edellistä väestöennustetta alhaisempi 4. Vuosien kuolleisuuskehityksen seurauksena 65 vuotta täyttäneiden määrä on uusimman ennusteen mukaan vuonna 2040 vajaat kolme prosenttia alhaisempi verrattuna vuonna > Etusivu > Tilastot > Väestö > Väestöennuste > 2012 > Ennuste 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman ( ) Taulukko1: Väestönkehitys ja ennusteet alueittain vuosille , henkeä vuoden alussa kasvu ed. vuodesta vuosi Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat kasvu ed. vuodesta Helsingin seutu kasvu ed. vuodesta ,8 % ,4 % ,9 % ,9 % ,6 % ,1 % ,0 % ,7 % ,1 % 2009* ,4 % ,7 % ,3 % ,2 % ,1 % ,1 % ,1 % ,9 % ,0 % ,4 % ,8 % ,2 % ,2 % ,0 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,0 % ,1 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö, Vantaan kaupungin tietopalvelu ja Kauniaisten kaupunki. Helsingin seudun, Helsingin ja Espoon ennusteet on laatinut valt.tri Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. * Vuoden 2009 alussa Sipoosta liitettiin alue Helsinkiin 14

15 0-14 -vuotiaat vuotiaat 65 -vuotiaat ja vanhemmat osuus väestöstä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 8. Väestön ikärakenne Helsingin seudulla ja koko maassa vuoden 2011 lopussa (Lähde: Tilastokeskus 2012) Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu henkilöä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa Vuokraasukkaat, v Ensiasunnon ostajat, v Asunnon vaihtajat, v Vakiintuneet, v Seniorit, v Palveluja tarvitsevat, 80+ v Espoo 2012 Espoo 2020 Espoo 2030 Espoo 2040 Helsinki 2012 Helsinki 2020 Helsinki 2030 Helsinki 2040 Vantaa 2012 Vantaa 2020 Vantaa 2030 Vantaa 2040 Kuva 9. Arvio eri asunnontarvitsijaryhmien kehityksestä pääkaupunkiseudulla vuosina (Lähde: Tiina Kosama / Espoon kaupunki, tiedot: Tilastokeskus 2012) 25, vuotiaat 75-vuotiaat ja vanhemmat 20,0 % väestöstä 15,0 10,0 5,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa Kuva 10. Eläkeikäisten osuus väestöstä vuoden 2011 lopussa (Lähde: Tilastokeskus 2012). 15

16 henkilöä vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat vuosi Kuva 11. Ikääntyvien määrän kehitys Helsingin seudulla vuosina (Lähde: Aluesarjat, Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin kehittämisja tutkimusyksikkö ja Vantaan kaupungin tietopalvelu 2012). julkistettuun ennusteeseen. Tällaisella kehityksellä on luonnollisesti pitkällä tähtäyksellä vaikutuksia myös asunnontarpeeseen ja asuntomarkkinoihin. 1.3 Alue- ja yhdyskuntarakenne Helsingin seudun visiona yhtenäisesti toimiva alue Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi marraskuussa 2009 Helsingin seudun vision 5 : Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. seudun pitkän aikavälin kehittämisestä 6. Kehityskuva ilmentää seudun tahtotilaa ja konkretisoi seudun yhteisen tahtotilan ja vision kartanmuotoon. Ideana on tiivis urbaani, raiteisiin tukeutuva ydinalue ja raiteisiin tai muuhun kestävään liikkumiseen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) tukeutuva muu seutu. MAL-kehityskuvan keskeisenä tehtävänä on toimia vapaamuotoisena kaavajärjestelmään kuulumattomana maankäyttöä, asumista ja liikennettä yhteen sovittavana suunnittelu- ja toteutuspoliittisena asiakirjana, joka auttaa koko seudun toimijoiden yhteisen tahtotilan muodostamisessa ja myös päätöksenteon kipupisteiden kartoittamisessa. Kehityskuvassa tavoiteltavan rajattoman metropolin ideana on ollut kunta- ja hallintorajat ylittävä toimijoiden yhteistyö. Tavoitteena on myös löytää kuntien ja kuntaryhmien omia erityisvahvuuksia yhteisellä seudulla. Maakuntakaavan tavoitteena on alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa 7 varaudutaan asukkaan ja työpaikan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. Uutta väestönkasvua ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen nykyisten ratojen asemanseuduille ja taajamiin linjaautoyhteyksien varsille. Taajamarakenteen suunnittelussa on lähtökohtana ollut voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet, joita on tarkasteltu perusrakenteen lähtökohdista käsin. Näiden periaatteiden mukaisesti arvioitu kasvu suunnataan ensisijaisesti nykyiseen rakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Kasvun pääsuunnat ovat pääradan ja rakenteilla olevan kehäradan asemanseudut sekä itään ja länteen laajentuvan metroverkon kasvuvyöhyke Kirkkonummelta Sipoon Söderkullaan asti. Östersundomin alue muodostaa kaavaehdotuksessa oman kokonaisuuden. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2012, mutta saadun palautteen ja viranomaisten näkemysten perusteella kaupan mitoitusta ja suunnittelumääräyksiä päätettiin tarkistaa. Tarkistukset ovat niin merkittäviä, että ehdotus on pantu uudelleen nähtäville marraskuussa Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Rajaton Metropoli Helsingin seudun kehityskuva 2050 Helsingin seudun kehityskuva 2050 Rajaton metropoli on Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro 5 > Etusivu > Yhteistyöelimet > Helsingin seudun yhteistyökokous > Helsingin seudun visio 6 > Etusivu > Yhteistyöelimet > Helsingin seudun yhteistyökokous > Maankäytön asumisen ja liikenteen strategia > Rajaton Metropoli Helsingin seudun kehityskuva > Etusivu > Ajankohtaista > Uutiset > Maakuntahallituksen esityslista ( ) ja > Etusivu > Ajankohtaista > Uutiset > Maakuntakaavaehdotus nähtäville: yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy ( ) 8 > Etusivu > Ajankohtaista > Uutiset > Maakuntakaava uudelleen nähtäville tarkistetun kaupan ratkaisun vuoksi ( ) 16

17 Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma on käynnistymässä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa (nk. MAL-aiesopimus) 9 on sovittu: Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 46 a) :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulu sekä seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavojen tarve ja aikataulutus. Aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa todetaan lisäksi: Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman käynnistämisen edellyttämistä toimenpiteistä kuten aikataulusta, työohjelmasta, rahoituksesta sekä laadinnan ja päätöksenteon organisoinnista sovitaan osapuolten kesken vuoden 2012 loppuun mennessä. Maankäyttösuunnitelma laaditaan kiinteässä yhteistyössä lakisääteisen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 kanssa. Tämä työ on käynnissä asuntoraporttia laadittaessa. Vyöhyketarkasteluilla selvitetään yhdyskuntarakenteen edullisuutta Viime vuosina on kehitetty menetelmiä, joita on hyödynnetty mm. Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen ja asuntotuotantokohteiden edullisuuden tarkastelussa. Saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) 10 kuvataan erilaisten toimintojen saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta Helsingin seudulla asuvien kannalta. Tavoitteena on osoittaa sellaiset alueet Helsingin seudulla, jotka ovat kestävien kulkumuotojen kannalta parhaita maankäytön kehittämiskohteita. SAVU-tarkasteluissa on muodostettu seitsemän saavutettavuusvyöhykettä. Vyöhykkeiden välillä on selkeitä eroja muun muassa kulkutapojen valinnassa, matkojen pituudessa ja liikkumisesta aiheutuvien päästöjen määrässä. Urban Zone -tutkimushankkeessa 11 on selvitetty yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta Uudellamaalla aina Helsingin ydinkeskustasta reuna-alueen maaseutumaisiin alueisiin. Tutkimusalue jaettiin vyöhykkeisiin kuten jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Urban Zone projektin vuonna 2011 käynnistyneessä jat- 9 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2012 > Valtio ja Helsingin sekä Turun seutujen kunnat solmivat MAL-aiesopimuksen kaupunkialueiden kehittämiseksi > Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen MAL-aiesopimus ( ) 10 > HLJ 2011 > HLJ-aineistot >HLJ-raportit > Saavutettavuustarkastelut, SAVU, HSL:n julkaissarja 18/2012; sekä: > HLJ 2011 > HLJ-aineistot >HLJ-raportit > HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut, SAVU (Esite) 11 > Suomen ympäristökeskus > Hankkeet > Hankkeet aakkosittain > Urban zone 2 - Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä ( ) kohankeessa tavoitteena on laatia yhdyskuntarakenteen vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa. 1.4 Alueellinen eriytyminen ja segregaatio Metropolialueen sosiaalisen eheys uhattuna Metropolialueen syrjäytymistä ja huono-osaisuutta selvittäneen työryhmän 12 mukaan alueiden eriytyminen on yhä selvemmin havaittavissa ja viimeaikaisten tutkimusten valossa näyttö pääkaupunkiseudun alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä on vahvaa. Metropolialueen syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisemään tarvitaan kuntien, valtion ja järjestöjen yhteistyössä tehtäviä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, nopeaa reagointia vaativia toimenpiteitä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Eriytyminen vai segregaatio? 13 Alueellisella eriytymisellä tarkoitetaan yleensä kaupungin asuinalueiden eriytymistä asukkaiden tulo- ja varallisuustason, koulutuksen ja usein myös ikärakenteen ja etnisen taustan mukaan. Kyse on siis samantyyppisten asukkaiden keskittymisestä omille asuinalueilleen erilleen muista, toisentyyppisistä asukkaista. Segregaatiosta on kyse, kun alueelliset erot nähdään ensisijaisesti ongelmana, johon liitetään mm. monikulttuurisuus, syrjäytyminen, rikollisuus, kasautunut työttömyys, puutteet asukkaiden hyvinvoinnissa, köyhyys ja asuinalueen ankea lähiympäristö. Pahoin segregoitunut alue voi olla yhteiskunnan hallinnan ulottumattomissa, mutta voi toisaalta olla myös seurausta eriarvoistavasta toiminnasta tiettyjä väestöryhmiä kohtaan. Etninen segregaatio Maahanmuuttajaväestö ei sijoitu pääkaupunkiseudulla tasaisesti kaikille asuinalueille 14. Maahanmuuttajien osuus lähentelee korkeimmillaan 29 prosenttia väestöstä. Kai- 12 Sosiaalisen eheyden vahvistamislinjauksia metropolialueella, Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän loppuraportti ; > Etusivu > Tietoa Soccasta > Ajankohtaista > Uutiset ( ); myös: www. HelsinginSeutu.fi > Etusivu > Uutishuone > Linjauksia ja aloitteita metropolialueen sosiaalisen eheyden vahvistamiseen ( ) 13 Tomi Henriksson: Alueellinen eriytyminen PKS:llä ja Vantaalla?; esitelmä Asuntopoliittisilla neuvottelupäivillä Henrik Lönnqvist ja Seppo Laakso: Kaupunkialueen maankäyttö metropolialueella; teoksessa: Metropolialueen talous, Näkökulmia kaupunkitaloudenajankohtaisiin aiheisiin; toim. Heikki A. Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto; > Tietokeskus > Julkaisut 17

18 kista pääkaupunkiseudun kunnista löytyy vähintään yksi alue, joilla maahanmuuttajien osuus on yli 25 prosenttia. Yli 20 prosentin osuuden omaavia alueita oli vuonna 2012 Helsingissä yhdeksän ja Espoossa sekä Vantaalla neljä molemmissa. Alueet, joilla maahanmuuttajien osuus jää alle viiden prosentin, ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pientaloalueita. Korkean maahanmuuttajien osuuden alueiden joukossa alueellinen painotus on lähiövyöhykkeen kerrostaloalueilla. Näitä keskittymiä on Itä-Helsingissä useita, mutta myös Vantaalla ja Espoossa. Kansainvälisesti vertaillen maahanmuuttajien muodostamat alueelliset väestökeskittymät ovat suhteellisen pieniä. Sosioekonominen segregaatio Ylemmän korkeakoulutuksen saaneiden alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla painottuu vahvasti Espoon pientaloalueille, Helsingin kantakaupunkiin sekä joillekin Helsingin pientaloalueille. Pääosa korkeakoulutettujen osuudella kärkialueiksi arvioiduista alueista on sitä myös tuloilla mitattuna. Helsingin kantakaupungin sisällä itäinen kantakaupunki erottuu alemman tulontasonsa perusteella eteläisestä kantakaupungista. Pienituloisimmat alueet ovat pääosin lähiövyöhykkeen kerrostaloalueita ja toisaalta opiskelijavoittoisia asuinalueita, lähinnä Viikki ja Otaniemi. Sijainti ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä, sillä myös Helsingin kantakaupungissa on kaksi aluetta, jotka kuuluvat, opiskelijavoittoiset alueet pois lukien, tulotasoltaan seudun kymmenen pienituloisimman alueen joukkoon. Alueittain tarkasteltuna työttömyysasteiden erot ovat suuria. Vuonna 2009 korkeimman työttömyysasteen omaavalla alueella työttömyysaste oli yli 16 prosenttia ja kymmenen korkeimman työttömyysasteen alueen keskiarvokin oli 14,9 prosenttia. Nämä alueet sijaitsevat Itä- ja Koillis-Helsingissä sekä Vantaalla. Toisaalta alhaisimman työttömyysasteen alueilla kymmenen kärjen keskiarvo oli 2,9 prosenttia. Liitteessä 10 on tarkasteltu lähemmin Helsingin seudun segregaatioilmiöitä. 1.5 Seutuyhteistyö muutoksessa Kuntarakennetta selvitetään Kuntarakennelakiluonnos on lähetetty marraskuussa 2012 lausuntokierrokselle kuntiin 15 ja lausuntoaika päättyy Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Helsingin metropolialueen kuntien tulee joka tapauksessa tehdä selvitys, koska 15 > Etusivu > Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet > Tiedotteet > Kuntarakennelakiluonnos lausuntokierrokselle viikolla 47 (Tiedote 205/2012, ) selvitysperusteet ottavat jo lähtökohtaisesti huomioon alueen erityispiirteet. Selvityksen tavoitteena olisi saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Kuntien tulisi ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Mikäli kunta ei ole mennessä tehnyt esitystä yhdistymisestä, voi valtiovarainministeriö määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Hallituksen metropolipolitiikka Valtioneuvoston kesäkuussa 2012 tekemien kuntauudistuksen jatkovalmistelua koskevien linjausten mukaan Helsingin seudulla tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Tämä tarkoittaa, että hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot ratkaisuksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Hallituksen metropolipolitiikka 16 kohdistuu Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Hallituskaudella metropolipolitiikan painopisteitä ovat hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, maahanmuuttokysymykset sekä sosiaalinen eheys. Toteutuksessa otetaan lisäksi huomioon työvoimatarpeita palvelevat toimet ja koulutusmahdollisuudet. Metropolialueen esiselvitys käynnissä Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettivat heinäkuussa 2012 johtoryhmän 17 kuntauudistukseen liittyvän ja metropolialuetta koskevan esiselvityksen valmistelua varten ja hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen nimitti elokuussa 2012 kuusi selvityshenkilöä esiselvityksen tekijöiksi. Esiselvityksen tavoitteena on yhteistyössä alueen kuntien kanssa kartoittaa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi. Selvityshenkilöiden tehtävänä on tehdä ehdotukset niistä kuntajakoselvitysalueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Selvityshenkilöiden tulee metropolihallinnon osalta kartoittaa alueella yhteisesti hoidettavat tehtävät, tehdä ehdotuksensa vaihtoehtoisista malleista päätöksenteon järjestä- 16 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2011 > Metropolipolitiikan neuvottelukunta asetettu hallituskaudeksi ( ) 17 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2012 > Metropolialueen esiselvitys käynnistyy kuntien ja valtion yhteistyönä ( ) 18

19 miseksi sekä ehdotukset rahoituksen järjestämisen vaihtoehdoista. Selvityshenkilöiden tulee tehdä ehdotuksensa mennessä. 1.6 Ilmastonmuutos haasteena Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteita tarkistetaan YTV (nyk. HSY) laati vuonna 2007 yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asiantuntijoiden kanssa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian vuoteen Strategiassa kaupungit sitoutuvat vähentämään pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Ilmastostrategian tavoitteita ollaan päivittämässä vuoden 2012 lopulla. Tarkoituksena on mm. tiukentaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia tavoitteita. Pääkaupunkiseudun kaupungit valmistautuvat ilmastonmuutokseen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, HSY ja muut seudulliset toimijat ovat laatineet pää- kaupunki-seudun yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian 19. Strategiassa on määritelty toimenpidelinjauksia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi sekä haavoittuvuuden vähentämiseksi. Strategia keskittyy rakennetun ja kaupunkiympäristön sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon. Strategia sisältää yhteisesti toteutettavat seudulliset toimenpidelinjaukset vuosille Strategiassa on muun muassa linjattu, että merenpinnan nousun skenaariot otetaan huomioon rakentamiskorkeudessa ja joukkoliikenteen suunnittelussa. KUUMA-alueen ilmasto-ohjelma Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma hyväksyttiin vuonna Sen tarkoituksena on vastata alueellisesti ilmastonmuutoksen hillintään määrittämällä yhteiset keinot, joilla rajoitetaan tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen. Strategiaosassa esitetään myös visio siitä, millä keinoin KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää 80 prosenttia pitkällä aikavälillä, vuoteen 2050 mennessä. Keskeisessä asemassa ovat tällöin teknologian ja energiatehokkuuden kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen. 18 > HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Ilmastonmuutos > Ilmastostrategia ( ) 19 > HSY > Ajankohtaista > Uutisarkisto > 2012 > Pääkaupunkiseudun kaupungit valmistautuvat ilmastonmuutokseen ( ) 20 > Etusivu > Seutuyhteistyö > Kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen > Ympäristö > Strateginen ilmastoohjelma 19

20 2. Helsingin seudun asuntomarkkinat Helsingin seudun asuntomarkkinatilanne uhkaa koko maan taloutta ja kilpailukykyä Helsingin seudun krooninen asuntopula ja asumisen kalleus ovat muodostumassa koko maan talouskasvun tulpaksi, toteaa helmikuussa 2011 mietintönsä jättänyt työryhmä 21. Seutu tarvitsee toimiakseen lisää palvelusektorin työvoimaa, jonka saatavuus riippuu mahdollisuuksista kohtuuhintaiseen asumiseen. Työryhmän tehtävä oli selvittää laaja-alaisesti asuntomarkkinoiden yleisen toimintaympäristön muuttumista sekä arvioida valtion tukeman asuntotuotannon ja asuntokannan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinat jatkuvat kireinä Helsingin seudun kireä asuntomarkkinatilanne näkyy erityisesti ARA-vuokra-asuntojen pitkinä hakijajonoina, asuntojen lähes sataprosenttisena käyttöasteena ja erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevien asunnonhakijoiden suurena osuutena vuokra-asunnon saajista erityisesti pääkaupunkiseudulla (liitetaulukko 15). Helsingin seudulle ei ole useista yrityksistä huolimatta saatu yhtenäistä vuokra-asuntojen hakemuspalveluja ja hakijarekisteriä, joten hakijajonoja ei voida seurata järjestelmällisesti. Kuntien asuntoviranomaisten ja muiden vuokra-asuntojen jakamista hoitavien tahojen antamien tietojen perusteella asuntotilanne ja erityisesti keski- ja pienituloisten asunnontarvitsijoiden tilanne on seudulla jatkuvasti vaikea. 2.1 Asuntokunnat ja asuntojen tarve Asuntokunnat pienenevät edelleen Asuntokuntien (samassa asunnossa asuvat henkilöt) keskikoko pienentyy edelleen hiukan (liitetaulukko 2). Keskikoko oli vuoden 2011 lopussa Helsingin seudulla hiukan pienempi (2,0 henkilöä) kuin koko maassa keskimäärin. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa asuntokuntien keskikoko on pienentynyt jonkun verran: Helsingissä se oli 1,9, Espoossa 2,2, Vantaalla 2,1 ja Kauniaisissa 2,5 henkilöä. Pääkaupunkiseudun keskiarvo on pysynyt 2,0 henkilössä ja KUUMA-kunnissa 2,3 henkilössä. 21 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2011 > Työryhmä: Helsingin seudun asuntomarkkinatilanne uhkaa jo koko maan taloutta ja kilpailukykyä ( ) Edellisessä asuntoraportissa esitetty arvelu asuntokuntien pienentymisen pysähtymisestä ei siis näytä ainakaan vielä toteutuneen. Toisaalta tällaiset pienet muutokset saattavat johtua laskennallisista pyöristyksistä eikä niistä voida vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Asuntokuntien pienentyminen saattaa olla osoitus siitä, että asuntomarkkinat ovat alkaneet jälleen toimia paremmin vuosien taloudellisen notkahduksen aiheuttaman asuntomarkkinoiden kiristymisen ja muuttoliikkeen hidastumisen jälkeen. Vaikka asuntojen kalliit hinnat hidastavat jatkuvasti uusien asuntokuntien muodostumista, näyttävät asuntomarkkinoille syntyneet paineet päässeen ainakin jonkun verran purkautumaan. Yksin asuvia on Helsingissä puolet ja seudun kaupunkikunnissa (pl. Kauniainen) prosenttia asuntokunnista (liitetaulukko 3). Koko Helsingin seudulla yhden hengen asuntokuntien osuus on hieman korkeampi (42 prosenttia) kuin koko maassa keskimäärin. KUUMA-kunnissa puolestaan ovat tyypillisiä suuremmat asuntokunnat: siellä neljän tai viiden hengen asuntokuntien osuus on viidennes. Suurimmat asuntokunnat ovat omakotivaltaisissa kunnissa. Pornaisissa on lähes kolmanneksessa asuntokunnista vähintään neljä tai viisi henkilöä. Helsingin seudulla suurin asunnontarve VTT:n laatiman selvityksen mukaan 22 tulisi seuraavan 20 vuoden aikana Manner-Suomeen rakentaa asuntoa riippuen siitä, miten Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja kuinka suuri osuus nykyisestä asuntokannasta poistuu. Tutkimus vahvistaa, että Helsingin seudun asuntotarve on maan suurin. Raportin mukaan Helsingin seutukunnalle 23 tarvitsisi rakentaa yhteensä uutta asuntoa vuosina Tämä on 37 prosenttia koko Manner-Suomen tuotantotarpeesta. Vuosittainen tuotantotarve on eri skenaarioiden mukaan: maahanmuutto nykymeno omillaan asuntoa/vuosi asuntoa/vuosi asuntoa/vuosi. 22 > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2012 > Kasvukeskuksiin tarvitaan puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä ( ) 23 VTT:n ennusteessa on aluejakona käytetty seutukuntia. Helsingin seutukunta käsittää 19 kuntaa, mukana ovat Helsingin seudun lisäksi Lohja ja Karkkila naapurikuntineen. Näiden osuus seutukunnan asuntotuotannosta on sadankahdensadan asunnon luokkaa vuosittain. 20

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 1 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 2 HELSINGIN SEUDUN ASUNTORAPORTTI 2010 HSY Helsingin

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Väestöennusteet Helsingissä

Väestöennusteet Helsingissä Väestöennusteet Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 2 Tampereen yliopisto 22.3.2012 Timo Meuronen, talous- ja suunnittelukeskus Jussi Mäkinen, kaupunkisuunnitteluvirasto (Pekka Vuori, tietokeskus) 00.0.2008

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013

Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013 Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013 Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi Mononen, Pekka Myllyniemi, Aija Tuimala ja Juhani Turunen Selvityksen

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 21.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Helsingin seudun VISIO

Helsingin seudun VISIO HELSINGIN SEUTU 2050 Maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset Helsingin seudun VISIO Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Messukeskus, 9.2.2010 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 14.10.2008 Kaupunginjohtaja Jussi

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Kysymyksiä ja vastauksia Helsingin seutu 2050-hankkeesta Mikä Helsingin seutu 2050 -hanke on? Helsingin seutu 2050 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehittämishanke, joka

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Ajankohtaista kuntauudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara? Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio 30.3.2010 1 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa KUUMA OSAVUOSITOIMINTAKATSAUS sekä katsaus vuosien 2014-2017 painopisteisiin Johtokunta 4.6.2014 / 28, liite 18 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA Valmis Toteutuu ennustetusti, kesken Toteutuu ennustetusti,

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari

Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari Arja Salmi 10.3.2011 Vesi- ja viemäriverkostot KUHA Pienet kustannustehokkaat

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus 25.11.2013 1 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kaavoitus Alueittain seurantajaksolla 1.1.2012-1.8.2013

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot